Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Transkriptio

1 Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Ennen Julkiset palvelut Metsäpalvelut Keskusyksikkö Lahti liiketoimintayksikkö 13 aluetta 13 aluetta 6 aluetta 143 toimistoa 145 toimistoa tiimiä 1000 henkilöä 730 henkilöä ~270 henkilöä Tapio 26 henkilöä 1 1

2 kiinto-m3 Metsähakkeen käyttö v ja taloudellinen potentiaali Voima- ja lämpölaitosten metsähakkeen käyttö Taloudellinen potentiaali Varsinais-Suomi Satakunta 2

3 Kiinteät puupolttoaineet alue- ja lämpölaitoksissa Satakunnassa % 0 % 31 % 42 % 3 % Metsähake Teollisuuden puutähdehake Purut ja lastut Kuoret Kierrätyspuu Pelletit ja briketit 18 % 3

4 Satakunnassa 26 % käytetystä puusta poltetaan, (lisäksi mustalipeä) Metsäteollisuus, tukki Metsäteollisuus, kuitu Metsäteollisuuden puutähteet Alue- ja lämpölaitokset, metsähake Pienkiinteistöt

5 Suoraan metsästä tulevan energiapuun määrä Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella 1,4 1,2 Metsähakkeen määrä 1 V m3 0,8 Tavoite m3 Tulos 135 % 5 0,6 0,4 0, AMO Lämpölaitosten metsähake Kiinteistöt

6 Lisää käyttöä Suunnitteilla/rakenteilla on 6-7 kpl 1-2 MW laitoksia, jotka lisäävät puun käyttöä n m3 Puun käytön lisäys olemassa olevissa laitoksissa? 6

7 Metsähakkeen korjuu Ei tilastoida alueittain (toistaiseksi) Arviolta % Satakunnassa käytetystä metsähakkeesta korjataan Satakunnasta Metsäteollisuuden sivutuotteista vain alla puolet omasta maakunnasta 7

8 Seuraavat 5 diaa ovat Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikaisen esitelmästä 8

9 Metsähakkeen käyttö, 1000 m 3 /a Metsähakkeen käyttö lähes 7 milj. m Pienkäyttö Sekal. Kannot Järeä runkopuu Hakkuutähde Pienpuu 0 9

10 10 Metsähakkeen käyttäjät v ja 2008, punaisella rakenteilla olevat

11 Kilpailu metsähakkeesta kasvaa Metsähakkeen käyttöpisteet Metsähaketase 11

12 Metsähakkeen käytön kehitys maakunnittain 12

13 Metsähakkeen käyttö vs. metsähakevarat 13

14 1000 m3/v Satakunnan metsäenergiapotentiaali, 1000 m3/v Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän hoito Ensiharvennus Laho kuusi Maksimi Teknis-ekologinen Taloudellinen Hakkuutähde Kannot Nuoren metsän hoito Ensiharvennus Laho kuusi Metsäkeskus on tehnyt laskelman perustuen alueellisten metsäsuunnitelmien yhdistelmään

15 Maksimipotentiaali Uudistushakkuiden hakkuutähteet ja avohakkuiden kannot. Kemera-kelpoiset taimikon- ja nuoren metsän hoitokohteet kokopuuna. Kaikki ensiharvennuskohteet kokopuuhakkuuna. Laho kuusi koko lahopuuosuus. Teknis-ekologinen potentiaali Hakkuutähteet ja kannot: tuore kangas tai sitä rehevämpi. Uudistushakkuiden hakkuutähteet 65 prosentin talteensaannolla Avohakkuiden kannot 90 prosentin talteensaannolla. Nuoren metsän hoitokohteet: kuivahkot kankaat ja sitä rehevämmät kasvupaikat Kemera-kelpoiset nuoren metsän hoitokohteet kokopuuna. Taimikoista ei ole laskettu kerättävän energiapuuta. Ensiharvennuksista on jätetty laskelman ulkopuolelle kuusikuitupuu Lahosta kuusesta mukana kuusen koko lahopuuosuus. Taloudellinen potentiaali Rajattu pois osa teknis-ekologisen potentiaalin mukaisista kohteista pois esim. liian pitkän kuljetusmatkan tai pienen kertymän vuoksi. Hakkuutähteitä ja kantoja kerätään vain kuusivaltaisista uudistushakkuista. Energiakäyttöön ohjautuvaksi, teollisuudelle kelpaamattomaksi osuudeksi, on laskettu 15 prosenttia kuusen lahopuuosuudesta. 15

16 Puun energiakäytön lisäämisen perusedellytykset Metsäteollisuuden ainespuun käyttö säilyy vähintään nykytasolla Metsätiet Terminaalit Kunnostusojitus Metsätieto ja sen jakelu Verkkopalvelut 16

17 Bioenergiaterminaalit Energiaprojektit teettivät Apila Groupilla selvityksen bioenergiaterminaalien nykytilasta ja tarpeista Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Perustuu kyselytutkimukseen alan toimijoille, muutama iso toimija ei vastannut kyselyyn 17

18 Tuotetun biopolttoaineen laatu Pääasiassa tuottajat pitävät toimittamaansa polttoaineen laatua hyvänä Huomatuksia tullut erittäin harvoin 3/7 ja joskus 4/7. Pääasiassa huomautettavaa on ollut kosteudessa tai toimitusmäärissä. (3/8 ja 2/8). Tuottajat eivät juurikaan ole saaneet huomautuksia toimitusmenetelmistään. Vain yksi vastaajista on saanut huomautuksen toimitusajoista ja yksi jostain muusta syystä

