Pharmaca Fennica on suomalaisten lääkäreiden
|
|
- Kaija Uotila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus ja opetus Selviytymisoppia lääketiedon tulvassa Arja Helin-Salmivaara, Helena Varonen ja Timo Klaukka Lääkkeistä tulvii lääkärille tietoa monista eri lähteistä. Vuolain virta tulee lääkeyrityksiltä. Tietokoneiden ja Internetin käytön yleistymisen myötä lääkkeitä koskevat tiedot ovat tulleet monen lääkärin saataville myös sähköisessä muodossa. Tarjolla on yhä laadukkaampia lääketiedon apuvälineitä, joiden avulla on mahdollista löytää ratkaisuja lääkehoidon ongelmiin kohtuullisessa ajassa. Runsas tarjonta tuo mukanaan myös sudenkuoppia, joita on opeteltava välttämään. Pharmaca Fennica on suomalaisten lääkäreiden selvästi useimmin käyttämä tietolähde. Myös ammattilehtiä, erityisesti Duodecimia ja Suomen Lääkärilehteä, luetaan paljon lääketietoa etsittäessä (Helin ym. 1998). Yleislääkärin käsikirja ja tietokanta (YKT) on tärkeä perusterveydenhuollossa toimiville lääkäreille. Sairaaloissa toimivista lääkäreistä kolmasosa käyttää usein ulkomaisia ammattilehtiä tiedon hankinnassa. Sairaalalääkärit ovat myös ryhtyneet hyödyntämään lääketieteellisiä tietokantoja, joiden käyttäjiä on perusterveydenhuollon lääkäreiden keskuudessa sangen vähän. Lääkärit pitävät kaikkia edellä mainittuja lähteitä pääosin luotettavina (Helin ym. 1998). Myös kotimaisia oppikirjoja pidetään luotettavina, mutta niitä käytetään suhteellisen harvoin. Eri tietolähteiden merkitys lääkäreille on todennäköisesti kolmen viimeisen vuoden aikana muuttunut, kun henkilökohtaiset tietokoneet ja Internetin käyttö ovat yleistyneet terveydenhuollossa. Kyselytutkimusten heikkoutena on, että niissä lääkärit saattavat kaunistella vastauksiaan nimeämällä tiedonlähteikseen ennemmin arvostamiaan kuin tosiasiassa käyttämiään välineitä. Erityisesti lääketeollisuus ja kollegat saattavat olla todellisuudessa käytetympiä kuin kyselyt osoittavat (McGettigan ym. 2001). Hyvällä tiedolla on esitetty olevan kolme tärkeää ominaisuutta: sen tulee olla jokapäiväisen työn kannalta relevanttia ja pätevää eikä sen hankkimiseen saa kulua liian paljon aikaa tai muita voimavaroja (kuva 1) (Slawson ja Shaughnessy 1997). Tässä kirjoituksessa pohdimme kliinikolle relevanttien lääketiedon lähteiden käyttökelpoisuutta. Näyttöön perustuvaa tietoa aiheesta löytyy niukasti, ja sen vuoksi esitämme kokemusperäisen parhaan arviomme. Tiedon käyttökelpoisuus = tiedon relevanssi x sen pätevyys hankinnassa tarvittava työ Kuva 1. Lääketieteellisen tiedon käyttökelpoisuuden määräytyminen. Duodecim 2002;118:
2 Hoitosuositukset tiedon lähteenä Kliinikolla on harvoin mahdollisuuksia paneutua alkuperäistutkimuksiin ja arvioida niiden pätevyyttä ja tulosten kliinistä merkitystä. Siksi tarvitaan valmiiksi pureskeltua, luotettavaa tietoa, joka on saatavilla nopeasti ja mieluimmin helposti päivitettävässä sähköisessä muodossa (Grimshaw ja Russell 1993, Grol ym. 1998). Suomi on tällaisen tiedon tuotannossa edelläkävijä: Yleislääkärin käsikirjan ja tietokantojen (YKT) sähköversio saatiin alulle jo 1980-luvun puolella (Kunnamo 1988). Yhtä kattavaa ja tiheästi päivitettyä hoitosuositusten kokoelmaa ei löydy vieläkään muista maista. Duodecimin ja erikoislääkäriyhdistysten Käypä hoito -hankkeessa on laadittu ja päivitetty vuoteen 2001 mennessä noin 30 suositusta, ja tekeillä on kymmeniä. Käypä hoito -suositukset ovat tiiviitä ja rakenteeltaan yhtenäisiä. Keskeistä niissä on näytön asteen arviointi kirjaintunnuksin. Sähköisissä versioissa suosituksen yhteydessä esitetyt kirjaintunnukset toimivat linkkinä näytönastekatsaukseen, jossa asiaa koskeva tutkimustieto on tiivistettynä. Näytönastekatsauksia tehdään myös Lääkärin CD:n hoitosuositusten linkeiksi. Lääkärin CD:n teksti on moniportaista: suosituslauseesta voi hypätä tutkimustiedon tiivistelmään ja siitä toisinaan vielä alkuperäiseen systemoituun katsaukseen. Lääkärin CD:n englanninkielisessä versiossa (EBM Guidelines) ovat mukana myös ne Cochrane-katsaukset, joihin suosituksissa on viitattu. Jos lääkäri etsii tietoa esimerkiksi eri influenssalääkkeiden vaikuttavuudesta, hän löytää