Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä miltä TERVIS-alue näyttää?

Transkriptio

1 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä miltä TERVIS-alue näyttää? TERVIS-Hyvinvointifoorumi, Siilinjärven Kunnonpaikka, Timo Ståhl, johtava asiantuntija, Hyvinvointiosasto, THL

2 Esityksen sisältö Tuloksia TEA Kuntajohdon tiedonkeruusta Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen 2

3 Kuntajohto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä TEAviisarin uudet tulokset 2015 Tiedonkeruu, jossa selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kunnan johdon toiminnassa. Sisältää kuntien terveyden ja hyvinvoinnin johtamisen eri alueet: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi sekä osallisuus. Toteutettiin keväällä 2015 sähköisellä lomakkeella. Vastasi 250 kuntaa, 79% (vuonna %). Kuntakohtaiset tulokset ovat saatavilla TEAviisari - verkkopalvelusta marraskuussa ( 3

4 Kuntakohtaisten tietojen kattavuudessa parannettavaa Vastannut Ei Kyllä Yhteensä lkm % lkm % lkm % KOKO MAA 67 21% % % Etelä-Suomi 10 16% 54 84% % Lounais-Suomi 11 24% 35 76% % TERVIS-alue 17 40% 25 60% % Länsi- ja Sisä-Suomi 9 10% 77 90% % Pohjois-Suomi 2 5% 36 95% % Lappi 4 19% 17 81% % Ahvenanmaa 14 88% 2 13% % Itä-Savo 0 0% 4 100% 4 100% 4

5 Väestöryhmien väliset terveyserot kirjattu kunnan asiakirjoihin Ei laadittu % Kyllä % TERVIS Koko maa TERVIS Koko maa Viimeksi hyväksyttyyn kuntastrategiaan Kunnan laajaan hvkertomukseen Kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaan

6 Hyvinvointi- ja terveystietojen käsittely kunnan johtoryhmässä(%) Elinolot Elinympäristön terveys Elintavat TERVIS Sairastavuus Koko maa Elämänhallinta Väestöryhmien väliset terveyserot

7 Hyvinvointi- ja terveystietojen raportointi valtuustolle (%) Elinolot Kunnan palveluissa toteutetut toimenpiteet Sairastavuus Elintavat TERVIS Koko maa Elinympäristön terveys Elämänhallinta Väestöryhmien väliset terveyserot

8 Valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus Kyllä % TERVIS 88 Koko maa

9 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho Vastuu kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä Kunnan johtoryhmän vastuulla 56 % Usean viranhaltijan vastuulla 28 % Lain edellyttämää vastuutahoa on nimetty kaikissa kunnissa (koko maassa 10% kunnista puuttuu) 9

10 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä kunnassa Ei ole työryhmää 8 % Kunnan johtoryhmä / laajennettu johtoryhmä 29 % Eri hallinnonalojen poikkihallinnollinen ryhmä 54 % Alueellinen/seudullinen hyvinvointiryhmä 4 % Jokin muu ryhmä 4 %

11 Toimiiko kunnassanne erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä? Kyllä, yhteistoimintaalueen tms. yhteinen, tehtävänimike: Kyllä, oman toimen ohella/ osa-aikaisesti, tehtävänimike: Kyllä, kokopäiväisesti, tehtävänimike: Ei Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % KOKO MAA TERVIS 0 -alue

12 Toimiala, jolle koordinaattori on sijoitettu Keskushallinto Sosiaali/ terveys Sivistys/ opetus tms. Kulttuuri ja vapaaaika Liikunta Jokin muu, mikä Koko maa 21 % 60 % 5 % 2 % 1 % 10 % TERVISalue 27 % 60 % 0 % 7 % 0 % 7 % 12

13 HYTE-KERROIN KANNUSTAVA ELEMENTTI 13

14 Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. - STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi - VNpp Terveys kansanterveysohjelmasta, toukokuu

15 Periaatteita kannustimen muodostamiselle 1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain 2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista 3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa kannusteeseen (ei sote-indikaattori)! 4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen 5) Laadukas tiedontuotanto jos kunta ei toimita laskennassa vaadittavia tietoja, ei ole mahdollista saada kannustavaa elementtiä 15

16 Lähtökohtia kannustimen (HYTEkertoimen) laskentaan Laskennassa käytetty vuoden 2014 kuntarakennetta Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista = 304 kuntaa Keskimääräinen väkiluku 6431 ( ) Yli asukkaan kuntia 54 = 18 % Alle 5000 asukkaan kuntia 125 = 41 % 16

