Eläkeasiamiesten kesäpäivä Tampere-talo

Transkriptio

1 Eläkeasiamiesten kesäpäivä Tampere-talo

2 Olen nuori ja kaunis ja onnellinen vaikka tarkemmin katsoen en ole enää niin varsin nuori enkä ehkä niin kauniskaan mutta keväässä tässä olen kuitenkin niin mahdottoman onnellinen että silmäni loistavat tähtien lailla ja ihoni kukkii kuin kesäinen niitty ja hiukseni heilimöivät ja kanssasi juuri nyt keväässä tässä olen nuori ja kaunis ja onnellinen ilman eilisen muistoja huomisen huolta Maria Ahlstedt

3 Ohjelma Tilaisuuden vetäjänä koulutuspäällikkö Minna Koskela Kahvitarjoilu Tilaisuuden avaus, Asiakkuusjohtaja Jorma Rautakoski Ajankohtaista työssä jatkamisesta Eläkejohtaja Helena Reinikainen Lounas Katsaus eläkeasiamiestoiminnan historiaan Asiakaspäällikkö Eva Lahti Eläkeasiamiestoiminta tänään Kouluttaja Birgitta Moisala Verbaalia tykitystä ajankohtaisista asioista Näyttelijä Ulla Tapaninen Buffet ja kevyttä klassista

4 Eläkeasiamiesten kesäpäivä , Tampere-talo Jorma Rautakoski Asiakkuusjohtaja

5 Keva Jäsenyhteisöjä ( ) kaupungit kunnat kuntayhtymät osakeyhtiöt yhdistykset 11 - säätiöt 10 Henkilöasiakkaita (2011) n. 1,3 milj. Vakuutettuja (KuEL) Muita vakuutettuja (VaEL, KiEL, KelaL) Eläkkeensaajia (KuEL) Muita eläkkeensaajia (VaEL, KiEL, KelaL) Eläke- ja etuuspäätökset yli kpl Vakinainen henkilöstö ( ) 519 KuEL (2012) palkkasumma (2011) 15,4 mrd maksutulo 4,8 mrd maksettavat eläkkeet 3,8 mrd VaEL (2011) maksettavat eläkkeet 3,7 mrd Sijoitukset ennakkotietoja ( ) - rahaston arvo 34,4 mrd - pääomapainotettu reaalituotto (v ) 3,7 % - pääomapainottamaton reaalituotto 5,3 %

6 Kuntien toimintaympäristö muuttuu Kunnallistalouden tiukat vuodet jatkuvat Palvelutarpeiden kasvua rytmittää väestörakenteen muutos Kuntarakenne uudistuu ja kuntien määrä tulee vähenemään Kuntien palvelurakenne uudistuu mm. liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen osa kunnallisista palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta kuntien välinen yhteistyö lisääntyy palvelutuotannossa palvelutuotannon järjestelyillä haetaan kustannustehokkuutta ja laatua Lähivuosina kunta-alan palveluksesta siirtyy suuri määrä työntekijöitä eläkkeelle

7 Toimintaympäristön muutosta kuvaavat indeksit Vuosi 2000 = 100 Lähteet: (*) Tilastokeskus; (**) KT Kuntatyönantajat

8 Tarkista suunnitellun yhtiön omistuspohja

9

10 Keskeisiä linjauksia strategiassa Kuntatyönantajilta perittävä maksu pidetään mahdollisimman vakaana ja ennustettavana Sijoitustoiminnalla pyritään tukemaan mahdollisimman tehokkaasti maksuvakautusta Keva osallistuu aktiivisesti yleisen työeläketurvan kehittämiseen Työssä jatkamista tuetaan Keva on edelleen koko työeläkesektorin nopein ja tehokkain toimija (vaikka vastuukenttä laajentunut melkoisesti)

11 Eläkepolitiikka muutoksessa Eläkeuudistusta valmistellaan voimaan tulevaksi vuoden 2017 alusta uudistus pohjautuu 2005-uudistuksessa tehtyihin linjauksiin Eläkeuudistuksen yksi keskeinen tavoite on eläkkeelle siirtymisiän nostaminen Suuri tarve pidentää työuria niin alusta, keskeltä kuin lopusta

12 Laadukkaat palvelut työntekijöille ja työnantajille Keva neuvoo eläkeasioissa, käsittelee eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet sekä tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja Keva rekisteröi palvelussuhteet ja perii eläkemaksut Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palveluita työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja koko organisaation käyttöön käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta Keva tarjoaa laajan valikoiman asiantuntijapalveluja esim. kuntien muutostilanteisiin Asiointipalveluja työnantajille (Asta-palvelut) Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla

13 Sähköiset palvelut ovat käytettyjä sivuilla on vuosittain lähes miljoona käyntiä -> Omat eläketietosi verkkopalvelu henkilöasiakkaille noin käyntiä viikossa / noin käyntiä kuukaudessa eläkkeeseen oikeuttavien julkisen ja yksityisen alan palvelussuhteiden tarkastelu ja tietojen muutokset tulevan vanhuuseläkkeen määrä eri ikävaihtoehdoissa tilinumeromuutokset Sähköiset asiointipalvelut työnantajille eli Asta-palvelut: eläkkeisiin, eläkemaksuihin ja tilastoihin liittyviä sähköisiä palveluita Vanhuuseläkehakemukset verkon kautta Kevaan 50 % kunta-alan vanhuuseläkehakemuksista sähköisiä 33 % kaikkien alojen vanhuuseläkehakemuksista sähköisiä

14

15 Asta-palveluita ovat Eläkehakemuspalvelu: kuntatyönantajien eläkeasiamiehet voivat lähettää eläkehakemuksia tämän palvelun kautta Maksuosuustiedot: voi katsella ja tulostaa Kevan maksuosuuslaskuihin liittyviä liitteitä Ansioiden tarkistuslistat: tarkistetaan palvelussuhderekisteriin välittyneitä ansiotietoja Palvelussuhderekisterin verkkosivuilta saa reaaliaikaisen yhteyden Kevan palvelussuhderekisteriin tietojen lisäämistä, tarkistamista ja korjaamista varten Tilastopalvelun tilastot: työnantaja saa omaa henkilöstöään ja sen eläkkeelle siirtymistä koskevia tilastoja. Lisäksi palvelussa on alueellisia ja valtakunnallisia vertailutietoja sekä koko kunta-alaa koskevia tilastoja

16 Työnantaja Pääkäyttäjä Vero Kela Keva Tulli ym. Arvonlisävero Kausiveroilmoittaja Tilinhoitajayhteisö Tuloveroilmoittaja Työnantajasuoritukset Vuosiilmoittaminen ym. Korvaushakemukset Päivähoitotiedot Kuntoutuskurssijärjestelmä Opintotukikuukaudet Soky ym. Eläkeasiamiehen palvelut Henkilöstöhallinnon palvelut Taloussuunnittelusta vastaavan palvelut Ilmoitusliikenteen palvelut ym. Katsotunniste

17 Eläkeasiamiehet kunta-alalla Kunta-alan jäsenyhteisöissä laaja eläkeasiamiesten verkosto Eläkeasiamiehet auttavat eläkeasioissa Eläkeasiamiehen avustuksella voi hakea eläkettä Asta-palveluissa asiamiehillä käytössä oma hakemuspalvelu Nopeuttaa eläkkeen hakemista, sillä hakemuksessa tällöin kaikki tarvittava mukana Keva tarjoaa eläkeasiamiehille säännöllistä koulutusta Eläkeasiamiesten tyytyväisyys Kevan palveluihin kysely Osallistu ja vaikuta!

18 Kiitokset!

19 Ajankohtaista työssä jatkamisesta Eläkeasiamiesten kesäpäivä Eläkejohtaja Helena Reinikainen

20 Lehdistä poimittua viikolla 22 Eläkeiän nousu oli harhaa - HS Vanhuuseläkkeen alaikärajan nostaminen ei toimi Talouselämä Työuran loppupäähän tarvitaan työnantajan asennemuutosta Demokraatti Paineet eläkeiän nostoon kasvavat Kauppalehti Eläkepäätökset ovat jo ovella HS Työura ei pitene pykälillä Aamulehti Tilastoharha herätti uuden keskustelun eläkkeistä Suomenmaa Ay-johtajat huolissaan julkisen sektorin eläkkeistä Verkkouutiset, Nykypäivä Nykynuorilla ei ole varaa jäädä eläkkeelle - Verkkouutiset, Nykypäivä

21 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla Kunnat Valtio Ev.lut. kirkko Yksityinen sektori

22 KuEL-vakuutetut iän ja sukupuolen mukaan

23 Kunta-alan eläkepoistumaennuste Vuosina eläkkeelle siirtyy arviolta kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaELvakuutetut)

24 Kevan strategiatyö

25 Keva valmistelee uutta strategiaa Oraganisaatiomuutos syksyllä 2012 Eläkepalvelut Työkyky- ja työssäjatkamisstrategia työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaiseminen ammatillinen kuntoutus tutkimus ja työelämän kehittäminen Uuden strategian valmistelutyö alkoi syksyllä 2012 toimintaympäristökuvauksella Talven aikana valmisteltiin missio, visio ja arvot Uusien luottamushenkilöiden aloitettua strategiatyö käynnistyi varsinaisesti Hallituksen strategiaseminaari 4.6. ja strategia hyväksytään juhannusviikolla