Lääkärin CD:ltä ensin suosituksia eri lääkkeistä ja kirjaintunnuksen näytön vahvuudesta. Tunnusta napsauttamalla pääsee näytönastekatsaukseen, josta puolestaan on linkki aihetta koskevaan alkuperäiseen Cochrane-katsaukseen. Lääketietokanta kehittyy LCD:llä Vuodesta 1998 lähtien Lääkärin CD:llä on ollut mukana lääketietokanta, joka perustuu Suomen Apteekkariliiton kokoamiin tietoihin. Siinä on tiedot markkinoilla olevista lääkevalmisteista pakkauskokoineen ja hintoineen. Vuoden 2001 keväällä lääketietokantaan on lisätty tiedot hoitosuosituksissa esitetyistä lääkkeiden käyttöaiheista. Lääkkeet on luokiteltu tässä suhteessa ensi- ja toissijaisiin, ja mukana on usein tiivistelmä kohderyhmästä tai käyttötavasta. Esimerkiksi ibuprofeeni on hoitosuositusten mukaan ensisijainen kipulääke, kun parasetamolilla ei saada riittävää vastetta, ja toissijainen artroosin ärsytysvaiheen kivun lievityksessä. Parhaillaan on tekeillä tietokanta lääkkeiden käytöstä raskauden ja imetyksen aikana. Työ on aloitettu ruoansulatuskanavan ja hengityselinten lääkkeistä, antibiooteista, psyykenlääkkeistä ja hermostoon vaikuttavista lääkkeistä. Tiedot perustuvat Väestöliiton teratologisen tietopalvelun kokoamaan aineistoon. Lääkkeet on luokiteltu asteikolla 1 5 (1= turvallisin, 5= varmasti haitallinen). Arviot käytettävyydestä saattavat poiketa viranomaisen hyväksymässä valmisteyhteenvedossa esitetyistä tiedoista, jotka usein ovat tässä suhteessa ylivarovaisia. Pharmaca Fennica ja lääkkeiden korvattavuustiedot Käytännön lääkäri etsii etenkin lääkettä valitessaan sen perustietoja useimmiten Pharmaca Fennicasta. Kirjan asiantuntija-artikkelit mm. interaktioista, akuuteista lääkemyrkytyksistä sekä lääkkeiden käytöstä munuaisten ja maksan vajaatoiminnoissa on hyvä käydä lävitse aina uuden painoksen ilmestyessä. Sen sijaan nopea tiedonhaku Pharmacasta on käynyt hankalaksi. Valmisteyhteenvedot käyvät yhä pidemmiksi, ja asiasisältöä on sijoitettu epäyhtenäisesti alaotsikoiden alle. Esimerkiksi lääkeaineiden välisiä interaktioita voidaan esittää sekä Interaktiot- että Kontraindikaatiot-alaotsikoiden alla. Näitä pulmia helpottaa erityisesti avohoidon lääkäreiden lääkevalintoja ja reseptin kirjoitusta palveleva tiivistelmäkirja. Sähköisen Pharmacan hakuominaisuudet toimivat suhteellisen nopeasti, mutta synonyymisanaston puuttuessa ja tuoteselosteiden epäyhtenäisen rakenteen vuoksi osa valmisteyhteenvetojen tiedoista saattaa jäädä haun katveeseen. Pharmacan Internet-versioiden etuna on ajan- 42 A. Helin-Salmivaara, ym.
3 tasaisuus: uutuuksienkin perustiedot löytyvät esimerkiksi Terveysportin ( tai Fimnetin ( portaaleissa toimivista Pharmacoista. Käyttäjä joutuu kuitenkin varautumaan moniportaisempaan tiedonhakuun kuin esimerkiksi Lääkärin CD:tä käytettäessä. Terveysportin Pharmaca sisältää uutena ominaisuutena ajantasaiset lääkkeiden korvattavuustiedot pakkauskoon tarkkuudella. Näitä neljä kertaa vuodessa muuttuvia tietoja on aikaisemmin pitänyt kysellä puhelimitse apteekeista. Terveysportin Pharmacan hakuohjelma on suosittu. Elokuussa 2001 tehtiin päivässä noin 700 hakua, joista 80 %:ssa tietoa haettiin joko lääkkeen nimen tai käyttöaiheen avulla. Internet-portaalit Taulukko 1. Yleislääkärille hyödyllisiä, puolueettomia Internetosoitteita lääkekysymyksiin syksyllä Terveysportti: Duodecimin ylläpitämä portaali, jossa on mukana uutispalvelu ja lukuisia tiedontuottajia ja johon liittyy Lääkärin CD:n nettiversio ( SumSearch: searchform45.htm Yhdysvaltalaisten sisätautilääkäreiden tuottama tietolähde. Antaa hakutuloksen luokittain ryhmiteltynä tietolähteen tyypin mukaan. PubMed: Paljon käytetty yhteys Medlineen. Tiedon löytäminen nopeasti vaatii kehittyneitä hakustrategioita. Bandolier: Brittiläinen National Health Servicen (NHS) ylläpitämä portaali, joka kokoaa tietoa vaikuttavista hoitomuodoista. Internetistä on tullut tärkeä terveystiedon lähde, josta myös potilaat ammentavat. Internetin ongelmana on tiedon laadun vaihtelu etenkin käytettäessä yleisiä hakupalveluja (Kunnamo 1999). Jopa kaksi kolmasosaa hakukoneilla saadusta informaatiosta on kaupallista ja lähes neljännes virheellistä (Beredjiklian ym. 2000). Internetin terveystiedon laadun takaamiseksi on käynnissä useita projekteja, esimerkiksi Health on the Net Code ja Medcertain ( ja Lääketiedon lähteenä kannattaa suosia terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuja portaaleja. Ammatti- ja tieteellisten järjestöjen lisäksi niitä ylläpitävät lääke- ja muut yritykset. Jotkut niistä edellyttävät käyttäjiltä yksityiskohtaisten henkilökohtaisten tietojen ilmoittamista rekisteröitymisen yhteydessä. Taulukkoon 1 on koottu ongelmalähtöiseen tiedonhakuun soveltuvia, yleislääkärille hyödyllisiä Internet-portaaleja, jotka ovat kattavia ja maksuttomia eivätkä edellytä henkilökohtaisten tietojen luovuttamista. Oppikirja kirjahyllyyn Lääkehoidossa on koko joukko perusasioita ja lainalaisuuksia, jotka eivät juuri muutu. Merkittäviä uusia lääkeaineita tai vaikutustavoiltaan uusia lääkkeitä tulee markkinoille yllättävän harvoin, ja silloinkin kliinikon on syytä seurata muutaman vuoden ajan uutuuden ensiaskelia ennen sen sisällyttämistä omaan valikoimaansa. Tietotulvassa ponnistellessamme saatamme unohtaa, että hyvästä perusfarmakologian osaamisesta on suurta hyötyä, koska sen avulla on helpompi ymmärtää uutta tietoa ja arvioida sen merkitystä suhteessa aikaisempaan. Suomessa on sikäli hyvä tilanne, että perusfarmakologiasta on käytettävissä kaksikin hyvää oppikirjaa (Pelkonen ja Ruskoaho 1998, Koulu ja Tuomisto 2001) sekä juuri ajan tasalle saatettu Kliininen farmakologia (Neuvonen ym. 2001). Myös monet kliinisten alojen kotimaiset oppikirjat käsittelevät ansiokkaasti lääkehoidon asemaa. Oppikirjojen pariin kannattaa palata eli lueskella niiden tuoreimpia versioita tai hakea niistä perustietoja ongelmatilanteissa. Kootun lääketiedon lähteet Ammattilehdet ovat Pharmaca Fennican jälkeen yleisimmin käytettyjä lääketiedon lähteitä. Niitä käytetään myös nopeassa tiedonhankinnassa Lääkärin CD:n tai Internet-versioiden kautta. Aikakauskirja Duodecim ja Suomen Lääkärilehti käsittelevät molemmat lääkehoidon teemoja sekä lääkepalstoillaan että artikkeleissa. Sähköiset tietokannat sopivat hyvin ongelmalähtöiseen tiedonhakuun ja potilastyön lomassa ratkaistaviin ongelmiin. Useimmat lääkärit haluavat päivittää tieto- Selviytymisoppia lääketiedon tulvassa 43
4 jaan rauhassa lueskellen. Seuraamalla hyviä kokoomajulkaisuja voi lyhyessä ajassa pitää ajan tasalla tietonsa uusista lääkkeistä, käyttöaiheista ja haitoista. Taulukkoon 2 on koottu parhaita kokoomajulkaisuja. Tiedon tiivistäminen ja saattaminen helppokäyttöiseen muotoon vaatii työtä, ja kootun tiedon lähteet ovat maksullisia. Kokoomajulkaisujen vuositilaushinnat vastaavat muiden hyvien lääketieteellisten julkaisujen hintoja. Jokin ulkomaisista kokoomajulkaisuista olisi hyvä sisällyttää työpaikalle tilattavaan ammattikirjallisuuteen. Lääkeaiheisia kokoomajulkaisuja ovat taulukossa 2 mainittujen ohella mm. ranskalainen (myös englanninkielisenä julkaistu) Prescrire International, brittiläinen Drug and Therapeutics Bulletin ja yhdysvaltalainen Medical Letter. Alkuperäistutkimukset Taulukko 2. Kootun lääketiedon lähteitä käytännön lääkärille. Cochrane Library: Cochrane-kirjasto on systemoitujen kirjallisuuskatsausten tietokanta. Sisältää mm. Cochrane-yhteistyössä tehtyjä katsauksia sekä Yorkin yliopiston DARE-tietokantaan koottuja katsauksia. Cochrane-katsausten tiivistelmiin voi tutustua maksutta Internetissä, mutta koko tietokannan saa vain tilaamalla. EBM-lehdet (Evidence-Based Medicine): Yhden sivun tiivistelmiä laadukkaista ja kliinisesti merkittävistä alkuperäistutkimuksista. Mukana kliinikon kommentti uuden tutkimustiedon merkityksestä. Clinical Evidence: Systemaattiseen tiedonkeruuseen perustuvia tiiviitä katsauksia kliinisiä kysymyksiä koskevasta tutkimustiedosta. Saatavana kirjana ja Internetissä. Journal Watch: Tiivistelmiä kliinisesti merkittävistä uusista tutkimuksista. Saatavana lehtenä, Internet-versiona ja sähköpostitse. Erikoisalakohtaisia kokoomajulkaisuja myös tilattavissa. Lääkärin olisi hyvä silloin tällöin edetä hoitosuosituksista ja kokoomatiedosta myös alkuperäisen tiedon lähteille. Alkuperäistutkimuksiin tutustuminen