TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄVALTUUSTO

2 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO TEKSTIOSA sivu 1. Taloussuunnitelman lähtökohdat Sairaanhoitopiirin strategia Tavoitteet Potilas - / asiakaslähtöisyys Palvelujen toimivuus Taloudellisuus ja tehokkuus Henkilöstövoimavarojen hallinta Hallintokeskus ja palvelukeskukset SA01 Hallintokeskus PK100 Sairaalan hallinto PK110 Taseyksiköt PK120 Operatiivinen keskus PK130 Lääkinnälliset palvelut PK140 Mielenterveys ja hyvinvointi PK150 Akuutti PK160 Hoitotyön palvelukeskus Kehittämistoiminta Riskienhallinta Tutkimus ja opetus Talousarvio Jäsenkuntien palvelut ja perittävät korvaukset Liikelaitokset Konserniin kuuluvat yhteisöt LIITTEET LIITE 1 KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Hallitusta sitovat tavoitteet 41 Tuloslaskelma 42 Tuloslaskelmaosa Rahoituslaskelma 50

3 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Talousarviovuonna perittävät maksuosuudet: - jäsenkuntien maksuosuudet hoitopalveluista 51 - hoitopalveluiden myynnin kehitys jäsenkunnille (defl.) vuosina ja esitys vuodelle jäsenkuntien käyttämät sairaalapalvelut kunnittain vuodelta 2016 sekä ennusteet vuosille jäsenmaksulla katettavat erityisvelvoitteet peruspääoman korko 60 LIITE 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI Taloussuunnitelma vuosille , LIITE 3 KUNTAYHTYMÄ (KYS + KYSTERI) Valtuustoa sitovat tavoitteet 75 Tuloslaskelmaosa Rahoituslaskelma 79 LIITE 4 UUDET VAKANSSIESITYKSET

4 1 1 Taloussuunnitelman lähtökohdat Kuntalaki ja perussopimus Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymän seuraavan kalenterivuoden talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai sitä useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Palvelutason ylläpitämiseen liittyy tiukasta taloustilanteesta johtuvia merkittäviä riskejä, jotka on arvioitu taloussuunnitelmassa. Perussopimukseen on otettu määräys siitä, että taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Taloussuunnitelmaa on valmisteltu kuntalain ja sairaanhoitopiirin perussopimuksen määräyksiä noudattaen. Jäsenkunnille on esitelty taloussuunnitelmakauden tavoitteita huhtikuussa pidetyllä kuntakierroksella. Kuntien edustajia on kuultu myös toukokuussa ja lokakuussa pidetyissä kuntakokouksissa. Talouden yleiskuva Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan julkisen talouden syvä alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Julkinen velka on kasvanut merkittävästi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Lähivuosina velkaantumisen vauhti hidastuu ja velka suhteessa BKT:hen alenee. Vaikka julkisen talouden velan kasvu suhteessa BKT:hen on kääntynyt loivaan laskuun, julkisen talouden ei ennakoida tasapainottuvan. Huomattavan lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle aiheuttaa väestörakenteen muutos pysyvästi epäedulliseen suuntaan tulevina vuosikymmeninä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Manner-Suomeen suunnitellaan perustettavaksi 18 maakuntaa, joille siirretään sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuu sekä useita muita tehtäviä kunnilta ja valtiolta. Uudistuksen päivittyneen aikataulun mukaan maakunnat aloittavat toimintansa vuotta suunniteltua myöhemmin, vuoden 2020 alussa. Väestön ikääntymisen aiheuttama terveys- ja sosiaalipalveluiden palvelutarpeen kasvu tulee kohdistumaan maakuntiin. Maakuntien on alusta lähtien toimittava tehokkaasti, jotta niiden menot eivät kasvaisi rahoitusta nopeammin. Aluksi maakunnille koituu lisäkustannuksia toiminnan aloittamisesta ja järjestäytymisestä, mikä aiheuttaa lisähaasteen toiminnan tehostamiselle.

5 2 Toiminta ja talous Vuoden 2018 talousarviovalmistelun lähtökohdaksi asetettiin 1,2 %:n nousu jäsenkuntien laskutuksessa verrattuna vuoden 2017 talousarvioon. Sittemmin arvio yliopistosairaalan vaativien erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta erityisvastuualueelle osoittautui alimitoitetuksi jääden alle kuluvan vuoden ennusteen. Lisäksi päivystysalueen kuormituksen ohjaaminen, hoitotakuun toteutuminen sekä valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä aiheuttavat muutoksia, jotka esiteltiin kuntakokoukselle lokakuussa. Päivitetty arvio sisältää jäsenkuntien maksuosuuksien kasvua 2,1 % verrattuna vuoden 2017 taloussuunnitelmaan. Ulkokuntamyynnin oletetaan kasvavan 6 %. Uusiin lainsäädännön muutoksiin liittyvä työnjako kompensoi osaltaan maakunnassa ja laajemmin alueellisesti kokonaiskustannuskehitystä. myös muita tehtäviä ELY-keskuksista, TEtoimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Uudistuksen myötä palveluja pystytään johtamaan paremmin alueellisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt Kuopion yliopistolliselle sairaalalle sekä perusterveydenhuollon liikelaitos lle sote-uudistukseen tähtäävät strategiat. Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelussa on otettu näiden mukaisesti huomioon valmistautuminen tulevaan uudistukseen. Ylijäämätavoite on 2,0 miljoonaa euroa, muodostuen kertaluonteisista eristä. Investointiohjelma jatkuu edellisvuosien tasolla. Sairaalan kiinteistöjen uudistamishanke on ehdollinen sosiaali- ja terveysministeriön luvalle, lain kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa mukaisesti. Talousarvio on esitelty yksityiskohtaisesti jäljempänä tässä taloussuunnitelmassa. Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunnille siirtyy

6 3 2 Sairaanhoitopiirin strategia Sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt KYSille ja perusterveydenhuollon liikelaitos lle strategiat. Strategiakausi jatkuu sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen ja maakuntauudistuksen voimaanpanon yli, ja siinä on otettu huomioon yhteensopivuus uudistuksen kanssa. Tässä osassa keskitytään KYSin strategisiin linjauksiin. n strategia sisältyy liikelaitoksen omaan taloussuunnitelmaan. Visio Visio on yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan Kuopion yliopistollista sairaalaa halutaan kehittää. Visio kuvaa siis tulevaisuuden tahtotilaa. Se pitää sisällään sen muutoksen ja kehityksen, mikä toiminnassa toivotaan tapahtuvan. Vision mukaan jakson loppuun mennessä KYS on Suomen vetovoimaisin yliopistollinen sairaala. Missio Missio on kuvaus toiminnan oleellisesta tarkoituksesta ja oikeutuksesta. Uudessa strategiaesityksessä KYSin missio on, että potilaamme ovat osaavissa ja turvallisissa käsissä kotoa kotiin. Arvot Strategiatyön osana selvitettiin kyselyin sekä henkilöstön että potilaiden arvot ja odotukset. Nämä osoittautuivat keskenään pitkälti yhteneväisiksi. Arvoina ovat potilaslähtöisyys ja hyvä kohtelu, ammattitaito ja työhyvinvointi. Ammattitaito on keskeinen menestymisen edellytys yliopistollisessa sairaalassa työskentelemiseksi, riippumatta siitä, missä työtehtävissä henkilö sairaalassa työskentelee. Strategiassa ammattitaidon kehittämiseen tähtäävät toimet nähdään merkittävinä niin yksilön kuin koko sairaalan menestymisen edellytyksinä. Potilaslähtöisyys potilaiden näkemyksien, mielipiteiden ja tarpeiden kuuleminen on keskeinen osa päivittäistä toimintaa ja potilaat osallistuvat omaan hoitoonsa yhä enemmän. Heikoimmassa asemassa olevien potilaiden aktiivinen kuuleminen on keskeistä ja heidän hoidon laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaiden erityistarpeiden mukaisesti. Onnistunut hoito perustuu molemminpuoliseen ymmärrykseen hoidon realistisista tavoitteista. Potilaslähtöisyyden parantamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä menestystekijöitä KYSin uuden strategiakauden aikana. Työhyvinvointi on keskeinen kehitettävä osaalue strategiakauden aikana. Työssä jaksamisen nähdään parantuvan työhyvinvoinnin lisääntymisen myötä ja tällä on yhteys entistä laadukkaamman toimintakulttuurin kehittymiselle. Strategiset tavoitteet Strategisilla tavoitteilla tarkoitetaan niitä KYSin kannalta kriittisiä asioita, joiden on toteuduttava, jotta sairaala saavuttaa asettamansa vision. Strateginen suunnitelma sisältää kolme strategista tavoitetta: 1. Laadukasta ja vaikuttavaa hoitoa kilpailukykyisesti

7 4 Sekä erikoissairaanhoidon perustasoiset että erityisen vaativat palvelut ovat Suomen laadukkaimmat ja helposti saatavissa. Niitä tarjotaan kilpailukykyisesti myös maakunnan ulkopuolelle. Tämä varmistetaan systemaattisella hoidon tulosten ja vaikuttavuuden arvioinnilla sekä laadun ja kustannustehokkuuden hallinnalla. Tiiviissä yhteistyössä Itä- Suomen yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa huippuammattilaisille luodaan hyvä toimintaympäristö. KYSin vaikutus heijastuu vahvuutena alueen koko sosiaali- ja terveydenhuollon verkostossa. Suomen laadukkain ja kustannustehokkain hoito vetää puoleensa niin paljon potilaita, että se luo hyvät tieteellisen tutkimuksen ja koulutuksen edellytykset. Kansainvälisestikin korkeatasoinen tutkimustoiminta tukee vaikuttavaa kliinistä työtä ja toimintaympäristöä. Näin Kuopio säilyy vetovoimaisena lääke-, hammaslääke- ja hoitotieteellisenä keskuksena. KYSin palvelut ovat laadukkaita, vaikuttavia sekä edullisesti tuotettuja, ja niitä saa viipymättä. Toimintaamme ohjaa jatkuvan parantamisen periaate. Kehitämme palveluitamme potilaspalautteen ja jatkuvan tieteellisen arvioinnin pohjalta. Myös Lean-ajattelun mukainen toimintakulttuuri ja johtaminen edistävät jatkuvaa kehittymistä. 2. Huippuosaamista KYS on eri alojen huippuosaajien keskus. Se on Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työnantaja, kouluttaja ja tutkimuskeskus. KYS on viritetty edistämään innovatiivisuutta ja vahvaa osaamista. Tälle perustan luo avoimuudesta, oikeudenmukaisuudesta sekä johdon ja henkilöstön keskinäisestä luottamuksesta tunnettu johtamiskulttuuri. Kansainvälisesti orientoituneessa toimintaympäristössämme on palkitsevaa harjoittaa kärkialojen tutkimusta tiiviissä yhteistyössä Itä- Suomen yliopiston kanssa, unohtamatta maailmanlaajuisen yhteistyön merkitystä. Profiloituminen kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi sairaalaksi vahvistaa KYSin roolia yliopistollisena sairaalana ja edesauttaa rekrytointia kansainvälisen ja sairaaloiden välisen kilpailun kovetessa. Jatkuvaan kehitykseen sitoutunut henkilöstö luo perustan laadukkaan sairaanhoidon, opetuksen ja tutkimuksen tarjonnalle. Tyytyväinen opiskelijakunta on tulevaisuuden osaamisen ja menestyksen mahdollistaja. KYS kehittää tutkimustyötä erityisesti kärkiyksiköiden aloilla ja mahdollistaa muiden yksiköiden kehittymisen mahdollisiksi tulevaisuuden kärkiyksiköiksi. Tiivis yhteistyö huippututkimusyksiköiden kanssa on keskeistä. Tutkimuksen avulla saatua tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön ja johdon tiivis yhteistyö on keino yhteisten tavoitteiden ja päämäärien sisäistymiselle ja saavuttamiselle. 3. Potilaan parhaaksi Olemme terveyshyödyn tuottajana Suomen menestyksekkäin sairaala. Edistämme potilaan hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä hänen ja hänen läheistensä kanssa. Kunnioitamme potilaan näkemyksiä hoidostaan ja teemme hänelle hyvässä vuorovaikutuksessa yksilölliset ja suositusten mukaiset hoitosuunnitelmat. Hoidon toteutamme sujuvasti ja kannustamme potilasta ottamaan itse vastuuta kuntoutumisestaan ja terveydestään. Hoitopaikan valintatilanteissa hyvin onnistunut hoito on parasta mainosta. Vahvalla osaamisellamme ja hyvillä asiakaspalvelutaidoillamme takaamme, että KYS on potilaille perustellusti ensisijainen ja laadukas hoitopaikka. Potilaan onnistunut sitoutuminen omaan hoitoonsa parantaa hoitotuloksia ja tekee hoidosta taloudellisempaa. Potilaan parhaaseen sitoutunut toimintakulttuuri edistää paitsi potilaan terveyttä myös henkilöstön työhyvinvointia. Potilaiden näkökulmasta toimintamme potilaan parhaaksi ilmenee sujuvina hoitoprosesseina, miellyttävinä kohtaamisina potilaiden ja henkilökunnan välillä sekä lääketieteellisesti laadukkaiden ja tarkoituksenmukaisten hoitojen oikea-aikaisena toteutuksena. Menestyksen edellytyksinä nähdään: KYSin tunnettuus korkeatasoisesta hoidostaan sekä tutkimus- ja koulutusympäristönä

8 5 Potilaiden ja ammattilaisten kuuleminen ja avoin vuoropuhelu Jatkuva johtamisen sekä laadukkaiden ja vaikuttavien työskentelymenetelmien kehittäminen. Muutosajureita ovat väestön ikääntyminen, valinnanvapaus ja kilpailun lisääntyminen, julkisen talouden tilanne, rahoituksen ja järjestämisvastuun muutokset, potilaan roolin muuttuminen, terveydenhuollon digitalisaatio sekä ammattiryhmien työnjaon muutokset. Taloudellisena vaikutuksena liikevaihto kasvaa kannattavasti uusasiakashankinnan myötä erityisesti kärkipalveluiden osalta. Nykyinen rahoitustaso säilyy maakunnan tasolla tarjottavien palveluiden osalta. KYS-erityisvastuualueelta tulevaisuuden maakuntien yhteistyöalueelle siirtyvät tehtävät sekä potilaiden vapaaseen liikkuvuuteen sisältyvät periaatteet ovat kulmakivinä yliopistosairaalan näkökulmasta. Strategiset hankkeet KYS osallistuu keskeisenä toimijana PoSoTe -hankkeeseen ja maakuntahallinnon muutokseen. Palvelukeskusten kehitys tukee tätä (ICT ja digitalisaatio, kiinteistöt, henkilöstö- ja taloushallinto). Tietotekninen kehitys on KYSissä yksi vahvimmista muutosajureista. Olemme aktiivisesti mukana sekä alueellisissa että valtakunnallisissa hankkeissa. Puijon sairaalan kiinteistöjen kehityksen tiekarttana toimiva master plan on oleellinen strateginen hanke, jonka tavoitteena on varmistaa oikea toimintaympäristö myös strategiakauden jälkeen. Tilaratkaisut tukevat strategisten tavoitteiden toteutumista. jonka kehityksessä KYS on alusta asti ollut etulinjan aktiivinen toimija. Maakunnan ulkopuolisten, erityisen vaativien palvelujen tarjontaa kehitetään voimakkaasti edelleen. Nykyistä rahoituspohjaa, josta 75 % on lähtöisin Pohjois-Savon maakunnan alueen kunnista ja 25 % muista lähteistä (ulkokuntamyynti, valtion tutkimus- ja opetusrahoitus, sekä asiakasmaksut) pyritään tasapainottamaan kestävän kehityksen takaamiseksi. KYSin strategisena hankkeena kehitetään hoitotyötä kansainväliseen Magneettisairaalamalliin (vetovoimainen sairaala) perustuen. Tavoitteena on aloittaa Magneettisairaalahakuprosessi vuoden 2018 aikana. Ohjelmalla varmistetaan, että jokainen hoitotyöntekijä työskentelee potilasturvallisesti, näyttöön perustuen, aina asiakkaan parhaaksi. Lean-menetelmät otetaan laajasti käyttöön tuottavuuden kehittämiseksi. Toiminta- ja raportointijärjestelmä rakennetaan potilaalle koituvan lisäarvon seuraamiseen ja ohjaamiseen. Nykyinen toimintajärjestelmä prosessikuvauksineen toimii tämän pohjana. Tavoitteena on kestävä kehitys ja talouden tasapainosta huolehtiminen kilpailukykyisesti ja kustannustehokkaasti. Palvelualuejaosta on tarkoitus siirtyä toimintamalliin, joka seuraa ja ohjaa potilaan kulkua hoitoprosesseissa. Toimintaa ohjataan joko päivystyksellisesti tai lähetteellä tapahtuvan lääketieteellisen arvion perusteella, mikä määrittelee tarvittavat resurssit. Hoitotyön ohjausta suoraviivaistetaan ja tavoitteena on koko henkilöstön osalta siirtyä vakanssien kautta tapahtuvasta ohjauksesta sitovien tavoitteiden kautta johdettuun resurssiohjaukseen. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä muiden oppilaitosten kanssa jatkuu vahvana sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Johtolankana on paitsi alueellinen näkökulma yhtenä Suomen viidestä yliopistosairaalasta, myös valtakunnallisen terveysalan kasvustrategian toteuttaminen,