26 Strategiset päälinjaukset Aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja Kestävän ja tasapainoisen eläkerahoituksen turvaaja Nykyaikaisten työeläkepalvelujen tarjoaja Kustannustehokas julkisen alan työeläketoimija

27 Esimerkkejä jatkamisen tukemiseen liittyvistä teemoista Sisäisen ja ulkoisen yhteistyön parantaminen edelleen Jatkamisen tukemiseen liittyvän viestinnän vaikuttavuuden parantaminen Osittaisen työkyvyn hyödyntäminen edelleen Kevan keskeinen näkökulma Koko julkisen sektorin huomioiminen toiminnassa Henkilöstövoimavarojen palveluihin ja talouteen liittyvien vaikutusten korostaminen Palvelujen vaikuttavuuden parantaminen Asiakaskeskeisyys, asiakkaiden tarpeiden selvittäminen

28 Verkkoaivoriihi työssä työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisestä Keva keräsi toukokuun lopussa 2013 ideoita yhteistyössä Fountain Parkin kanssa. Mukana on Kevan keskeisiä sidosryhmiä, Kevan oma henkilöstö ja päätöksentekoelimet sekä myös vakuutettuasiakkaat. Pääkysymys on se, millä keinoin työurat julkisella sektorilla pitenevät. Noin 5000 henkilöä vastasi kyselyyn. Tulokset julkistetaan syksyn 2013 aikana

29 Työssä jatkamistoiminta

30 Keskustele työhyvinvoinnista Kevan Kaari-foorumissa Kaari-foorumi on työhyvinvoinnin ja työssä jatkamisen teemoihin keskittyvä keskusteluryhmä LinkedInverkkopalvelussa Kaari-foorumin tarkoituksena on edistää verkottumista ja avointa keskustelua sekä tiedon ja kokemusten vaihtoa Ryhmä on suljettu eli keskustelut näkyvät vain ryhmään hyväksytyille jäsenille Ryhmään liittyminen edellyttää LinkedIn-profiilin luomista, sen luominen käy nopeasti sivulla Voit liittyä ryhmään LinkedInissä kohdassa Groups ja hakusanalla Kevan Kaari-foorumi, lähetä pyyntö ryhmään liittymisestä klikkaamalla Join Group -painiketta

31 Työssä jatkamisen mittarit Omaan eläkeikään tai sen yli jatkaminen Vähintään 63-vuotiaana vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä Eläkkeelle siirtymisiän odote 25-vuotiaalle työntekijälle

32 Omaan eläkeikäänsä tai sen yli jatkaneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä % Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut

33 Vähintään 63-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä 60 % Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut

34 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus % 1,2 1,07 1,0 1,02 0,97 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut

35 Osatyökyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden osuus kaikista työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneistä % Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut

36 Eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle kuntatyöntekijälle 62 v , , , Työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut

37 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet ikäryhmittäin

38 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneet työkyvyttömyyden pääasiallisen syyn mukaan

39 KuEL-työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus

40 Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden työssäkäynti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuonna 2000 osaeläkkeelle siirtyneet Vuonna 2005 osaeläkkeelle siirtyneet Kunta-alan ansioiden ja kunnallisen työ- tai virkasuhteen olemassaolo eläkkeellesiirtymisvuoden mukaan niillä henkilöillä, joilla KuEL-osatyökyvyttömyyseläke tai KuEL-osakuntoutustuki oli alkanut ensimmäisenä eläkkeenä vuonna 2000 (n=683) tai vuonna 2005 (n=1 183)

41 Kuntatyöntekijöiden arvio työnantajansa suhtautumisesta työssä jatkamiseen Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimus Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työnantajani suhtautuu myönteisesti työssä jatkamiseen yli eläkeiän Työnantajani suhtautuu myönteisesti työntekijöihin jotka jatkavat työssä alentuneesta työkyvystä huolimatta

42 Yleiskuva työhyvinvoinnista kunta-alalla 2012 Kevan Kuntatyöntekijöiden työhyvinvointi -tutkimuksen mukaan Tilanne hyvä Siltä väliltä Tilanteessa kehitettävää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osaaminen Henkinen työkyky Fyysinen työkyky Työn jatkuvuus Työyhteisön ilmapiiri Perheen ja työn yhteensovittaminen Työnantajan suhtautuminen jatkamiseen yli eläkeiän Vaikutusmahdollisuudet työhön Lähiesimiehen toiminta Työnantajan suhtautuminen osatyökykyisiin Riittävästi aikaa saada työt tehdyksi Työn fyysinen kuormittavuus Työnantajan työhyvinvointitoiminta Tiedonkulku työpaikalla Työntekijöiden riittävyys Työn henkinen kuormittavuus

