OP-Pohjola-ryhmän tammi joulukuu Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit

Transkriptio

1 OP-Pohjola-ryhmän tulostiedote

2 1 OP-Keskus osk Yhtiötiedote klo (45) Tiedoteluokka: Tilinpäätöstiedote OP-Pohjola-ryhmän tammi joulukuu Tulos ennen veroja parani 25 % 464 miljoonaan euroon. Tulos käyvin arvoin (1 140 miljoonaa euroa) oli kaikkien aikojen paras. Tuotot yhteensä kasvoivat voimakkaasti eli 13 %. Kulujen kasvu taittui alle 1 %:iin. Järjestämättömien saamisten osuus luotto- ja takauskannasta säilyi edellisen vuoden matalalla 0,4 %:n tasolla. Luottotappiot lisääntyivät odotetusti ja olivat 179 miljoonaa euroa. Ryhmän markkina-asema vahvistui selvästi yritysluotoissa (1,9 %-yksikköä) ja sijoitusrahastoissa (0,9 %-yksikköä). Vuoden aikana osuuspankit nousivat henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten suurimmaksi myyntikanavaksi. Riskinkantokyky on erittäin vahva. Vakavaraisuus ensisijaisilla omilla varoilla oli 12,6 %. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän pääomapuskuri kasvoi 2,1 miljardiin euroon. Ryhmän vuoden 2010 tuloksen arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin vuonna. Suurimmat epävarmuudet liittyvät luottotappioiden, korkotason ja sijoitusympäristön kehitykseen. Pääjohtaja Reijo Karhisen kommentit Tuloksemme viime vuodelta muodostui kokonaisuutena ilahduttavan hyväksi. Huolimatta luottotappioiden selvästä kasvusta ja korkokatteen supistumisesta tulosparannuksemme oli merkittävä. Se oli olosuhteisiin nähden hieno saavutus. Suotuisa tuloskehitys selittyy poikkeuksellisen vahvalla muiden tuottojen kasvulla ja maltillisella kulukehityksellä. Katsoimme rohkeasti kriisin yli tulevaisuuteen. Emme sortuneet hätäjarrutuksiin. Se kannatti. Markkinaosuutemme huima nousu yritysrahoituksessa on konkreettinen osoitus OP-Pohjola-ryhmän halusta kasvaa ja kyvystä kantaa vastuuta pitkäjänteisesti. Lupasimme rakentaa mahdollisimman monelle yritykselle sillan yli taantuman - sen lupauksen myös pidimme. Finanssikriisin osalta pahin on takana, mutta talouden uudessa nousussa olemme vasta alkumetreillä. Lasku oli jyrkkä ja nousu tulee olemaan loiva. Talousvuodesta 2010 tulee edelleen haastava. Mieltäni rauhoittaa kuitenkin se, että oma toimintamme on hyvin vankalla pohjalla. Vakavaraisuutemme on erinomainen ja luottotappiot eivät näytä nousevan kuin murtoosaan omien varojemme määrästä.

3 2 OP-Pohjola-ryhmän tulostiedote OP-Pohjola-ryhmän avainlukuja 2008 Muutos* Tulos ennen veroja, milj. e ,6 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta ,6 Vahinkovakuutus ,7 Henkivakuutus ,9 Asiakkaille myönnetyt bonukset, milj. e ,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8 Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7 Kulut/tuotot, % (pankki- ja sijoituspalvelutoiminta) Henkilöstö keskimäärin , Muutos* Tase, mrd. e 80,4 75,7 6,2 Vakavaraisuus, %** 12,6 12,6 0,0 Vakavaraisuus ensisijaisin omin varoin, %** 12,6 12,6 0,0 Omien varojen suhde omien varojen vähimmäismäärään*** 1,58 1,40 0,17 Järjestämättömät saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0,0 Markkinaosuus, % Luottokannasta 32,7 32,0 0,7 Talletuskannasta 33,2 33,8-0,6 Sijoitusrahastojen pääomista 23,4 22,5 0,9 Henki- ja eläkevakuutuksen vakuutussäästöistä 20,0 19,4 0, Muutos* Henki- ja eläkevakuutuksen maksutulosta, % 25,0 29,3-4,3 * Muutos %-yksikköä lukuun ottamatta tulosta ennen veroja, asiakkaille myönnettyjä bonuksia, tasetta ja henkilöstöä keskimäärin, joissa muutos on esitetty prosenttina, sekä omien varojen suhdetta omien varojen vähimmäismäärään, jossa muutos on esitetty suhdeluvun muutoksena. ** Luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaan. *** Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan.

4 3 Toimintaympäristö Maailmantalous ajautui vuonna syvimpään talouskriisiin vuosikymmeniin. Finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 lopulla syöksi maailman eri talousalueet ennen näkemättömän yhtäaikaiseen pudotukseen. Kriisi levisi ympäri maailman rahoitusmarkkinoiden epäluottamuksen ja kansainvälisen kaupan välityksellä. Viranomaistoimet edesauttoivat luottamuksen palautumista rahoitusmarkkinoilla. Maailmantalous osoitti vakautumisen merkkejä jo vuoden toisella vuosineljänneksellä, ja vuoden jälkipuoliskolla tuotanto kääntyi syvän pudotuksen jälkeen varovaiseen kasvuun teollisuusmaissa. Maailmantalouden kriisin syvin vaihe ohitettiin vuoden aikana. Epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on edelleen poikkeuksellisen suuri. Vuoden 2010 keskeiset haasteet liittyvät elvytystoimien hallittuun purkamiseen. Maailmantalouden näkymiä varjostaa epävarmuus yksityisen sektorin kyvystä ottaa vetovastuu tilanteessa, jossa julkisten toimien talouskasvua tukevat vaikutukset väistämättä vaimenevat. Vuosi oli Suomessa kokonaistuotannon kasvun suhteen yksi kaikkien aikojen huonoimmista. Suomen vienti jäi vuonna noin neljänneksen edellisvuotista pienemmäksi. Suomen talouden pudotus tasaantui muiden teollisuusmaiden tavoin vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen aikana. Vuoden 2010 odotetaan olevan Suomessa elpymisen aikaa. Sekä yritysten että kotitalouksien luottamus talouteen on vahvistunut. Vientimarkkinoiden piristyminen alkaa vähitellen nostaa vientiä, ja työttömyysuhan väheneminen työmarkkinoiden vakautuessa luo edellytyksiä kulutuskysynnän voimistumiselle. Yritysten investointien nousukäänne siirtynee seuraavan vuoden puolelle. Rakennuslupien ja aloitettujen asuntojen määrän kehitys ja asuntomarkkinoiden piristyminen ennakoivat asuntorakentaminen elpyvän vähitellen vuoden 2010 aikana. Euribor-korot laskivat vuoden kuluessa ennätysmatalalle tasolle Euroopan keskuspankin ohjauskoron mukana. Euribor-korkojen laskuun vaikutti myös rahamarkkinoiden luottamuksen palautuminen, joka supisti riskilisät finanssikriisiä edeltäneille tasoille. EKP:n ohjauskoron nostojen odotetaan ajoittuvan vuoden 2010 lopulle. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan kääntyvän hitaaseen nousuun jo vuoden 2010 alkupuolella. Vuonna toimialan luottokanta kasvoi hieman, kun asuntoluottojen kysyntä säilyi heikentyneestä talousympäristöstä huolimatta vireänä. Talouden elpymisen ja korkotason maltillisen nousun odotetaan ylläpitävän luottokannan hienoista kasvua myös vuonna Talouskriisi heijastui vuonna voimakkaasti yritysrahoitukseen, eikä tilanteen merkittävää paranemista ole vielä nähtävissä. Osakeindeksit nousivat vuonna ympäri maailman voimakkaasti maaliskuun alun pohjatasoiltaan. Rahastopääomat kasvoivat edellisvuoden romahduksen jälkeen voimakkaasti nettomerkintöjen kasvun sekä rahastojen arvonnousun myötä. Pääomamarkkinoiden elpyminen kasvatti myös vakuutussäästöjä. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo kääntyi vuonna kolmen heikon vuoden jälkeen kasvuun erityisesti kapitalisaatiosopimuksista saadun maksutulon nousun ansiosta. Talletuskannan kasvu lähes pysähtyi vuonna edellisvuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Erityisesti määräaikaistalletuksista siirtyi varoja muihin säästämiskohteisiin.

