Alustava pöytäkirja 2/2016 1(18) MH Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Alustava pöytäkirja 2/2016 1(18) MH Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Tiistai klo Paikka THL Kokoushuone F1/A, F1/B, F1/C, Mannerheimintie 166, Helsinki Jäsen Organisaatio Läsnä pj Hämäläinen Päivi THL (+) varapj Kärki Jarmo THL (+) Eronen Marianne Kela (+) varajäsen Helminen Sari Kela (-) Haapamäki Elise Helsingin kaupunki, tietohallinto (+) varajäsen Honni Sirpa Helsingin kaupunki, tietohallinto (+) Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (+) varajäsen Savolainen Tuija Suomen Kuntaliitto (-) Heikkinen Jani VM (-) varajäsen Oikarinen Tommi VM (-) Häkkinen Pirjo THL Tietopalvelut-osasto varajäsen Forsell Martta THL Tietopalvelut-osasto (+) Junttila Kristiina HUS Hoitotyö (-) varajäsen Vinkanharju Anne HUS Hoitotyö (-) Kantola Christian VSSHP (-) varajäsen Räsänen Maija VSSHP (-) Kaskinen Timo HL7 Finland (+) varajäsen Mykkänen Juha HL7 Finland (-) Koskinen Seppo THL Terveys-osasto (-) varajäsen Koponen Päivikki THL Terveys-osasto (-) Kuusisto-Niemi Sirpa Itä-Suomen yliopisto Kälviä Minna Eksote, sosiaalityö (-) varajäsen Marttinen Paula Eksote, sosiaalityö (-) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki, terv.huolto (-) varajäsen Kallio Leea Helsingin kaupunki, terv.huolto (+) Mäkelä Matti THL Hyvinvointiosasto Nylander Olli Valvira (-) varajäsen Toivainen Hanna Valvira (-) Siponen Tiina PSSHP Toivola Kari Kela, Kanta-palvelut (-) varajäsen Lindgren Marina Kela, Kanta-palvelut (+) Virkkunen Heikki THL OPER (+) varajäsen Rötsä Maarit THL OPER Virtanen Martti Nordic Casemix Centre (+) varajäsen Lukander Maisa Nordic Casemix Centre (-) Witick Tanja Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi (-) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

2 Alustava pöytäkirja 2/2016 2(18) MH Jäsen Organisaatio Läsnä varajäsen Andtbacka Marjo Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi (-) Väänänen Anne Tilastokeskus (+) varajäsen Ylönen Saija Tilastokeskus (-) KOODISTOPALVELUTIIMI Ailio Erja (-) Eerola Johanna (-) Härkönen Mikko (+) Kalliokuusi Virpi (+) Lehikoinen Tero (+) Lehtonen Jari (+) Mäkelä-Bengs Päivi (+) Peltonen Veli-Pekka (-) Vuokko Riikka (+) Esittelijät: Leino Timo Työterveyslaitos Näätänen Petri HUS Psykiatria Järvelin Jutta THL Väyrynen Riikka THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

3 Alustava pöytäkirja 2/2016 3(18) MH Kokouksen päätökset 3. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi TTL-Altisteet Päätös: Hyväksyttiin esitys avata hankevalmisteluun ja KP-joryn puolesta hyväksyä TTL Altisteet -luokitus. Jatkovalmistelussa tulee täsmentää luokituksen käyttötarkoituskuvausta ja erotella tarpeen mukaan työperäiset altisteet muusta elinympäristöstä aiheutuvista altisteista luokitusrakenteen tasolla erikseen. Muussa jatkovalmistelussa selvitetään myös luokituksen käyttöä työterveyshuollon kirjaamisrakenteiden lisäksi muissa terveydenhoidon tietorakenteissa, kuten riskitiedoissa tai esitiedoissa. 4. Avattavaksi hankevalmisteluun Psykiatrian rakenteiset tiedot ja toimenpideluokitukset Päätös: Hyväksyttiin psykiatrian toimenpidekoodien ja rakenteisen tiedon valmistelu koodistopalvelun avaushankkeeksi. Jatkovalmistelussa tulisi huomioida toimenpideluokituksen päivitys uusilla psykiatrian toimenpidekoodeilla, tulisi huomioida tilastoinnin näkökulma, koodien käyttö rakenteisessa kirjaamisessa, pyytää kommentit psykiatrian ja KAYRAn asiantuntijaryhmiltä, koordinoida kentän kommentit ja varmistaa, että eri tahot, mukaan lukien Kela ja yksityiset toimijat, tulevat kuulluksi. Toimenpidekoodien yhteensopiva käyttö perusterveydenhuollossa tulee myös varmistaa. Yhteensovittaminen psykologian tietosisältörakenteen kanssa tulee jatkovalmistelussa myös varmistaa. 5. Hyväksyttäväksi Sosiaali- ja terveyshilmo 2016, osa 2 Päätös: Hyväksyttiin Sosiaali- ja terveyshilmo 2016 osa 2 seuraavin muutoksin: o psykiatrian lisälehden muutokset hyväksyttiin edellyttäen, että seuraavat muutokset tehdään: lisätään tieto, mikä vanha luokka vastaa mitäkin uutta luokkaa muutetaan lääke- ja pakkotoimia koskevat luokat dikotomisiksi, koska potilaalla voi olla eri lääkityksiä ja pakkotoimia saman hoitojakson aikana suunnitellusti toistuva laitoshoito ei voi jäädä yksinään vaan pitää liittää johonkin toiseen luokitukseen kuten palvelualaan eriytetään itsemurhaa koskeva luokitus kahdeksi, koska on kyse kahdesta eri asiasta o hyväksyttiin lähetteen antaja, mutta hierarkian ensimmäiselle tasolle sama organisaatio eri organisaatio, josta viime mainitusta alemmat tasot kuten esityksessä ja varmistettava ettei päällekkäisyyksiä o palveluala tulee valmistella uudelleen (tarkistettava Avohilmo ja sosiaalihilmon määritysten kanssa) ja tuoda johtoryhmään hyväksyttäväksi o hyväksyttiin palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapaus, mutta lisätään ohjeistus, kuka toimittaa tiedot o hyväksyttiin, että päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite poistetaan ja kullekin toimenpiteelle annetaan päivämäärä o hyväksyttiin pitkäaikaishoidon määritelmän muutosehdotus o jatkovalmistelussa tarkistettava RAI-asiantuntijoilta RAI-mittareiden käytöstä juridiset sopimus ja lisenssiasiat. Luokitukset voidaan ottaa hilmo-tietosisällöiksi vain jos ne ovat vapaasti kaikkien käytössä. 6. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi earkisto-näkymätyyppi Päätös: Hyväksyttiin earkisto-näkymätyyppi julkaistavaksi koodistopalvelussa. 7. Tiedoksi Potilaan omatietovaranto Päätös: Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

4 Alustava pöytäkirja 2/2016 4(18) MH Kokouksen avaaminen a. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Osallistujat, edellisen pöytäkirjan hyväksyminen ja asialistan hyväksyminen a. Todettiin läsnäolijat, hyväksyttiin asialista. Hyväksyttiin pöytäkirja. 3. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi TTL-Altisteet a. Ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitokselta esitti julkaistavaksi koodistopalvelimella Altisteetluokituksen. b. esitys liitteenä Potilastiedon riskitietokirjaukset kattavat tietoja, joiden huomiotta jättäminen voi aiheuttaa riskin potilaan tai henkilökunnan terveydelle tai joilla ilmaistaan potilasta hoitaville henkilöille, että potilasta täytyy mahdollisesti hoitaa poikkeavalla tavalla. Altistetiedot eivät tällä hetkellä sisälly riskitietoihin. Miksi altistetietoja tarvitaan? Työssä voi olla tekijöitä, jotka voivat vaarantaa työntekijän terveyden, pahentaa työntekijän ei-työperäistä sairautta tai aiheuttaa ammattitaudin. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on aiheutunut työntekijälle altistumisesta esim. fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle tai niiden yhteisvaikutuksille. Tieto työntekijän altistumisesta on tärkeä paitsi työterveyshuollolle myös muussa terveydenhuollossa, koska esimerkiksi pitkäkestoinen altistuminen, kuten melu, liuottimet tai asbesti, voivat aiheuttaa sairastumisen tai olla osaltaan vaikuttamassa muihin sairauksiin vuosienkin päästä. Työterveyshuollolla on lakisääteinen velvollisuus arvioida ja seurata työntekijöitä, joilla on työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain lähes altisteperusteista terveystarkastusta. Altistetietoja kertyy mm. työpaikkaselvityksissä, aikaisemmissa terveystarkastuksissa tai sairaanhoidollisissa työterveyskäynneissä. Altisteet-luokituksen käyttötarkoitus Altisteet-luokitusta käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä kuvaamaan sellaisia työympäristön tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näille tekijöille altistuneille henkilöille terveysriskejä tai sairastumisen vaaraa. Terveysriskit tai sairastumisen vaara saattavat perustua yksittäiseen tekijään tai altistumiseen monille eri tekijöille tai niiden yhteisvaikutuksille. Luokitusta käytetään esimerkiksi työhön liittyvissä terveystarkastuksissa ja ammattitautien diagnostiikassa. Työntekijän työstä ja työolosuhteista johtuvat altisteet luokitellaan kuuteen pääluokkaan, joiden alla on useita alaluokkia. Yksittäisiä altisteita on yli 3000, joista kemialliset altisteet muodostavat suurimman alaluokan. Altisteet-luokituksen ylläpitäjä on Työterveyslaitos perustuen TPS rekisteriin. Koodisto voitaisiin ottaa käyttöön välittömästi. Työterveyslaitos esittää, että jatkokehityksessä Altisteet-luokitusta voitaisiin hyödyntää rakenteisten riskitietojen kirjauksessa. Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että on epäselvää, mihin kohtaan potilaskertomusta altistetieto tulisi liittää. tuleeko altistetieto riskitietoihin vai esimerkiksi osaksi esitietoja? Valmistelijan esitys oli, että luokitus olisi jatkossa osa Tiedonhallintapalvelussa koostettavia keskeisiä terveystietoja, ts. riskitietoja. - Todettiin, että altisteet jaetaan kuuteen pääluokkaan ja niiden alaluokkiin. Todettiin, että joitakin tulee vuosittain lisää ja ne lisätään luokitukseen TTL:n valmistelemina. - Tiedusteltiin, onko rakenteisen potilaskertomuksen tietorakenteissa paikka tälle koodistolle? Tarvitseeko esim. riskitiedon tietosisältöä päivittää, jos Altisteet-luokitusta ryhdytään hyödyntämään riskikirjauksissa? Vastauksena todettiin, että tällä hetkellä paikkaa ei ole ja että riskitietojen tietosisältöä voidaan päivittää vuosittain todettujen kehitystarpeiden mukaan. Potilaasta johtuvat poikkeukselliset hoidossa huomioitavat tilanteet kirjataan riskitietoon. Esitettiin, että altistetieto sisällytettäisiin rakenteiseen riskitietoon ja altistetietoon lisätään tarvittaessa esim. vapaateksti tarkennin. Nykyisten kirjaamismallien pohjalta altistetiedon vaihtoehtoinen paikka voisi olla osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