9 6 3 Tavoitteet Taloussuunnitelman tavoiteasettelu perustuu strategian neljään tarkastelunäkökulmaan ja kunkin näkökulman kriittisten menestystekijöiden mittaristoon. Pääosin samat mittarit ovat käytössä myös tuloskortissa. Nämä mittarit on lueteltu alla olevassa taulukossa ja mittareille asetetut koko organisaation tavoitearvot ovat seuraavissa kappaleissa KYSin palvelu- ja osaamiskeskusten tavoitteet sopeutuvat taloussuunnitelman yleiseen linjaan. Ne esitetään käyttö- ja palvelusuunnitelmissa. Seuranta tapahtuu kuukausittain tuloskorttiin perustuvan johdon informaatiojärjestelmän avulla. Potilas-/asiakaslähtöisyys Palveluiden toimivuus Kiireettömään hoitoon Asiakastyytyväisyyden Prosessien suoritus- Laatukriteerien pääsyn varmistaminen saavuttaminen kyvyn tehostaminen täyttyminen lain säätämässä ajassa Mittarit Mittarit Volyymimittarit Mittarit Yli 6 kk jonottaneet Mittaristo uudistetaan Hoitojaksot 7-vuorokauden vastaamaan readmissio Pkl-odotusajan ylitys nykyorganisaation Hoitopäivät vaatimuksia Lähetteet yli 21 pv (%) Hoitoisuusluokkien 4 ja 5 osuus kaikista hoitopäivistä Leikkaukset Avohoidon käynnit Volyymiä selittävät mittarit Hoitojakson kesto Lähetteet Taloudellisuus ja tehokkuus Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Talouden tasapainon Tehokas resurssien Motivaation ja Laadukkaan tutkimussaavuttaminen kohdentaminen osaamisen ja opetustoiminnan vahvistaminen vahvistaminen Mittarit Mittarit Mittarit Mittarit Talouden tasapaino Leikkaussalien Nettotyöpanos Tieteelliseen kapasiteetin käyttöaste tutkimukseen Tulot yhteensä virka-ajan toimen- Poissaolot käytetyt voimavarat - jäsenkunt. maksuos. piteissä - ulkokuntamyynti Sairauspoissaolot/ Kuormitus klo 12 nettotyöpanos Menot yhteensä - välittömät palkka- /hoidettu potilas Lyhytaikaisten menot (alle 13 pv) sij. käyttö

10 3.1 Potilas- / asiakaslähtöisyys 7 KESKEISET TAVOITTEET 1. Asiakkaiden palvelukokemusta parannetaan palautteen perusteella 2. Potilasturvallisuutta parannetaan kehittämällä potilasturvallisuuskulttuuria ja estämällä haittatapahtumien syntyä. Asiakastyytyväisyyden tärkeä tekijä on oikeaaikainen hoidon arviointiin ja hoitoon pääsy. Terveydenhuoltolaki määrittää ne enimmäisajat, joiden sisällä kiireettömään hoitoon pääsyn tulee toteutua. Asiakkuusstrategia Asiakaslähtöinen Hoitotakuu: toiminta Yli 6 kk on jonottaneet edellytys KYSin strategisten päämäärien toteutumiselle. Asiakaslähtöisyys edellyttää potilasasiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen 1000 tunnistamista, siihen vastaamista, hyvää 800palvelukokemusta, turvallisuuden tunnetta ja korkeaa 600 hoidon 444laatua. Asiakkuusstrategiaa ja toimintaohjelmaa 400 kehitetään edelleen 2018 aikana tiiviissä 200 yhteistyössä henkilöstön 103 ja asiakkaiden kanssa TA2010 TA2011 Asiakkuuden toimintaohjelma muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat toimintaympäristö, hoito, viestintä ja vuorovaikutus sekä kohtelu. Toimintaohjelmassa on kuvattu toiminnan asiakaslähtöisyyden nykytila, tunnistettu kehittämistarpeet, asetettu tavoitteet ja kehittämiskohteet sekä sovittu seurantamittarit. Ohjelman avulla varmistetaan asiakaslähtöisen toiminnan systemaattinen kehittäminen vuosien aikana. Lisäksi asiakkuusohjelman tavoitteena on myös tehdä KYSiä tunnetuksi ja luoda palvelujen käyttäjissä luottamusta sekä antaa lupaus korkeasta hoidon ja tutkimuksen laadusta. KYS brändiä kehitetään suunnitelmallisesti vuoden 2018 aikana. Brändillä lisätään aluksi KYSin sisäistä ymmärrystä itsestään. Tällä varmistetaan henkilöstön tietoisuutta KYSin perusarvoista, toiminnasta, visioista ja strategiasta. Brändin kehittämisen taustalla on ajatus myös siitä, että KYS-imago muodostuu käyttäjien kokemuksista, tiedoista, arvoista ja asenteista, joita yksilöllä, yhteisöllä tai sidosryhmillä on KYSistä. Potilasturvallisuus tavoitteiden arviointia Johdon sitoutuminen turvallisuuskulttuurin ylläpitämiseen tulee olla konkreettisesti nähtävissä (esim. turvallisuuskävelyt). Tuotetaan turvallisuusindeksi kunnossa olevista asioista. Kiireettömään hoitoon pääsyn varmistaminen lain säätämissä rajoissa Toteutuma Tavoite Mittari Yli 6 kk jonottaneet 35 0 Pkl-odotusajan ylitys 58 0 Lähetteet yli 21 pv (%) 0,87 0 Potilasturvallisuus tulee tunnustetuksi osaksi kokonaisturvallisuutta ja riskienhallintaa, niitä arvioidaan Granite-ohjelman käytöllä. Haittatapahtumien ehkäisyssä on edellisten lisäksi tärkeää aktiivinen vaara- ja läheltä piti -tapahtumien ilmoittaminen, niiden syyllistämätön käsittely sekä tapahtumista oppiminen ja jatkuva parantaminen. Vakavat haittatapahtumat käsitellään erikseen juurisyyanalyysi-menetelmällä.

11 8 3.2 Palvelujen toimivuus KESKEISET TAVOITTEET 1. Potilaiden oikea-aikainen hoito turvataan ohjaamalla aktiivisesti prosesseja ja kehittämällä systemaattisesti toimintamalleja. 2. Palveluiden mitattua vaikuttavuutta lisätään hyödyntämällä tutkittua tietoa, omia tietojärjestelmiä (ml. 15D) ja julkaistua vaikuttavuusnäyttöä. Tavoitteiden arviointia Pohjois-Savon ikävakioitu sairastavuusindeksi on pysynyt maan korkeimpana ollen 129 verrattuna koko Suomen keskiarvoon 100. Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairastavuus (117) on maan toiseksi korkeinta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin jälkeen. Tämän vuoksi on varauduttava siihen, että palvelujen tarve Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella ja erityisvastuualueella ei tule vähenemään. Tämä aiheuttaa sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle huomattavia haasteita vastata riittävään kysyntään. Myös valtakunnallinen tavoite hoidon keskittämiseksi tulee lisäämään KYSin haasteita, joskin ulosmyynnillä on entistä enemmän merkitystä KYSin toiminnassa yliopistollisena sairaalana. Lisää haasteita lähivuosina aiheuttaa mahdollinen kilpailu erikoissairaanhoidon potilaista, jolloin KYSin pitää pystyä tarjoamaan potilaille jonotonta ja vaikuttavaa hoitoa. Prosessien suorituskyvyn tehostaminen Toteutuma Tavoite Mittari Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoisuusluokkien 4 ja 5 osuus kaikista hoitopäivistä (%) 26,3 28,0 Leikkaukset Avohoidon käynnit Volyymiä selittävät mittarit Hoitojakson kesto 3,9 3,9 Lähetteet *) Laatukriteereiden täyttyminen Toteutuma Tavoite Mittari vuorokauden readmissio** *) laskentatapa muuttunut, vuoden 2016 luku uuden laskentatavan mukainen **) laskentatapa muuttunut, vuoden 2016 luku uuden laskentatavan mukainen Tavoitteiden saavuttamiseksi on pystyttävä kehittämään toimintoja ja ottamaan käyttöön uusia kevyempiä ja vähemmän resursseja kuluttavia toimintatapoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sähköisten palvelujen kehittämiselle asetetaan suuri merkitys palvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseksi. Yliopistollisten sairaaloiden yhteinen ja osin STM:n rahoittama Virtuaalisairaala-hanke pyrkii omalta osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Hankkeeseen liittyy mm. digitaalisten hoitopolkujen kehittäminen, mikä vähentää perinteisten palvelujen tarvetta. Digitaalisiin hoitopolkuihin liitetään myös hoidon vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia.

12 9 3.3 Taloudellisuus ja tehokkuus KESKEISET TAVOITTEET 1. Työn tuottavuutta lisätään kehittämällä toimintamalleja. Tuottavuuskehitys todennetaan tarkoituksenmukaisilla mittareilla. 2. Talouden tasapaino saavutetaan hallitsemalla menoja, jäsenkuntamyyntiä ja muita tuloja. Tavoitteiden arviointia Taloussuunnittelukaudella tärkein tulostavoite on taloudellinen tasapaino. Sairaanhoitopiirin menoista 51 % on henkilöstökuluja. Henkilöstökulujen hallinta onkin merkittävin menojen hallintaan vaikuttava yksittäinen tekijä. 40 Hoitopalveluiden ulkokuntamyynti: M Muita merkittäviä kulueriä ovat materiaalihankinnat ja palvelujen ostot. Materiaalikuluissa hoito- ja kertakäyttötarvikkeiden sekä lääkkeiden osuus on merkittävä. Näiden osuus materiaalihankinnoista on 74 %. Uusien lääkkeiden käyttöönotossa pyritään edelleen tarkkaan valikointiin ja kustannusvaikuttavuuden seurantaan. Kertakäyttötarvikkeiden M 60 käyttö on 49,9 52,9 ollut kasvussa. Tarvikemenoja 50 pyritään hallitsemaan kehit- 43,3 42,8 tämällä hankintastrategiaa ja prosesseja. Talouden tasapainon saavuttaminen Toteutuma Tavoite Mittari (1 000 ) Talouden tasapaino Tulot yhteensä Menot yhteensä Myynti jäsenkunnille Ulkokuntamyynti Tehokas resurssien kohdentaminen Toteutuma Tavoite Mittari Leikkaussalien kapasiteetin käyttöaste 68,0 75,0 Kuormitus klo / hoidettu potilas Sairaanhoitopiirin menoista katetaan noin 85 % hoitopalveluista 20 saatavilla tuloilla. Jäsenkuntien maksuosuuksiin 10 vaikuttavat eniten palvelujen kysynnän muutokset sekä henkilöstökulujen 0 kehitys. Maksuosuuksista neuvotellaan LISÄTA 2011 TA ja sovitaan vuosittain jäsenkuntien kanssa. Sairaanhoitopiirissä on käytössä valtakunnallisen suosituksen mukainen DRG-tuotteistus ja sen mukainen laskutus. Hoitopalveluiden ulkokuntamyynti on jatkanut kasvua viime vuosina. Oletettavaa on, että ulkokuntamyynnin kasvu jatkuu. KYS pystyy antamaan edelleen varsin hyvin yliopistosairaalaan kuuluvaa erikoissairaanhoitoa. Edellytyksenä tälle on kuitenkin jatkuva osaamisen kehittäminen ja kustannustehokas toiminta. Hoidetun potilaan kustannusten ( /hoidettu potilas) arvioidaan hieman laskevan vuodelle 2018 verrattuna vuoteen Hoidettujen potilaiden määrän arvioidaan kasvavan enemmän kuin kustannusten.

13 Henkilöstövoimavarojen hallinta KESKEISET TAVOITTEET Työhyvinvointia parannetaan omaksumalla Lean-kehittäminen ja -johtaminen osaksi normaalitoimintaa. Tavoitteiden arviointia Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä. Työhyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä. Työhyvinvoinnin parantamiseksi käytetään vuonna 2018 seuraavia keinoja: Kehityskeskustelut ovat strategialähtöisiä ja niistä käydään vähintään 80 %. Ryhmäkehityskeskustelujen käyttöä jatketaan aktiivisesti osana strategian jalkauttamista. Motivaation ja osaamisen vahvistaminen Toteutuma Tavoite Mittari Nettotyöpanos 3 089, ,5 Poissaolot 1 139, ,4 Sair.poissaolot /nettotyöpanos 20,8 19,5 Lyhytaikaisten (alle 13 pv) sijaisten käyttö (M ) 1,4 1,3 Tutkimustoiminta Tieteelliseen tutkimukseen käytetyt voimavarat (M ) 3,5 3,6 Osaamisen kehittäminen on jatkuvaa ja täydennyskoulutus perustuu strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Esimiehille järjestetään lisäksi esimieskoulutusta. Työurien jatkoa tuetaan uusilla toimintamalleilla korvaavaan työhön, uudelleen sijoittamiseen ja työterveyshuollon työkykyä tukeviin tukiprosesseihin. Kevan työelämän kehittämisrahalla saadaan tuettua edellä mainittuja malleja ja prosesseja. Työsuojeluorganisaation vahvistaminen uudella työsuojelupäälliköllä ja työsuojeluasiamiehillä antaa hyvät mahdollisuudet vaikuttavaan työsuojelutyöhön. Lisäksi yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan eriyttäminen tukevat työsuojelutyön tavoitteita. Nettotyöpanostavoitteeseen pääsemiseksi täytyy toiminnoissa onnistua joka puolella ottaen huomioon, että talousarvioon sisältyy paljon uusia vakansseja. Sijaistyövoiman keskitetty johtaminen antaa mahdollisuuden sijaisuuksien tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen hallintaan. Sairauspoissaolojen ja varhaiseläkemenoperusteisten maksujen osalta tavoitellaan pienennystä nykyiseen tasoon verrattuna edellä kuvatuilla toimenpiteillä. Säästövapaita pois pitämällä sovitun aikataulun mukaisesti saadaan pienennettyä lomapalkkavelkaa. Säästössä olevia lomia on yhteensä noin tilanteessa 10/2017. Taloussuunnitelma sisältää yhteensä 67 uutta vakanssia. Vakanssien kohdentuminen käy ilmi taloussuunnitelman liitteestä 4. Ulkokuntamyynnin osuus kattaa vakanssilisäyksistä 2/3 (4,7 M ).

14 11 4 Hallintokeskus ja palvelukeskukset Vuonna 2018 voimaan astuvan uuden organisaation mukaan KYS muodostuu hallintokeskuksesta ja 7 palvelukeskuksesta. Näiden asettamat sitovat tavoitteet ovat seuraavissa kappaleissa Menot ja tulot yhteensä sisältävät sisäiset menot ja tulot

15 Hallintokeskus KESKEISET TAVOITTEET Strategian täytäntöönpano Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutuminen Sote- ja maakuntauudistukseen osallistuminen Tavoitteiden arviointi Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän hallintokeskus, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Hallintokeskuksen tehtävänä on 1. huolehtia kuntayhtymän johtamisesta ja siihen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet ohjata, 1041 tukea ja seurata sairaalan toimintaa valmistella 444 hallituksen ja valtuuston käsiteltävät asiat ja huolehtia niiden päätös ten täytäntöönpanosta huolehtia toiminnan rahoituksesta TA2010 TA2011ja työnantajan edunvalvonnasta sekä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä Tavoite 2018 Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 176,4 5. huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja valvoa niiden toteutumista 6. huolehtia kehittämis-, opetus- ja tutkimustoiminnasta 7. huolehtia erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja 8. huolehtia muista hallituksen määräämistä tehtävistä.

16 Sairaalan hallinto KESKEISET TAVOITTEET Sairaalan hallinnon tehtävänä on tukea palvelukeskuksia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallinnossa korostetaan avoimuutta ja moniammatillista yhteistyötä sekä oikeudenmukaisuuteen ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa johtamiskulttuuria. Sairaalan hallinto auttaa palvelukeskuksia laadukkaan ja vaikuttavan erikoissairaanhoidon tuottamiseksi kilpailukykyisesti. Tavoitteiden arviointia Sairaalan hallinto tukee palvelukeskuksia tekemään yhteistyötä ja auttamaan toisiaan asiakaslähtöisten hoitoprosessien tuottamiseksi laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Palvelukeskusten yhteistyöllä vähennetään tarpeetonta tai päällekkäistä tutkimusta ja hoitoa, kannustetaan tehokkaampiin hoitoprosesseihin ja vähennetään hukkaa hoito- Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet ketjuista Yhdessä tuotettujen hoitoprosessien tuloksia 800 ja vaikuttavuutta arvioidaan potilailta kerättyyn palautteeseen perustuen ja hoitotulok- 400 set 200 tuodaan avoimesti näkyviin 0 sairaalan 0 henkilöstölle 0 ja kansalaisille TA2010 TA2011 Tavoite 2018 Taloudellisuus ja tehokkuus (1000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 12,2

17 Taseyksiköt KESKEISET TAVOITTEET Taseyksiköt -palvelukeskuksen kaikkien osaamiskeskusten tavoite on tuottaa korkeatasoisia, vaikuttavia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä palveluja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen erityisvastuualueen potilaille ja lisäksi mahdollisuuksien rajoissa myös hoitopaikan valinnan vapautta käyttäville potilaille. Lisäksi Epilepsiakeskus vastaa asetuksella valtakunnallisesti vaikean epilepsian diagnostiikan ja hoidon koordinoinnista. Tavoitteiden arviointia Neurokeskuksen erikoisaloihin liittyy nopea sekä hoidollinen että tutkimuksellinen kehitys. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää huippuosaamista, jonka vuoksi koulutuksen tarve on jatkuva. Neurokeskus panostaa aktiivisesti tieteelliseen tutkimukseen, jota kautta myös neuroalojen hoidot kehittyvät sekä järjestää itse alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä koulutustapahtumia. Yhdessä Hoitotakuu: Itä-Suomen Yli yliopiston 6 kk jonottaneet kanssa Neurokeskus valmistautuu ja tulee ottamaan vetovastuun Suomen hallituksen myöntämästä 1000 Kansallisesta Neurokeskuksesta vuoden aikana Sydänkeskuksen vastuulle liittyy suurten kansantautien 200 hoito- 39 ja hoidon koordinaatiovastuu 0 oman sairaanhoitopiirin alueella. Py TA2010 TA2011 rimme tekemään läheistä yhteistyötä myös KYSin ervan keskussairaaloiden kanssa. Sydänkirurgian toiminnan varmistamiseksi Itä- ja Keski-Suomessa pyrimme kehittämään sydän- ja rintaelinkirurgian erikoisalan hoitomuotoja mm. ko. erikoisalan professuurin avulla. Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian osalta tavoitteeseen päästään sillä edellytyksellä, että toimijoiden kanssa sovitaan työnjaosta KYSin ervan sisällä, tähän toimintaan saadaan riittävät resurssit ja toiminta suunnitellaan kaikkien ervan erikoisalan asiantuntijoiden ja sairaaloiden kesken. Tavoitteena on myös suunnitella hallinto- ja muut tukiorganisaatiot palvelemaan erikoisalakohtaisesti potilaiden tutkimusta ja hoitoa. Kuntoutus toimii sidosryhmiensä (potilaat ja omaiset, Pohjois-Savon shp, KYSin erva sekä kansallisen tason toimijat) kanssa yhteistyössä ja koordinoi opetusta ja koulutusta sekä tutkimustyötä vastuualueellaan. Potilas- /asiakaslähtöisyys Tavoite 2018 Yli 6 kk jonottaneet 0 Pkl-odotusajan ylitys 0 Lähetteet yli 21 pv (%) 0 Palvelujen toimivuus Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 612,1 Kuvantamiskeskuksen painopistealueita ovat erikoisalat ylittävät diagnostiset toiminnot, digitalisaation hyödyntäminen, henkilöstön osaamisen ja työprosessien kehittäminen. Tärkeä osa toimintaa on asianmukaisen laitekannan ylläpito. Pyrimme hyödyntämään tutkimustyömme tuloksia diagnostiikassa ja toimenpiteissä. Palvelukeskuksessa pyritään myös kehittämään hoitoprosesseja terveysmatkailua silmälläpitäen siihen soveltuvilla aloilla yhteistyössä FinnHealth-hankkeen kanssa.

