OP-Pohjola-ryhmän tammi kesäkuu 2008

Transkriptio

1 1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote 7.8. klo (34) Tiedoteluokka: Osavuosikatsaus OP-Pohjola-ryhmän tammi kesäkuu Kasvu jatkui markkinoita nopeampana asema johtavana asuntorahoittajana vahvistui merkittävästi* Talletuskasvu kiihtyi yli 18 :iin sijoitustalletukset kasvoivat peräti 40. Luottokannan kasvu tasaantui, mutta oli edelleen yli 14 asuntoluottojen kasvu oli 14 ja yritysluottojen 18. Haasteellisessa markkinatilanteessa sijoitusrahastojen pääomat supistuivat 21. Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutuotot kasvoivat 8, henkilöasiakkaiden 12. Pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi :lla :een. Tulos ennen veroja 359 miljoonaa euroa pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos vahva Tulos ennen veroja oli 359 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 523 miljoonaa euroa. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos (320 miljoonaa euroa) oli edellisen vuoden tasolla, mutta sijoitusmarkkinoiden epävakaus rasitti henki- ja vahinkovakuutuksen sekä muun toiminnan tulosta. Korkokate kasvoi 12. Tuotot yhteensä supistuivat sijoitustoiminnan tuottojen laskun johdosta 9. Kulujen kasvu oli 5. Asiakkaille myönnetyt, tuloksesta kirjatut bonukset kasvoivat lähes miljoonaan euroon. Riskinkantokyky vahva ja riskiasema vakaa Omat varat ylittivät lakisääteisen minimin 1,7 miljardilla eurolla. Arvonalentumiset saamisista ja järjestämättömät saamiset kasvoivat, mutta niiden osuudet luotto- ja takauskannasta säilyivät edellisen vuoden matalilla tasoilla. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus laski omaisuuserien markkina-arvoja, mutta muilta osin sen vaikutukset ryhmän liiketoimintaan, tulokseen ja vakavaraisuuteen jäivät pieniksi. Vuosi Toimintaympäristön kehitykseen liittyvien epävarmuustekijöiden sekä sijoitusmarkkinoiden epävakauden takia ryhmän vuoden tulos ennen veroja jää vuoden ennätystulosta pienemmäksi. * Muutokset on esitetty kasvuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Pääjohtajan kommentit "OP-Pohjola-ryhmän strategian ydin on markkinoita nopeampi kasvu. Onnistuimme tässä päätavoitteessamme myös alkuvuonna. Erityisen vahvaa kasvumme oli talletuksissa, asuntorahoituksessa sekä vahinkovakuutuksessa. Asemamme johtavana suomalaisena finanssiryhmänä jatkoi vahvistumistaan. Markkinaosuutemme asuntorahoituksessa on noussut vuodessa peräti 0,8 - yksikköä. Erinomaisesti kehittyneen asiakasliiketoimintamme kasvun taustalla näen kolme perustekijää: uusiutunut ja asiakkaita oleellisesti enemmän palkitseva bonusohjelmamme, onnistunut pankkitoiminnan ja vahinkovakuutuksen integraatiokehitys sekä vahva suomalainen taustamme. Ryhmän tulos jäi edellisen vuoden ennätystasosta, mutta oli tasoltaan tyydyttävä. Pankkiliiketoiminnan tulos säilyi edelleen ennätystason tuntumassa. Olennaisesti heikentynyt sijoitusympäristö pienensi vahinko- ja henkivakuutustoimintojen tuottoja. Asiakkaittemme talous on edelleen vahva. Järjestämättömien saamisten määrä kasvoi, mutta pysyi edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Ryhmän liiketoiminnan kasvuedellytyksiä ja epävakaassa markkinatilanteessa tarvittavaa riskinsietokykyä tukee korkea vakavaraisuutemme, joka ensisijaisilla omilla varoilla mitattuna on noin kaksinkertainen yleiseen pohjoismaiseen tasoon verrattuna. Rahoitusmarkkinoiden kansainväliset ongelmat pitkittyvät ja alkavat näkyä selvemmin Suomenkin reaalitaloudessa. Taloutemme kasvu hidastuu selvästi viime vuosista, mutta taantumapelot ovat ennenaikaisia. Kansantaloutemme tila on vahva. Loppuvuonna liiketoiminnan kasvu hidastunee loivasti ja säästäminen painottuu lähinnä sijoitustalletuksiin. Sijoitusmarkkinoiden epävakauden myötä vuodesta on muodostumassa ennätysmäinen talletusvuosi." Reijo Karhinen

2 2 OP-Pohjola-ryhmän osavuosikatsaus 1.1. Tammi kesäkuun tulos ennen veroja oli 359 miljoonaa euroa (523). Pankki- ja sijoitustoiminnan tulostaso ennen voimakkaasti kasvaneita asiakkaille myönnettyjä bonuksia säilyi edellisen vuoden ennätystasolla. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus vaikutti merkittävästi muiden liiketoimintasegmenttien tulokseen, minkä johdosta ryhmän tulos jäi vuotta aiemmasta. Finanssiryhmän liiketoiminnan kasvu jatkui voimakkaana ja sen markkina-asema vahvistui edelleen. Ryhmän vakavaraisuus ja rahoitusasema säilyivät vahvoina. Omat varat ylittivät lakisääteisen vähimmäismäärän 1,7 miljardilla eurolla. OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 1 6/ 1 6/ Muutos* 1 12/ Tulos ennen veroja, milj. e Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Asiakkaille myönnetyt bonukset Oman pääoman tuotto (ROE), 9,4 14,7-5,3 13,7 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, -0,2 13,4-13,6 10,9 Kulut/tuotot, (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 71,5 63,4 12,8 65,7 Vakavaraisuus** 12,3 14,3-2,0 13,8 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, ** 12,3 12,6-0,3 12,6 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,48 1,57-0,09 1,52 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, 0,4 0,4 0,0 0,3 Markkinaosuus, Luottokannasta 31,5 31,4 0,1 31,1 Talletuskannasta 32,8 32,8 0,0 32,3 Sijoitusrahastojen pääomista 21,4 21,5-0,1 21,4 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 19,7 19,7 0,0 19,9 1 6/ 1 6/ Muutos* 1 12/ Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, 33,5 28,8 4,7 30,8 * Muutos -yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan.