5 Alustava pöytäkirja 2/2016 5(18) MH esitietoja (esitietojen rakenteinen tietosisältö tulossa myös valmisteluun). Vastauksena todettiin, että altistetieto tulee kirjata rakenteisesti omana tietona. Vaikka altistetiedon huomiotta jättäminen ei useimmissa tapauksissa tarkoita välitöntä hengenvaaraa, on se tärkeä tieto terveysriskien arvioinnissa, hoitopäätöksiä tehtäessä ja huomioitava pidemmällä aikavälillä terveysneuvonnassa ja hoidossa. Altistustietoja voidaan hyödyntää myös tutkimuksessa, kun luokituksella kirjattua yhtenäistä tietoa kertyy. - Todettiin, että altisteiden kirjaaminen ei ole vain työterveyshuollon tehtävä, vaan kuuluu jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle. - Esitettiin, että myös muut ympäristön altisteet tulisi olla näkyvillä. Vastauksena todettiin, että nykyinen ammattitauteja ja terveystarkastuksia erityistä terveyden vaaraa aiheuttavissa täissä koskeva lainsäädäntö pitää sisällään vain työperäiset altisteet. Lisäksi on säädetty erityisäitiyslomasta, joka koskee eräitä raskauden ja imetyksen aikana terveydelle vaaralliseksi luokiteltuja altisteita. Lainsäädännössä mainitut altistelistaukset perustuvat ILO:n, WHO:n ja EU:n suosituksiin ja direktiiveihin. Mikäli luokitusta halutaan käyttää elinympäristön altisteiden kirjaamiseen, pitää se huomioida kirjaamiskäytännössä tekemällä selkeä ero sen välillä onko altistuminen pääasiassa työperäistä vai muussa elinympäristössä ilmenevää. Luokituksessa tämä ero voidaan tarvittaessa toteuttaa luokituksen jatkokehityksessä (esim. lisätään ALONG-kenttä, joka tarkentaa, onko kyse työperäisestä altisteesta vai muusta altistetiedosta). - Todettiin, että ICD-11 rakenteessa on lisäkoodi, jolla voidaan määritellä näitä asioita. Luokitus ei kuitenkaan ole täydellinen ja vaatii edelleen WHO:n ja ILO:n yhteistyötä. Pohjoismaat ovat laatineet jo vuonna 2000 ICD-10-tautiluokituksen pohjalta altisteperusteisen työperäisten sairauksien luettelon ( - Todettiin, että luokituksesta on erityisesti hyötyä osana työterveyshuollossa kirjattavia rakenteisia tietoja. Luokitusta voi käyttää myös muussa terveydenhuollossa ja sitä kautta sillä on työterveyshuoltoa laajempi merkitys osana hoidossa ja terveyden seurannassa huomioitavia tietoja. - Todettiin, että luokitus on jo valmistettu koodistopalvelumuotoon ja Koodistopalvelutiimin terminologi on myös tarkistanut sen. - Todettiin, että psykososiaalisissa altisteissa ei ole vakiintunutta luokitusta käytössä. Näiden luokkien kuvauksia tarkennetaan vielä valmistelussa. - Todettiin, että potilaskertomusmerkintöjen rakenteinen esitieto-osuus on vielä määrittelemättä. Riskitietoihin voisi tehdä tarvittavat siltaukset altisteluokitukseen, mutta riskiluokituksessa ei käytettäisi kaikkia altisteluokituksen koodeja. Esimerkiksi diagnoosien kohdalla on jo tehty vastaavalla tavalla mäppäyksiä riskitietoon. - Todettiin, että jatkovalmistelun aikana tarkennetaan luokituksen käyttötarkoituskuvaus ja muiden mainittujen tietosisältöjen (rakenteiset riskitiedot, esitiedot, työterveyshuollon kirjausrakenne) kehittämistyön yhteydessä kerrotaan, missä muualla tätä luokitusta käytetään. - Tiedusteltiin esityksessä olleesta maininnasta, että altisteita on yli 3000, mutta ne on viety ylemmän tason kategorioiden alle. Erityisesti kemiallisia altisteita on paljon ja uusia todetaan vuosittain. Esitettiin harkittavaksi jatkokehityksessä, millä tarkkuudella altistetieto viedään luokitukseen ja onko tarvetta mahdollistaa kirjaaminen jopa yksittäisen altisteen tasolla. Vastauksena todettiin, että tämä on mahdollista toteuttaa, jos tarve arvioidaan toteutettavaksi. - Johtopäätös: KP-jory suosittelee, että hankevalmistelu voidaan aloittaa. - Tiedusteltiin, voisiko Altisteet-luokituksen myös hyväksyä samassa käsittelyssä. KP-jory totesi, että asia voidaan ehdottaa samalla hyväksyttäväksi. KP-johtoryhmä ehdottaa, että luokitus voidaan viimeistellä julkaisua varten KP-tiimin kanssa ja auditoinnin yhteydessä ilman, että luokitusta tuodaan erikseen KP-joryn hyväksymiskäsittelyyn. Heikki Virkkunen voisi esittää tietorakenteiden jatkokehittämisen edetessä kertomustiedon paikan, missä altisteluokitusta ensisijaisesti käytettäisiin. Päätös: Hyväksyttiin esitys avata hankevalmisteluun ja KP-joryn puolesta hyväksyä TTL Altisteet -luokitus. Jatkovalmistelussa tulee täsmentää luokituksen käyttötarkoituskuvausta ja erotella tarpeen mukaan työperäiset altisteet muusta elinympäristöstä aiheutuvista altisteista luokitusrakenteen tasolla erikseen. Muussa jatkovalmistelussa selvitetään myös luokituksen käyttöä työterveyshuollon kirjaamisrakenteiden lisäksi muissa terveydenhoidon tietorakenteissa, kuten riskitiedoissa tai esitiedoissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

6 Alustava pöytäkirja 2/2016 6(18) MH Avattavaksi hankevalmisteluun Psykiatrian rakenteiset tiedot ja toimenpideluokitukset a. Kehittämispäällikkö Petri Näätänen HUS:sta esitti avattavaksi hankevalmisteluun psykiatrian erikoisalan rakenteiset tiedot ja erikoisalalle käyttöön ehdotettavat toimenpidekoodit Esitys on pöytäkirjan liitteenä. Psykiatria tarvitsee ajanmukaisen rakenteisen luokitusjärjestelmän näyttöön perustuvien palvelutoimintojen seuraamiseksi, ohjaamiseksi ja tuotteistamiseksi. Lisäksi psykiatrian toimenpiteitä voidaan käyttää sähköisessä hoitokertomuksessa hoidon sisällön rakenteisena kuvaajana/otsikoijana. Psykiatrian toimenpidejärjestelmää on pilotoitu pienimuotoisesti keväästä 2012 ja laajassa mittakaavassa syksystä 2014 lähtien HUS-psykiatriassa. Psykiatrian toimenpiteet ovat olleet ennen pilotointia THL:n psykiatrian tietojärjestelmäpalvelujen asiantuntijaryhmän käsittelyssä Pj Jyrki Korkeila totesi: sinällään tärkeä ehdotus, tarvitaan enemmän aikaa ja pilotointia, on huolta tämän käytännön seuraamuksista arkityössä, kun soveltamisesta ei ole vielä riittävää tietoa. Luokituksen rakenne Psykiatrian toimenpiteet jakautuvat seitsemään pääluokkaan: 1. konsultaatiot 2. tutkimukset 3. hoitosuunnitelmat 4. psykoterapeuttiset interventiot 5. muut psykososiaaliset interventiot 6. biologiset interventiot 7. sekä muu hoito, selvittely ja seuranta. Kukin pääluokista pitää sisällään ajanmukaisiin näyttöön perustuviin psykiatrisiin menetelmiin perustuvat toimenpidekoodit. Psykiatrian toimenpiteen kirjaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelun suorittava ammattihenkilö. Se mahdollistaa potilaalle laatuvarmistetun palvelutapahtuman strukturoin dokumentoinnin ja hoidon vaikuttavuuden seurannan (kun vaikuttavuusmittaus liitetään mukaan), työntekijälle palveluprofiilin ja työnkuvan seuraamisen ja kehittämisen, yksilöllisen osaamisen sovittamisen yksikön palvelutavoitteisiin, esimiehelle suoriteseurannan työn sisältöjen mukaan sekä varmistuksen siitä, että koulutetut menetelmät jalkautuvat käytäntöön, hallinnolle ja toiminnankehittäjille palvelusisältöjen jakautumisen sekä läpimenojen seurannan, raportoinnin ja kehittämisen. Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa - Todettiin, että tämä on HUSin kehittämä ja HUS toimii tämän innovaation kehittelijänä. Ruotsissa on tehty siltaukset NCSP+-luokitukseen ja siitä on tehty vertailuja. - Todettiin, että HUS on valmis lanseeraamaan tämän, jos halutaan ottaa tämä maksutta kansalliseen käyttöön. Tietojärjestelmätoimittajat ottavat käyttöön koodistopalvelun kautta. Yhteentoimivuuden takaa HUS. - Todettiin, että käyttötarkoitus on vähän avoin. Mihin organisaatiot tallentavat tiedot? Esityksen perusteella tämä on osa organisaation toiminnanohjausjärjestelmätietoa. Tiedusteltiin, mitkä ovat potilaaseen kajoavat toimenpiteet ja mikä on luokituksen suhde nykyiseen toimenpideluokitukseen. Tämä on erittäin hyvä esitys tiedon toisiokäytöstä. Mikä on suhde Kantaan? Tuottaako järjestelmä automaattisesti tietoja? Tuleeko tästä loppukäyttäjälle paljon kirjattavaa? Vastauksena todettiin, että menee toimenpidekomponenttiin. Tämä on psykiatrian tapa kertoa, minkä palvelun potilas saa. Tällä hetkellä puuttuu psykiatrian tieto siitä, mitä palveluita potilas saa. Nämä ovat kaikki potilaaseen kohdistuvia tietoja. - Todettiin, että tässä ei ole suurta ongelmaa. Kesto on eri asia kuin leikkaussalissa tapahtuva kirurginen toimenpide. Hoitoprosessi menee tässä eri tavalla. - Tiedusteltiin, olisiko tämä irrallinen toimenpideluokitus. Tässä esitetyt terapia-interventiot olisivat osittain rinnasteisia kirurgian toimenpiteisiin. Tiedusteltiin, mikä on tässä yhteydessä hoidon tarpeen arvio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

7 Alustava pöytäkirja 2/2016 7(18) MH Toivottiin vielä lisää työstämistä. Todettiin, että tässä on eri näkökulmia olemassa. Jos Suomessa olisi käytössä kansainvälinen ICHI (International Classification of Health Intervention), niin siihen se istuu paljon paremmin kuin nykyiseen toimenpideluokitukseen. - Toivottiin, että KP-jory ottaa kantaa, mikä on nykyisen toimenpideluokituksen suhde toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen. Viedäänkö tämä esiteltävä luokitus tietosisältönä vai omana luokituksena? - Todettiin, että tämä asia ei ole ongelmallinen. ICHI on parempi kuin nykyinen toimenpideluokitus. Siellä on paljon muuta interventioita kuin kirurgia. Psykiatrian toimenpiteet ovat tällaista toimintaa. Nyt tarjotaan psykiatrialle samat instrumentit, mitkä voivat kuvata heidän omaa toimintaansa. - Todettiin, että tämä on tärkeä malli ja pitää tietää, mitkä tiedot menevät potilastiedon arkistoon.. Nämä toimenpidekoodit olisi hyvä ottaa mukaan toimenpideluokitukseen. Tavoitteena on, että ensi vuonna saataisiin tehtyä päivitys toimenpideluokitukseen. Toimenpiteen tyyppi erottelee jo nyt erityyppiset toimenpiteet. - Haasteena on, että tämä on kesken oleva luokitus ja sen rinnalla ovat muut työn tekemisen nimikkeistöt. Koodistopalvelun johtoryhmässä joudutaan ratkaisemaan miten nämä yhteen sovitetaan jotta toiminnanohjausjärjestelmät olisivat mahdollisimman hyviä. - Todettiin, että osa psykiatrian koodeista on erikoissairaanhoitopainotteisia. Uusia toimintamalleja esim. psykiatrian ja päihdehuollon tai perhehuollon yhdistämisestä ei näkynyt esityksessä. HILMOpalvelualassa on samoja, miten löytää oikea koodi. Toivotaan, että käytössä olisi samat koodit kuin, perusterveydenhuollossa. - Vastauksena todettiin, että näitä koodeja voidaan yhteen sovittaa muiden tarpeisiin. Tämä painottuu erikoissairaanhoitoon ja se tulee huomioida kokonaissuunnittelussa. Tämä on kuitenkin tietotuotanto potilaan parhaaksi tapahtuvaa palvelun seuraamista varten. Myös tutkimusten näkyminen on tärkeää. Diagnostiikan näkyminen ei ole mitenkään varmaa. - Tiedusteltiin, miten paljon aineistoa on katsottu muualla. Vastauksena todettiin, että vuonna 2012 on käynyt kommenttikierroksella useamman yliopistosairaalan psykiatrian johtajilla ja heidät voisi ottaa nyt uudelleen mukaan. - Todettiin, että johtoryhmällä ei ole hyväksymistä vastaan, mutta valmistelussa toivotaan katsottavan myös tilastoinnin näkökulma. - Keskustelun pohjalta puheenjohtaja ehdotti, että tämä voidaan avata koodistopalvelun valmisteluhankkeeksi ja tavoitteena on toimenpideluokituksen laajennus. Sen yhteydessä kuullaan näkemyksiä muualta Suomesta ja käydään läpi kansallinen tarve. - Jatkovalmistelussa olisi hyvä olla KP-tiimin koordinoimana muut luokitukset, sen jälkeen toimenpideluokituksen vuosikello ja psykiatrian asiantuntijaryhmän sekä KAYRAn asiantuntijaryhmän kokousten käsittelyt. - Tiedusteltiin, miten huomioidaan valmistelussa yksityisen sektorin osuus. Siellä käytetään Kelan voimassa olevia ohjeita. Todettiin, että eri tahojen tulee päästä kuulluksi valmistelun aikana, myös Kelan. - Todettiin, että psykiatrian asiantuntijaryhmä voisi olla aloitteellinen ja kutsua kokoon eri tahoja. Valmisteluvastuu on esittelijällä ja jatkovalmistelua tulee tehdä yhteistyössä muiden kanssa ja hyödynnetään eri tilaisuuksia missä asiaa voidaan tuoda esille. - Todettiin, että psykologian tietosisältö on jo avattu hankevalmisteluun, tämä tulee katsoa sen kanssa yhteen. - Todettiin, että etätyöpsykologialla on jo käytössä oma koodi. Päätös: Hyväksyttiin psykiatrian toimenpidekoodien ja rakenteisen tiedon valmistelu koodistopalvelun avaushankkeeksi. Jatkovalmistelussa tulisi huomioida toimenpideluokituksen päivitys uusilla psykiatrian toimenpidekoodeilla, tulisi huomioida tilastoinnin näkökulma, koodien käyttö rakenteisesssa kirjaamisessa, pyytää kommentit psykiatrian ja KAYRAn asiantuntijaryhmiltä, koordinoida kentän kommentit ja varmistaa, että eri tahot, mukaan lukien Kela ja yksityiset toimijat, tulevat kuulluksi. Toimenpidekoodien yhteensopiva käyttö perusterveydenhuollossa tulee myös varmistaa. Yhteensovittaminen psykologian tietosisältörakenteen kanssa tulee jatkovalmistelussa myös varmistaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