5 4 Vahinkovakuuttamisen maksutulon kasvu hidastui vuonna muutaman %-yksikön edellisvuodesta. Maksutulon kasvu hidastui erityisesti yritysvakuuttamisessa työntekijöiden palkkasumman ja yritysten liikevaihdon supistumisen myötä. Taantuma alensi myös vahinkovakuutuksen korvausmenoa. OP-Pohjola-ryhmän tulos ja tase Tammi joulukuu Tulos ennen veroja ylitti muiden tuottojen vahvan kasvun ansiosta edellisen vuoden tason selvästi, ja oli 464 miljoonaa euroa (372)*. Koko vuonna kirjattiin tulosta heikentäviä arvonalentumisia ja käyvän arvon muutoksia yhteensä 417 miljoonaa euroa (278). Sijoitusmarkkinoiden elpymisen seurauksena tulos käyvin arvoin ennen veroja oli historiallisen hyvä miljoonaa euroa (-365). Pankkitoiminnan tulos ennen veroja supistui korkokatteen laskun ja luottotappioiden kasvun seurauksena edellisvuodesta, mutta oli suhdannetilanteeseen nähden kuitenkin hyvällä tasolla. Vahinkovakuutustoiminnan vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä, mikä yhdessä sijoitustuottojen kasvun kanssa paransi segmentin kokonaistulosta edellisvuodesta. Vahinkovakuutuksen operatiivinen yhdistetty kulusuhde** parani 87,7 %:iin (91,5). Henkivakuutuksen tulos käyvin arvoin ennen veroja oli hyvä eli 194 miljoonaa euroa (-565). Tulosta ennen veroja pienensivät käyvän arvon rahastosta tehdyt tulosvaikutteiset sijoitusten arvonalentumiskirjaukset. Finanssiryhmän tuotot kasvoivat 13 % miljoonaan euroon (1 823). Korkokate oli miljoonaa euroa (1 189), eli 10 % alempi kuin vuotta aiemmin. Muut tuotot kasvoivat voimakkaasti. Ne olivat 981 miljoonaa euroa (634), eli 55 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Pankkitoiminnan sijoitusten ja kaupankäynnin nettotuotot kasvoivat 202 miljoonaa euroa erityisesti johdannaiskaupankäynnin tuottojen kasvettua. Vertailuvuoden kaupankäynnin nettotuottoihin sisältyi 74 miljoonaa euroa likviditeettireserviin kuuluvista arvopapereista tulosvaikutteisesti kirjattua käyvän arvon laskua. Palkkiotuotot, 496 miljoonaa euroa (433), olivat erityisesti antolainauspalkkioiden kasvun seurauksena edellisvuotta suuremmat. Rahastopalkkiot supistuivat vuotta aiemmasta. Kulut olivat miljoonaa euroa (1 238) eli 0,8 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Kulujen kasvu johtui pääosin henkilöstökulujen kasvusta. Henkilöstökulujen 4,0 % kasvuun vaikuttivat lähinnä palkkojen vuoden 2008 sopimuskorotukset. Muut hallintokulut sekä liiketoiminnan muut kulut supistuivat yhteensä 15 miljoonaa euroa huolimatta talletussuojarahaston kannatusmaksun 9 miljoonan euron noususta. * Suluissa on vertailuluku vuodelta Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi joulukuun 2008 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätösajankohdan ( ) luku. ** Yhdistetty kulusuhde ilman liiketoimintasegmenttiin kohdistettuja poistoja Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneistä aineettomista hyödykkeistä ja ilman laskuperusteiden muutoksen vaikutusta.

6 5 Omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille maksetut bonukset kasvoivat 7,7 % ja olivat 142 miljoonaa euroa (132). Nettomääräiset arvonalentumiset lainoista ja saamisista kasvoivat 179 miljoonaan euroon (58). Bruttomääräisesti uusia arvonalentumisia kirjattiin 212 miljoonaa euroa eli 130 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Valtaosa luottotappioista kirjattiin yritysvastuista. Palautuksia vanhoista arvonalentumisista ja arvonalentumiskirjausten peruutuksia oli yhteensä 32 miljoonaa euroa (23). Arvonalentumiset olivat kuitenkin edelleen varsin matalalla tasolla eli 0,32 % luotto- ja takauskannasta (0,11 %). Tulosanalyysi Milj. e 2008 Muutos, milj. e Muutos, % Tulos ennen veroja ,6 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto Tulos käyvin arvoin ennen veroja Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,9 4,1 1,8* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 14,7-6,0 20,7* Tuotot Korkokate ,0 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot ,8 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot ,0 Palkkiotuotot, netto ,5 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot ,3 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,5 Muut tuotot yhteensä ,7 Tuotot yhteensä ,5 Kulut Henkilöstökulut ,0 Muut hallintokulut ,4 Liiketoiminnan muut kulut ,0 Kulut yhteensä ,8 Arvonalentumiset saamisista Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,7 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,1 Palautukset yhteensä ,9 * %-yksikköä OP-Pohjola-ryhmän tase oli joulukuun lopussa 80,4 miljardia euroa (75,7). Vuoden lopussa saamiset asiakkailta olivat 53,0 miljardia euroa (51,7) ja talletukset 34,6 miljardia euroa (34,5). Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat 9,8 % 19,9 miljardiin euroon (18,2). Pohjola Pankki Oyj teki vuoden aikana kansainvälisille markkinoille kolmen ja viiden vuoden pituiset 750 miljoonan euron emissiot touko- ja elokuussa. Lisäksi OP- Asuntoluottopankki Oyj laski marraskuussa liikkeelle viiden vuoden mittaisen 1,25 miljardin euron kiinteistövakuudellisen joukkovelkakirjalainan.

