Ilmajoki. Laskunmäki. Lähtötiedot. Asemakaavan muutos ja laajennus.

Transkriptio

1 Ilmajoki Laskunmäki Asemakaavanmuutosjalaajennus Lähtötiedot Ilmajoenkunta Kaavoitustoimi2015 1

2 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustan ja Rengon kylän välisellä metsäalueella Alaanentien varrella. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Tuomikylä ja kaakossa Pojanluoman kylä. Suunnittelualueen päätoimija on Lakeuden Etappi, jonka toimintaalue käsittää suurimman osan asemakaavan muutos- ja laajennusalueesta. Asemakaavan muutos- ja laajentumisalueen pinta-ala on 193,6 ha. Suunnittelualue 2

3 3.1.1 Suunnittelualueella toimivan Lakeuden Etappi Oy;n nykytila ja kehittämishanke Lakeuden Etappi Oy vastaa käytännön jätehuollon järjestämisestä 9 omistajakuntansa alueella. Osakaskuntia ovat: Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kihniö, Kuortane, Kurikka, Lapua, Seinäjoki ja Ähtäri. Kunnat hoitavat itse jätehuollon viranomaistehtäviä, kuten jätehuoltomääräysten noudattamisen valvontaa. Yhtiön tehtäviin kuuluu omistajakuntiensa lakisääteinen jätehuolto. Siihen sisältyvät jätteenkuljetus ja -käsittely sekä jätehuollon tiedotus ja neuvonta. Toimialueella asuu noin asukasta. Jätepalvelua tarjotaan myös yrityksille sopimuksen mukaan. Palveluun kuuluu kiinteistökohtaisten jäteastioiden tyhjennys. Tämän lisäksi toimialueella on noin 200 ekopistettä hyödynnettäville jätteille, vähintään yksi jäteasema joka kunnassa, sekä jätehuoltokeskus Ilmajoella. Yhtiöllä on oma biokaasulaitos, joka tuottaa biojätteestä ja puhdistamolietteistä biokaasua ja maanparannusraetta. Etappi on Mustasaaressa toimivan Westenergy Oy:n jätevoimalan suurin omistaja. Jäteasemilla otetaan maksutta vastaan kotitalouksien lajitellut hyödynnettävät jätteet ja vaaralliset jätteet. Jätehuolto kustannetaan eko- ja jätemaksuilla. Lakeuden Etappi Oy:n toiminta-alue Voidakseen vastata parhaalla mahdollisella tavalla alueen jätehuollon tulevaisuuden tarpeisiin, Lakeuden Etappi Oy on kehittämässä jätehuoltokeskuksen toimintoja siten, että alueella pystytään tulevaisuudessakin toimimaan tehokkaasti, haitalliset ympäristövaikutukset minimoiden ja jätteiden mahdollisimman suureen hyödyntämisasteeseen pyrkien. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jätteitä hyödynnetään yhä enemmän ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana ja että kaatopaikalle loppusijoitukseen päätyy lähinnä hyötykäyttöön soveltumattomia tuhkia ja kuonia. Myös kuntaliitosten aiheuttama toiminta-alueen asukasmäärän kasvu sekä Mustasaareen rakennettu jätehuoltoyhtiöiden yhteinen Westenergy Oy Ab:n jätevoimala aiheuttavat kehittämistarpeita. Uusi laitos hyödyntää noin tn/vuosi syntypaikkalajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä sekä rakennusjätettä energiaksi. 3

4 Etapin kehittämishankkeeseen sisältyvät toiminnot: 1. Jätteiden hyötykäyttöä edistävät toiminnot siirtokuormausasema jätteen mekaaninen käsittelylaitos biokaasulaitoksen kapasiteetin nosto biojätteen ja lietteiden kompostointi biokaasulaitoksen varajärjestelmänä mädätetyn lietteen jatkojalostus materiaalina hyödynnettävien jätteiden käsittelytoiminnot jätteenpolton kuonan ja muiden tuhkien hyötykäyttö 2. Energian tuotanto kaatopaikkakaasujen ja biokaasulaitoksen ylijäämäkaasun käsittely ja jatkojalostus 3. Loppusijoitus vaarallisten jätteiden uudet loppusijoitusalueet jätteenpolton pohjakuonien sekä turpeen, öljyn ja kivihiilen poltossa muodostuvien tuhkien loppusijoittaminen mädätetyn lietteen sijoittaminen kaatopaikalle biokaasulaitoksen varajärjestelmänä 4. Vesien käsittely paikallispuhdistamon rakentaminen Suunniteltujen toimintojen toteutuminen ja toteutustavat ratkeavat vaiheittain jätehuoltokeskuksen kehittämissuunnittelun edetessä. Kaikki suunnitellut toiminnot eivät välttämättä toteudu. Kaikki uudet toiminnot sijoitetaan nykyiselle jätekeskusalueelle ja niiden toimintojen suunnittelussa huomioidaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) periaatteet. Erityisesti biokaasulaitoksen laajennuksen suunnittelussa ja laitoksen operoinnissa kiinnitetään huomiota parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatteisiin. Osa kehittämishankkeeseen sisältyvistä toiminnoista on luonteeltaan sellaisia, että ne edellyttävät asemakaavamuutosta ja -laajennusta. Nykyisessä asemaakaavassa valtaosa jätehuoltokeskuksen alueesta on varattu jätteenkäsittelyalueeksi ja ainoastaan alueen koillisreunassa sijaitseva alue on vaarallisten jätteiden sijoitusalueeksi varattua aluetta. Tästä itään sijaitsevat alueet on kaavassa varattu suojaviheralueeksi. Etapin jätehuoltokeskuksen nykyiset toiminnot (Pöyry Environment 2009). Vedet 4