3 3 Toimintaympäristö Kansainvälinen suhdannetilanne on edelleen heikentynyt. Yhdysvaltain talousnäkymiä vaimentavat kallis energia sekä asuntomarkkinoiden ongelmat. Euroalueella kasvu on laimenemassa, kun kotimainen kysyntä on vaatimatonta ja vahva euro vaikeuttaa vientiä. Toisaalta kehittyvillä markkinoilla kuten Venäjällä ja Aasiassa kasvu on hidastunut vain vähän kotimaisen kysynnän korvatessa vientiä. Erityisesti energian ja elintarvikkeiden kallistuminen on kiihdyttänyt inflaatiota. Euroalueen hintapaineita vaimentaakseen Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkonsa heinäkuussa 4,25 :iin. Kiristyneen rahapolitiikan ohella markkinakorkoja on nostanut kansainvälisen finanssikriisin edelleen ylläpitämä epävarmuus. Myös Suomessa suhdanteet ovat asteittain huonontuneet. Teollisuudessa tuotanto-odotukset ovat aiempaa varovaisemmat. Tuotantokapasiteetti on hyvin käytössä, mutta tilauskirjat ovat ohentuneet ja varastot kasvaneet. Rakentamisen suhdanteet ovat laskussa, mutta palvelualoilla työllisten määrä on edelleen kasvussa. Kotitalouksien odotukset Suomen talouskehityksestä ovat synkät. Myös kuluttajien arviot oman talouden kehityksestä ovat aiempaa pessimistisemmät, mutta työllisyysnäkymät ja säästämismahdollisuudet koetaan edelleen hyviksi. Korkojen noususta huolimatta pankkiluottojen kysyntä jopa voimistui vuoden alkupuolella. Kasvu nopeutui yritysluotoissa, kun taas kotitalouksien luottokysyntä laimeni hieman. Asuntolainakannan kasvun odotetaan jatkossakin lievästi hidastuvan. Asuntojen reaalihinnat ovat tänä vuonna kääntyneet loivaan laskuun. Osakemarkkinoilla pitkittynyt epävarmuus on näkynyt selvänä kurssitason laskuna. Epävarmuus on kohdistunut myös sijoitusrahastoihin, ja kaikkien rahastotyyppien pääomat ovat supistuneet. Myös henkivakuutuksen maksutulo jäi alkuvuonna viimevuotista pienemmäksi. Sen sijaan talletuskasvu on jatkunut erittäin nopeana painottuen nimenomaan määräaikaistileihin. Talouden hidastuminen vaikuttaa vahinkovakuutuksen maksutuloon viiveellä. Kuluvan vuoden ensivakuutuksen maksutulon oletetaan kasvavan Suomessa edellisvuoden tapaan noin 5. Baltiassa maksutulo kasvaa edelleen, mutta hidastuu merkittävästi edellisten vuosien kaksinumeroisista kasvuluvuista. OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi kesäkuu Tulos ennen veroja oli 359 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 523 miljoonaa euroa. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja ja ylijäämän palautukseen rinnastettavien OP-bonusten 59 :n kasvua oli vakaa ja säilyi edellisen vuoden ennätystasolla. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus ja rahoitusinstrumenttien voimakas markkina-arvon lasku katsauskauden aikana rasittivat kuitenkin vahinko- ja henkivakuutussegmenttien sekä liiketoimintasegmentteihin kuulumattoman muun toiminnan tulosta siten, että finanssiryhmän tulos ennen veroja oli 31 pienempi kuin viime vuoden tammi kesäkuun ennätystulos. Oman pääoman tuotto oli 9,4, kun se vuotta aiemmin oli 14,7. Tulos käyvin arvoin ennen veroja oli 0 miljoonaa euroa (480)* myytävissä olevien arvopapereiden markkina-arvojen laskun seurauksena. * Suluissa on vertailuluku vuodelta. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi kesäkuun luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan () luku.