7 6 Oma pääoma kasvoi 18,6 % 6,2 miljardiin euroon (5,2). Tilikauden tuloksen ja sijoitusomaisuuden arvonnousun lisäksi omaa pääomaa kasvatti 171 miljoonalla eurolla OPK:n tytäryhtiön Pohjola Pankki Oyj:n järjestämä 308 miljoonan euron merkintäoikeusanti. Käyvän arvon rahasto oli laskennallisella verosaamisella oikaistuna -54 miljoonaa euroa (-556). Käyvän arvon rahaston negatiivisuus muodostuu lähinnä henki- ja vahinkovakuutustoiminnan sijoituksista. Negatiivinen käyvän arvon rahasto purkautuu omaisuuden arvonnousujen ja tulosvaikutteisten arvonalentumiskirjausten kautta. Käyvän arvon rahastosta kirjataan tulosvaikutteisesti ne arvonmuutokset, jotka johdon harkinnan mukaan täyttävät edellytykset arvonalennuksille. Vuonna näitä tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia on kirjattu yhteensä 276 miljoonaa euroa (51). Osuuspankkien omistajajäsenten osuuspääoma- ja lisäosuuspääomasijoitukset olivat joulukuun lopussa 750 miljoonaa euroa (695). Osuuspankkien osuus- ja lisäosuuspääoman korkoja kirjattiin vuonna yhteensä 18 miljoonaa euroa (22). Pohjola Pankki Oyj:n hallitus esittää, että yhtiö maksaa vuodelta osinkoa 0,34 euroa A-sarjan osakkeelle ja 0,31 euroa K-sarjan osakkeelle. Päätöksen mukaan osingoiksi muodostuisi yhteensä 107 miljoonaa euroa (45). Loka joulukuu Neljännen vuosineljänneksen tulos ennen veroja oli 70 miljoonaa euroa (15). Tuotot kasvoivat 16 % lähinnä kaupankäynnin ja vahinkovakuutustoiminnan nettotuottojen kasvun sekä henkivakuutuksen nettotappioiden supistumisen seurauksena. Kulut laskivat 11 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut laskivat 2,6 % eli 4,2 miljoonaa euroa edellisvuoden loka joulukuusta. Arvonalentumiset saamisista olivat 52 miljoonaa euroa eli 21 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Käyvän arvon rahasto (brutto) kasvoi 131 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin supistui 299 miljoonaa euroa. Tulosvaikutteisia sijoitusten arvonalentumisia kirjattiin neljännellä vuosineljänneksellä 65 miljoonaa euroa. Loka joulukuun korkokate supistui edellisestä vuosineljänneksestä 11 miljoonaa euroa. Saamisten arvonalentumiset olivat 0,3 miljoonaa euroa pienemmät kuin heinä syyskuussa. Henkivakuutuksen nettotuotot kasvoivat edellisestä vuosineljänneksestä lähinnä paremman sijoitustoiminnan tuloksen seurauksena. Tulos ennen veroja oli 42 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Käyvin arvoin laskettu tulos ennen veroja oli 201 miljoonaa euroa, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli 480 miljoonaa euroa.

8 7 Neljännen vuosineljänneksen tulosanalyysi Milj. e 10 12/ 10 12/ 2008 Muutos, % 7 9/ Muutos, % Tulos ennen veroja ,3 Käyvän arvon rahaston muutos, brutto ,4 Tulos käyvin arvoin ennen veroja ,1 Oman pääoman tuotto (ROE), % 3,4-2,2 5,6* 5,8-2,4* Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 9,7-18,7 28,4* 24,2-14,6* Tuotot Korkokate , ,3 Vahinkovakuutustoiminnan nettotuotot , ,4 Henkivakuutustoiminnan nettotuotot , ,9 Palkkiotuotot, netto , ,8 Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot 30-9,7 Liiketoiminnan muut tuotot , ,9 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta ,3 1-42,6 Muut tuotot yhteensä ,9 Tuotot yhteensä , ,4 Kulut Henkilöstökulut , ,5 Muut hallintokulut , ,5 Liiketoiminnan muut kulut , ,7 Kulut yhteensä , ,4 Arvonalentumiset saamisista ,4 52-0,5 Palautukset omistajajäsenille ja OP-bonusasiakkaille Bonukset ,8 36 1,4 Osuus- ja lisäosuuspääoman korot ,4 Palautukset yhteensä ,9 39 1,2 Vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmälle lasketaan kaksi erilaista vakavaraisuussuhdelukua. Ryhmän toiminta perustuu lakiin osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista. Lain yhteisvastuu- ja yhteisturvasäännösten vuoksi osuuspankkien yhteenliittymälle on asetettu omien varojen vähimmäismäärä, joka lasketaan luottolaitostoiminnasta annetun lain vakavaraisuutta koskevien säännösten mukaan. Osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Vaikka OP- Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulukaan osuuspankkien yhteenliittymään, on niihin tehdyillä sijoituksilla merkittävä vaikutus luottolaitosten vakavaraisuussäännöstön mukaisesti laskettuun vakavaraisuuteen. Tästä vakavaraisuudesta käytetään termiä osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus. OP-Pohjola-ryhmä muodostaa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain tarkoittaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille on säädetty oma vakavaraisuusvaatimus.

9 8 Kummankin vakavaraisuussäännöstön mukaan tarkasteltuna OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky on vahva. OP-Pohjola-ryhmä siirtyy luottoriskin pääomavaatimuksen laskennassa vaiheittain sisäisten luottoluokitusten menetelmään. OP-Pohjola-ryhmä on saanut Finanssivalvonnalta luvan käyttää luottoriskin vakavaraisuusvaateen laskennassa sisäisten luottoluokitusten menetelmää lukien. Lupa koskee Pohjola Pankki Oyj:n yritys- ja yhteisöasiakkaille myönnettyjä vastuita. Muilta osin luottoriskin pääomavaade lasketaan standardimenetelmällä. Sisäisten luokitusten menetelmän käyttöönotto pienentää OP-Pohjola-ryhmän pääomavaadetta. Menetelmän käyttö lisää pääomavaatimuksen herkkyyttä suhdannevaihteluille. Markkinariskien osalta OP-Pohjolaryhmä jatkaa standardimenetelmän käyttöä. Operatiivisten riskien osalta tavoitteena on siirtyä standardimenetelmän käyttöön vuonna Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuussäännöksiä ollaan tiukentamassa. Muutoksilla pyritään mm. parantamaan omien varojen laatua sekä vähentämään pääomavaateen syklisyyttä. Vuoden 2012 aikana voimaan tuleviksi suunnitellut muutokset ovat vielä valmisteluvaiheessa eikä niiden mahdollisia vaikutuksia kyetä täysin arvioimaan. OP-Pohjola-ryhmän vahva vakavaraisuus antaa kuitenkin vahvan suojan huomattavienkin säädösmuutosten varalle. Osuuspankkien yhteenliittymän vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän sekä luottolaitoslain mukainen vakavaraisuus että ensisijaisilla omilla varoilla laskettu vakavaraisuussuhde olivat joulukuun lopussa 12,6 %, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 %. Omat varat ja vakavaraisuus Milj. e Muutos, milj. e Muutos, % Omat varat Ensisijaiset omat varat ,0 Toissijaiset omat varat - - Omat varat yhteensä ,0 Riskipainotetut erät yhteensä ,1 Omien varojen vaade Luotto- ja vastapuoliriski ,1 Markkinariski ,1 Operatiivinen riski ,3 Yhteensä ,1 Vakavaraisuussuhde, % 12,6 12,6 0,0* Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettujen erien yhteismäärään, % 12,6 12,6 0,0* * %-yksikköä

