Keran osayleiskaava Oheismateriaali Lähtötiedot

Transkriptio

1 Keran osayleiskaava Oheismateriaali Lähtötiedot

2 Sisällysluettelo Sivu 1 Sijainti ja historia 3 Ennen Keran seisakkeella junaa odottavilla oli savea kynnen alla 2 Väestö 5 3 Asuminen 7 Nykyinen asuntokanta indekseillä kuvattuna Tavoitteena Espoossa on noin 2500 asunnon rakentaminen vuosittain Asukastiheys 4 Saavutettavuus ja autonomistus 12 Autonomistus 5 Julkiset palvelut 18 Palveluverkko Kera, uusi iso paikalliskeskus 20 Uudet asukkaat tarvitsevat päivittäistavarakaupan palveluja Kaava-alueella sijaitsee joka kymmenes Espoon työpaikka Merkittävästi työpaikkarakentamista ja varantoa Tekijät Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö Ritva Helminen-Halkola Sanna Jaatinen Juho Kiuru Laura Malm-Grönroos

3 1 Sijainti ja historia Keran asemanseudun osayleiskaava-alue sijaitsee Keran nykyisen aseman molemmin puolin. Alue on osa tilastoaluetta 13 Kilo-Karakallio. Radan pohjoispuoli kuuluu pienalueeseen 132 Kuninkainen ja radan eteläinen puoli pienalueeseen 131 Nuijala. Ennen Keran seisakkeella junaa odottavilla oli savea kynnen alla On hyvä tietää, mitä omassa elinympäristössä on tehty ennen meitä. Historian tuntemus juurruttaa uuteen kotiseutuun. Millaiseen maaperään juureni juurtuvat? Elinkeinot jättävät jälkensä ympäristöömme. Ennen Keran seisakkeella junaa odottavilla oli savea kynnen alla. (Espoon seurakuntasanomat 10 / 2009). Keran asemanseutu on ollut teollisuutta jo 1900-luvun alkupuolella, kun radanvarteen vuonna 1917 perustettiin keramiikkatehdas nimellä Viherlaakson Kattotiili Oy. Joitakin vuosia myöhemmin mukaan tuli hienokeraaminen tuotanto, ja tehdas toimi nimellä Viherlaakson Saviteollisuus Oy. Vuonna 1924 kattotiiliyrityksen tilalle perustettiin Grankullan saviteollisuus oy, joka toimi Kera oy -nimisenä vuosina Yrityksen kotipaikaksi on merkitty useissa lähteissä Kauniainen. Kauniaisten taajaväkisessä yhdyskunnassa teollisuusrakennukset olivat kiellettyjä, minkä vuoksi keramiikkatehdas perustettiin Espoon puolelle. 2