4 4 Korkokate kasvoi miljoonaan euroon (509). Muiden tuottojen supistumisen seurauksena tuotot yhteensä supistuivat 9,3 vuotta aiemmasta. Muut tuotot laskivat 26 eli 167 miljoonaa euroa 484 miljoonaan euroon (652). Muiden tuottojen pieneneminen selittyy valtaosin henki- ja vahinkovakuutuksen sijoitustoiminnan nettotuottojen supistumisella sekä finanssiryhmän maksuvalmiusreservistä tulosvaikutteisesti kirjatuilla markkina-arvon muutoksilla. Näiden muutosten yhteenlaskettu osuus muiden tuottojen supistumisesta oli 75 eli 126 miljoonaa euroa. Vertailukauden sijoitustoiminnan nettotuottoihin sisältyi 11 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, vastaavia tuottoja ei sisältynyt katsauskauden tuottoihin. Palkkiotuotot olivat 223 miljoonaa euroa (226) eli edellisen vuoden tasolla huolimatta varallisuudenhoitoon liittyvien palkkiotuottojen supistumisesta. Vahinkovakuutuksen nettotuotot olivat 178 miljoonaa euroa (206) ja henkivakuutuksen nettotuotot 47 miljoonaa euroa (97). Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot supistuivat vuotta aiemmasta 84 miljoonaa euroa ja olivat 18 miljoonaa euroa negatiiviset. Kaupankäynnin nettotuottoja laskivat luottoriskimarginaalien levenemisestä aiheutuneet 49 miljoonan euron arvonalentumiset finanssiryhmän maksuvalmiusreservistä. Kulut olivat 606 miljoonaa euroa (579) eli 4,7 suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvusta merkittävä osa johtui henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 8,9 kasvuun vaikuttivat henkilömäärän kasvu, palkkatason nousu sekä palkkoja selvästi nopeammin kasvaneet eläkekulut. Muiden hallintokulujen 22 miljoonan euron kasvusta ICT-kulujen osuus oli 7,9 miljoonaa euroa. Vertailukauden liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyi 10 miljoonan euron kertaluonteinen kulu. Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 59 ja olivat 64 miljoonaa euroa (40). Nettomääräiset arvonalentumiset saamisista kasvoivat 9,0 miljoonaan euroon (5,7). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 28 miljoonaa euroa eli 68 enemmän kuin vuotta aiemmin. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 19 miljoonaa euroa eli 73 enemmän kuin vuotta aiemmin. Arvonalentumiset olivat edelleen erittäin matalalla tasolla. Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos ennen veroja oli 320 miljoonaa euroa (345). Tulos oli yhtä suuri kuin vuotta aiemmin, jos tuloksesta eliminoidaan kasvaneiden omistajajäsenille ja OPbonusasiakkaille myönnettyjen bonusten vaikutus. Vahinkovakuutuksen tulos ennen veroja oli 40 miljoonaa euroa (83) eli 52 pienempi kuin vuotta aiemmin. Vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde oli 98,0 (97,9) ja operatiivinen yhdistetty kulusuhde** 95,0 (94,9). Henkivakuutuksen tulos ennen veroja oli 34 miljoonaa euroa (77). Sekä henki- että vahinkovakuutuksen tulosta heikensi sijoitustoiminnan nettotuottojen lasku. Pohjola-kaupan yhteydessä syksyllä 2005 silloinen OP-ryhmä ilmoitti tavoittelevansa yhteensä noin 91 miljoonan euron vuosittaisia tuotto- ja kulusynergioita vuoden 2010 loppuun mennessä. Katsauskauden loppuun mennessä tehdyillä päätöksillä arvioidaan saavutettavan 55 miljoonan euron kulusäästöt kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2010 kulusäästöjen arvioidaan nousevan yli 65 miljoonaan euroon. Tähän mennessä saavutettujen tuottosynergioiden arvioidaan olevan vuositasolla lähes 30 miljoonaa euroa. Arviot jo saavutettujen synergiahyötyjen ja katsauskauden loppuun mennessä päätetyillä hankkeilla saavutettavien synergiahyötyjen yhteismääristä ylittää näin ollen vuonna 2005 tavoitteeksi asetetun tason. Katsauskaudelle kohdistuvat välittömät integraatiokustannukset olivat 3 miljoonaa euroa (13). Tietojärjestelmien yhdentämiseen liittyvien projektien kulut, sisäinen henkilötyökustannus mukaan lukien, olivat katsauskaudella runsaat 7 miljoonaa euroa. Katsauskaudella OPK ja TietoEnator Oyj allekirjoittivat sopimuksen OP-Pohjola-ryhmän käyttöpalveluiden yhdentämisestä ja uudelleen järjestämisestä. Keskittämällä koko OP-Pohjolaryhmän käyttöpalvelut saavutetaan merkittäviä tehokkuushyötyjä. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

5 5 Tulosanalyysi 1 6/ 1 6/ milj. e 1 12/ Tulos ennen veroja , Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), 9,4 14,7-5,3* 13,7 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, -0,2 13,4-13,6* 10,9 Tuotot Korkokate , Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,9 427 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,4 172 Palkkiotuotot, netto ,4 430 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,3 109 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot yhteensä , Tuotot yhteensä , Kulut Henkilöstökulut ,9 553 Muut hallintokulut ,0 303 Liiketoiminnan muut kulut ,6 273 Kulut yhteensä , Arvonalentumiset saamisista ,1 13 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,7 83 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,4 24 Palautukset yhteensä ,7 107 * -yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli kesäkuun lopussa 71,5 miljardia euroa (65,7). Vuoden lopusta tase kasvoi 8,8. Katsauskaudella saamiset asiakkailta kasvoivat 8,2 48,5 miljardiin euroon (44,8) ja talletukset 11 32,1 miljardiin euroon (29,0). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat vähenivät 1,0 13,9 miljardiin euroon. Oma pääoma pieneni 1,7 5,5 miljardiin euroon (5,6) käyvän arvon rahaston supistumisen johdosta. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -277 miljoonaa euroa (- 10). Katsauskauden aikana tapahtuneesta käyvän arvon rahaston laskusta valtaosa aiheutui arvopapereiden markkina-arvon laskusta. Osuuspankkien jäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat kesäkuun lopussa 719 miljoonaa euroa (689). Osuuspankit maksoivat osuus- ja lisäosuuspääomalle korkoja tilikaudelta yhteensä 25 miljoonaa euroa. Pohjola Pankki Oyj:n (OKO Pankki Oyj saakka) varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,65 euroa A- sarjan osakkeelle ja 0,62 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostui yhteensä 131 miljoonaa euroa (131). Huhti kesäkuu Toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 163 miljoonaa euroa, joka on 114 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuloksen supistuminen oli suurelta osin seurausta sijoitusinstrumenttien markkina-arvojen laskusta sekä sen vaikutuksesta vakuutusyhteisöjen sijoitustoiminnan nettotuottoihin. Liiketoiminnan muihin tuottoihin ei sisältynyt kertaluonteisia luovutusvoittoja, kun niitä vuotta aiemmin oli 6 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat 20 miljoonaa

