Monikeskuksisuuden monet todellisuudet

Transkriptio

1 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit

2 2 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Monikeskuksisuuden monet todellisuudet Vesa Kanninen ja Kimmo Ylä-Anttila (toim) TUTKIMUSRYHMÄT: Aalto-yliopisto Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK Raine Mäntysalo Vesa Kanninen Jonne Hytönen Janne Roininen Ilona Akkila Tampereen Teknillinen Yliopisto EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Kimmo Ylä-Anttila Ari Hynynen Jaana Vanhatalo

3 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 3 Esipuhe Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto käynnisti kesällä 2010 neljä monikeskuksiseen aluerakenteeseen liittyvää tutkimushanketta. Tutkimushaun tavoitteena oli saada monipuolinen valikoima tutkimushanke-ehdotuksia, joissa aihetta tarkastellaan laajasti, poikkihallinnollisesti ja useista eri näkökulmista ja erilaisten alueiden ja aluetasojen (kansainvälinen, valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen) kannalta. Tutkimushaun tarkoituksena oli myös syventää esiselvitysten tuottaman tiedon pohjalta tutkimusteemaa ja siihen liittyviä näkökulmia. Monikeskuksisuus on ollut yksi aluerakenteen kehittämisen keskeisiä tavoitteita Vanhasen II hallitusohjelmassa ja eri ministeriöiden linjauksissa. Siihen kytkeytyvät metropoli- ja suurten kaupunkien politiikka ja monet muut hallitusohjelman linjaukset. Monikeskuksisuus liittyy maakunta- ja kuntarakenteeseen, yhteysverkostoihin, alueellisiin työmarkkinoihin, palvelujen saatavuuteen, alueidenkäyttöön, maaseudun kehittämiseen jne. Monikeskuksisuudella on merkitystä eri hallinnonalojen ja maakuntien suunnittelun näkökulmista voidaanko aluerakenteen kehitystä ohjata esimerkiksi monikeskuksiseen suuntaan ja parantaa alueiden toimivuutta ja elinvoimaisuutta sekä ihmisten hyvinvointia. Tämä on tutkimushankkeen Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) -loppuraportti. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) ja Tampereen Teknillisen Yliopiston EDGE-kaupunkitutkimuslaboratorio. Tutkimusryhmän johtajana on toiminut Vesa Kanninen Aalto-yliopistosta. Projektin ohjausryhmänä on toiminut Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto. Helsingissä marraskuussa 2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

4 4 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Tiivistelmä Hankkeessa on tarkasteltu suomalaisen monikeskuksisuuden ilmenemismuotoja. Tavoitteena oli selkeyttää monikeskuksisuus-käsitettä ja antaa lähtökohtia entistä analyyttisemmälle käsitten käytölle. Erilaisten keskittymien muodostamat rakenteet ja keskittymien väliset suhteet määrittävät tilallisen monikeskuksisuuden tarkasteluja. Maakunnallisella tasolla keskuskuntien asema on korostetun vahva suhteessa ympäryskuntiin ja maakunnan reuna-alueisiin. Kaupunkiseutujen monipuolista monikeskuksistumista ei suomalaisessa kontekstissa ole havaittavissa kokonaisvaltaisesti muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun sisäinen monikeskuksisuus ilmeneekin lähinnä kaupallisten toimintojen uusina keskittyminä. Strategisen monikeskuksisuuden eri tasojen erilaiset toiminnot, toimintatavat ja toimijatyypit, tasojen väliset kytkennät, sekä tasojen erillisyys aiheuttavat usein haasteita paikallisiin olosuhteisiin sopivimpien toiminnan tapojen, käytäntöjen, verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien valinnalle ja luomiselle. Uusia, mittakaavatasot ylittäviä ja niiden välisiä suhteita hyödyntäviä monikeskuksisuuden muotoja on kehittymässä kaupunkiseuduilla ja seutujen välillä. Monikeskuksisuus-termi ei ilman tarkempaa määrittelyä palvele paikallista ja käytännöllistä suunnittelu- tai kehittämistyötä. Myös yleisen poliittisen tahtotilan kuvaamiseen termi on käsitteellisestä epämääräisyydestään johtuen ongelmallinen, ja kuvaa harvoin normatiivisia tavoitteita selkeästi. Retorisesti monikeskuksisuuden moniulotteisuus näyttäisikin liittyvän erityisesti valittuun tarkastelun mittakaavaan. Asiantuntija-arviointien pohjalta monikeskuksisuuden suurimmat hyödyt näyttävät syntyvän alueiden ja yhdyskuntien kilpailukyvyn vahvistumisen sekä paikallisen ja alueellisen kehityksen vahvistumisen muodossa. Sitä vastoin haitat näyttävät kohdistuvan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin ponnisteluihin sekä alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen. Jotta monikeskuksisuuden kehittymistä voitaisiin käytännössä paremmin seurata ja siihen vaikuttaa halutulla tavalla, tulee määritelmistä ja puheesta muovata konkreettisia työkaluja. Sen lisäksi tarvitaan prosessiosaamista. Yhteisten tavoitteiden ja konseptien muodostaminen sekä kuljettaminen eri suunnittelu- ja päätöksentekotasojen läpi edellyttää suunnittelun prosessimallien selkeyttämistä ja kehittämistä. Olennaista on prosessin ja laadun hallinta samanaikaisesti eri mittakaavallisilla ja institutionaalisilla tasoilla. Kilpailukykyä korostavassa strategiatyössä erityisesti kyky tehdä avauksia vakiintuneiden tasojen ohi, yli ja uusia tasoja rakentaen antaa mahdollisuuksia onnistumisiin. Samalla keskeiseksi tekijäksi muodostuu eri tasojen välisten suhteiden hallinta. Paikallisesti tärkeintä ovat tavat, jolla yliseudullisten julkisten ja yksityisen sektorin verkostojen hyödyt saadaan yhdessä tuottamaan seudun sisäistä laaja-alaista dynamiikkaa. Analyyttinen monikeskuksisuus-puhe tukee poliittisten arvokysymysten avointa käsittelyä. Ristiriitojen avoin käsittely edellyttää poliittisten päämäärien kuvailua selkein, yksiselitteisin termein.