4 1940-luvun lopussa tehtaan henkilökunnan määrä oli toista sataa, 1950-luvulla jopa noin 150. Yhtiö sai sitkeiden anomusten perusteella rautatiet perustamaan seisakkeen vuonna 1946, mikä helpotti sekä henkilökunnan työmatkoja että ympäristön asukkaiden liikkumista. Seisake sai nimensä keramiikkatehtaan mukaan, ja sen ainoa varuste olikin aluksi tolpan päässä oleva nimikilpi KERA. Myöhemmin seisakkeelle saatiin ratapölkyistä rakennettu laiturintapainen. Rataa on myöhemmin oikaistu ja asema on silloin siirtynyt etelämmäksi. Tehtaan pääartikkelina olivat kukkaruukut, ja lisäksi valikoimiin kuului talouskeramiikkaa (vuokia, kulhoja, teekannuja, kivivateja, ilmankostuttimia) sekä koriste- ja taidekeramiikkaa (maljakoita, vateja, lautasia). Raaka-aineena oli punasavi, jota nostettiin lähellä sijainneilta Nuijalan pelloilta. Keräilykohteina suositut Keran punasavimaljakot koristeltiin käsin. Tehtaassa työskenteli joukko tunnettuja keraamikkoja, muun muassa Valentina Modig, Kerttu Suvanto, Eva Corander, Elsa Jämsä ja Marita Lybeck. Kesällä 1945 tulipalo tuhosi yhtiön tuotanto-osastot. Sodanjälkeinen rakennustarvikepula hidasti jälleenrakennusta ja lisäsi kustannuksia. Syntynyt velkataakka esti yhtiön edelleen kehittämisen kiristyvässä kilpailussa. Markkinoille tuli myös uusi materiaali muovi ja sen myötä muoviastiat. Tuotanto lopetettiin 1958 ja yhtiö purettiin. Vanha Keran tehdasrakennus sijaitsee radan pohjoispuolella Karamalmin teollisuusalueella osoitteessa Karapellontie 8 ja näkyy asemalle. Rakennus on saanut lisäsiivet, mutta julkisivut ja harjakatto ovat säilyneet muuttumattomina. Katolla on laatikkomainen hytti, jonka kyljissä oli muinoin Kera Oy:n mainoksia. Savupiippu on purettu ja rakennus on nykyisin usean yrityksen käytössä. Vuoden 1973 opaskartasta näkyy, ettei Karamalmi vielä ole rakentunut. Sinne nousi 1990-luvun puolivälissä hitech-teollisuuden toimistotiloja. Nihtisillan alue on rakentunut 1970-luvun paikkeilla, ja kartalla siellä onkin esimerkiksi SKOP, poliisiasema ja hotelli luvun lopussa alueelle rakennettiin muutama toimistotalo. Nihtisillantien eteläpuolelle muuttivat esimerkiksi poliisi ja käräjäoikeus luvulla. Myös Nihtimäen asuinalue näkyy kartalla, vaikka nykyinen rakennuskanta onkin 1980-luvulla ja sen jälkeen rakentunutta. Kilon teollisuusalue on rakentunut asemanseudulle ympärille. Esimerkiksi Algolin keskusvarasto on sijainnut alueella 1960-luvulta lähtien, ja 1980-luvun lopulla Algol keskitti myös pääkonttorinsa ja teknisen kaupan toiminnot alueelle. Alueella sijaitsi aiemmin myös AGA:n kaasutehdas. Opaskartalla näkyy myös SOK:n varasto, jonne menee junaraiteet. Nykyisin Inex Partnersin, SOK:n tytäryhtiön logistiikkakeskuksen varastopinta-ala on 10 hehtaaria. Alueen lukuisat yritykset ovat käyttäneet raideliikennettä hyväkseen, joten Kerassa on ollut myös tavaraliikennettä. Tavaraliikenne hiljeni 1990-luvulla ja päättyi lopulta kesällä

5 2 Väestö Vuoden 2013 alussa kaava-alueella asui noin 830 asukasta. Kaava-alue kuuluu tilastoalueeseen 13 Kilo-Karakallio. Tilastoalueen väestön ikärakenne noudattaa pitkälti Espoon keskiarvolukuja, alueella on hieman enemmän alle kouluikäisiä ja hieman vähemmän yli 65-vuotiaita. Kilo-Karakallio koostuu kolmesta pienalueesta, joissa väestön ikärakenteen eroja on enemmän. Nuijalan pienalueella lasten ja nuorten määrä on Espoon keskiarvoa suurempi, kun taas Karakalliossa on selvästi Espoon keskiarvoa enemmän ikääntynyttä, yli 65-vuotiasta väestöä. Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan. 4

6 Kilo-Karakallion tilastoalueella yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Espoon keskiarvoa suurempi. Nuijalan ja Karakallion pienalueilla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on keskimääräistä suurempi, Kuninkaisissa osuus on lähellä Espoon keskiarvoa. Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan. 5