17 Prosessi-indikaattorit kuntien aktiivisuuteen perustuva osio Perustuu vuosittain päivittyvän kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta (TEA) mittaavan vertailutietojärjestelmä TEAviisarin tietoihin Kolme osa-aluetta Peruskoulut (141 yksittäistä indikaattoria) Liikunta (104 yksittäistä indikaattoria) Kuntajohto (64 yksittäistä indikaattoria) Seitsemän näkökulmaa (geneerisiä): 1) Sitoutuminen terveyden edistämiseen 2) Terveyden edistämisen johtaminen 3) Väestön terveysseuranta ja tarveanalyysi 4) Voimavarat ja osaaminen 5) Yhteiset käytännöt 6) Osallisuus 7) Muut ydintoiminnat 17

18 Toimialan TEA-pisteet Ydintoiminnat Yhteiset käytännöt Osallisuus Sitoutuminen Johtaminen Voimavarat Seuranta 18

19 TEA kunnan strategisessa johtamisessa Kuvaa kunnan keskushallinnossa ja poikkihallinnollisesti tapahtuvaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Esim. hyvinvointikertomustyö, väestön terveyden seuranta ja raportointi valtuustolle, vastuutahojen nimeäminen Viimeisin aineisto 2013 kattaa 70 % kunnista 64 indikaattoria Uusi aineisto julkaistaan marraskuussa 2015 Vastausprosentti 82 19

20 TEA perusopetuksessa Opiskeluhuollon palvelut Kiusaamisen, poissaolojen, tapaturmien jne. jne. ehkäisy ja seuranta Oppilaiden ja huoltajien osallisuus Kerätään kouluilta Vastausprosentti 73 vuonna 2013, 141 indikaattoria Kuntakohtaiset tiedot lasketaan oppilasmäärällä painottamalla, jos puolet kouluista toimittaa tietonsa Kuntakattavuus 89 % vuonna 2013 Uusi tiedonkeruu lokakuussa

21 TEA liikuntatoimessa Liikunnan edistäminen kunnan toiminnassa Esim. liikuntapaikkojen rakentaminen ja ylläpito, liikunta-aktiivisuuden seuranta ikäryhmittäin, liikuntaneuvonnan ja liikuntaryhmien järjestäminen Viimeisin aineisto % kunnista 104 indikaattoria Hyödynnetty myös mm. liikuntapaikkojen LIPAStietokantaa ja Tilastokeskuksen kustannustietoja 21

22 2 2 Liikunta-aineiston luotettavuustarkastelu Tarkoitus Aineiston luotettavuuden ja laadun kehittäminen Kysymysten tulkinnanvaraisuuden vähentäminen Miten ulkoinen auditointi tehtiin? Viiden indikaattorin valinta, asiakirjojen etsiminen ja läpikäynti ja suorat yhteydenotot kuntiin Yhteensä 584 asiakirjaa tarkastettiin Esim. Onko tämän valtuustokauden kuntastrategiassa käsitelty kuntalaisten liikunnan edistämistä? Tulokset: 40 tietoa muutettiin Virheelliset vastaukset satunnaisia ei systemaattista

23 Tulosindikaattorit tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus) Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan Kuntaa palkitaan tuloksista 23

24 Tulosindikaattoreiden lähteet Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat SOTKAnetissä 2095 kpl Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin Kyselypohjaiset indikaattorit Pienten kuntien kattaminen haastavaa Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset voivat näyttäytyä suurina Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat indikaattorit perustuvat usein kyselyihin 24

25 Tulosindikaattoreiden valinta Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti 25

26 Tulosindikaattorit 234 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 286 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 305 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä 306 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 307 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 2459 Alkoholijuomien myynti, 100 % alkoholia, litraa / 18 vuotta täyttäneet 3138 Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta 3219 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 3562 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 3563 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista 3952 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 26

27 Tuloskertoimen laskenta Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja Erojen poistamiseksi jokaisen indikaattorin vaihteluvälin pituudeksi skaalattiin 100 Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo ja siihen lisättiin luku 50 Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja 27

28 Viimeisimmät mittauskerrat ja puuttuvien kuntien lukumäärä Erotus Puuttuvia tietoja Toimeentulotuki Koettu terveys / Tupakointi / Sairauspäiväraha Työkyvyttömyyseläke Eläkkeellesiirtymisikä Alkoholimyynti Menetetyt elinvuodet Koulupudokkaat Pitkäaikaistyöttömät Sijoitetut Ylipaino / Tapaturmahoitojaksot