6 6 euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 8,9 viime vuoden huhti kesäkuusta, ja niiden osuus kulujen kasvusta oli 13 miljoonaa euroa. Palautukset omistajajäsenille kasvoivat 12 miljoonaa euroa. Arvonalentumiset saamisista olivat 7 miljoonaa euroa eli 2 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Käyvän arvon rahasto (brutto) supistui 108 miljoonalla eurolla, kun se vuotta aiemmin supistui 63 miljoonaa euroa. Huhti kesäkuun tulos ennen veroja oli 32 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Toisen vuosineljänneksen tulosanalyysi 4 6/ 4 6/ 1 3/ Tulos ennen veroja , ,6 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto , ,2 Tulos käyvin arvoin ennen veroja ,1-56 Oman pääoman tuotto (ROE), 8,6 15,1-6,5* 10,4-1,9* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, 2,8 11,4-8,6* -3,2 5,9* Tuotot Korkokate , ,8 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,2 89-0,6 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot Palkkiotuotot, netto , ,2 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot ,9-30 Liiketoiminnan muut tuotot ,6 27-1,9 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Muut tuotot yhteensä , ,5 Tuotot yhteensä , ,1 Kulut Henkilöstökulut , ,9 Muut hallintokulut ,3 82 4,8 Liiketoiminnan muut kulut ,9 62 6,0 Kulut yhteensä , ,6 Arvonalentumiset saamisista ,7 2 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,0 31 4,7 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot 8 7 7,1 6 24,9 Palautukset yhteensä ,9 37 8,0 Vakavaraisuus Kaksi erilaista vakavaraisuussäännöstöä OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla kuitenkin merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään nimeä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus.

7 7 OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus. Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. Siirtyminen Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan OPK julkistaa Basel II vakavaraisuuskehikon pilari III:n ja Rahoitustarkastuksen standardien edellyttämät tiedot täydessä laajuudessa kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. OP-Pohjola-ryhmä on siirtynyt vuoden alussa Basel II:n mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan. Ensivaiheessa finanssiryhmän luottoriskin pääomavaade lasketaan nk. standardimenetelmällä. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. Tavoitteena on siirtyä ensimmäisten vastuuryhmien osalta sisäisten luokitusten menetelmien käyttöön vuoden aikana. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönoton arvioidaan pienentävän OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Sisäisten luokitusten menetelmän käytön ennakoidaan kuitenkin lisäävään pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjola-ryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan perusmenetelmällä. Tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus oli kesäkuun lopussa 12,3 (13,8). Ensisijaisilla omilla varoilla laskettuna vakavaraisuussuhde oli 12,3 (12,6). Omat varat Basel II Basel II* milj. e Raportoitu Raportoitu Omat varat Ensisijaiset omat varat , Toissijaiset omat varat Vähennyserät ensi- ja toissijaisten omien varojen yhteismäärästä Omat varat yhteensä , * Vertailukelpoiseksi muutettuna OP-Pohjola-ryhmässä otettiin vuoden alusta alkaen käyttöön Rahoitustarkastuksen ensisijaisesti suosittelema menetelmä, jolla vakuutusyhtiösijoitukset otetaan huomioon luottolaitoslain mukaisessa vakavaraisuuslaskennassa. Muutoksen jälkeen vakuutusyhtiösijoitusten tasearvo vähennetään omista varoista. Basel II -säännöstön mukaisesti puolet sijoituksista vähennetään ensisijaisista omista varoista ja puolet toissijaista omista varoista. Muutoksen seurauksena vertailukelpoiseksi muutetut omat varat pienenivät yhteensä noin 378 miljoonaa euroa, mikä laski vakavaraisuussuhdetta noin 0,9 -yksikköä 12,9 :iin. Ensisijaisten omien varojen määrään muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta. Itse siirtyminen Basel II -säännöstön mukaiseen vakavaraisuuslaskentaan ei vaikuttanut finanssiryhmän omien varojen määrään. Ensisijaiset omat varat olivat kesäkuun lopussa miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset ensisijaiset omat varat olivat vuoden lopussa miljoonaa euroa. Katsauskauden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Katsauskauden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat kasvoivat 0,9.

8 8 Toissijaisten omien varojen määrä laski katsauskaudella erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nollaan. Toissijaisten omat varat ylittävältä osin vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Vertailukelpoiset toissijaiset omat varat olivat vuoden lopussa 44 miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa omia varoja pienensi 277 miljoonaa euroa negatiivinen käyvän arvon rahasto (-10). Pohjola Pankki Oyj laski maaliskuussa liikkeeseen alempiin toissijaisiin omiin varoihin luettavan 170 miljoonan euron debentuurilainan, jonka maturiteetti on 10 vuotta. Toissijaiset omat varat ilman käyvän arvon rahastoa kasvoivat 179 miljoonaan euroon (54). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat kesäkuun lopussa miljoonaa euroa (1 511). Rahoitustarkastuksen antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia OKO Venture Capitalin (1.3. alkaen Pohjola Capital Partners) hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin oli kesäkuun lopussa 3,8 (4,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta. Vakavaraisuus Raportoittoitu Rapor- Basel II Basel I milj. e Riskipainotetut saamiset, sijoitukset ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Saamiset ja sijoitukset* , Taseen ulkopuoliset erät Markkinariski , Operatiivinen riski Yhteensä , Vakavaraisuussuhde, 12,3 11,8 14,3 13,8 Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, 12,3 11,8 12,6 12,6 * Luotto- ja vastapuoliriski 6/ Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitustarkastus muutti antamallaan tulkinnalla Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön tasoitusmäärän käsittelyä vakavaraisuuslaskennassa. Muutos pienensi rahoitusja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittamaa vakavaraisuutta 196 miljoonaa euroa maaliskuun lopussa. Muutoksella ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta ryhmän tosiasialliseen riskinkantokykyyn. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP-Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät kesäkuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 753). Luottolaitoslain mukaisen vakavaraisuuslaskennan muutokset lisäsivät mahdollisuutta hyödyntää toissijaisia omia varoja, mikä käytännössä kompensoi edellä mainitun OVYä koskeneen tulkintamuutoksen negatiivisen vaikutuksen.