7 3 Asuminen Aluerajauksen sisään jää Nihtimäen asuinalue. Asuntoja alueella on kaikkiaan noin 370 ja niistä suurin osa (166 asuntoa) on rakennettu 1990-luvulla. Vuoden 2000 jälkeen alueelle on valmistunut noin 100 uutta asuntoa. 6

8 Nykyinen asuntokanta indekseillä kuvattuna Verrattaessa Kilo-Karakallion tilastoaluetta koko Espooseen, pienten asuntojen osuus on lähellä Espoon keskiarvoa, mutta kaikkien vuokra-asuntojen osuus on keskiarvoa suurempi. Asuntorakentamisen pääpaino on 2000-luvulla ollut Espoon muilla alueilla. Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan. 7

9 Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan. Tavoitteena Espoossa on noin 2500 asunnon rakentaminen vuosittain Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat kesällä 2012 allekirjoittaneet maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen kaupunkialueiden kehittämiseksi. Helsingin seudun aiesopimuksen keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asuntomarkkinoiden sekä kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä erityisesti raideliikenteen hyödyntäminen alueella. Aiesopimuksen mukaisena tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa noin neliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä 2500 asunnon vuosituotannolle. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa huolehtimaan kaavoitusohjelmissaan, että vuositasolla syntyy uutta asuntorakennusoikeutta vähintään kem 2, jotta varmistettaisiin mahdollisuudet rakentaa vähintään asuntoa vuodessa. Osayleiskaava mahdollistaa osaltaan tulevien vuosien raideliikenteeseen tukeutuvaa asuntotuotantoa. Edellisen, vuosien , aiesopimuksen asuntotuotannon toteutumisessa on Espoossa ollut vaihtelua. Noin asunnon tuotanto vuonna 2008 väheni seuraavana vuonna asuntoon, mutta vuosina tuotanto nousi asuntoon eli lähelle aiesopimuksen keskimääräistä tavoitetta. Espoossa tuotannon kokonaismääräksi tuli runsaat asuntoa, joka on 74 prosenttia kokonaistavoitteesta. 8

10 Aiesopimuksen yhteydessä määriteltiin Helsingin seudun kehittämisvyöhykkeet, joita kutsutaan myös asumisen ensisijaisiksi kohdealueiksi. Espoon alueella kehittämisvyöhykkeitä on 20, joista kartalla näkyvät Karamalmin, Perkkaa-Vermontien, Suurpellon ja Espoon keskuksen kehittämisvyöhykkeet. 9

11 Asukastiheys Hyvän joukkoliikenteen mahdollistavana asukastiheytenä käytetään usein mittaria 20 asukasta hehtaaria kohden. Raideasemien ympäristöissä ja kaupunkimaisilla alueilla tämä vähimmäistiheys on monin paikoin jo saavutettu. 10

12 4 Saavutettavuus ja autonomistus Keran alueella itsessään sijaitsee seudullisesti merkittävä työpaikkakeskittymä. Viiden kilometrin säteellä tieverkkoa pitkin Kerasta saavuttaa myös Leppävaaran työpaikkakeskittymän. Kymmenen kilometrin sisällä Kerasta sijaitsee Tapiola-Otaniemi-Keilaniemen ja Pitäjänmäen työpaikat. Helsingin keskusta ja Pasila puolestaan ovat kahdenkymmenen kilometrin sisällä Kerasta. Aivan kahdenkymmenen kilometrin vaikutusalueen rajalla sijaitsevat Itäkeskus ja lentokentän alue. Keran viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen kilometrin vaikutusalueet sekä työpaikkatiheys. Tarkasteltaessa työpaikkojen saavutettavuutta kaupunginosittain Kilon kaupunginosa, johon Kera kuuluu, sijoittuu toiseksi korkeimpaan kvintiiliin. Alle 27 minuutin automatkalla (keskimääräinen työmatka pääkaupunkiseudulla) on saavutettavissa lähes puoli miljoonaa ( ) työpaikkaa. Autolla liikkumiseen vaikuttaa selvästi Kehä II:n jatkon puuttuminen. Kauempana Helsingin keskustasta sijaitsevista kaupunginosista työpaikat ovat paremmin saavutettavissa Kehä III:n ansiosta. Joukkoliikenteellä työpaikkojen saavutettavuus Kilosta on suhteessa jopa parempi kuin autolla (kuva 5). Tässä vertailussa Kilon kaupunginosa kuuluu ylimpään kvintiiliin. Alle 27 minuutin matkalla on saavutettavissa työpaikkaa. 11