8 Alustava pöytäkirja 2/2016 8(18) MH Hyväksyttäväksi Sosiaali- ja terveyshilmo 2016, osa 2 a. Ylilääkäri Jutta Järvelin THL:stä esittää hyväksyttäväksi Sosiaali- ja terveyshilmon uudet tietosisällöt ja luokitukset b. Esitys on pöytäkirjan liitteenä. A. Psykiatrisen potilaan lisätiedot, ns. psykiatrian lisälehti Lisätietojen keruu käynnistyi vuonna 1994 Psykiatrista hoitoa koskeviin säädöksiin on tullut muutoksia, mutta Hilmon tiedonkeruu ei ole muuttunut Uudistusten valmistelu Nyt on tarkistettu koko lisälehti Useisiin luokituksiin on tehty muutoksia On otettu huomioon myös mielenterveyslain mukaisten lomakkeiden uudistus (käsitelty KP joryssä 2015) THL:n asiantuntijat: Psykiatrian asiantuntemus: Timo Partonen ja Mauri Marttunen Terminologia: Virpi Kalliokuusi Hilmo: Pirjo Häkkinen ja Jutta Järvelin Psykiatrisen potilaan lisälehti, muutokset nykyiseen tiedonkeruuseen: Tulotapa psykiatrian sairaansijalle Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla Lääkehoito Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Uusi tieto: itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla Ei muutoksia: Tahdosta riippumattoman hoidon kesto GAS-arvio tullessa GAS-arvio lähtiessä/laskentahetkellä Omaisen ja läheisen tapaaminen Nykyinen luokitus 1 Lähetteellä tahdosta riippumatta 2 Oikeusturvakeskuksen määräämä mielentilatutkimus 3 Oikeusturvakeskuksen määräämä hoito 4 Muu tulotapa Uusi luokitus 5 Vapaaehtoisesti 6 Tahdosta riippumatta 61 Lähetteellä tahdosta riippumatta 62 Mielentilatutkimus 63 Oikeuspsykiatrinen hoito Tulotapa psykiatrian sairaansijalle - perustelut Oikeusturvakeskus vanhentunut Nykyinen luokitus ei looginen eikä vastaa käytäntöä Vapaaehtoinen tulotapa on yleistä Kolme tahdosta riippumatonta tulotapaa Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

9 Alustava pöytäkirja 2/2016 9(18) MH Ensimmäinen hoitokerta 2 Toinen tai useampi hoitokerta 3 Suunnitellusti toistuva laitoshoito Uusi 3 Suunnitellusti toistuva laitoshoito Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla - perustelut Tieto hoitokerrasta tällä tavoin kerättynä epäluotettava tieto pitää kerätä hoitojaksoja yhdistelemällä Suunnitellusti toistuva laitoshoito on hallinnollinen päätös, josta ei saa muutoin tietoa eikä voi päätellä potilaan hoitojaksojen toistumisen perusteella (vrt. pyöröovi-ilmiö) Lääkehoito Nykyinen luokitus 1 Ei lääkehoitoa 2 Neuroleptihoito 3 Antidepressiivihoito 4 Sekä neurolepti- että antidepressiivihoito 5 Muu psykiatriseen häiriöön käytetty lääkehoito Uusi luokitus 1 Ei lääkehoitoa 2 Psykoosilääkehoito 3 Masennuslääkehoito 6 Bentsodiatsepiinilääkehoito 7 Psykostimulanttilääkehoito 5 Muu psykiatriseen sairauteen käytetty lääkehoito Lääkehoito perustelut Bentsodiatsepiini- ja psykostimulanttilääkehoito puuttuvat nykyisestä luokituksesta Yhdistetty neurolepti- ja antidepressiivihoito luokka turha Psykoosilääkehoito ja masennuslääkehoito termit vastaavat paremmin kliinistä käytäntöä Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Nykyinen luokitus 1 Ei pakkotoimia 2 Eristys 3 Lepositeen käyttö 4 Tahdonvastainen injektiolääkitys 5 Fyysinen kiinnipitäminen potilaan rauhoittamiseksi Uusi luokitus 1 Ei pakkotoimia 2 Eristäminen muista potilaista 3 Sitominen lepositeillä 5 Hoidollinen kiinnipitäminen 6 Tahdonvastaisesti toteutettu hoitotoimenpide ja/tai tutkimus 61 Psyykkisen sairauden hoito tahdosta riippumatta 611 Lääkkeen anto 612 Sähköhoito 613 Muu tutkimus- tai hoitotoimenpide 62 Ruumiillisen sairauden hoito, jota potilas vastustaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

10 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH Lääkkeen anto 622 Muu tutkimus- tai hoitotoimenpide 7 Liikkumisvapauden rajoittaminen 8 Omaisuuden haltuunotto 9 Potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen 10 Henkilöntarkastus ja -katsastus 101 Henkilöntarkastus 102 Henkilönkatsastus 11 Yhteydenpidon rajoittaminen Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla perustelut Nykyinen luokitus ei vastaa mielenterveyslain mukaisia rajoituksia Uusi luokitus laadittu rajoituksia koskevaa uudistettua lomaketta noudattaen Uusi tieto: Itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla 1 Hoidon tarve ei johtunut itsemurhayrityksestä 2 Hoidon tarve johtui itsemurhayrityksestä 3 Hoidon aikana tapahtui itsemurhayritys 4 Hoito loppui itsemurhakuolemaan Itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla perustelut ICD-10 luokituksen tahallinen itsensä vahingoittaminen (X69 X84) ja aikaisempi itsemurhayritys (Z91.5) eivät ilmaise tapahtuiko itsemurhayritys ennen hoitojaksoa vai sen aikana B. Palveluala - terveydenhuolto (1/2) 1 Sairaalan / terveyskeskuksen vuodeosasto 2 Päiväkirurgia 5 Päihdehuolto 6 Kuntoutuslaitoshoito 83 Päiväsairaalahoito (Psykiatria) 91 Päivystyskäynti 92 Ajanvarauskäynti, ensikäynti 93 Ajanvarauskäynti, uusintakäynti 94 Konsultaatiokäynti Ei ota huomioon uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia kuten etäasiointia Ei ole johdonmukainen: sisältää yhteydenpidon eri muotoja sekä hoitopaikkaa koskevia tietoja Terveydenhuolto Palveluala ehdotus uudeksi luokitukseksi 1 Vuodeosastohoitojakso 2 Päiväkirurginen hoitokäynti 83 Päiväsairaalakäynti 91 Päivystyskäynti 90 Ajanvarauskäynti 97 Reaaliaikainen etäasiointi 98 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia C. Lähetteen antaja (terveydenhuolto) nykyinen luokitus (1/2) 1 Terveyskeskus 2 Muu sairaala 3 Sama sairaala 4 Työterveyshuolto 5 Mielenterveyden avohoitoyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

11 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH Sosiaalihuollon laitosyksikkö 7 Yksityinen avoterveydenhuolto 8 Muu lähettäjä 9 Ei lähetettä Luokat eivät toisiaan poissulkevia Ei erottele selvästi julkista ja yksityistä lähettäjää Yksityinen laitoshoito puuttuu Lähetteen antaja (terveydenhuolto) ehdotus uudeksi luokitukseksi 11 Julkinen perusterveydenhuolto 12 Julkinen erikoissairaanhoito 13 Yksityinen terveydenhuolto 14 Työterveyshuolto 15 Saman palveluntuottajan toinen yksikkö 16 Muu lähettäjä 17 i lähetettä D. Pitkäaikaishoidonpäätös Tarve muutokselle: Sosiaalihuollossa tarve eritellä pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset asiakkaat laitoshoidon lisäksi palveluasumisessa Terveydenhuollon osalta määritelmä vaatii tarkennusta Ehdotus muutokseksi: Muutetaan kerättävän tiedon nimeä ja määritelmää Pitkäaikaishoitopäätös (kyllä/ei) laitoshoidossa pitkäaikaishoitopäätös tehdään henkilölle, jos laitoshoidon on arvioitu kestävän jo hoidon alkaessa yli kolme kuukautta tai henkilölle, joka on ollut laitoksessa jo kolme kuukautta ja jonka toimintakyky on heikentynyt niin, että häntä tämän vuoksi on hoidettava edelleenkin laitoksessa. Palveluasumisessa pitkäaikaisilla asukkailla on voimassaoleva vuokrasuhde palveluasuntoon. K = kyllä, merkitään niiden asiakkaiden kohdalle, joille on tehty laitoshoidosta pitkäaikaishoidon päätös kyseiselle hoitojaksolle. K = kyllä, merkitään palveluasumisessa niiden asiakkaiden kohdalle, jotka ovat pitkäaikaisia asukkaita. Pitkäaikaisilla asukkailla on voimassaoleva vuokrasuhde palveluasuntoon. Pitkäaikaishoidon päätös -perustelut Kenttä on toivonut muutosta Asiaan on saatu yksittäisiä kommentteja E. RAI -toimintakykymittarien lisääminen Toimintakyky on moniulotteinen; ei voi tiivistää yhteen numeroon RAI-mittareita on validoitu useissa tutkimuksissa maailmalla ja Suomessa RAI-mittareiden käyttö on jatkuvasti laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä RAI-mittarit ovat osa tavanomaista asiakkaan/potilaan asioiden hoitamisen prosessia, ei erillinen tilastotieto Mittareilla on laajasti erilaisia käyttömahdollisuuksia Nyt esitettävät 5 mittaria on valittu yhdessä asiantuntijoiden kanssa CPS -mittari (Cognitive Performance Scale): kognitiivinen toimintakyky Hierarkinen ADL -mittari: päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen CHESS -mittari (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs): terveydentilan vakaus MAPLe mittari (Method for Assigning Priority Levels): palvelutarve Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

12 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH DRS -mittari (Depression Rating Scale): masennukseen liittyvät oireet Muutos: Lisätään RAI-järjestelmän toimintakykyä kuvaavat 5 mittaria (asiakkaan viimeisimmän mittauksen arvo). Poistetaan RAI-kustannuspaino F. Uudet tiedot: palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapautta koskevat tiedot (1/3) Palveluseteli Kyllä/ei Palvelusetelin antajan koodi Ostopalvelu Kyllä/ei Ostopalvelun tilaajan koodi (jo aiemmin) Valinnanvapauden käyttö Kyllä/ei Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoitoa antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön (1326/2010/48 ). Toisesta EU-maasta ei-kiireelliseen hoitoon hakeutuva Kyllä/ei Potilas on hakeutunut hoitoon Suomeen toisesta EU- maasta EU:n potilasdirektiivin 24/2011 perusteella. Direktiivi on toimeenpantu Suomessa lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013). Palvelusetelin ja ostopalvelujen käyttö ovat laajentuneet, mutta käytön laajuudesta ei järjestelmällisesti koottua tietoa Erillisen tiedonkeruun välttäminen Kela ei kerää tietoja toisesta EU-maasta ei-kiireelliseen hoitoon Suomeen haketuvista Useat terveydenhuollon toimintayksiköt keräävät em. tietoja omiin tietojärjestelmiinsä Tietojen keruun esittely KP joryssä vuonna 2013, jolloin pyyntö valmistella uudestaan päädytty nyt esitettyyn ratkaisuun G. Päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite poistetaan ja kullekin toimenpiteelle annetaan päivämäärä Erittely päätoimenpiteeseen ja muuhun toimenpiteeseen tarpeeton Nykyisin vain yksi päivämäärä kenttä, vaikka toimenpiteitä voi olla hoitojakson eri päivinä Ehdotus: Poistetaan päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite Lisätään jokaiselle toimenpiteelle päivämäärä, jolloin kyseinen toimenpide on tehty Perustelut: Yksi päivämäärä kenttä tekee toimenpiteiden ajallisen erittelyn hankalaksi tai mahdottomaksi Yksi päivämäärä kenttä vaikeuttaa haittatapahtumien ja niistä seuraavien uusintatoimenpiteiden seurantaa Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa - Todettiin että ehdotuksesta tulotapa psykiatriselle sairaansijalle : ei ole kommentteja. Päivityksissä tulisi kuitenkin näkyä aikasarjojen jatkuvuus. Jos koodin 1 käyttö päättyy, niin sen korvaa koodi 61. Kun tehdään aikasarja, luokituksesta pitää löytyä tieto uudesta koodista mikä korvaa käytöstä poistuneen koodin. Hyväksyttiin muutos niin, että Hilmo-tiimi ilmoittaa Koodistopalvelutiimille ennen julkaisua, mikä korvaa minkäkin vanhan koodin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

