Oikeusministeriö E-KIRJE OM LAVO Busck-Nielsen Camilla(OM) JULKINEN. Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Oikeusministeriö E-KIRJE OM LAVO Busck-Nielsen Camilla(OM) JULKINEN Suuri valiokunta Viite Asia EU; perusoikeudet; ehdotus perusoikeusviraston monivuotiseksi toimintakehykseksi vuosiksi U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/2045 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi monivuotisen toimintakehyksen hyväksymiseksi Euroopan perusoikeusvirastolle vuosiksi Ylijohtaja Pekka Nurmi Lainsäädäntöneuvos Camilla Busck-Nielsen LIITTEET Perusmuistio OM KOM(2011) 880 lopullinen suomeksi ja ruotsiksi

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi perusoikeudet OM EUE, LVM, MMM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VNEUS

3 Oikeusministeriö PERUSMUISTIO OM LAVO Busck-Nielsen Camilla(OM) Asia EU; komission ehdotus neuvoston päätökseksi perusoikeusviraston monivuotiseksi toimintakehykseksi Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/2045 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Komissio antoi ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisen toimintakehyksen vahvistamiseksi vuosiksi Asiaa käsiteltiin neuvoston perusoikeustyöryhmässä (FREMP) ensimmäistä kertaa Asiakirjat: KOM(2011) 880 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Komission esittää oikeusperustaksi SEUT 352 artiklaa, ts. hyväksyminen erityisessä lainsäädäntömenettelyssä (neuvoston yksimielinen päätös Euroopan parlamentin hyväksynnän jälkeen) EU:n perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan 1 kohdan mukaan monivuotiset puitteet hyväksytään asetuksen täytäntöönpanomenettelyssä (neuvosto päättää Euroopan parlamenttia kuultuaan). Viraston perustamisasetuksen mukaan komissio kuulee viraston hallintoneuvostoa ehdotusta valmistellessaan. OM, Busck-Nielsen, 67694

4 OM, Leino-Sandberg, (6) Suomen kanta/ohje: Toimintakehyksen sisältö Suomi kannattaa komission ehdotusta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisen toimintakehyksen vahvistamiseksi vuosiksi Suomi pitää olennaisen tärkeänä sitä, että pilarijaon poistuttua perusoikeusvirasto toimii täysipainoisesti myös poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön (entinen unionin ns. III pilari) aloilla. On tärkeää, että perusoikeusvirasto jatkaa jäsenvaltioiden perusoikeustilanteen seuraamista ja siitä raportoimista. Suomi katsoo, että ehdotettu toimintakehys antaa perusoikeusvirastolle tarpeeksi laajan kehyksen mukauttaa vuosittaisia työohjelmiaan ajankohtaisiin ja tarpeellisiksi koettuihin asiakokonaisuuksiin. Oikeusperusta Suomi pitää perusoikeusviraston toimialan ulottamista entisen III pilarin alueelle olennaisena. Suomi voi tukea komission ehdotusta hyväksyä monivuotiset puitteet SEUT 352 artiklan nojalla. Tämä merkitsee monivuotisten puitteiden luonteen muuttumista täytäntöönpanosääntelystä lainsäädännöksi. Ehdotus muuttaa toimielinten rooleja siitä ratkaisusta, joka sovittiin viraston perustamisasetusta hyväksyttäessä ja jota Suomi on pitänyt tasapainoisena. Oikeudellisesta näkökulmasta komission ehdotus on kuitenkin perusteltu. Käytännössä ehdotettu menettely merkitsee sitä, että puitteiden hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä neuvostossa ja Euroopan parlamentin suostumusta. Suomi korostaa, että hyväksymismenettelyn muuttumisesta huolimatta viraston asiantuntemuksen käyttäminen puitteiden valmistelussa on keskeisen tärkeää. Suomi voi hyväksyä myös neuvoston oikeuspalvelun esittämän ratkaisun, jossa lainsäätäjä päättäisi erikseen perustamisasetusta muuttamalla SEUT 352 artiklan nojalla soveltamisalan laajennuksesta entiseen III pilariin. Pääasiallinen sisältö: Monivuotisessa toimintakehyksessä määritetään perusoikeusviraston toiminnan kohdealat perustamisasetuksen 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten ja 3 artiklassa määritellyn soveltamisalan perusteella. Asetuksen mukaan viisivuotisen toimintakehyksessä on otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeusviraston taloudelliset ja henkilöresurssit. Viraston toiminnan kohdealojen on katettava rasismin, muukalaisvihan ja siihen liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta. Tämän lisäksi monivuotisen toimintakehyksen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen toimeksiannon kanssa.

5 3(6) Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan monivuotisen rahoituskehyksen on oltava unionin painopistealueiden mukainen, ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmista ja neuvoston päätelmistä johtuvat linjaukset perusoikeuksien alalla. Komissio on valmistelun yhteydessä kuullut perusoikeusviraston hallintoneuvostoa. Hallintoneuvosto puolestaan on kuullut viraston perusoikeusfoorumia (kansalaisyhteiskunnan kanssa muodostettu yhteistyöverkosto). Komissio ehdottaa virastolle seuraavia kohdealoja: a) oikeussuojan saatavuus; b) rikoksen uhrit; c) tietoyhteiskunta ja erityisesti yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja; d) romanien osallistaminen; e) poliisiyhteistyö, alan erityispiirteet huomioon ottaen; f) oikeudellinen yhteistyö, erityisesti rikosasioihin liittyvän yhteistyön erityispiirteet huomioon ottaen; g) lapsen oikeudet; h) syrjintä, joka perustuu rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen; i) maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen; rajavalvonta ja viisumikysymykset; turvapaikka-asiat; j) rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus Verratessa komission ja hallintoneuvoston ehdotuksia kohdealueiksi voidaan todeta, että komissio on rajannut poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä koskevat kirjaukset siten, että niiden osalta mainitaan alan erityispiirteet. Komission ehdotuksesta puuttuvat sosiaaliset oikeudet, sukupuolisyrjintä ja osallistuminen vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaiseen EU:n riippumattomaan järjestelmään, joita hallintoneuvosto oli esittänyt sisällytettäviksi viraston monivuotisiin puitteisiin. Oikeussuojan osalta komissio esittää kohdealueeksi hallintoneuvoston esitystä suppeammin vain oikeussuojan saatavuutta. Komission ehdotukseen sisältyy myös yhteistyötä ja koordinointia koskeva määräys täydentävyydestä ja yhteistyöstä muiden elinten kanssa (päätöksen 3 artikla). Sen mukaan perusoikeusvirasto huolehtii asianmukaisesta yhteistyöstä ja koordinoinnista muiden keskeisten unionin elinten, laitosten ja virastojen, jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa asetuksen (EY) N:o 168/2007 7, 8 ja 10 artiklan mukaisesti tämän monivuotisen toimintakehyksen täytäntöön panemiseksi. Siinä rajataan myös perusoikeusviraston tehtävät suhteessa erityisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin tehtäviin ja Euroopan tietosuojavaltuutettuun. Lisäksi todetaan, että Virasto koordinoi toimintaansa Euroopan neuvoston toimintojen kanssa asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan ja siinä mainitun, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan neuvoston välisestä yhteistyöstä, Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston välillä tehdyn sopimuksen mukaisesti.