5 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 5 Sammanfattning Projektet undersökte uttryck för polycentricitet i Finland. Syftet var att klarlägga användningen av begreppet polycentricitet (flerkärnighet) i samband med stadsplanering och regionplanering i Finland. Det visade sig vara omöjligt att få ett grepp om hela skalan av gängse betydelser av begreppet på grund av alla oklarheter som förekommer. De viktigaste rönen handlar om såväl uppkomsten av nya slags knutpunkter på fördelaktiga platser, den rumsliga differentieringen av olika funktionella nätverk och bildningen av nya nivåer av polycentrisk samverkan som den diffusa terminologin kring polycentricitet i politisk och normgivande retorik. De urbana områden i Finland som ingick i studien visade sig vara ganska monocentriska rumsligt sett och inom de urbana områdena gick polycentriciteten främst ut på nya affärscentra. Nya former av nätverksbildning inom och mellan regionerna skapar också nya nivåer i den strategiska polycentricitet som grundar sig på samverkan. Studien visar emellertid att det råder en allvarlig brist på klarhet i användningen av terminologin kring polycentricitet. Utan innehåll, eller med ett mycket obestämt innehåll, kan terminologin inte erbjuda en grund för den lokala och den regionala planeringen. Av samma skäl missar politiska uttalanden om polycentricitet också målet när det gäller att beskriva de normativa målen på ett klart och tydligt sätt. För att förbättra situationen måste man analytiskt omvandla den godtyckliga och vilseledande retoriken till konkreta verktyg för planering på olika nivåer. Dessutom måste planeringsprocesserna utvecklas så att de verkar för gemensamma mål på alla nivåer och i alla processer inom planeringen och beslutsfattandet. Det är också viktigt att skapa nya samarbetsformer som överbryggar de olika institutionella nivåerna. De mekanismer som utnyttjar fördelarna i regionala nätverk till att skapa dynamik och utveckling inom en region måste uppmuntras. En analytisk retorik kring polycentricitet främjar en öppnare debatt om politiska värdefrågor. Öppenhet i den politiska debatten förutsätter klara, tydliga och enkla beskrivningar av de politiska målen.