5 Lakeuden Etappi Oy, Jätehuoltokeskuksen kehittäminen, Ympäristövaikutusten arviointiselostus (Pöyry Environment Oy 2009) Luonnonympäristö Luonnonolot Laskunmäen maisemaa leimaavat karut harvapuustoiset talousmetsät ja niiden väliset rämesuot. Maasto on loivapiirteistä kangasmetsää, missä on paikoin kalliopaljastumia. Itse Laskunmäki on matala moreenimäki, jonka laki on vain alle kymmenen metriä ympäristöään ylempänä. Pinnanmuodostus ja kasvillisuus Laitosalue on tasaista, loivasti koillis-lounaaseen viettävää moreenikangasmaastoa, jossa kallion pinta on lähellä maanpintaa. Teollisuusalueen maasto on tasaista kanervikkoa. Alueella on useita pienempiä moreenikalliokumpareita, joiden väliin jäävät painanteet ovat soistuneet. Laajennusalueen pohjoisosassa on noin kaksi metriä muuta maanpintaa korkeampi pienehkö avokallioharjanne. Alueen luonnontilainen osa on karua mäntyvaltaista kuivaa ja kuivahkoa kangasmetsää. Kalliopaljastumilla kasvillisuus on poronjäkälien, variksenmarjan ja kanervan leimaamaa kalliomännikköä. Alueen metsät ovat valtaosin varttuvia. Teollisuudelle varattua asemakaavan laajennusaluetta. 5

6 Maaperä Valtaosassa aluetta maanpinta on ohuen moreenikerroksen peitossa. Maaperä on melko tiivistä ja heikosti vettä läpäisevää. Alueen kallioperä on maastohavaintojen perusteella pääosin kiinteää ja vähärakoista. Pohjavedet Lähin pohjavesialue on Luhtalanmäen kalliopohjavesialue, joka sijaitsee noin 4 km ja toinen pistemäinen pohjavesialue noin 3km alueesta luoteeseen. Alueen välittömässä lähiympäristössä ei ole talousvesikaivoja. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 0,9 km päässä Tuomikylässä. Tällä alueella sijaitsee myös useita pieniä lähdepurkautumia. Kaivojen ja lähteiden vesiä on tarkkailtu koko Etapin toiminnan ajan eikä vesien laadussa ole havaittu Etapin toiminnoista johtuvia muutoksia. Maaperä Etapin alueella on vettä heikosti läpäisevää, mutta mikäli alueelle kerääntyvä vesi ei pääse vapaasti poistumaan ojia pitkin, se imeytyy hitaasti maaperään muodostaen pohjavettä. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on etelä-kaakosta luodepohjoiseen. Alueen kallioperä on kiilleliusketta, ja se sisältää runsaasti sulfidia. Alueella muodostuva pohjavesi on hyvin hapanta johtuen muun muassa kiviaineksen laadusta, sulfidirapautumisesta (hapettumisesta) sekä lievästi soistuneesta maaperästä. Perustilaselvityksen mukainen pohjaveden laatu : Pohjavesiputkista, kaivoista sekä lähteistä otettiin näytteitä pinta- ja pohjavesien perustilaselvityksessä (v ) ennen jätehuoltokeskuksen toiminnan aloittamista. Perustilaselvityksessä havaittiin muun muassa korkeita värilukuja, alhaisia ph-arvoja ja pieniä happipitoisuuksia sekä hieman kohonneita alumiinipitoisuuksia. Värilukua nostivat humus ja liukoinen rauta. Lähteistä ja joistain kaivoista havaittiin suolistoperäisiä bakteereja. Yksityistalousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset eivät täyttyneet kaikkien osatekijöiden kohdalta kaivoissa. Pintavedet Toiminnan muuttamisesta viemäriin ja pintavesiin johdettavien vesien osalta on Länsi- Suomen ympäristökeskus antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro LSU Y-870). Ympäristökeskuksen antamaa päätöstä ei ole muutettu asiaa koskevassa Vaasan Hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä (nro 09/0016/1). Alueen hydrologia, geologia ja pohjaveden tila Jätehuoltoalue sijaitsee vedenjakajalla. Alueen itäosasta pintavedet kulkeutuvat poh-joisen ja koillisen suuntaan mm. Meraojan kautta Tuomiluomaan, joka liittyy Kyrön-jokeen noin 10 km päässä. Tuomiluoman valuma-alueen pinta-ala on Meraojan liittymäkohdalla noin 50 km 2. Koko Tuomiluoman valuma-alueen ala on noin 78 km 2. Jätehuoltoalueen länsiosasta vedet kulkeutuvat luoteeseen Tuoresluoman valumaalueen kautta Kyrönjokeen. Suunnitelmien mukaan jätehuoltoalueen niskaojien puhtaita vesiä johdetaan Tuoresluoman valuma-alueelle. EPOELY on laadituttanut Tuomiluoman ja Tuomiluoman sivuhaarojen peruskuivatussuunnitelman v