6 4(6) FREMP:n kokouksessa useat jäsenvaltiot suhtautuivat kriittisesti tarpeeseen valtuuttaa perusoikeusvirasto toimimaan myös entisen III pilarin aloilla. Moni jäsenvaltio toivoi tasa-arvokysymysten sisällyttämistä kehyksiin. Tämän osalta todettiin, että sukupuoleen perustuva syrjintä esitettiin jätettäväksi ulkopuolelle, koska muuten syntyy päällekkäisyyttä tasa-arvoinstituutin työn kanssa. Sosiaaliset oikeudet jäisivät myös toimintakehyksen ulkopuolelle ehdotuksen mukaan, koska Eurofound tekee jo työtä tällä saralla. Perusoikeusvirasto voisi joka tapauksessa ottaa myös näitä kysymyksiä huomioon kerätessään tietoa ehdotetun toimintakehyksen puitteissa (esim. lasten oikeudet, maahanmuuttajien integraatio, syrjintä, romanien integroiminen jne.). Sosiaalisten oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja köyhyyden vastaisen taistelun alalla on monta toimijaa, ja perusoikeusvirasto haluaa välttää työn päällekkäisyyden ja keskittää rajoitetut resurssit perusoikeuksiin. Oikeusperusta: Komissio antoi ehdotuksen neuvoston päätökseksi, jolla oli tarkoitus muuttaa ohjelmakaudelle hyväksyttyä perusoikeusviraston monivuotista toimintakehystä (MAF) siten, että entisen III pilarin alat, rikosoikeus ja poliisiyhteistyö, sisällytettäisiin perusoikeusviraston toimialaan (EU/2010/1824). Viraston perustamisasetuksen (EY) N:o 168/2007 mukaan hoitaa tehtäviään yhteisön toimivallan puitteissa. Suomi katsoi jo virastoa perustettaessa, että se voidaan ja pitäisi valtuuttaa toimimaan myös rikosoikeuden ja poliisiyhteistyön alalla, mutta hyväksyi kompromissiratkaisun, jolla viraston perustaminen voitiin turvata. MAF vuosille hyväksyttiin perusoikeusviraston perustamisasetuksen 5 artiklan nojalla neuvoston täytäntöönpanopäätöksenä parlamentin kuulemisen jälkeen. Komissio ehdotti vuonna 2010, että MAF:in laajennus entisille III pilarin aloille hyväksyttäisiin SEUT 352 artiklan nojalla. Komissio perusteli ratkaisua asiassa C-133/06 annetulla tuomiolla ja katsoi, että viraston perustamisasetuksen 5 artikla on ns. toissijainen oikeusperusta, jonka käyttäminen on oikeudellisesti mahdotonta. Tämän vuoksi komissio ehdotti perustamisasetuksen 5 artiklasta poiketen, että MAFin muokkaaminen tulisi hyväksyä SEUT 352 artiklan nojalla lainsäädäntömenettelyssä (neuvosto yksimielisesti parlamentin hyväksynnän jälkeen). Ehdotuksen hyväksymismenettelystä keskusteltiin tällöin neuvostossa, ja esillä oli kolme mallia. Ensinnäkin monivuotiset puitteet voitaisiin sisällyttää kokonaisuudessaan perustamisasetukseen niin, että uuden MAF:in hyväksyminen edellyttäisi aina viiden vuoden välein perustamisasetuksen muuttamista erityisessä lainsäätämismenettelyssä SEUT 352 artiklan nojalla. Toiseksi perustamisasetuksen 5 artiklaa voitaisiin muokata niin, että MAF hyväksyttäisiin SEUT 291 artiklan mukaisesti komitologiassa. Tällaisen muutoksen jälkeen MAF olisi selkeästi täytäntöönpanosäädös ja lainsäätäjä päättäisi, annettaisiinko kyseinen täytäntöönpanovalta komissiolle vai olisiko se tässä tapauksessa poikkeuksellisesti mahdollista pidättää neuvostolla. Kolmas malli olisi hyväksyä MAF samassa menettelyssä kuin alkuperäinen MAF eli viraston perustamisasetuksen 5 artiklan nojalla. Tällöin SEUT 352 artiklaa ei olisi tarpeen käyttää oikeusperustana. Keskustelut oikeasta toteuttamistavasta venyivät niin pitkiksi, että komissio ilmoitti luopuvansa ehdotuksestaan ja tekevänsä uuden ehdotuksen monivuotisiksi puitteiksi vuosille Komission nyt ehdottama ratkaisu ei vastaa mitään näistä vuonna 2010 keskustelluista ratkaisuista. Suomi katsoi vuonna 2010 että monivuotisten puitteiden laajentaminen tulisi hyväksyä perusoikeusviraston perustamisasetuksen 5(1) artiklan nojalla, MAF:in olla jatkossakin