6 6 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Summary The project studied manifestations of polycentricity in Finland. The aim was to clarify the use of the concept of polycentricity with in Finnish urban and regional (planning) contexts. It was impossible to grasp the full scope of current meanings of polycentricity due to the ambiguities involved. The most important findings deal with the emergence of new types of network nodes in advantageous locations, the spatial differentiation of different functional networks and the formation of new scalar layers of polycentric cooperation, as well as the ambiguity of polycentricity terminology in political and normative rhetorics. The studied Finnish urban regions were found to be, spatially, fairly monocentric, and within the urban areas polycentricity was based mainly on new retail locations. New forms of intra- and interregional networking are also producing re-scalings in strategic, cooperation-based polycentricity. However, the study found a severe lack of clarity in the usage of polycentricity terminology. With vague or no content, the terminology fails to provide a basis for local and regional planning. By the same token, political statements about polycentricity also miss the mark of clearly describing the normative goals. In order to improve the situation, the now misleading and arbitrary rhetoric should be analytically transformed into concrete tools for planning at different levels. In addition, the processes of planning should be developed to cater to nursing common goals through different levels and processes of planning and decision-making. Attention should also be paid to the capabilities to engage in new coalitions that both cross and bridge different institutionalised scales. The mechanisms that transform inter-regional networking advantages into intra-regional dynamics and development should be encouraged. Finally, an analytical rhetoric for polycentricity would support a more open approach to political, value-laden debates. Openness in political confrontation presupposes clear, simple descriptions of political aims.

7 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 7 Sisältö Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 Sammanfattning... 5 Summary JOHDANTO Hankkeen tavoitteet Hankkeen rakenne MONIKESKUKSISUUDEN TEOREETTINEN TARKASTELU Lähtökohtia kansainvälisten keskustelujen käsittelyyn Monikeskuksisuuden määrittely ja yhdyskuntarakenteen kuvausjärjestelmät Monitasoinen monikeskuksisuus Monikeskuksisuuden muodot: erilaisia puhetapoja MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Kaupunkiseutujen tilallinen monikeskuksisuus Suomessa Case Tampere: tilallisen monikeskuksisuuden tulkintoja Tilallinen monikeskuksisuus Suomessa: Vertaileva tarkastelu Jyväskylän, Lahden ja Tampereen kaupunkiseuduista Monikeskuksisuus kaupunkiseutujen ulkopuolella - case Ylä-Pirkanmaa Strateginen monikeskuksisuus Monikeskuksisuus eri mittakaavoissa case Lahden seutu Uudelleen skaalautuminen Tampereen ja Jyväskylän konteksteissa Tulkintoja Monikeskuksisuuden ilmenemismuotoja: erilaisia puhetapoja Tyypittely havainnollistaa puhetapojen eroja Esimerkkejä kaupunkiseudulta Tulkintoja: Normatiivisen puheen analyyttisyys ja selitysvoima TAPAUSTUTKIMUSKOHTEIDEN KONSEPTIEN ARVIOINTI Monikeskuksisuuden ilmenemismuotojen (konseptien) arviointi... 71

8 8 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 4.2 Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään Vaikutukset alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen Vaikutukset alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteiden innovatiivisuuteen Vaikutukset kilpailukykyyn ja paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen JOHTOPÄÄTÖKSET Monikeskuksisuus tutkimusten ja teorioiden perusteella Johtopäätökset tutkimusosioittain Tulkinnat, ehdotukset ja jatkotutkimuksen tarve Lähteet... 86

9 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 9 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen tavoitteet Monikeskuksisuuden on hankkeen käynnistysvaiheessa nähty ilmenevän yhtäältä osana eritasoisia hallinnollisia aluetasoja ja niiden puitteissa tapahtuvaa kehittämistyötä, toisaalta omalakisina spatiaalis-toiminnallisina verkostoina, jotka sekä toimivat yhdessä että haastavat hallinnon kategorisoinnit. Monikeskuksisuuden nähdään toteutuvan yhtäältä usealla eri aluetasolla mikrotasosta (kaupungin sisäinen) valtakunnan tasoon, toisaalta näitä tasoja ylittäen ja leikaten. Historiallisen kehityksen myötä muodostuneet rinnakkais- ja yhteistoiminnalliset suhteet voivat ilmentyä eritasoisina institutionaalisina linkkeinä, joiden ilmiasut saattavat muotoutua uudelleen eri ajanjaksoina; verkostojen sisäiset toiminnallisuudet saattavat olla joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä näkyviä ja olennaisia; erilaisten verkostojen kehityshorisontit ovat hyvin eripituisia. Hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva monikeskuksisuuden määritelmistä ja ilmenemismuodoista suhteessa suomalaiseen alue- ja kaupunkirakenteeseen. Monikeskuksisuuden konseptia lähestytään yhtäältä teoreettisten keskustelujen antamien alueellisten ja toiminnallisten kategorioiden kautta, toisaalta suomalaisen todellisuuden ja käytäntöjen informoimana. Monikeskuksisuuden teoreettisen tarkastelun kautta pyritään löytämään ne monikeskuksisuuden alueelliset, temaattiset ja relationaaliset ulottuvuudet, joilla on yhtymäkohtia suomalaiseen keskusteluun ja käytäntöihin. Monikeskuksisuuden ilmenemisestä suomalaisten alueellisten toimijoiden kehittämistyössä muodostetaan kuva tapaustutkimuskohteiden kautta. Tutkimusalueiden aluekehittämistyössä käytettyjä monikeskuksisuuden julkilausumia arvioidaan suhteessa ao. kehittämistyössä niille asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin, sekä arvioidaan, missä määrin monikeskuksisuuteen tähtäävällä tai sitä hyödyntävällä kehittämistyöllä on ollut ennalta arvattuja ja arvaamattomia vaikutuksia monikeskuksistuiseen sekä muihin kehittämistyön edellytyksiin ja tavoitteisiin.