9 9 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Kesäkuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 458 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten, ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus milj. e OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat , Toimialakohtaiset erät , Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet , Tasoitusmäärä Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,8-728 Ryhmittymän omat varat yhteensä , Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade , Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,8 355 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä , Ryhmittymän vakavaraisuus , Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,48 1,57-0,09* 1,52 * Suhdeluvun muutos. Riskiasema OP-Pohjola-ryhmän luottoriskitilanne on säilynyt vakaana ja luottoriskit ovat säilyneet matalalla tasolla luotto- ja takauskannan vahvasta kasvusta huolimatta. Järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia oli kesäkuun lopussa 204 miljoonaa euroa (147), mikä oli 0,4 (0,3) luotto- ja takauskannasta. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan säilyi alhaisena, vaikka ne kasvoivat 22 edellisen vuoden kesäkuusta. Myös arvonalentumiset saamisista olivat vähäiset. Bruttomääräisiä arvonalentumisia kirjattiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla 28 miljoonaa euroa (17), mikä oli 0,11 (0,07) luotto- ja takauskannasta. OP-Pohjola-ryhmän likviditeettitilanne ja maksuvalmius ovat säilyneet katsauskaudella hyvinä. Rahoitusmarkkinoilla jatkunut epävakaus ei ole vaikuttanut OP-Pohjola-ryhmän pitkä- tai lyhytaikaisen varainhankinnan saatavuuteen. Talletusvarainhankinnan osuus varainhankinnasta on kasvanut edelleen. Finanssiryhmän kiinnitysluottopankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj, laski toukokuussa liikkeeseen toisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Lainan vastaanotto oli hyvä ja se ylimerkittiin selvästi. Maksuvalmiusreservi oli kesäkuun lopussa 5,9 miljardia euroa (5,7). Luottoriskimarginaalien voimakas leveneminen aiheutti 54 miljoonan euron negatiivisen arvonmuutoksen maksuvalmiusreserveihin sisältyvien saamistodistusten markkina-arvojen laskun kautta. Tästä 49 miljoonaa euroa kohdistui tulokseen ja 5 miljoonaa euroa käyvän arvon rahastoon. Negatiiviset arvonmuutokset palautuvat saamistodistusten jäljellä olevana juoksuaikana, mikäli niitä ei myydä ennen eräpäivää eikä saamistodistusten liikkeeseenlaskija ajaudu maksukyvyttömäksi.

10 10 OP-Pohjola-ryhmän korkoriskiasema on säilynyt lähes ennallaan. Vahinkovakuutustoiminnassa sattui tammi kesäkuussa 101 (103) suurta tai keskisuurta vahinkoa, joiden omalla vastuulla oleva korvausmeno oli yhteensä 45 miljoonaa euroa (33). Vahinkovakuutuksen sijoituskanta oli kesäkuun lopussa 2,6 miljardia euroa (2,5). Sijoitussalkusta korkosijoitusten osuus oli 74 (71) ja osakkeiden osuus 14 (16). Korkosalkun luottoluokitusjakauma oli edelleen hyvä, sillä 83 korkosijoituksista kuului kolmeen parhaimpaan rating-luokkaan (AAA A). Epäedullisessa sijoitusympäristössä sijoitustoiminnan tuotoksi käyvin arvoin muodostui tammi kesäkuussa -1,2 (3,5). Henkivakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli kesäkuun lopussa 4,0 miljardia euroa (4,2). Sijoitusvarallisuuden allokaatiojakauma on säilynyt alkuvuoden aikana lähes ennallaan. Sijoitusvarallisuudesta 63 (64 ) oli korkoinstrumenteissa. Kolmeen parhaimpaan ratingluokkaan kuuluvien sijoitusten osuus korkosijoituksista oli noin 73 (75 ). Sijoitustoiminnan tuotto oli tammi kesäkuussa -3,3 (1,9 ). Nouseva korkotaso rasitti korkosijoitusten tuottoa ja samanaikaisesti osakesijoitusten tuotot kärsivät laskevasta kurssikehityksestä. Luottoluokitukset Kansainvälisistä luokituslaitoksista Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että sen keskuspankille Pohjola Pankki Oyj:lle. OP-Pohjola-ryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjola Pankki Oyj:lle annettaviin luottoluokituksiin. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Rating (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa1 Luottokelpoisuuden näkymät ovat vakaat kaikilta luokituslaitoksilta. OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet OP-Pohjola-ryhmän kesäkuussa 2006 vahvistetussa liiketoimintastrategiassa on vahvistettu pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitteet on asetettu riskinkantokyvylle, kannattavuudelle, riskinottohalulle ja tehokkuudelle. Rahoitusinstrumenttien markkina-arvon laskun seurauksena finanssiryhmän kannattavuus ei katsauskaudella saavuttanut pitkän aikavälin tavoitetasoa. Tehokkuusmittarin arvo heikkeni edellisvuoden 50 :sta 51 :iin. Riskinkantokykyä ja riskinottohalua kuvaavien menestysmittareiden arvot olivat tavoitetasoa parempia.

