Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 24 Pirjo Kupila Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista Tietoa ja tukea Internetissä kansalaisten terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin

2

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 24 Pirjo Kupila Selvitys RAY:n avustamista verkkopalveluista Tietoa ja tukea Internetissä kansalaisten terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin Raha-automaattiyhdistys

4 Ulkoasu: Dynamo Yliopistopaino Helsinki 2010 ISBN

5 Sisällys Esipuhe Lähtökohta ja arviointiasetelma Monipuolisia verkkopalveluja Laatukriteerit arviointityökaluna Arviointiaineistot Verkkopalvelujen käyttö Verkkopalvelujen tuotanto Sisällöntuotanto Tekninen toteutus Verkkopalvelujen johtaminen Palvelujen rahoitus Yhteistyö ja työnjako Palvelujen markkinointi Verkkopalvelujen hyödyt Johtopäätökset ja kehittämissuositukset Järjestöt verkkopalvelujen tuottajina Verkkopalveluhankkeen sudenkuopat Toimenpide-ehdotukset ja perustelut Tiivistelmä Ohjeita ja laatukriteereitä LIITTEET

6 Esipuhe Vuoden 2010 aikana toteutettu verkkopalveluselvitys on osa RAY:n avustustoiminnan tuloksellisuus- ja vaikutusseurantaa. Selvityksen suunnittelussa kohdistettiin huomio sellaisiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen verkkopalveluihin, jotka lähtökohtaisesti suuntautuvat järjestöistä ulospäin joko kansalaisiin laajasti, joihinkin tiettyihin tavoiteltuihin väestöryhmiin tai järjestöjen sidosryhmiin ja muihin yhteisöihin. Perusinternetsivut sekä järjestöjen sisäiset sovellukset ja rekisterit rajattiin selvityksen ulkopuolelle. Selvitykselle asetettiin kolme päätavoitetta. Selvitys on ensinnäkin tilannekatsaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen RAY:n tuella kehittämiin verkkopalveluihin. Toiseksi haluttiin arvioida verkkopalveluiden kehittämistyön tuloksia. Keskeiseksi tarkasteluteemaksi valittiin palvelun toimivuus ja arvioinnissa keskityttiin palvelun käyttäjälähtöisyyteen. Kolmanneksi selvityksellä haluttiin koota laajemminkin tietoa siitä, millä tavoin järjestöt ylläpitävät ja kehittävät verkkopalvelujaan ja minkälaisin linkein palvelut liittyvät järjestöjen toimintastrategioihin. Tietoverkkoihin pohjautuvilla sovelluksilla on lukemattomia hyödyntämismahdollisuuksia toiminnoissa, joista kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisina tehtävinä yleensä puhutaan: asiantuntijatehtävissä, vaikuttamisessa ja edunvalvonnassa, tiedon tuottamisessa ja välittämisessä, vapaaehtois- ja vertaistoiminnoissa tai erilaisissa ammatillisen auttamisen muodoissa. Kuten raportista jäljempänä käy ilmi, tähän selvitykseen valitut hankkeet edustavat laajaa palettia erilaisia ja erityyppisiä palveluja. Verkkopalveluiden luokitteluja on eri yhteyksissä tehty monenlaisin kriteerein, mutta tässä ei nähty tarpeelliseksi olemassa olevien luokitusten soveltamista tai uuden luokituksen keksimistä, vaan 40 palvelun tarkastelu jäsennettiin arvioinnissa käytetyn laatukriteeristön mukaisesti. Järjestöjen verkkopalvelut liittyvät luonnollisesti monin tavoin siihen laajaan tietoyhteiskuntakehitykseen, joka maassamme on käynnissä ja jota valtion ja julkishallinnon taholta on pyritty vahvasti edistämään luvulla kansallisia tietoyhteiskuntastrategioita oli jo pari kolme, 90-luvun lopulta on sähköisen asioinnin kehittämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös ja 2000-luvulla on muun muassa verkkopalvelustrategioiden laatiminen vakiintumassa julkishallinnossa yhdeksi strategiatyön osa-alueeksi. Tämän 2000-luvulla tapahtuneen työn ohessa ja tuloksena on syntynyt muun muassa Laatua verkkoon -kriteeristö, jota tässä selvityksessä hyödynnettiin. Kriteeristö todettiin hyväksi, ja sitä kannattaa hyödyntää verkkopalvelujen suunnittelussa vähintäänkin tarkistuslistana, joka auttaa varmistamaan, että olennaiset näkökulmat kehittämisessä on otettu huomioon. Kehittämishankkeina verkkopalveluita koskevat samat onnistumisen kriteerit ja sudenkuopat kuin muitakin innovaatiohakuisia projekteja: hyvä idea on välttämätön, mutta se ei alkuunkaan riitä. Uusimmasta teknologiasta ja siihen liittyvästä erityisasiantuntemuksen tarpeesta seuraa, että verkkopalveluiden kehittämisessä 4