7 Vesien keräys ja käsittely sekä päästöt vesiin ja viemäriin Esikäsittelyrakennuksen jätevedet pumpataan lietteenkuivauslinkojen jälkeiseen, jätevedenpuhdistamolle vievään putkilinjaan. Autohallin hiekan- ja öljynerotuskaivon vedet ohjataan esikäsittelyrakennuksen pesuvesien pumppauskaivoon. Salaojaputkiston keräämät vedet pumpataan pinnan ohjaamana esikäsittelyrakennuksen pesuvesien pumppauskaivoon. Biokaasulaitoksen prosessista poistettavat jätevedet esikäsitellään biokaasulaitoksen esikäsittely-yksiköllä. Suurin osa esikäsitellystä rejektivedestä käytetään uudelleen tulevien lietteiden laimennusvesinä. Osa esipuhdistetuista rejektivesistä johdetaan viemärilinjaa pitkin Ilmajoen jätevedenpuhdistamolle. Biokaasulaitoksen nk. puhtaat kenttäalueet on liitetty Etapin laimeiden vesien viemäriverkostoon, josta ne johdetaan altaan nro 1 kautta joko Ilmajoen puhdistamolle tai Meranojaan. Jätehuoltokeskuksen vesien johtaminen, Pöyry Environment Oy, 2009 Etapin alueella muodostuvat vedet jaetaan ominaisuuksiensa perusteella väkeviin, laimeisiin ja muihin vesiin, jotka kerätään toisistaan erillään ja johdetaan omiin tasausaltaisiinsa. Kaatopaikan suotovesien ja hulevesien lisäksi alueella muodostuu saniteettijätevesiä, prosessivesiä ja rakennusten kuivatusvesiä. Saniteettijätevesiä johdetaan paineviemärin avulla suoraan siirtopumppaamoon. Prosessivedet jaetaan ominaisuuksiensa perusteella laimeisiin ja väkeviin vesiin ja johdetaan omiin viemäreihinsä. Rakennusten perustusten kuivatusvedet ja kattovedet johdetaan maastoon erilliskuivatusjärjestelmän kautta tai laimeiden vesien verkostoon, mikäli maastoon johtaminen ei ole ollut teknisesti mahdollista. Jätevesien altaat sijaitsevat Etapin jätehuoltokeskuksen pohjoisosassa. Väkevien vesien altaaseen (5 000 m 3) tulee vesiä vain tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen kuivatuskerroksesta. Väkevät vedet johdetaan siirtopumppaamon kautta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Laimeiden vesien altaaseen ( m 3) tulee hulevesiä hyötyjätekentältä ja piha-alueilta ja rakennusten kuivatus- ja kattovesiä. Laimeat vedet johdetaan tasausaltaasta niiden laadusta riippuen joko Meraojan kautta Tuomiluomaan tai Ilmajoen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Altaiden vedenlaatua tarkkaillaan kuukausittain. Muiden vesien altaaseen (5 000 m 3) tulee kaatopaikkavesiä ongelmajätteiden loppusijoitusalueelta, hulevesiä pilaantuneiden maiden käsittelykentältä ja vesiä pilaantuneiden maiden käsittelyrakennuksesta. Muut vedet johdetaan käsiteltäviksi Ilmajoen jätevedenpuhdistamolle. 7

8 Eläimistö Alueen eläimistö on tavallista metsälajistoa. Linnusto Vuosina tehtyjen linnustolaskentojen tuloksia on täydennetty Tiira-havaintojärjestelmän sekä alueella asuvien ja retkeilevien lintuharrastajien havainnoilla. Tutkimusmenetelmänä suuremmille metsäalueille tehtiin kartoituslaskennat ja peltoalueet laskettiin pistelaskennoilla. Taajama-alueen asutus- ja piha-alueet on jätetty pois laskennoista, mutta lajiluettelon havainnoissa ne on huomioitu. Kaavoituksen kannalta tärkeimmille alueille tehtiin kartoituslaskentoja vuonna 2012 kaksi - kolme kertaa/osa-alue. Ne alueet tarkistettiin vuonna 2013 vielä kerran ja muut osa-alueet laskettiin kaksi kertaa vuonna Tulokset ilmoitetaan pesivinä pareina. Erityyppistä metsälajistoa löytyi mm. Laskunmäen kaatopaikan eteläpuolen suoalueilta. Kaatopaikka vaikuttaa sen lähialueen linnustoon voimakkaasti, tarjoamalla ruokapaikan esimerkiksi lokki- ja varislinnuille, sekä niitä saalistaville petolinnuille. Aidattu kaatopaikka-alue ei kuulunut selvitysalueeseen. Pistelaskukartta Laskunmäen ympäristöstä Lajiluettelo tutkimusalueella Laskunmäen ympäristössä havaituista uhanalaisista lajeista. Uhanalaisuusluokat: =EN erittäin uhanalainen, VU= vaarantunut, NT= silmällä pidettävä. Laskunmäellä laskenta-aika touko-kesäkuulla 2013, Pesimälajeja 40. Teeri NT, EU:n Lintudirektiivin 1-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji Metso NT, EU:n Lintudirektiivin 1-liitteen laji, Suomen erityisvastuulaji Kurki EU:n Lintu- direktiivin 1-liitteen laji Palokärki EU:n Lintu- direktiivin 1-liitteen laji Sirittäjä NT Leppälintu Suomen erityisvastuulaji Kivitasku VU Peltosirkku EN, EU:n Lintu- direktiivin 1-liitteen laji Pikkutylli reviiri Laskunmäessä ( E. Rajala) Tylli Havaintoja Laskunmäen kaatopaikan ympäristöstä. Tavi Havaintoja Laskunmäestä. Suomen erityisvastuulaji Keskustaajaman linnustoselvitys ; Raimo Laurila, Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu Suunnittelualueella on pienialainen avokallioalue. 8