19 Tuottajien näkemyksiä bioenergia-alan tulevaisuudesta Toiminta kasvaa tai pysyy samalla tasolla kuin nyt Kasvun syynä pidetään mm. hakelämpökeskusten lisääntymistä kunnissa ja maatiloilla Kannattavuus voi olla haasteellista koska esim. suuret energiayhtiöt laskevat taksojaan Laajennus-suunnitelmia mm. rypsi-rapsirouheen tuotanto, uuden sahan mukanaan tuomat mahdillisuudet Haasteita ovat. Mm. haketustyön sesonkimaisuus, pitäisi saada ympärivuotiseksi Hakkeen toimitussopimuksia ei arvosteta Tukipolitiikan epävarmuus 19 19

20 Keskitetyn terminaalin hyödyt tuottajille Mielipiteet vaihtelevat huomattavasti (4/10 pitää hyvänä ratkaisuna) Apua silloin jos terminaalissa olisi mahdollisuus tehdä haketta tai mursketta Pitäisi vähentää kuljetustarvetta Haittoja mahdollinen kustannusten ja byrokratian nousu jos terminaalia pyörittäisi kunnallinen tms. julkinen taho Kahden vastaajan mielestä kentille ei ole tarvetta, koska heidän toimintansa on hyvin paikallista

21 Kiinteiden biopolttoaineiden ostajat 5/15 vastaajaa ilmoitti muutoksia hankinnassa Pääasiassa syynä on määrien lisääminen Yksi vastaajista haluaa ostaa suoraan pystykaupalla koska hakkeen laatu on ollut heikkoa. Hankintasäteen pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, mieluiten alle 50 km. Vastaajien ilmoittama hankintasäde 21 21

22 Laatukriteerit Sallittava kosteuspitoisuus vastaajien mielestä Saako biopolttoaine sisältää epäpuhtauksia 22 22

23 Huomautukset laadussa 2/12 huomautuksia kosteudessa 4/13 huomautuksia epäpuhtauksista, kuten maaaineksista tai metallin palasista (Kentän pohja!) Huomautettavaa on ollut joskus tai harvoin. Huomautukset pääasiassa Satakuntalaisilta toimijoilta, mutta myös suuri osa vastaajista oli Satakuntalaisia 23 23

24 Terminaalien omistusolosuhteet ja saatavuus Pääasiassa vuokrattuja Omassa omistuksessa olevien rakennusaste korkeampi (mm. katetut, asfaltti) Kyselyyn vastanneiden ilmoittamat kiinteän bioenergian varastointiolosuhteet 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Oma Vuokrattu Metsänomistajien 1,5 1 0,5 0 Katettu Kenttä, maapohja Kenttä, päällystetty Tienvarsi Radanvarsi 24 24

25 Terminaalien sijainnit ja yhteydet Yleensä lähellä omaa toimipistettä (Alle 5 km) Kunta /vastaaja Eura Kiukainen Eurajoki Kiikoinen Kiukainen Yhteydet Hyvä Pikitie Valtatie + rautatie Sijaitsee kaavoitetulla teollisuusalueella. Rautatie 3,5km, asutus 450 m, kantatie 300 m Pori Ulvila, Kiukainen, Pomarkku Ovat kuorma-autokelpoisen tien varrella 25 25

26 Lisäterminaalien tarve Vastaajien mukaan tarvetta on jonkun verran m 2. Yhteensä lisätilaa kaivataan n m 2 Pääasiassa halutaan vuokrata (6/8) Raakamaana (6/8) Tärkeitä asioita sijainti ja yhteydet Kulun rajoittaminen aitaamalla tai muilla keinoin Terminaalipohjan tulisi olla kivennäismaa, kallio tai pintapäällystetty esim. asfaltilla. Alustan tulisi kestää raskailla koneilla ajelua myös kelirikkoaikana. Myös tuuliset olosuhteet olisivat suotuisat

27 Nykyiseen varastointiin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia Mahdollisuudet Ruuhkatarpeiden tasaaminen Erilaisten sekoitusten tekeminen Toimintavarmuus Tasalaatuinen polttoaine Ongelmat Erityisesti hake kostuu talvisaikaan(2/6) Itsesyttyminen 28 28

28 Veturiyrittäjien esittely Yhtymä Välimäki ja Mäkelä, Kiikoinen Tuottaa lämpöä Asiantuntemus energiapuun korjaamisessa Pyrkii lisäämään katettua varastotilaa 29 29

29 Terminaalin sijainti ja logistiikka Suurempien energiapuuvirtojen varrelle voitaisiin sijoittaa keskitettyjä terminaaleja Isoja puuvirtoja päivittäin käsittelevän terminaalin olisi hyvä sijaita junaradan varrella Kustannusten minimoimiseksi voitaisiinkin käyttää vanhoja käytöstä poistettuja asemia tai laajentaa vanhaa terminaalia. Terminaalin sijoittelussa tulee ottaa huomioon myös etäisyydet päätehakkuukelpoisiin ja ensiharvennusmetsiin sekä etäisyydet loppukäyttäjiin Optimaalista olisi että terminaali olisi melko lähellä käyttäjiä tai suurta voimalaitosta 32 32

30 33 Potentiaaliset bioenergiaterminaalit