7 rahantarve on merkittävästi suurempi kuin monessa muussa kehittämistyössä. Kun tähän yhdistetään tietoverkkojen suhteellisen lyhyt historia, korostuu riskienhallinnan merkitys kaikessa verkkopalveluihin liittyvässä kehittämistyössä. Kaikista niistä lähtökohdista, joista julkishallinnossakin verkkopalveluita kehitetään, kehitys on tarpeellista myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Innovaatioissa ja uusimmassa teknologiassa on hyvä tuoksu, mutta tärkeämpää on lopulta kuitenkin se, miten ne saadaan taivutettua välineeksi ja toimintaympäristöksi, palvelemaan viime kädessä kansalaisten tarpeita. RAY:n avustusjärjestelmässä uusimmallakin teknologialla toteutettuja palveluja tarkastellaan ja arvioidaan lopulta siitä näkökulmasta, miten ne edistävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Selvitystä hyödynnetään RAY:ssä kehittämisarviointina, jonka avulla kehitetään avustusvalmistelun prosessia ja tuloksellisuusseurannan käytäntöjä. Espoossa 20. syyskuuta 2010 Pekka Mykrä Kehittämispäällikkö, RAY 5

8 1 Lähtökohta ja arviointiasetelma Tässä selvityksessä tehtävänä oli arvioida RAY:n avustamien verkkopalvelujen toimivuutta, toteutusta ja hyötyjä. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota siihen, miten hyvin verkkopalvelut tukevat järjestöjen strategisten tavoitteiden toteuttamista ja vastaavat järjestöjen avustushakemuksissa ilmoittamia tavoitteita. Palvelujen toimivuutta arvioitiin käyttäjän näkökulmasta. Arvioinnin kohteena olivat verkkopalvelujen sisältö, tuottaminen, johtaminen, käytettävyys ja hyödyt. Arviointityökaluina käytettiin kahta verkkopalvelujen laatukriteeristöä: Laatua verkkoon - ja TerveSuomi-kriteereitä. Selvitys rajattiin järjestöjen 2000-luvulla luomiin ulkoisiin verkkopalveluihin. Arvioitavaksi ei haluttu pelkästään järjestöjen kotisivuja vaan mahdollisimman monenlaisia kansalaisten neuvontaan, tukeen ja ohjaamiseen sekä järjestöjen tietopalveluihin liittyviä verkkosivustoja. Sosiaalinen media sisältyi arviointiin vain RAY:n avustamien verkkopalveluhankkeiden muodossa. RAY:n avustustoiminnan tietojärjestelmästä seulottiin avustusten käyttötarkoitusten perusteella 44 järjestöä ja 59 sähköisiin järjestöpalveluihin liittyvää avustuskohdetta. Lähemmän tarkastelun perusteella joitakin avustuskohteita rajattiin pois, koska ne olivat luonteeltaan henkilörekistereitä tai kehittämisprojektin tuotos oli painettu opas. Yksi verkkopalvelu oli jo ehditty poistaa käytöstä. Valituksi tuli lopulta 40 avustuskohdetta 31 järjestöltä (ks. taulukko 1). Ne muodostivat kirjavan mutta edustavan palvelujoukon sähköisestä neuvonnasta laajoihin tiedonhallintajärjestelmiin ja moniulotteisiin auttamispalveluihin. Arvioitavaksi otettiin myös mobiilipalveluja eli kännykällä toteutettavia tieto- ja neuvontapalveluja. Järjestöjen kotisivuiksi luokiteltavia palveluja oli mukana neljä. Ne olivat kaikki läpikäyneet 2000-luvulla kotisivu-uudistuksen. Arvioinnissa mukana olleet järjestöt kuuluvat RAY:n toimialaluokituksessa vanhus-, vammais- sekä raittius- ja päihdetyön että lastensuojelun ja kansanterveyden toimialoille. Järjestöistä 26 on Uudeltamaalta. Savosta, Pohjois-Karjalasta, Satakunnasta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta oli kustakin mukana yksi järjestö. RAY on avustanut arvioinnin kohteena olleiden verkkopalvelujen tuotantoa, ylläpitoa ja kehittämistä arvioilta noin 55 miljoonalla eurolla. Arviointiajankohtana 12 palvelua rahoitettiin projektiavustuksella ja 20 palvelua toiminta-avustuksella (kohdennettuja toiminta-avustuksia 15 kpl ja yleisavustuksia 5 kpl). Vastaajien mukaan viiden palvelun rahoitukseen käytettiin useampaa eri avustuslajia. Kolme palvelua ei saanut enää RAY:n avustusta. 6

9 Verkkopalveluselvityksen teki toimittaja ja viestintäkonsultti, YTM Pirjo Kupila. Selvitystyön ohjausryhmän muodostivat kehittämispäälliköt Pekka Mykrä (vastaava) ja Elina Varjonen sekä projektipäällikkö Jorma Kaakkuriniemi RAY:stä. Taulukko 1. Arvioinnin kohteena olleet verkkopalvelut (31 järjestöä ja 40 palvelua). Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite A-klinikkasäätiö Pelivoimapiiri apua ongelmapelaajille ja heidän läheisilleen Elämäntapaliitto ry Elämä On Parasta Huumetta (EOPH) ry Taitolaji tietoa ja tukea työelämän alkoholihaittojen ehkäisyyn ja hallintaan Hubu virtuaalinen huumebussi Habbo-palvelussa EOPH:n yhteisö IRC-galleriassa Mobihubu päihteiden käytön ehkäisyä tukevia kännykkäpelejä Mobiilivinkki tekstiviestipalvelu ruiskuhuumeiden käyttäjille ja muille haavoittuvassa asemassa oleville sosiaalinen-media/habbo/ sosiaalinen-media/irc-galleria/ Epilepsialiitto ry Epilepsia.fi järjestön kotisivut Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys ry Hengitysliitto Heli ry Invalidiliitto ry Kosmetiikan allergiaportaali Stumppi tukea tupakoinnin lopettamiseen Avustajaportti tukea henkilökohtaisen avun välittämiseen Paavo avuntarpeen itsearviointimenetelmä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry Selko-e saavutettavuuden edistäminen verkkopalveluissa Kehitysvammahuollon tietopankki 7