43 Esimerkki siitä, missä kunnat voisivat parantaa toimintatapojaan: Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden seuranta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Seuraamme säännöllisesti sairauspoissaoloja 95 4 Tavoite sairauspoissaoloihin liittyen Seuraamme sairauspoissaolojen kustannuksia Sairauspoissaolojen taustalla olevia syitä tunnistetaan Suunnitelma sairauspoissaolojen vähentämiseksi kyllä ei en osaa sanoa

44 Onnistuneesti työhön ammatillisella kuntoutuksella Julkisen sektorin työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä työhön paluun haasteista ja ratkaisukeinoista Pirjo Saari

45 Tutkimusasetelma ja aineistot Seuranta-asetelma Ensimmäinen teemahaastattelu tehtiin kuntoutusjakson päättyessä maalis-huhtikuussa 2012 Seurantahaastattelu oli puoli vuotta myöhemmin Aineisto 1 Haastatteluaineistossa on työkokeilun tai uudelleenkoulutuksen käyneitä yhteensä 16 kunta-alan (13), kirkon (1), valtion (2) työntekijää ikähaitari vuotta diagnooseina mm. tuki- ja liikuntaelinten sairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä Haastatteluiden pohjalta tehtiin sähköinen kysely 45:lle henkilöstöhallintoon syyskuussa 2012 Aineisto

46 Työntekijät kokevat, että esimiehen tuki on liian vähäinen kuntoutusprosessissa Jokainen ovi pitää itse aukaista eikä kukaan ole sinusta kiinnostunut. Eikä mitään palavereita ole sovittu yhtään mihinkään. Soittelin tuonne rekrypuolelle ja jätin yhteystietoja sinne mutta ei mitään kuulunut mistään. Koitin sanoa esimiehellekin sitä, et josko hän voisi soittaa että kun tuntee päällikkötason ihmisiä et hänhän olisi ollut oikea taho neuvottelemaan sijoituspaikoista, mutta ei mitään. Aulapalveluista sitten sain sähköpostin, että ei ole sijoitusmahdollisuuksia, kun asia ei ole edennyt heidän ohjauksessaan, niin minulle tuli mieleen, että olenko ollut liian päällekäypäinen?

47 Työnantajat: Mielenterveyskuntoutujan työhön paluun tukeminen haasteellisempaa Vastuualueiden uudelleen miettiminen Asiakastyöskentely (julkisella sektorilla paljon asiakastyötä) Parityöskentely Työhön paluun ajoitus, toistuva masennus Motivaatio-ongelmat, itsetunto-ongelmat Kummeksuttu sairaus vaatii työyhteisöltä enemmän Varhaisen puuttumisen vaikeus

48 Ei yhteyttä sairauslomalla Haastattelija: Otettiinko työpaikalta sairausloman aikana yhteyttä? Ei. Vaikka lähetin viestiä, niin ei sieltä edes vastattu, kun ne huomasivat, että jäänkin pidemmäksi aikaa. Ensiksi tuli kyllä nättejä viestejä, että koita jaksaa, mutta kun sairausloma jatkui, niin ei tullut enää vastausta. Sieltä ei saisi olla pois, pitäisi olla työntekijä joka tekee aina töitä, ei valita eikä ole sairauslomalla. Sitten ei enää hyväksytä, kun tulee pitkiä sairauslomia

49 Onnistunut työhön paluun prosessi voi olla varsin pitkä Siinä kohtaa mä en nähny et mä en oo pelkästään antava osapuoli vaan olen myös saava osapuoli. Että se ei ole multa vaan pois. Mutta itseään on helppo jäädä sääliin ja katkeroitua ja siitä on vaikea nousta pois, koska se on niin kokonaisvaltainen olotila. Se on pitkä prosessi hyväksyä tilanne sellaisena yksi tie sulkeutuu tässä

50 Työnantajien mukaan esimiehen vähäinen tuki johtuu vaihtoehtojen vähäisyydestä Uudelleensijoittamisen hankaluus: avustavia tehtäviä ja räätälöintimahdollisuuksia vähemmän Tiukat tulostavoitteet ja tehokkuusvaatimukset: Kyse ei ole pahasta tahdosta vaan mahdottomaksi koetusta tehtävästä Palaute muulta työyksiköltä Esimies ei välttämättä tietoinen roolistaan työkyvyn tukijana Työntekijöiden vaatimukset voivat olla kohtuuttomia