11 11 Pitkän tähtäimen menestysmittarit Riskinkantokyky Kannattavuus Riskinottohalu Tehokkuus (pankki- ja sijoituspalvelut) Mittari Tavoite Mittari Pysyvät omat varat / taloudellinen pääoma Taloudellisen pääoman tuotto Arvonalentumiset saamisista / luotto- ja takauskanta Kulut / tuotot vähintään 1,0 Tavoite vähintään 17 enintään 0,25 enintään 50 1,09 1,11 1,14 1 6/ 1 6/ 1 12/ 15,9 24,2 22,5 0,04 0,03 0, OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 229 osuuspankkia, OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö sekä kuusi osuuspankkien tytäryhtiötä. Karunan Osuuspankki on päättänyt sulautua Sauvon Osuuspankkiin. Lisäksi Joensuun Osuuspankki ja Kontiolahden Osuuspankki ovat päättäneet sulautua ja muodostaa uuden Joensuun Seudun Osuuspankin. Pohjola Pankki Oyj:n ja Kesko Oyj:n tekemän sopimuksen mukaisesti K-Rahoitus Oy:n osakekanta siirtyi Pohjola Pankki Oyj:n omistukseen ja yhtiön nimi muutettiin Pohjola Finance Oy:ksi. Pohjola Pankki Oyj:n ja Pohjola Finance Oy:n hallitukset ovat hyväksyneet suunnitelman, jonka mukaan Pohjola Finance Oy sulautuu emoyhtiöönsä aikaisintaan mennessä. Osana OPK:n ja TietoEnatorin välistä sopimusta käyttöpalveluiden yhdentämisestä OPK myi TietoEnatorille ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle toukokuussa yhteensä 34 FD Finanssidata Oy:n osakkeista. Kaupan seurauksena FD Finanssidata Oy:tä ei enää konsolidoida OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen tytäryhtiönä. Rakennemuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ryhmän tulokseen. Pohjola Vakuutus Oy ja 52 osuuspankkia ilmoittivat maaliskuussa valmistelevansa uutta toimintamallia, jossa vakuutustoiminnan kenttäorganisaation henkilökunta siirtyisi paikallisten osuuspankkien palvelukseen. Suunnitelma koskee noin 250 henkeä, joista pääosa jo nyt työskentelee yhteiskonttoreissa pankin tiloissa. Pohjolan hallitus on hyväksynyt suunnitelman kesäkuussa, ja lopulliset päätökset asiasta tehdään viimeistään kuluvan vuoden syksyllä. Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli kesäkuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli kesäkuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. OP-bonusasiakkaille pankkipalvelujen käytön keskittämisestä kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 64 miljoonaa euroa eli 59 suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvuun vaikutti keskeisesti

12 12 se, että kertyvien bonusten arvoa korotettiin lähes 40 vuoden alusta lukien. Bonusasiakkaille alettiin toukokuussa maksaa bonuksia myös OP-Visalla maksetuista ostoksista. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi kesäkuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 26 miljoonaa euroa (24). Syksystä lähtien bonuksia on voinut käyttää myös Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden maksamiseen. Tammi kesäkuussa bonuksia käytettiin vakuutusmaksuihin 13 miljoonaa euroa. Koko OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli kesäkuun lopussa eli suurempi kuin vuotta aiemmin. Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Henkilöasiakkaita oli ja yritysasiakkaita enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi OP-Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden kesäkuusta :lla :een. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on kasvattaa yhteisten asiakkaiden määrä miljoonaan vuoden loppuun mennessä. Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli kesäkuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuoden lopusta :lla. Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli kesäkuun lopussa henkilöä eli 140 enemmän kuin vuoden lopussa ja 208 enemmän kuin edellisvuoden kesäkuun lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 95 OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP- Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena sekä strategisena omistusyhteisönä. OPK:lla on keskeinen rooli OP-Pohjola-ryhmän liiketoiminnan kehittämisessä ja ohjaamisessa. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin OPK:n hallintoneuvostoon valittiin vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi erovuorossa olleista jäsenistä uudelleen toimitusjohtaja Jari Laaksonen, toimitusjohtaja Olli Lehtilä, toimitusjohtaja Juhani Leminen ja johtava hoitaja Marita Marttila. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin professori Jaakko Pehkonen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo. Lisäksi valittiin vuonna 2009 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jussi Ruuhela. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen uudelleen professori Seppo Penttisen. Varapuheenjohtajiksi valittiin koulunjohtaja Paavo Haapakoski ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Osuuskunnan kokous päätti OPK:n johtokunnan esityksen mukaisesti muuttaa osuuskunnan toiminimeksi OP-Keskus osk (aiemmin Osuuspankkikeskus Osk). Nimenmuutos on merkitty kaupparekisteriin

13 13 Investoinnit OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen kustannuksista merkittävä osa muodostuu ICT-investoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli 21 miljoonaa euroa. Näistä investoinneista 12 miljoonaa euroa liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 5 miljoonaa euroa vahinkovakuutukseen ja 4 miljoonaa euroa henkivakuutukseen. Pankki- ja vakuutustoiminnan tietojärjestelmän yhtenäistämisestä aiheutui kuluja katsauskaudella noin 7 miljoonaa euroa. Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen 233 jäsenpankkia vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP-Pohjola-ryhmän 229 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP- Asuntoluottopankki Oyj ja OP-Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena. Loppuvuoden näkymät Finanssitoimialan toimintaympäristön useita vuosia jatkunut poikkeuksellisen suotuisa kehitys on taittunut. Toimintaympäristön kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä sekä kasvanutta sijoitusmarkkinoiden epävakautta, jotka hidastavat alan yleistä kasvukehitystä ja heikentävät tulosnäkymiä. OP-Pohjola-ryhmän tavoitteena on edelleen strategian mukaisesti kasvaa markkinoita nopeammin. Ryhmän vuoden tulos ennen veroja jää vuoden ennätystulosta pienemmäksi. Kaikki tässä tulostiedotteessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästikin erilaiset. Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton muu toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentti-raportointia muutettiin vuoden toisesta vuosineljänneksestä alkaen siten, että aikaisemmin Pankki- ja sijoituspalvelutoimintaan sisältyneet Pohjola-konsernin varainhallinta ja keskuspankkitoiminta raportoidaan uudessa segmenttiraportoinnissa osana liiketoimintasegmentteihin kuulumatonta Muuta toimintaa. Vertailukauden luvut vuodelta on muutettu uuden segmenttijaon mukaisiksi. Muutokset koskevat Pankki- ja sijoituspalvelu-toimintasegmenttiä sekä Muu toiminta -kokonaisuutta.