18 Operatiivinen keskus KESKEISET TAVOITTEET Operatiivisen keskuksen toiminta-ajatus on tuottaa laadukkaita ja kustannustehokkaita sairaanhoidollisia palveluita, kouluttaa osaavia terveydenhuollon ammattilaisia ja tehdä laadukasta terveystieteellistä tutkimusta. Tavoitteiden arviointia Kirurgisen palvelukeskuksen toimintaan vaikuttaa voimakkaasti mm. kirurgisen hoidon ja syövän hoidon keskittyminen. Siksi erityisinä tavoitteina on sujuvoittaa leikkaushoidon prosessia ja jatkaa Rintakeskuksen valmistelua. Toisaalta elektiivistä leikkaushoitoa saattaa Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet sote-ratkaisun seurauksena siirtyä KYSin ulkopuolelle Tältä osin tulevaisuus on varsin epävarma Erityisenä 600 haasteena 444 on huolehtia riittävästä ja tehokkaasta päivystysleikkaustoiminnasta. 400 Jos 200 merkittävä osa päiväaikaista elektiivistä 0 leikkaustoimintaa 0 siirtyy KYSistä pois, se voi TA2010 TA2011 merkittävästi vaikuttaa myös päivystyksellisen leikkaushoidon järjestämiseen. KYSillä on myös erityinen vastuu koulutuksen ja tutkimuksen suhteen. Kirurgisten alojen lääkäreiden ja hoitajien koulutus ja tutkimus nivoutuu kiinteästi potilashoitoon. Potilas- /asiakaslähtöisyys Tavoite 2018 Yli 6 kk jonottaneet 0 Pkl-odotusajan ylitys 0 Lähetteet yli 21 pv (%) 0 Palvelujen toimivuus Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 624,1 KYSin näkökulmasta kustannustehokkaan päivystysleikkaustoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen järjestäminen edellyttää nykylaajuista elektiivistä leikkaustoimintaa.

19 4.5 Lääkinnälliset palvelut KESKEISET TAVOITTEET 16 Lääkinnällisten palvelujen keskuksen tavoitteena on tarjota korkeatasoista erikoissairaanhoitoa lastensairauksien eri erikoisaloilla sekä lastenpsykiatriassa, sisätautien ja sisätautialojen, keuhkosairauksien, ihotautien ja allergologian sekä syöpätautien alalla sekä tuottaa korkeatasoista lääkehoito- ja lääkehuoltopalvelua varmistamaan lääkehuollon sujuvuus sekä edistämään lääkehoidon turvallista ja tarkoituksenmukaista toteutusta. Tavoitteena on säilyttää hyvä taso palvelujen saatavuudessa eli meille ei tarvitse jonottaa. Hoitopäivien lukumäärä todennäköisesti hieman nousee. Sote-uudistukseen mentäessä pyrimme tehostamaan yhteistyötä ja verkostoitumista. Kehitämme edelleen potilaiden hoitopolkuja ja seuraamme vaikuttavuutta, laatua ja palvelujen perhe- ja potilaslähtöisyyttä. Tavoitteenamme on parantaa henkilöstön työhyvinvointia, luoda sitä kuvaavia uusia mittareita ja kehittää moniammatillista yhteistyötä ja päivittäisjohtamista. Tavoitteiden arviointia Tavoitteisiin pääsemiseksi meidän tulee selkeyttää asemaamme erikoissairaanhoidon palvelujen tuottajana kaiken ikäisille potilaille sekä osaavana lääkehuollon keskuksena. Potilaan hoitopolkuja tulee kehittää yhteistyössä Pohjois-Savon muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Yhteisiä neuvotteluja tarvitaan. Meillä on erinomaista ja laaja-alaista osaamista, mutta meidän tulee huolehtia osaavan henkilöstön riittävyydestä huomioiden osaamisen hallinta sekä työhyvinvoinnista ja huomioida henkilöstön eläköitymisen aiheuttama osaajien väheneminen tulevina vuosina. Ulkokuntamyyntiä on mahdollista kasvattaa esimerkiksi vastasyntyneiden teho-osaston toiminnassa, palliatiivisen hoidon poliklinikkatoiminnassa sekä lasten että aikuisten hematologisissa palveluissa ja sisätautisten monisairaiden potilaiden hoidossa. Infektio- ja sairaalahygienian yksiköllä on tärkeä rooli hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa, tartuntatautien vastustamistyössä sekä pandemioihin varautumisessa. Taloudellinen raami vuodelle 2018 on edellistä vuotta parempi. Lääkehuollossa lääkeosaaminen potilaan parhaaksi voidaan nostaa teemaksi, joka hyödyttää niin potilaita kuin terveydenhuollon toimijoitakin. Myös kliinisen farmasian osaamista voidaan hyödyntää enemmän toiminnassamme. Potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen toimijoiden kanssa yhteistyössä on tärkeää, ja tehtyjä parantamistoimenpiteitä seurataan sekä pyritään ennakoivaan turvallisuuden parantamiseen. Olemme mukana Virtuaalisairaalan hankkeissa, ja haluamme jatkossakin kehittyä digitaalisten palvelujen osaaviksi käyttäjiksi. Lasten ja nuorten klinikalla on valtakunnallinen kehitysvastuu lasten diabeteksen Virtuaalisairaalan rakentamisesta, ja lastenpsykiatria on luonut alueellisen virtuaalisen konsultaatiopolun ja vahvistaa avohoidon osuutta lasten mielenterveyspalveluissa. Reumataudeilla sekä endokrinologiassa ja syöpätaudeilla ollaan niin ikään jo nyt mukana Virtuaalisairaalan kehittämisessä. Potilas- /asiakaslähtöisyys Tavoite 2018 Yli 6 kk jonottaneet 0 Pkl-odotusajan ylitys 0 Lähetteet yli 21 pv (%) 0 Palvelujen toimivuus Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset 685 Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 590,4 Myös erilaiset uudet geneettiset potilastutkimukset lisääntynevät, ja asiantuntevan genetiikan palvelujen tarve kasvaa. Työn muutos tullee näkymään toiminnoissamme tulevaisuudessa. Potilassegmentaatiota on hyvä tarkastella niin taloudellisesti kuin palvelujen järjestämisen kannalta. Osastotyön muotoilua voidaan hioa ja kehittää moniammatillisesti. Palvelukeskuksen on järjestettävä riittävästi aikaa toimintojen kehittämistyöhön. Henkilöstö tarvitsee aikaa innovatiivisiin ja innostaviin yhteisen työn kehittämisen palavereihin. Haluamme kehittää onnistuneen opetustoiminnan olosuhteita, tieteellisen työn mahdollisuuksia ja urapolkuja sekä laadukasta esimiestyötä ja päivittäisjohtamista ja työturvallisuutta kaikille tasapuolisesti. Lääkinnällisten palvelujen keskus haluaa olla aktiivisesti mukana terveydenhuollon kehitystyössä ja kehittää alojensa tuloksellisuutta ja vaikuttavuuden näkyvyyttä sekä keskuksemme vetovoimaisuutta hyvänä työpaikkana.

20 Mielenterveys ja hyvinvointi KESKEISET TAVOITTEET Mielenterveys ja hyvinvointi -palvelukeskus muodostuu psykiatriasta, nuorisopsykiatriasta ja terveyssosiaalityöstä. Tarjoamme korkealuokkaisia, pääosin lähetteellisiä erikoissairaanhoidon tason tutkimus- ja hoitopalveluita alueen väestölle. Terveyssosiaalityön integroimisen avulla tavoitellaan terveyssosiaalityön merkityksen vahvistumista KYSin sisällä ja potilaille standardoitua terveyssosiaalityön osaamista, jolla tuetaan muita hoitoprosesseja. Tavoitteiden arviointia Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian sekä terveyssosiaalityön kliininen työ perustuu tutkimuspohjaiseen näyttöön. Palvelukeskuksessa hoidettavien potilaiden hoidon peruslaatuvaatimuksena käytetään olemassa olevien Käypä hoito -suositusten kriteerien toteutumista, joskin osa potilaista tarvitsee määrällisesti tai laadullisesti suurempaa hoidollista panostusta. Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet Henkilökunnan osaamisesta on huolehdittava, mikä tarkoittaa työnantajan velvollisuutta osallistua 1000 työntekijöiden psykoterapiakoulutusten kustannuksiin. Työotteemme on moniammatillinen. Digihoi topolkuja rakennetaan ja kaikki henkilöstöryhmät 400 osallistuvat omalta osaltaan digihoitojen toteutukseen. Alussa digihoitojen prosentuaalinen osuus 0 on vielä pieni, mutta se tulee nousemaan ja tavoitteena on pidettävä, että 30 % hoitokäynneistä to TA2010 TA2011 teutetaan e-menetelmillä työntekijän ja potilaan välillä. Hoidon alussa tehdään myös sosiaalityön systemaattinen tarpeen arviointi. Palvelukeskuksen velvollisuuksiin kuuluu vastata virka-ajan sosiaalipäivystyksestä ja sosiaalityöntekijöiden lisäksi työhön integroidaan päivystysalueella sijaitseva psykiatrian päivystysryhmä, jolle lääkärikonsultaatioavun tarjoaa yleissairaalapsykiatria. Vuoden 2018 taloudellinen pohja perustuu vuoden 2017 talousarvioon. Taloudellinen liikkumavara on pieni eikä salli minkäänlaisia yllätyksellisiä menoeriä. Mielenterveyshäiriöitä esiintyy väestössä ainakin 10 %:lla, joten hoidon porrastuksen pitäisi toimia hyvin, jotta erikoissairaanhoito ei ruuhkaudu. Positiivisena tekijänä vaikuttaa suuri alueellinen kuntakattavuus erikoissairaanhoidon järjestämisessä. Toiminta perustuu hoitotakuun toteutumiseen ja tavoite on vaativa etenkin nuorisopsykiatrian osalta. Hoito-ote on avohoitopainotteinen ja avohoidon käynneillä hoidetaan valtaosa potilaista. Hoito sisältää aina psykoterapeuttisesti orientoituneen lä- Potilas- /asiakaslähtöisyys Tavoite 2018 Yli 6 kk jonottaneet 0 Pkl-odotusajan ylitys 0 Lähetteet yli 21 pv (%) 0 Palvelujen toimivuus Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 341,3 hestymistavan. Pkl-hoidot toteutetaan aikarajallisina, mikä ei aina miellytä potilaita. Vaikeaa masennusta sairastavia hoidetaan neuromodulaatioyksikössä ECT-hoitosarjoilla ja osa hoidoista voidaan antaa polikliinisesti. Osalle masennuspotilaista hankimme rtmshoitosarjan kliiniseltä neurofysiologialta ja tarvittavan hoidon koordinaatiosta vastaa neuromodulaatiotiimi. Osastot antavat osaamiskeskustyyppisesti hoitojaksoja toimintakykynsä menettäneille, psykiatrisia sairauksia sairastaville potilaille. Hoidossa panostetaan potilaslähtöisyyteen ja yhteisymmärryksessä hoitamiseen, vaikka suuri osa osastopotilaista on hoidossa tahdostaan riippumatta. Palvelukeskuksessa tarjottavat osastohoidot ovat lyhyitä, mikä siirtää merkittävää jatkohoitovastuuta poliklinikoille. Hoidon kliiniset vaikuttavuusmittarit otetaan käyttöön sekä osastoilla että poliklinikoilla. Nettotyöpanos ei kasva vuoteen 2017 verrattuna. Suuria toiminnallisia rakenteellisia muutoksia ei tehdä, mutta työn sisältöjen kehittämisessä pyritään kehityspyrähdykseen.

21 Akuutti KESKEISET TAVOITTEET Asiakaslähtöinen toiminta, jossa potilaan/asiakkaan hoidon tarpeen arviointi ja hoito toteutuu oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikeilla resursseilla kotoa kotiin Toimintayksiköiden yhteistyön tiivistäminen siten, että potilaan/asiakkaan palvelu toteutuu palvelulinjoittain saumattomasti Eri toimintayksiköiden henkilöstö tuntee kokonaisuuden näkökulmasta toisen työn sisällön arvostaen sitä. Henkilöstöresursseja käytetään joustavasti. Esimiesten ja henkilöstön välillä on avoin, positiivinen ja kehittävä vuorovaikutus. Tavoitteiden arviointia Ensihoitopalveluiden osalta saatavuustavoite on kuvattu ensihoidon osaamiskeskuksen palvelusuunnitelmassa, joka on valmisteltu yhdessä erityisvastuualueella lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Keskeiset saatavuustavoitteet ovat taulukossa: Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet TA2010 TA2011 Palvelujen toimivuus Tavoite 2018 Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset 0 Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 333,9 Ensihoitopalvelua koskevat tavoitteet saavutetaan, mikäli ensihoitopalvelun tehtävämäärien kasvu pysähtyy. Tämä edellyttää työnjaon selkiyttämistä ja palveluohjauksen kehittämistä kotihoidon ja ensihoidon välillä koko maakunnassa. Samoin 112 numeron rinnalle tuotava terveydenhuollon neuvontaja ohjausnumero, päivystysapu, ohjaa päivystyksellisten palvelujen tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Päivystysalueen toiminnan osalta avohoidon käynnit ja päivystysosaston/akuuttiosaston hoitojaksot muodostavat prosessikokonaisuuden. Päivystysalueen käyntimäärien lisäksi läpimenoaika on toiminnallisesti merkittävä. Keskimäärin tavoitellaan alle 4 h:n läpimenoaikaa. Akuuttiosaston hoitojaksojen kestossa tavoitellaan 2,1 vrk:tta. Niin päivystysalueen läpimenoajan kuin osastojen hoitojaksojen määrä ja kesto ovat riippuvaisia juohevasta ja saumattomasta kotiuttamisprosessista mutta myös nopeasta jatkohoitopaikkojen saatavuudesta. Mikäli nämä eivät toteudu, ei tavoitteisiin päästä. Nettotyöpanoksen ja menoraamissa pysymisen edellytyksenä ja riskinä on henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja ennen kaikkea hyvä suunnittelu. Tämä edellyttää toimintayksiköiden välistä joustavuutta erityisesti ruuhkien aikana. Menestymisen edellytyksenä on henkilöstön kyky nähdä yhteistyön tarve ja mahdollisuus sekä potilaskeskeinen toimintamalli. Esimiesten on kyettävä johtamaan toimintaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Mikäli tässä onnistutaan, pysytään nettotyöpanostavoitteessa.

22 Hoitotyön palvelukeskus KESKEISET TAVOITTEET Hoitotyön palvelukeskuksen tavoitteena on tarjota ammattitaitoista henkilöstöä kliinisten palvelukeskusten tarpeisiin rekrytoimalla sairaalan tarvitsemia huippuosaajia ja kehittämällä suunnitelmallisesti hoito- ja sihteerihenkilöstön ammatillista osaamista. Etupainotteisella henkilöstösuunnittelulla, keskitetyllä rekrytoinnilla, valmentavalla johtamisella ja uusilla ammattiuramalleilla lisätään henkilöstön työhyvinvointia ja tuetaan sairaalan strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden arviointia Hoitotyön palvelukeskus muodostuu kahdesta osaamiskeskuksesta: Hoitotyön palveluista ja Sihteeripalveluista, joille on asetettu toiminnalliset, taloudelliset sekä henkilöstön määrään ja osaamisen kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Hoitotakuu: Yli 6 kk jonottaneet Hoitotyön palvelukeskuksen menoraami on ,9 1000M, josta hallinnon osuus on 0,8 M, Sihteeripalvelujen osuus 16,3 M (32 %) ja 800 Hoitotyön 600 palvelujen 444 osuus 33,9 M (67 %). Palvelukeskuksen menoraami on sitova ja 400 asettaa 200 reunaehdot palvelutuotannolle 0 0 ja henkilöstömäärälle TA2010 TA2011 Hoitotyön palvelukeskus koordinoi sihteerija hoitohenkilöstön työskentelyä kliinisten palvelukeskusten eri osaamiskeskuksissa joustavasti yli yksikkörajojen. Tavoite 2018 Taloudellisuus ja tehokkuus (1 000 ) Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 383,1 Hoitotyön palvelukeskus on sitoutunut toiminnallaan edistämään KYS-sairaalan vetovoimaisuutta ja rakentamaan yhteistyökumppaneidensa kanssa ainutlaatuista ja erottuvaa KYS-brändiä. Toiminta perustuu hoitotyön johtajien ja lähiesimiesten väliseen yhteistoimintamalliin. Palvelukonseptia arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti niin, että sillä kyetään vastaamaan ketterästi toimintaympäristön muutoksiin ja yksiköiden vaihteleviin työvoimatarpeisiin. Palvelukeskuksen toiminnalle asetettu nettotyöpanostavoite (383,1 htv) sisältää ainoastaan sihteerihenkilöstön ja Akuuttisijaisvälityksen varahenkilöiden yhteenlasketun nettotyöpanoksen. Vakituisten sisäisten sijaisten ja määräaikaisen hoitohenkilöstön työpanosluvut kirjautuvat niihin alayksiköihin, joissa työ kulloinkin on tehty. Hoitotyön palvelukeskuksessa työskentelee lähes neljäsosa KYSin työntekijöistä.