13 Työpaikkojen saavutettavuus autolla. Työpaikkojen saavutettavuus joukkoliikenteellä. 12

14 Kilon kaupunginosassa asuvat käyvät töissä erityisesti lähialueilla, Helsingin keskustassa ja Otaniemessä. Myös Pitäjänmäellä käydään tavallista enemmän töissä. Kaikkiin edellä mainittuihin paikkoihin on erittäin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Toisaalta voidaan ajatella asuisiko Kilossa enemmän myös muualla työssäkäyviä, jos joukkoliikenneyhteydet näihin olisivat paremmat. Esimerkiksi suhteellisen lähellä sijaitsevaan Matinkylään kestää nyt bussilla 40 minuuttia. Lentoaseman työpaikkaalueellekin kestää junalla ja bussilla yhteensä noin 50 minuuttia. Työmatkat Kilosta. Verrattaessa Kilon asukkaiden työmatkoja samantapaiseen Leppävaaran kaupunginosaan suuria eroja ei ole. Työmatkojen pituutta voidaan verrata myös Espoon pienalueiden kesken. Erityisesti alimpaan luokkaan kuuluvalla Nuijalan pienalueella työmatkat ovat keskimäärin erittäin lyhyitä. Kuninkainenkin sijoittuu toiseksi alimpaan luokkaan. 13

15 Työmatkojen keskipituus pienalueittain. Käännettäessä tarkastelu toisin päin eli Kilon kaupunginosassa työssäkäyviin ydinalue supistuu kattamaan vain lähiseudun, mutta hieman vaaleamman värinen vaikutusalue laajenee kattamaan suuremman alueen Espoosta ja myös Vantaanlaakson radanseudun. Joukkoliikenneyhteydet rantaradan ja Vantaankosken radan seuduilta Keraan ovat hyvät, mutta Etelä-Espoosta niitä voisi vielä kehittää. Verrattaessa Kiloa Leppävaaraan ei näiden välillä ole suuria eroja. Työmatkat Kiloon. 14

16 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus on hyvä Nuijalan pienalueella, johon Keran junaradan eteläpuoleinen alue kuuluu. Sen sijaan radan pohjoispuolella Kuninkaisten pienalueella päivittäistavarakaupan saavutettavuus on heikko. Myös päiväkodin saavutettavuus on parempi Nuijalassa, joka kuuluu toiseksi ylimpään luokkaan, kuin Kuninkaisissa, joka kuuluu keskimmäiseen luokkaan. Verrattuna radanvarren muihin alueisiin, Kerassa asuu enemmän lapsia yli puolen kilometrin päässä päiväkodista kuin Suvelassa ja Leppävaarassa. Koulujen saavutettavuus Kerassa on kauttaaltaan heikkoa. Koko kehittämisen kohteena oleva alue kuuluu Espoon alimpaan kvinttiiliin. Verrattuna edellä mainittuihin Suvelaan ja Leppävaaraan alueiden välillä on huomattava ero. Kirjaston saavutettavuus Kerassa on suhteessa hieman parempi kuin peruskoulun saavutettavuus. Kaupan ja päiväkodin saavutettavuuteen verrattaessa kirjaston saavutettavuuden kohdalla tilanne on päinvastainen, eli radan pohjoispuolella kirjasto on lähempänä. Päivittäistavarakaupan saavutettavuus. 15