9 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kyläkuva Asemakaavan muutosaluetta ympäröivä maankäyttö on metsätalousaluetta. Alaanentielle näkyy sisääntulotie ja uusi teollisuusalue. Lakeuden Etapin alueella on toteutunut eri toimintojen vaatimia rakennelmia, huolto- ja käsittelyrakennuksia, biokaasulaitos sekä toimistorakennus. Teollisuusalueella on toteutunut aidattuja hyötykäyttöalueita sekä rakennettu tieverkkoa. Näkymä Keräilytieltä Laskunmäentielle. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee metsäisellä selänteellä. Alue sijaitsee keskeisesti hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lakeuden Etappi sijaitsee keskeisesti toiminta-alueensa sisällä liittyen logistisesti seututien (Alaanentie) kautta kantatie- ja valtatieverkkoon. Välittömästi Etapin hankealueeseen liittyy teollisuudelle varattua aluetta sekä metsätalousaluetta. Seinäjoen lentoasema sijaitsee noin 6 kilometriä alueesta itään. Lähimmät koulut ja päiväkodit sijaitsevat noin 3 km etäisyydellä Neirossa ja 5 km etäisyydellä Ahonkylässä. Ilmajoen keskustaan on 7 kilometriä ja Seinäjoelle 17 kilometriä. Rakentaminen: Jätehuoltokeskuksessa sijaitsevat: Toimisto Vaakarakennus Pienerien vastaanotto, Ilmajoen jäteasema Biokaasulaitos Kierrätettävien jätteiden käsittelyalue Vaarallisten jätteiden terminaali Poltettavan jätteen siirtokuormaushalli Pilaantuneiden maiden käsittelyalue Jätevoimalan pohjatuhkan käsittelyalue Nestepitoisten jätteiden käsittelyhalli Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue Vaarallisten jätteiden loppusijoitusalue Suomen Hyötykeskus Oy:n käsittelyhalli Kentät ja käsittelypaikat on rakennettu direktiivien ja lupien mukaisesti sellaisiksi, että riskit aiheuttaa haittoja veteen, ilmaan tai maaperään on pyritty minimoimaan. Tämän lisäksi aktiivisella ja tarkalla seurannalla pidetään huoli haittojen kurissa pysymisestä. Molemmissa vaihtoehdoissa ongelmajätteen loppusijoitusalueen pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. YVA- selostus 9

10 Suomen suurimpiin kuuluvan biokaasulaitoksen toiminta käynnistyi vuonna Väestö, palvelut, työpaikat ja asuminen Suunnittelualueella on jätepalveluasema, kierrätysjätteen varastoalue ja työpaikkaruokala. Alueella on noin 60 työpaikkaa, joista Lakeuden Etapissa noin 50 työntekijää. Muita yrityksiä alueella ovat mm. JH Metsäenergia Oy, Fortum Sähkönsiirto Oy, sekä Lakeuden Metallikierrätys Oy ja Lemminkäinen Oyj:n kalliolouhosalue. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Lähin asutus, kolmen talouden ryhmä, sijaitsee suunnittelualueen koilliskulmasta noin 600 metrin etäisyydellä. Noin puolentoista kilometrin säteellä on yhteensä noin 45 taloutta, jotka sijoittuvat Tuomikyläntien varteen suunnittelualueesta koilliseen. Alaanentien varressa noin 2 kilometriä alueesta kaakkoon sijaitsee Neiron ala-aste ja päiväkoti. Liikennepalveluasema sijaitsee noin noin kuusi kilometriä alueesta itään VT 19 varrella Seinäjoen lentoaseman läheisyydessä. 10

11 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisia kohteita eikä muinaismuistoja. Kulttuuriympäristö sijaitsee asutuksen kanssa noin 2 km alueen pohjois- ja itäpuolella Tuomikylän ja Pojanluoman peltoaukeilla. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on varattu teollisuuden, varastoinnin ja jätehuollon käyttöön. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysalueita. Aluetta sivuaa länsipuolella Ilkanpolku-reitti muuten aluetta ympäröivät metsätalousalueet 11

12 Liikenne Suunnittelualueen liikenne keskittyy Laskunmäentielle, joka liittyy Alaanentien, st 701, kautta idässä valtatiehen 19 ja lännessä kantatiehen 67. Etelässä myös Vt 3 ja idässä kantatie 66 kuuluvat toiminta-alueen yhteysverkostoon. Alaanentien liikennemäärä vuonna oli 1825 ajoneuvoa/vrk länteen ja 2138 ajon/vrk itään ja raskasta liikennettä oli noin 102 ja 208 ajoneuvoa/vrk. Alaanentien varrella on erillinen kv liikenneväylä valtatieltä 19 Mäkisentielle Pojanluoman risteykseen. Lähimmille joukkoliikenteen pysäkeille on matkaa noin 6 kilometriä, joten alue ei käytännössä ole joukkoliikennepalveluiden piirissä. Kuva 8/4. Alaanentie Neiron koulun kohdalla; kevyen liikenteen risteysjärjestelyt 12