10 9 Ensisijaiset omat varat olivat joulukuun lopussa miljoonaa euroa (4 884). Vuoden tulos arvioidulla voitonjaolla vähennettynä on rinnastettu ensisijaisiin omiin varoihin. Vuoden aikana OP-Pohjola-ryhmän ensisijaiset omat varat kasvoivat 7,0 %. Omia varoja pienensivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdyt vakuutusyhtiösijoitukset, toisaalta Pohjola Pankki Oyj:n osakeanti toisella vuosineljänneksellä lisäsi ryhmän omia varoja 171 miljoonalla eurolla. Pääomalainojen suhde ensisijaisiin omiin varoihin ennen vähennyseriä oli joulukuun lopussa 3,2 % (3,6). Ensisijaisiin omiin varoihin ei ole luettu sitä omien pääomien kasvua, joka on aiheutunut IFRS:n mukaisesta eläkevastuiden ja niiden katteena olevien omaisuuserien arvostamisesta sekä sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta. Toissijaiset omat varat olivat vuoden lopussa erään kohdistuvien vähennysten jälkeen nolla. Siltä osin kun vähennykset ylittivät toissijaiset omat varat, vähennykset on kohdistettu ensisijaisiin omiin varoihin. Pohjola sai toisen vuosineljänneksen aikana Finanssivalvonnalta luvan ostaa markkinoilta ennenaikaisesti takaisin toissijaisiin omiin varoihin luettavia velkainstrumentteja 150 miljoonan euron määrällä. Luvan perusteella lainoja lunastettiin takaisiin 7 miljoonalla eurolla. Jäljelle jääneet lainat luettiin vuoden lopussa toissijaisiin omiin varoihin. Vuoden lopussa omiin varoihin sisältyi 14 miljoonan euron positiivinen konsolidointiryhmän käyvän arvon rahasto (-84). Ensi- ja toissijaisista omista varoista puoliksi vähennettävät sijoitukset vakuutusyhtiöihin olivat joulukuun lopussa miljoonaa euroa (2 159). Odotettujen tappioiden ja arvonalentumisten alijäämänä omista varoista on vähennetty 162 miljoonaa euroa. Finanssivalvonnan antamien poikkeuslupien perusteella OP-Pohjola-ryhmän yhteisöjen tekemiä sijoituksia Pohjola Capital Partnersin hallinnoimiin pääomarahastoihin on käsitelty vakavaraisuuslaskelmassa elinkeinoyhteisöön tehdyn osakesijoituksen tavoin. Omien varojen vaade oli joulukuun lopussa miljoonaa euroa (3 100). Vuoden aikana omien varojen vaade kasvoi 7,1 %. Merkittävin kasvuun vaikuttanut tekijä oli luotto- ja takauskannan pääomavaateen kasvu. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus OP-Pohjola-ryhmän rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus lasketaan konsolidointimenetelmän mukaisesti. Siinä ryhmittymän taseen mukaisiin omiin pääomiin lisätään sellaisia pankki- tai vakuutusalan säännösten mukaisia omiin varoihin luettavia eriä, jotka eivät sisälly omiin pääomiin. Omiin varoihin ei voida sisällyttää eriä, jotka eivät ole käytettävissä muiden ryhmittymään kuuluvien yritysten tappioiden kattamiseksi. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä muodostuu luottolaitosten konsolidoidusta omien varojen vaateesta ja vakuutusyhtiöiden yhteenlasketuista toimintapääomien vähimmäisvaatimuksista. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukaan lasketut OP- Pohjola-ryhmän omat varat ylittivät joulukuun lopussa laissa määritellyn vähimmäismäärän miljoonalla eurolla (1 406). Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omiin varoihin ei ole luettu vakuutusyhtiöiden tasoitusmäärää. Joulukuun lopussa vahinko- ja henkivakuutuksen verovelalla vähennetty yhteenlaskettu tasoitusmäärä oli 527 miljoonaa euroa. Tasoitusmäärä toimii vakuutusyhtiöiden puskurina runsasvahinkoisia vuosia varten ja se on siten osa finanssiryhmän tosiasiallista tappiopuskuria.

11 10 Rahoitus- ja vakuutusryhmittymän valvonnasta annetun lain mukainen vakavaraisuus: Milj. e Muutos, milj. e Muutos, % OP-Pohjola-ryhmän omat pääomat ,6 Toimialakohtaiset erät ,6 Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet ,0 Tasoitusmäärä ,6 Muut omiin pääomiin ja toimialakohtaisiin eriin sisältyvät erät, joita ei voida lukea ryhmittymän omiin varoihin ,3 Ryhmittymän omat varat yhteensä ,6 Luottolaitostoiminnan omien varojen vaade ,9 Vakuutusliiketoiminnan omien varojen vaade ,8 Ryhmittymän omien varojen vähimmäismäärä yhteensä ,6 Ryhmittymän vakavaraisuus ,9 Ryhmittymän vakavaraisuussuhde (omat varat/omien varojen vähimmäismäärä) 1,58 1,40 0,17* * Suhdeluvun muutos Riskiasema OP-Pohjola-ryhmän riskinkantokyky säilyi vahvana ja riskiasema vakaana, vaikka suhdannetilanne oli vuonna heikko. Käyvin arvoin vahvan tuloksen sekä Pohjolan osakeannin ansiosta ryhmän riskinkantokyky vahvistui edellisestä vuodesta. OP-Pohjolaryhmän luottoriskiasema on vakaa. Taantuma heikensi luottosalkun laatua ja kasvatti luottoriskejä, mutta järjestämättömien ja muiden ongelmasaamisten osuus luotto- ja takauskannasta on edelleen varsin alhainen. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne säilyi hyvänä. Alhainen korkotaso realisoi ryhmän korkotulosriskiä ja heikensi korkokatetta. Sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys kasvatti sijoitustoiminnan tuottoja. OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta oli vuoden lopussa 55,6 miljardia euroa (53,9), eli 3 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Luotto- ja takauskannan 1,6 miljardin euron kasvusta suurin osa tuli kotitaloussektorilta Vuoden aikana kotitalouksien asuntoluotot kasvoivat 6 % 25,7 miljardiin euroon, ja niiden osuus oli vuoden lopussa 46 % (45) ryhmän yhteenlasketusta luotto- ja takauskannasta. Kokonaisuudessaan kotitalouksien osuus luotto- ja takauskannasta oli 64 % (63) sekä yritysten ja asuntoyhteisöjen osuus 34 % (34). OP-Pohjola-ryhmän luotto- ja takauskanta on hajautunutta. Vuoden lopussa suurin yksittäisestä vastapuolesta muodostuva asiakasriski oli 6,9 % (7,1) ryhmän omista varoista. Suurin toimiala oli asuntojen vuokraus ja hallinta, jonka osuus yritysvastuista oli16 %.