10 10 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 1.2 Hankkeen rakenne Monikeskuksisuuden monet todellisuudet -hanke tarkastelee monikeskuksistumisen prosesseja eri alue-tasoilla ja erilaisten alueiden kautta käyttäen hyväkseen poikkitieteellistä tapaustutkimuksen ja arviointitutkimuksen metodiikkaa. Monikeskuksisuuden tekijöistä tulevat tarkastelujen kohteeksi erityisesti eri aluetasojen ja niiden keskusten roolit, verkostojen toisiaan täydentävyys, yhteyksien suuntautumiset, vastavuoroisuudet ja symmetrisyydet sekä niiden alueelliset, toiminnalliset ja ajalliset toimintahorisontit. Monikeskuksisuuden toimivuuden arvioinnissa katsotaan millaista monikeskuksistumiskehitystä tapaustutkimusalueiden kehittämisstrategiat pystyvät aikaansaamaan, ja miten ne samalla vastaavat niille asetettuihin temaattisiin tavoitteisiin sekä mitä muita mahdollisia sivuvaikutuksia on nähtävissä. Tutkimus koostuu neljästä toisiaan täydentävästä osiosta Ensimmäisen osion (A) sisältönä on monikeskuksisuuden teoreettinen keskustelu, jota käsitellään kirjallisuuskatsauksen ja sen perusteella tehtävien teoreettis-analyyttisten konseptualisointien, käsitteenmäärittelyjen ja monikeskuksisuuden mallien tunnistamisen kautta. Toisessa osiossa (B) käsitellään monikeskuksisuuden määritelmät eri alueellisissa ja toiminnallisissa konteksteissa Suomessa. Monikeskuksisuudesta käytyä suomalaista keskustelua tarkastellaan tukeutuen mm. sektoritutkimusohjelman esiselvityksessä mainittuihin painopisteisiin sekä tehtyyn analysoivaan ja arvioivaan tutkimukseen. Osiossa suomalaisia monikeskuksisuutta edistämään tarkoitettuja kehittämiskonsepteja, ohjelmia ja hankkeita lähestytään tapaustutkimusalueiden (Jyväskylän seutu, Tampereen seutu, Lahden seutu osana Helsingin metropolialuetta) puitteissa. Kolmas osio (C) käsittää edellisessä työpaketissa tarkasteltujen tapaustutkimuskohteiden konseptien, ohjelmien ja hankkeiden arvioinnin. Arviointi kytketään keskeisiin yhteiskunnallisiin kriteereihin (ilmastonmuutos jne.), joita täydennetään työpaketeista A ja B nousevilla uusilla kriteereillä. Neljännessä, asioita yhteenvetävässä työpaketissa (D) muodostetaan monikeskuksisuudelle suomalainen sisältö, joka kattaa alue- ja yhdyskuntarakenteelliset (mukaan lukien infrastruktuurit) tarkasteluhorisontit, sekä laaditaan ehdotukset jatkotutkimuksen aiheista.