17 Päiväkodin saavutettavuus. Peruskoulun saavutettavuus. 16

18 Kirjaston saavutettavuus. Autonomistus Vuonna 2011 Espoossa oli 1000 asukasta kohden 479 henkilöautoa. Vuonna 2005 vastaava luku oli 424. Autottomien asuntokuntien osuus on vähentynyt ja kahden tai useamman auton omistavien asuntokuntien osuus on lisääntynyt vuodesta 2005 vuoteen Autottomia asuntokuntia oli 34,5 % asuntokunnista ja kahden tai useamman auton omistavien asuntokuntien osuus oli 18,5 % vuonna Asemanympäristöt ovat paikkoja, joissa autonomistus on vähäisempää. Keran alueen rakentaminen mahdollistaa autoriippuvuuden vähentämisen aseman ympäristössä. 17

19 5 Julkiset palvelut Keran osayleiskaava-alueen julkiset palvelut sijaitsevat junaradan eteläpuoleisilla alueilla. Nihtimäessä on kaksi Kilon päivähoitoalueeseen kuuluvaa ryhmäperhepäiväkotia (Satumaa ryhmäperhepäiväkoti ja Aurinkomäki ryhmäperhepäiväkoti). Kaava-alueen asukkaan asukastavoite merkitsee uusien päiväkotien rakentamista kaava-alueelle. Nihtitorpassa on Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, Espoon pääpoliisiasema ja Espoon käräjäoikeus sekä Lillklobbin taidekeskus. Tapiolan lukion remontin ajan lukion väistötilat sijaitsevat Nihtisillassa Nokian entisissä koulutustiloissa jouluun 2015 asti. Lähes koko kaava-alue kuuluu Kilon terveysaseman piiriin, luoteisin osa kaava-alueesta kuuluu Viherlaakson terveysaseman piiriin. Kaava-alue on osa läntisen Leppävaaran oppilasaluetta. Itse kaava-alueella ei ole yhtään koulua. Lähimmät alakoulut ovat Kilon-, Kilonpuiston- ja Viherlaakson koulut. Lähimmät yläkoulut ovat Karakallion- ja Kilonpuiston koulut. Ruotsinkielinen Smedsby skola on Bisabackenissa. Kaava-alueen asukkaan asukastavoite merkitsee yhtenäiskoulun rakentamista kaava-alueelle. 18

20 Palveluverkko 2020 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 todetaan, että palveluja keskitetään "solmukohtiin" hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskusten ja tulevan Länsimetron asemien läheisyyteen. Kaupungin toiminnot voivat sijaita omissa toimipisteissään, kunhan niiden keskinäiset etäisyydet ovat riittävän pienet. Selvityksessä palveluverkon kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä (kh ) todetaan, että palvelutilojen keskittäminen joukkoliikenteen solmukohtiin tulee parantamaan palvelujen saavutettavuutta. Tulevan kaupunkiradan varteen sijoitettavien palvelujen suunnittelua viedään myös eteenpäin. Nykyisin Keran osayleiskaava-alue tukeutuu lähipalveluiden osalta Kilon palveluihin ja aluekeskustasoisissa palveluissa Leppävaaran aluekeskukseen. Kaava-alueen tuleva maankäytön muutos ja lisääntyvä väestö edellyttävät kaava-alueelle lähipalveluita kuten mm. päiväkoteja ja koulun. Tulevan kaupunkiradan asemana voi Keran aseman ympäristö mahdollistaa alueelle lähipalvelukokonaisuuden. Palveluverkko 2020:n mukaan lähipalvelukokonaisuudet eroavat sisällöltään tapauskohtaisesti toisistaan. Alueen suunnittelun edetessä olisi hyvä selvittää mahdollisen palvelukokonaisuuden maankäytöllinen tarve. Kaupunkiradan rakentumisen myötä radan varrella olevien aluekeskusten palvelutorien saavutettavuus parantuu. 19