51 Miten työhön paluun haasteita voidaan työnantajien mukaan ratkaista? Työhön paluuta haittaava tekijä Esimiesten ja työpaikan asenteet, vähäinen tuki Pitkittynyt sairastelu Rakenteelliset tekijät - uud.sijoittamisen vaikeus Motivaatio -ei halua kouluttautua -ei halua vaihtaa yksikköä Yhteinen ymmärrys eri toimijoiden kesken Ratkaisu Toimivat työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus, vierivalmennus/työyhteisövalmennus, kustannuksista viestiminen Henkilöstöhallinto mukaan prosessiin, henkilöstöhallintoon sijoitettu koordinaattori, kustannuksista viestiminen, keskitetty työkokeilumääräraha (henk. hallintoon) Siirtymäajan palkkaratkaisut, koulutustarjonnan lisääminen, työkokeilu ennen koulutusta Työkyvyn tukemiseen tarkoitetut mallit, koulutus,

52 Tutkimushanke 2013

53 Tutkimushanke 60 ja risat Tutkitaan lähellä eläkeikää olevien työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen liittyviä suunnitelmia. Hanke toteutetaan vuoden 2013 aikana. Tutkimuksessa on kolme osaa: 1. Etnografinen tutkimus, jossa seurataan julkisen sektorin ammattilaisten yhtä työpäivää ja keskustellaan/haastatellaan työstä ja eläkkeelle siirtymisestä. 2. Kyselytutkimus, jossa selvitetään eläkkeelle siirtymiseen liittyvää päätöksentekoa ja sitä, minkälainen puheenaihe eläkkeelle siirtyminen on työpaikalla. 3. Tilastotutkimus, jossa selvitetään miten eri ammattiryhmät ovat siirtyneet eläkkeelle

54 Työkyvyttömyyskustannuksista

55 Työkyvyttömyyden aiheuttamat kustannukset Työkyvyttömyyseläkkeet maksavat kunnallisessa eläkejärjestelmässä kokonaisuudessa noin 440 miljoonaa euroa. Esimerkki työkyvyttömyyskustannuksista isossa kaupungissa: Sairauspoissaolojen kustannukset 25,1 milj. euroa. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 3,9 milj. euroa Työtapaturmamaksut 1,2 milj. euroa VaEL-työkyvyttömyyseläkemaksut 0,5 milj. euroa Työterveyshuollon kustannukset 1,8 milj. euroa YHTEENSÄ: 32,4 milj. euroa Kustannusten osuus palkkasummasta 5,9 %

56 Työkyvyttömyyskustannuksia koskevia tuloksia suurten kaupunkien osalta Kustannukset koko kunta-alaa koskien noin 2 mrd euroa ½ suoria ja ½ epäsuoria kustannuksia Suorat kustannukset suurissa kaupungeissa 6,7 % palkkasummasta Kun mukaan otetaan epäsuorat kustannukset, osuus on 13,6 % palkkasummasta Sairauspoissaolojen osuus suurissa kaupungeissa 4,5 % palkkasummasta Yli 60 päivää vuodessa sairastavat muodostavat kustannuksista kolmanneksen Työterveyshuoltoon käytetään suurissa kaupungeissa keskimäärin 0,4 % palkkasummasta Lähde: Kevan Kaari-laskuri

57 Keskustelu eläkeiästä pyörii numeroiden ympärillä, koska sitä käyvät ekonomistit. Oikeasti kyse on siitä, ovatko työnpaikat sellaisia, että siellä halutaan pitää kuusikymppiset töissä ja haluavatko he tehdä töitä. - Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma

58 Eläkeasiamiesten kesäpäivä Katsaus eläkeasiamiestoiminnan historiaan Tampere-talo Eva Lahti

59 Työeläkevakuutetut 2011 eläkelain mukaan Kunta-alan työntekijät KuEL-vakuutettuja , joista työ- ja virkasuhteisia % kokonaistyövoimasta - 77 % naisia KuEL VaEL muut julkiset yksityinen - keski-ikä yli 45 vuotta - 55 % työskentelee sosiaali- ja terveysalan palveluissa - suurimmat ammattiryhmät: perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, opettajat, lastentarhatyöntekijät, siivoojat - 13 % eläkkeelle 2015 mennessä Vakuutettujen lukumäärän kehitys % eläkkeelle 2025 mennessä työ- ja virkasuhteiset KuEL-vakuutetut VaEL-vakuutetut