7 5(6) luonteeltaan täytäntöönpanoa ja neuvoston olla keskeisimmässä roolissa puitteiden hyväksymisessä. Tätä puoltaa paitsi toimielinten välinen tasapaino, myös perusoikeusoikeusviraston riippumattomuuden turvaaminen, sillä komission rooli viraston toiminnassa on jo muutenkin hyvin korostunut (PeVL 57/2005 vp, U 27/2005 vp). Komissio ehdotti vuonna 2005 viraston monivuotisten puitteiden hyväksymistä sääntelymenettelyssä. Suomi suhtautui tähän kriittisesti ja katsoi, että [k]omission asema viraston toiminnan ohjaamisessa on [ ] viraston riippumattomuuden ja uskottavuuden kannalta kaiken kaikkiaan ylikorostunut (PeVL 57/2005 vp). Samalla Suomi on korostanut, että viraston omaa asiantuntemusta tulisi voida käyttää hyväksi määriteltäessä ne perusoikeuskysymykset, joita se käsittelee seuraavana viisivuotiskautena. Näitä näkökohtia voidaan yhä pitää perusteltuina. Perustamisasetuksessa määrätään, että komission tulee kuulla viraston hallintoneuvostoa valmistellessaan ehdotustaan. Nyt antamassaan ehdotuksessa komissio ilmoittaa näin tehneensä, vaikka siihen ei varsinaisesti ole SEUT 352 artiklan mukaista menettelyä sovellettaessa velvollisuutta. FREMP:n kokouksessa selvisi, että komission ja neuvoston oikeuspalvelut ovat yhtä mieltä siitä, että laajennus III pilarin on mahdollinen ja toivottava, Sen sijaan laajentamisen oikeudellisesta muodosta ollaan eri mieltä. Oikeuspalvelujen näkemyserot liittyvät käytännössä Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksiin. Neuvoston oikeuspalvelu katsoo, että lainsäätäjän tulee päättää erikseen soveltamisalan laajennuksesta entiseen III pilariin. Komission näkemyksen mukaan perustamisasetuksen muuttamiseen ei ole tarvetta vaan entiset III pilarin alat voidaan sisällyttää monivuotisiin puitteisiin neuvoston päätöksellä, jolla puitteet hyväksytään. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Oikeudelliset asiat jaosto (jaosto 35), laajan kokoonpanon kirjallinen menettely Käsittely Euroopan parlamentissa: Euroopan parlamentti on katsonut, että perusoikeusviraston tehtäviä tulisi laajentaa ja mahdollistaa esimerkiksi yksittäisten jäsenvaltioiden perusoikeustilanteen arvioiminen. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: EU:ssa on parhaillaan käynnissä eri virastojen horisontaalinen arviointi. Ks. E 34/ VNK vp (VNEUS ), Komission tiedonanto Euroopan Parlamentille ja Neuvostolle: Euroopan Union virastot tulevaisuuden näkymiä. Komissio on kertonut aikovansa tähän liittyen antaa myös perusoikeusviraston perustamisasetuksen muuttamisesta tarkistamisesta ehdotuksen vuonna Ehdotettu oikeusperusta SEUT 352 artikla edellyttää Saksassa ja Iso-Britanniassa erityistä parlamenttikäsittelyä, ja tämä vaikuttaa myös käsittelyaikatauluun EU:ssa.

8 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi perusoikeudet OM EUE, LVM, MMM, SM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VNEUS

9 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. joulukuuta 2011 (22.12) (OR. en) 18645/11 Toimielinten välinen asia: 2011/0431 (APP) FREMP 115 JAI 954 COSCE 23 COHOM 299 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komissio Päivä: 13. joulukuuta 2011 Kom:n asiak. nro: KOM(2011) 880 lopullinen Asia: Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisen toimintakehyksen vahvistamisesta vuosiksi Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission ehdotus, joka on saapunut Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille Uwe Corsepiukselle johtaja Jordi Ayet Puigarnaun lähettämällä kirjeellä. Liite: KOM(2011) 880 lopullinen 18645/11 DG H 2B FI

10 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel KOM(2011) 880 lopullinen 2011/0431 (APP) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisen toimintakehyksen vahvistamisesta vuosiksi

11 PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA 1.1. Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Neuvosto antoi 15. helmikuuta 2007 asetuksen (EY) N:o 168/2007 1, jäljempänä asetus, jolla perustettiin Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä virasto. Virasto aloitti toimintansa 1. maaliskuuta Perusoikeusviraston tavoitteena on antaa unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille perusoikeuksia koskevaa neuvontaa ja asiantuntemusta, kun ne panevat täytäntöön unionin oikeutta, ja auttaa niitä tällä tavoin varmistamaan perusoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen, kun ne toimivaltuuksiensa puitteissa toteuttavat toimenpiteitä tai määrittelevät toimintalinjoja. Perusoikeusvirastolle annetut tehtävät liittyvät tietojen keruuseen ja analysointiin, neuvojen antamiseen raporttien ja lausuntojen muodossa sekä yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa ja perusoikeuksien tunnettuuden lisäämiseen. Virastolla ei ole valtuuksia puuttua unionin säädösten laillisuuteen eikä siihen, noudattavatko jäsenvaltiot unionin oikeuteen perustuvia velvoitteitaan. Asetuksen 5 artiklan mukaisesti perusoikeusviraston toiminnan kohdealat määritetään monivuotisessa toimintakehyksessä. Virasto suorittaa edellä mainittuja tehtäviään näillä kohdealoilla. Monivuotinen toimintakehys ei ole työohjelma. Viraston hallintoneuvosto hyväksyy viraston vuotuisen työohjelman monivuotisessa toimintakehyksessä määritettyjen kohdealojen puitteissa. Virasto voi toteuttaa toimia myös näiden kohdealojen ulkopuolella, jos Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio sitä pyytävät asetuksen 4 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan nojalla, viraston taloudellisten ja henkilöresurssien sallimissa rajoissa. Tämän ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa virastolle asetuksen 5 artiklassa edellytetty monivuotinen toimintakehys kaudelle Nykyinen monivuotinen toimintakehys ( ) päättyy vuoden 2012 lopussa Monivuotinen toimintakehys kaudelle Neuvosto teki 28. helmikuuta 2008 päätöksen 2008/203/EY asetuksen (EY) N:o 168/2007 täytäntöönpanosta monivuotisen toimintakehyksen hyväksymiseksi Euroopan unionin perusoikeusvirastolle vuosiksi Päätöksen 2 artiklassa vahvistetaan seuraavat kohdealat: a) rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus; b) syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen tai joka kohdistuu vähemmistöön kuuluviin henkilöihin ja mikä tahansa näiden perusteiden yhdistelmä (moniperusteinen syrjintä); c) uhreille suoritettavat korvaukset; 1 2 EUVL L 53, , s. 1. EUVL L 63, , s. 14. FI 2 FI