vie kuitenkin aikaa ja vaatii tutkimustiedon kriittisen arvioinnin hallintaa. Tiedon pätevyyden arviointi on osa tieteentekijöiden ammattitaitoa, mutta kliinikkolääkäritkin tarvitsevat ja haluavat aiheesta yhä enemmän koulutusta. Oppaita tähän on saatavissa: mielenkiintoista ja avartavaa on paneutua esimerkiksi Sackettin ym. (1991 ja 2000) elävästi kirjoitettuihin teoksiin tai vuonna 1997 BMJ:ssä julkaistujen käytännönläheisten kirjoitusten sarjaan (Greenhalgh 1997a d). Lääketieteelliset tietokannat ovat laajoja tutkimustiedon pankkeja. Medline-tietokanta esimerkiksi PubMedin kautta on niistä suosituimpia ( Medline-hakujen ongelmana on tiedon runsaus ja valikoimattomuus: lääkehaut tuottavat runsaasti viitteitä perustutkimuksiin, jotka eivät vastaa kliinikon kysymyksiin. Artikkelien ja lääketieteellisten lehtien taso vaihtelee, eikä laatua voi useinkaan päätellä pelkästään tiivistelmistä. Tärkeimpien lääketieteellisten yleislehtien sähköiset täysversiot löytyvät mm. Duodecimin Terveysportin kautta ( joko suoraan portaalista tai sieltä linkitetyn Terveystieteiden keskuskirjaston sivuilta. Viranomaislähteet Lääkelaitoksen ja Kansaneläkelaitoksen toimittama Kapseli-sarja on pitkään ollut lääkeryhmittäisen tarkastelun arvostettu julkaisu. Uusia Kapseleita on viime vuosina tullut harvakseltaan, mikä saattaa vähentää sarjan merkitystä. Toisaalta Lääkelaitos on pyrkinyt tuottamaan kliinistä lääkehoitoa palvelevaa tietoa Tabu-lehdessään. Tabussa esitellään myös uusia lääkeaineita, mutta niihin ei oteta kantaa läheskään yhtä reippaasti kuin esimerkiksi Ruotsin Läkemedelsverketin kotisivulla ( ja Information från Läkemedelsverket -julkaisussa. Lääkärit ovat ottaneet kiinnostuneina vastaan Kansaneläkelaitoksen lähettämän jokavuotisen henkilökohtaisen palautteen edellisvuoden lääkemääräyksistä. Sen avulla on mahdollista arvioida omia hoitokäytäntöjään ja harkita muutostarpeita. Lääkeyritys tiedon lähteenä Lääkkeiden valmistajat ovat parhaiten perillä kehittämiensä uusien tuotteiden ominaisuuksis- 44 A. Helin-Salmivaara, ym.
5 ta. Siten niillä on myös hyvät mahdollisuudet kertoa lääkkeen hyödyistä ja haitoista. Tieto uuden lääkkeen markkinoille saapumisesta tulee lähes aina ensimmäiseksi kyseiseltä lääkeyritykseltä. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 42 % lääkäreistä sai tiedon uusimmasta käyttöön ottamastaan lääkkeestä lääketeollisuuden edustajalta (McGettigan ym. 2001). Henkilökohtaista viestintää suositaan erityisesti uuden lääketiedon hankkimisessa (Jones ym. 2001, McGettigan ym. 2001). Markkinoinnissa korostetaan tuotteiden hyviä puolia ja pyritään herättämään niistä myönteisiä mielikuvia. Markkinoinnin viestien avulla onkin vaikea hahmottaa lääkkeen merkitystä hoidon koko kentässä. Vuonna 1998 tehdyssä kyselyssä (Helin ym.) yli 70 % lääkäreistä katsoi, että tieto uusien lääkkeiden kliinisestä merkityksestä on liiaksi lääkeyritysten varassa. Vain kymmenisen prosenttia lääkäreistä piti lääkeyritysten tuottamaa tietoa täysin luotettavana. Vastaava osuus oli Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa alle kolmasosa (Hodges 1995). Kollega konsulttina Varsin nopea ja helppo tapa saada tietoa on henkilökohtainen konsultaatio (McGettigan ym. 2001). Sen etuna on, että konsultti voi samalla ottaa laajemminkin kantaa hoidolliseen ongelmatilanteeseen. Neuvon pyytämiseen sisältyy kuitenkin sudenkuoppia. Erikoissairaanhoidon asiantuntija perustaa yleensä suosituksensa valikoituun potilaskuntaan, ja asiantuntijan oma tutkimusala ja -mielenkiinto saattavat vaikuttaa hänen suosituksiinsa (Slawson ja Shaughnessy 1997). Konsultoivan olisi hyvä tietää, millainen on asiantuntijan oma tieteellisen tutkimuksen kriittisen arvioinnin taito. Lopuksi Olemme koonneet taulukkoon (ks. Internetin oheisaineisto: lääketiedon apuvälineiden keskeiset ominaisuudet. Nyt ja tulevaisuudessa nopeus on valttia tiedon hankinnassa. Sähköisten välineiden merkitys lisääntyy, julkaisukynnys madaltuu, ja niin lääkärit kuin potilaatkin joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota tiedon julkaisijaan ja luotettavuuteen. Internetin sisältämän tiedon paljoudesta