13 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH Todettiin ehdotuksesta hoitokerta psykiatrian sairaansijalla että luokitukseen jää vain yksi koodi voimaan ja tuntuu oudolta, että tämä on mukana psykiatrian lisälehdellä. Se voisi olla tarpeen muillakin aloilla. Yhden koodin koodisto on turha, jos ei ole suunniteltu laitoshoito. - Tiedusteltiin, voisiko suunniteltu laitoshoito olla mukana Palveluala-luokituksessa. Tätä pitäisi vielä pohtia. Palveluala voisi olla parempi paikka kuin että se kulkee yksinään. Todettiin, että yksinäistä luokitusta ei koeta käteväksi. - Todettiin asiasta lääkehoito: täytyy olla mahdollisuus koodata toistuvana. Tässä on kolmenlaista tietoa: tulotapa, dikotominen tieto (toistuva tai ei toistuva) tai dikotominen tieto, lääkehoitoa ei pitäisi olla tässä ollenkaan. Jos tehdään tämä tietorakenne, ja jos valitaan tyhjä se on nolla. kukin on dikotominen. - Todettiin, että nyt ollaan hyväksymässä Hilmo-tietosisältöä, psykiatrian lisälehti osalta. Tiedusteltiin, onko luokitus mukana tietorakenteessa. Tietosisällössä tulisi olla mahdollisuus kirjata lääketiedosta useampaa valintaa. Tietosisällössä se ei ole esityksessä mahdollista koska on CodedValue ja ei toistuva kenttä. Tulee valmistelussa varmistaa tietorakenteen muutos toistuvaksi kentäksi. - Ehdotus: hyväksytään asiasisällöt oleellisilta osiltaan, mutta KP-tiimin ja rakenteisen kirjaamisen asiantuntijat antavat ehdotukset, miten saadaan kaikki tiedot lääkeaineryhmistä tallennettua. - Todettiin että esityksessä pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla on nyt esitellyssä rakenteessa useita eri vaihtoehtoja, jota voi toteutua saman potilaan kohdalla. Useamman tiedon tallentaminen tulee olla mahdollinen Päätettiin muuttaa tietosisällön rakenne tältä osin toistuvaksi ja koodi ei pakkotoimia on tässä kohtaa tarpeeton. Pohdittiin jatkuvuutta. Näissä täytyy olla korvaavat koodit ilmoitettuna ennen julkaisua. Sama kuin aikaisemmissa esiteltävän asian kohdissa (tulotapa psykiatriselle sairaansijalle). - Todettiin kohdasta itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla : esitetyt koodit eivät ole toisensa poissulkevia. Näitä asioita seurataan tilastollisesti. Päätettiin muuttaa tietokenttä toistuvaksi ja koodi 1 poistetaan. - Tiedusteltiin, halutaanko tässä varmistaa, että koodi 1 on tärkeä tieto. Tässä on kaksi asiaa: mistä hoidon tarve johtui ja mitä tapahtui hoidon aikana. Ehdotettiin uutta järjestelyä koodeille. Voi olla, että tapahtuu itsemurhayritys, joka johtaa kuolemaan tai ei johda kuolemaan. - Keskusteltiin Hilmo-tietosisällön ja psykiatrian rakenteisen kirjaamisen suhteesta ja tiedusteltiin psykiatrian tietosisällön rakenteesta, onko sitä tehty ja onko itsemurhatieto siellä mukana. Vastauksena todettiin, että psykiatrian rakenteista kirjaamista ei ole määritelty. Aiemmin tässä kokouksessa käsitellyssä psykiatrian toimenpideluokitusesityksessä on itsemurhaa aikova konsultaatiotoimenpiteenä mukana, jotta sitä voidaan seurata. Tämä voitaisiin huomioida myös tilastoinnin näkökulmasta. Rakenteista kirjaamista kehitettäessä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Todettiin, että OECD:n laatuindikaattoreita tehdään parhaillaan, mutta sieltä puuttuu hoidon tarvetieto. - Todettiin kohdasta palveluala: Helsingin toiveet tähän luokitukseen on lähetetty valmistelijoille sähköpostitse. Palveluala tulisi jakaa kahteen luokitukseen, koska eivät ole vertailtavissa olevaa tietoa. - Tiedusteltiin, miksi Palveluala-luokituksessa ei ole mukana konsultaatio tai kotisairaala? Psykiatriassa konsultaatio on ja erikoissairaanhoidossakin tehdään kotikäyntejä. - Todettiin, että aika näyttää, miten sote-uudistus etenee ja miten paljon on erikseen pth ja esh. Harmonisoinnin tarvetta varmasti tulee. Reaaliaikaisessa asioinnissa virtuaaliyhteys ja puhelinsoitto tulee olla erikseen. - Todettiin kohdasta konsultointi: kun mennään oman organisaation ulkopuolelle (esh-esh tai pth-esh), eri ammattiryhmien välinen konsultaatio voisi olla mukana, jos konsultoidaan oman organisaation ulkopuolisina konsultaatioina. Todettiin, että yhdistäminen on järkevää, ne ovat saman hoidon eri jaksoja. - Todettiin, että tämä on tilastotuotannon ja tutkimustoiminnan datakäsittelyn olennainen tieto. Sen mukaan määritellään tilastollisia aikasarjoja ja tilastoseurannan jatkuvuus tulee varmistaa. - Ehdotettiin, että Palveluala-luokituksen muutokset palautetaan vielä valmisteluun ja sitä katsotaan yhdessä Asiointitapa-luokituksen kanssa. Asia tuodaan Avohilmon kanssa uudelleen johtoryhmään. Valmistelussa tulee katsoa yhteen myös sosiaalihilmon kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

14 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH Todettiin, että ajatus on ollut, että Kansa-hankkeen aikana parannetaan sosiaalihuollon luokituksia. Jatkokehittämistä kansalliseen luokitukseen on tehty, mutta se ei ole vielä kypsä sosiaalihuollon luokituksena. - Todettiin, että askeleet tulee olla oikeaan suuntaan. Palvelunimikkeistöt luokitellaan siellä ja Kansahankkeessa on palvelutehtävä ja muita luokituksia. - Todettiin kohdasta lähetteen antaja: yleisesti luokituksessa ensimmäinen koodi on ensisijainen ja se sulkee muut seuraavat koodit pois. Tiedusteltiin, onko koodia toinen yksikkö muualla kuin julkisessa erikoissairaanhoidossa mahdollista käyttää yksityisellä puolella. Vastauksena todettiin, että kyllä on. - Todettiin koskien luokitusta Lähetteen antaja, kohdasta työterveyshuolto: onko se toisiaan poissulkevia? Vastauksena todettiin, että tämä asia on määritelty koodistopalvelumuotoisessa tietosisältöexcelissä. Sosiaalihuollon tilastoissa käytettäisiin työterveyshuollosta koodia Muu lähettäjä. - Todettiin, että koodistoa on mahdollista jatkaa uusilla luokilla, jos tulee muu lähettäjä. - Todettiin, että TOPI-koodilla kysytään lähettäjä, mistä tulee. Se ilmaistaan koodilla ja tämä on kansallisella tasolla huonosti täytetty tieto. - Todettiin, että Lähetteen antaja voidaan hyväksyä. - Todettiin kohdasta pitkäaikaishoidonpäätös : muutos on tehty nimeen ja määrittelyyn. Varsinaiseen rakenteeseen ei ole tehty muutoksia. - Todettiin, että johtoryhmän puolesta kohta Pitkäaikaishoidon päätös voidaan hyväksyä. - Kysyttiin kohdasta RAI-toimintakykymittarien lisääminen: onko keskusteltu asiasta RAIasiantuntijaryhmässä ja selvitetty lisenssi- ja käyttöoikeusasiaa? Voidaanko ottaa tilastokäyttöä varten 5 RAI-luokitusta ja kerätä niiden tiedot kansalliseen HILMO-rekisteriin? Käyttötarve on ilmeinen. RAI-kustannuspainon poistaminen on hyväksyttävissä oleva asia, mutta luokitusten käyttöönoton juridinen puoli tulee varmistaa ennen hyväksymistä. - Todettiin kohdasta Palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapautta koskevat tiedot : tietosisältömäärittelynä voi olla kyllä/ei. Tiedusteltiin, kuka tallentaa palvelusetelin tietoa. Todettiin, että se on OID- tai VIP koodi. Palvelusetelitiedon antaa palveluntuottaja, joka lähettää tiedot THL:ään. Todettiin, että tässä on riski, että tiedot tulevat kahdesti, jos myös palveluntuottaja lähettää tiedot. Vastauksena todettiin, että jo nyt tietoja vastaanotettaessa on mahdollista tarkistaa, ettei tule tuplatietoja. Tässä on kuitenkin omat riskinsä. Tuottajan TOPI tai OID-koodi on, joka saattaisi erottaa. Maksajaorganisaatio on rekisterinpitäjä potilastiedolle. Tiedon tulisi tulla maksajan kautta Hilmo-rekisteriin. Tätä asiaa joudutaan vielä miettimään ennen hyväksymistä. - Hyväksyttiin Palveluseteliä koskeva tietosisältö asiana, mutta jatkovalmistelussa varmistetaan ohjeistus, mistä palveluseteli ja ostopalvelutieto kerätään, palvelusetelin antajalta/ostopalvelun hankkijalta vai tuottajalta. - Todettiin, että päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite poistetaan ja kullekin toimenpiteelle lisätään päivämäärä. - Tiedusteltiin, mikä on Hilmo-tietosisällön koko valmistelun aikataulu. Vastauksena todettiin, että tarkoitus olisi julkaista uusi opas tämän kevään aikana. Opas tulee käyttöön heti ensi vuoden kuluessa, joten nämä uudistukset tulisivat uuteen oppaaseen ja palvelualaa koskevat muutokset vuoden 2018 oppaaseen. - Todettiin, että tänään emme tiedä, millainen sote-uudistus tulee olemaan ja millä aikataululla se toteutuu. Nämä ovat merkittäviä kustannuksia organisaatiolle. Kentältä tullut toivomus olisi, että kun sote-uudistus olisi tiedossa, sen jälkeen tehtäisiin isommat uudistukset tilastotiedonkeruuseen. - Todettiin, että jatkovalmistelussa on tietosisällön pakollisuudet katsottava vielä läpi. Aikatauluista kannattaa keskustella kentän ja Hilmo-asiantuntijaryhmän kanssa. Päätös: Hyväksyttiin Sosiaali- ja terveyshilmo 2016 osa 2 seuraavin muutoksin: o psykiatrian lisälehden muutokset hyväksyttiin edellyttäen, että seuraavat muutokset tehdään: lisätään tieto, mikä vanha luokka vastaa mitäkin uutta luokkaa muutetaan lääke- ja pakkotoimia koskevat luokat dikotomisiksi, koska potilaalla voi olla eri lääkityksiä ja pakkotoimia saman hoitojakson aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

15 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH suunnitellusti toistuva laitoshoito ei voi jäädä yksinään vaan pitää liittää johonkin toiseen luokitukseen kuten palvelualaan eriytetään itsemurhaa koskeva luokitus kahdeksi, koska on kyse kahdesta eri asiasta o hyväksyttiin lähetteen antaja, mutta hierarkian ensimmäiselle tasolle sama organisaatio eri organisaatio, josta viime mainitusta alemmat tasot kuten esityksessä ja varmistettava ettei päällekkäisyyksiä o palveluala tulee valmistella uudelleen (tarkistettava Avohilmon ja sosiaalihilmon määritysten kanssa) ja tuoda johtoryhmään hyväksyttäväksi o hyväksyttiin palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapaus, mutta lisätään ohjeistus, kuka toimittaa tiedot o hyväksyttiin, että päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite poistetaan ja kullekin toimenpiteelle annetaan päivämäärä o hyväksyttiin pitkäaikaishoidon määritelmän muutosehdotus o jatkovalmistelussa tarkistettava RAI-asiantuntijoilta RAI-mittareiden käytöstä juridiset sopimus ja lisenssiasiat. Luokitukset voidaan ottaa Hilmo-tietosisällöiksi vain jos ne ovat vapaasti kaikkien käytössä. 6. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi earkisto-näkymätyyppi a. Ylilääkäri Heikki Virkkunen THL:stä esittää julkaistavaksi koodistopalvelimella earkisto- Näkymätyyppi-luokituksen Koko esitys on pöytäkirjan liitteenä. Taustaa lyhyesti: Potilaskertomustiedot tallennetaan Potilastiedon arkistoon asiakirjoina. Asiakirjan tarkoitusta, rakennetta ja käsittelysääntöjä (mm. säilytysaikaa) kuvataan asiakirjan tyypillä. Asiakirjatyppit on määritelty luokituksessa earkisto Asiakirjatyyppi. Asiakirjat koostuvat merkinnöistä (1-n kpl). o o Merkintöjen yhtenä kuvailutietona on Näkymä(t). Varsinaisen näkymän eli Päänäkymän lisäksi merkinnällä voi olla lisänäkymiä (0-n kpl). Näkymä kuvaa esim. erikoisalaa (esim. sisätaudit), toimintoa (esim. koulu- ja opiskelija terveydenhuolto) tai muuta tarkoitusta tai asiayhteyttä, johon merkintä liittyy (esim. A-todistus). Näkymien tarkoitusta, rakennetta ja käsittelysääntöjä (potilastietojärjestelmissä) kuvataan näkymätyypillä. o Näkymätyyppi (ja asiakirjatyyppi) on määritelty AR/YDIN Näkymät luokituksessa kunkin näkymän lisätietona. Näkymätyyppi Näkymätyyppi luokitusta ei ole määritelty missään. o mm. Potilaskertomuksen määrittelyissä Asiakirjatyyppiä ja Näkymätyyppiä on käytetty virheellisesti sekaisin. o PTJ-toimittajilta on tullut kyselyjä, miten eri näkymiä voi käyttää potilaskertomusasiakirjamerkinnöillä. Nyt on tarkoitus tuottaa selkiyttävä luokitus ja o määritellä käytössä olevat näkymätyypit ja niiden rakenne ja käsittelysäännöt o selkeyttää käytettyjä näkymätyyppi termejä selkeämmin Asiakirjatyypistä eroavaksi Käyttötarkoitus: earkisto - Näkymätyyppi -luokitusta käytetään terveydenhuollon tietojärjestelmissä AR/YDIN - Näkymät -luokituksen lisätietona ilmaisemaan kertomusmerkintöjen tallentamiseen tai potilasasiakirjojen näyttämiseen tarkoitettujen eri näkymien tyyppejä. Näkymätyypit kuvaavat mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