60 Henkilöstörekisterin tavoitteet Vuoden 1980 lopussa päätettiin perustaa kunnallishallinnon henkilöstörekisteri Tavoitteena eläketurvaote kuntatyöntekijöille Tavoitteena joustava, nopea eläkekäsittely Eläkepoistumaennusteet Kevalle ja työnantajille Erilaiset maksuosuuslaskelmat Lopulliset maksuosuudet määräytyvät rekisteritietojen perusteella Tilastolliset tavoitteet eri viranomaisille

61 Eläkeasiamiestoiminnan historiaa Eläkelaitos esitti vuonna 1987, että jokainen jäsenyhteisö nimeäisi eläkeasiamiehen, perusteluna oli kasvava palvelutarve ja palvelutason parantaminen Joissakin kaupungeissa oli jo ollut eläkeneuvojia Vuonna 1989 eläkeasiamiehiä oli noin 1500 Eläkeasiamiehistä lähes puolet hoiti myös ilmoitusliikennettä Eläkeasiamiehen tehtäviä hoidetaan yleensä oman työn ohella, työtehtävien määrä vaihtelee kunnittain

62 Eläkeasiamiehen toimenkuva Kevan ajatuksena oli, että eläkeasioissa työ jaetaan: 1. henkilöstörekisterin ilmoitusliikenteeseen ja vastaavien teknisten asioiden hoitamiseen ja 2. eläketurvaa koskevaan neuvontaan

63 Neuvontatehtävät olisivat muun muassa: Antaa vakuutetuille tarvittaessa perustietoa kunnallisesta eläketurvasta Huolehtia, että eläkkeelle siirtyvät saavat tarpeelliset tiedot eri eläke-etuuksista, mahdollisesta painotetusta eläkeiästä Avustaa vakuutettuja tarvittaessa eläkehakemuksen täyttämisessä ja mahdollisen valituksen laatimisessa Olla tavattavissa eläketurvaa koskevia henkilökohtaisia keskusteluja varten

64 Kevan palvelut eläkeasiamiehille Koulutuspäiviä Tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita Ensimmäinen KVTEL-lehti ilmestyi 1983 Yhteisiä eläkkeelle valmennustilaisuuksia Otteita vuoden 1990 palvelukuvauksesta, jossa haastateltiin henkilökohtaisesti joitakin eläkeasiamiehiä: Eniten eläkeasiamiehiltä tiedusteltiin oikeutta saada jokin tietty eläke. Samoin kysyttiin eläkkeen suuruuteen vaikuttavia seikkoja ja eläkeiän määräytymistä. Entä tänään?

65 Jatkuva ilmoitusliikenne Aloitettiin 1984 Vaati uusia tietoja palkkahallintojärjestelmiin KVTEL:n piirissä oli henkilöä Toimintayksiköitä kpl Tavoitteena, että palvelussuhdeilmoituksista mahdollisimman moni tulisi koneellisesti Suuri koulutus- ja infokierros kunnissa, johon osallistuivat palkanlaskija ja henkilöstöpäällikkö Jo alkuvuosina 80 % ilmoituksista tuli konekielisenä

66 Arkistotyö alkoi 1986 Tähtäin rekisteriote kuntatyöntekijöille Sitä ennen piti selvittää kunkin henkilön työhistoria myös ennen vuotta 1984 Jäsenyhteisön piti käydä läpi arkistonsa ja ilmoittaa puuttuvat tiedot ennen kuin otteet voitiin lähettää työntekijöille Useat eläkeasiamiehet ovat osallistuneet tähän arkistotyöhön Lisäksi Kevan arkistossa oli lomaketta päättyneistä palvelussuhteista, jotka piti tallentaa palvelussuhderekisteriin Kun arkistotyö oli saatu valmiiksi, kuntatyöntekijöille lähetettiin rekisteriotteet työsuhdetiedoista, siinä ei ollut vielä eläkeikätietoja eikä eläkkeen määrää Tarkoitus oli, että henkilö tarkistaa tiedot ja ilmoittaa,jos otteelta puuttuu tietoja

67 Eläkeiän valintaoikeus Vuoden 1995 eläkemuutosten yhteydessä poistettiin ns. ammatilliset eläkeiät Niille henkilöille, joilla oli ollut työhistoriansa perusteella alempia eläkeikiä annettiin ns. vanhan eläkeikäjärjestelmän valintaoikeus Tätä varten laskettiin henkilöille eläkeikävaihtoehdot ns. vanhan järjestelmän ja uuden järjestelmän mukaan Henkilöille lähetettiin tarkat laskelmat eläkeikävaihtoehdoista ja eläkkeen määrästä Valintaoikeutettuja oli Uudistus oli monimutkainen ja vaati myös eläkeasiamiehiltä merkittävää työpanosta Keva järjesti 200 tiedotustilaisuutta, joihin eläkeasiamiehet osallistuivat ahkerasti Valintaoikeus päättyi , valintailmoituksia tuli