23 20 5 Kehittämistoiminta Kehittämistoiminnan tavoitteena on terveyspalvelujen kehittäminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden mukaisesti kehittämällä palvelujen saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta sekä tehokkuutta ja tuottavuutta. Organisaatiouudistus KYSissä toimitaan vuoden 2018 alusta uudessa organisaatiossa. Siinä säilytetään toimiva linjaorganisaatio. Toimintajärjestelmässä vältetään sisäisiä raja-aitoja ja haetaan yhteisiä asiakaslähtöisiä toimintalinjoja. Toiminta järjestetään palvelukeskuksiin, osaamiskeskuksiin ja palvelulinjoihin. KYS toimii jatkossakin sote-rakenneuudistuksen mukaisen liikelaitoksen ytimenä, jossa tuotetaan maakunnalle erikoissairaanhoidon palveluja sekä erityisvastuualueelle erityisen vaativia palveluja. Lisäksi KYS toimii opetuksen ja yliopistotasoisen terveyden ja tutkimuksen keskuspaikkana. Keskittäminen Terveydenhuoltolain muutos koskien erikoissairaanhoidon työnjakoa ja eräiden tehtävien keskittämistä ( 45) on tullut voimaan sisältäen siirtymäajan vuoden 2017 loppuun saakka. Tarkentava valtioneuvoston asetus 582/2017 (erikoissairaanhoidon keskittämisasetus) tulee voimaan sisältäen joitakin siirtymäaikoja saakka. Leikkaustoiminnat, jotka edellyttävät leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee lainsäädännön mukaan keskittää kokonaisuudessaan sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Edellä mainitun asetuksen perusteella KYSiin siirtyy huomattava määrä leikkaustoimenpiteitä sekä Iisalmen että Varkauden sairaaloista. Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaista erikoisalakohtaista työnjakoa päivitetään asetuksen vaatimusten mukaisiksi. Taloussuunnitelmaa tehtäessä muista sairaanhoitopiireistä tulevien toimenpiteiden ja hoitojaksojen määrää voi arvioida vasta karkeasti. Keskittämis- ja päivystysasetuksen velvoitteiden täyttämiseksi ja toteuttamiseksi esitetään yhteensä 67,5 uuden vakanssin perustamista (liite 4). Ulkokuntamyynti nousisi edellä esitetyn mukaisesti 4,7 miljoonalla eurolla ja jäsenkuntalaskutus 2,6 miljoonalla eurolla. Siirtymäajan jälkeen viimeistään syövän kirurginen hoito tulee keskittää yksiköihin, joissa potilasmäärät ovat riittävän suuret hyvän laatutason ylläpitämiseksi. Rintasyövän osalta leikkausmäärän tulee olla vähintään 150 leikkausta vuodessa. KYS tarjoaa erityisvastuualueen muille sairaaloille mahdollisuuden keskittää rintasyövän kirurgista hoitoa KYSiin, mikäli sairaanhoitopiirit niin haluavat. Tässä tarkoituksessa vuoden 2018 talousarvioon halutaan liittää varaus rintasyövän ulkokuntamyynnissä tarvittavien lisäresurssien käyttöön ottamisesta, mikäli neuvotteluissa erityisvastuualueen muiden sairaaloiden kanssa päädytään keskittämiseen. Talousarvio 2018 ei sisällä edellä mainittuun toimintaan määrärahoja eikä vakansseja. Yhdenmukainen ensihoidon palvelutasopäätös koko ervalle Ensihoitopalveluun kuuluu terveydenhuoltolain 40 :n ja STM Asetus Ensihoitopalvelusta 585/ :n mukaiset tehtävät. Ensi vuodelle palvelutasopäätöksen tavoiteasettelu on

24 21 laadittu yhdenmukaiseksi koko erityisvastuualueelle ja hyväksytty erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen ohjausryhmässä terveydenhuoltolain 39 :n mukaisesti. Tietohallinto Potilastietojärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen jatkuu yhteistyössä Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Varsinais-Suomen sekä kolmen muun sairaanhoitopiirin kanssa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on edelleen mukana valtakunnallisessa alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon (AKUSTI) yhteistyössä. Yhteistyö keskittyy maakuntauudistuksen tukeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmien määrittely ja hankintayhteistyö (UNA) jatkuu edelleen Hankkeessa toteutetaan vuonna 2018 asiakas- ja potilastietojärjestelmien ydin, joka mahdollistaa mm. laajan asiakkuudenhallinnan ja tietojärjestelmien integraation. Istekin kanssa yhteistyössä toteutetaan hanke, jolla varaudutaan kriittisten tietojärjestelmien häiriöttömään ja katkottomaan toimintaan. Tavoite on 99,9 %:n toimintavarmuus. Sovellusinvestointien kautta tehtävän kehittämistyön merkittävimmät hankkeet ovat: - henkilöstöresurssien hallinnan (HRM) tietojärjestelmien päivitys ottaen huomioon myös yhteensopivuus maakunnan tarpeiden mukaisesti. - käyttövaltuushallinnan (IDM) prosessin digitalisointi ja automatisointi - kliinisten laaturekisterien käytön laajentaminen ja yliopistollisten sairaaloiden yhteisen vertailutietokannan pilotointi. Vuonna 2018 jatkuu yliopistollisten sairaaloiden yhteinen Virtuaalisairaala-hanke, joka toteuttaa osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen digitalisaatiotavoitteita. Rakentaminen Peruskorjaushankkeen (PEKO1-hanke) toinen vaihe valmistuu keväällä Tuolloin valmistuvat tilat sydänvalvonnalle, sydäntutkimusosastolle, ISLABin laboratoriolle sekä ortopedian ja fysiatrian poliklinikalle. Uusi sydän -hanke on KYSin pääsairaalan uudistamisohjelma ja koskee KYSin poliklinikka- ja vuodeosastotoimintaa. Hankkeen taustalla on olemassa olevien rakennusten heikko tekninen kunto sekä kiinteistöissä toistuvasti esiintyneet sisäilmaongelmat. Toisena keskeisenä lähtökohtana ovat olleet toiminnalliset muutostarpeet. Muutostarpeet kohdistuvat muun muassa osastotoimintaan, poliklinikkatoimintaan, lääkehuoltoon, logistiikkaan sekä ICT-ratkaisuihin. Keskeisin muutos vuodeosastoilla on siirtyminen pääosin yhden hengen potilashuoneisiin, jolloin sairaalahygienia paranee sekä potilaiden yksityisyyden suoja kohenee huomattavasti Hankkeen kokonaislaajuus on noin m2. Lisäksi hankkeessa puretaan olemassa olevia tiloja noin m2. Suunnitelman mukaan rakentaminen tullaan toteuttamaan viidessä vaiheessa vuosina Hankkeen kustannusarvio on 164 miljoonaa euroa. Vuodeosastojen sairaansijamäärä on hankealueella 408, kun se nykyisin on 418 eli toimintaa ei suunnitella nykyistä laajemmaksi, vaan toiminnan tehostamisella ja nykyaikaisilla tilaratkaisuilla saadaan vuodeosastojen hoitojaksojen määrää lisättyä nykyisellä henkilökuntamäärällä. Vuodeosastojen sairaansijamääräarviossa on hyödynnetty Pohjois-Savon Soten (PoSoTe) tilaamaa Finnish Consulting Groupin konsulttiselvitystä, jossa päädyttiin 410 sairaansijamäärän tarpeeseen KYSin hankealueella. Siten sairaalan mitoitus vastaa maakunnallista ja valtakunnallista asiantuntija-arviota. Erityisen vaativan sairaalakuntoutuksen osastolle (noin 30 sairaansijaa) on jätetty tilavaraus, mikäli tulevaisuudessa maakunnallisesti päädytään varaamaan toiminnalle resurssit. Rakentaminen alkaa vaiheistusaikataulun mukaan maaliskuussa 2018 ja se valmistuu aikataulusuunnitelman mukaan tammikuussa Tämän jälkeen alkaa uudisrakennuksen seuraava vaihe, joka ajoittuu vuosille ja lopuksi vanhan vuodeosastorakennuksen peruskorjaus, joka ajoittuu vuosille

25 22 Hoitotyö KYSin uusi strategia toteutetaan hoitotyössä hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelmalla, jossa kehittäminen konkretisoituu. Ohjelma perustuu kansainväliseen Magneettisairaalamalliin (vetovoimainen sairaala) ja Lean-mallin käyttöön toiminnan kehittämisessä. Ohjelma on laadittu varmistamaan, että jokainen hoitotyöntekijä työskentelee potilasturvallisesti, näyttöön perustuen, aina asiakkaan parhaaksi. Tavoitteena on aloittaa Magneettisairaalahakuprosessi vuoden 2018 aikana ja hakea statusta kolmen vuoden kuluessa. KYSin magneettisairaalasuunnitelman mukaisen hoitotyön tavoite- ja toimintaohjelman tavoitteet ovat: 1. Hoitotyöntekijät työskentelevät potilasturvallisesti, laadukkaasti ja työn tulokset ovat tunnistettavissa 2. Hoitotyöntekijöiden työ on asiakas- ja perhekeskeistä 3. Hoitotyöntekijöiden toiminta perustuu näyttöön ja yhtenäisiin käytäntöihin 4. Hoitajat voivat hyvin ja luovat osaltaan hyvää työilmapiiriä 5. Hoitajat kehittyvät ammatillisesti 6. Hoitotyön johtaminen, opetus ja tutkimus ovat korkeatasoista ja innostavaa. Vuonna 2017 yliopistolliset sairaalat keräävät suunnitelmallisesti kliiniseen hoitotyöhön, johtamiseen, opetustoimintaan ja potilastyytyväisyyteen liittyviä tietoja sovituin määräajoin. Tavoitteena on kehittää sairaaloiden välistä vertailtavuutta ja saada tietoa kehittämisen perustaksi. Toimintaa on tarkoitus jatkaa säännöllisesti ja toiminnan kehittäminen perustuu yliopistosairaaloiden luomaan yhteiseen verkostoon. Toiminnan jatkuva parantaminen Toiminnan jatkuva parantaminen perustuu moniammatillisen lean-mallin hyödyntämiseen kaikilla organisaatiotasoilla ja kaikissa sairaalan toiminnoissa. Malli tarjoaa koko henkilökunnalle uudenlaisen tavan vaikuttaa itse päivittäiseen työhönsä. Muiden sairaaloiden kokemusten mukaan lean-ajattelu johtaa mm. työtyytyväisyyden ja työ- ja potilasturvallisuuden sekä talouden tasapainon parantumiseen turhan työn (hukan) vähentyessä potilaiden tutkimus- ja hoitoprosesseista. Muutaman viime vuoden aikana on useissa toimintayksiköissä otettu menestyksekkäästi käyttöön lean-pohjaisia toimintamalleja, joiden avulla olemme edenneet systemaattisen ongelmaratkaisun käyttöönotossa ja päivittäisjohtamisen kehittämisessä. Myönteistä kehitystä ovat edistäneet vuoden 2016 lopulla valmistuneet lean-valmentajat ja vuoden 2017 huhtikuussa työnsä aloittanut leankoordinaattori. Sairaalana KYS on kuitenkin vielä leanmatkan alkutaipaleella. Koska kyse on organisaatiokulttuurin uudistamisesta, arvioimme lean-kypsyystasomme olevan vasta 1-2/5. Lean-muutoksen toteuttaminen edellyttää vielä mm. koko henkilökunnan leantietoisuuden lisäämistä (mm. lean-tietoiskut, lean-peli), osaamisen parantamista (lisää valmentajia, myös johdon ja esimiesten koulutus) ja tavoitteellisen johtamisen lisäämistä. Tämä tulee viemään vielä useita vuosia. Terveysmatkailuhanke FinnHealth 3.0 ( ) FinnHealth-palvelun kehittäminen jatkuu uuden KYSin johtaman kansainvälisen terveysmatkailuhankkeen puitteissa, joka käynnistyi FinnHealth 3.0 -hanke päättyy Hankkeessa digitalisoidaan palvelua, laajennetaan toimintaympäristöä sekä avataan uusia markkina-alueita. FinnHealth-palvelun kehittäminen alkoi kesällä 2014 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) myöntämän rahoituksen turvin. Edellinen rahoitus päättyi Tänä aikana Kuopioon ja Pohjois-Savon alueelle on synnytetty vahva kansainvälisen terveysmatkailun osaamiskeskittymä ja palvelubrändi. KYSille on muodostunut nykyisen toiminnan rinnalle kansainvälinen palvelulinja. Living Lab Kuopio Innovationin hallinnoiman hankkeen tarkoituksena on paikallisten yritysten tuotteiden / palveluiden testaaminen, kehittäminen ja pilotoiminen oikeassa käyttöympäristössä.

26 23 6 Riskienhallinta Yleistä Kuntalain (KunL) 14 :n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Laki edellyttää myös sairaanhoitopiirin johtosääntöön otettavan määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Johtosäännön mukaisesti edellytetään organisaation kaikilla tasoilla ja toiminnoissa riittävää sisäistä valvontaa ja riskien olemassaolon tunnistamista. Sairaanhoitopiirin toimintakertomuksessa on annettava tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Tilintarkastajan tulee tilintarkastuskertomuksessa antaa lausuntonsa siitä, onko kuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat keskeinen osa hyvää hallintoa ja johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan organisaation sisäisiä menettelytapoja, joilla pyritään varmistamaan toiminnan tuloksellisuus ja laillisuus. Sen avulla pyritään tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä sekä varmistamaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Sisäisen valvonnan avulla johto hankkii jatkuvasti riittävää, luotettavaa ja ajantasaista tietoa organisaation tilasta ja sen aikaansaannoksista. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on käytössä ISO 9001:2008 mukainen toimintajärjestelmä, jonka keskeiset osa-alueet ovat toimintakäsikirja, prosessit ja ohjeet. Toimintajärjestelmän mukainen toimintatapa varmistaa lähtökohtaisesti hyvän hallinnon ja johtamisen, eri organisaatiotasoille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteuttamisen ja säännösten mukaisen toiminnan kuntayhtymässä. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan käsikirja on liitetty osaksi sisäisen valvonnan yleisohjetta ja ne muodostavat yhdessä kiinteän kokonaisuuden. Perusteet Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla kehitetään yhteisiä menettelytapoja tunnistaa, arvioida sekä hallita sairaanhoitopiirin toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä riskejä. Riskienhallinnan tarkoitus on varmistaa häiriötön palvelutuotanto. Riskienhallinta järjestetään kokonaisvaltaisesti johtamisjärjestelmän ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Riskienhallinta on myös tärkeä osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinta on järjestelmällistä toimintaa, missä riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niiden hallintakeinoja suunnitellaan, toteutetaan sekä seurataan. Laajuus Sairaanhoitopiirin riskienhallintaa käsitellään Strategisella tasolla: Kuntayhtymän johtoryhmän tekemät säännölliset riskiarvioinnit ja riskienhallintatoimenpiteet painottuvat strategiaan, kuten talouteen, palvelutuotantoon ja toimitusketjuun. Operatiivisella tasolla: Eri vastuutahojen tekemät säännölliset riskiarvioinnit ja riskienhallintatoimenpiteet keskittyvät merkittävimpiin asioihin, jotka vaikuttavat: palvelutoimintaan ja palveluiden laatuun

27 24 Vastuut potilasturvallisuuteen investointi-, hanke- ja kehittämistoimintaan työympäristöön ja turvallisuuteen tietoturvallisuuteen Valtuusto päättää kuntalain mukaan sairaanhoitopiirin ja sen konsernin riskienhallinnan perusteista eli riskienhallintapolitiikasta. Hallituksella on kokonaisvastuu sairaanhoitopiirin riskienhallinnasta. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan ohjeiston ja valvoo riskienhallinnan toteuttamista. Sairaanhoitopiirin johtaja toteuttaa valtuuston päättämää riskienhallintapolitiikkaa sekä hallituksen hyväksymää riskienhallinnan ohjeistoa ja raportoi merkittävimmistä riskeistä hallitukselle. Sairaanhoitopiirin talousjohtaja vastaa riskienhallinnan ohjeistuksesta, koordinoinnista ja kehittämisestä. Palvelu- ja osaamiskeskuksen johtaja ja palvelulinjan johtaja vastaavat oman alueensa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta. Johtajaylilääkäri vastaa potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, joka on osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Sairaanhoitopiiritasolla tehtävä riskikartoitus tehdään edellä mainitun riskimääritelmän avulla. Palvelu- ja osaamiskeskusten, potilasturvallisuuden, investointi-, hanke- ja kehittämistoiminnan, työympäristön ja turvallisuuden sekä tietoturvallisuuden riskikartoitukset keskittyvät ensisijaisesti niihin riskeihin, jotka liittyvät kullekin osa-alueelle asetettuihin tavoitteisiin. Toisin sanoen etsitään ensisijaisesti niitä asioita, jotka voivat vaarantaa ko. tahon toiminnan, tavoitteiden saavuttamisen jne. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä riskit jaetaan neljään riskialueeseen: Strategiset riskit, jotka liittyvät usein ulkoisiin tapahtumiin ja muutoksiin, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin suunnitelmiin ja strategisiin tavoitteisiin. Operatiiviset riskit, jotka liittyvät organisaation päivittäiseen toimintaan. Taloudelliset riskit, jotka liittyvät taloudellisiin ja rahoituksellisiin tekijöihin. Vahinkoriskit, jotka aiheutuvat odottamattomista ja äkillisistä tapahtumista. Vuoden 2018 riskienhallinnan kehittämisen painopiste on potilasturvallisuus. Investointi-, hanke- ja kehittämistoiminnan vastuuhenkilöt vastaavat riskienhallinnasta sairaanhoitopiirin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallinnan ohjeistuksen mukaisesti. Esimiehet vastaavat työhyvinvointiin, työympäristöön ja turvallisuuteen liittyvien riskien hallinnasta. Riskien tunnistaminen Riskien tunnistaminen on perusta kaikelle riskienhallintatoiminnalle. Vain tunnistettuja riskejä on mahdollista hallita. Riskejä tunnistettaessa tulee pitää mielessä riskin määritelmä: Sairaanhoitopiirissä riski koetaan asiaksi, joka vaikuttaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