10 Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite Kehitysvammaliitto ry Papunet esteetön sivusto selkokielestä ja puhevammaisuudesta Kuntokallio- Säätiö Kynnys ry Lastensuojelun Keskusliitto Verneri kehitysvamma-alan verkkopalvelu Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Ikäinsituutti.fi järjestön kotisivut Assistentti.info vaikeavammaisille tarkoitettu henkilökohtaisen avun tietopalvelu Lapsitieto.fi lapsitiedon keskus Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Vanhempainnetti tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden tueksi Lasten ja nuorten netti tietoa ja tukea nuorille Muistiliitto ry Muistiliitto.fi järjestön kotisivut Naisten Linja Suomessa ry Nyyti ry Outokummun mielenterveysyhdistys VÄLKE ry Pelastakaa Lapset ry Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistys ry Naisten netti apua väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille tytöille ja naisille Nyytin nettiryhmät keskusteluryhmiä tiedekorkeakoulujen opiskelijoille Virtuaaliolkapää henkilökohtaista apua opiskelijoille Touhu-TV yhteisö- ja kansalaistelevisio HiiriPiiri mediataitojen oppimateriaali ala-asteelle Nettivihje palvelu laittoman nettiaineiston ilmoittamiseksi Erimenu apua erityisruokavalion hallintaan yhteyskeskus hiiripiiri/ toiminta/nettiturvallisuustyo/ nettivihje/ 8

11 Järjestön nimi Verkkopalvelun nimi Palvelun osoite Pohjois-Savon Muisti ry Muisti-Kummeli apua työikäisille muistisairaille Psoriasisliitto ry Psori.fi järjestön kotisivut Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) ry Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry Suomen DELFINS ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Setlementtiliitto ry Terveyden edistämisen keskus (Tekry) ry Järjestöarviointi työkaluja sote-järjestöjen arviointitoiminnan tueksi Käypä hoito hoitosuosituksia ammattilaisille ja potilaille Vieraskirja keskustelupalsta lapsena seksuaalista väkivaltaa kokeneille aikuisille Harvinaiset-verkosto apua harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluville Rikunet rikosuhripäivystys ToimintaSuomi.fi järjestöjen valtakunnallinen toiminta- ja tapahtumaportaali Tukinainen ry Nettitukinainen raiskauskriisikeskus Vammalan- Huittisten seudun Mielenterveysseura ry Vantaan Järjestörinki ry Tukinet kriisikeskus netissä Vantaalla.info virtuaalinen järjestötalo Monipuolisia verkkopalveluja Palveluntuottajille tehdyssä Webropol-kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan verkkopalvelun luonnetta. Vastaajien mukaan kahdella kolmasosalla otoksessa mukana olleista verkkopalveluista oli useampi kuin yksi rooli tai tehtävä. Pelkkiä tietopalveluja oli alle kymmenen ja pelkkiä keskustelupalstoja ja chatteja tai anonyymeja auttamispalveluja yhteensä puolenkymmentä. 9

12 Useimmissa palveluissa oli tiedon ohella tarjolla myös vertaistukea (avoimet ja suljetut keskustelupalstat tai chatit) tai neuvontaa (anonyymit auttamispalvelut) tai molempia. Kuutta palvelua voidaan pitää myös rekisterinä tai tietokantana. Verkkokaupasta ilmoitti kolme järjestöä, mutta todellisuudessa verkkokauppaa käytiin kuudessa palvelussa. Neljä palvelua toimi koulutus- ja oppimisympäristönä. Kuvio 1. Järjestöille tehdyssä Webropol-kyselyssä vastaajat saivat valita palvelun luonteeksi niin monta vaihtoehtoa kuin katsoivat tarpeelliseksi. Kahdella kolmasosalla otoksen verkkopalveluista oli useampia rooleja tai tehtäviä järjestön toiminnassa. Verkkokauppaa käytiin todellisuudessa kuudessa otoksen palveluista. Vaihtoehdon Jokin muu valinneet vastaajat halusivat lähinnä täsmentää palvelunsa luonnetta: mobiilipeli, vihjepalvelu laittoman verkkomateriaalin ilmoittamiseksi, arviointityökalu, harjoitus- ja oppimisympäristö, tapahtumaportaali ja hoitosuositusten julkaiseminen. Vain yksi aineistossa mukana olleista verkkopalveluista oli maksullinen. Yli puolet palveluista (23 kpl) oli jo vakiinnuttanut asemansa osana järjestön toimintaa. Juurruttamisvaiheessa oli reilu neljännes palveluista, ja kehittämis- tai kokeiluvaiheessa oli 15 % palveluista. 10