12 d) lapsen oikeudet, mukaan lukien lasten suojelu; e) turvapaikka-asiat, maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen; f) viisumikysymykset ja rajavalvonta; g) unionin kansalaisten osallistuminen unionin demokraattiseen toimintaan; h) tietoyhteiskunta, erityisesti yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja; i) tehokkaan ja riippumattoman oikeussuojan saatavuus Monivuotisen toimintakehyksen sisältö Monivuotisessa toimintakehyksessä määritetään viraston toiminnan kohdealat asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vaatimusten ja 3 artiklassa vahvistetun viraston soveltamisalan perusteella. Nämä vaatimukset ovat seuraavat: i) Virasto hoitaa tehtäviään unionin toimivaltuuksien puitteissa sellaisina kuin ne määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa 3. ii) Monivuotinen toimintakehys on voimassa viisi vuotta 4. iii) Monivuotisen rahoituskehyksen on oltava unionin painopistealueiden mukainen ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmista ja neuvoston päätelmistä johtuvat linjaukset perusoikeuksien alalla 5 (ks. 1.4 jakso jäljempänä). iv) Monivuotisessa toimintakehyksessä on otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeusviraston taloudelliset ja henkilöresurssit 6. Viraston taloudelliset resurssit monivuotisen toimintakehyksen aikana on määritetty rahoituskehyksessä, joka on liitetty talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä 17. toukokuuta 2006 tehtyyn toimielinten sopimukseen 7 ja esitetty asiakirjana V komission rahoitussuunnitelmassa varainhoitovuodelle Viraston taloudelliset resurssit vuosille määritetään kaudelle vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. v) Monivuotisen toimintakehyksen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen toimeksiannon kanssa 9. Tämän ehdotuksen kannalta tärkeimmät unionin virastot ja elimet ovat Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) 10, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva Perusoikeusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan 1 kohta. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan a alakohta. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohta. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan d alakohta. EUVL C 139, , s. 1. SEC(2007) 500 lopullinen, Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan e alakohta. Perustettu asetuksella (EU) N:o 439/2010, EUVL L 132, , s. 11. FI 3 FI

13 virasto (Frontex) 11, Euroopan muuttoliikeverkosto 12, Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) 13, Euroopan tietosuojavaltuutettu 14, Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust) 15, Euroopan poliisivirasto (Europol) 16, Euroopan poliisiakatemia (CEPOL) 17, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (tietotekniikkavirasto) 18 ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound) 19. vi) Viraston toiminnan kohdealojen on katettava rasismin, muukalaisvihan ja siihen liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta Euroopan parlamentti ja neuvosto Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan monivuotisen rahoituskehyksen on oltava unionin painopistealueiden mukainen, ja siinä on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmista ja neuvoston päätelmistä johtuvat linjaukset perusoikeuksien alalla. Euroopan parlamentin päätöslauselmissa on viime vuosina nostettu esiin seuraavat perusoikeuksiin liittyvät kysymykset 21 : henkilötietojen ja yksityisyyden suojan varmistaminen; lapsen oikeudet; lapsiin kohdistuva väkivalta sen kaikissa muodoissa, erityisesti lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsipornografia; siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten lapset; ilman huoltajaa olevat alaikäiset; lasten köyhyys ja lapsityövoima; nuoret ja oikeuslaitos; lapsuusiän tuki; lasten osallistuminen; yksityis- ja rikosoikeus; yksilön oikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä; uhrien suojelu; kansalaisten oikeudet ja vapaa liikkuvuus; romanien syrjäytyminen ja leimaaminen; rasismi ja muukalaisviha; Perustettu asetuksella (EY) N:o 2007/2004, EUVL L 349, , s. 1. Perustettu neuvoston päätöksellä 2008/381/EY, EUVL L 131, , s. 7. Perustettu asetuksella (EY) N:o 1922/2006, EUVL L 403, , s. 9. Perustettu asetuksella (EY) N:o 45/2001, EYVL L 8, , s. 1. Perustettu neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS, EYVL L 63, , s. 1. Perustettu neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS, EUVL L 121, , s. 37. Perustettu neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS, EUVL L 256, , s. 63. Perustettu asetuksella (EU) N:o 1077/2011, EUVL L 286, , s. 1. Perustettu asetuksella (ETY) N:o 1365/75, EYVL L 139, , s. 1. Asetuksen 5 artiklan 2 kohdan b alakohta. Seuraavat päätöslauselmat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja [_]. FI 4 FI

14 muun muassa etniseen alkuperään ja rotuun perustuvan profiloinnin ongelma terrorismin torjunnan, lainvalvonnan, maahanmuuton sekä tulli- ja rajavalvonnan yhteydessä; syrjimättömyys ja tasa-arvoisuus; kansallisten vähemmistöjen suojelu ja vähemmistöjen oikeudet; sukupuolten tasa-arvo, naisten oikeudet, naisiin kohdistuva väkivalta; naisten sukuelinten silpominen; homofobia ja seksuaalisesta suuntautumisesta johtuva syrjintä; vammaisuudesta johtuva syrjintä ja vammaiskysymykset; ikäsyrjintä; ilmaisuvapaus; lehdistön vapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus; uskonnonvapaus ja uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä; turvallisuus ja perusvapaudet internetissä; immateriaalioikeudet; turvapaikka-asiat ja Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä; maahanmuutto ja rajavalvonta; maahanmuuttajien kotouttaminen; sosiaaliset oikeudet; köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen; oikeus terveydenhoitopalveluihin; kuluttajanoikeudet; ihmiskauppa; terrorismin torjunta; kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen; totalitaaristen hallintojen tekemien rikosten muiston säilyttäminen. Eurooppa-neuvoston päätelmissä on viime vuosina nostettu esiin seuraavat perusoikeuksiin liittyvät kysymykset 22 : 22 Eurooppa-neuvoston kokoukset , , , , ja [_]. FI 5 FI

15 henkilötietojen ja yksityisyyden suoja; Euroopan oikeusalue; lapsen oikeudet; sukupuolten tasa-arvo; EU:n muuttoliikepolitiikka, mukaan lukien Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus, Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä, viisumiasiat ja rajavalvonta; ihmiskauppa; sosiaaliset oikeudet; sisäisen turvallisuuden strategia; immateriaalioikeudet. 2. KUULEMINEN Komissio kuuli ehdotusta valmistellessaan perusoikeusviraston hallintoneuvostoa ja sai siltä alustavan lausunnon 8. kesäkuuta Hallintoneuvosto puolestaan on kuullut viraston perusoikeusfoorumia (kansalaisyhteiskunnan kanssa muodostettu yhteistyöverkosto), joka toimitti kantansa 18. lokakuuta Komissio on ottanut huomioon tätä ehdotusta koskevassa kuulemismenettelyssä esitetyt huomautukset. Hallintoneuvosto on ehdottanut viraston toiminnalle seuraavia kohdealoja: a) oikeussuojan tehokkuus ja saatavuus; b) rikoksen uhrit; c) oikeudellinen yhteistyö; d) poliisiyhteistyö; e) maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen, rajavalvonta ja viisumiasiat; turvapaikka-asiat; f) rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus; g) romanien osallistaminen; h) syrjintä, sellaisena kuin se määritellään perusoikeuskirjan 21 artiklassa; i) osallistuminen vammaisten oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen 33 artiklan 2 kohdan mukaiseen EU:n riippumattomaan järjestelmään; j) lapsen oikeudet; FI 6 FI