28 25 7 Tutkimus ja opetus Tutkimus KYSissä on käynnissä yli 600 tieteellistä tutkimusta. Keskimäärin uusia tutkimuksia alkaa 14 kpl joka kuukausi. Tutkimustoiminnan kehittämiseksi tehdään kiinteää yhteistyötä KY- Sin erityisvastuualueen (jatkossa KYS-ervan) sairaanhoitopiirien ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) kanssa sekä vahvistetaan kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. näytteen antajan terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näytteet voivat olla esimerkiksi kudosta, seerumia, aivoselkäydinnestettä tai soluista eristettyä DNA:ta. Biopankit ovat merkittävä uusi avaus tieteellisen tutkimuksen ja potilashoidon kehittämisessä. Biopankit ovat näkyvästi esillä myös kansallisessa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiassa (TEM raportti 12/2014). Itä-Suomen Biopankki perustettiin syyskuussa 2014, se sai toimiluvan lokakuussa Sen omistavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Itä-Suomen yliopisto, Etelä- Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä (Essote), Itä-Savon sairaanhoitopiirien kuntayhtymä (Sosteri) ja Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun sote. Toiminnan vakiinnuttaminen tulee kestämään useamman vuoden. Erva-tutkimustoimikunta KYS-ervan tutkimustoimikunnassa on monitieteinen edustus erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä, Itä-Suomen yliopistosta ja muista alueellisista sidosryhmistä. Toimikunnan tehtävänä on määritellä yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain sekä päättää valtion tutkimusrahoituksen jakamisesta tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Toimikunnan käytännön toiminnan hallinnointi on sijoitettu KYSin yhteyteen. Itä-Suomen Biopankki Biopankit ovat ihmisperäisten biologisten näytteiden kokoelmia, joihin on liitetty tietoja Itä-Suomen alueellinen syöpäkeskus Suomessa syövänhoito ja -tutkimus ovat korkeatasoisia, kuitenkin alueellisia eroja käytänteissä on havaittavissa. Julkisen talouden suunnitelman vuosille yhteydessä päätettiin perustaa Kansallinen syöpäkeskus (FICAN). Tavoitteena kansallisesti on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus luo rakenteelliset ja toiminnalliset edellytykset Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnalle. Itä-Suomen alueellinen syöpäkeskus (FICAN East) on yksi viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta, joista kukin toimii omalla erityisvastuualueellaan. Ydintehtävänä Itä-Suomen alueellisella syöpäkeskuksella ovat hoitokäytänteiden yhtenäistäminen ja hoitojen alueellinen tasa-arvoisuus, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistaminen yhteistyössä muiden alueellisten syöpäkeskusten sekä koordinoivan keskuksen (FICAN) kanssa.

29 26 Itä-Suomen alueellisen syöpäkeskuksen perustaminen alkoi kesällä 2017 käynnistämällä pilottihankkeita, joilla kartoitetaan syövänhoidon käytänteitä ja kehittämiskohteita KYSin ervalla. Toiminnan vakiinnuttaminen sekä alueellisten että kansallisten käytänteiden yhtenäistäminen tulee kestämään useamman vuoden. Alueellisten syöpäkeskusten toiminnasta on tarkoitus sopia vuoden 2018 aikana kullakin viidellä erityisvastuualueella sairaanhoitopiirien ja yliopistojen välisellä sopimuksella. Tieteellisen tutkimuksen tukipalvelut Tieteellisen tutkimuksen tueksi on luotu palveluita, jotka helpottavat terveystieteellisen tutkimuksen tekemistä KYSissä, erityisvastuualueen keskussairaaloissa ja perusterveydenhuollossa sekä Itä-Suomen yliopistossa. KYSin Tiedepalvelukeskus tuottaa terveyden tutkimuksen hallinnon asiantuntija- ja tukipalveluita sekä antaa neuvontaa, koulutusta ja käytännön tukea lausunto- ja lupa-asioissa, tilastotieteessä ja tutkimuseettisissä kysymyksissä. Lisäksi Tiedepalvelukeskus huolehtii mm. tutkimushenkilöstön henkilöstöhallinnosta ja tutkimusten kustannusten seurannasta, avustaa tutkijoita budjettien laadinnassa ja organisaatioluvissa. Tiedepalvelukeskus myös huolehtii osaltaan terveyden tutkimukseen, sen koulutukseen ja rahoitukseen liittyvän ajankohtaisen tiedon jakamisesta KYSin ervalle. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta antaa lakisääteisen lausunnon erityisvastuualueellaan tehtävistä terveyden tutkimuksista. Vuonna 2016 toimikunta käsitteli 383 hakemusta. Kansallinen neurokeskus Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Itä-Suomen yliopistolle erityisavustusta Kansallisen neurokeskuksen valmistelemiseksi ja toiminnan aloittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat myös sitoutuneet rahoittamaan valmistelutyötä. Neurokeskus on valtakunnallinen yhteistyöverkosto neurotieteiden osaamisen kokoamiseksi. Tavoite on vahvistaa yhteistyötä kliinisen ja perustutkimuksen, tieteenalojen, yliopistojen ja yliopistollisten sairaaloiden välillä sekä avata mahdollisuuksia yritysyhteistyölle ja kaupallistamiselle. Aivosairaudet aiheuttavat neljä kertaa suuremman menoerän kuin syöpäsairaudet ja sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa. Kustannukset kasvavat edelleen väestön vanhetessa. Vaikka neurokeskuksen kehittäminen ei tuo välittömiä potilasvirtoja KYSiin, sen merkitys osaamiselle ja välillisesti myös potilaiden hoidolle on suuri. KYSin ja neurokeskuksen sujuva integraatio vahvistaa myös KYSin kansallista profiloitumista. Tutkijakoulutus Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa toimii neljä tiedekunnan omaa tohtoriohjelmaa: Kliininen tohtoriohjelma ml. hammaslääketiede Lääketutkimuksen tohtoriohjelma Molekulaarisen lääketieteen tohtoriohjelma Terveystieteiden tohtoriohjelma. Yhteistyötä on paljon Itä-Suomen yliopiston ja KYSin järjestämässä monitieteisessä Kliinisessä tohtoriohjelmassa, johon kuuluu lähes 300 nuorta tutkijaa. Tohtoriohjelman tarkoituksena on tukea ja nopeuttaa erityisesti kliiniseen tutkimukseen tai kliinisiin aineistoihin liittyvän väitöskirjatyön tekemistä. Ohjelman koulutustavoitteena on tuottaa omatoimiseen ja ryhmässä tehtävään kliiniseen tutkimukseen kykeneviä ammattilaisia. Tohtoriohjelman tarjoama tutkijakoulutus järjestetään ensisijaisesti KYSissä ja verkko-opetuksena. Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu toteutetaan viiden yliopiston verkostokouluna ja kansainvälisenä tutkijakoulutoimintana. Tieteellistä tutkimusta keskitetään erityisesti kliinisen hoitotyön ja johtamisen tutkimukseen. Vuoden 2018 aikana keskeisin tutkimustoiminta koskee Magneettisairaala-mallia ja sen implementointia. KYSin henkilöstöä osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja kehittämisprojektien kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin (esim. INEXA).

30 27 Opetus KYS-ervan sairaalat toimivat Itä-Suomen yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja ammattija jaaikuisopistojen opiskelijoiden koulutus- ja harjoittelupaikkana. Itä-Suomen yliopisto on Suomen suurin lääkärikouluttaja. Tällä hetkellä opiskelijoita on noin 900. Valtaosa lääketieteen opiskelijoiden käytännön kliinisestä opetuksesta tapahtuu KYSissä. Osa opetuksesta on hajautettu KYS-ervan keskussairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuu vuosittain noin 150 kandidaattia. Erikoislääkärikoulutuksessa pyritään luomaan joustavat koulutettavien sairaalasta toiseen siirtymiset. Vuosittain valmistuu erikoislääkäriä. Valmistuvien erikoislääkäreiden määrä ei kuitenkaan vastaa alueellista tarvetta, jos nykyinen palvelurakenne säilyy. KYSissä harjoittelee vuosittain noin hoitotyön, kuntoutuksen ja diagnostiikan alan opiskelijaa. Vuonna 2018 kehitetään opetuksen koordinointijärjestelmää ja sen ylläpitoa sekä opiskelijaohjausta uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sopivaksi KYSin sisäisissä, Pohjois-Savon alueellisessa, KYSin ervan sekä valtakunnallisessa verkostossa. Vuonna 2018 selvitetään ja suunnitellaan uudenlaisen opetusosaston toteuttamisen mahdollisuuksia. Toisen asteen opiskelijoiden ohjausjärjestelmä uusitaan vastaamaan 2018 alussa voimaan tulevaa uutta lakia. Tietotaitopajoja, simulaatioita ja verkkooppimista kehitetään edelleen moniammatillisesti henkilöstön täydennyskoulutukseen ja perehdytykseen. KYSissä työskentelee Itä-Suomen yliopiston lähes 100 sivuvirkaista Itä-Suomen yliopiston professoria ja kliinistä opettajaa. Keski- Suomen keskussairaalassa toimii 5 lääketieteen professoria ja Pohjois-Karjalan keskussairaalassa yksi professori. Opetuksista aiheutuvia kustannuksia kattamaan saatava valtionosuus (koulutus-evo) määräytyy opiskelunsa aloittavien sekä lääketieteen lisensiaatiksi ja erikoislääkäriksi valmistuvien määrän perusteella. Vuositasolla korvaus on ollut noin 12 miljoonaa euroa ja hammaslääketieteen koulutuksen alettua siihen on saatu lisäystä noin 1 miljoonaa euroa.

31 28 8 Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma on laadittu vuosille Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on kuntalain edellyttämä talousarviovuosi. Kuopion yliopistollisen sairaalan tuloslaskelma sekä rahoituslaskelma ja investointilaskelma ovat taloussuunnitelman liitteenä. Toimintatuotot Vuoden 2018 talousarvion suunnittelun lähtökohdat ja laskentaperusteet Tuloslaskelma 2017 ja 2018: Kuntayhtymän hallituksen valmistelema vuoden 2018 talousarvioesitys perustuu seuraaviin lähtökohtiin. Vuoden 2017 luvut sisältävät muutetun talousarvion. MUUTETTU TA Muutos TA % Toimintatuotot 443,4 461,8 4,1 % - jäsenkuntien maksuos. 305,7 311,8 2,0 % - ulkokuntamyynti 72,2 84,3 16,7 % - muut tuotot yhteensä 65,5 65,7 0,4 % Valm. omaan käyttöön 1,5 1,6 8,4 % Toimintakulut -416,0-435,2 4,6 % - henkilöstökulut -228,8-237,7 3,9 % - palveluiden ostot -102,9-106,0 3,1 % - tarvikkeiden ostot -73,5-80,8 10,0 % - muut kulut yhteensä -10,9-10,6-2,2 % Rahoitustuotot ja -kulut - rahoitustuotot 0,8 1,0 14,7 % - rahoituskulut -4,6-4,1-12,3 % Vuosikate 25,1 25,1 0,1 % Poistot -24,4-25,2 3,6 % Satunnaiset erät ja tp-siirrot 0,1 2,1 *** Tilikauden yli-/alijäämä 0,8 2,0 148,7 % Toimintatuotot ovat yhteensä 461,8 M. Jäsenkuntien maksuosuus on 311,8 M. Kasvua muutettuun talousarvioon 2,0 %, joka muodostuu vuoden 2017 alkuperäiseen talousarvioon lisätystä 1,2 % (3,8 M ). Lisäksi jäsenkuntien maksuosuutta kasvattavat 2,6 M asetuksen mukaisen työnjaon, eräiden tehtävien keskittämisen, hoitotakuussa pysymisen sekä päivystysalueen ja tehohoidon kuormituksen edellyttämien toimenpiteiden kustannukset. Tämän lisäksi Kuopion kaupungin kanssa on sopimus Kuopion psykiatrian keskuksen toiminnasta, jonka perusteella Kuopio maksaa korvauksia noin 4,4 M. Hoitopalvelujen myynnin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ulkopuolelle (ulkokuntamyynti) arvioidaan olevan 84,3 M, joka sisältää asetuksen mukaisen työnjaon ja eräiden tehtävien keskittämisen myötä tulevaa myynnin lisäystä 4,7 M. Muita myyntituottoja, joita kertyy lähinnä sopimuslaskutuksesta (Kuopion psykiatrian keskus) sekä kliinisten tukipalveluiden taseyksiköiden myynnistä sairaalan ulkopuolelle, arvioidaan kertyvän yhteensä noin 21,5 M. Summa sisältää myyntituloja kuntayhtymän sisäiseltä perusterveydenhuollon liikelaitokselta () 1,8 M.

32 29 Opetustoiminnan erityisvaltionosuuden (koulutus-evo) arvioidaan vuonna 2018 olevan 11,5 M ja valtion tutkimusrahoituksen (VTR) terveyden tutkimukseen 1,8 M. EVO-rahoituksen ja VTR-rahoituksen osuus vuodelle 2018 määritellään valtion budjetin päätöksentekomenettelyn yhteydessä ja sen osuus KYSin osalta selviää lopullisesti vasta vuoden 2018 alussa. Mikäli erityisvaltionosuutta ja valtion tutkimusrahaa tulee talousarviosta poikkeava summa, muuttuu talousarvio sen mukaisesti. Hallitus päättää tältä osin talousarvion muutoksista. Maksutuottoja kertyy vuoden 2018 aikana yhteensä 16,8 M. Rahoituskulut ja -tuotot Kuntayhtymän rahoituskulut ovat vuonna 2018 yhteensä 4,1 M, josta jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on 1,0 M. Rahoitustuottoja saadaan n. 1,0 M. Vuosikate ja poistot Vuosikate vuonna 2018 on 25,1 M ja poistot 25,2 M. Investoinnit Toimintakulut Vuoden 2018 talousarvio sisältää 46,7 M investointeja, jotka jakautuvat seuraavasti: Toimintakulujen arvioidaan vuonna 2018 olevan yhteensä 435,2 M. Henkilöstökulut ovat talousarvion mukaan 237,7 M. Henkilösivukuluihin on varattu summa, joka on 26,3 % henkilöstölle maksettavista palkoista plus varhemaksu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti 1,5 M. Henkilöstökulut sisältävät 67,5 vakanssin lisäyksen (3,9 M ). Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on varattu yhteensä 80,8 M. Palveluiden ostoihin käytetään 106,0 M vuonna rakennusinvestoinnit 29,8 M atk-sovellukset 4,1 M laitteet 12,0 M muut 0,8 M. Vuoden 2018 suurimmat rakennusinvestoinnit ovat Puijon sairaalan vuodeosastojen uudistaminen (Uusi Sydän) 14,0 M ja Puijon sairaalan peruskorjausvaihe 1 kustannukset 6,0 M. Suurimmat laitehankinnat ovat kuvantamiskeskukselle magneettikuvauslaite 1,5 M ja PET/TT-kuvauslaitteisto 2,8 M. Sovelluksiin varataan yhteensä 4,1 M. Sovellusinvestointien varaus on 3,5 M ja ICT-varautumisen 0,6 M. Merkittävimmät sovellusinvestointikohteet liittyvät potilasjärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon.

33 30 Talousarvion sitovuus Seuraavat osaamiskeskukset toimivat taseyksikköinä, joille laaditaan käyttösuunnitelman yhteydessä oma käyttötalousosa, investointiosa ja rahoitusosa sekä tilinpäätöksessä näiden lisäksi tase: Kanttiini ja virkistyspalvelut Sydänkeskus Neurokeskus Kuvantamiskeskus. Sitovuustasot Talousarvio sitoo hallitusta hallintokeskuksen ja sairaalan alaisten palvelukeskusten osalta seuraavasti: Lainanottovaltuudet Hallintosäännön II osan 6 :n mukaisesta yhtymävaltuuston päätösvallasta siirretään kuntayhtymän hallituksen päätettäväksi kuntayhtymän lainanotosta päättäminen yhtymävaltuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Kuntayhtymän hallituksella on valtuudet sitoutua pitkäaikaiseen lainoitukseen investointien rahoittamiseksi siten, että vuosina lainapääoma voi kasvaa enintään 130 M :lla. Tilapäistä lainaa (esim. pankkilimiittitili tai kuntatodistukset) voidaan maksuvalmiuden turvaamiseksi käyttää enintään 50 M. Taloudellisuus ja tehokkuus o kokonaismenot ja -tulot Potilas-/asiakaslähtöisyys o yli 6 kk jonottaneet, pkl-odotusajan ylitys, lähetteet yli 21 pv. osuus Palvelujen toimivuus o hoitojaksot, hoitopäivät, leikkaukset, avohoidon käynnit Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen o nettotyöpanos. Hankintojen rahoituksessa voidaan käyttää vuokrausta tai leasing-rahoitusta. Leasingrahoituksen enimmäismäärä voi vuonna 2018 olla enintään 12 M. Lainanantovaltuudet Sairaanhoitopiiri voi myöntää hallituksen päätöksellä tytäryhteisölle lyhytaikaista ja pitkäaikaista lainaa. Hallintokeskuksen ja sairaalan alaisten palvelukeskusten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan siten, että kuntayhtymälle hyväksyttyä strategiaa voidaan toteuttaa. Yllä mainittujen sitovien tavoitteiden muutoksista vastaa hallitus. Talousarvio sitoo valtuustoa Kuopion yliopistollisen sairaalan osalta seuraavasti: Taloudellisuus ja tehokkuus o kokonaismenot ja -tulot Palvelujen toimivuus o hoitojaksot, hoitopäivät, leikkaukset, avohoidon käynnit Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen o nettotyöpanos. Yllä mainittujen sitovien tavoitteiden muutoksista vastaa valtuusto. Ympäristöohjelma Sairaanhoitopiirillä on sertifioitu ympäristöohjelma. Ohjelma on hyväksytty hallituksessa. Ohjelman toteuttamisesta annetaan vuosittain erillinen ympäristöraportti hallitukselle. Raportti annetaan tilinpäätöksen yhteydessä tiedoksi valtuustolle. Sairaanhoitopiiri on päättänyt sitoutua Kuntaalan energiatehokkuussopimukseen vuosille ja toteuttaa toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudet tutkimushankkeet Tieteellinen tutkimus on yksi KYSin keskeinen yliopistosairaalatehtävä. Uusia tutkimuksia käynnistyy vuosittain yli 100 ja

34 31 kaikkiaan tällä hetkellä on käynnissä lähes 500 tutkimushanketta. Tutkimustoiminnan jatkuvuuden kannalta ulkopuolisen kilpailun rahoituksen saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Merkittävät institutionaaliset rahoittajat (esim. Suomen Akatemia, Tekes, EU) edellyttävät myöntäessään rahoitusta, että hakijaorganisaatio vastaa hakuehtojen mukaisesta omarahoitusosuudesta. Tähän tarkoitukseen ei voi käyttää ristiin valtion tutkimusrahoitusta eikä myöskään sopimuspohjaista yritysten rahoitusta. Talousarvioon on tehty tätä varten :n varaus vuositason hakuvaiheen omarahoitusosuuksiin. Toteutuneiden hankkeiden yhteenlasketut vuositason omarahoitussummat ovat olleet noin :n tasolla. Sairaanhoitopiiri voi käynnistää tärkeäksi katsottavia kiireellisiä tutkimushankkeita ylittäen edellä mainitun määrärahan.