huolimatta yleislääkärille sopivia, kattavia, puolueettomia ja ongelmalähtöiseen tiedonhakuun sopivia lähteitä on vähän. Kliinikon kannattaa pohtia erityisesti tiedon relevanssia. Useimmat mielenkiintoisetkin perustutkimuksen löydökset saavat kliiniset sovelluksensa vasta kohtalaisen viiveen jälkeen, ja monissa kliinisissäkin tutkimuksissa on käsitelty potilaiden elämän laadun tai pituuden kannalta toissijaisia seikkoja, ns. surrogaattimuuttujia. Esimerkiksi verenpaineen hoito kuuden viikon mittaisessa lääketutkimuksessa kertoo jotain lääkkeen farmakologisesta vaikutuksesta, mutta dramaattistenkin tulosten keskellä olisi hyvä muistaa verenpaineen hoidon perimmäinen tavoite: sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisy. Lääkkeiden yhteisvaikutusten hallinta on lääkärien mielestä yleisin lääkehoidon ongelma. Se on ollut haaste myös tiedon hallinnalle.»selviytymisoppaamme» ei vielä sisällä yhtään nopeaa, luotettavaa, ajantasaista ja kattavaa lääkeinteraktioiden tietopankkia. Lähivuosina kliinikot saanevat kuitenkin potilastietoihin kytkettyjä päätöksenteon apuvälineitä, joista sähköisen reseptin yhteyteen rakennettavat sovellukset ovat ensimmäisiä. Kuten lentokone tarvitsee automaattiohjauksesta huolimatta lentäjän, apuvälineet eivät koskaan korvaa ammattinsa osaavaa lääkäriä. Kirjallisuutta Beredjiklian PK, Bozentka DJ, Steinberg DR, Bernstein J. Evaluating the source and content of orthopaedic information on the Internet. The case of carpal tunnel syndrome. J Bone Joint Surg Am 2000;11: Greenhalgh T. How to read a paper: The Medline database. BMJ 1997(a);315: Greenhalgh T. How to read a paper: getting your bearings (deciding what the paper is about). BMJ 1997(b);315: Greenhalgh T. How to read a paper: assessing the methodological quality of published papers. BMJ 1997(c);315: Greenhalgh T. How to read a paper: statistics for the non-statistician. I: Different types of data need different statistical tests. BMJ 1997(d);315: Grimshaw J, Russell I. Effect of clinical guidelines on medical practice: a systematic review of rigorous evaluations. Lancet 1993;342: Selviytymisoppia lääketiedon tulvassa 45
6 Grol R, Dalhujsen J, Thomas S. Attributes of clinical guidelines that influence use of guidelines in general practice: observational study. BMJ 1998;317: Helin A, Hoppu K, Klaukka T. Lääkehoidon ongelmia lääkärin näkökulmasta. Suom Lääkäril 1998;53: Hodges B. Interactions with the pharmaceutical industry: experiences and attitudes of psychiatry residents, interns and clerks. CMAJ 1995;153: Jones MI, Greenfield SM, Bradley CP. Prescribing new drugs: qualitative study of influences on consultants and general practitioners. BMJ 2001;323: Koulu M, Tuomisto J, toim. Farmakologia ja toksikologia. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Medicina, Kunnamo I. Miksi tarvitaan kliinisen yleislääketieteen oppikirjaa? Duodecim 1988;104: Kunnamo I. Internet ja tietokannat terveyskeskuslääkärin arjessa. Duodecim 1999;115: Neuvonen P, Himberg J-J, Huupponen R, Ylitalo P, toim. Kliininen farmakologia. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, McGettigan P, Golden J, Fryer J, Chan R, Feely J. Prescribers prefer people: the sources of information used by doctors for prescribing suggest that the medium is more important than the message. Br J Clin Pharmacol 2001;51: Pelkonen O ja Ruskoaho H, toim. Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia. 2. painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, Sackett DL, Straus SE, Richardson WS, Rosenberg W, Haynes RB. Evidence-based medicine. How to practice and teach EBM. 2. painos. London: Churchill Livinstone, Sackett DL, Haynes RB, Guyatt GH, Tugwell P. Clinical epidemiology. A basic science for clinical medicine. 2. painos. Boston: Little Brown, Slawson DC, Shaughnessy AF. Obtaining useful information from expert based sources. BMJ 1997:314; ARJA HELIN-SALMIVAARA, LL, projektipäällikkö arja.helin@duodecim.fi Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ROHTO PL 713, Helsinki HELENA VARONEN, LL, toimituspäällikkö, työterveyslääkäri helena.varonen@duodecim.fi Kustannusosakeyhtiö Duodecim ja Forumin Lääkäriasema Mannerheimintie 20 B, Helsinki TIMO KLAUKKA, LKT, lääkäritutkija timo.klaukka@kela.memonet.fi Kansaneläkelaitos Tutkimus- ja kehitysyksikkö PL 450, Helsinki 46
Terveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä
Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 17.1.2013 Keskeiset tietokannat kliinisessä tiedonhaussa Terveysportti: 300 tietokantaa Lääkärin tietokannat Lääkkeet
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa tervey - denhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotLääketieteen tietokannat ja OVID
Lääketieteen tietokannat ja OVID 200100 Terkon kautta Medline on käytössä mm. opiskelu- ja tutkimuskäyttöön tiedekunnassa, se on myös sairaalakäytössä HUS:ssa yms. Käyttöliittymä on nimeltään OVID ja se
LisätiedotLÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA
LÄÄKÄREIDEN*) KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA 1 LÄÄKÄREIDEN KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO 2 LÄÄKÄREIDEN* ) KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotTuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo
Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013
LisätiedotKonkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista
Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä
Tietotarve ja tiedonhaku Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 16.1.2014 kliinikko kohtaa joka päivä kysymyksiä, joihin vastauksen hakeminen on tarpeen perinteiset
LisätiedotTiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä. Kalle Romanov, dos
Tiedonhaku kliinisessä potilastyössä tietokannat lääkärin käytössä Kalle Romanov, dos 15.1.2015 Tietotarve ja tiedonhaku kliinikko kohtaa joka päivä kysymyksiä, joihin vastauksen hakeminen on tarpeen perinteiset
LisätiedotTERVEYSPORTTI ammattilaisen apuna
www.terveysportti.fi TERVEYSPORTTI ammattilaisen apuna Terveysportista on moneksi! Hoitosuositukset ja pikaohjeet lääketieteellisen tiedon tarpeeseen Terveysportista löydät tarvitsemasi tiedon, olipa kyse
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotOhje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta
Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotCOCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus
COCHRANE LIBRARY tietokannat Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus The Cochrane Collaboration - Cochrane yhteistyö Archie Cochrane, skotlantilainen epidemiologi 1972 "Effectiveness and Epidemiology:
LisätiedotNELLI Kansallinen tiedonhakujärjestelmä
NELLI Kansallinen tiedonhakujärjestelmä Nelli on väline tiedonhakuun ja -hallintaan Nelli kokoaa kirjaston elektroniset tiedonlähteet yhteen paikkaan Eri alojen tietokannat Elektroniset lehdet Kokoelmatietokannat
LisätiedotMitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä
Tiedosta hyvinvointia marja-leena.perala@stakes.fi 1 Mitä on näyttöön perustuva toiminta neuvolatyössä Marja-Leena Perälä, Tutkimusprofessori, Stakes VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 10.5.2007 Dipoli, Espoo
LisätiedotHOITAJIEN KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA
1 HOITAJIEN KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO 2 HOITAJIEN KESKEISIÄ LÄÄKETIEDON LÄHTEITÄ JA TYÖKALUJA Suosituksella pyritään luomaan tasa-arvoa ammattiryhmien ja työpaikkojen
LisätiedotLÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille
LÄÄKEHOIDON PÄIVÄ 19.3.2015 Toimiiko lääkehoitosi? - taustatietoa toteuttajille Tähän tiedostoon on kerätty Lääkehoidon päivän toteuttajia varten erilaisia työkaluja ja ideoita, miten lääkehoidon seuranta
LisätiedotOppiportti terveydenhuollon täydennyskoulutukseen
Oppiportti terveydenhuollon täydennyskoulutukseen Kouluttaudu ajasta ja paikasta riippumatta Oppiportti on työkalu terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen ylläpitämiseen ja täydentämiseen. Palvelu sisältää
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotNUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA
NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka
LisätiedotMiten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?
Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotHyvinvointia työstä. 21.4.2011 Jani Ruotsalainen. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Cochrane Suomessa suomalaisille COSH-ryhmän avajaiset, Helsinki 15.4.2011 Jani Ruotsalainen Miten hyödynnän cochrane-katsauksia? Miten pääsen tekemään cochrane katsauksia? Mitä hyötyä
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen
LisätiedotKliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen
Kliininen Päätöksentuki Terveys ja Talous, 15.9.2016 Timo Haikonen Potilastapaus 40-vuotias mies käy lääkärissä tyrävaivan vuoksi Päätöksentuki muistuttaa automaattisesti lääkäriä siitä, että 3 vuotta
LisätiedotTutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen 2.9.2013
Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi Jouko Miettunen 2.9.2013 LUENNOT 1. Alustusluento kriittisestä arvioinnista 2. Evidence-Based Medicine (EBM) 3. kohorttitutkimukset ja tapaus-verrokkitutkimukset
LisätiedotKLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO
2009 11 KLIININEN FARMAKOLOGIA JA LÄÄKEHOITO Vastuuhenkilö: Prof. Pertti Neuvonen KLL/Diagnostis-terapeuttinen osasto/kliinisen farmakologian yksikkö, Haartmaninkatu 4, PL 340, 00290 HUS Puh. (09) 471
LisätiedotTIEDONHAKU INTERNETISTÄ
TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotLääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea
Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi
LisätiedotTerveystieteiden. kokoelmat ja palvelut
Terveystieteiden osastokirjasto Tertion tilat, kokoelmat ja palvelut 18.8.20118 Terveystieteiden osastokirjasto Tertio Lääkärinkatu 1 Arvo-rakennusrakennus Avoinna: ma-to 9-17 pe 9-16 Oppimiskeskus: 24/7
LisätiedotFinohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö
Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotKela. Lääketietokanta-ohje
Lääketietokanta 1 (5) Kela Lääketietokanta-ohje Dokumentin muutoshistoria Versio Pvm Tekijä / hyväksyjä Kuvaus 1.0 KanTa-palveluryhmä Kela Lääketietokanta 2 (5) Sisällys 1 Lääketietokanta... 3 2 Lääketietokannan
LisätiedotArto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva
Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, 19.4.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama
Lisätiedotrjestelmän uusi ulottuvuus
Potilastietojärjestelm rjestelmän uusi ulottuvuus Lääkkeiden interaktiot ja kustannusvertailut hoitotilanteessa skylä,, Harri Ylinen 1 Lääkitystietojen hallinnan ongelmia Organisaatiokohtaisia ongelmia
LisätiedotMiten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena
Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä Mäkelä Oulu Apr18 1 Sidonnaisuudet Tutkimusprofessori emerita, THL Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto
LisätiedotLapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa
Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen
LisätiedotLataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto. Lataa
Lataa Neuvova potilaskertomus - Tiina Kortteisto Lataa Kirjailija: Tiina Kortteisto ISBN: 9789514493690 Sivumäärä: 160 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.45 Mb Neuvova potilaskertomus on terveydenhuollon
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotSote-uudistusta odotellessa kirjasto- ja tietopalveluiden käyttö ja tarve yliopistollisessa sairaalassa
Sote-uudistusta odotellessa kirjasto- ja tietopalveluiden käyttö ja tarve yliopistollisessa sairaalassa Big Data, tekoäly, sote, tietosuoja-asetus... Tutustutaan yhdessä! BMF ry:n kevätseminaari Tieteiden
Lisätiedotinen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa vuonna 1948. Tutkimus osoitti, että streptomysiini on tehokas hoito tuberkuloosiin
Käypä hoito -suositukset Antti Malmivaara Ylilääkäri, LKT, dosentti FinOHTA / Stakes Käypä hoito toimittaja, Duodecim Lääketieteessä ensimmäinen inen satunnaistettu hoitotutkimus julkaistiin Englannissa
LisätiedotMSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015
MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen
LisätiedotDuodecim-seura ja erikoislääkäriyhdistykset
Käypä hoito 10 vuotta EEVA KETOLA, MINNA KAILA JA MARJUKKA MÄKELÄ Käypä hoito -suositukset kokeilusta kulmakiveksi Suomi on näyttöön perustuvien sähköisten hoitosuositusten edelläkävijämaa. Kotimaiset
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotKysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>
Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen
LisätiedotOikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa
Oikeuskirjallisuus Eduskunnan kirjastossa Mirja Pakarinen 28.11.2017 Koulutuksen sisältö Millaista oikeuskirjallisuutta Miten löydän tarvitsemani aineiston kun Selma-kokoelmatietokanta on osana Finna -
LisätiedotSidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT
Linkki julkaisuun Sidonnaisuudet Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri - Kehitysjohtaja, Kustannus Oy Duodecim: päätöksentukityökaluja lääkityksen hallintaan, terveyshyötyarvio - ODA/Omaolo-palvelujen
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotKirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto
www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Porin tiedekirjaston
LisätiedotVaikuttavuutta terveydenhuoltoon
Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön
LisätiedotEU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin
EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
LisätiedotTervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi
Kirjastostartti, hammaslääketiede, lääketiede, ravitsemustiede, ergonomia, kansanterveystiede, liikuntalääketiede 6.9.2012, palvelupäällikkö Tuulevi Ovaska Tervetuloa Itä-Suomen yliopiston kirjaston käyttäjäksi
LisätiedotTIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014)
TIEDONHANKINNAN PERUSTEET (1 op) harjoitus 1 (TaY Pori syksy 2014) Tärkeimmät kotimaiset hakupalvelut Porin tiedekirjaston kotisivut (kerrataan pikaisesti) Porin tiedekirjaston painettu aineisto Tutcatista:
LisätiedotTiedonlähteille NELLIn kautta -
28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten
LisätiedotKansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena
Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea
LisätiedotLääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. HTA-näkökulma Sote-tietojen sekundaarikäyttöön
Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi HTA-näkökulma Sote-tietojen sekundaarikäyttöön Piia Rannanheimo (proviisori) Fimea, lääketaloustieteilijä 2010 --> Canadian Agency for Drugs and
LisätiedotKirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto
www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston
LisätiedotLaskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa
LisätiedotIäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat
Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä
LisätiedotRationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote
Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen
LisätiedotMonihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus
Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun
LisätiedotFimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea
Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi
LisätiedotGLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta
GLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta Fimean GLP-keskustelupäivä 2.9. 2015 Kuopio Pauliina Lehtolainen-Dalkilic FIMEA GLPn periaatteiden tarkoitus on edistää korkealaatuisia testaustuloksia Periaatteita,
LisätiedotKanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala
Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala 11.12.2018 Kanta-palveluiden tavoite Kanta-palvelut edistävät hoidon jatkuvuutta
LisätiedotNäyttöön perustuvan tiedon hakeminen - näkökohtia hakutekniikoista, koulutuskokemuksia, ratkaisuja. Tietokantojen käyttötaitoja koulutuksella
Näyttöön perustuvan tiedon hakeminen - näkökohtia hakutekniikoista, koulutuskokemuksia, ratkaisuja Dos. Kalle Romanov o Terveydenhuollon verkkokursseja ja opasvideokirjastoja eri tarpeisiin: - perusterveydenhuolto/erikoissairaanhoito
Lisätiedottutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto
Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)
LisätiedotMini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija
Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta
LisätiedotTilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi
Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotLÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET. Elina Ottela Asiantuntija
LÄÄKEHOIDON EPÄTYYPILLISILLÄ ALUEILLA TYÖSKENTELEVIEN LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN LÄÄKEINFORMAATIOTARPEET JA -LÄHTEET Elina Ottela Asiantuntija Tutkimuksen taustaa Gradun tekijä Leena Pakarainen Helsingin
LisätiedotMiten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi
Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Näkökulmana lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Piia Rannanheimo Fimea, lääketaloustieteilijä (2010 ) Palveluvalikoimaneuvoston lääkejaosto,
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotNäyttöön perustuva lääketiede
Näyttöön perustuva lääketiede Krista Väänänen Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 10. huhtikuuta 2016 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Näyttöön perustuva lääketiede käytännössä
LisätiedotPotilastiedon rakenteistamisen hyödyt
Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014
LisätiedotNäyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen
Kirjasto sairaalassa terapiaa, tietoa, tutkimusta Sairaalakirjastopäivät Porissa 15.-16.4.2010 Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi KYSissä -koulutuksen tiedonhaun opetuksen toteutus Tavoitteet Näyttöön
LisätiedotOvidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet
Ovidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet Sairaalakirjastopäivät Hämeenlinna 2014 Tarja Huttunen Robin Johansson Hoitomallien uudistaminen on jatkuva prosessi Ovidilla on ratkaisuja joiden
LisätiedotNäytön tarina. Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä THL ja Duodecim
Näytön tarina Emeritaprofessori Marjukka Mäkelä THL ja Duodecim Sidonnaisuudet Yleislääketieteen professori, Kööpenhaminan yliopisto Käypä hoito -toimittaja, Duodecim Summaryx Oy, osakas IJTAHCin päätoimittaja,
LisätiedotTieto ja terveysteknologiat
Tieto ja terveysteknologiat Ilkka Kunnamo, dosentti Päätoimittaja, EBM Guidelines & EBMeDS Kustannus Oy Duodecim Helsinki 20.5.2013 Sidonnaisuudet: Saan palkkaa Kustannus Oy Duodecimilta, joka on Terveysportin,
LisätiedotPorin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot
Porin tiedekirjasto ja TTY:n verkkoaineistot www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780 Sisältö: Porin tiedekirjaston kotisivu Porin tiedekirjaston aineiston haku Tutcattietokannasta (ja
LisätiedotSEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos
SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus
LisätiedotLehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä
Lehtien ja hoitosuositusten sidonnaisuuksista Prof. Marjukka Mäkelä 30.3.2012 1 Sidonnaisuudet Finohtan päällikkö IJTAHCin päätoimittaja Tutkimusapuraha EU Finohta INAHTAn ja HTAi:n hallitusten jäsen,
LisätiedotLääkkeiden korvattavuus
Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,
LisätiedotWeb of ScienceTM Core Collection (1987-present)
Tampereen yliopiston kirjasto 2014 Web of ScienceTM Core Collection (1987-present) Science Citation Index Expanded (1987-present): Monitieteinen tietokanta, joka sisältää 8,500 tieteellistä lehteä luonnontieteiden,
Lisätiedotkeskus Euro TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Yliopistonkatu 38 PL Tampere
TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO Euro keskus Yliopistonkatu 38 PL 617 33101 Tampere www.uta.fi/laitokset/kirjasto/eu EU-informaatikko puh. (03) 215 7867 fax (03) 215 7493 e-mail: kileto@uta.fi 1 Tampereen
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotTutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
LisätiedotIntegroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi
Integroitu EBMeDS päätöksenteon tueksi 6.10.2006 IlkkaKunnamo JormaKomulainen ilkka.kunnamo@duodecim.fi Mitäpäätöksentukion? Näyttöönperustuvalääketieteellinentietämys japotilaskertomukseentallennettutieto
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotYLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari
YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus
Lisätiedot