Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä. Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

Transkriptio

1 Arto, Linda ja Fennica kansallisen julkaisurekisterin tietojen lähteinä Asiantuntijakokous, Jyrki Ilva

2 Jure-projekti ja kansallinen julkaisurekisteri OKM:n rahoittama Jure-projekti suunnittelee kansallista julkaisurekisteriä Mukaan yliopistot, amk:it, tutkimuslaitokset, keskussairaalat? Palvelisi sekä OKM:n että mukana olevien organisaatioiden tarpeita Jure I lyhyen tähtäimen ratkaisu ( ?) Julkaisutiedot haravoidaan organisaatiokohtaisista julkaisurekistereistä Jure II pitkän tähtäimen ratkaisu (2014->) Yhteinen kansallinen julkaisurekisteri Onko samalla myös tutkimuksenhallintajärjestelmä? Keskeisenä tavoitteena kansainvälisistä julkaisutietokannoista (mm. Web of Science ja Scopus) saatavien viitetietojen hyödyntäminen Säästää resursseja ja parantaa tietojen laatua FinELib neuvottelee sopimusehdoista Thomson-Reutersin ja Elsevierin kanssa

3 Mistä kotimaiset viitetiedot? Kansainvälisistä julkaisutietokannoista puuttuu suurin osa kotimaassa julkaistuista artikkeleista Kotimaisella julkaisemisella suuri merkitys etenkin humanistisyhteiskuntatieteellisillä tieteenaloilla Norjan malli esikuvana Norjassa kansallisen julkaisurekisterin (jonka rajaus tosin Suomea tiukempi) sisältämistä artikkelien viitetiedoista noin 25% saadaan kansallisesta artikkelitietokannasta Norjan opetusministeriö antanut tällä perusteella rahoitusta kansallisen artikkelitietokannan tuotantoon Suomessa Arto-, Fennica ja Linda -tietokannat olisivat vastaavia kotimaisten julkaisujen viitetietojen lähteitä Miten hyvin nykyisellään soveltuvat tietojen lähteiksi ja mitä niiden kehittämiseksi olisi mahdollista tehdä?

4 Arto, Fennica, Linda ja julkaisurekisteri? Arto, Fennica ja Linda tiedonhakua varten luotuja palveluita, Linda ja Fennica palvelevat myös kirjastojen prosesseja, Fennica kirja-alaa Fokus näkyy tietosisällöissä: tiedonhaun tarpeita varten tietueissa asiasanoja, kun taas julkaisurekisterin näkökulmasta esim. affiliaatiot tai julkaisutyypit olisivat tärkeämpiä Tietojen hyödyntämiselle ei merkittäviä sopimuksellisia esteitä Pidemmällä tähtäimellä etenkin Artoa mahdollista kehittää siten, että palvelee tiedonhakijoiden tarpeiden lisäksi myös julkaisurekisteriä Jos Arto saadaan pysyvästi vapaaseen käyttöön, siitä olisi mahdollista kehittää avoin kotimaisen artikkelitiedon tietovaranto, joka hyödyttäisi sekä tiedonhakijoita, tutkimushallintoa, lehtien kustantajia ja verkkopalveluiden kehittäjiä Entä muut kotimaiset artikkeliviitetietokannat?

5 Arton hyödyntämiseen liittyviä haasteita Tietokannan kattavuus vaihtelee Ei kata kaikkia aloja, lehtiä puuttuu, luetteloinnissa saattaa olla aukkoja Kokoomateoksissa julkaistujen artikkelien luettelointi ei tällä hetkellä läheskään kattavaa Tieto ei ole riittävän ajantasaista Luetteloinnissa merkittäviä viiveitä: yhteiseksi hyväksi tehtävä Artoluettelointi ei yleensä ole kirjastoissa ykkösprioriteetti Tietokanta ei sisällä kaikkia julkaisurekisterin kannalta tarpeellisia tietoja Tekijöiden affiliaatiot ja julkaisutyyppiluokitukset Etenkin affiliaatioiden puuttuminen rajoittaa julkaisutietojen keskitettyä haravointia julkaisurekisteriin Nykymallissa keskeinen haaste tiedontuottajien (organisaatiot ja luetteloijat) motivointi ja sitouttaminen Työn tuottama hyöty tulee yhteisen kansallisen palvelun kautta

6 Uusi mahdollisuus: kustantajayhteistyö Kirjastojen lisäksi myös tieteellisillä kustantajilla intressejä saada julkaisujensa viitetiedot Artoon (ja muihinkin tietokantoihin) Tällä hetkellä lehdillä ei mahdollisuutta osallistua tiedontuotantoon Lehdillä ei omia tietojärjestelmiä, joista tiedot voisi haravoida Edellyttää Voyager-kirjastojärjestelmän ulkopuolella toimivan helppokäyttöisen syöttöjärjestelmän rakentamista Kukin lehti tallentaisi omat tietonsa; lehden käyttämä syöttölomake sisältäisi esitäytettynä lehteen liittyvien toistuvien kenttien tiedot Prosessien suunnittelu ja työnjako: mitä saadaan lehdiltä, mitä tehdään kirjastoissa? Syöttöjärjestelmä vs. Voyager? Kustantajien motivointi? Julkaisujen näkyvyys ja tietojen käyttömahdollisuudet

7 Affiliaatiot ja julkaisutyypit Affiliaatio-tietojen lisääminen tietokantoihin teknisesti mahdollista Vaikka kotimaisten lehtien artikkeleissa yleensä suhteellisen pieni kirjoittajamäärä, merkitsee kuitenkin lisätyötä Jos affiliaatioita ei ole mainittu julkaisussa, luetteloijalla hyvin rajalliset mahdollisuudet selvittää asiaa (työlästä ja epävarmaa) Kustantajien ohjeistus ja tietojen standardointi Pitäisi saada mukaan kunkin lehden kirjoittajille antamiin ohjeisiin Asiaa pitäisi ryhtyä edistämään yhteistyössä Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa Samalla voitaisiin pyrkiä selkiyttämään myös julkaisutyyppien erottelua lehdissä (mm. referee- ja ei-referee-artikkelit)

8 Arto ja Linda valmiiden viitetietojen lähteinä Lyhyellä tähtäimellä tietokantojen tarjoama hyöty rajallinen Tietokannoissa ei tällä hetkellä tekijöiden affiliaatiotietoja Tietoja voidaan importoida vain tekijä ja artikkeli kerrallaan (vrt. HY:n Tuhat), ei organisaation perusteella keskitetysti Voivat toimia viitetietojen lähteenä, mutta edellyttää sitä, että joku yhdistää kunkin julkaisun oikeisiin henkilöihin/organisaatioihin Pidemmällä tähtäimellä tietokantoja mahdollista kehittää siten että palvelevat tiedonhakijoiden lisäksi myös julkaisurekisterien tarpeita Etenkin Arton kehittäminen olisi hyödyllistä (vrt. Norjan malli) Muutoksia tallennettaviin tietoihin ja tallennuksen prosesseihin Edellyttää käytännössä tiedontuottajakirjastojen lisämotivointia ja/tai nykyistä läheisempää yhteistyötä kotimaisten tiedekustantajien kanssa

9 Lisää aiheesta: Arto, Fennica ja Linda kansallisen julkaisurekisterin tietolähteinä (selvitys, ) JURE-projektin kotisivu