12 11 Ryhmän yritysluottojen luokittelujärjestelmän piiriin kuuluvat lähes kaikki yhtiömuotoiset asiakkaat. Luokittelun tarkoituksena on ryhmitellä asiakkaat riskin mukaisesti. Asiakkaiden luottoluokittelumallit arvioidaan aina tarvittaessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Vuoden lopussa 97 % yritysvastuista oli luokiteltu. Vastuista 49 % (51) kuuluu 12 pääluokkaan jaetussa luottosalkussa viiteen parhaimpaan luottoluokkaan (ns. investointitaso). Heikoimpiin luottoluokkiin (luokat 9-12) kuuluvien vastuiden osuus oli 6 % (5). Vuoden lopussa OP-Pohjola-ryhmällä oli järjestämättömiä ja nollakorkoisia saamisia yhteensä 223 miljoonaa euroa, eli 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli vuoden lopussa 0,4 %, eli saman verran kuin vuonna Arvonalentumiset saamisista olivat suhdannetilanteeseen nähden melko alhaisella tasolla. Niitä kirjattiin vuonna bruttomääräisesti 212 miljoonaa euroa, mikä oli 0,38 % luotto- ja takauskannasta. Ryhmän rahoitus- ja maksuvalmiustilanne on hyvä. Talletusten osuus varainhankinnasta oli noin kaksi kolmannesta. Osuus säilyi vuoden aikana lähes ennallaan, vaikka sijoittamistilien suosio hiipui korkotason laskun myötä. OP-Pohjola-ryhmän rahoitusasemaa vahvistivat vuoden aikana Pohjola Pankki Oyj:n ja OP- Asuntoluottopankin liikkeelle laskemat joukkovelkakirjalainat. Pohjola Pankki Oyj ylläpitää OP-Pohjola-ryhmän likviditeettireserviä, joka koostuu pääasiassa keskuspankkirahoituksen vakuudeksi kelpaavista saamistodistuksista. Likviditeettireserviin luettavia rahoitusvaroja oli vuoden lopussa 13,9 miljardia euroa (13,1). Likviditeettireservi ja OP-Pohjola-ryhmän likviditeetin hallintastrategiaan sisältyvän varautumissuunnitelman mukaiset keinot riittävät turvaamaan ryhmän maksuvalmiuden vähintään 24 kuukaudeksi. Matala korkotaso ja hidastuva luottokasvu heikensivät OP-Pohjola-ryhmän korkokatetta. Korkokatteen laskuun vaikuttivat luottojen ja talletusten välisen korkoeron kapeneminen sekä tukkuvarainhankinnan kustannusten nousu. Markkinariskiä muodostuu vahinko- ja henkivakuutustoiminnassa hinta-, korko- ja valuuttakurssiriskistä. Markkinariskien arvioinnissa keskeisimpiä ovat sijoituksiin liittyvät markkinariskit ja vastuuvelkaan sisältyvät markkinariskit, joista tärkein on korkoriski. Vahinkovakuutustoiminnan sijoitusvarallisuus oli vuoden lopussa 2,9 miljardia euroa (2,4) ja henkivakuutustoiminnan 4,1 miljardia euroa (3,9). Vakuutustoiminnan sijoitusvarallisuuden jakaumasta ja tuotosta sekä vastuuvelasta on kerrottu tarkemmin tämän tulostiedotteen liiketoimintasegmenttejä koskevassa osuudessa. Operatiivisista riskeistä aiheutuneet taloudelliset tappiot olivat vähäiset. Luottoluokitukset ovat seuraavat: Luokituslaitos Lyhytaikainen varainhankinta Pitkäaikainen varainhankinta Fitch Ratings (OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjola) F1+ AA- Standard & Poor's (Pohjola) A-1+ AA- Moody's (Pohjola) P-1 Aa2 Fitch Ratings antaa Iuokituksen sekä OP-Pohjola-ryhmälle että Pohjolalle. OP-Pohjolaryhmän taloudellisella asemalla on huomattava vaikutus myös pelkästään Pohjolalle annettaviin luottoluokituksiin

13 12 Standard & Poor s vahvisti Pohjolan luottoluokituksen ja piti vakaat luottokelpoisuusnäkymät ennallaan tammikuussa Moody's alensi syyskuussa Pohjolan pitkien luottojen luokituksen tasolle Aa2 ja vahvisti lyhyiden luottojen luokituksen edelleen tasolle Prime-1-. Luottoluokitusten näkymät Moody's säilytti negatiivisina. Fitch Ratings vahvisti heinäkuussa Pohjolan luottoluokituksen, mutta muutti pitkäaikaisen varainhankinnan luottoluokitusnäkymän negatiiviseksi. Peruste sekä Moody'sin että Fitchin muutoksiin oli Suomen taloustilanteen nopea heikkeneminen ja sen mahdolliset vaikutukset Pohjolalle ja OP-Pohjola-ryhmälle, joiden liiketoiminta on keskittynyt Suomeen. Uusi liiketoimintastrategia OPK:n hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa OP-Pohjola-ryhmän kehittämisen pitkän aikavälin suuntaviivat määrittävän liiketoimintastrategian. Uudessa strategiassa vahinkovakuutusliiketoiminta integroituu ensi kertaa strategiatasolla osaksi laajaa finanssiryhmäkokonaisuutta. OP-Pohjola-ryhmän olemassaolon oikeutus lähtee omistajajäsenten ja asiakkaiden edusta. Ryhmän perustehtävä, arvot, päämäärä ja asiakaslupaus säilyivät ennallaan. Ryhmän menestystekijät kiteytyvät viiteen kilpailuetuun: kokonaisvaltainen finanssipalvelu, parhaat keskittämisedut, toiminta lähellä asiakasta, osuustoimintaperusta sekä suomalaisuus. Pankki- ja vahinkovakuutusliiketoiminnan integraation syventäminen on strategian keskeisin liiketoiminnallinen kulmakivi ja kasvun lähde. Uudessa strategiassa linjataan myös aiempaa selkeämmin OP-Pohjola-ryhmän tahtotila yritysasiakasliiketoiminnassa. Ryhmän tavoitteena on, että jokaisessa maakunnassa toimisi vähintään yksi riittävän palvelukyvyn omaava osuuspankki, jolla on kykyä kehittää maakunnan elinvoimaisuutta ja tarjota palvelut vaativiinkin henkilö- ja yritysasiakkaiden tarpeisiin. Ryhmän hyvä vakavaraisuus antaa vahvan pohjan liiketoiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Ryhmän suhtautuminen riskinottoon on edelleen maltillinen. Finanssiryhmä tavoittelee vähintään pääkilpailijoiden tasoista toiminnan tehokkuutta. Strategian yhteydessä täsmennettiin myös OP-Pohjola-ryhmän pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet. Tavoitetasot on määritelty turvamaan finanssiryhmän pitkän aikavälin toimintaedellytykset. Niitä ei ole mukautettu vallitsevaan taloudelliseen toimintaympäristöön. Ryhmätasolla tavoitteet asetettiin riskinkantokyvylle, kannattavuudelle ja tehokkuudelle. Riskinkantokyvyn pitkän aikavälin tavoitteena on, että vakavaraisuussuhde rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaa koskevan lain mukaan laskettuna (RAVA-vakavaraisuus) on 1,5. Kannattavuuden osalta tavoitteena on riskiperusteiselle taloudelliselle pääomalle laskettu 17 %:n tuotto. Koko finanssiryhmätasolla tehokkuutta mitataan tuottojen ja kulujen kasvuerolla. Tavoitteena on, että tuotot kasvavat kuluja nopeammin.