16 k) tieto, yksityisyys ja henkilötiedot; l) sosiaaliset oikeudet. FI 7 FI

17 3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 3.1. Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Asetuksessa vaadittujen tekijöiden lisäksi (ks. edellä 1.3 jakso) komissio on ottanut tätä ehdotusta laatiessaan huomioon seuraavat näkökohdat: i) Lissabonin sopimuksen voimaantulo ja sen vaikutus viraston toimintaan. Lissabonin sopimuksella muutettiin Euroopan yhteisön perustamissopimusta antamalla unionille (tämä käsite korvaa yhteisön ja Euroopan yhteisön käsitteet) toimivaltaa oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden alalla. Tämä johtuu erityisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 1 artiklan 3 kohdasta, jonka mukaan Unioni korvaa Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on. Asiat, jotka aiemmin kuuluivat Euroopan unionin perustamissopimuksen VI osastoon (nk. kolmanteen pilariin), muodostavat nyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, V osaston (Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue) luvut 4 (Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla) ja 5 (Poliisiyhteistyö). ii) sen varmistaminen, että viraston toiminta kohdistetaan keskeisille toiminta-aloille, ottaen huomioon sen rajalliset taloudelliset ja henkilöresurssit; iii) viraston toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, ottaen huomioon erityisesti se, että viraston on tärkeää tuottaa vuosien mittaan puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa, että perusoikeusviraston monivuotiseen rahoituskehykseen vuosiksi otetaan seuraavat kohdealat: a) oikeussuojan saatavuus; b) rikoksen uhrit; c) tietoyhteiskunta ja erityisesti yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja; d) romanien osallistaminen; (e) poliisiyhteistyö, alan erityispiirteet huomioon ottaen; (f) oikeudellinen yhteistyö, erityisesti rikosasioihin liittyvän yhteistyön erityispiirteet huomioon ottaen; g) lapsen oikeudet; h) syrjintä, joka perustuu rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen; FI 8 FI

18 i) maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen; rajavalvonta ja viisumikysymykset; turvapaikka-asiat; j) rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus Oikeusperusta Vuosien monivuotisen toimintakehyksen oikeusperusta on perusoikeusviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan 1 kohta. Sitä ei kuitenkaan voida enää käyttää, koska se on Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C- 133/06 23 antamassa tuomiossa tarkoitettu johdettu oikeusperusta. Sen vuoksi tämän ehdotuksen oikeusperustana pitäisi olla jokin perussopimuksen määräys. Koska muuta (täsmällisempää) määräystä ei ole, oikeusperustan pitäisi olla viraston perustamisasetus, joka on annettu entisen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 308 artiklan nojalla. Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena tätä artiklaa on muutettu ja siitä on tullut SEUT-sopimuksen 352 artikla. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Ehdotuksella ei ole suoria vaikutuksia EU:n talousarvioon. Virasto kehittää hankkeita ehdotetuilla toiminta-aloilla, joille budjettivallan käyttäjä on jo kohdentanut resursseja. 5. EHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Perusoikeusviraston toiminnan kohdealat (2 artikla) antavat virastolle mahdollisuuden tarkastella eri kohdealoilla esiin tulevia perusoikeuksiin liittyviä ongelmia, sikäli kuin ne liittyvät EU:n lainsäädännön soveltamisalaan. Oikeussuojan saatavuus: Tukholman ohjelmassa korostetaan, että oikeussuojan saatavuutta EU:ssa on parannettava. Tähän voisivat liittyä esimerkiksi oikeussuojan tehokkuus, mukaan lukien tehokkaan ja riippumattoman oikeussuojan saatavuus, ja takeet oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. Virasto on julkaissut tätä alaa koskevia kertomuksia (Access to justice in Europe: an overview of challenges and opportunities, EU Minorities and Discrimination Survey), ja sen on määrä jatkaa tietojen keräämistä oikeussuojan saatavuutta koskevista kysymyksistä muun muassa sopimusoikeuden ja kuluttajanoikeuksien alalla. Rikoksen uhrit: Virasto on käsitellyt rikoksen uhreja välillisesti kertomuksissaan Access to justice in Europe: an overview of challenges and opportunities ja EU Minorities and Discrimination Survey. Koska uhrien oikeuksia koskevien aloitteiden määrä lisääntyy jatkuvasti, viraston toiminnan olisi katettava muun muassa uhrien suojelu, uhrien tukipalvelut, uhrien oikeudellinen asema, uhrien oikeuksien tiedostaminen, haavoittuvassa asemassa olevat uhrit sekä vahingonkorvaukset. Tietoyhteiskunta ja erityisesti yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja: Tällä kohdealalla virasto voisi kerätä tietoja erityisesti verkkoympäristön vaikutuksista perusoikeuksiin, kuten henkilötietojen ja yksityisyyden suojeluun. 23 Asia C-133/06, parlamentti v. neuvosto, tuomio , Kok. 2008, s. I FI 9 FI