29 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin PROSESSI Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) TULOS Väestön terveys ja hyvinvointi Koettu terveys Tupakointi Toimeentulotuki Sairauspäiväraha Peruskoulu (141) Liikunta (104) Kuntajohto (64) Eläkkeellesiirtymisikä Työkyvyttömyyseläke Alkoholimyynti Menetetyt elinvuodet Pitkäaikaistyöttömät Koulupudokkaat Sijoitetut Ylipaino Tapaturmahoitojaksot 30

30 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen laskenta HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2 PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3 TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys + tupakointi + sairauspäiväraha + työkyvyttömyyseläke + eläkeikä + alkoholimyynti + menetetyt elinvuodet + koulupudokkaat + pitkäaikaistyöttömät + sijoitetut + ylipaino + tapaturmahoitojaksot)/13 31

31 Miltä tilanne näyttää TERVIS-kunnissa? PROSESSI TULOS Puuttuvia tietoja (0 11) Keitele 81,0 57,0 69,0 4 Rautavaara 68,0 70,0 69,0 3 Kangasniemi 67,5 62,1 64,8 3 Mäntyharju 69,0 59,9 64,5 4 Iisalmi 71,0 56,4 63,7 0 Siilinjärvi 72,5 54,3 63,4 1 Kontiolahti 76,3 50,3 63,3 0 Juuka 66,0 59,6 62,8 0 Liperi 64,7 60,3 62,5 0 Pertunmaa 64,0 59,6 61,8 4 Kuopio 68,0 54,2 61,1 0 Ilomantsi 70,0 51,5 60,7 1 Pieksämäki 66,3 54,3 60,3 0 Lapinlahti 66,7 52,6 59,7 0 Joroinen 66,0 53,0 59,5 0 Outokumpu 64,7 53,9 59,3 0 Kiuruvesi 65,0 53,2 59,1 2 Rääkkylä 54,7 61,9 58,3 3 Kaavi 56,0 59,5 57,7 3 Kitee 59,7 55,4 57,6 0 Juva 64,5 50,5 57,5 1 Mikkeli 62,0 52,7 57,4 0 PROSESSI PROSESSI TULOS HYTEkerroin HYTEkerroin TULOS HYTE-kerroin Koko maan keskiarvo 59,3 53,4 56,3 Puuttuvia tietoja (0 11) Varkaus 59,5 52,8 56,2 1 Joensuu 61,0 51,0 56,0 0 Tervo 52,7 58,5 55,6 3 Hirvensalmi 59,5 50,4 55,0 4 Heinävesi 49,0 60,1 54,5 3 Tohmajärvi 60,3 48,2 54,3 3 Polvijärvi 58,5 49,7 54,1 2 Sonkajärvi 58,0 49,1 53,6 4 Suonenjoki 56,0 50,2 53,1 1 Tuusniemi 50,3 55,7 53,0 3 Puumala 52,3 53,4 52,9 3 Juankoski 63,0 42,4 52,7 2 Rautalampi 55,0 49,9 52,4 5 Nurmes 45,0 59,5 52,3 1 Lieksa 53,3 50,9 52,1 0 Vesanto 48,3 55,0 51,7 3 Pielavesi 48,5 54,3 51,4 2 Vieremä 52,5 42,5 47,5 2 Valtimo 50,0 37,5 43,8 5 Leppävirta 23,0 51,3 37,1 2 32

32 Indikaattoreita mahdollista vaihtaa ja täydentää TEA-indikaattoreiden kattavuutta ja laadunvarmistusta mahdollista kehittää Menetetyt elinvuodet (PYLL) saatavissa kaikille kunnille Terveytemme-portaalista Kouluterveyskyselyn aineistossa 287 kuntaa, 94 % SOTKAnetissä edellytyksenä, että kunnassa on vastannut vähintään 15 poikaa ja 15 tyttöä molemmilta luokka-asteilta (8. ja 9.) (67 %) ATH-aineistolla mahdollista päästä vuosia yhdistämällä jopa asukkaan kuntiin, sitä pienemmät vaatisivat pienalue-estimointia 33

33 Yhteenveto Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle että kansantaloudelle 34

34 KIITOS! TEA tiimi: Timo Ståhl Pia Hakamäki Sanna Kilpeläinen Hanna Koskinen Vesa Saaristo Kirsi Wiss 35