13 1.2 Laatukriteerit arviointityökaluna Verkkopalveluja tarkasteltiin Laatua verkkoon -kriteerien ja TerveSuomi.fipalvelun laatutyöryhmän suosittelemien kriteerien pohjalta. Lisäksi palveluja verrattiin niille avustushakemuksissa asetettuihin tavoitteisiin. Verkkopalvelujen laatukriteeristö Laatua verkkoon on kehitetty valtiovarainministeriön asettamassa yhteistyöhankkeessa ja tarkoitettu erityisesti julkisten verkkopalvelujen kehittämisen ja arvioinnin työkaluksi, mutta se soveltuu hyvin minkä tahansa organisaation tarpeisiin. Laatukriteereitä on 41, ja ne sijoittuvat viidelle arviointialueelle: verkkopalvelujen käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. Käyttöä ja sisältöä tarkastellaan käyttäjän näkökulmasta ja johtamista ja tuottamista arvioidaan tutkimalla palveluntarjoajan toimintaa. Palvelun hyötyjä punnitaan sekä palveluntarjoajan että käyttäjän näkökulmasta. TerveSuomi-kriteerit ovat pääosin samat kuin Laatua verkkoon -kriteerit, vain hieman eri tavoin, eri painotuksin ja tiiviimmin esitettynä. Lisäksi niissä korostetaan järjestöjen toiminnan kannalta tärkeää palvelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tässä arvioinnissa keskeisiä kysymyksiä olivat: Miten hyvin verkkopalvelu niveltyy järjestön strategisiin tavoitteisiin ja tukee kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Miten palvelun ylläpito, seuranta, markkinointi ja kehittäminen on toteutettu ja rahoitettu? Millaista yhteistyötä palvelun tuotannossa ja ylläpidossa on toteutettu ja miten hyvin palvelu on integroitu järjestön tai sote-alan muihin verkkopalveluihin? Miten palvelu toteuttaa ja edistää hyviä käytäntöjä järjestöjen verkkopalveluissa? Palvelun toimivuus käyttäjän näkökulmasta: o sisällön ajantasaisuus o o o o o o palvelun avoimuus ja läpinäkyvyys palvelun käytettävyys (miten palvelu soveltuu suunniteltuun tarkoitukseen tietylle kohderyhmälle) ja toiminnallisuus (mitä käyttäjä voi tehdä sivuilla, esim. osallistua ja vaikuttaa) palvelun saavutettavuus (kuinka helposti käyttäjä löytää ja saa palvelun käyttöönsä sekä ymmärtää ja pystyy hyödyntämään palvelun sisältöjä) palvelun rakenteen ja ilmaisun viestinnällisyys (kuinka selkeitä ovat palvelun rakenne ja käyttöliittymä) miten yksityisyyden suoja ja tietoturva on huomioitu palvelussa (esim. luottamuksellisia tietoja käsiteltäessä) palvelun hyödyt käyttäjälle (palvelu vastaa käyttäjän tarpeisiin yhtä hyvin tai paremmin kuin vaihtoehtoiset tavat toimia). 11

14 2 Arviointiaineistot Selvityksessä käytettiin hyväksi useita erilaisia tiedonkeruutapoja. Verkkopalvelujen lisäksi aineistona käytettiin järjestöjen avustushakemuksia hankesuunnitelmineen, projektien loppuraportteja ja järjestöjen verkkopalveluistaan teettämiä selvityksiä, arviointeja ja opinnäytetöitä. Lisäksi haastateltiin kasvokkain kuutta asiantuntijaa, joista kaksi oli RAY:stä ja muut neljä A-klinikkasäätiöstä, Pelastakaa Lapset ry:stä, Elämä On Parasta Huumetta ry:stä ja Terveyden edistämisen keskuksesta (ks. tarkemmin liite 1). Järjestöjen toimintaa verkkopalvelujen tuottajina ja palvelujen hyötyjä selvitettiin Webropol-kyselyllä, joka tehtiin kaikista 40 verkkopalvelusta maalis-huhtikuussa Kysely sisälsi 70 kysymystä palvelujen käytöstä, tuottamisesta, johtamisesta (mm. rahoitus, markkinointi, seuranta, yhteistyö ja kehittäminen) ja hyödyistä. Lomakkeessa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kysymykset ovat selvityksen liitteenä (ks. liite 3). Vastaajiksi sähköiseen kyselyyn pyydettiin järjestöjen verkkopalvelujen tuotannosta vastaavia henkilöitä, mutta lopullisen päätöksen vastaajasta teki järjestö itse. Osassa järjestöjä kyselyyn vastasi kaksi henkilöä, koska kysymykset edellyttivät sekä teknistä asiantuntemusta että järjestön strategian, hallinnon ja talouden tuntemusta. Vastaukset saatiin kaikista 40 verkkopalvelusta. Lisäksi verkkopalveluselvityksen tekijä arvioi kaikki palvelut Laatua verkkoon - ja TerveSuomikriteeristön käyttö-, sisältö- ja hyötykriteereillä. 12