14 14 Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy*, Pohjola Capital Partners Oy** sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjolakonsernin*** pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista. Vahinkovakuutus-segmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n****, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Liiketoimintasegmentteihin kuulumattoman muun toiminnan laajuus kasvoi täsmennetyn segmenttijaon seurauksena. Uutena kokonaisuutena muuhun toimintaan kohdistetut Pohjolakonsernin keskuspankki ja varainhallinta sisältävät mm. finanssiryhmän 6 miljardin euron maksuvalmiusreservin, Pohjola-konsernin varainhankinnan pääomamarkkinoilta sekä Pohjola Pankin osuuspankeille tarjoamat keskuspankkitoiminnot. Jo entuudestaan muuhun toimintaan kohdistettiin kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OPK:n ja FD Finanssidata Oy:n (toukokuuhun saakka) toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. OPK:n ja FD:n liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa. Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja 1 6/ Tulos ennen veroja 1 6/ Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä * OKO Corporate Finance Oy saakka ** OKO Venture Capital Oy saakka *** OKO-konserni saakka **** Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola saakka Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan toimintaympäristö oli kaksijakoinen katsauskauden molemmilla vuosineljänneksillä. OP-Pohjola-ryhmän markkina-aseman vahvistuminen jatkui kuitenkin myös katsauskauden aiempaa haastavammassa toimintaympäristössä. Luottojen ja talletusten kasvu säilyi vahvana, mutta sijoitusrahastojen pääomat supistuvat muun sijoitusrahastomarkkinan mukana. OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli kesäkuun lopussa 48,5 miljardia euroa (44,8) ja takauskanta 2,6 miljardia euroa (2,4). Luottokanta kasvoi vuoden alusta 8,2. K-Rahoitus Oy:n hankinnan

15 15 osuus kasvusta oli noin 0,5 -yksikköä. Vuotta aiemmasta luottokanta kasvoi 14,4 (13,6). Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen nähden 0,1 -yksikköä 31,5 :iin. Asuntoluottokanta oli kesäkuun lopussa 23,1 miljardia euroa (21,5). Katsauskaudella asuntoluottokanta kasvoi 7,2 (6,8) ja vuodessa 14,1 (14,8). Asuntoluottojen markkinaosuus oli kesäkuun lopussa 35,4 eli 0,8 -yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntoluottojen keskimarginaali oli 0,01 -yksikköä alempi kuin vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista oli vähäinen eli 2,3 (0,6). Finanssiryhmän kiinnitysluottopankki, OP-Asuntoluottopankki Oyj laski toukokuussa liikkeeseen nimellismäärältään 1,0 miljardin suuruisen kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan, mikä edelleen parantaa pitkällä aikavälillä OP-Pohjola-ryhmän vahvaa hintakilpailukykyä ja asemaa asuntoluottomarkkinoilla. Kulutusluottokanta oli katsauskauden päättyessä 3,5 miljardia euroa (3,3). Kulutusluottokanta kasvoi vuoden lopusta 7,0 ja edellisen vuoden kesäkuun lopusta 11. Ryhmän yritysluottokanta oli kesäkuun lopussa 12,6 miljardia euroa (11,3) ja takauskanta 2,3 miljardia euroa (2,1). Yritysluottokanta kasvoi katsauskaudella 11,7 ja vuodessa 18,4. Yritysluottojen kasvua selittää osin pääomamarkkinoiden epävakaus, mikä on lisännyt pankkirahoituksen suosiota suhteessa yritysten suoraan varainhankintaan pääomamarkkinoilta. Yritysluottojen markkinaosuus oli kesäkuun lopussa 25,9 eli 0,5 -yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat kesäkuun lopussa 32,1 miljardia euroa (29,0) eli 18,2 suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 10,6 suuremmat kuin vuoden vaihteessa. Kasvu kohdistui erityisesti sijoittamistalletuksiin, jotka kasvoivat vuodessa peräti 40 16,9 miljardiin euroon (14,0). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli kesäkuun lopussa 32,8 eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmän asiakkailla oli katsauskauden lopussa 1,7 miljoonaa (1,6) kappaletta kansainvälisesti käytettäviä OP-Visa-, OP-Visa Electon-, OP-Visa Debit- ja OP-MasterCard-korttia. Heinäkuun lopussa yli korttiin on liitetty K-ryhmän Plussa-tunnus vuonna K-ryhmän kanssa aloitetun korttiyhteistyön myötä. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 11,9 miljardia euroa (14,1). Pääomat supistuivat yleisen markkinakehityksen mukana katsauskaudella 15,3 ja edellisen vuoden kesäkuusta 20,7. Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli kesäkuun lopussa 21,4 eli 0,1 -yksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP- Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoihin olivat miljoonaa euroa negatiiviset (1 232). Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varainhoitovarallisuuden määrä oli kesäkuun lopussa 28,8 miljardia euroa (31,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli 11 miljardia euroa (13,1). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 6,4 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 3,0 miljardia euroa (2,9). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin katsauskauden aikana eli 12,8 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tammi kesäkuun tulos ennen veroja oli 320 miljoonaa euroa eli 7,2 pienempi kuin vuotta aiemmin (345). Tuloksen heikennys johtui asiakkaille maksettujen bonusten kasvusta. Katsauskaudella myönnetyt bonukset olivat 64 miljoonaa euroa (40). Ilman näitä kasvaneita palautuksia omistajajäsenille ja etuasiakkaille pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan tulos olisi ollut samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