35 32 9 Jäsenkuntien palvelut ja perittävät korvaukset Palveluiden kysyntä Palveluiden kysyntä on hieman kasvussa. Vuonna 2017 jäsenkuntien lähetteiden määrän arvioidaan olevan noin Lukumääräisesti lähetteiden määrä olisi 2,3 % suurempi kuin Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuus sairaanhoitopiirille koostuu hoitopalvelujen myynnistä, erityisen kalliiden potilaiden hoidosta, erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuudesta (ns. jäsenmaksu) sekä ensihoidon maksuosuudesta. Lisäksi sairaanhoitopiiri veloittaa erikseen jatkohoitoa odottavista potilaista, ns. Mini- Valtava -potilaista ja muista läpilaskutettavista eristä (sairaanhoidolliset ostopalvelut). Mini-Valtavat ovat toisessa sairaanhoitopiirissä hoidettuja potilaita, joilla ei ole maksusitoumusta, esim. opiskelijat ja päivystystapaukset. Lisäksi Mini-Valtaviin luetaan Valviran lähettämät potilaat (Niuva). Kuntien kanssa on lisäksi tehty sopimukset mm. Kuopion psykiatrian keskuksen toiminnasta ja hammasopetusklinikan toiminnasta sekä näiden palveluiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta. Jäsenkuntien suunniteltu maksuosuus vuodelle 2018 on yhteensä 311,75 miljoonaa euroa (ilman sopimuslaskutusta). Tämä on noin 2,0 % (6,1 M ) enemmän kuin vuoden 2017 jäsenkuntien muutettu talousarvio. Jäsenkuntien hoitopalvelulaskutus perustuu palveluiden käyttöön. Erityisen kalliin hoidon kohdalla noudatetaan lakisääteistä tasausjärjestelmää, joka pohjautuu asukaskohtaiseen maksuun ja potilaskohtaiseen kustannusten kertymään. Myös erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan asukaskohtaisella maksulla. Jatkohoitoa odottavien potilaiden maksut, Mini-Valtavat sekä muut läpilaskutettavat erät laskutetaan toteutuman mukaan. Ensihoidon kuntalaskutus Maksuosuus määräytyy 50/50 mallilla siten, että talousarvion maksuosuusprosentit kunnille määritellään edellisen päättyneen vuoden asukaslukujen (50 %) ja potilaan kotikunnan tehtävämäärien (50 %) suhteessa (esim. vuoden 2018 talousarvio vuoden 2016 tehtävämäärien perusteella). Ennakkolaskutus vuoden aikana tehdään 1/12 osina (tai 1/24 osina) pohjautuen talousarvioon. Vuoden loputtua lasketaan sovittujen

36 33 laskutussääntöjen perusteella lopullinen maksuosuus ja tehdään tasauslaskutus. Hinnoitteluperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 21 :n mukaan kuntayhtymän menot katetaan perussopimuksessa mainittua erityisvelvoitteista aiheutuvien menojen maksuosuutta lukuun ottamatta annetuista palveluista perittävillä korvauksilla. Suurten investointien osalta valtuusto voi päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että niiden kustannukset katetaan joko kuntayhtymän lainanotolla tai jäsenkuntien peruspääoman korotuksella. Hinnoittelussa otetaan huomioon palveluiden tuottamisesta aiheutuvat todelliset kustannukset sekä taseyksiköiden osalta tarvittaessa myös markkinahinta. Hinnoittelusta vastaa talousjohtaja. Vuoden 2018 hoitopalveluiden hinnoittelu perustuu DRG-tuotteistukseen. Hintojen määrittelyperusteena käytetään kustannuslaskentaa. Tuotteet koostuvat suoritteista ja DRG-tuotteille on määritetty hinta keskimääräiseen suoritekäyttöön perustuen. Merkittävästi keskihinnasta poikkeavat palvelut laskutetaan suoritteiden summana. Myös ne palvelut, joille ei (toistaiseksi) pystytä määrittelemään luotettavaa DRG-hintaa, laskutetaan suoritteiden summana. Keskihintaan perustuvan laskutuksen osuutta on pyritty kasvattamaan määrittämällä laskutusrajat kansallisen suosituksen mukaisesti ns. variaatiokerroinmallilla, jossa laskutusrajat määritetään eri laajuudelle riippuen tuotteen variaatiokertoimesta (variaatiokerroin = keskihajonta / keskiarvo). Erityisen kalliin hoidon tasaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 25 :n mukaan kuntayhtymässä tasataan poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia lisäkustannuksia. Kustannukset katetaan asukaskohtaisella maksulla, jonka suuruuden valtuusto vahvistaa talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtuusto päättää samassa yhteydessä sen euromääräisen rajan, jonka ylittävät kustannukset kuuluvat tasausjärjestelmän piiriin samoin kuin sen, peritäänkö jäsenkunnilta edellä mainitun euromäärän ylittävältä osalta osakorvausta. Osakorvaus voi olla erisuuruinen erikoisaloilla/sairausryhmissä. Tasausmaksu peritään vuonna 2018 jokaiselta sairaanhoitopiirin jäsenkunnalta asukaslukuperusteisesti. Poikkeuksellisen suuria potilaskohtaisia kustannuksia arvioidaan kertyvän 12,0 M eli noin 48 /asukas. Vuonna 2018 tasausrajana käytetään Jos potilaan hoidosta kalenterivuonna aiheutuneet kustannukset ylittävät :n rajan, tasataan tasausrajan ylimenevät kustannukset asukaslukujen suhteessa. Jos potilaan hoito jatkuu yli kalenterivuoden tai hän tulee seuraavana vuonna uudelleen sairaanhoitoon, alkaa tasausjärjestelmän mukainen korvausjärjestelmä toimia edellä kuvatulla tavalla alusta. Tasausjärjestelmää sovelletaan kaikkiin kuntayhtymässä tehtäviin hoitoihin ja kaikkiin kuntayhtymän kautta laskutettaviin hoitopalveluihin. Erityisvelvoitteiset maksuosuudet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 20 :n mukaisesti sairaanhoitopiirille määrätyistä ja annetuista erityisvelvoitteista aiheutuvat menot katetaan maksuosuuksilla, jotka peritään jäsenkunnilta niiden asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Tällaisia tehtäviä voivat olla esim. potilasvakuutusmaksut, kriisivalmiuden ylläpito, aluevastuutehtävät (mm. laadunvarmistus, ohjaus, koulutus, apuvälinekeskus) sekä opetus- ja tutkimustoiminnasta sellaiset tehtävät, mitä ei rahoiteta erillisrahoituksena. Kuntayhtymän talousarvion sivuilla (Jäsenmaksulla katettavat erityisvelvoitteet vuonna 2018) on yksityiskohtainen selvitys jäsenmaksun kautta rahoitettavista menoista palvelualueittain. Erityisvelvoitteista perittävä jäsenmaksu on 6,2 M. Jäsenmaksu kannetaan kunnilta 1/12 kuukausittain. Asukasta kohti jäsenmaksu on 25 euroa.

37 34 Ennakonkanto Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen 22 :n mukaan kuntayhtymän valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä siitä, kannetaanko jäsenkunnilta niille myytävistä palveluista ennakkoa. Vuonna 2018 kannetaan jäsenkunnilta kuukausittain ennakkoa. Ennakon suuruus on 1/12 taloussuunnitelman mukaisesti ennakoiduista jäsenkunnille myytäväksi arvioiduista hoitopalveluiden yhteissummasta sekä jäsenmaksun kautta rahoitettavista menoista. Myös Kuopion psykiatrian keskuksen sopimuslaskutus kannetaan 1/12 osin kuukausittain. Alijäämien kattaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirillä oli kattamatonta alijäämää 9,4 M Alijäämä tullaan kattamaan vuosien aikana seuraavasti: - 1,8 M tilikausien ylijäämillä (ilman myyntivoittoa) - 4,6 M myyntivoitoilla - 3,0 M vuonna 2017 perussopimuksen 24 :n mukaisilla maksuilla. Perittyä ennakkoa verrataan kunkin jäsenkunnan ostamista palveluista kertyneisiin kustannuksiin kuukausittain jälkikäteen. Tällöin jäsenkunnalle hyvitetään kannetut ennakot ja vastaavasti peritään lisäsuoritus, mikäli ennakot eivät riitä kattamaan toteutuneesta palvelujen ostoista aiheutuneita kuluja. Kannetut ennakot eivät sisällä muista sairaanhoitopiireistä tulevia läpilaskutettavia eriä. Ennakot eivät myöskään sisällä jatkohoitoa odottavien potilaiden hoitomaksuja, erityisen kalliin hoidon tasausta eikä ostopalveluja. Jäsenkuntien ennakot peritään kuukausittain siten, että kunkin kuukauden 2. päivänä peritään 50 % ennakoista ja 13. päivänä 50 % ennakoista. Peruspääoman korko Jäsenkunnille maksetaan vuonna 2018 peruspääoman korkoa 1,0 %, yhteensä noin 1,0 M.

38 35 10 Liikelaitokset Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos n taloussuunnitelma vuosille on liitteenä 2. n tavoitteet Valtuuston asettama taloudellinen tulostavoite lle on nolla. Kuntayhtymän tarkastelu Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen esitetään laskelmin, joissa liikelaitos on yhdistelty KYSin tuloslaskelmaosaan, investointiosaan ja rahoitusosaan. Laskelmista on eliminoitu liikelaitoksen ja KYSin välinen sisäinen kauppa. Nämä laskelmat löytyvät liitteestä 3. n sijoitusrahaston pääomalle maksetaan rahastosäännön mukainen korko, joka on 3 %. Lisäksi peruspääomalle maksetaan 1 %:n vuotuinen korko.

39 36 11 Konserniin kuuluvat yhteisöt Kuntayhtymän konsernia johtavat valtuusto ja hallitus. Konsernivalvonnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä konserniohjeita. Tytäryhteisöt Tytäryhteisöiksi lasketaan ne yhteisöt, joissa kuntayhtymällä on tosiasiallinen määräysvalta. Tytäryhteisöjen keskeiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään taloussuunnitelmassa ja tavoitteiden seuranta tapahtuu konsernitilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymään kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt (omistusosuus suluissa) : o Sakupe Oy (51,00 %) o Kiinteistö Oy Mustinlampi (100 %) o Kiinteistö Oy Isoharja (79,60 %) o Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimussäätiö sr (100 %) Tytäryhteisöjen tavoitteet : Sakupe Oy Oy:tä. Sulautumissuunnitelman täytäntöönpano edellyttää vielä kummassakin yhtiössä yhtiökokousten hyväksyntää. Toteutuessaan fuusio vaikuttaa merkittävästi yhtiön lähivuosien toimintaan, talouteen ja investointeihin. Sakupe Oy:n lähivuosien avaintavoitteet ovat: - edellä esitetyn yritysfuusion onnistunut täytäntöönpano - yhtenäisen yrityskulttuurin omaksuminen kaikissa toimipaikoissa - toiminnanohjaus- ja tilausjärjestelmien uudistaminen sekä yhtenäistäminen koko yhtiössä (prosessi- ja asiakasnäkökulma) - tehokkuuden parantaminen, mittarina kg/hlö/tunti (prosessinäkökulma) - toimitusvarmuuden ja toiminnan laadun parantaminen sekä uusien palvelumallien kehittäminen (esim. työvaateautomaatit, ja UHF-mikrosiruteknologia), mittarina tärkeimpien tuotteiden toimitusvarmuusprosentti (asiakasnäkökulma) - turvallisuuden parantaminen, mittarina työtapaturmien määrä ja niitä ennaltaehkäisevät toimet (henkilöstönäkökulma). 1b) Taloudelliset tulostavoitteet Sakupe Oy Toteutuma Tavoite Mittari (1 000 ) Liikevaihto Tulostavoite Investoinnit Pitkäaikaisen velan määrä Omavaraisuusaste (%) 46,5 54,0 1. Tulostavoitteet 1a) Toiminnalliset tavoitteet Sakupe Oy:n toiminnan volyymi ja omistajaasiakkaiden määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Yhtiöllä on kaksi toimipaikkaa, toinen Siilinjärvellä ja toinen Jyväskylässä. Syksyllä 2017 yhtiössä on hyväksytty sulautumissuunnitelma, jonka mukaisesti Joensuussa toimiva Karjalan Tekstiilipalvelu Oy sulautuu vuoden 2018 alussa osaksi Sakupe Sakupen nykyisen asiakasmäärän ja palveluvolyymin odotetaan pysyvän melko lähellä nykyistä tasoaan. Liikevaihdon ennustetaan kuitenkin kasvavan fuusion toteutuessa runsaat 35 % vuonna Nykyinen hankintalaki supistaa merkittävästi kunnallisten yhtiöiden mahdollisuutta toimia avoimella sektorilla, jonka seurauksena yksityisiltä yrityksiltä kertyvä liikevaihto vähenee lähivuosina. Maakuntauudistus avannee kuitenkin inhouse asemasta toimivalle yhtiölle myös uutta kasvupotentiaalia, erityisesti Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueilla. Palveluhintojen maltillinen kehitys, yhdistettynä nousevaan kustannustasoon, vaikuttanee suunnittelukaudella yhtiön kannattavuuteen. Pohjois-Savossa laajasti sovellettavan IS- Hankinnan yhteistekstiilejä koskevan puiteso-

40 37 pimuksen hintoihin ei tehdä korotusta, vaan hinnat pidetään jo kuudetta vuotta peräkkäin ennallaan. KYS:ssä käyttöönotetun työvaatteiden automaattijakelun myötä työvaatteiden hintoja on voitu alentaa n. 15 % tehostuneen kierron myötä. Pitkällä tähtäimellä yhtiömme tavoitteena on pitää oman pääoman tuotto keskimäärin 6-10 %:n välillä ja omavaraisuusaste noin %:n tasolla. 2. Investoinnit Viime vuosina toteutetuilla investoinneilla on laitettu yhtiömme nykyiset toimintapuitteet pääosin kuntoon. Karjalan Tekstiilipalvelu Oy:n kanssa suunniteltu fuusio merkitsee toteutuessaan kuitenkin merkittävää investointitarvetta, sillä Joensuun tuotantolaitos tulee uudistaa rakennuksen osalta kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä myös pääosa Joensuun laitoksen konekannasta täytyy uusia. Tavoiteaikataulu Sakupe Joensuun yksikön konekannan uudistamiselle ja uusiin tiloihin muutolle on mennessä. Suunnitelman mukaisesti Sakupe Oy muuttaa Joensuun yksikkönsä sitä varten rakennettuihin vuokratiloihin, ja tekee tarvittavat tuotantokoneinvestoinnit omaan taseeseensa. Tarkoituksenmukaisten tilojen pääomavuokran arvioidaan oleva vuosittain n. 350 t tasoa, ja tuotantotiloihin tarvittavien koneinvestointien suuruusluokan olevan n. 4 M. Lähivuosina muut investointitarpeet ovat selvästi maltillisemmat, ja uusinvestoinnit suuntautuvat lähinnä uuden teknologian parempaan hyödyntämiseen asiakaspalvelussa ja tuotannon tehokkuudessa (työvaateautomaatit, uusi toiminnanohjausjärjestelmä, automaatiojärjestelmät) sekä työturvallisuuden parantamisessa (esim. suojarakenteet). Lisäksi tehdään välttämättömät korvausinvestoinnit vanhenevan konekannan osalta. Vuodelle 2018 suunnitellut 1,45 M :n investoinnit sisältävät 800 t asiakaskohtaisia vuokratekstiilejä sekä tuotantokoneiden ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamista. Sakupe Oy:ssä on laadittu hallituksen linjausten pohjalta vuoteen 2023 ulottuva investointisuunnitelma. Investointiohjelmaa toteutetaan huomioiden kulloinkin vallitsevat tuotannolliset, taloudelliset ja koneiden kuntoon liittyvät seikat. 3. Toiminnan vakaus ja riskien hallinta Tuotantokoneiden tehokkuus ja ajanmukaisuus sekä osaava työvoima ovat Sakupe Oy:n tuotannon vakauden kannalta keskeisiä tekijöitä. Yhtiömme nykyiset kaksi tuotantolaitosta on varustettu kattavasti sairaaloiden tekstiilihuoltoon sopiviksi, jolloin ne voivat tarvittaessa tukea toinen toistaan. Myös Joensuun yksiköstä on suunniteltu täysipainoisesti toimivaa sairaalapesulaa, joka entisestään parantaa yhtiömme toiminnan varmuutta sekä jatkuvuudenhallintaa poikkeusoloissa. Tuotantotekijöihin liittyviä riskejä pyrimme hallitsemaan myös suunnitelmallisella kunnossapidolla, ennakoimalla kalustoon liittyviä riskejä sekä pitämällä huolta henkilöstön kouluttamisesta ja työvoiman saatavuudesta. Yhtiön vakuutusturva on ajan tasalla. 4. Muuta huomioitavaa --- Kiinteistö Oy Mustinlampi Kiinteistö Oy Mustinlampi Toteutuma Tavoite Mittari (1 000 ) Liikevaihto Tulostavoite -1 0 Investoinnit Pitkäaikaisen velan määrä Omavaraisuusaste (%) 8,7 9,0 % 1. Tulostavoitteet 1a) Toiminnalliset tavoitteet Yhtiö tarjoaa Puijon sairaalan alueella konsernin eri yhteisöjen käyttöön tukipalveluille kehitettyjä toimitiloja kokonaistaloudellisesti. Yhtiö tuottaa ja kehittää sairaanhoitopiirin kaikkien toimipisteiden pysäköintipalveluita kysynnän vaatimalla tavalla.