13 Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmis kunnallistekniikka. Katurakentaminen sekä vesi- ja viemäriverkko on toteutettu tarpeelliselta osin. Viemäriverkon rakentamisen tarve tarkistetaan alueen toimintamuutosten ja viemärilaitoksen toimintavaatimusten sekä ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Uusi vesijohtolinja on valmistunut vuonna Kunnallistekninen verkosto, korkeajännitelinja ja telekaapeliverkko. Ympäristönsuojelu Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole tavattu direktiivi- tai uhanalaislajeja. Ympäristötarkkailu Jätehuoltokeskusalueen ympäristövaikutuksia seurataan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ja päivitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaatopaikkavesien laatua on tarkkailtu tasausaltaista (ALLAS-1, ALLAS-2 ja ALLAS-3) kerran kuukaudessa otettavin näyttein ja allasalueen salaojavesien laatua on seurattu neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pintavesien laatua ja määrää on tarkkailtu seitsemästä pisteestä (OJA-1, OJA-2, OJA-3, OJA-4, OJA-5, TUOMI-1 ja TUOMI-2) kolme kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pohjavesien laatua ja määrää on seurattu 13 pisteestä (HP-1, HP-2, HP-3, HP-4, HP-5, HP-6, KAIVO-1, KAIVO-2, KAIVO- 3, KAIVO-4, KAIVO-5, KAIVO-6 ja LÄHDE-1) neljä kertaa vuodessa otettavin näyttein. Tarkkailutuloksia on esitetty ympäristön nykytilakuvauksessa luvussa Vesistövaikutusten lisäksi jätehuoltokeskuksessa seurataan mm. jätetäytön painumista ja etenemistä jätetäyttösuunnitelmassa (2003) esitetyn mukaisesti. Toiminnasta aiheutuvaa melua tarkkaillaan joka toinen vuosi tehtävin mittauksin. Mittaukset suoritetaan normaalitoiminnan aikana edustavien sääolosuhteiden vallitessa kolmessa mittauspisteessä (Tuomikylä 2 pistettä, Pojanluoma 1 piste). Toiminnasta aiheutuvien hajujen seuranta toteutetaan omavalvontaohjeen mukaisesti viikoittaisilla valvontakierroksilla, joihin kuuluu viisi jätehuoltokeskuksen ulkopuolista ja kuusi jätehuoltokeskuksen sisäistä tarkkailupistettä, joissa hajuhavainnot tehdään. Ympäristön siisteydestä huolehtii ulkopuolinen urakoitsija. 13

14 Ympäristön tarkkailupisteet Maanomistus Kunnan maanomistus harmaa alue ja voimassa olevan asemakaavan aluerajaus 14

15 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Jätepolitiikka Suomessa ja EU:ssa Suomen ja EU:n jätepolitiikan tavoite on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ehkäistä ja torjua jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa. EU:n jäteasetuksella on sitovat tavoitteet: Yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä 50 % vuoteen 2016 mennessä Rakennusjätteestä on kierrätettävä 70 % vuoteen 2020 mennessä Suomen ja EU:n jätepolitiikka perustuu seuraaviin periaatteisiin: Perusperiaatteet on siirretty Suomen jätelainsäädäntöön. Ehkäisyn periaate: jätteen tuottamista ja haitallisuutta vähennetään ja mahdollisuuksien mukaan ehkäistään. Pilaaja maksaa: jätteen tuottaja vastaa kaikista jätehuoltokustannuksista. Tuottajavastuu: tuotteen valmistaja ja maahantuoja vastaa eräiden tuotteiden jätehuollosta jätteen tuottajan sijasta. Varovaisuusperiaate: jätteiden ja jätehuollon riskejä ennakoidaan. Läheisyysperiaate: jätteet käsitellään mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa. Omavaraisuusperiaate: Euroopan yhteisö ja kukin jäsenmaa on omavarainen jätteiden käsittelyssä. Jätehuollon periaatteena on niin sanottu etusijajärjestys, jota on noudatettava kaikessa toiminnassa: Ensisijaisesti on pyrittävä välttämään jätteen syntymistä. Jos jätettä syntyy, se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai kierrätettävä. Ellei kierrätys ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikoille jäte voidaan sijoittaa vain, jos sen hyödyntäminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Etusijajärjestyksestä voi poiketa vain, jos jokin muu vaihtoehto on ympäristön kannalta järkevämpi. Etusijajärjestyksen mukaista jätehuoltovaihtoehtoa valittaessa huomioidaan jätteen elinkaarivaikutukset, ympäristönsuojelu sekä jätehuollosta vastaavan tekniset ja taloudelliset edellytykset noudattaa etusijajärjestystä. Valtioneuvoston hyväksymässä valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on määritelty jätehuollon tavoitetila vuodelle 2016 ja toimet, joilla niihin päästään. Myös hallitusohjelmassa on esitetty useita toimia, joilla ehkäistään jätteen syntymistä ja edistetään jätemateriaalin hyödyntämistä.( YM, Ymparisto.fi 2013, päivitetty ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maankäyttö ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon. Niitä on maakuntakaavassa tulkittava ja konkretisoitava ja välitettävä ne kuntien kaavoitukseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on kansainvälinen tai yleensä laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista seuraavat koskevat suunnittelualuetta: 15