15 3 Verkkopalvelujen käyttö Arvioitujen verkkopalvelujen ja niiden kohderyhmien kirjo oli hyvin laaja. Siinä missä jotkut järjestöt pyrkivät edelleen saamaan uusia käyttäjiä verkkoon (vanhukset ja erityisryhmät), toiset hyödynsivät jo sosiaalista mediaa tai mobiiliteknologiaa palvelujensa tuotannossa. Internet on toimintaympäristönä arvaamaton ja pirstaleinen, eikä siitä voi ikinä varmuudella sanoa, missä massat siellä seuraavaksi liikkuvat. Jo vuonna 2009 oli nähtävissä, että esimerkiksi nuorten ohjattujen chattien ja keskustelupalstojen käyttö sosiaalisessa mediassa ei enää kasvanut. Järjestöt eivät verkkopalveluillaan tavoittele niinkään suuria kävijämääriä kuin tiettyjä käyttäjiä. Nekin lastensuojelu- ja päihdejärjestöt, jotka verkkotyössään hyödyntävät suuria kaupallisia yhteisöpalveluita (Habbo, IRC ja Suomi24), haluavat tavoittaa sieltä ennen muuta syrjäytymisvaarassa olevat, aikuisen tukea ja ohjausta tarvitsevat lapset ja nuoret. Kokonaiskuvan muodostaminen arvioitavina olleiden verkkopalveluiden käytöstä on hankalaa, koska palveluiden seurantaperusteet ja -luvut eivät ole yhteismitallisia. Osa järjestöistä ilmoittaa sivulataukset tai näyttökerrat, osa yksilöidyt kävijät tai rekisteröidyt käyttäjät. Vuonna 2009 palvelujen käyttömäärät vaihtelivat järjestöjen ilmoitusten mukaan 130:sta 1,8 miljoonaan. Suurimmat kävijämäärät keräsivät tieto- ja neuvontapalvelut Käypä hoito, Papunet, Taitolaji, Stumppi, Verneri, Kehitysvammahuollon tietopankki ja Erimenu. Auttamispalveluista käytetyin oli Tukinet, joka kuuluu myös otoksen käytetyimpien palvelujen joukkoon. Kasvaneesta käytöstä raportoi 17 järjestöä ja käytön vähenemisestä 11 järjestöä. Osa palveluista avattiin vasta vuoden 2009 aikana tai vuoden 2010 alussa. Neljässä palvelussa ei seurattu kävijämäärää. Kävijämääriä kasvattaneissa palveluissa oli lisätty toiminnallisuutta (Papunet), hankittu lisää viestintäosaamista ja parannettu päivitystä (Psori.fi) sekä tehostettu markkinointia (Tukinet, HiiriPiiri ja Mobihubu). Myös aiheen tässä tapauksessa muistisairauksien käsittely mediassa oli lisännyt mielenkiintoa järjestön verkkopalveluun (Muistiliitto.fi). Linkitysten lisääntyminen ja hakukoneiden parantuminen olivat myös parantaneet palvelun löydettävyyttä (Käypä hoito). Kävijämääriä vähensivät suunnittelematon tai heikentynyt markkinointi, sivustouudistukset, palvelun käyttökatkokset ja henkilövaihdokset, pitkät vastausajat ja vastaamatta jättäminen. Ulkopuolisina syinä palvelujen käytön vähenemiselle mainittiin yleisen tietoisuuden lisääntyminen ja siitä johtuva ongelman tehokkaampi hoito yhteiskunnassa. Tässä tapauksessa kyse oli toiminnasta Internetin 13

16 laittoman materiaalin vähentämiseksi. Järjestöt aikoivat etsiä syitä palvelujen käytön vähenemiselle muun muassa käyttäjäkyselyin. Varojen lahjoittaminen oli tehty helpoksi ja sujuvaksi joidenkin järjestöjen verkkosivuilla niin, että lahjoituksen saattoi maksaa palvelussa suoraan verkkopankin kautta. Sen sijaan järjestöjen julkaisujen ja kannatusmateriaalien tilauksia ei voinut maksaa verkossa aina sielläkään, missä lahjoitukset sai jo maksaa suoraan palvelussa. Varsinaisissa verkkokaupoissa ohjeistukset olivat usein puutteellisia, esimerkiksi maksamisen vaihtoehdoista ei kerrottu etukäteen, vaan ne selvisivät asiakkaalle vasta, kun hän oli rekisteröitynyt palveluun ja valinnut tilauksensa. Kaikista otoksen palveluista ei löytynyt edes uloskirjautumispainiketta, jonka pitäisi olla saatavilla jatkuvasti. Lisäksi rekisteröityneellä asiakkaalla ei ollut aina mahdollisuutta selailla palvelussa omia tietojaan ja ostohistoriaansa. Järjestöt tarjosivat verkkopalveluitaan pääosin vain suomeksi. Kuvio 2. Järjestöjen muunkieliset palvelut tarkoittavat joko verkkopalvelun ruotsin- tai englanninkielisiä tiivistelmiä Internetissä tai sähköisen neuvonta- ja auttamispalvelun tarjoamista muilla kuin suomen kielellä, useimmiten ruotsiksi tai englanniksi. Yhdessä palvelussa kielivalikoimaan kuului thai ja venäjä. Selkokielisiä palveluja oli kaksi. Yksittäiset palvelujen käyttöä koskevat havainnot ovat selvityksen liitteenä (ks. liite 2). Eniten toivomisen varaa löytyi navigoinnissa ja tiedon löydettävyydessä. Tieto- ja neuvontapalveluissa olisi myös hyvä kiinnittää enemmän huomiota sivujen tulostettavuuteen. 14