14 13 OP-Pohjola-ryhmän menestysmittarit: 2008 Tavoite RAVA-vakavaraisuus 1,40 1,58 1,5 Taloudellisen pääoman tuotto, % (12 kk liukuva) 10,0 % 12,7 % 17 % Tuottojen ja kulujen kasvuero, %-yks. (12 kk liukuva) -28,8 %-yks. 11,7 %-yks. > 0 %-yks. OP-Pohjola-ryhmän rakenteessa tapahtuneet muutokset OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätökseen yhdistellään 220 osuuspankkia (227), OPK-konserni ja Osuuspankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö. Kuusjoen, Kiikalan Rekijoen, Kiskon, Perniön ja Salon Seudun osuuspankit sulautuivat ja muodostivat kombinaatiofuusiolla uuden Salon Osuuspankin. Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon osuuspankit muodostivat kombinaatiofuusiolla Pielisen Osuuspankin. Fuusiot merkittiin kaupparekisteriin Kärsämäen Osuuspankki sulautui Haapaveden Osuuspankkiin Kiukaisten ja Hinnerjoen osuuspankit ovat tehneet päätöksen sulautua Euran Osuuspankkiin. Fuusion suunniteltu toteutumispäivä on OPK tarjosi joulukuussa 2008 jäsenosuuspankkiensa merkittäväksi sijoituksen OPK:n lisäosuuspääomaan. Merkintäaika päättyi 2.2. ja lisäosuuspääomaa merkittiin annissa yhteensä 444 miljoonaa euroa. Pohjola Finance Oy sulautui emoyhtiöönsä Pohjola Pankki Oyj:hin Omistajajäsenet ja asiakkaat Osuuspankeilla oli joulukuun lopussa omistajajäsentä eli enemmän kuin vuotta aiemmin. Osuuspankeilla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Helsingin OP Pankki Oyj:llä oli joulukuun lopussa yhteensä OP-bonusasiakasta. Pankkipalvelujen käytön keskittämisestä OP-bonusasiakkaille kertyneiden bonusten arvo oli yhteensä 142 miljoonaa euroa eli 7,7 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Omistajajäsenille kertyneet bonukset on kirjattu OP-Pohjola-ryhmän tuloslaskelmassa erään "Palautukset omistajajäsenille". OP-bonusasiakkaat käyttivät tammi joulukuussa bonuksia pankkipalveluihin yhteensä 67 miljoonaa euroa (56) ja Pohjolan vahinkovakuutustuotteiden vakuutusmaksuihin 58 miljoonaa euroa (17). Vuoden aikana bonuksia on käytetty yli vakuutuslaskuun. Näistä 24,9 % maksettiin kokonaisuudessaan bonuksilla. OP-Pohjola-ryhmän asiakasmäärä Suomessa oli joulukuun lopussa Henkilöasiakkaiden määrä oli ja yritysasiakkaiden määrä Lisäksi OP- Pohjola-ryhmällä on Baltiassa yhteensä noin vahinkovakuutusasiakasta. Suomessa pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisten asiakkaiden määrä kasvoi ristiinmyynnin seurauksena edellisvuoden joulukuusta :lla :een.

15 14 Pohjolan etuasiakastalouksien määrä oli joulukuun lopussa Etuasiakastalouksien määrä kasvoi vuodessa :lla. Yli puolet etuasiakastalouksista on keskittänyt pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Säännöllisesti tehtävän kyselytutkimuksen mukaan pääasiallisena pankkinaan OP- Pohjola-ryhmään kuuluvaa pankkia käyttävien yksityishenkilöiden osuus ylitti syksyllä ensimmäisen kerran 40 %:n rajan. Ero seuraavaksi suurimpaan pankkiryhmään kasvoi jo 9 %-yksikköön. Henkilöstö ja palkitseminen OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa oli joulukuun lopussa henkilöä eli 248 vähemmän kuin vuoden 2008 lopussa. OP-Pohjola-ryhmän henkilöstörahastoon kuuluu noin 94 % OP-Pohjola-ryhmän henkilöstöstä. OP-Henkilöstörahaston rinnalla käytössä on myös johdon pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä. OPK:n hallinto OPK on osuuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö, OPK-konsernin emoyhteisö sekä OP-Pohjola-ryhmän muodostaman rahoitus- ja vakuutusryhmittymän johdossa oleva yritys. OPK toimii koko OP-Pohjola-ryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä sekä ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. OPK:n osuuskunnan kokous pidettiin Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin kaudeksi 2012 toimitusjohtaja Kari Manninen, professori Jarmo Partanen, metsänhoitaja Jorma Vierula, toimitusjohtaja Tomi Korpisaari, professori Paavo Pelkonen, maakuntaneuvos Jorma Pitkälä ja toimitusjohtaja Jarmo Tuovinen. Vuonna 2011 päättyväksi kaudeksi toimitusjohtaja Jari Laaksosen tilalle valittiin toimitusjohtaja Leif Laine. Hallintoneuvostossa on kaikkiaan 34 jäsentä. Hallintoneuvosto valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajakseen liikuntaneuvos Paavo Haapakosken. Varapuheenjohtajiksi valittiin professori Jaakko Pehkonen ja toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen. OPK:n ja OP-Pohjola-ryhmän tilintarkastajaksi tilivuodeksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Investoinnit ja palvelukehittäminen OPK tytäryrityksineen vastaa OP-Pohjola-ryhmän palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutoiminnan kehittämisen liittyvistä 78 miljoonan euron kokonaiskustannuksista merkittävä osa muodostuu ICT-investoinneista ja niihin liittyvistä määrittelyistä. Näistä kustannuksista taseeseen aktivoituja ICT-investointeja oli katsauskaudella 46 miljoonaa euroa (43). Investoinneista 31 miljoonaa euroa (26) liittyy pankki- ja sijoitustoimintaan, 9 miljoonaa euroa (11) vahinkovakuutukseen ja 6 miljoonaa euroa (6) henkivakuutukseen.

16 15 Yhteisvastuu ja -turva Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaan osuuspankkien yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP-Keskus osk eli OPK), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä. Osuuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OPK ja sen jäsenpankit vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. OPK:n jäseniä olivat katsauskauden lopussa OP-Pohjola-ryhmän 220 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP- Kotipankki Oyj. OP-Pohjola-ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu yhteisvastuun piiriin. OP-Pohjola-ryhmään kuuluvia talletuspankkeja eli osuuspankkeja, Pohjola Pankki Oyj:tä, Helsingin OP Pankki Oyj:tä sekä OP-Kotipankki Oyj:tä pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Myös sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP-Pohjola-ryhmää pidetään korvaussuojan osalta yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2010 näkymät Vuosikymmeniin syvimmän talouskriisin jälkeen maailmantalous kääntyi viime vuonna keskuspankkien toimenpiteiden ja julkisen vallan elvytyksen ansiosta varovaiseen kasvuun. Talouskasvun arvioidaan jatkuvan hitaana vuonna Vaikka talouskriisin vaikutukset Suomen kokonaistuotantoon olivat keskimääräistä suuremmat, arvioidaan Suomenkin talouden kääntyneen kasvuun vuoden lopussa. Talouden käänteestä ja rahoitusmarkkinoiden vakaantumisesta huolimatta tulevan talouskehityksen arviointiin liittyy kuitenkin edelleen tavanomaista suurempi epävarmuus. Vuoden 2010 aikana finanssialan tuloskehitystä heikentävät hidastunut kasvu, poikkeuksellisen matala korkotaso sekä kohonneella tasolla pysyvät luottotappiot. OP- Pohjola-ryhmän vuoden 2010 tuloksen ennen veroja arvioidaan muodostuvan samantasoiseksi kuin vuotta aiemmin. Suurimmat epävarmuudet arviossa liittyvät luottotappioiden, korkotason sekä sijoitusympäristön kehitykseen. Kaikki tässä tulostiedotteessa esitetyt ennusteet ja arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen OP-Pohjola-ryhmän ja sen eri toimintojen talouden kehityksestä, ja todelliset tulokset voivat olla merkittävästi erilaiset. Toiminta ja tulos liiketoimintasegmenteittäin OP-Pohjola-ryhmän liiketoimintasegmentit ovat Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta, Vahinkovakuutus ja Henkivakuutus. Segmentteihin kuulumaton toiminta esitetään ryhmässä "Muu toiminta". Segmenttiraportointi laaditaan noudattaen OP-Pohjola-ryhmän tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Pohjola-kaupan yhteydessä syntyneiden aineettomien hyödykkeiden poistot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Yhtiöinä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin sisältyvät osuuspankit, Helsingin OP Pankki Oyj, OP-Kotipankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Rahastoyhtiö Oy, Pohjola Varainhoito Oy, Pohjola Corporate Finance Oy, Pohjola Capital Partners Oy sekä eräät pienemmät pankki- ja sijoituspalvelutoimintaa tukevat yhtiöt kokonaisuudessaan. Pohjola-konsernin pankkitoiminta- ja varainhoito-segmentit luetaan myös pankki- ja sijoituspalvelutoiminta -segmenttiin, kuten myös Osuuspankkien Keskinäisen Vakuutusyhtiön toiminta, koska valtaosa yhtiön liiketoiminnasta muodostuu ryhmän vähittäispankeille myönnetyistä luottovakuutuksista.