16 toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää ja käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Etapin hanketta koskevat suunnitelmat ja strategiat, YVA -selostus 2009 Valtioneuvosto hyväksyi uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen Suunnitelmassa esitetään toimia luonnonvarojen järkevän käytön edistämistäiseksi, jätehuollon kehittämiseksi ja jätteistä aiheutuvien vaarojen ja terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Suunnitelma sisältää mm. jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016 sekä keskeiset toimet niiden saavuttamiseksi. Jätehuollon päämäärinä ovat: 1) jätteiden synnyn ehkäisy materiaalitehokkuutta parantamalla 2) kierrätyksen tehostaminen 3) vaarallisten aineiden hallinnan edistäminen jätenäkökulmasta 4) jätehuollon haitallisten ilmastovaikutusten vähentäminen 5) jätehuollon terveys- ja ympäristöhaittojen vähentäminen 6) jätehuollon organisoinnin kehittäminen ja selkeytys 7) jätealan osaamisen keittäminen 8) jätteiden kansainväliset siirrot tehdään hallitusti ja turvallisesti Jätepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat jätteistä aiheutuvien vaarojen ja terveys- ja ympäristövaikutusten vähentäminen. Tavoitteisiin pääsemiseksi on erityisesti: 1) ehkäistävä jätteen syntymistä 2) edistettävä jätteiden uudelleen käyttöä, biologista hyödyntämistä sekä materiaalikierrätystä 3) edistettävä kierrätykseen soveltumattoman jätteen energiahyödyntämistä 4) turvattava jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on vakiinnuttaa yhdyskuntajätteen määrä 2000-luvun alun tasolle, kääntää jätemäärä laskuun vuoteen 2016 mennessä sekä hyödyntää materiaalina 50 % ja energiana 30 % ja sijoittaa kaatopaikoille enintään 20 % jätteestä. Jätehuollosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pienennetään erityisesti vähentämällä biohajoavan jätteen sijoittamista kaatopaikoille ja lisäämällä kaatopaikoilla syntyvän metaanin talteenottoa. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan oikeusvaikutteinen maakuntakaava, joka on vahvistettu Maakuntakaavassa Laskunmäen alue on varattu jätehuoltokeskuksen käyttöön. Maakuntakaavaselostuksen osiossa; Palvelurakenne /Jätehuolto on esitetty valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaiset tavoitteet vuoteen 2005 jätteiden hyötykäytön lisäämiseksi jäteryhmittäin. Lähivuosien tärkeimpiä tavoitteita ovat jätteiden synnyn ehkäiseminen, jätteiden syntypaikkalajittelun ja markkinakelpoisten kierrätyspolttoaineiden kehittäminen sekä saastuneiden maaalueiden kunnostaminen. 16

17 Osiossa: Toimiva aluerakenne edellytetään jätteenkäsittelylaitosten osoittavan alueet siten, että kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. On osoitettu jätteenkäsittelyn osatoimintoalueet. Osatoimintoja ovat; vähintään seudulliset jätevedenpuhdistamot, jätevesilietteen imeytys ja kompostointi sekä muut mahdolliset osatoiminnot kuten jätteenpoltto, kaasuttaminen, erillinen kompostointi, haketus, pelletointi tai lajittelu. Jätehuoltokeskuksen yhteyteen on maakuntakaavassa merkitty varaus teollisuus- ja varastotoiminnoille merkinnällä. Alaanentien varsi jätehuoltokeskuksen ja Siltalan teollisuusalueen välillä on maakuntakaavassa varattu teollisuuden kehittämisen kohdealueeksi. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta (1. maakuntakaava ja maakuntakaavan muutos), Ympäristöministeriö Suunnittelualueelle on maakuntakaavakartassa osoitettu: Teollisuuden kehittämisen kohdealue Suunnittelumääräys: Aluevarauksia tehtäessä ja asema- ja yleiskaavoja laadittaessa toimitaan kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti olemassa olevia alueita laajentaen. Toimintojen sijoittelu on tehtävä siten, että alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeiden pääteiden liikenneturvallisuus ja toiminnalliset vaatimukset turvataan. Teollisuus- ja varastoalue Jätteenkäsittelyalue / jätekeskus (1 Suunnittelumääräys: Alue on varattu maakunnallista / seudullista jätekeskusta varten. Alueen suunnittelussa tulee huolehtia siitä, ettei jätekeskuksen toiminnalla aiheuteta vaaraa pohjavesien likaantumisesta tai ympäristön pilaantumisesta eikä toiminta vaaranna lentoliikennettä. Alue on suunniteltava siten, että siellä jätteiden monipuolinen hyödyntäminen ja turvallinen loppusijoittaminen on mahdollista. Siirtoviemärin tarve Merkinnän kuvaus : Merkinnällä on osoitettu kehitettävä jäteveden siirtoyhteys Rengosta Ilmajoelle, joka on kunnan sisäinen yhteys. 17