11 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) MONIKESKUKSISUUDEN TEOREETTINEN TARKASTELU 2.1 Lähtökohtia kansainvälisten keskustelujen käsittelyyn Huolimatta laajasta käytöstään on monikeskuksisuus konseptina edelleen monimerkityksinen ja tilanteisesti sisällöltään muuttuva: suunnittelussa se on strategisen suunnittelun väline; tutkijat selittävät sen avulla alue- ja yhdyskuntarakennetta; EU pitää sitä poliittisena tavoitteena; paikallistasolla sitä käytetään markkinoinnin välineenä (vrt. Davoudi 2003). Monikeskuksisuuden merkitykset vaihtuvat myös maantieteellisen mittakaavan mukaan. Monikeskuksisuus kaupunkiseutujen sisäisenä ominaisuutena viittaa ihmisten ja taloudellisen aktiviteetin tilalliseen erilaistumiseen ja rypästymiseen. Monikeskuksisuus kaupunkiseutujen välisenä ilmiönä peilaa verkostomaisten rakenteiden muodostumista kaupunkijärjestelmiin. Eurooppalainen sovellus (ESDP) on lisännyt keskusteluun kansainvälisen ulottuvuuden, monikeskuksisuuden vaihtoehtona keskus-periferiasuhteiden kautta hahmottuvalle eurooppalaiselle kaupunkijärjestelmälle. Lisäksi maakunnalliset yhteenliittymät ovat valjastaneet monikeskuksisuuden yhdeksi keskeiseksi osaksi strategioitaan. Monikeskuksisuuden lähtökohtana on keskusten ja keskusalueiden toiminnan yhteisten suhteiden muotoutuminen. Usein yhteisten tai komplementaaristen toimintojen on nähty perustuvan keskusten kokoon, mutta myös toimintojen luonne vaikuttaa rypästymisen ominaisuuksiin. Virtojen voimakkuus on usein, muttei välttämättä kytköksissä läheisyyteen kyse on myös saavutettavuudesta niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Rakenteellisessa monikeskuksisuudessa on kyse alueellisesta kehityksestä, joka on spontaanien kehityskulkujen tulosta, kun taas institutionaalinen monikeskuksisuus sisältää ajatuksen poliittisesta ohjauksesta (ESPON 2005, Glanzmann ym 2004).

12 12 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Lähtökohtaisesti monikeskuksisuuden nähdään määrittyvän vastakkaisena yksikeskuksiselle, hierarkkiselle rakenteelle. Klassinen monikeskuksisuuden malli näyttäytyy keskusten proksimiteetin, läheisyyden kautta: keskusten yhteenliittymän nähdään muodostavan yhteistyötä mahdollistavan kriittisen massan joka on kilpailukyvyn suhteellisen parantumisen edellytyksenä (vrt. Porter 1990, vrt.halbert 2008) Viimeisen vuosikymmenen mittaan on kuitenkin kypsynyt laajalti näkemys, jonka mukaan pelkkä läheisyyteen perustuva klusteroituminen ei sinänsä täytä monikeskuksisuuden määritelmää. Monikeskuksisuutta on kuitenkin käsitelty monella eri tavalla (vrt. Green 2007). Monikeskuksisuus voi olla morfologis-toiminnallista, kaupunkien ja niiden osakeskusten läheisyyteen, samanaikaiseen keskinäisten sijaintien työnjaolliseen täydentävyyteen sekä saavutettavuuksiin perustuvaa sekä ihmisten, tavaroiden ja informaation virtoihin sekä kaupallisten toimijoiden verkostoihin perustuvaa, tai relationaalista, keskusten välisiä suhteita korostavaa (vrt. Lefebvre 1991, Harvey 1996). Keskusten välisistä spatiaalisista ja toiminnallisista kytköksistä muodostuu toisiaan täydentäviä, yhteistyötä tekeviä verkostoja, joiden avulla pyritään kasvattamaan kriittistä massaa ei yksin lähekkäisiin sijainteihin, vaan toimintoihin liittyviin virtauksiin perustuen (esim. Musterd ja van Zelm 2001, Hague ja Kirk 2003). Morfologinen monikeskuksisuus määrittyy yhtäältä kaupunkirakenteen keskuksisuuden (nodaalisuuden) hierarkian madaltumisena keskusten koolla mitattuna, toisaalta kaupunkiseudun verkostomaisten rakenteiden kautta. Toiminnallinen monikeskuksisuus viittaa keskusten välisiin virtoihin, jotka perustuvat keskusjärjestelmän t. verkoston sisäisiin suhteisiin ja aikaansaavat liikkumista tietoliikennettä, ihmisten liikkumista sekä tavaroiden ja pääomien liikettä, pääosin normaalien työpäivien puitteissa. Samalla toiminnallinen monikeskuksisuus tarkoittaa keskusten välisen suhteiden kehittymistä siten, että tarkasteltavalla aluetasolla keskusten välille muodostuu työnjakoja. Keskukset täydentävät toisiaan, ja keskuksille saattaa muodostua erilaistunut, erikoistunut rooli osana monikeskuksista aluetta.