21 6 Kera, uusi iso paikalliskeskus Espoon palveluverkkoselvitys- ja suunnitelma 2030 määrittelee Keran uudeksi isoksi paikalliskeskukseksi, jonka kokonaispinta-ala olisi noin k-m². Kehitys kuitenkin edellyttää koko alueen maankäytön muuttumista työpaikka-alueesta asuin- ja työpaikkakäyttöön. Tällöin sijainti radan varressa, Kehä II:n tuntumassa ja mahdollisen pikaraitiotien päätepisteessä mahdollistaisi ison paikalliskeskuksen palvelut. Päivittäistavarakaupan osalta tämä tarkoittaisi noin k-m² ja erikoistavarakaupan osalta noin k-m² mitoitusta, eli kokonaisuudessaan esimerkiksi kahta supermarkettia, erikoiskauppaa ja kaupan palveluja. Arabian ja Columbuksen kauppakeskukset ja Munkkiniemen ostoskeskus Helsingissä ovat esimerkkejä tämän kokoluokan keskuksesta. Kaava-alueella ei sen luonteesta johtuen ole tällä hetkellä mainittavammin erikoistavaran kaupan tarjontaa. Monipuolista erikoistavaran kaupan tarjontaa on noin kolmen kilometrin päässä Sellon kauppakeskuksessa Leppävaarassa. Erikoiskaupassa ja kaupallisissa palveluissa yksittäisen myymälän tyypillinen koko vaihtelee noin 40 m² 200 m², joten palveluverkkoselvityksen ja -suunnitelman mitoitus mahdollistaa useita erikokoisia eri alojen myymälöitä. Uudet asukkaat tarvitsevat päivittäistavarakaupan palveluja Osayleiskaava-alueella sijaitsee yksi isoksi valintamyymäläksi luokiteltava päivittäistavarakauppa (Alepa Nihtisillan ABC-asemalla, myyntipinta-ala 398 m²). Turunväylän eteläpuolella on vähittäiskaupan suuryksiköksi laskettava iso supermarket (K-Supermarket Mankkaa, myyntipinta-ala 4300 m²), jonne pitää kuitenkin kulkea Nihtisillan kautta, eikä sitä siksi voi laskea luontevaksi osaksi kaava-alueen päivittäistavaratarjontaa. Vaikka lähes koko kaava-alueen väestö asuukin tällä hetkellä korkeintaan 800 metrin jalankulkuetäisyydellä päivittäistavarakaupasta, kaava-alueen pinta-alasta vain noin puolet on 800 metrin kävelyetäisyydellä päivittäistavarakaupasta, ja 400 metrin etäisyydellä on vain noin 10 prosenttia pinta-alasta. Jos kaava-alueelle sijoittuisi uutta asukasta kävelyetäisyyden ulkopuolelle, vain noin 4 prosenttia asukkaista olisi 400 metrin ja noin 8 prosenttia 800 metrin jalankulkuetäisyydellä päivittäistavarakaupasta. 20

22 On selvää, että tulevat asukkaat tarvitsevat lisää päivittäistavaran tarjontaa. Jos päivittäistavarakaupan tarvetta tarkastellaan karkeasti käyttämällä kaava-alueen väestömääränä asukasta ja huomioimatta ostovoiman siirtymiä ja alueella työssäkäyviä, on päivittäistavarakaupan kerrosalatarve samaa luokkaa kuin palveluverkkoselvityksessä ja -suunnitelmassa, eli noin k-m². 21