18 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Tuomikylä- Renko- Pojanluoma yleiskaava on vireillä. Yleiskaavan tavoitteita on mietitty rakennemallityöskentelyssä. Ote Ilmajoen kunnan rakennemallista Suunnittelualue, kaavoitusohjelma Asemakaava Ilmajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt Laskunmäen asemakaavan ja tullut lainvoimaiseksi Nykyinen toiminta on voimassaolevan asemakaavan mukaista. Asemakaavassa pääosa jätehuoltokeskuksen alueesta on varattu jätteenkäsittelyalueeksi kaavamerkinnällä EJ-2. Alueen itäreunassa on vaarallisen jätteen käsittelyalue merkinnällä EJ-1. Jätteenkäsittelyalueille saa rakentaa jätetoimintojen kannalta tarpeellisia tiloja. Jätteenkäsittelyalueita ympäröivät suojaviheralueet EV-2, joiden leveys on noin 50 metriä. Suojaviheralueella puusto on pidettävä tavanomaista talousmetsää tiheämpänä, aluspuusto ja pensasto on säilytettävä ja tarvittavat hakkuut suoritetaan poimintahakkuuna. Lähimmän asutuksen suuntaan kaavassa on varaus maisemalliseksi suojavyöhykkeeksi EV-3. Kyseiselle alueelle saa tehdä korkeintaan 40 m leveän aukkohakkuun jätehuoltoalueen suuntaisesti. Hakkuiden väli on vähintään 30 vuotta. Jätehuoltokeskuksen eteläpuolelle, jätehuoltokeskuksen ja louhosalueen väliin, on asemakaavassa osoitettu korttelialueita teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (T) sekä ravitsemusalan (P) ja polttoaineen jakelualan (LH) yritykselle. Välittömässä lähiympäristössä on osoitettu alueita myös maa-ainesten ottoon (EO) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Laskunmäen voimassaoleva asemakaava 18

19 Rakennusjärjestys Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt Muut selvitykset Ympäristöluvat Ympäristölupapäätös Lakeuden Etapin jätteiden laitos- ja ammattimaista käsittelyä koskee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös (Dnro 0800Y ). Päätöstä on muutettu Vaasan Hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä (02/0042/4) ja Korkeimman Hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä (taltio 773). Ympäristölupapäätös Biojätteen sekä puhdistamo- ja teollisuuslietteiden käsittelystä on Länsi-Suomen ympäristökeskus antanut ympäristölupapäätöksen (Dnro LSU-2003-Y- 489). Päätöstä koskevat valitukset on hylätty Vaasan Hallinto-oikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa. Ympäristölupapäätös Muun muassa pilaantuneiden maiden käsittelyä koskee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen antama ympäristölupapäätös (Dnro LSU-2004-Y-561 (111)). Ympäristölupapäätös Toiminnan muuttamisesta viemäriin ja pintavesiin johdettavien vesien osalta on Länsi-Suomen ympäristökeskus antanut ympäristölupapäätöksen (DnroLSU-2006-Y-870). Ympäristökeskuksen antamaa päätöstä ei ole muutettu asiaa koskevassa Vaasan Hallinto-oikeuden antamassa päätöksessä (nro 09/0016/1). Ympäristölupapäätös Uudessa ympäristöluvassa LSSAVI/357/04.08/2010 vanhat erilliset ympäristöluvat on yhdistetty yhdeksi luvaksi. Aluehallintovirasto myönsi Lakeuden Etappi Oy:lle ympäristöluvan Ilmajoen jätehuoltokeskuksen toiminnan olennaiselle muuttamiselle ja seuraaville uusille toiminnoille jätehuoltokeskuksen alueella: siirtokuormausasema jätteiden poltossa tai pyrolyysissä sekä voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa syntyvien jätteiden vastaanotto ja käsittely sekä loppusijoituksen laajentaminen alle 5 MW:n voimalaitos biokaasulaitoksen uudet varajärjestemät - biojätteen säkkikompostointi - mädätetyn lietteen aumakompostointi - mädätetyn lietteen sijoittaminen kaatopaikalle Biokaasulaitoksen varajärjestelmille myönnettiin lupa vain nykyisen jätetäytön eteläpuolella olevalle alueelle VE2 19

20 Aluehallintovirasto hylkäsi biokaasulaitoksen varajärjestelmiin kuuluvan puhdistamolietteen aumakompostoinnin. Aluehallintovirasto katsoo, että puhdistamolietteen kompostointi esitetyn mukaisesti uutena toimintana ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Aluehallintovirasto on hylännyt biokaasulaitoksen varajärjestelmiin kuuluvat kompostoinnit alueella VE1 Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan biokaasulaitoksen varajärjestelmiin kuuluville kompostoineille alueella VE2 Ramboll 2010 Ympäristöluvasta ovat valittaneet sekä yksityiset että Lakeuden Etappi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, , Lakeuden Etappi Oy, Jätehuoltokeskuksen kehittäminen, Pöyry Environment Oy Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, LSU-2008-R-25, ; Jätehuoltokeskuksen kehittäminen, Lakeuden Etappi Oy, Ilmajoki, Ympäristövaikutusten arviointi Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen kehittämishankkeesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointiselostus ELY-keskuksen lausunton arviointiselostuksesta , (EPOELY/7/0704/2010). Muut luvat, päätökset ja sopimukset Ilmajoen kunta on myöntänyt jätehuoltokeskusalueen kentille ja rakennuksille rakennus- ja toimenpidelupia. Vesien johtamisesta Ilmajoen kunnan yleiseen viemäriin on tehty sopimus Ilmajoen kunnan kanssa Sopimusta on muutettu YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS LSU-2003-Y-489, Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa, Annettu julkipanon jälkeen YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS LSU-2004-Y-561, Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa, Annettu julkipanon jälkeen Ympäristölupahakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty , ja ,