17 16 Vahinkovakuutussegmenttiin sisältyy OP-Pohjola-ryhmän vahinkovakuutusyhtiöiden eli Pohjola Vakuutus Oy:n, Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen, A-Vakuutus Oy:n ja Baltiassa toimivien Seesam-yhtiöiden liiketoiminta sekä vahinkovakuutusta tukevien palveluyhtiöiden toiminta. Henkivakuutus-segmentti muodostuu ryhmän henki- ja eläkevakuutusliiketoimintaa harjoittavasta OP-Henkivakuutus Oy:stä. Muuhun toimintaan kohdistetaan kaikkia liiketoimintasegmenttejä tukevat toiminnot, erityisesti OP-Keskuksen toiminta sekä Pohjolan konsernihallinto. Vuoden 2008 toukokuuhun saakka muuhun toimintaan luettiin myös FD Finanssidatan toiminta. Liiketoimintasegmenttejä tukevien palveluiden kustannukset kohdistuvat segmenteille palveluveloituksina. Myös oman pääoman kohdistus liiketoimintasegmenteille suoritetaan muuhun toimintaan sisältyvän sisäisen pankin avulla, jolloin tavoitetason ylittävien omien pääomien myönteinen tulosvaikutus näkyy muun toiminnan tuloksessa. Liiketoimintasegmenttien tulostiivistelmä Milj. e Tuotot Kulut Muut erät Tulos ennen veroja Tulos ennen veroja 2008 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Vahinkovakuutus Henkivakuutus Muu toiminta Eliminoinnit Yhteensä Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta Rahastopääomat kasvoivat 37 %. Ryhmän markkinaosuus sijoitusrahastojen arvosta nousi 0,9 %-yksikköä 23,4 %:iin. Ryhmän markkinaosuus luotoista kasvoi 0,7 % -yksikköä 32,7 %:iin, mutta supistui talletuksista 0,6 % -yksikköä 33,2 %:iin. Tulos ennen veroja supistui 12 % 471 miljoonaan euroon korkokatteen supistumisen ja luottotappioiden kasvun seurauksena. Arvonalentumiset saamisista kasvoivat 167 miljoonaan euroon (48). Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan toimintaympäristö oli vuonna kaksijakoinen. Reaalitalouden taantuma lisäsi asiakkaiden maksuvaikeuksia ja kasvatti luotoista tehtyjen arvonalentumisten määrää. Taantuman seurauksena myös liiketoiminnan kasvu hidastui selvästi. Toisaalta sijoitusmarkkinoiden nopea ja voimakas toipuminen kasvatti ensimmäistä vuosineljännestä lukuun ottamatta sijoitusvolyymejä ja varallisuudenhoitopalveluiden kysyntää. Ennätyksellisen matala korkotaso johti korkokatteen voimakkaaseen supistumiseen. OP-Pohjola-ryhmä oli vuonna 2008 Suomen suurin finanssiryhmä sekä talletusten että luottojen markkinaosuudella mitattuna. Vuonna ryhmän markkinaosuus luotoista ja rahastopääomista vahvistui edelleen, mutta supistui talletuksista.

18 17 OP-Pohjola-ryhmän luottokanta oli joulukuun lopussa 52,6 miljardia euroa (51,0) ja takauskanta 3,0 miljardia euroa (3,0). Luottokanta kasvoi vuodessa 3,2 % (15). Markkinaosuus luottokannasta kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 0,7 % -yksikköä 32,7 %:iin. Asuntoluottokanta oli joulukuun lopussa 25,7 miljardia euroa (24,2). Vuodessa asuntoluottokanta kasvoi 6,4 % (13). OP-Pohjola-ryhmän markkinaosuus asuntoluottokannasta oli vuoden lopussa 35,9, % eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Uusien asuntoluottojen keskimarginaali oli vuonna yli kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Viimeisellä vuosineljänneksellä marginaalit kuitenkin laskivat lievästi pankkien pitkäaikaisen rahoituksen hinnan käännyttyä laskuun. Kiinteäkorkoisten luottojen osuus uusista asuntoluotoista säilyi edelleen matalana ja oli 1,9 % (2,4). Asuntomarkkinat piristyivät selvästi. OP-Kiinteistökeskusten välittämien asuntokauppojen määrä ylitti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla edellisen huippuvuoden 2007 loppuvuoden tason. Kulutusluottokanta oli vuoden lopussa 3,7 miljardia euroa (3,7). Kulutusluottokanta kasvoi vuodessa 2,3 % (11). Yritysluottokanta oli joulukuun lopussa 13,4 miljardia euroa (14) ja takauskanta 2,7 miljardia euroa (2,6). Yritysluottokanta pieneni vuodessa 5,0 % (+22). Yritysluottojen kysyntä hiljentyi alkuvuonna selvästi asiakasyritysten investointien vähentymisen seurauksena. Takausten ja muiden taseen ulkopuolisten sitoumusten määrä sen sijaan kasvoi vuoden aikana 8,6 %. Yritysluottojen markkinaosuus oli joulukuun lopussa 28,7 % eli 1,9 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Talletukset olivat joulukuun lopussa 34,6 miljardia euroa (34,5) eli 0,2 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Talletusten rakenteessa tapahtui vuonna selkeä siirtymä sijoitustalletuksista käyttelytileihin. Sijoitustalletukset supistuivat vuodessa 12,2 % (39) ja käyttelytilit kasvoivat 15,5 % (-1). Ryhmän markkinaosuus talletuksista oli joulukuun lopussa 33,2 % eli 0,6 %-yksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastojen pääoma oli 12,7 miljardia euroa (9,3). Pääomat kasvoivat yleisen markkinakehityksen mukana vuodessa 36,8 %, Ryhmän markkinaosuus Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista oli joulukuun lopussa 23,4 % eli 0,9 %- yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nettomerkinnät OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoihin olivat 1,6 miljardia euroa (-2,3). Pohjolan varainhoitoliiketoiminnan hallinnoiman varallisuuden määrä oli joulukuun lopussa 33,1 miljardia euroa (25,3). Tästä OP-Pohjola-ryhmän sijoitusrahastoissa olevien pääomien osuus oli 11,4 miljardia euroa (8,5). OP-Pohjola-ryhmään kuuluvien yritysten osuus hallinnoidusta varallisuudesta oli 8,0 miljardia euroa. OP-Private-toimintamallissa hallinnoitavien varojen määrä oli 3,6 miljardia euroa (2,7). Kotitalouksien osakekauppoja välitettiin vuoden aikana noin eli 59,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