41 38 Viimeisten vuosien aikana tehtyjen investointien hoitaminen kiinteistön arvoa säilyttäen ja toimitilojen toimivuuden arviointi ja ylläpitotoiminnan järjestäminen vaativat toimia. 1b) Taloudelliset tulostavoitteet Yhtiön toiminnan tulee olla pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa ja yhtiön maksuvalmiuden hyvällä tasolla. Yhtiön toiminnan luonteen vuoksi se ei hae pitkällä tähtäimellä taloudellista voittoa, josta koituisi veroseuraamuksia. Kannattavuuden tulee kuitenkin olla sellainen, ettei pitkäaikaista korjausvelkaa pääse syntymään. 2. Investoinnit Yhtiön investoinnit keskittyvät olemassa olevien rakennusten arvon säilyttämiseen ja tarvittaessa palvelukyvyn parantamiseen. Kaikkinensa investointitaso tulee olemaan lähivuosina euroa vuosittain, ellei vuokralaisten tarpeista muuta tule eteen. Tällä hetkellä yhtiöllä ei ole tiedossa merkittäviä investointeja vuodelle Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät kannattavat investoinnit, joilla on kohtuullinen takaisinmaksuaika sekä mahdollisesti investointitukikelpoisuus, tulevat harkittavaksi seuraavien vuosien aikana. Samalla varmistetaan rakennusten kyky siirtyä vaiheittain Puijon sairaalan keskitettyyn kylmänjakeluun. 3. Toiminnan vakaus ja riskien hallinta Toiminta on vakaalla pohjalla. Yhtiön ottamille lainoille on saatu kuntayhtymän omavelkainen takaus. Lainojen hoitokulut on mitoitettu siten, että niistä aiheutuvat kustannusmuutokset ovat ennakoitavissa ja hallitaan hyvin. Rahoitusriskejä on matalan korkotason aikaan suojattu mahdollisesti tulevaa korkojen nousua varten. Koronvaihtosopimuksia uusitaan niin, että ne voidaan jatkossakin käsitellä taseen ulkopuolisina erinä. Pysäköintitoiminnan ja toimitilojen vuokratariffit ovat kilpailukykyisiä ja niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset maltillisia. Vuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia. Vakuutusturvan järjestämisessä käytetään sairaanhoitopiirin vakuutusmeklaripalveluita. Vakuutusturva on viimeisimmässä sopimusmuutoksessa arvioitu vastaamaan yhtiön tarpeita. Vakuutusten kilpailutusta valmistellaan vuodelle Sisäisen tarkastuksen toimintamalli on järjestetty konserniohjeen mukaisesti. Vuosittain tehtävien tarkastusten painotuksista päättää yhtiön hallitus. 4. Muuta huomioitavaa Kiinteistöyhtiön toiminnan volyymi säilynee lähivuosina ennallaan. Suurimmat muutokset tulevaisuudessa tuo valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistus. Uudistuksen myötä yhtiön omistus siirtyy maakuntien kiinteistöomaisuudesta vastaavalle Maakuntien tilakeskus Oy:lle. Kiinteistö Oy Isoharja Kiinteistö Oy Isoharja Toteutuma Tavoite Mittari (1 000 ) Liikevaihto Tulostavoite Investoinnit Pitkäaikaisen velan määrä Omavaraisuusaste (%) 33,6 37,8 1. Tulostavoitteet 1a) Toiminnalliset tavoitteet Kiinteistö Oy Isoharjan markkinointinimen INNOCUMin tunnettuutta vahvistetaan järjestämällä yritystapahtumia, verkottumalla ja sähköisiä kanavia käyttämällä. Taloudellinen käyttöaste pidetään yli 92 %:n tasolla vastaamalla nykyisten asiakkaiden tarpeenmukaisiin tilatarpeisiin ja ylläpitämällä ja parantamalla vuokrattujen tilojen tasoa sekä harjoittamalla aktiivista uusasiakashankintaa. Asiakastyytyväisyys pidetään edelleen hyvällä tasolla Innocum-hengen mukaisella palvelualttiudella ja asiakassuhteilla sekä tarjoamalla asiakkaille arvoa tuottavia

42 39 lisäpalveluja (mitataan joka toinen vuosi tehtävällä asiakastyytyväisyystutkimuksella). Taloushallinnon ja kiinteistöjen huolto- ja korjaustoiminnan sähköistä raportointia ja dokumentointia sekä asiakashallintaohjelmistoa edelleen kehitetään toiminnan vaatimien tarpeiden mukaan. Kiinteistöyhtiön maankäytön tehokkuutta parannetaan aloittamalla alueelle lisärakentamisen mahdollistavan asemakaavan suunnittelu vuonna 2016 valmistuneen yleiskaavan pohjalta. 1b) Taloudelliset tulostavoitteet Sijoitettu pääoman tuotto yli 5 % Kiinteistöjen taloudellinen käyttöaste yli 92 % Omavaraisuusaste yli 35 % Lainojen suunnitelmien mukaiset lyhennykset Investointien ja vuosikorjausten rahoitus tulorahoituksella 2. Investoinnit Investoinnit tehdään liiketoiminnan tuottamalla tulorahoituksella. Suurimmat seuraavien kolmen vuoden ajanjaksoon suunnitellut investoinnit ja vuosikorjaukset ovat: Rakennuksessa S1: Ilmanvaihtokoneiden päivittäminen (2018), vesikaton korjaus/pinnoitus (2019), julkisivujen korjausmaalaus (2020) Rakennuksessa S2: Katon ja räystäsrakenteiden uusimista ja ulkoseinien korjausmaalausta (2018, 2019 ja 2020), pohja- ja 1. kerroksen sisätilojen korjaukset vaiheittain vuosille 2018 ja 2019 jakautuen. Rakennuksessa S3: Sisätilojen yleiskunnostusta/päivittämistä, sähköjen uusiminen (2018) Rakennuksessa L4: Kuntoarvion pohjalta tehtävät kunnostusja korjaustyöt (2018) Kaikki kiinteistöt: Vuokrattavien sekä yleisten tilojen tarpeen mukaista kunnostamista ja toimistokalusteiden hankkimista-/uusimista 3. Toiminnan vakaus ja riskien hallinta Toiminnan vakaus perustuu korkeaan käyttöasteeseen, pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin ja talouden (kassan) hallintaan. Mahdollisen taloudellisen riskitekijän muodostavat tulevaan maakuntauudistukseen liittyvät sote-puolen tilatarpeiden muutokset. Luottotappioiden synnyn pyrimme estämään vuonna 2014 laaditun ja yhtiön hallituksen hyväksymän maksunvalvonta- ja perintäohjeistuksen avulla. Vanhat rakennukset muodostavat yllättävien korjaustöiden kustannusriskin vuosien saatossa kasvaneen kiinteistöihin kohdistuvan korjausvelan vuoksi. Riskin hallitsemiseksi kiinteistöjen vuosittaista kunnossapitoa ja peruskorjauksia jatketaan investointisuunnitelman mukaisesti, kuitenkin tekemällä suunnitelmaan tarvittavia priorisointeja kiinteistöön kohdistuvien havaintojen sekä kuntotutkimuksien perusteella. 4. Muuta huomioitavaa INNOCUMin visio on tarjota Viihtyisin toimintaympäristö asiakasyrityksilleen ja - yhteisöilleen sekä niiden henkilökunnalle. Toimintaympäristö kattaa terveet ja viihtyisät toimitilat vuokraamissaan tiloissa sekä tarpeenmukaiset palvelut, jotka auttavat yritystä keskittymään ydinliiketoimintaansa. Viihtyisin toimintaympäristö sisältää myös kulttuurihistoriallisesti merkittävän Harjamäen alueen keskellä kauneinta Siilinjärveä. Keskeinen sijainti maakunnassa ja hyvät liikenneyhteydet lisäävät työssäkäynnin viihtyisyyttä ja mahdollisuuksia menestyksekkäälle yrittämiselle. INNOCUMin missio on Arvoa asiakkaalle tarpeenmukaisilla toimitiloilla. Asiakkaan tarve ohjaa tekemisiämme. Vastaamme asiakastarpeeseen eri tilavaihtoehtoja esittelemällä ja neuvottelemalla ratkaisu kunkin yrityksen / yhteisön toiminnan laajuus ja taloudellinen tilanne huomioiden. Oman haasteensa ja rajoitteensa tähän tuovat vanhojen kiinteistöjen paksujen tiiliseinien muuntautumiskyvyttömyys.

43 40 Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimussäätiö sr Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimussäätiö sr Toteutuma Tavoite Mittari (1 000 ) Liikevaihto Tulostavoite Investoinnit Pitkäaikaisen velan määrä Omavaraisuusaste (%) 100,0 100,0 1. Tulostavoitteet 1a) Toiminnalliset tavoitteet Seuraavan suunnittelukauden keskeisenä tavoitteena on edelleen kehittää ja vakiinnuttaa toimintaa sekä kohdistaa resursseja lahjoitusvarojen kasvattamiseen. Tulevalla kaudella Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimussäätiön toimintaa kehitetään edelleen lisäämällä toiminnan näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Tutkimussäätiön hallituksen jäsenet esittelevät tutkimussäätiötä ja sen toimintaa aktiivisesti tilaisuuksissa. omistusosuus (yli 20 %) sekä kuntayhtymät tai liikelaitoskuntayhtymät, joissa kuntayhtymällä ei ole määräysvaltaa. Myös muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen valvonnassa noudatetaan hallituksen hyväksymiä konserniohjeita soveltuvin osin. Jäljempänä on listattuina muut yhteisöt ja KYSin omistusosuus niissä Yhteisyhteisöt: o Istekki Oy (32,15 %) o IS-Hankinta Oy (25,36 %) Osakkuusyhteisöt: o Kiinteistö KYS Oy (48,80 %) o KYS Invest Oy (48,78 %) o FinnHEMS Oy (20,00 %) Liikelaitoskuntayhtymät: o ISLAB (66,77 %) o Servica (48,47 %) Servican alijäämä tilinpäätöksen mukaan oli ,28 e 1b) Taloudelliset tulostavoitteet Tulevana kautena KYSin tutkimussäätiön jaettavaa apurahasummaa pyritään kasvattamaan. Säätiön tilejä, rahastoja ja sijoituksia seurataan säännöllisesti. 2. Investoinnit KYSin tutkimussäätiöllä ei ole investointeja. 3. Toiminnan vakaus ja riskien hallinta KYSin tutkimussäätiön toiminta on vakaata ja riskit matalia. Muutoksia toiminnan vakaudessa tai riskeissä ei ole näköpiirissä. Säätiön varojen hoidossa käytetään asiantuntijapalveluita. 4. Muuta huomioitavaa --- Muut yhteisöt Muita konserniin kuuluvia yhteisöjä ovat ne yhtiöt, joissa kuntayhtymällä ei ole määräysvaltaa ja joissa kuntayhtymällä on merkittävä

44 LIITE 1 KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

45 41 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitusta sitovat tavoitteet vuodelle 2018 Hallintokeskus Sairaalan hallinto Taseyksiköt Operatiivinen keskus Lääkinnälliset palvelut Mielenterveys ja hyvinvointi Akuutti Hoitotyön palvelukeskus Potilas-/ asiakaslähtöisyys Yli 6 kk jonottaneet Pkl-odotusajan ylitys Lähetteet yli 21 pv. osuus (%) Palvelujen toimivuus Hoitojaksot Hoitopäivät Leikkaukset Avohoidon käynnit Taloudellisuus ja tehokkuus Tulot yhteensä Menot yhteensä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja osaaminen Nettotyöpanos 176,4 12,2 612,1 624,1 590,4 341,3 333,9 383,1

46 42 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TULOSLASKELMA Kuopion yliopistollinen sairaala TP 2016 MUUTETTU TALOUS- MUUTETTU TA 2017 / TA 2018 TA 2017 ARVIO Muutos Muutos 2018 % Toimintatuotot ,1 Myyntituotot ,2 Jäsenkunnat ,0 Ulkokunnat ,7 Muut myyntituotot ,0 Erityisvaltionosuus ,3 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,4 Muut tuotot ,6 Valmistus omaan käyttöön ,4 Toimintakulut ,6 Henkilöstökulut ,9 Palkat ,3 Henkilösivukulut ,5 Henkilöstökorvaukset ,8 Palvelujen ostot ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Muut kulut ,2 TOIMINTAKATE ,3 Rahoitustuotot ja -kulut ,3 Korkotuotot ,5 Muut rahoitustuotot ,1 Korkokulut ,3 Muut rahoituskulut ,2 VUOSIKATE ,1 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista ,6 Satunnaiset tuotot ja kulut *** Satunnaiset tuotot *** Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS ,8 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,7

47 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 43 TULOSLASKELMAOSA Kuopion yliopistollinen sairaala TP 2016 MUUTETTU TA 2018 TS 2019 TS 2020 TA 2017 Tavoitteet Määrätavoitteet: Hoitopäivät Hoitojaksot Poliklinikkakäynnit Leikkaukset Taloudellisuustavoitteet: Hoitopalvelut jäsenkunnille josta; - jäsenmaksut erityisen kallis hoito Hoitopalvelut muille Toimintatuotot Myyntituotot Hoitopalvelujen myynti Muut myyntituotot Myyntituotot, liikelaitokselta Erityisvaltionosuus Maksutuotot Asiakasmaksut Muut maksut Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokrat Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut kulut

48 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 44 TULOSLASKELMAOSA Kuopion yliopistollinen sairaala TP 2016 MUUTETTU TA 2018 TS 2019 TS 2020 TA 2017 TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut Muut rahoituskulut liikelaitokselle VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot rakennuksista ja maarakenteista Poistot koneista ja kalustosta Poistot atk-ohjelmista Poistot pitkävaikutteisista menoista Poistot kiinteistä rakenteista ja laitteista Suunnitelman ylittävät poistot Rakennuksista ja maarakenteista Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,44 106,97 106,50 106,93 107,19 Vuosikate / Poistonalaiset investoinnit, % 30,01 40,93 53,00 59,09 55,06 Kertynyt yli-/alijäämä Pysyvät vastaavat: Arvo Lisäykset (investointiosa) Muut lisäykset Vähennykset (sis. Investointivar. käyt.) Poistot Arvo

49 50 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ RAHOITUSLASKELMA Kuopion yliopistollinen sairaala TP 2016 MUUTETTU TA 2018 TS 2019 TS 2020 TA 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate + / Satunnaiset erät + / Tulorahoituksen korjauserät + / Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta + / Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos + / Oman pääoman muutokset + / - Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen + / Rahavarat Rahavarat Lainakanta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, M -211,8-198,5-179,0-130,0-112,6 Investointien tulorahoitus, % 39,6 60,6 53,7 58,0 48,4 Lainanhoitokate 2,3 2,2 1,9 1,7 1,7 Kassan riittävyys, pv

50 51 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA / JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET V.2018 KÄYTTÖÖN PERUSTUVAT OSUUDET HOITOPALVELUT ASUKASLUKUUN PERUSTUVAT OSUUDET JÄSEN- Perus- Ostopalvelut Jatkohoito- Mini-Valtavat JÄSEN- Asukasluku Jäsenmaksu Erityisen KUNNAN hoitopalvelut paikkaa KUNNILLE kallis hoito MAKSUodottavat OSUUS Iisalmi Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä YHTEENSÄ

51 52 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ HOITOPALVELUJEN MYYNNIN KEHITYS JÄSENKUNNILLE (DEFL.) VUOSINA JA ESITYS VUODELLE 2018 SHP Hoitopalvelujen Erityisen kallis hoito Ensihoito Jäsenkuntien Jäsenkunta Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016 Keskiarvo % myynti ja jäsenmaksu maksuos. v (1 vuodelle 2018 vuodelle 2018 Iisalmi , Kaavi , Keitele , Kiuruvesi , Kuopio , Lapinlahti , Leppävirta , Pielavesi , Rautalampi , Rautavaara , Siilinjärvi , Sonkajärvi , Suonenjoki , Tervo , Tuusniemi , Varkaus , Vesanto , Vieremä , YHTEENSÄ , ) Hoitopalvelujen myynti jäsenkunnille sisältää deflatoidut tasattavat hoitopalvelut (tasattavat hoitopalvelut: bruttohoitopalvelut, joista on vähennetty valtionavustus oikeuspsyk.potil. tutkimuksiin, Minivaltavat ja TEO, jatkohoitopaikkaa odottavat, ostopalvelut, erityisen kallis hoito ja ensihoito).