19 Euroopan parlamentti on korostanut näiden kysymysten merkitystä. Virasto on jo tehnyt työtä tällä alalla (kertomus Data Protection in the European Union: the role of National Data Protection Authorities), ja sen odotetaan kehittävän sitä koskevaa asiantuntemusta. Viraston tiedonkeruutoiminta tällä alalla sujuvoittaisi EU:n uudistetun tietosuojakehyksen täytäntöönpanoa. Romanien osallistaminen: Romanien osallistaminen on EU:lle selkeä painopisteala. Komission tiedonannossa EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille edellytetään, että virasto kerää yhdessä muiden alalla toimivien elinten, kuten Eurofoundin, kanssa kaikista 27 jäsenvaltiosta tietoja romanien työllisyys-, koulutus-, terveydenhoito- ja asumistilanteesta ja laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa seurantamenetelmiä, joiden avulla voidaan vertailla romanien tilannetta eri puolilla Eurooppaa. 24 Tietoja saadaan myös seitsemännen puiteohjelman yhteiskunta- ja taloustieteiden sekä humanististen tieteiden ohjelmasta rahoitettavasta erityistutkimuksesta. Virasto on viime vuosina kehittänyt asiantuntemustaan romaniasioita koskevien tietojen keräämisessä, kuten käy ilmi sen laatimista kertomuksista Housing conditions of Roma and Travellers in the EU, The situation of Roma EU citizens moving to and settling in other EU Member States ja EU Minorities and Discrimination Survey. Poliisiyhteistyö, alan erityispiirteet huomioon ottaen: Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä on luovuttu ns. pilarirakenteesta. Poliisiyhteistyö olisi tämän vuoksi sisällytettävä viraston kohdealoihin, jotta virasto voi kerätä tietoja tältä alalta, edellyttäen että tiedot kuuluvat EU:n toimivallan piiriin eikä toiminta vaikuta rikostilastojen kehittämistä koskevaan työhön. Virasto käyttää tietoja, jotka ovat jo olemassa tai joita jäsenvaltiot toimittavat, jotta voidaan välttää päällekkäinen työ lainvalvontaviranomaisten kanssa. Oikeudellinen yhteistyö, erityisesti rikosasioihin liittyvän yhteistyön erityispiirteet huomioon ottaen: Tähän alaan kuuluu oikeudellinen yhteistyö siviili- ja kauppaoikeuden sekä rikosoikeuden alalla. Tämän alan sisällyttäminen viraston kohdealoihin on perusteltua pilarirakenteesta luopumisen vuoksi. Virasto voisi kerätä tietoja kysymyksistä, jotka liittyvät esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden, terrorismin tai ihmiskaupan torjuntaan. Lapsen oikeudet: Lapsen oikeuksien edistäminen ja suojelu on yksi niistä EU:n tavoitteista, joille Lissabonin sopimuksen voimaantulo on antanut lisäpontta. Tällä kohdealalla virasto voisi edistää Lapsen oikeuksia koskevan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa keräämällä tietoja esimerkiksi lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä ja haavoittuvassa asemassa olevista lapsista sekä ottamalla käyttöön kehittämänsä lapsen oikeuksia koskevat indikaattorit 25. Lasten köyhyyden torjunta on EU:n keskeinen painopistealue, ja sitä koskeva viraston tutkimustoiminta voisi edistää lasten köyhyyttä koskevan komission tulevan suosituksen täytäntöönpanoa. Virasto on julkaissut lapsia koskevia kertomuksia (Child Trafficking in the EU: Challenges, perspectives and good practices, Separated asylum seeking children in EU Member States) ja toteuttanut koulutushankkeita, kuten S-Cool Agenda, opettajille tarkoitetun käsikirjan KOM(2011) 173 lopullinen. KOM(2011) 60 lopullinen. FI 10 FI

20 Excursions to the past teaching for the future ja selvityksen The role of historical sites and museums in Holocaust education and human rights education in the EU. Tällä kohdealalla virasto voisi toteuttaa toimia myös koulutuksen, sosiaalisen osallistamisen ja nuorisopolitiikan sekä muiden asiaan liittyvien unionin politiikkojen alalla. Syrjintä, joka perustuu rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen: Viraston on tarkoitus kerätä edelleen tietoja syrjinnästä. Tietojenkeruu koskee EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa mainittuja syrjintäperusteita, lukuun ottamatta sukupuolta, koska Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) on nyt täydessä toimintavalmiudessa ja vastaa sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskevien tietojen keräämisestä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää virastoa käsittelemästä myös sukupuoleen liittyviä kysymyksiä silloin, kun kyseessä on ns. moniperusteinen syrjintä, tai tarkastelemasta kertomuksissaan myös sukupuoleen liittyviä näkökohtia tiiviissä yhteistyössä EIGEn kanssa. Tällä kohdealalla olisi voitava toteuttaa moniperusteiseen syrjintään, työpaikkasyrjintään tai köyhyyden vähentämiseen ja sosiaaliseen osallistamiseen liittyviä toimia. Virasto on julkaissut viime vuosina useita tätä alaa koskevia kertomuksia, kuten Homophobia, transphobia and discrimination on grounds of sexual orientation and gender identity, Respect for and protection of persons belonging to minorities, Migrants, minorities and employment Exclusion and discrimination in the 27 Member States of the EU, EU Minorities and Discrimination Survey, The legal protection of persons with mental health problems under nondiscrimination law, Handbook on European non-discrimination law, The impact of the Racial Equality Directive Views of trade unions and employers in the EU, Experience of Discrimination, Social Marginalisation and Violence among Muslim and non-muslim Youth ja Racism, ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: the situation in the EU. Maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen, rajavalvonta ja viisumiasiat sekä turvapaikka-asiat: Perusoikeuksien näkökulmasta erityistä huolta ovat herättäneet sekä laillisten että laittomien maahantulijoiden kohtelu rajoilla, olot säilöönottoyksiköissä sekä ihmiskaupan uhreihin liittyvät kysymykset. Maahanmuuttajien kotouttaminen on maahanmuuttoon läheisesti liittyvä kohdeala, jonka yhteydessä perusoikeudet ovat niin ikään merkittävä näkökohta. Myöskään köyhyyden vähentämiseen ja sosiaaliseen osallistamiseen liittyviä näkökohtia ei pitäisi unohtaa. Useimpiin rajavalvontaa ja viisumiasioita koskeviin säädöksiin sisältyy erityisiä lausekkeita perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisesta. Tämän kohdealan yhteydessä voitaisiin käsitellä myös ns. etnistä profilointia. Turvapaikka-asioita käsitellään hyvin monissa EU:n säädöksissä, joissa perusoikeudet ovat keskeisessä asemassa. Viraston olisi jatkettava tietojen keräämistä tästä aiheesta tiiviissä yhteistyössä EASOn kanssa. Virasto on julkaissut tästä aiheesta viime vuosina useita kertomuksia (Migrants in an irregular situation: access to healthcare in 10 EU Member States, Migrants, minorities and employment Exclusion and discrimination in the 27 Member States of the EU, Migrants in an irregular situation employed in domestic work: fundamental rights challenges for the EU and its Member States, The asylum-seeker perspective: access to effective FI 11 FI