19 18 Tulos ja riskiasema Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan vuoden tulos ennen veroja oli 471 miljoonaa euroa eli 12 % pienempi kuin vuotta aiemmin (532). Katsauskaudella myönnetyt bonukset kasvoivat 8 % 142 miljoonaan euroon (132). Korkokate supistui 12,5 % 981 miljoonaan euroon (1 121) ja nettopalkkiotuotot kasvoivat 19 % 538 miljoonaan euroon (450). Korkokatteen lasku johtui poikkeuksellisen matalasta korkotasosta. Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot olivat yhteensä 111 miljoonaa euroa (-27). Trading-toiminnan tuotot kehittyivät erittäin myönteisesti ja toisaalta trading-luokan arvopapereista kirjattiin vertailukaudella arvostustappioita. Sijoitustoiminnan tuottoja rasittivat myytävissä olevista sijoituksista tehdyt 19 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukset. Henkilöstökulut kasvoivat 3,7 % ja muut kulut 2,7 %. Henkilöstökulujen kasvuun vaikutti vakuutusmyyntihenkilöstön siirtyminen osuuspankkien palvelukseen lokakuussa Vakuutusten myynnistä ansaitut palkkiot sisältyvät palkkiotuottoihin. Kulujen suhde tuottoihin oli 53 % (54). Saamisista tehdyt arvonalentumiset olivat 167 miljoonaa euroa (48). Arvonalentumisten kasvu johtuu taloussuhdanteen selvästä heikentymisestä vertailuvuoteen nähden. Arvonalentumisten määrä oli kuitenkin liiketoiminnan volyymiin ja suhdannetilanteeseen nähden edelleen varsin alhainen. Ryhmän järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten määrä kasvoi, mutta säilyi edelleen alhaisella tasolla. Vuoden lopussa näitä saamisia oli yhteensä 223 miljoonaa euroa eli 10 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten kasvoivat kotitalouksien järjestämättömät saamiset. Järjestämättömistä ja nollakorkoisista saamisista on vähennetty niihin kohdistuvat 131 miljoonan euron saamis- ja saamisryhmäkohtaiset arvonalentumiset (85). Järjestämättömien ja nollakorkoisten saamisten suhde luotto- ja takauskantaan oli samaa tasoa kuin vuotta aiemmin eli 0,4 %.

20 19 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminnan avainlukuja Milj. e 2008 Muutos, % Korkokate ,5 Arvonalentumiset saamisista ,3 Muut tuotot ,3 Henkilöstökulut ,7 Muut kulut ,7 Palautukset omistajajäsenille ja OPbonusasiakkaille ,9 Tulos ennen veroja ,6 Milj. e 2008 Muutos, % Nostetut asuntoluotot ,7 Nostetut yritysluotot ,5 Sijoitusrahastojen nettomerkinnät ,1 Välitetyt kiinteistökaupat, kpl ,0 Mrd. e Muutos, % Luottokanta Asuntoluotot ,4 Muut kotitalouksien luotot ,7 Yritysten luotot ,0 Muut luotot ,4 Yhteensä ,2 Takauskanta 3 3 2,3 Talletukset Käyttely- ja maksuliiketalletukset Kotitalouksien ,0 Yritysten ,4 Muiden ,6 Käyttely- ja maksuliiketalletukset yhteensä ,5 Sijoittamistalletukset ,2 Talletukset yhteensä ,2 Sijoitusrahastot Osake- ja hedgerahastot 3,9 2,1 87,5 Yhdistelmärahastot 1,5 1,3 12,7 Pitkän koron rahastot 5,0 4,0 26,4 Lyhyen koron rahastot 2,3 1,9 19,8 Sijoitusrahastojen arvo yhteensä 12,7 9,3 36,8 Markkinaosuudet (%) Muutos, %-yks. Luottokannasta 32,7 32,0 0,7 Asuntoluotoista 35,9 35,9 0 Yritysluotoista 28,7 26,8 1,9 Talletuskannasta 33,2 33,8-0,6 Sijoitusrahastojen pääomista 23,4 22,5 0,9 Milj. e Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset Muutos, % Kotitaloudet ,1 Yritykset ja asuntoyhteisöt ,8 Muut ,3 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset yhteensä ,0 Järjestämättömät ja nollakorkoiset saamiset luotto- ja takauskannasta, % 0,4 0,4 0,03* * %-yksikköä

21 20 Vahinkovakuutus Vakuutusmaksutuotot kasvoivat yhteensä 2 %. Henkilöasiakkaiden maksutuotot kasvoivat 12%, mutta taantuma laski yritysasiakkaiden tuottoja. Etuasiakastalouksien määrä kasvoi 9 % ja oli vuoden lopussa Vahinkovakuutuksen tulos parani 102 miljoonaan euroon (55). Vakuutustekninen kannattavuus oli erittäin hyvä. Operatiivinen yhdistetty kulusuhde oli 87,7 % (91,5). Sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 10,7 % (-7,0). Vahinkovakuutuksen asiakasliiketoiminta kehittyi vuoden aikana myönteisesti. Vahinkovakuutus-segmentillä oli vuoden lopussa etuasiakastaloutta eli 9 % edellisvuoden joulukuun loppua enemmän. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 2,1 % 943 miljoonaan euroon (923). Henkilöasiakasliiketoiminnan kasvu perustui suurelta osin osuuspankkien vahvaan vakuutusten myynnin kasvuun. Yritysasiakasliiketoiminnan ja Baltian tuotot laskivat talouden taantuman vaikutuksesta. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat 12 % ja olivat 424 miljoonaa euroa. Henkilöasiakkaiden vakuutusmyynti siirtyi osuuspankkeihin lokakuussa 2008 ja myynnin kasvu on ollut erinomainen. Vahinkovakuutusten myynti henkilöasiakkaille kasvoi vuonna 29 %. Myyntiverkosto on vahvistunut entisestään kuluvan vuoden aikana, kun entistä useampi osuuspankki on aloittanut itsenäisen vakuutusmyynnin ja lisännyt vakuutusmyyjien määrää. Vuoden aikana osuuspankit nousivat henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten suurimmaksi myyntikanavaksi. Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueella vakuutusmaksutuotot laskivat 5 % ja olivat 461 miljoonaa euroa (485). Lasku oli voimakkain lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, jossa vakuutusmaksun perusteena olevat palkkasummat laskivat. Lisäksi yritysten liikevaihtojen ja katteiden lasku on heijastunut vakuutusmaksuihin. Baltiassa vakuutusmaksutuotot pienenivät 2 % ja olivat 57 miljoonaa euroa (58). Pohjola Vakuutus on vahinkovakuutuksen markkinajohtaja Suomessa. Sen markkinaosuus maksutulosta oli 27,5 % vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2008 markkinaosuus vahvistui 0,5 %-yksikköä. OP-Pohjola-ryhmän aseman Suomen suurimpana vahinkovakuuttajana arvioidaan vahvistuneen edelleen myös vuonna. Pohjolan etuasiakastalouksista jo 55 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. Pankkiasioinneista kertyneitä OP-bonuksia käytettiin päättyneenä vuonna vakuutusmaksuihin 58 miljoonaa euroa (18). Bonuksia käytettiin vakuutuslaskun maksamiseen, ja kokonaan bonuksilla maksettiin lähes laskua.