17 4 Verkkopalvelujen tuotanto 4.1 Sisällöntuotanto Järjestöt kertoivat itsestään ja toiminnastaan verkossa niukasti. Tiedot olivat joko vaillinaisia (henkilöstö, yhteystiedot) tai ne puuttuivat usein kokonaan (hallituksen kokoonpano, toiminnan tavoitteet ja tulokset sekä rahoittajat, sponsorit ja muut yhteistyökumppanit). Usein myös tapahtumatiedot olivat puutteellisia, eikä tiedon lähteitä ja aineiston julkaisu- tai päivitysajankohtia aina kerrottu. Kolmelta neljäsosalta otoksen palveluista puuttui esimerkiksi tieto siitä, milloin verkkosivu on viimeksi päivitetty. Kaikissa näissä puutteissa on kysymys myös järjestötoiminnan avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä. Monet otoksen verkkopalveluista olivat yksinäisiä saarekkeita. Muutamaa erinomaista esimerkkiä lukuun ottamatta kuten Naisten netti, Taitolaji, Järjestöarviointi, Erimenu, Verneri ja Nyytin kotisivut järjestöjen palveluissa kerrottiin ja opastettiin niukasti muualla verkossa olevaan tietoon ja palveluihin. Näin aiheeseen liittyvä tieto- ja palvelukokonaisuus ei välittynyt käyttäjälle eikä hän päässyt vaivattomasti käsiksi tarvitsemaansa tietoon. Järjestöjen suurin heikkous sisällöntuotannossa oli kuitenkin ajantasaisen tiedon puute sekä vanhat ja virheelliset tiedot, jotka välittävät jossain määrin epäluotettavan vaikutelman sivustosta ja sen tuottajasta. Tyypillistä oli, että muuttuneita yhteystietoja, vastausaikoja ja muita palveluaikoja ei oltu päivitetty kaikkialle palveluun. Ajankohtais-, uutis- tai mediapainikkeen takaa löytyi tuoreimpana jopa 2 3 vuotta vanhoja tiedotteita. Keskustelupalstojen ja vieraskirjojen tuoreimmat viestit saattoivat niin ikään olla vuosien takaa. Yhdistys oli voinut tiedottaa ajankohtaisesta säädösmuutoksesta jäsenilleen joulukuussa, mutta vielä tammikuussakaan järjestön sivulla ei ollut mitään tietoa asiasta, vaikka mediakin oli jo herännyt asialle. Kansalainen odottaa, että alan yhdistyksen sivulla on kattavasti tietoa siitä, mitä tämä muutos pitää sisällään ja mitkä ovat sen seuraukset. Se on juuri sitä edunvalvontaa ja kansalaisten informoimista, jota järjestöjen pitäisi tehdä. Selvityksen perusteella näyttääkin siltä, että järjestöt tekevät verkkopalvelujaan enemmän organisaation kuin käyttäjän näkökulmasta. 4.2 Tekninen toteutus Verkkopalvelun tuottajat ovat useimmiten sisällön, eivät teknisten työkalujen ja menetelmien asiantuntijoita. Verkkopalvelujen edellyttämä teknologia ja mene- 15

18 telmäosaaminen eivät ole myöskään sosiaali- ja terveysjärjestöjen ydinosaamista. Teknisen konsultoinnin ja toteutuksen vaikeuksiin viitattiin asiantuntijahaastatteluissa ja useissa projektien loppuraporteissa. Oikean teknisen ratkaisun löytäminen ja tekijöiden kilpailuttaminen oli usein hidasta ja kallista, toteutusta koskevat sopimukset ja suunnitelmat eivät pitäneet ja tekijät vaihtuvat tiuhaan, kun IT-alan yrityksiä myytiin ja fuusioitiin. Myös teknisen konsultaation ja toteutuksen lopullinen hinta tuli monelle projektille epämiellyttävänä yllätyksenä. Eräs projektipäällikkö kuvasi palvelun teknistä kehittämistä osuvasti neljäksi töksähtelyn vuodeksi. Monilla muillakin yhteisöillä kuin järjestöillä on taipumus valita ja käyttää sellaisia tietojärjestelmäratkaisuja, jotka eivät keskustele keskenään. Tyypillinen esimerkki oli järjestöjen rekisteri- ja tilastotietojen siirtäminen järjestelmästä toiseen, kuten kansallisiin rekistereihin. Kun jokainen kehittelee omanlaisiaan järjestelmiä, tiedot pitää antaa lähes käsityönä erikseen joka rekisteriin. Myös kansallisten standardien ja suositusten puute hidastaa ja suoranaisesti estää toimivien rajapintojen rakentamista eri palveluiden välille. Osin sen seurauksena samantyyppisiä palveluja kehitetään samanaikaisesti monella eri rintamalla. Käytössä olevien teknisten ratkaisujen kirjo ei ole laaja vain organisaatioiden välillä vaan myös niiden sisällä. Kun järjestöt kehittävät uusia verkkopalveluja pääasiassa erillisprojekteina, niissä ei aina huomioida riittävästi verkkopalvelun integrointia järjestön muihin tietojärjestelmiin. Monelta murheelta, rahanmenolta ja ylimääräiseltä avustusvuodelta olisi säästytty, jos varsinkin isompiin projekteihin olisi palkattu oma menetelmäasiantuntija ohjaamaan teknistä kehittämistyötä. Suurimmilla järjestöillä on palkkalistoillaan menetelmäasiantuntijoita ja muita IT-alan ammattilaisia, mutta hekään eivät ehdi perehtyä kunnolla kaikkiin ison järjestön konsultaatiopyyntöihin. Huomioita järjestöjen verkkopalvelujen toteutuksesta: Laatustandardit eivät ohjanneet systemaattisesti järjestöjen verkkopalvelujen tuottamista. Vain 15 vastaajaa 40:stä ilmoitti palvelun tuottamisessa noudatetun joko Laatua verkkoon - tai TerveSuomi.fi -laatukriteereitä. Joka viidennessä palvelussa käytettävyydelle ja saavutettavuudelle ei asetettu minkäänlaisia laatutavoitteita ja kolmanneksella laatutavoitteet oli dokumentoitu jotenkuten. W3C:n saavutettavuusohjeistuksen mainitsi erikseen vain kolme vastaajaa, vaikka sosiaali- ja terveysjärjestöjen kohderyhmissä on paljon erityisryhmiin 16