16 16 Korkokate kasvoi 5,8 527 miljoonaan euroon ja nettopalkkiotuotot 5,2 239 miljoonaan euroon. Korkokatteen kasvu perustui pääosin liiketoiminnan kasvuun. Henkilöstökulut kasvoivat 6,4 ja muut kulut 8,1. Kulujen suhde tuottoihin oli 51 (50). Saamisista tehdyt arvonalentumiset kaksinkertaistuivat vuotta aiemmasta 11 miljoonaan euroon (6). Arvonalentumisten määrä oli silti edelleen hyvin matala suhteessa liiketoiminnan volyymiin. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta oli edelleen alhaisella tasolla. Katsauskauden lopussa niitä oli yhteensä 204 miljoonaa euroa eli 22,5 enemmän kuin edellisvuoden kesäkuun lopussa. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 88 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (87). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli yhtä suuri kuin vuotta aiemmin eli 0,4 (0,4). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja 1 6/ 1 6/ 1 12/ Korkokate , Arvonalentumiset saamisista ,1 13 Muut tuotot ,8 609 Henkilöstökulut ,5 346 Muut kulut ,7 450 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille ,7 107 Tulos ennen veroja , / 1 6/ 1 12/ Nostetut asuntoluotot , Nostetut yritysluotot , Sijoitusrahastojen nettomerkinnät Välitetyt kiinteistökaupat, kpl , Mrd. e Luottokanta Asuntoluotot ,1 22 Muut kotitalouksien luotot 9 9 7,4 9 Yritysten luotot ,4 11 Muut luotot ,1 3 Luottokanta yhteensä ,4 45 Takauskanta 2,6 2,4 11,3 2,4 Talletukset Käyttely- ja maksuliiketalletukset Kotitalouksien ,2 10 Yritysten ,0 3 Muiden 2 2 5,9 2 Käyttely- ja maksuliiketalletukset yhteensä ,5 15 Sijoittamistalletukset ,5 14 Talletukset yhteensä ,2 29 Sijoitusrahastot Osake- ja hedgerahastot 3,3 4,7-28,9 4,2 Yhdistelmärahastot 1,7 2,3-25,6 2,1 Pitkän koron rahastot 3,8 3,6 7,3 3,9 Lyhyen koron rahastot 3,1 4,5-31,7 4,0 Sijoitusrahastojen arvo yhteensä 11,9 15,1-20,7 14,1

17 17 Markkinaosuudet () -yks. Luottokannasta 31,5 31,4 0,1 31,1 Asuntoluotoista 35,4 34,6 0,8 34,8 Yritysluotoista 25,9 26,4-0,5 25,7 Talletuskannasta 32,8 32,8 0,0 32,3 Sijoitusrahastojen pääomista 21,4 21,5-0,1 21,4 Milj.e Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Kotitaloudet ,0 92 Yritykset ,0 52 Asuntoyhteisöt ja muut Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä ,5 147 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset luotto- ja takauskannasta, 0,4 0,4 0,03* 0,3 * -yksikköä Vahinkovakuutus Vahinkovakuutus-segmentillä oli katsauskauden lopussa etuasiakastaloutta eli enemmän kuin vuoden lopussa. Pankkiasioinnista kertyneitä OP-bonuksia on vuoden syksystä lähtien voinut käyttää vakuutusmaksujen maksamiseen. Tammi kesäkuussa bonuksia käytettiin vakuutusmaksuihin 13 miljoonaa euroa. Bonuksia käytettiin yli vakuutuslaskun maksamiseen ja kokonaan bonuksilla maksettiin yli laskua. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 7,8 456 miljoonaan euroon (423). Henkilöasiakkaatliiketoiminta-alueella jatkui voimakas kasvu osuuspankkien ja vahinkovakuutusliiketoiminnan yhteistoiminnan tehostamisen sekä etuasiakastalouksien määrän kasvun seurauksena. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat vertailukelpoisesti 12 ja olivat 186 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot olivat 241 miljoonaa euroa ja kasvu 5. Tuottojen kasvu lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa tarkastelujakson jälkipuoliskolla vahvisti kasvua. Baltian maksutuotot kasvoivat 6,4 29 miljoonaan euroon (27). Pohjola Vakuutuksen markkinaosuus vahinkovakuutuksen maksutulosta vuonna oli 26,9, kun se vuotta aiemmin oli 26,3. Vuonna Pohjola Vakuutus nousi vahinkovakuutuksen markkinajohtajaksi. Vahinkovakuutuksen maksutulon markkinaosuustiedot saadaan vain kerran vuodessa. Tulos ja riskiasema Vahinkovakuutuksen katsauskauden tulos ennen veroja oli 40 miljoonaa euroa (83). Vakuutusteknisen katteen osalta alkuvuosi oli kuitenkin hieman edellisvuotta parempi. Tulokseen kirjatut sijoitusten nettotuotot olivat 55 miljoonaa euroa eli 33 miljoonaa vertailukautta pienemmät (88). Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin olivat -33 miljoonaa euroa (87). Vertailukauden tulokseen sisältyi 6 miljoonan euron myyntivoitto alusvakuuttamisen myynnistä. Vakuutusmaksutuotot olivat 456 miljoonaa euroa (423). Vakuutuskorvaukset olivat 309 miljoonaa euroa (283). Riskisuhde oli 67,0 (66,0). Suurvahinkojen korvauskulut olivat vertailuvuotta suuremmat. Suuria ja keskisuuria yli 0,1 miljoonan euron (eläkevastuissa yli 0,5) vahinkoja sattui 101 kpl (103) ja niiden osuus korvauskuluista oli 45 miljoonaa euroa (33). Muilta osin korvauskulujen kasvu johtui vakuutuskannan kasvusta. Liikekulujen ja korvausten hoitokulujen kehitys oli maltillinen ja ne olivat 128 miljoonaa euroa (122). Toimintakulusuhde kehittyi suotuisasti ja oli 28,0 (28,9). Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 95,0 (94,9).