16 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH o Millaisia tietorakenteita voi käyttää merkinnöillä, joiden kuvailutietona on tietyn tyyppisiä näkymiä. o Mitä näkymiä voi käyttää yhdellä (samalla) merkinnällä. 1 Kertomusnäkymä 2 Rakenteisen kertomuksen näkymä 3 Ylläpidettävän asiakirjan näkymä 4 Lomakenäkymä 5 Arkistoasiakirjanäkymä 6 Koostenäkymä 7 Kertomuslisänäkymä 8 Erityislisänäkymä AR/YDIN näkymät AR/YDIN näkymät luokitukseen täytyy päivittää Näkymätyyppi luokituksen julkaisemisen myötä tulleet näkymätyypin päivitykset Samalla tehdään tarkennukset/korjaukset luokituksen tehtäväluokka lisätietoihin Esitys Koodistopalvelun johtoryhmälle 1) Avataan määriteltäväksi Koodistopalvelimella julkaisua varten uusi luokitus earkisto Näkymätyyppi 2) Hyväksytään Koodistopalvelimella julkaistavaksi uusi luokitus earkisto Näkymätyyppi 3) Tiedoksi AR/YDIN Näkymät luokituksen päivitys Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa - Tiedusteltiin, tuleeko AR/YDIN-Näkymät- luokitukseen päivitys, koska optometrian toimiala toivoo omaa näkymäänsä. Vastauksena todettiin, että tässä yhteydessä ei ole tulossa varsinaisia uusia näkymiä. - Todettiin, että luokituksen alkuosasta earkisto on tullut Kelaan palautetta koska se ei ole Kielitoimiston hyväksymä ilmaisu. Asiasta on keskusteltu Koodistopalvelutiimissä. earkisto on osa luokituksen nimestä eikä se viittaa Kanta-palveluihin. Tieto on mukana teknisissä oppaissa ja niiden päivittäminen ei ole järkevää. Selitteissä olisi kuitenkin hyvä kertoa, mistä nimitys johtuu, jos käyttäjillä ei ole tätä historiatietoa käytössä. - Tiedusteltiin, miten sosiaalihuollon osalta voidaan hallita siltauksia eri palveluiden välillä. Vastauksena todettiin, että kaikissa asioissa katsotaan arkistoluokituksen rakennetta, että ne olisivat yhteiskäyttöisiä. Sosiaalihuollossa käytettäviä metatietoja päivitetään parhaillaan ja siellä viitataan earkisto-alkuisiin luokituksiin. earkisto elää vain koodistojen nimissä, mutta muualla pyritään käyttämään Potilastiedon arkistoa tai Kanta-palvelua ja käyttötarkoituksissa käytetään uusia hyväksyttyjä termejä. - Todettiin, että koska tämä on uusi luokitus, olisi voitu käyttää muutakin alkuosaa. - Todettiin, että kyseessä on tekninen luokitus. Päätös: Hyväksyttiin earkisto-näkymätyyppi julkaistavaksi koodistopalvelussa. 7. Tiedoksi Potilaan omatietovaranto a. Projektipäällikkö Jari Suhonen THL OPER-yksiköstä esitti johtoryhmälle tiedoksi Potilaan omatietovarantoon liittyvää valmistelua. Esitys on liitteenä Keskustelu: Käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

17 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH Tiedusteltiin, onko tietosisältöosiota työstetty kansalaisryhmien kanssa. - Todettiin, että esitelty lista on hyvin ammattilaislähtöinen lähtökulma. - Tiedusteltiin, onko tästä asiasta keskusteltu potilasjärjestöjen kanssa. Vastauksena todettiin, että tämä listaus on syntynyt pitkälti ODA-hankkeen tarpeista. Välillisesti tämä lista on potilasjärjestöillä tiedossa. - Tiedusteltiin, ketkä tekevät määrittelytyötä, jos tietosisällöt ovat THL:n asettamia. Vastauksena todettiin, että THL ei niitä määrittele. THL tarjoaa kehyksen ja standardin ja esitellyt resurssit ovat osa FHIR-standardia. FHIR-standardi on tietty rakenne mittaustuloksen tallentamiseen. - Todettiin, että viranomainen työskentelee appsien sovelluskehittäjien kanssa ja kansalainen voi olla resurssina tässä valmistelussa. Tietomallin tulee olla toisenlainen, jotta järjestelmätoimittaja voi tuoda appsin arvioitavaksi. - Todettiin, että tällä hetkellä on Kelan ylläpitämässä standardin testihiekkalaatikossa 4 resurssia. Potilaan resurssista löytyi hyvin pitkälle amerikkalaislähtöisiä resursseja. Todettiin, että tulisi tehdä kansallisella tasolla resurssien soveltamista Suomen käyttöön. - Todettiin, että tässä tulee jatkossa paljon KP-jorylle työtä siinä, että yhteen sovitetaan muihin tietorakenteisiin ja lisäksi tulee olemassa oleviin luokituksiin ja tietosisältöihin päivityksiä ja käyttötarkoituksen päivitykset. KP-johtoryhmän rooli on kertoa, että on olemassa kansallinen tapa määritellä maailmaa. Osa joukkoa olemassa olevista rakenteista voidaan käyttää tähän omatietovaranto-tarkoitukseen. Päätös: Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 8. Tiedoksi Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat a. Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 9. Tiedoksi Koodistojen jonolista a. Johtoryhmä on saanut asian tiedoksi. 10. Seuraava kokous a. Koodistopalvelun johtoryhmän kokoontuu seuraavan kerran ma Alustavalla asialistalla on Sosiaalihuollon tietorakenteiden hyväksyminen (avattu valmisteluun ), liikuntalajiluokituksen hyväksyminen, tiedoksi Liikkumisreseptin tilannekatsaus ja tilannekatsaus ICD-11 tautiluokituksesta. 11. Muut asiat a. Kauko Hartikainen toi esille, että jokainen kunta on tekemässä omaa lomaketta ilmoituksesta terveyskeskuksen vaihtamisesta (Kuntaliitto-Ilmoitus terveyskeskuksen vaihtamisesta). Tiedusteltiin, olisiko se Kantaan tarkoitettu lomake, jolloin lomakerakenne pitää viedä Koodistopalvelun kautta ja jakelupaikkana toimisi koodistopalvelu. Pyydettiin Kaukoa valmistelemaan asia seuraavaan huhtikuun kokoukseen. 12. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Hämäläinen Koodistopalvelun johtoryhmän pj Mikko Härkönen Koodistopalvelun johtoryhmän sihteeri Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

18 Alustava pöytäkirja 2/ (18) MH LIITTEET 3. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi TTL-Altisteet 4. Avattavaksi hankevalmisteluun Psykiatrian rakenteiset tiedot ja toimenpideluokitukset 5. Hyväksyttäväksi Sosiaali- ja terveyshilmo 2016, osa 2 6. Avattavaksi ja hyväksyttäväksi earkisto-näkymätyyppi 7. Tiedoksi Potilaan omatietovaranto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel

19 Esitys altistetietojen lisäämiseksi koodistopalvelun riskitietoihin Timo Leino, LT, Dos ylilääkäri Työterveyslaitos PL 40, FI Helsinki Puh GSM Altistetiedot puuttuvat Potilastiedon arkistosta THL:n ylläpitämän koodistopalvelimen määritysten mukaan Potilastiedon arkistoon kirjataan tietoja, joiden huomiotta jättäminen voi aiheuttaa riskin potilaan tai henkilökunnan terveydelle tai ympäristölle tai joilla ilmaistaan potilasta hoitaville henkilöille, että potilasta täytyy mahdollisesti hoitaa poikkeavalla tavalla. Altistetiedot eivät tällä hetkellä kuuluu näihin tietoihin. Timo Leino 2 1

20 Miksi altistetietoja tarvitaan Koska työssä voi olla tekijöitä, jotka voivat vaarantaa terveyden, pahentaa työhön liittymätöntä sairautta tai aiheuttaa ammattitaudin. Tieto työntekijän altistumisesta on tärkeä paitsi työterveyshuollolle myös yleisesti terveydenhuollossa, koska esimerkiksi melu, liuottimet ja asbesti voivat aiheuttaa sairastumisen tai olla osaltaan vaikuttamassa muihin sairauksiin vuosienkin päästä. Timo Leino 3 Työterveyshuollolla on lakisääteinen velvollisuus arvioida ja seurata työntekijöitä, joilla on työssä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavia tekijöitä. Vna 1485/2001 ja esimerkkiluettelo erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä Työterveyshuollossa tehdään vuosittain lähes altistelähtöistä terveystarkastusta, jotka perustuvat työpaikkaselvityksessä, aikaisemmissa terveystarkastuksissa, sairaanhoidossa ja muilla tavoin saatuihin tietoihin työn riskeistä. Kelan työterveyshuoltotilasto otilasto_2013.pdf/c9ae7415-4fa7-4a59-99bd-1df77d1eb375 Timo Leino 4 2

21 Altistuminen voi aiheuttaa ammattitaudin Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työntekijälle altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle. Työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) perusteella on laadittu ammattitautiluettelo (Vna 769/2015) Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista sekä työssä olevasta altistuksesta. Timo Leino 5 Vuonna 2013 kirjattiin ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä Työterveyslaitos ylläpitää Työperäisten sairauksien rekisteriä. Tietoja ammattitautien, ammattitautiepäilyjen ja eräinä työtapaturmina korvattavien vammojen vuoksi lääkäreiden tutkimuksissa olleista potilaista on kerätty vuodesta Ammattitaudeista ja niiden epäilystä lääkäreillä on velvollisuus tehdä ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Timo Leino 6 3

22 Altisteet luokituksen käyttötarkoitus Altisteet -luokitusta käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä kuvaamaan sellaisia työympäristön tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa näille tekijöille altistuneille henkilöille terveysriskejä tai sairastumisen vaaraa. Terveysriskit tai sairastumisen vaara saattavat perustua yksittäiseen tekijään tai altistumiseen monille eri tekijöille tai niiden yhteisvaikutukselle. Luokitusta käytetään esimerkiksi työhön liittyvissä terveystarkastuksissa ja ammattitautien diagnostiikassa. Asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1485/2001 ja työtapaturma- ja ammattitautilain 459/2015 Timo Leino 7 Työterveyslaitoksen ylläpitämän työperäisten sairauksien rekisterin altisteluokituksen pääluokat Työntekijän työstä ja työolosuhteista johtuvat altisteet luokitellaan kuuteen pääluokkaa, joiden alla on useita alaluokkia. Yksittäisiä alisteita on yli fysikaaliset kemialliset biologiset fyysiset psykofyysiset psykososiaaliset Timo Leino 8 4

23 Koodiston ylläpito Altisteet koodisto on osa THL:n ylläpitämää koodistopalvelua Altisteet koodiston ylläpitäjä on Työterveyslaitos osana TPS rekisteriä Koodisto voidaan ottaa käyttöön välittömästi Timo Leino 9 Päätösesitys koodistopalvelun johtoryhmälle Työterveyslaitos esittää, että altisteet koodisto liitetään osaksi koodistopalvelun riskitietoja Timo Leino 10 5

24 Koodistopalvelun johtoryhmälle Psykiatrian kansallinen toimenpideluokitus: Psykiatrian ohjaus, seuranta ja tuotteistusjärjestelmä (POST) Petri Näätänen, Kehittämispäällikkö, HUS/Hyks psykiatria Avaushankkeen käsittely Käyttötarkoitus Psykiatria tarvitsee ajanmukaisen rakenteisen luokitusjärjestelmän näyttöön perustuvien palvelutoimintojen seuraamiseksi, ohjaamiseksi ja tuotteistamiseksi Lisäksi psykiatrian toimenpiteitä voidaan käyttää sähköisessä hoitokertomuksessa hoidon sisällön rakenteisena kuvaajana/otsikoijana Luokituksen pilotointi Psykiatrian toimenpidejärjestelmää on pilotoitu pienimuotoisesti keväästä 2012 ja laajassa mittakaavassa syksystä 2014 lähtien HUS-psykiatriassa Psykiatrian toimenpiteet ovat olleet ennen pilotointia THL:n psykiatrian tietojärjestelmäpalvelujen asiantuntijaryhmän käsittelyssä Pj Jyrki Korkeila totesi 1. Sinällään tärkeä ehdotus 2. Tarvitaan enemmän aikaa ja pilotointia 3. On huolta tämän käytännön seuraamuksista arkityössä, kun soveltumisesta ei ole vielä riittävää tietoa Luokituksen rakenne Psykiatrian toimenpiteet jakautuvat seitsemään pääluokkaan: konsultaatiot tutkimukset hoitosuunnitelmat psykoterapeuttiset interventiot muut psykososiaaliset interventiot biologiset interventiot sekä muu hoito, selvittely ja seuranta Kukin pääluokista pitää sisällään ajanmukaisiin näyttöön perustuviin psykiatrisiin menetelmiin perustuvat toimenpidekoodit (ks. seuraava sivu) 1