21 remedies and the duty to inform applicants, Detention of third country nationals in return procedures, Separated asylum seeking children in EU Member States, Coping with a fundamental rights emergency: The situation of persons crossing the Greek land border in an irregular manner). Virasto on myös antanut rajavartijoille perusoikeuksia koskevaa koulutusta yhteistyössä Frontexin kanssa. Viraston olisi jatkettava yhteistyötä Frontexin kanssa. Sidosryhmät odottavat, että virasto jatkaa tietojen keräämistä tähän kohdealaan liittyvistä kysymyksistä. Rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus: Tästä kohdealasta säädetään viraston perustamisasetuksessa. Virastolla on huomattava asiantuntemus tietojen keräämisestä tältä alalta, kuten käy ilmi sen laatimista kertomuksista Antisemitism: summary overview, Understanding and preventing ethnic profiling: a guide, Experience of Discrimination, Social Marginalisation and Violence among Muslim and non-muslim Youth ja Racism, ethnic discrimination and exclusion of migrants and minorities in sport: the situation in the EU. Tällä toimintajaksolla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota etniseen profilointiin, rasismista ja muukalaisvihasta johtuvaan vihapuheeseen ja viharikoksiin sekä tällaisiin ilmiöihin johtavien yhteiskunnallisten suuntausten analysointiin ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa. FI 12 FI

22 2011/0431 (APP) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin perusoikeusviraston monivuotisen toimintakehyksen vahvistamisesta vuosiksi EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen 26, sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 27, noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Pitäen mielessä Euroopan unionin perusoikeusviraston, jäljempänä virasto, perustamisen tavoitteet ja jotta virasto voisi suorittaa tehtävänsä asianmukaisesti, sen toiminnan kohdealat olisi määritettävä tarkoin viisi vuotta kattavassa monivuotisessa toimintakehyksessä, kuten Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15 päivänä helmikuuta 2007 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 168/ säädetään. (2) Neuvosto vahvisti ensimmäisen monivuotisen toimintakehyksen 28 päivänä helmikuuta 2008 tekemällään päätöksellä 2008/203/EY asetuksen (EY) N:o 168/2007 täytäntöönpanosta monivuotisen toimintakehyksen hyväksymiseksi Euroopan unionin perusoikeusvirastolle vuosiksi (3) Monivuotista toimintakehystä olisi toteutettava ainoastaan unionin oikeuden soveltamisalan puitteissa. (4) Toimintakehyksen olisi oltava unionin painopistealueiden mukainen niin, että siinä otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmista ja neuvoston päätelmistä johtuvat linjaukset perusoikeuksien alalla EUVL C, s.. EUVL C, s.. EUVL L 53, , s. 1. FI 13 FI

23 (5) Monivuotisessa toimintakehyksessä olisi otettava asianmukaisesti huomioon perusoikeusviraston taloudelliset resurssit ja henkilöresurssit. (6) Toimintakehykseen olisi sisällytettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on varmistaa täydentävyys muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen sekä Euroopan neuvoston ja muiden perusoikeuksien alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen tehtävien kanssa. Tämän monivuotisen toimintakehyksen kannalta tärkeimmät unionin virastot ja elimet ovat asetuksella (EU) N:o 439/ perustettu Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirasto (EASO), asetuksella (EY) N:o 2007/ perustettu Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex), neuvoston päätöksellä 2008/381/EY 31 perustettu Euroopan muuttoliikeverkosto, asetuksella (EY) N:o 1922/ perustettu Euroopan tasaarvoinstituutti (EIGE), asetuksella (EY) N:o 45/ perustettu Euroopan tietosuojavaltuutettu, neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS 34 perustettu Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikkö (Eurojust), neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS 35 perustettu Euroopan poliisivirasto (Europol), neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS 36 perustettu Euroopan poliisiakatemia (CEPOL), asetuksella (EU) N:o 1077/ perustettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (tietotekniikkavirasto) ja asetuksella (ETY) N:o 1365/75 38 perustettu Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound). (7) Monivuotiseen toimintakehykseen olisi sisällytettävä rasismin, muukalaisvihan ja niihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjunta perusoikeusviraston toiminnan kohdealoina. (8) Koska EU:ssa on kiinnitetty erityistä huomiota köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan tekemällä siitä yksi Eurooppa strategian viidestä päätavoitteesta, viraston olisi tutkittava niitä taloudellisia ja sosiaalisia edellytyksiä, jotka mahdollistavat perusoikeuksien toteutumisen, kun se kerää ja levittää tietoja tällä päätöksellä vahvistetuilta kohdealoilta. (9) Komissio on kuullut ehdotusta valmistellessaan viraston hallintoneuvostoa ja saanut siltä lausunnon 18 päivänä lokakuuta (10) Virasto voi harjoittaa toimintaa monivuotisessa toimintakehyksessä määritettyjen kohdealojen ulkopuolella Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyynnöstä asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan 3 kohdan mukaisesti ja viraston taloudellisten ja henkilöresurssien sallimissa rajoissa, EUVL L 132, , s. 11. EUVL L 349, , s. 1. EUVL L 131, , s. 7. EUVL L 403, , s. 9. EYVL L 8, , s. 1. EYVL L 63, , s. 1. EUVL L 121, , s. 37. EUVL L 256, , s. 63. EUVL L 286, , s. 1. EYVL L 139, , s. 1. FI 14 FI

24 ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA: 1 artikla Monivuotinen toimintakehys 1. Perustetaan monivuotinen toimintakehys Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, jäljempänä virasto, ohjelmakaudeksi Virasto hoitaa asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan 1 kohdassa määritetyt tehtävät tämän päätöksen 2 artiklassa määritellyillä kohdealoilla asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan mukaisesti. Kohdealoja ovat seuraavat: a) oikeussuojan saatavuus; b) rikoksen uhrit; 2 artikla Kohdealat c) tietoyhteiskunta ja erityisesti yksityiselämän kunnioitus ja henkilötietojen suoja; d) romanien osallistaminen; e) poliisiyhteistyö, alan erityispiirteet huomioon ottaen; f) oikeudellinen yhteistyö, erityisesti rikosasioihin liittyvän yhteistyön erityispiirteet huomioon ottaen; g) lapsen oikeudet; h) syrjintä, joka perustuu rotuun, ihonväriin, etniseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen; i) maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen; viisumikysymykset ja rajavalvonta; turvapaikka-asiat; j) rasismi, muukalaisviha ja niihin liittyvä suvaitsemattomuus. 3 artikla Täydentävyys ja yhteistyö muiden elinten kanssa 1. Virasto huolehtii asianmukaisesta yhteistyöstä ja koordinoinnista muiden keskeisten unionin elinten, laitosten ja virastojen, jäsenvaltioiden, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa asetuksen (EY) N:o 168/2007 7, 8 ja 10 artiklan mukaisesti tämän monivuotisen toimintakehyksen täytäntöönpanemiseksi. FI 15 FI