23 Kaava-alueella sijaitsee joka kymmenes Espoon työpaikka Vuonna 2010 kaava-alueella oli noin työpaikkaa. Kaava-alue kuuluu Leppävaaran suuralueeseen, jonka työpaikoista kaava-alueen työpaikkojen osuus on noin 45 prosenttia. Koko Espoon työpaikoista kaava-alueen osuus on noin 13 prosenttia. Suur-Leppävaaran teoreettinen työpaikkaomavaraisuus on noin 46 prosenttia, eli suuralueella sijaitsee yksi työpaikka joka toista työssäkäyvää asukasta (laskennallinen luku 51 prosenttia väestöstä) kohti. Suuresta työpaikkamäärästä ja vähäisestä asukasmäärästä johtuen kaava-alueen teoreettinen työpaikkaomavaraisuus sen sijaan on noin 2700 prosenttia, eli jokaista alueen laskennallista työssäkäyvää kohti on noin 27 työpaikkaa. Kaava-alueella on lisäksi suhteellisesti enemmän suuria työnantajia Leppävaaran suuralueeseen verrattuna; kaava-alueella vähintään 10 työntekijän työpaikkojen osuus on 38 prosenttia, suuralueella 14 prosenttia. Kaava-alueen työpaikoista 53 prosenttia on teollisuuden toimialalla, 25 prosentilla toimialana on tukkuja vähittäiskauppa tai moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, informaation ja viestinnän toimialalla on 11 prosenttia työpaikoista, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa 4 prosenttia ja muilla toimialoilla yhteensä 7 prosenttia. Suurimmat työnantajat ovat Nokia, Inex, Tieto ja Nordea, joissa kaikissa on yli puolet toimialansa työpaikoista. Toimintaansa alueella lopettamassa ovat ainakin Inex ja Algol. Kaava-alue erottuu selkeästi myös karttatarkastelussa merkittävänä työpaikka-alueena, vaikka tarkasteluun otettaisiin mukaan vertailun vuoksi myös julkisen puolen työpaikat. 22

24 23

25 Merkittävästi työpaikkarakentamista ja varantoa Vuonna 2012 Leppävaaran suuralueen käyttöönotetusta kaavayksiköiden työpaikkakerrosalasta (kaavayksikön käyttötarkoitus asemakaavassa kauppa tai teollisuus) kaava-alueen osuus oli noin 45 prosenttia. Kaavayksikkö on pienin asemakaavan yksikkö, esimerkiksi kaavatontti tai rakennuspaikka. Kaava-alueella on käyttöönotettua (sekä valmiit että rakennusluvan saaneet kohteet) työpaikkakerrosalaa enemmän kuin usealla suuralueella. Varannolla tarkoitetaan käyttämätöntä rakennusoikeutta, eli rakennusoikeudesta vähennetään rakennettujen ja rakenteilla olevien rakennusten kerrosalat. Laskennallinen varanto työpaikkarakentamiseen osoitetulla kaavayksiköllä saadaan nollaamalla varanto, jos jäljellä oleva varanto on alle 400 k-m² tai rakentamisaste on yli 80 prosenttia. Laskennallista työpaikkavarantoa kaava-alueella on enemmän kuin usealla suuralueella, ja lähes yhtä paljon kuin käyttöönotettua kerrosalaa. Kaava-alue erottuu Kehä III:n eteläpuolella työpaikkarakentamisessa siis selvästi sekä käyttöönotetun kerrosalan että laskennallisen varannon osalta. Työpaikkarakentamiseen osoitetut kaavayksiköt ovat alueella melko isoja, ja alue on kokonaisuudessaankin eteläisen Espoon laajin yhtenäinen työpaikkaalue. Kehä III:n pohjoispuolella Juvanmalmi ja Koskelo muodostavat myös laajan nauhamaisen teollisuustyöpaikka-alueen. Vaikka käyttöönotettua kerrosalaa kaava-alueella on lähes kaikilla kaavayksiköillä paljon, myös työpaikkavarantoa on edelleen erityisesti Keran aseman lähistöllä merkittävästi. Nihtisillan osassa kaava-aluetta käyttämätöntä rakennusoikeutta on vähemmän, lähinnä yksittäisillä kaavayksiköillä. 24

26 25