25 Päätoimenpiteen lisäksi valitaan kolme tarkennetta seuraavista: 2

26 Psykiatrian toimenpiteen kirjaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelun suorittava ammattihenkilö Psykiatrian toimenpidekirjaus mahdollistaa potilaalle laatuvarmistetun palvelutapahtuman strukturoidun dokumentoinnin ja hoidon vaikuttavuuden seurannan (kun vaikuttavuusmittaus liitetään mukaan) työntekijälle palveluprofiilin ja työnkuvan seuraamisen ja kehittämisen, yksilöllisen osaamisen sovittamisen yksikön palvelutavoitteisiin esimiehelle suoriteseurannan työn sisältöjen mukaan sekä varmistuksen siitä, että koulutetut menetelmät jalkautuvat käytäntöön hallinnolle ja toiminnankehittäjille palvelusisältöjen jakautumisen sekä läpimenojen seurannan, raportoinnin ja kehittämisen kunta-asiakkaalle psykiatrian palvelutuotannon ja laskutuskäytäntöjen läpinäkyvyyden sekä mahdollisuuden sisältöpohjaiseen palveluketjuanalyysiin yhdistämällä toimenpidetieto esim. SPAT-koodeista saatavaan tietoon valtakunnallisen vertailun psykiatrisen erikoissairaanhoidon parhaista toteutuneista käytännöistä sekä psykiatrisen palvelujärjestelmän datapohjaisen strategisen ohjaamisen järjestelmätutkijoille välineen yhdistää palvelun sisältö, vaikuttavuus, resurssit muuhun potilas- ja palveluketjukohtaiseen tietoon psykiatria voi paremmin tuotteistaa toimintansa toimenpidekoodien käytön avulla (palvelupaketit, laatukriteerien toteutuminen jne.) PSYKIATRIAN TOIMENPITEIDEN KÄYTTÖTARVEPERUSTELUT 1 MITÄ TIETOA PALVELUTOIMINTORAPORTEISTA VOI SAADA JO NYT? Ulottuvuus Mittari Kysymyksiä joihin vastaa Palveluiden saavuttavuus Palveluiden kattavuus Palveluiden oikea kohdentuminen Palveluluiden jakautuminen potilasta kohti Resurssien optimaalinen allokointi palvelusisällön mukaan Tasalaatuiset palvelut Palvelutoimintojen kohteena olevat (eri) potilaat (lukumäärät) Palvelutoimintojen kohteena olevien potilaiden osuus kaikista potilaista (%- osuudet) Palvelutoimintojen lukumäärät /kestot diagnoosi/ikäryhmittäin Palvelutoimintoja/potilas, palvelutoimintojen summattu kesto/potilas Palvelutoimintojen suhteelliset keskinäiset osuudet (lukumäärät, kestot) Palvelutoimintojen suhteelliset keskinäiset osuudet (lukumäärät, kestot) yksikköjen/alueiden välillä Kuinka suuren joukon eri potilaita tietty palvelutoiminto saavuttaa? Kuinka suuri osuus potilaista on tietyn palvelun piirissä? (esim. hoitosuunnitelmat, psykoterapiat) Saavatko potilasryhmät esim. käypähoitosuositusten mukaista hoitoa? Kuinka paljon palveluitta annamme eri potilasryhmille, kuka jää vähemmälle, ketkä ovat suurkuluttajia? Minkälaisiin palvelusisältöihin käytämme resurssimme? Ovatko ammattiryhmien/yksikköjen palveluprofiilit optimaaliset? Kuinka paljon palveluvarianssia on eri yksiköiden/alueiden välillä? (haasteita vielä yhdenmukaisessa kirjaamisessa) Palvelutoimintojen Palvelutoimintojen keskimääräinen Mitkä palvelut ovat erityisen kuormittavuus kesto, summattu kesto, summatut eurot resurssisyöppöjä? Mitkä palvelut toteutetaan kevyesti? 6 3

27 Aikaleimat Merkitseminen tietojärjestelmiin Seurattavat/raportoitavat aikavälit Toimenpiteet Käyntityypit PSYKIATRIAN TOIMENPITEIDEN KÄYTTÖTARVEPERUSTELUT 2 MITÄ PSYKIATRIAN TOIMENPITEET MAHDOLLISTAVAT PIAN? Ulottuvuus Mittari Kysymyksiä joihin vastaa Palvelut suhteessa käytettävissä oleviin henkilötyövuosiin, tehokkuus Palveluiden kattavuus suhteessa väestöön Komorbiditeettien vaikutukset Palveluiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Palvelutoimintojen lukumäärät ja kestot / henkilötyövuosi Palvelutoimintojen lukumäärät ja kestot / väestöpohja Useamman diagnoosin samanaikainen käyttö Vaikuttavuusmittaukset (oireet, toimintakyky, elämänlaatu) yhdistettynä palvelutoimintomittareihin Kuinka suuri osuus resurssistamme käytetään ydintoimintaan? (palvelujen tuottaminen)? Miten tämä vaihtelee yksikköjen/alueiden ym. välillä? Kuinka palveluresurssien käyttö poikkeaa eri alueilla? Miten eri diagnoosikombinaatiot moderoivat kaikkia em. mittareita Millä palvelusisällöillä ja millä tuotantotavoilla saamme minkäkinlaista terveyshyötyä? Hoitoprosessin Hoitosuunnitelmien ja Kuinka nopeasti ensimmäinen läpimenoajat interventiokoodien aikaleimat (ks. hoitosuunnitelma valmistuu? Kuinka seuraava dia) nopeasti suunniteltu hoito alkaa hoitosuunnitelman jälkeen? Kuinka kauan aktiivihoitovaihe kestää? Kuinka 7 pitkiä ovat seuranta-ajat? Psykiatrian toimenpiteiden hyödyntäminen prosessiseurannan mahdollistavina aikaleimoina Kokonaisläpimenoaika Hoitoon pääsyn odotusaika (suoraan lähetteellä tulleet, max 3kk/6kk) Elektiivisen hoidon läpimenoaika Seurantavaiheen läpimenoaika Hoidon tarpeen arviointi sekä matalan kynnyksen neuvonta ja ohjaus (max 6vko/3kk) Hoitoon pääsyn odotusaika hoidon tarpeen arvioinnin ensimmäiselle palvelutoiminnolle Lähetteen käsittely- (hoidon tarpeen aika (max 3 vko) arviointijakso) Elektiivisen hoidon odotusaika Elektiivisen arvioinnin läpimenoaika Elektiivisen intervention odotusaika Elektiivisen intervention läpimenoaika (Seuranta) Lähetteen saapumispvm Jonoon Jonoon Esh:n Ensimmäisen asettamispvm, asettamispvm, aloittamishoitosuunnitelman syykoodi: Hoidon syykoodi: Sairaalan pvm. pvm: tarpeen arviointi resurssit tai kiireellinen hoito Hoidon tarpeen arvionnin palvelutoimintoja: Ensikäynti (suoraan lähetteellä) Hoitopuhelu, tai tutkimuskäynti (joilla ensikäynti Ensikäynti jo hoitotarpeen arviointijaksolla) Uusintakäynti? Elektiivisen intervention aloituspvm. Elektiivisen intervention loppupvm. a) ellei seurantajaksoa: Psy/Päätöskäynti Kokonaishoidon loppupvm Psy/Päätöskäynti Konsultaatiot, (PPA*) Pikavaltavaan ohjaus: Hoitosuunnitelma, ostopalvelupsykoterapia (PPC04) Päätös, että ei aseteta eshhoitojonoon (hoitotarpeen arviointijakso riittää) = Hoitosuunnitelma, hoidon lopettaminen (PPC06) Tutkimukset Ensimmäinen (PPB*) psykiatrinen tai ennen hoitosuunnitelma hoitosuunnitelmaa (PPC*) tapahtuva vielä määrittelemätön hoito: Muu hoito, selvittely ja seuranta (PPG*) tai hoito päättyy ensikäyntiin/elektiiviseen arviointiin Hoitosuunnitelma, hoidon lopettaminen PPC06) Ensimmäinen Interventiotoimenpide (PPD*, PPE*, PPF*) Hoitosuunnitelma, hoidon lopettaminen (PPC06 ) tai Hoitosuunnitelma, hoidon keskeytyminen (PPC07) b) jos seurantajakso: Hoitosuunnitelma, seuranta (PPC03) Hoitosuunnitelma, hoidon lopettaminen (PPC06) tai Suunnitelma, hoidon keskeytyminen (PPC07) 4

28 TOIMENPIDEKOODIEN KÄYTÖN NYKYTILA: OTTEITA HUS-TOTAL VAKIORAPORTEISTA HUS PSYKIATRIASSA ON SYKSYSTÄ 2014 LÄHTIEN KIRJATTU LÄHES TOIMENPIDEKIRJAUSTA YLI ERI POTILAALLE, KIRJAUSPROSENTTI VAIHTELEE 70-96% ALUEITTAIN Porautumismahdollisuudet toimenpidetasolle HUS-TOTAL VAKIORAPORTOINTIESIMERKKEJÄ PSYKIATRIAN PALVELUANALYYSI: TOIMENPITEIDEN KOHTEENA OLEVAT ERI POTILAAT SEKÄ PALVELUIDEN MÄÄRÄT, KESTOT, OSUUDET

29 PORAUTUMISMAHDOLLISUUDET TOIMENPIDETASOLLE: ESIMERKKINÄ PSYKIATRISET TUTKIMUKSET 11 PSYKIATRIAN TOIMENPIDEANALYYSIT ESIMERKKI ALUEELLISESTA VERTAILUSTA: PALVELUTOIMINTOJEN PÄÄLUOKKIEN SUHTEELLISET OSUUDET HUS SAIRAANHOITOALUEITTAIN

30 PSYKOTERAPIAMUOTOJEN KIRJO JA OSUUDET HUS SAIRANHOITOALUEITTAIN 2015: KOHTI TASALAATUISIA PALVELUITA ASUINPAIKASTA RIIPPUMATTA CRESSIDAPOHJAINEN TYÖNTEKIJÄKOHTAINEN TYÖNKUVAN ANALYYSI ESIM KEHITYSKESKUSTELUJEN POHJAKSI 10/26/2012 Petri Näätänen 14 7

31 Muut asiat Valtakunnallinen taso ja potilastietojärjestelmät Kaikki tässä esityksessä käytetyt mallit ja raportointivälineet ovat sellaisenaan siirrettävissä Uranus-potilastietojärjestelmää käyttäville yliopistosairaaloille, Suunnitellun toimenpidejärjestelmän rakenne ja raportointisuunnittelusta kerätty kokemus (esim. prosessimallintaminen) mahdollistavat nopean hyödyntämisen myös muissa potilastietojärjestelmissä Psykiatrian toimenpiteet on myös alustavasti huomioitu APOTTI-suunnittelussa Suhde muihin koodistoihin Psykiatrian toimenpidekoodit on suunniteltu yhteensopivaksi pohjoismaisen NCSP+ -koodiston kanssa (NOMESCO Classification of Surgical Procedures, Nordic Medico-Statistical Committee), huomioitu esim. Ruotsin psykoterapeuttisten interventioiden luokittelu Työmäärä Psykiatrian toimenpidekoodien viimeistelemiseen valtakunnalliseen käyttöön arvioidaan kuluvana yhden henkilön kuukausityöpanos vuoden aikana, mahdollisesti vähemmän Alustava aikataulu Psykiatrian toimenpidekoodit toivotaan mahdollisimman pian valtakunnalliseen käyttöön psykiatrisen palvelutuotannon sisällön, resurssin ja prosessin seuraamiseksi ja ohjaamiseksi esim. tulevia SOTE-haasteita varten Alustava ylläpitokuvaus Hus kehittää psykiatrian toimenpidejärjestelmää jatkuvan raportoinnin, analysoinnin ja ohjeistamisparannusten kautta sekä kerää päivitystarpeet vuosittain ja tekee niistä päivitysesityksen koodistopalvelimen johtoryhmälle Avaushankkeen käsittely Esitetään, että Koodistopalvelun johtoryhmä hyväksyy koodiston valmistelun avaushankkeena. Koska psykiatrian toimenpidekoodeilla on laaja valtakunnallinen käyttöarvo ja ne mahdollistavat tulevissa muutoksissa vaadittavan psykiatrisen erikoissairaanhoidon tehostamisen ja vaikuttavuuden seurannan, ehdotetaan niille kiireellisyysluokkaa 1. 8

32 Sosiaali- ja terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisterin uudistukset Koodistopalvelun johtoryhmä Kp jory / Hilmo -tiimi 1 Kehittämisen kannalta tärkeää tällä hetkellä Tiedonkeruun laadun ja jatkuvuuden varmistaminen Sote:n edellyttämät uudistukset eivät vielä tiedossa Suunta kohti tulevaisuuden tietotarpeita, vaikka kaikkea ei ole mahdollista eikä kannata uudistaa juuri nyt Tiedonkeruun yhtenäistäminen Avohilmon ja Kannan kanssa jatkuu Kp jory / Hilmo -tiimi 2 1

33 Kevät 2016 UUDET TIEDOT, PÄIVITYKSET JA POISTOT Kp jory / Hilmo -tiimi 3 Psykiatrisen potilaan lisätiedot, ns. psykiatrian lisälehti Lisätietojen keruu käynnistyi vuonna 1994 Psykiatrista hoitoa koskeviin säädöksiin muutoksia, mutta Hilmon tiedonkeruu ei ole muuttunut Kp jory / Hilmo -tiimi 4 2

34 Psykiatrisen potilaan lisätiedot Nykyiset tiedot Tulotapa psykiatrian sairaansijalle Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla Lääkehoito Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Tahdosta riippumattoman hoidon kesto GAS-arvio tullessa GAS-arvio lähtiessä/laskentahetkellä Omaisen ja läheisen tapaaminen Kp jory / Hilmo -tiimi 5 Psykiatrisen potilaan lisätiedot Uudistusten valmistelu Nyt tarkistettu koko lisälehti Useisiin luokituksiin muutoksia Otettu huomioon myös mielenterveyslain mukaisten lomakkeiden uudistus (käsitelty KP joryssä 2015) Asiantuntijat: Psykiatrian asiantuntemus: Timo Partonen ja Mauri Marttunen Terminologia: Virpi Kalliokuusi Hilmo: Pirjo Häkkinen ja Jutta Järvelin Kp jory / Hilmo -tiimi 6 3

35 Psykiatrisen potilaan lisälehti Muutokset nykyiseen tiedonkeruuseen Muutokset: Tulotapa psykiatrian sairaansijalle Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla Lääkehoito Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Uusi tieto: itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla Ei muutoksia: Tahdosta riippumattoman hoidon kesto GAS-arvio tullessa GAS-arvio lähtiessä/laskentahetkellä Omaisen ja läheisen tapaaminen Kp jory / Hilmo -tiimi 7 Tulotapa psykiatrian sairaansijalle Nykyinen 1 Lähetteellä tahdosta riippumatta 2 Oikeusturvakeskuksen määräämä mielentilatutkimus 3 Oikeusturvakeskuksen määräämä hoito 4 Muu tulotapa Uusi 5 Vapaaehtoisesti 6 Tahdosta riippumatta 61 Lähetteellä tahdosta riippumatta 62 Mielentilatutkimus 63 Oikeuspsykiatrinen hoito Kp jory / Hilmo -tiimi 8 4