25 2. Virasto käsittelee sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää vain osana 2 artiklan g alakohdassa tarkoitettua syrjintää yleisesti käsittelevää työtään ja siinä määrin, kuin se on tämän työn kannalta olennaista, ottaen huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) 39 tehtävänä on kerätä tietoja sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolen perusteella tapahtuvasta syrjinnästä. Viraston ja EIGEn olisi tehtävä yhteistyötä 22 päivänä marraskuuta 2010 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. 3. Virasto tekee yhteistyötä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) 40 kanssa 8 päivänä lokakuuta 2009 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston (Frontex) 41 kanssa 26 päivänä toukokuuta 2010 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi se tekee yhteistyötä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) 42, Euroopan muuttoliikeverkoston 43, Euroopan oikeudellisen yhteistyön yksikön (Eurojust) 44, Euroopan poliisiviraston (Europol) 45, Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) 46 ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (tietotekniikkavirasto) 47 kanssa niiden kanssa myöhemmin tehtävien yhteistyösopimusten mukaisesti. 4. Virasto hoitaa tehtäviään tietoyhteiskunnan ja erityisesti yksityisyydensuojan ja henkilötietojen suojelun alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan tietosuojavaltuutetun velvollisuutta varmistaa, että unionin toimielimet ja elimet kunnioittavat luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan yksityisyyteen asetuksen (EY) N:o 45/ ja 47 artiklassa säädettyjen tietosuojavaltuutetun tehtävien ja toimivaltuuksien mukaisesti. 5. Virasto koordinoi toimintaansa Euroopan neuvoston toimintojen kanssa asetuksen (EY) N:o 168/ artiklan ja siinä mainitun, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan neuvoston välisestä yhteistyöstä Euroopan yhteisön ja Euroopan neuvoston välillä tehdyn sopimuksen 48 mukaisesti. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Perustettu asetuksella (EY) N:o 1922/2006, EUVL L 403, , s. 9. Perustettu asetuksella (EEC) N:o 1365/75, EYVL L 139, , s. 1. Perustettu asetuksella (EY) N:o 2007/2004, EUVL L 349, , s. 1. Perustettu asetuksella (EU) N:o 439/2010, EUVL L 132, , s. 11. Perustettu neuvoston päätöksellä 2008/381/EY, EUVL L 131, , s. 7. Perustettu neuvoston päätöksellä 2002/187/YOS, EYVL L 63, , s. 1. Perustettu neuvoston päätöksellä 2009/371/YOS, EUVL L 121, , s. 37. Perustettu neuvoston päätöksellä 2005/681/YOS, EUVL L 256, , s. 63. Perustettu asetuksella (EU) N:o 1077/2011, EUVL L 286, , s. 1. EUVL L 186, , s. 7. FI 16 FI

26 EUROPEISKA UNIONENS RÅD Bryssel den 15 december 2011 (22.12) (OR. en) 18645/11 Interinstitutionellt ärende: 2011/0431 (APP) FREMP 115 JAI 954 COSCE 23 COHOM 299 FÖRSLAG från: Europeiska kommissionen av den: 13 december 2011 Komm. dok. nr: KOM(2011) 880 slutlig Ärende: Förslag till RÅDETS BESLUT om inrättande av ett flerårigt ramprogram för Europeiska unionens byrå för grundläggande rättigheter För delegationerna bifogas ett förslag från kommissionen, som översänts per brev från direktör Jordi Ayet Puigarnau till Uwe Corsepius, generalsekreterare för Europeiska unionens råd. Bilaga: KOM(2011) 880 slutlig 18645/11 /lt DG H 2B SV

27 EUROPEISKA KOMMISSIONEN Bryssel den KOM(2011) 880 slutlig 2011/0431 (APP) Förslag till RÅDETS BESLUT om inrättande av ett flerårigt ramprogram för Europeiska unionens byrå för grundläggande rättigheter

28 MOTIVERING 1. BAKGRUND TILL FÖRSLAGET 1.1. Motiv och syfte Den 15 februari 2007 antog rådet förordning (EG) nr 168/ (nedan kallad förordningen) om inrättande av Europeiska unionens byrå för grundläggande rättigheter (nedan kallad byrån). Byrån inledde sin verksamhet den 1 mars Syftet med byrån är att ge stöd och sakkunskap i fråga om grundläggande rättigheter till berörda institutioner, organ, kontor och byråer inom unionen och dess medlemsstater i samband med genomförandet av EU:s lagstiftning, för att hjälpa dem att till fullo respektera de grundläggande rättigheterna när de vidtar åtgärder eller utformar handlingsplaner inom respektive behörighetsområden. De uppgifter som anförtrotts byrån rör insamling och analys av information och data, rådgivning i form av rapporter och yttranden, samarbete med det civila samhället samt informationsverksamhet om de grundläggande rättigheterna. Byrån är inte behörig att behandla lagenligheten i unionens akter eller medlemsstaternas uppfyllande av sina skyldigheter enligt unionslagstiftningen. Enligt artikel 5 i förordningen ska temaområdena för byråns verksamhet fastställas genom ett flerårigt ramprogram på fem år. Byrån ska utföra de ovannämnda uppgifterna inom dessa temaområden. Det fleråriga ramprogrammet är inte ett arbetsprogram. Byråns arbetsprogram antas varje år av dess styrelse inom de temaområden som fastställts i det fleråriga ramprogrammet. Efter önskemål från Europaparlamentet, rådet eller kommissionen enligt artikel 4.1 c och d i förordningen kan byrån behandla frågor utanför dessa temaområden, under förutsättning att byråns ekonomiska och mänskliga resurser tillåter det. Syftet med detta förslag är att upprätta det fleråriga ramprogrammet för byrån för perioden i enlighet med artikel 5 i förordningen. Den nuvarande fleråriga ramprogrammet ( ) löper ut Flerårigt ramprogram Den 28 februari 2008 antog rådet beslut 2008/203/EG om genomförande av förordning (EG) nr 168/2007 vad gäller antagande av ett flerårigt ramprogram för Europeiska unionens byrå för grundläggande rättigheter för I artikel 2 i det beslutet fastställs följande temaområden: (a) (b) Rasism, främlingsfientlighet och därmed sammanhängande intolerans. Diskriminering på grund av kön, ras eller etniskt ursprung, religion eller övertygelse, funktionshinder, ålder, sexuell läggning eller tillhörighet till en minoritet, eller på grund av en kombination av dessa skäl (diskriminering på flera grunder). 1 2 EUT L 53, , s. 1. EUT L 63, , s. 14. SV 2 SV