68 Eläkepäätös ennen palvelussuhderekisteriä Eläkehakemuksen yhteydessä lähetettiin nimikirjaote ja työtodistuksia Puuttuvat palvelussuhdetiedot vietiin manuaalisesti laskentajärjestelmään Tarvittaessa niitä kysyttiin jäsenyhteisöltä Käsittelyajat olivat pitkiä Konkari -eläkeasiamiehet osasivat laskea henkilölle painotetun eläkeiän, monet jopa eläkkeen määrän, sillä eläke laskettiin neljän viimeisen vuoden palkkojen mukaan

69 Sähköinen eläkehakemus Sähköiseen asiointiin siirryttäessä Keva kehitti suljetun palvelukanavan Työnantajien ekstranet-järjestelmän, nykyisen Asta-järjestelmän edeltäjän kuntien eläkeasiamiesten ja henkilöstöpäälliköiden käyttöön vuonna 2002 Tämän järjestelmän kautta jäsenyhteisö pääsee katsomaan ja päivittämään oman jäsenyhteisönsä palvelussuhdetietoja sekä katsomaan omia tilastotietojaan Sähköinen eläkehakemus otettiin käyttöön vuonna 2010 Eläkeasiamiehet ovat ottaneet erittäin hyvin käyttöön tämän palvelumuodon, tavoitteena kaikki tarvittavat tiedot kerralla Kevalle

70 Kevan verkkopalvelut uudistuivat Verkkopalvelut uudistuivat ASTA-palveluissa alettiin käyttää KATSO-tunnistusta Pääkäyttäjä joka usein voi olla eläkeasiamies, huolehtii, että jäsenyhteisn työntekijällä, jolla on tarve käyttää Kevan asiointipalvelua, on henkilökohtainen KATSO-tunniste Työnantajien asiointipalvelut ovat osa

71 Julkisen alan työeläkeote Keva on lähettänyt julkisen alan vuotiaille työntekijöille paperisen työeläkeotteen postitse ajanjaksolla syyskuu 2012-maaliskuu 2013 Työeläkeote sisältää kokonaiseläketurvan tiedot Kevan työeläkeotteen lisäksi mukana on ollut saatekirje, josta selviää mennessä karttuneen eläkkeen määrä ja eläkeikä sekä yli 50-vuotiaille arvio eläkkeen määrästä henkilökohtaisessa eläkeiässä sekä 63 v, 65 v, 68 v esite Kevan Omat eläketietosi palvelusta Jatkossa otteen tiedot Kevan verkkopalvelusta

72

73 Kiitos ansiokkaasta työstäsi eläkeasiamiehenä

74 Eläkeasiamiestoiminta tänään Tampere Kouluttaja Birgitta Moisala

75 Sisältö Eläkeasiamiesten koulutus vuonna 2012 EAM koulutukset 2013 Eläkeasiamiehen roolista Vuonna

76 Eläkeasiamiesten koulutus vuonna 2012 Lähiopetus oli edelleen tärkeässä osassa Vuoden 2012 alussa eläkeasiamiesten koulutuksiin otettiin mukaan videotekniikka tekniset haasteet koulutusmateriaalin soveltuvuus Vuorovaikutus aina tärkeä osa eläkeasiamieskoulutuksissa Eläkeasioiden ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen ja oppiminen parhaimmillaan kaksisuuntaista eläkeasiamies oppii ja toisaalta Keva saa tietoa eläkeasiamiesten kesken: kokemusten vaihtoa, vertaistukea

77 EAM koulutukset, yleistä Haasteena lähi- ja videokoulutuksessa edelleen uudet/kokeneet eläkeasiamiehet sopivaa tarjontaa kaikille, myös videokoulutukseen osallistuville esitysmateriaalit ja esitysmuoto lähiopetus: monipuolinen esitysmateriaali (päivän mittainen) video: esitysmateriaalin näkyvyys (koulutus max 3 h) kysymykset, vuorovaikutus Videokoulutus oma kuulijakuntansa teknisen laadun varmentaminen (siltausten lukumäärä, paikkakuntien lkm, lähetyksen laatu ja näkyvyys)