13 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 13 Relationaalinen monikeskuksisuus puolestaan viittaa keskusten välisten suhteiden esiintymiseen toimijoiden kokemuksissa (tunne tai kokemus yhteenkuuluvuudesta ja vuorovaikutuksesta) ja näiden suhteiden liittämiseen keskusten ominaisuuksiksi. Kyse on myös yhteisestä historiasta ja kulttuurista, joka määrittää keskusten välisiä suhteita. Relationaalinen monikeskuksisuus rakentuu ja rakennetaan siinä toiminnassa, jossa nämä suhteet muodostetaan. Seuraavaksi monikeskuksisuuden määrittelyn perusteita lähestytään tarkemmin tämän hankkeen näkökulmien kautta. Monikeskuksisuuden määrittely intraurbaanissa ja intraregionaalisessa kontekstissa Monikeskuksisuusproblematiikka liittyy vahvasti kaupunkien kasvuun, niiden seutuistumiseen sekä niiden sisäisten rakenteen muutokseen. Kansainvälisenä ilmiönä kaupunkien kasvu yhteenkasvaneiksi megapoleiksi on ilmiönä havaittu jo 1960-luvulta alkaen ja yleisesti tunnistetuksi ilmiöksi laaja seutuistunut kaupunki on vakiintunut kaupunkitutkimuksen parissa ja 2000-luvuilla. Aluksi ilmiötä on tarkasteltu enemmän laajalle levinneenä, rakenteellisesti hajaantuneena ja rönsyilevänä sprawlina luvun vaiheesta asti kansainvälisessä kirjallisuudessa hajautuneesta rakenteesta tehtiin tarkempia kuvauksia, joissa kaupunkirakenteen muutoksista tunnistettiin yksityiskohtaisempia ilmiöitä ja muutoslogiikoita kuten reunakaupungit tai verkostomainen monikeskuksinen rakenne. Muutosta on kuvattu yhdysvaltalaisessa kirjallisuudessa mm. teknokaupunkina (Robert Fishman 1987) ja reunakaupunkina (Joel Garreau 1991) sekä eurooppalaisessa keskustelussa mm. metapolisaationa (Francois Ascher 1995) ja välikaupunkina (Zwischenstadt, Thomas Sieverts 1997, 2003).

14 14 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Kaupunkiseudun tasolla tapahtuvan intraurbaanin monikeskuksisuuden keskeisinä ilmenemismuotoina voidaan nähdä mm.: Perinteisen keskeisyyden heikentyminen, hierarkisten rakennemallien purkautuminen Verkostomainen rakenne, useat noodit, Erilaistuneet keskukset ja alakeskukset, "kelluva" sentraliteetti Kaupungin ja maaseudun rajojen katoaminen Tuotannon ja työn maisemasta kuluttamisen ja vapaa-ajan maisemaan Päällekkäiset, risteävät toiminnalliset verkostot Liikkumisen lisääntyminen, tila-aika kutistuminen Selkeimpänä seutuistuneiden ja monikeskuksisten kaupunkiseutujen uutena rakenteellisena ominaispiirteenä on useimmiten vanhan hierarkkisen lähiöperustaisen palvelurakenteen ja uuden monikeskuksisen rakenteen vaihettuminen. Vanha asumalähiöihin hajakeskitetty asutusrakenne on edelleen olemassa, mutta sen palvelutaso on heikentynyt. Samanaikaisesti uusia kaupan, vapaaajan sekä tuotannon (toimistot) keskittymiä sijoittuu näiden entisten palvelualueiden väliin (ks. myös s. 11) (vrt. Ylä-Anttila 2010).