21 Länsi-Suomen ympäristökeskus ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut myöntävät lausunnot eräiden tavanomaisesta poikkeavien jätteiden sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Länsi-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt laitoksen tarkkailuohjelman Lakeuden Etappi Oy on tehnyt ilmoituksen EPOELY-keskukselle siirtokuormausaseman rakentamisesta. ELY-keskus on vastannut pitävänsä siirtokuormausaseman toimintaa vastaavana kuin olemassa olevan ympäristöluvan mukainen kierrätyspolttoaineen valmistuslaitoksen toiminta. Lakeuden Etappi Oy on tehnyt ilmoituksen EPOELY-keskukselle maiden käsittelyalueen laajentamisesta Westenergy Oy:n pohjatuhkien vastaanottamsieksi ja käsittelemiseksi. ELY-keskus on vastannut , että kyseistä uutta pilaantuneen maan käsittely- ja varastointialuetta voidaan käyttää Westenergy Oy:n jätevoimalan pohjatuhkan välivarastointiin ja käsittelyyn siihen saakka, kunnes Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevan ympäristöluvan mukaiset kenttärakenteet on otettu käyttöön. Muut selvitykset ja suunnitelmat Jätehuoltoalueen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Suunnittelukeskus Oy Ilmajoen jätehuoltolaitoksen yleissuunnitelma ja ympäristölupahakemus, Ins.tsto Paavo Ristola Oy Lakeuden jätehuoltokeskus Oy:n Laskunmäen jätehuoltoalueen pinta- ja pohjavesien perustilaselvitys, Suunnittelukeskus Oy 2001 Yhdyskunta- ja hyötyjätekentän pienerien vastaanoton sekä vesialtaiden poikkeustilanteisiin varautuminen riskitarkastelu, Ins.tsto Paavo Ristola Oy Pilaantuneiden maiden ja ongelmajätteiden käsittely - poikkeustilanteisiin varautuminen, Ins.tsto Paavo Ristola Oy Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen vesistötarkkailun yhteenveto , Suunnittelukeskus Oy Selvitys jätetäytössä muodostuvan kaasun hyötykäytöstä, Paavo Ristola Oy Tarkkailuohjelman melumittaukset 2006, Ramboll Finland Oy Seinäjoen seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimukset , Jyväskylän Yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus 2007 Jätehuoltokeskuksen vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta 2007, FCG Suunnittelukeskus Oy Tarkkailuohjelman melumittaukset 2008, Ramboll Finland Oy

22 Kuormantarkastuksen kehittäminen Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksessa, opinnäytetyö 2009 Selvitys jätehuoltokeskuksen vesienkäsittelystä, Pöyry Environment Oy 2009 Jätteenpolton tuhkat Lakeuden Etapissa, Ramboll Oy 2009 Jätehuoltokeskuksen vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta 2008, FCG Suunnittelukeskus Oy Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen hajupäästöjen leviämislaskelmat, Ilmatieteenlaitos Jätehuoltokeskuksen kehittämisen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Pöyry Environment Oy Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksen hajupäästöjen leviämislaskelmat, Pöyry Environment Oy, Ilmatieteen laitos ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Helsinki Liiketoimintaa Laskunmäkeen Esiselvitys, SeAMK Tutkimus- ja kehittämispalvelut Kesä 2010, Ilmajoen kunta, Elinkeinotoimi Laskunmäen kaava-alueen kunnallistekniikka, Rakennussuunnitelmat, Ramboll 2013 Kaapelikartta, Alaanentie - Laskunmäentie, Anvia 2013 Ilmajoen kunta, Liikenneturvallisuussuunitelman päivitys, Tarkastelukohteina kunnan koulut, päivähoitoyksiköt sekä vanhusten ja vammaisten palveluyksiköt Ramboll 3/2014 EPOELY on laadituttanut Tuomiluoman ja Tuomiluoman sivuhaarojen peruskuivatussuunnitelman v Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Tuomikylän mittausasemalla , Nab Labs Oy Ambiotica Selvitys ELY-keskukselle Lakeuden Etappi oy:n jätehuoltokeskuksen hajuhaitoista , , Ilmanlaadun TRS-mittaukset Ilmajoen Tuomikylässä Lakeuden Etappi Oy:llä, Nab Labs Oy Ambiotica, Tutkimusraportti 72/2015 Lakeuden Etappi Oy:n biokaasulaitoksen haju- ja hajuyhdistemittaukset helmi-maaliskuussa 2015, Nab Labs Oy Ambiotica, Tutkimusraportti 93/2015 Selvitys jätehuoltokeskuksen tulevaisuudessa rakennettavien ja käyttöön otettavien alueiden mahdollisista vaikutuksista, Lakeuden Etappi Oy