78 Eläkeasiamiehen pätevöitymispolku Viisiosainen pätevöitymispolku eläkeasiamieheksi: - EAM 1 - Verkko-opinnot eläketurvan perusteista - EAM 2 - Perustietoa kunnallisesta eläkejärjestelmästä - EAM 3 - Ajankohtaistietoa kunnallisesta eläketurvasta - EAM 4 - Syventävä teemapäivä - EAM 5 - Pätevöitymisen perusteet Lopputehtävät Verkko-opinnot Lähiopetus/ Videoetäkoulutus Lopputehtävät Todistus

79

80

81 Eläkeasiamiehen roolista Onko eläkeasiamiehen tiedot, taidot ja osaaminen täysin tiedostettu organisaatiossa? Kaikilla on rooli työssä jatkamisessa; entä eläkeasiamiehen rooli? Missä vaiheessa eläkeasiamies osallistuu työuran/ työssä jatkamisen suunniteluun?

82 Eläkeasiamiehen rooli Asiantuntija Neuvoja, opastaja Kuuntelija, psykologi Atk-taitoinen Kustannustietoinen: talousajattelu (kustannukset työntekijä ja työnantaja) Vaihtoehtojen kartoittaja: osa-aikatyö, työaikanäkökulma; esimies katsoo, että työt tulee tehtyä Prosessiasiantuntija: opastaa työstä eläkkeelle Seula, karsija: ei heti eläkkeelle Organisaation tukija: vakanssipohja huomioitava Puolueeton, neutraali henkilö Hiljaisen tiedon haltija (miten sitä voi välittää?) Näköalapaikalla organisaatiossa: lakkautetaanko tehtävä vai otetaanko tilalle toinen jne

83 Haasteita nyt ja tulevaisuudessa Mm. uusi eläkkeen käsittely- ja laskentaohjelma tuonut mukanaan haasteita, viivytyksiä, puheluita, kyselyitä Eläkehakemukset liitteineen sähköisesti Kevaan oikeat tiedot; päätös pian Mikä on tilanne lähitulevaisuudessa? esim. eläkelakien muutokset

84 Tapahtumia ja EAM 2 4: syksy 2013 Tilaisuuksien varmistuttua -> voi ilmoittautua: ruotsinkielinen eläkeasiamiesten kesäpäivä EAM 2: Lähiopetus: Keva, ke Videoneuvottelu: ke Lähiopetus: Jyväskylä, to EAM 3: Lähiopetus: Keva, ke Videoneuvottelu: ke Lähiopetus: Rovaniemi, ke EAM 4: Lähiopetus, Tampere: ke Sairaanhoitopiirit Lähiopetus: Keva: ti Koulutusorganisaatiot Videoneuvottelu: ti tai ke

85 Koulutus videoetäneuvotteluna Yhteys Kevan virtuaaliseen monipisteneuvotteluhuoneeseen (siltauspalvelusta vastaa Videra Oy). Riippuen käytössä olevasta videoneuvottelulaitteistosta, osoite vaihtelee seuraavasti: Polycom laitteisto: ## Cisco/tandberg laitteisto: Mikäli yhdistäminen ei onnistu yllä olevilla, voi huoneeseen soittaa myös IP osoitteella , jonka jälkeen annetaan konferenssi ID 32654#. Neuvotteluun ei voi liittyä ISDN-laitteilla Videokoulutuksen aikana: mahdollisissa vikatilanteissa otetaan yhteyttä Videran tukeen, p Koulutusmateriaalin lähetämme tulostettavaksi videoetäkoulutukseen ilmoittautuneille sähköisesti ennen koulutuksen alkua

86 Kysymyksiä Miten aikaisin eläkeasiamiesten koulutusten tulisi olla näkyvillä? Matkustamismahdollisuudet koulutuksiin? Onko on käytettävissä videoetäyhteys? Erityistoiveita koulutusten suhteen? koulutuspaikkakunnat aiheita Säilyvätkö eläkeasiamiehen tehtävät ja rooli muuttumattomana?

87 Kysely eläkeasiamiehille ja palautetta eläkeasiamiehiltä Kysely eläkeasiamiehille: sähköisen kyselyn on tarkoitus lähteä alkavalla viikolla Palautetta voi lähettää myös tuttuun tapaan: tai

88 EAM vuonna 2014 Koulutukset jatkuvat: EAM 2-4 pätevöitymispolun voi suorittaa, hyväksytty suoritus -> todistus Seuraava kevät-/kesäpäivä eläkeasiamiehille?

89

90 Kevan yhteystiedot Postiosoite: PL 425, Helsinki Käyntiosoite: Unioninkatu 43 Aukioloaika: Vaihde: Kotisivu: Sähköposti: tai Neuvontanumerot: - suomenkielinen puh ruotsinkielinen puh

91 Kiitos ja hyvää kesää!