19 kuuluvia henkilöitä ja saavutettavuuden edistämisen pitäisi olla yksi järjestötoiminnan perustehtävistä. Verkkopalvelun saavutettavuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaikki käyttäjäryhmät voivat selata sivuja ja ymmärtää niiden sisällön. Käytännössä palvelujen saavutettavuudesta oli huolehdittu paremmin kuin mitä Webropol-vastaukset antoivat ymmärtää. Eettiset normit ohjasivat järjestöjen verkkotyötä systemaattisemmin kuin muut laatustandardit. Lähes kaikki verkkoauttamistyötä tekevät järjestöt ilmoittivat noudattavansa jotain verkkotyön eettistä normistoa. Järjestöt olivat varautuneet sangen hyvin verkkopalveluun liittyviin teknisiin riskeihin. Lähes kaikki auttamis- ja neuvontapalvelut käyttivät jo salattua tiedonsiirtoa. Sen sijaan järjestöjen oman henkilöstön kyvyssä tunnistaa palvelun ylläpitoon ja tietoturvaan liittyvät riskit ja uhat sekä toimia niiden vähentämiseksi on vielä toivomisen varaa. Ilkivallan kohteeksi oli joutunut joka viides kyselyssä mukana olleista palveluista. Vakavimpia olivat hakkerointi Stumppi.fi-sivustolle ja haittaohjelman asentaminen Pelastakaa Lapset ry:n sivustolle. Muut tapaukset olivat roskapostia, nurkanvaltauksia, ilkivaltaisia hyökkäyksiä ja muuta häiriköintiä lähinnä keskustelupalstoilla ja tekstiviestipalvelussa. Yhdessä palvelussa sisäistä materiaalia karkasi Googleen teknisen virheen takia. Verkkopalvelun käytön seuranta ei ollut aina järjestelmällistä tai se puuttui kokonaan. Neljä palveluntuottajaa ei ilmoittamansa mukaan seurannut edes palvelun kävijämäärää. Yllättävän monesta palvelusta puuttui hakutoiminto, ja sielläkin missä se oli, sen ohjeistuksessa ja tehokkuudessa oli usein toivomisen varaan. Positiivista oli ulkopuolisten arviointien runsas käyttö verkkopalvelujen kehittämisessä. Kiitettävän monia palveluja oli käytetty joko tutkimusaineistona tai ne olivat osallistuneet erilaisiin kansallisiin kilpailuihin, joissa arvioinnin tekevät ammattilaiset. Joillakin arvioinnin oli tehnyt ulkopuolinen arviointilaitos, yritys tai rahoittaja, kuten EU. Osa järjestöistä hyödynsi auttamistyössään aktiivisesti myös uusinta viestintäteknologiaa, kuten mobiiliteknologiaa ja verkkopuheluita. 17

20 5 Verkkopalvelujen johtaminen 5.1 Palvelujen rahoitus Arvioitavana olleet verkkopalvelut toimivat joko kokonaan tai huomattavalta osin RAY:n rahoituksen varassa. Rahoittamisen kuva oli kuitenkin yllättävän monipuolinen. Lähes 40 % vastaajista oli hankkinut rahoitusta myös muista lähteistä. Etenkin yritysyhteistyö oli laajaa, vaikka yritysrahoituksen kuten muunkin RAY:n ulkopuolisen rahoituksen osuus oli määrällisesti pieni. Kuvio 3. Verkkopalveluja rahoitettiin monista eri lähteistä, mutta RAY:n ulkopuolisen rahoituksen osuus oli määrällisesti pieni. Webropol-vastausten perusteella järjestöjen on vaikea löytää verkkopalveluilleen ansaintalogiikkaa 1 tai sitä ei ole järjestöissä edes harkittu. Eritoten anonyymeille 1 Ansaintalogiikalla tarkoitetaan loogista mallia tai suunnitelmaa, jolla palvelusta tai tuotteesta on tarkoitus saada kannattava. Ansaintalogiikka on suunnitelma siitä, miten tulosta aiotaan tehdä. 18