36 Tulotapa psykiatrian sairaansijalle - perustelut Oikeusturvakeskus vanhentunut Nykyinen luokitus ei looginen eikä vastaa käytäntöä Vapaaehtoinen tulotapa yleistä Kolme tahdosta riippumatonta tulotapaa Kp jory / Hilmo -tiimi 9 Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla Nykyinen 1 Ensimmäinen hoitokerta 2 Toinen tai useampi hoitokerta 3 Suunnitellusti toistuva laitoshoito Uusi 3 Suunnitellusti toistuva laitoshoito Kp jory / Hilmo -tiimi 10 5

37 Hoitokerta psykiatrian sairaansijalla - perustelut Tieto hoitokerrasta tällä tavoin kerättynä epäluotettava tieto pitää kerätä hoitojaksoja yhdistelemällä Suunnitellusti toistuva laitoshoito on hallinnollinen päätös, josta ei saa muutoin tietoa eikä voi päätellä potilaan hoitojaksojen toistumisen perusteella (vrt. pyöröovi-ilmiö) Kp jory / Hilmo -tiimi 11 Lääkehoito Nykyinen 1 Ei lääkehoitoa 2 Neuroleptihoito 3 Antidepressiivihoito 4 Sekä neurolepti- että antidepressiivihoito 5 Muu psykiatriseen häiriöön käytetty lääkehoito Uusi 1 Ei lääkehoitoa 2 Psykoosilääkehoito 3 Masennuslääkehoito 6 Bentsodiatsepiinilääkehoito 7 Psykostimulanttilääkehoito 5 Muu psykiatriseen sairauteen käytetty lääkehoito Kp jory / Hilmo -tiimi 12 6

38 Lääkehoito perustelut Bentsodiatsepiini- ja psykostimulanttilääkehoito puuttuvat nykyisestä luokituksesta Yhdistetty neurolepti- ja antidepressiivihoito luokka turha Psykoosilääkehoito ja masennuslääkehoito termit vastaavat paremmin kliinistä käytäntöä Kp jory / Hilmo -tiimi 13 Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Nykyinen 1 Ei pakkotoimia 2 Eristys 3 Lepositeen käyttö 4 Tahdonvastainen injektiolääkitys 5 Fyysinen kiinnipitäminen potilaan rauhoittamiseksi Uusi 1 Ei pakkotoimia 2 Eristäminen muista potilaista 3 Sitominen lepositeillä 5 Hoidollinen kiinnipitäminen 6 Tahdonvastaisesti toteutettu hoitotoimenpide ja/tai tutkimus 61 Psyykkisen sairauden hoito tahdosta riippumatta 611 Lääkkeen anto 612 Sähköhoito 613 Muu tutkimus- tai hoitotoimenpide 62 Ruumiillisen sairauden hoito, jota potilas vastustaa 621 Lääkkeen anto 622 Muu tutkimus- tai hoitotoimenpide 7 Liikkumisvapauden rajoittaminen 8 Omaisuuden haltuunotto 9 Potilaan omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen 10 Henkilöntarkastus ja -katsastus 101 Henkilöntarkastus 102 Henkilönkatsastus 11 Yhteydenpidon rajoittaminen Kp jory / Hilmo -tiimi 14 7

39 Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla Lomake makkeet/stm_sto_ahe7/index.html Kp jory / Hilmo -tiimi 15 Pakkotoimet psykiatrian sairaansijalla perustelut Nykyinen luokitus ei vastaa mielenterveyslain mukaisia rajoituksia Uusi luokitus laadittu rajoituksia koskevaa uudistettua lomaketta noudattaen Kp jory / Hilmo -tiimi 16 8

40 Uusi tieto: Itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla 1 Hoidon tarve ei johtunut itsemurhayrityksestä 2 Hoidon tarve johtui itsemurhayrityksestä 3 Hoidon aikana tapahtui itsemurhayritys 4 Hoito loppui itsemurhakuolemaan Kp jory / Hilmo -tiimi 17 Itsemurhayritys psykiatrian sairaansijalla perustelut ICD-10 luokituksen tahallinen itsensä vahingoittaminen (X69 X84) ja aikaisempi itsemurhayritys (Z91.5) eivät ilmaise tapahtuiko itsemurhayritys ennen hoitojaksoa vai sen aikana Kp jory / Hilmo -tiimi 18 9

41 Palveluala - terveydenhuolto (1/2) 1 Sairaalan / terveyskeskuksen vuodeosasto 2 Päiväkirurgia 5 Päihdehuolto 6 Kuntoutuslaitoshoito 83 Päiväsairaalahoito (Psykiatria) 91 Päivystyskäynti 92 Ajanvarauskäynti, ensikäynti 93 Ajanvarauskäynti, uusintakäynti 94 Konsultaatiokäynti Kp jory / Hilmo -tiimi 19 Palveluala terveydenhuolto (2/2) Ei ota huomioon uusia yhteydenpidon mahdollisuuksia kuten etäasiointia Ei johdonmukainen: sisältää yhteydenpidon eri muotoja sekä hoitopaikkaa koskevia tietoja Kp jory / Hilmo -tiimi 20 10

42 Palveluala sosiaalihuolto (tiedoksi, muistiin palauttamiseksi ) 31 Vanhainkotihoito 32 Ympärivuorokautinen vanhusten palveluasuminen 33 Dementoituneen laitoshoito 34 Dementoituneen tehostettu eli ympärivuorokautinen 41 Kehitysvammahuolto / keskuslaitos, muu laitoshuolto 42 Kehitysvammahuolto / autettu asuminen 43 Kehitysvammahuolto / ohjattu asuminen 44 Kehitysvammahuolto / tuettu asuminen 5 Päihdehuolto 6 Kuntoutuslaitoshoito 81 Palveluasuminen 82 Psykiatrian asumispalveluyksikkö, ei - ympärivrk 83 Päiväsairaalahoito 84 Ympärivuorokautinen palveluasuminen (alle 65v.) 85 Ympärivuorokautinen hoito psykiatrisessa asumispalvelussa Kp jory / Hilmo -tiimi 21 Terveydenhuolto Palveluala ehdotus uudeksi luokitukseksi 1 Vuodeosastohoitojakso 2 Päiväkirurginen hoitokäynti 83 Päiväsairaalakäynti 91 Päivystyskäynti 90 Ajanvarauskäynti 97 Reaaliaikainen etäasiointi 98 Etäasiointi ilman reaaliaikaista kontaktia Kp jory / Hilmo -tiimi 22 11

43 Lähetteen antaja (terveydenhuolto) nykyinen luokitus (1/2) 1 Terveyskeskus 2 Muu sairaala 3 Sama sairaala 4 Työterveyshuolto 5 Mielenterveyden avohoitoyksikkö 6 Sosiaalihuollon laitosyksikkö 7 Yksityinen avoterveydenhuolto 8 Muu lähettäjä 9 Ei lähetettä Kp jory / Hilmo -tiimi 23 Lähetteen antaja (terveydenhuolto) nykyinen luokitus (2/2) Luokat eivät toisiaan poissulkevia Ei erottele selvästi julkista ja yksityistä lähettäjää Yksityinen laitoshoito puuttuu Kp jory / Hilmo -tiimi 24 12

44 Lähetteen antaja (terveydenhuolto) ehdotus uudeksi luokitukseksi 11 Julkinen perusterveydenhuolto 12 Julkinen erikoissairaanhoito 13 Yksityinen terveydenhuolto 14 Työterveyshuolto 15 Saman palveluntuottajan toinen yksikkö 16 Muu lähettäjä 17 Ei lähetettä Kp jory / Hilmo -tiimi 25 Pitkäaikaishoidonpäätös Tarve muutokselle: Sosiaalihuollossa tarve eritellä pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset asiakkaat laitoshoidon lisäksi palveluasumisessa Terveydenhuollon osalta määritelmä vaatii tarkennusta Ehdotus muutokseksi: Muutetaan kerättävän tiedon nimeä ja määritelmää Pitkäaikaishoitopäätös (kyllä/ei) laitoshoidossa pitkäaikaishoitopäätös tehdään henkilölle, jos laitoshoidon on arvioitu kestävän jo hoidon alkaessa yli kolme kuukautta tai henkilölle, joka on ollut laitoksessa jo kolme kuukautta ja jonka toimintakyky on heikentynyt niin, että häntä tämän vuoksi on hoidettava edelleenkin laitoksessa. Palveluasumisessa pitkäaikaisilla asukkailla on voimassaoleva vuokrasuhde palveluasuntoon. K = kyllä, merkitään niiden asiakkaiden kohdalle, joille on tehty laitoshoidosta pitkäaikaishoidon päätös kyseiselle hoitojaksolle. K = kyllä, merkitään palveluasumisessa niiden asiakkaiden kohdalle, jotka ovat pitkäaikaisia asukkaita. Pitkäaikaisilla asukkailla on voimassaoleva vuokrasuhde palveluasuntoon Kp jory / Hilmo -tiimi 26 13

45 Pitkäaikaishoidon päätös perustelut Kenttä toivonut muutosta Saatu yksittäisiä kommentteja Kp jory / Hilmo -tiimi 27 RAI -toimintakykymittarien lisääminen (1/3) Toimintakyky moniulotteinen; ei voi tiivistää yhteen numeroon RAI-mittareita on validoitu useissa tutkimuksissa maailmalla ja Suomessa RAI-mittareiden käyttö on jatkuvasti laajentunut sosiaalija terveydenhuollon toimintayksiköissä RAI-mittarit ovat osa tavanomaista asiakkaan/potilaan asioiden hoitamisen prosessia, ei erillinen tilastotieto Mittareilla laajasti erilaisia käyttömahdollisuuksia Nyt esitettävät 5 mittaria valittu yhdessä asiantuntijoiden kanssa Kp jory / Hilmo -tiimi 28 14

46 RAI -toimintakykymittarien lisääminen (2/3) CPS -mittari (Cognitive Performance Scale): kognitiivinen toimintakyky Hierarkinen ADL -mittari: päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen CHESS -mittari (Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs): terveydentilan vakaus MAPLe mittari (Method for Assigning Priority Levels): palvelutarve DRS -mittari (Depression Rating Scale): masennukseen liittyvät oireet Kp jory / Hilmo -tiimi 29 RAI -toimintakykymittarien lisääminen (3/3) Muutos: Lisätään RAI-järjestelmän toimintakykyä kuvaavat 5 mittaria (asiakkaan viimeisimmän mittauksen arvo). Poistetaan RAI-kustannuspaino Kp jory / Hilmo -tiimi 30 15

47 Uudet tiedot: palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapautta koskevat tiedot (1/3) Palveluseteli Kyllä/ei Palvelusetelin antajan koodi Ostopalvelu Kyllä/ei Ostopalvelun tilaajan koodi (jo aiemmin) Kp jory / Hilmo -tiimi 31 Uudet tiedot: palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapautta koskevat tiedot (2/3) Valinnanvapauden käyttö Kyllä/ei Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoitoa antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön (1326/2010/48 ). Toisesta EU-maasta ei-kiireelliseen hoitoon hakeutuva Kyllä/ei Potilas on hakeutunut hoitoon Suomeen toisesta EU- maasta EU:n potilasdirektiivin 24/2011 perusteella. Direktiivi on toimeenpantu Suomessa lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) Kp jory / Hilmo -tiimi 32 16

48 Uudet tiedot: palveluseteli, ostopalvelu ja valinnanvapautta koskevat tiedot (3/3) Palvelusetelin ja ostopalvelujen käyttö laajentuneet, mutta käytön laajuudesta ei järjestelmällisesti koottua tietoa Erillisen tiedonkeruun välttäminen Kela ei kerää tietoja toisesta EU-maasta ei-kiireelliseen hoitoon Suomeen haketuvista Useat terveydenhuollon toimintayksiköt keräävät em. tietoja omiin tietojärjestelmiinsä Tietojen keruun esittely KP joryssä vuonna 2013, jolloin pyyntö valmistella uudestaan päädytty nyt esitettyyn ratkaisuun Kp jory / Hilmo -tiimi 33 Päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite poistetaan ja kullekin toimenpiteelle päivämäärä Erittely päätoimenpiteeseen ja muuhun toimenpiteeseen tarpeeton Nykyisin vain yksi päivämäärä kenttä, vaikka toimenpiteitä voi olla hoitojakson eri päivinä Ehdotus: Poistetaan päätoimenpiteen ja muun toimenpiteen käsite Lisätään jokaiselle toimenpiteelle päivämäärä, jolloin kyseinen toimenpide on tehty Perustelut: Yksi päivämäärä kenttä tekee toimenpiteiden ajallisen erittelyn hankalaksi tai mahdottomaksi Yksi päivämäärä kenttä vaikeuttaa haittatapahtumien ja niistä seuraavien uusintatoimenpiteiden seurantaa Kp jory / Hilmo -tiimi 34 17