52 53 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN KÄYTTÄMÄT SAIRAALAPALVELUT KUNNITTAIN Kuopion yliopistollinen sairaala (sisältää oman ja ostetun toiminnan) TOTEUMA ARVIO ARVIO IISALMI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset KAAVI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset KEITELE Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset KIURUVESI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset KUOPIO Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset LAPINLAHTI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset

53 54 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kuopion yliopistollinen sairaala (sisältää oman ja ostetun toiminnan) TOTEUMA ARVIO ARVIO LEPPÄVIRTA Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset PIELAVESI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset RAUTALAMPI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset RAUTAVAARA Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset SIILINJÄRVI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset SONKAJÄRVI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset

54 55 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kuopion yliopistollinen sairaala (sisältää oman ja ostetun toiminnan) TOTEUMA ARVIO ARVIO SUONENJOKI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset TERVO Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset TUUSNIEMI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset VARKAUS Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset VESANTO Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset VIEREMÄ Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset

55 56 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kuopion yliopistollinen sairaala (sisältää oman ja ostetun toiminnan) TOTEUMA ARVIO ARVIO JÄSENKUNNAT Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset ULKOKUNNAT Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset KAIKKI Hoitojaksot Hoitopäivät Pkl-käynnit Leikkaukset

56 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 57 JÄSENMAKSULLA KATETTAVAT ERITYISVELVOITTEET V Hallintokeskus TA 2016 MUUTETTU 2017 TA 2018 Sairaanhoidon hallinto 3 yleislääk. erikoist.lääk. (50 %) + liikuntalääketiede auditoriorakennuksen tilavuokrat pth-yksikkö Haipro tietojärjestelmäkustannukset Potilasturvallisuus StopDia hanke Erva-yksikkö Tietohallinto ja kehittäminen tietohallinnon alueellinen ja kansallinen yhteistyö sekä alueelliset tietojärjestelmähankkeet Terveysportti, alueellinen osuus KanTa-palvelujen ylläpito ISAACUS Taloushallinto potilasvakuutusmaksu myrkytyskeskus steriilin hoitotavaran varmuusvarastointi Yleishallinto tyhjien tilojen ylläpito Henkilöstöhallinto Alueellisen valmiussuunnitelman ylläpito ja päivitys shp:n johtokeskuksen varustaminen Ulkopuolisten koulutukseen osallistujien laskutus Kliinisen koulutuksen keskus (mm. elvytyskoulutukset) Sairaalan hallinto Sairaalan hallinto ISLABilta ostot Kliininen kemia kriisivalmiuden ylläpito vieritestauksen ohjaus asiakasyhteisöissä Kliininen mikrobiologia erikoissairaanhoitolakiin ja tartuntatautilakiin liittyvät velvoitteet kriisivalmiuden ja poikkeusolojen valmiusvaraston ylläpito Tiedepalvelukeskus palveluyksiköiden tutkimustyön infrastruktuuri

57 58 JÄSENMAKSULLA KATETTAVAT ERITYISVELVOITTEET V Taseyksiköt TA 2016 MUUTETTU 2017 TA 2018 KYS-Kuvantamiskeskus Kuvantamiskeskuksen yhteiskustannukset lääketieteellisen fysiikan asiantuntijatehtävät Kliininen fysiologia kliinis-fysiologisten tutkimusten laadunvalvonta, neuvonta tutkimusten suorittamisessa, laatutyö ja avustaminen laitehankinnoissa mm. EKG Kliininen radiologia alueellinen koulutus ja laadunvalvonta sekä tuottavuus - ohjelmaan liittyvä alueradiologian suunnittelutyö Kuntoutus apuvälinekeskus Erittäin vaativa sairaalakuntoutus -hanke alueellisen Effector-järjestelmän käyttö- ja ylläpitokustannukset Operatiivinen keskus Kirurgia ommelaineet/varmuusvarastointi Aistinelinsairaudet tekninen ohjaaja / Tikoteekki suun terveydenhuollon päivystys Medisiininen keskus Medisiininen keskus infektioyksikkö Lääkehuolto varmuusvarastointi/velvoitevarastointi Mielenterveys ja hyvinvointi Psykiatria Nuorten telaketjut - varhainen puuttuminen nuorten ongelmiin - hanke Akuutti Päivystys ja tehohoito päivystysalueen kokonaisremontin suunnittelu (väistötilojen toiminnallinen kokonaisuus sekä uuden päivystyspoliklinikan yksityiskohtainen muuttosuunnittelu ja muu koordinointityö tammi-huhtikuussa 2017) päivystyksen maakunnalliseen keskittämiseen ja akuuttilääketieteen kehittämiseen liittyvä suunnittelutyö

58 59 JÄSENMAKSULLA KATETTAVAT ERITYISVELVOITTEET V TA 2016 MUUTETTU 2017 TA 2018 Ensihoitopalvelut ERVA-ensihoitokeskuksen lakisääteiset tehtävät ensihoitolääkäripäivystys ensihoitokeskus VIRVE aluepääkäyttötoiminta (sis. henkilöstökulut, matkakulut ja tekniset kulut) ERICA/KEJO aluepääkäyttötoiminta (sis. henkilöstö- ja matkakulut ja tekniset kulut) muut kulut (ylilääkäri/hallintosihteeri) TUVE-vakioitujen työasemien vuokra (3 kpl) PSSHP ensihoitopalvelut varautumis- ja valmiustoiminnan kustannukset (harjoitukset ja hälytysohjelmat) varautuminen ensihoidon lääkärin kumppanuusvirkaan yhdessä Savonia-AMK:n kanssa TUVE-vakioitujen työasemien ERICA CLIENT -työasema (2 kpl) TUVE-vakioitujen työasemien KEJO JOKE (1 kpl) 852 TUVE-vakioitujen työasemien vuokra (80 kpl) KEJO-lisenssi (80 kpl) KYS VIRVE KYSin VIRVE-puhelimet, käyttömaksut ja huolto KYS varautuminen Valmius- ja varautumistoiminta JÄSENMAKSURAHOITUS YHTEENSÄ

59 60 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PERUSPÄÄOMAN KORKO V Peruspääomaosuus Peruspääoman korko JÄSENKUNTA Iisalmi , Kaavi , Keitele , Kiuruvesi , Kuopio , Lapinlahti , Leppävirta , Pielavesi , Rautalampi , Rautavaara , Siilinjärvi , Sonkajärvi , Suonenjoki , Tervo , Tuusniemi , Varkaus , Vesanto , Vieremä , YHTEENSÄ ,

60 LIITE 2 PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYSTERI

61 61 Perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon liikelaitos KYSTERI TALOUSSUUNNITELMA

62 62 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Taloussuunnitelma Numero 2 (14) Palvelualue Käsittelijä/EP POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI PERUSTERVEYDENHUOLLON JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON LIIKELAITOS KYS- TERIN TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Julkinen talous Hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon kymmenen vuoden tavoitteen painopiste on ennaltaehkäisyssä. Tavoitteena on, että hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä toivotaan yhteisillä varoilla saatavan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Hallituskauden ajalle sosiaali- ja terveydenhuollolle on asetettu seuraavat tavoitteet: 1) terveyden edistämistä ja varhaista tukea vahvistetaan poikkihallinnollisessa päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä ja terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan, 2) eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta ja elämäntavoista tuetaan ja julkinen palvelulupaus määritellään yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa, 3) lasten ja perheiden hyvinvointia ja voimavaroja vahvistetaan, 4) ikääntyneiden ihmisten kotiin annettaviin palveluihin painotetaan ja omaishoitoa vahvistetaan, 5) sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus parantaa peruspalveluja ja tietojärjestelmiä, 6) sosiaaliturvaa uudistetaan osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, 7) järjestötyötä ja vapaaehtoistoimintaa helpotetaan ja yhteisöllisyyttä lisätään normeja purkamalla, 8) hallitus asettaa yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hallituksen heinäkuussa 2017 tekemien linjausten mukaan vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy vuonna 2020 kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (myöhemmin maakunta). Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään siis kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Perustettavat maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta ja ne perustetaan monitoimialaisiksi. Sote- ja aluehallintouudistuksen vaikutuksia ei ole huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa. Vaikutukset huomioidaan uudistuksen valmistelun edetessä. Valmistelussa on useita lakeja. Taloussuunnitelman lähtökohdat Pohjois-Savon kunnista Pielavesi, Keitele, Vesanto, Tervo, Leppävirta, Juankoski, Kaavi ja Rautavaara siirsivät perustamissopimuksen mukaisesti perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon järjestämisvastuun alkaen osaksi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastuulla. Juankoski liittyy kuntaliitoksen kautta Kuopioon Tältä osin järjestämisvastuu koskee jatkossa kahdeksan kunnan sijaan seitsemää kuntaa. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden mukaisten palvelujen tason määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä palvelurakenteella, kustannus- ja laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan ja keiden palvelujen tuottajien toimesta. Palvelujen tarpeen arviointi toteutuu lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen tai muun hoidon ja hoivan tarpeen arvioinnin mukaisesti. Järjestämisvastuun toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä valmistellaan yhteistyössä kuntien kanssa perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskeva puitesuunnitelma valtuustokausittain. Järjestämisvastuun toteuttamisesta vastaa sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteinen toimielin tilaajatoimikunta, joka asettaa toiminnalliset tavoitteet suunnittelukaudelle. Tilaajatoimikunnan esittelijänä toimii johtajaylilääkäri. Jäsenkunnat käsit- Laskutusosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ky PL KYS Posti- ja käyntiosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri n hallinto PL KYS Puijonlaaksontie 2, rak. 3 Koillis-Savon palveluyksikkö Juankosken terveysasema Terveystie Juankoski Leppävirran palveluyksikkö Leppävirran terveysasema Savonkatu Leppävirta Nilakan palveluyksikkö Pielaveden terveysasema Savikontie Pielavesi Vaihde (017) etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus

63 63 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Taloussuunnitelma Numero 3 (14) Palvelualue Käsittelijä/EP televät puitesuunnitelman valtuustoissaan. Vuosittain laadittavat palvelusopimukset kuvaavat palvelutasoa, ohjaavat toimintaa ja toimivat taloussuunnittelun pohjana. liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunta, joka vastaa taloussuunnitelman ja arvion valmistelusta. Suomen kuntaliiton suosituksen mukaisesti liikelaitoksen taloussuunnitelma yhdistetään Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taloussuunnitelmaan. Suunnitelman vahvistaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto kuntayhtymän taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Taloussuunnitelman mukaan n liikevaihto vuonna 2018 on Organisaatio ja hinnoittelu n alueen seitsemän kuntaa muodostavat kolme seudullista palveluyksikköä. Palveluyksiköt jakautuvat seitsemään palveluryhmään. Väestöpohja Nilakassa, Koillis-Savossa ja Leppävirralla on yhteensä asukasta ( ). in kuuluville kunnille tuotettavat palvelut on tuotteistettu. Kuntalaskutus perustuu palveluyksikkökohtaiseen hinnoitteluun. Kunnilta ennakkoon kannettava maksuosuus muodostuu palvelujen käytön arvioista. Suunnittelun lähtökohdat vuodelle 2018 Peruspalveluohjelman ja kuntaliiton arviolaskelmien mukaan kuntien kustannustason muutos on vuosina ,7 %, ,7 % ja ,1 %:a. Yleisen talouskehityksen lisäksi kuntien taloudelliseen liikkumatilaan, investointitarpeisiin ja kuntien elinvoimaan vaikuttavat merkittävästi myös laajemmat yhteiskunnalliset muutosvoimat, erityisesti maan sisäinen muuttoliike ja ikärakenteen muutokset. Sote - ja maakuntauudistus muuttaa vuodesta 2019 lähtien julkisen talouden rakenteita, kuntataloutta kokonaisuutena sekä yksittäisten kuntien taloutta. (VM, 2017) n vuoden 2018 talousarvion jäsenkuntalaskutusta ei voi verrata edellisiin toimintavuosiin, koska Juankoski liittyi Kuopioon. Aineiden, tarvikkeiden, tavaroiden ja lääkkeiden sekä palvelujen ostojen hankintakustannuksissa on taloussuunnittelussa yhden prosentin nousu. Muille menoille on määritelty nollataso. Ulkokuntamyynnin arvioidaan vuonna 2018 olevan entisen suuruinen. Sijoitusrahastosta maksetaan kunnille sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksymä peruspääoman korko. Heikon taloustilanteen ja lisääntyvien kustannuspaineiden varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat lähivuosina hyvin maltillisesti. Uusin Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus tuli voimaan Kilpailukykysopimuksen mukaan palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Henkilöstömenojen sivukulujen prosenttina on käytetty Kysissä käytössä olevaa prosenttia, josta vähennetään eläkemenoperusteinen maksu (KUEL) ja varhaiseläkemaksu. Kilpailukykysopimuksen mukaan lomarahoja leikataan 30 prosenttia asti. Kuntatyönantajan työeläkemaksua ja työttömyysvakuutusmaksua kevennetään asteittain 2,05 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Sosiaaliturvamaksu alenee asteittain vuosina Asiakasmaksut ovat asetuksen ylärajan mukaiset. Ne nousivat selkeästi vuonna Kokonaisuutena arvioiden taloussuunnittelun lähtökohdat ovat tiukat. Talousarvion sisällä ei ole merkittävää joustovaraa mahdollisiin toimintaan liittyviin yllättäviin kulueriin. Vuodeosastokapasiteettia tarkastellaan edelleen tulevan toimintavuoden aikana. Tarvittavat muut tasa- Laskutusosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ky PL KYS Posti- ja käyntiosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri n hallinto PL KYS Puijonlaaksontie 2, rak. 3 Koillis-Savon palveluyksikkö Juankosken terveysasema Terveystie Juankoski Leppävirran palveluyksikkö Leppävirran terveysasema Savonkatu Leppävirta Nilakan palveluyksikkö Pielaveden terveysasema Savikontie Pielavesi Vaihde (017) etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus

64 64 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Taloussuunnitelma Numero 4 (14) Palvelualue Käsittelijä/EP painottamistoimenpiteet vaikuttanevat palvelutasoon ja edellyttävät keskustelua kuntien kanssa sekä sopimista tilaajatoimikunnassa. Tämä taloussuunnitelma koskee vuosia Liikelaitos raportoi n johto- ja tilaajatoimikunnalle taloudellisen tilanteen toteutumisesta ja palvelusopimuksessa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sekä niiden kehityksestä kolmannes vuosittain osavuosikatsauksissa. Tilaajatoimi- ja johtokunnalle raportoidaan puitesuunnitelman ja strategian toteutumisesta vuosittain. Tällöin kuvataan toiminnan, talouden ja palvelujen toteutuminen kokonaisuudessaan. KYSTERIN strategian mukaiset tavoitteet ja taloussuunnittelu Taloussuunnittelun pohjana on käytetty vuonna 2016 vahvistettua n strategiaa. Liikelaitoksen strategia tarkastetaan valtuustokausittain. Strategia on keskeinen väline liikelaitoksen ja sen palveluyksiköiden toiminnan ja sen arvioinnin viitoittajana. n visiona on tarjota sujuvasti toimivat perusterveydenhuollon palvelut. Mission mukaisesti n perustehtävänä on tukea asiakkaidensa hyvinvointia ja tarjota heille palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelut. n toiminta-ajatuksena on alueen väestön terveyden edistäminen, tarpeellisen sairauksien hoidon järjestäminen, henkilöstön työhön sitoutumisen tukeminen ja heidän osaamisen ylläpitäminen ja lisäksi tasapainoisesta taloudesta huolehtiminen. (Kuvio 1.) Toimintaan liittyvät strategiset tavoitteet Toiminnalla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Tuetaan potilaiden omahoitoon sitoutumista. Kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa on tavoitteena asiakaslähtöiset palvelut. Turvataan terveellinen ja turvallinen ympäristö potilaille, asiakkaille ja henkilöstölle. Talous- ja henkilöstöresurssit on määritelty tarvetta vastaaviksi. Palvelurakenteet ja -prosessit sekä henkilöstön työnjakaminen mahdollistavat sujuvan toiminnan. Henkilöstön osaaminen työtehtävissään varmistetaan ja tuetaan heidän työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Kansalliset projektit ja ohjelmat otetaan huomioon oman toiminnan suunnittelussa. Strategiset tavoitteet llä on seitsemän strategista tavoitetta sisältävä suunnitelma. Jokaiselle tavoitteelle on määritelty päämäärät. Nämä ovat asioita, joilla voi saavuttaa visionsa sujuvasti toimivat perusterveydenhuollon palvelut (= arvolähtökohta). Menestystekijät ja arvot ovat kuviossa 1. Laskutusosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ky PL KYS Posti- ja käyntiosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri n hallinto PL KYS Puijonlaaksontie 2, rak. 3 Koillis-Savon palveluyksikkö Juankosken terveysasema Terveystie Juankoski Leppävirran palveluyksikkö Leppävirran terveysasema Savonkatu Leppävirta Nilakan palveluyksikkö Pielaveden terveysasema Savikontie Pielavesi Vaihde (017) etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus

65 65 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Taloussuunnitelma Numero 5 (14) Palvelualue Käsittelijä/EP Kuvio 1. n strategia Riskienhallinta Sairaanhoitopiirille on vahvistettu ohjeistus riskienhallinnasta ja sen arvioinnin toteutuksesta sekä julkaistu riskienhallintapolitiikka. Riskienhallinta on kytketty osaksi taloussuunnittelun prosessia. Pyritään siihen, että se on palveluyksiköiden jatkuvaa toimintaa. Vuosittaisen taloussuunnittelun yhteydessä arvioidaan aiemmin merkittäviksi todettujen riskien hallinnan tilanne ja tunnistetaan uusia riskejä. Merkittävimmät riskit raportoidaan johtokunnalle ja vuositasolla ne kommentoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Keskeiset toimintariskit on tunnistettu ja niihin varaudutaan erillisenä liitteenä toimitettavan riskianalyysin ja -hallintasuunnitelman mukaan. Vuoden 2018 erityisiä toiminnan kehittämisen alueita ovat: Palveluiden tuottamisessa toimitaan yhteistyössä kuntien kotihoidon ja muun sosiaalitoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa ja selvitetään keskinäistä työnjakoa Palvelujen rahoitustason tulee vastata kuntien taloudellisia mahdollisuuksia Alueen väestön hyvinvoinnin tukemisessa ja kehittämisessä toimitaan kumppanuudessa kuntien kanssa Palvelujen tuottamistapoja kehittämällä pyritään parantamaan tuottavuutta ja varautumaan ikärakenteen muutokseen sekä työvoiman saatavuuden turvaamiseen Työntekijöiden sitoutumista ja osaamisen ylläpitämistä tuetaan ja rekrytointia toteutetaan suunnitelmallisesti Lähipalvelut turvataan joka kunnassa palvelujäsennyksen mukaisesti ja palvelujen tuottamisessa vastataan hoitotakuun toteutumisesta Laskutusosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Ky PL KYS Posti- ja käyntiosoite Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri n hallinto PL KYS Puijonlaaksontie 2, rak. 3 Koillis-Savon palveluyksikkö Juankosken terveysasema Terveystie Juankoski Leppävirran palveluyksikkö Leppävirran terveysasema Savonkatu Leppävirta Nilakan palveluyksikkö Pielaveden terveysasema Savikontie Pielavesi Vaihde (017) etunimi.sukunimi@kuh.fi Y-tunnus