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net

www.tukinet.net kriisikeskus netissä www.tukinet.net kriisikeskus netissä Mikä Tukinet on? - Aina avoin tukikeskus netissä - Apua arjen murheiden keskellä ja elämän kriisitilanteissa - Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja kotikuntaansa ilmoittamatta - Toiminta

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)

5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden portaalit TerveSuomi.fi & JT-portaali

Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden portaalit TerveSuomi.fi & JT-portaali Kestävän kehityksen ja tulevaisuuden portaalit TerveSuomi.fi & JT-portaali Teknillinen korkeakoulu Tyri-työpaja 6.3.2009 klo 9 12 JTP-hankkeen koordinaattori Tekry Tuula 1 Järjestöjen terveysportaali -hanke

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ Perustamisasiakirja 30.3.1952: Me allekirjoittaneet perustamme täten Lapin Huoltoväenyhdistyksen, jonka tarkoituksena on kerätä kuntien ja vapaiden

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Nuorten tukeminen netissä

Nuorten tukeminen netissä Nuorten tukeminen netissä MIELI 2010 KUOPIO Marika Ketola E-mielenterveyshanke Nuorten tukeminen verkossa Nuoria voi tukea verkossa Hakeutumalla nuorten suosimiin verkkopalveluihin, kuten sosiaalisiin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä?

SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä? SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä? Totti Tuhkanen Kehittämispäällikkö Suomen virtuaaliyliopiston Palveluyksikkö TieVie 17.3.2005 Turku SVY:n keskeiset laatupalvelut ja -hankkeet/kumppanuudet:

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011

NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 1 / 7 NUORISOTYÖN AUDITOINTI- JA ITSEARVIOINTIMALLI VERKKOPERUSTAINEN NUORISOTYÖ UUDISTETTU 5.9.2011 Verkkoperustaisen nuorisotyön eettiset periaatteet Yhteydenottajan oikeudet ja velvollisuudet Yhteydenottajalla

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen Selvitys järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyöstä Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi TeTe

Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi TeTe Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi 2011 2015 TeTe Projektipäällikkö Juha Mikkonen [juha.mikkonen @ elamantapaliitto.fi] Elämäntapaliitto ry Terveys ry Elämä on parasta

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Projektikoordinaattori Osku Marjanen p

Projektikoordinaattori Osku Marjanen p Projektikoordinaattori Osku Marjanen osku@finfamiuusimaa.fi p. 040 132 6768 1. FinFami Uusimaa ry 2. VETO-projekti 3. Verkkopalvelupaketti 4. Digitalisaatiosta yleisesti 5. Yhdistysten digi-checklist FINFAMI

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia

Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen,

RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen. Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, RAYn avustusjärjestelmä ja sen kehittäminen Järjestöpäällikköverkosto, Sanna Kaijanen, 10.9.2013 MEIDÄN KAIKKIEN RAY KESTÄVÄ KASVU JA TEHOKAS TOIMINTA LAAJA YHTEISKUNTAVASTUU VIIHDYTTÄVIÄ JA TUOTTAVIA

Lisätiedot

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI

JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio

Lisätiedot

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, projektipäällikkö Ehkäisevä päihdetyö EHYT AMIS Arjen Ammattilaiset AMIS Arjen Ammattilaiset Kehittämishanke

Lisätiedot

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori

toiminnaksi, Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori KTO puiteohjelmasta toiminnaksi, 2008-2015 Ilkka Vuori, LKT, professori (emeritus), KTO:n koordinaattori TULE-parlamentti parlamentti, Helsinki 4.12.2008 2008 Mieleen palauttamiseksi Tarve: tule-ongelmien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä

Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen Vanhusneuvostopäivä 7.11.2018 1 Suomen Sydänliitto ry Tuija Brax, pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Sote- ja maku-uudistuksen vaikutuksista (STM

Lisätiedot

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori

Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen

Ikäihmisten osallisuuden edistäminen. Sanna Kaijanen Ikäihmisten osallisuuden edistäminen Sanna Kaijanen 24.8..2017 Valli ry Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry on valtakunnallinen vanhusalan kehittäjä ja asiantuntija. Valli ry:n Ikäteknologiakeskuksessa

Lisätiedot

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI! JÄRJESTÖ 2.0 Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Jokaisessa maakunnassa Järjestö 2.0 hanke Yhteistyön kehittäminen ja yhteistyömallien rakentaminen järjestöjen ja maakunnan

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN ROVANIEMEN ALUETOIMIPISTE Vastaava kriisityöntekijä, Kati Puhakka 044-2406 310 Kriisityöntekijä, Niina Posio 044-2439 143 Tukinainen ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! APUVA! Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin! Järjestöillä ja kunnilla yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi Pitäisi saada uusia aktiiveja, koska

Lisätiedot

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi

Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista?

Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Miten sosiaalinen media ja sähköinen osallistumisympäristö (SADe) tukevat osallistumista? Finanssineuvos Katju Holkeri, Valtiovarainministeriö 24.11.2010 Kaikilla kansalaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

STEAn strategian uudistamistyöstä

STEAn strategian uudistamistyöstä STEAn strategian uudistamistyöstä 21.11.2018 STEAn uusi strategia STEA uudistaa strategiansa vuoden 2018 aikana Aikaisempi strategia tehty RAY:n aikana Erilaisia selvitystöitä taustalla: tulevaisuustutkijan

Lisätiedot