49 Näkymätyyppi - luokitus Koodistopalvelun johtoryhmä THL / OPER - Heikki Virkkunen 1 Taustaa lyhyesti 1 Potilaskertomustiedot tallennetaan Potilastiedon arkistoon asiakirjoina Asiakirjan tarkoitusta, rakennetta ja käsittelysääntöjä (mm. säilytysaikaa) kuvataan asiakirjantyypillä Asiakirjatyppit on määritelty luokituksessa Pitkä nimi Kertomusteksti Lausunto,todistus tai lomake Arkistoasiakirja Palvelutapahtumaasiakirja B-todistus earkisto Asiakirjatyyppi Määritelmä Kun asiakirjatyyppinä on kertomusteksti (1) niin asiakirjan tietosisätönä on yhden tai useamman erikoisalan kertomustekstiä ja se noudattaa yleistä kertomusrakennetta tai tietosisältö- tai erikoisalakohtaista rakennemäärittelyä. Kertomustekstiasiakirja säilytetään säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä. Asiakirjan tyyppi on lausunto, todistus tai lomake silloin, kun asiakirjan tietosisältönä on potilaan hoidosta annettu lausunto, todistus tai erillinen terveydenhuollon lomake. Teknisesti asiakirjan tulee olla itsenäinen lomake ja lomakerakenteena määritelty. B-todistus ei sisälly tähän luokkaan, ja sitä varten on oma asiakirjatyyppinsä, jonka säilytysaika on erilainen kuin muilla lomakkeilla. Asiakirja, lausunto, todistus tai lomake säilytetään 12 vuotta asiakirjan antamisesta Kun asiakirjatyyppinä on arkistoasiakirja niin asiakirjan tietosisätönä on earkiston toiminnallisuuteen keskeisesti liittyvää tietoa, jonka avulla kontrolloidaan arkiston toimintaa. Kun asiakirjatyyppinä on palvelutapahtuma-asiakirja niin asiakirjan tietosisältönä on palvelutapahtuman tiedot kuvaava asiakirja. Palvelutapahtuma-asiakirjaa säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä. Asiakirjatyyppinä on B-todistus silloin, kun asiakirjan tietosisältönä on lääkärintodistus B. Teknisesti asiakirja on itsenäinen lomake ja se on määritelty lomakerakenteena. B-todistus säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai, jos siitä ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä THL / OPER - Heikki Virkkunen 2 1

50 Taustaa lyhyesti 2 Asiakirjat koostuvat merkinnöistä (1-n kpl) Merkintöjen yhtenä kuvailutietona on Näkymä(t) Varsinaisen näkymän eli Päänäkymän lisäksi merkinnällä voi olla lisänäkymiä (0-n kpl) Näkymä kuvaa esim. erikoisalaa (esim. sisätaudit), toimintoa (esim. koulu- ja opiskelija terveydenhuolto) tai muuta tarkoitusta tai asiayhteyttä, johon merkintä liittyy (esim. A-todistus) Näkymien tarkoitusta, rakennetta ja käsittelysääntöjä (potilastietojärjestelmissä) kuvataan näkymätyypillä Näkymätyyppi (ja asiakirjatyyppi) on määritelty AR/YDIN Näkymät luokituksessa kunkin näkymän lisätietona THL / OPER - Heikki Virkkunen 3 AR/YDIN Näkymät (ote luokituksesta) THL / OPER - Heikki Virkkunen 4 2

51 Näkymätyyppi Näkymätyyppi luokitusta ei ole määritelty missään mm. Potilaskertomuksen määrittelyissä Asiakirjatyyppiä ja Näkymätyyppiä on käytetty virheellisesti sekaisin PTJ-toimittajilta tullut kyselyjä, miten eri näkymiä voi käyttää potilaskertomusasiakirjamerkinnöillä Nyt tarkoitus tuottaa selkiyttävä luokitus ja Määritellä käytössä olevat näkymätyypit ja niiden rakenne ja käsittelysäännöt Selkeyttää käytettyjä näkymätyyppi termejä Selkeämmin Asiakirjatyypistä eroavaksi THL / OPER - Heikki Virkkunen 5 Näkymätyyppi Käyttötarkoitus: earkisto - Näkymätyyppi -luokitusta käytetään terveydenhuollon tietojärjestelmissä AR/YDIN - Näkymät -luokituksen lisätietona ilmaisemaan kertomusmerkintöjen tallentamiseen tai potilasasiakirjojen näyttämiseen tarkoitettujen eri näkymien tyyppejä. Näkymätyypit kuvaavat mm. Millaisia tietorakenteita voi käyttää merkinnöillä, joiden kuvailutietona on tietyn tyyppisiä näkymiä Mitä näkymiä voi käyttää yhdellä (samalla) merkinnällä THL / OPER - Heikki Virkkunen 6 3

52 Näkymätyypit 1 Kertomusnäkymä 2 Rakenteisen kertomuksen näkymä 3 Ylläpidettävän asiakirjan näkymä 4 Lomakenäkymä 5 Arkistoasiakirjanäkymä 6 Koostenäkymä 7 Kertomuslisänäkymä 8 Erityislisänäkymä THL / OPER - Heikki Virkkunen 7 Näkymätyypit: 1) kertomusteksti tyyppisten asiakirjojen näkymät Kertomusnäkymä Rakenteisen kertomuksen näkymä Ylläpidettävän asiakirjan näkymä yleistä kertomusasiakirjarakennetta noudattavien merkintöjen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Kertomustekstinäkymien merkinnät voivat sisältää otsikoitua tekstimuotoista tietoa ja rakenteista tietoa. ennalta määritettyä tietosisältörakennetta noudattavien merkintöjen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Tämän näkymätyypin merkinnät eivät voi sisältää muuta yleisen kertomusasiakirjarakenteen mukaista otsikoitua tekstimuotoista kertomustietoa kuin rakenteisesta tiedosta tuotettua näyttömuotoista tietoa. ylläpidettävän asiakirjan sääntöjen mukaisesti käsiteltävien merkintöjen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Ylläpidettävän asiakirjan näkymät voivat sisältää vain ennalta määritellyn tietosisältörakenteen mukaista tietoa. Ne eivät voi sisältää yleisen kertomusasiakirjarakenteen mukaista otsikoitua tekstimuotoista tietoa THL / OPER - Heikki Virkkunen 8 4

53 Näkymätyypit: 2) muun tyyppisten asiakirjojen näkymät ennalta määritettyä lomakerakennetta noudattavien merkintöjen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Lomakenäkymien merkinnät eivät voi sisältää muuta yleisen kertomusasiakirjarakenteen mukaista otsikoitua tekstimuotoista kertomustietoa kuin rakenteisesta tiedosta tuotettua näyttömuotoista tietoa. Potilastiedon arkistoon tallennettujen asiakirjojen käsittelyyn liittyvien tietojen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Arkistoasiakirjanäkymiä ei käytetä potilaan hoidollisten merkintöjen näkymänä THL / OPER - Heikki Virkkunen 9 Näkymätyypit: 3) asiakirjoihin liittymättömät näkymät Tiedonhallintapalvelun muodostamien koosteiden palauttamiseen Tiedonhallintapalvelusta potilastietojärjestelmille ja niiden näyttämiseen potilastietojärjestelmissä tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Koostenäkymät on tarkoitettu vain kootun tiedon palauttamiseen ja näyttämiseen eikä niitä tallenneta. Ylläpidettävän asiakirjan näkymä Lomakenäkymä Arkistoasiakirjanäkymä Koostenäkymä Erityislisänäkymä ylläpidettävän asiakirjan sääntöjen mukaisesti käsiteltävien merkintöjen tallentamiseen tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Ylläpidettävän asiakirjan näkymät voivat sisältää vain ennalta määritellyn tietosisältörakenteen mukaista tietoa. Ne eivät voi sisältää yleisen kertomusasiakirjarakenteen mukaista otsikoitua tekstimuotoista tietoa. merkinnän erityistä toiminnallisuutta ilmaisemaan tarkoitettu näkymätyyppi Huom. Näkymän erityinen toiminnallisuus on kuvattu kyseisen näkymän määrittelyissä. Näkymää ei voi käyttää merkintöjen ainoana näkymänä THL / OPER - Heikki Virkkunen 10 5

54 AR/YDIN näkymät AR/YDIN näkymät luokitukseen täytyy päivittää Näkymätyyppi luokituksen julkaisemisen myötä tulleet näkymätyypin päivitykset Samalla tehdään tarkennukset/korjaukset luokituksen tehtäväluokka lisätietoihin Päivitykset kuvattu keltaisella pohjalla liitteenä olevassa Näkymät_ xlsx tiedostossa NäkymätKP -taulussa THL / OPER - Heikki Virkkunen 11 Esitys Koodistopalvelun johtoryhmälle 1) Avataan määriteltäväksi Koodistopalvelimella julkaisua varten uusi luokitus earkisto Näkymätyyppi 2) Hyväksytään Koodistopalvelimella julkaistavaksi uusi luokitus earkisto Näkymätyyppi 3) Tiedoksi AR/YDIN Näkymät luokituksen päivitys THL / OPER - Heikki Virkkunen 12 6

55 Yhteistyössä, OPER Kiitos! Kehittämisehdotukset ja muutostoiveet osoitteeseen THL / OPER - Heikki Virkkunen 13 7

56 Omakannan Omatietovaranto Jari Suhonen Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Omatietovaranto osana Kanta-palveluja Omatietovarannon tietosisällöstä ja tietomallista Esityksen nimi / Tekijä 2 1

57 epsos NCP Kanta-viestinvälitys Potilaan tiedonhallintapalvelu Julkiset palveluntuottajat Sairaanhoitopiirit (20) Perus-TH (192) Yksityiset palveluntuottajat (4000) Apteekit (~800) Kanta-palvelut Lääketietokanta Reseptikeskus Potilastiedon arkisto Palvelutapahtumat Hoitoasiakirjat Lääkemääräykset Lokit Uusimiset Toimitukset Vanhat asiakirjat Lokit Potilaan keskeiset terveystiedot (koosteet) SOTE-ammattilaiset Kelain Diagnoosit Riskit Muut koosteet Ruotsin epsos-yhteyspiste Yhteys suljettu pilotin jälkeen Suostumuksenhallinta ja tahdonilmaisut Suostumukset ja kiellot Tahdonilmaisut, kuten hoitotahto Kansalaiset (> ) Sosiaalihuollon palveluntuottajat Tekniset standardit Kuvaarkisto Omakanta Omatietovaranto (PHR) Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Asiakasasiakirjat Vanhat asiakirjat Asiakkuudet Potilaan omat tiedot Koosteiden palautus HL7 V3: CDA R2 taso 3 ja Medical Records HL7 FHIR DSTU2 (PHR) JSON, XHTML (PHR ja sh-arkisto) Muut kansalliset palvelut PDF/A (vanhat tiedot ja sh-arkisto) Koodistopalvelu Koodistot ja terminologiat IHE IT-I Profiles (Kuva-arkistossa) W3C XML DSig Lomakerakenteet Apteekkirekisteri SOTE-organisaatiorekisteri WS Addressing, WS-I TLS, X KaPA Varmennepalvelut Esityksen nimi / Tekijä TH- ja SH-ammattilaisten rekisterit 3 Asiat Lokit Omatietovaranto (PHR) Personal Health Record (PHR) -palvelun avulla ihmiset pystyvät tallettamaan kansalliseen tietovarantoon (Kanta) henkilökohtaisia hyvinvointi- ja terveystietojaan. Tietoja voi tavoitetilassa tallentaa netin tai erilaisten asiointipalveluiden kautta sekä mobiilisovelluksilla. PHR-tietoja on tarkoitus käyttää myös terveydenhuollon toimintayksiköissä kansalaisen suostumuksella. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi tarvittaessa liittää osan tiedoista myös osaksi potilaskertomusta. Omatietovarannon projekteissa suunnitellaan, toteutetaan ja otetaan käyttöön omia terveys- ja hyvinvointitietoja sisältävä tietoturvallinen tietovaranto ja rajapinnat Tuotantoon syksyllä 2017 Myös uusien sovellusten liittämiseen tarvittavat toiminnallisuudet Rakennetaan Omakantaan integroitava kansalaisen käyttöliittymä suostumusten antamiseen ja itse tallennettujen tietojen katseluun ja poistoon Rajaus: Omakannassa ei mahdollisuutta tietojen syöttämiseen Kolmansilla osapuolilla paljon tekemistä ja vaikutusmahdollisuuksia Julkaistaan sovellusten kehittäjille tarkoitetut rajapinta- ja tietomäärittelyt kanta.fi sivustolla Kehitetään prosessi tietomallin hallintaan Määritellään Omatietovarantoon liittyvien sovellusten olennaiset vaatimukset (sertifiointi) 4 2

58 Omatietovarantoa kehitetään yhdessä Vaatimuksista ja määrittelyistä vastaa THL Vaatimukset ja määrittelyt on tuotettu yhteistyössä ODA (Omahoito ja Digitaaliset Arvopalvelut) hankkeen kanssa. Kelan Kanta-palvelut vastaa teknisestä toteutuksesta ja ylläpidosta Kela julkaisee rajapinta- ja tietomäärittelyt kehittäjille kanta.fi-sivustolla Esityksen nimi / Tekijä 5 Juuri nyt työn alla FHIR-soveltamisoppaat Kansainvälinen standardi kaipaa kansallisia ohjeita Pyritään kuitenkin lähtökohtaisesti yhteentoimivuuden säilyttämiseen kv-oppaiden kanssa Tietosisältöjen mallinnus Ammattilaisten käyttöön soveltuvat tietomallit ovat osin liian monimutkaisia potilaiden käyttöön Paljon yhteensovittamista ja priorisointia Auktorisointiprotokollien ja tietoturvaominaisuuksien suunnittelu ja toteutus Paljon valmiita pohjia kv-standardeista Osallistuminen ATK-päivien FHIR-demon valmisteluun 6 3