15 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Monikeskuksisuuden määrittely ja yhdyskuntarakenteen kuvausjärjestelmät Monikeskuksisuuden tarkastelu on luonteeltaan nodaalisen järjestelmän tarkastelua eli tarkastellaan erilaisia keskittymiä ja niiden välisiä relaatioita joko yhdessä tai erikseen. Kansainvälisessä kirjallisuudessa monikeskuksisia järjestelmiä on hierarkkisten keskuspaikkateorioiden ja mallien jälkeen tarkasteltu erilaisina nodaalisina, verkostomaisina kuvauksina ensin systeemiajattelun nousun myötä 1960-luvulla ja sitten uudestaan verkostoajattelun suosion myötä luvulta alkaen. Yhteistä näille nodaalisten järjestelmien kuvauksille on yhdistää fyysinen morfologisen rakenteen sekä siinä tapahtuvien tihentymien ja virtausten (fysiologian) kuvaaminen. Ks. esimerkiksi Haggett (1965, 2001), Dupuy (1991, 2008), Oswald & Baccini (2003) sekä eri verkostomallien vertailu Ylä- Anttila (2010). Morfologinen kuvaus käsittää fyysisen nodaalisen keskuksien ja keskittymien verkoston sekä niiden väliset fyysiset yhteydet. Fysiologiset kuvaukset puolestaan kuvaavat näiden yksiköiden määrällisiä tihentymiä, kuten asukkaiden, työntekijöiden tai muiden henkilö- tai toimipaikkatihentymien lukumäärää sekä toisaalta fyysisessä verkostossa näiden verkosto-osien välillä tapahtuvaa ihmisten, tavaroiden ja informaation virtausta. Kansainvälisessä aluekehittämisen monikeskuksisuus-keskustelussa korostuvat yhteistyön, työnjaon ja kilpailun "pehmeät" verkostot voidaan nekin tarkastella suunnattuina ihmisten ja informaation virtoina.

16 16 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Monikeskuksisuuden kuvaaminen ja mittaaminen Monikeskuksisuutta voidaan tarkastella monenlaisilla eri indikaattoreilla, jotka voidaan äärimmillään jakaa joko morfologiseen tai fysiologiseen "perheeseen", eli ne koskevat joko systeemin rakennetta tai systeemin tihentymiä ja virtauksia. Useimmat kansainvälisen kirjallisuuden monikeskuksisuus-mittarit koskevat työvoimaa. Useimmat tästä johdetut muuttujat ovat työvoiman määrä, pendelöinti sekä työpaikkojen määrä. Muita esiin nousevia monikeskuksisuuden tarkastelun yksiköitä ovat esimerkiksi väestö, liikennevirrat ja -määrät, saavutettavuus, BKT ja informaatiovirrat (ks. kuva yllä). (Esim. Adolphson 2009; Hall & Pain 2006; Nordregio 2005.) Kritiikkinä monikeskuksisuus-mittareista voidaan esittää niiden suppea pohjautuminen pääosin työvoimaan. Kuitenkin nyky-yhteiskunta ja liikkuminen pohjautuvat yhä enemmän vapaa-ajan liikkumiseen sekä palveluihin, kuten voidaan havaita esimerkiksi Henkilöliikennetutkimus :sta (2006), jonka mukaan 31 % matkoista liittyi työhön ja opiskeluun, 30 % asiointiin ja 39 % vapaa-ajan matkoihin. Lisäksi Pohjoismaissa monikeskuksisuus usein korostuu ennen kaikkea toiminnallisina suhteina (Johanson et al. 2009). Monikeskuksisuuden kuvauksista puuttuvat lähes kokonaan esimerkiksi vapaa-ajan matkat tai erityyppisten palveluiden tarjoamistiheydet. Kuvaukset ovat myös erittäin harvoin yhdistelmäkuvauksia erityyppisistä, eri tavoin suuntautuneista ja erilaisista verkostoista, jotka leikkaantuvat eri tasoilla ja ajassa.

17 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 17 Monikeskuksisuuden elementtejä käytännössä Kaupunkiseudun mittakaavassa monikeskuksisuuden kehittyminen tarkoittaa useiden päällekkäisten morfologisten ja toiminnallisten kerrostumien muodostumista, ja näiden kerrostumien eriasteista verkostoitumista myös eri mittakaavatasoilla kaupunkiseudun sisäisestä aina kansainväliseen ja globaaliin tasoon asti. Yksikeskuksisen kaupunkiseudun hierarkkiset asutus-, työpaikka- ja palvelurakenteet toiminnallisine ominaisuuksineen, niihin perustuvat virtaukset, sekä niitä ehdollistavat rakenteelliset verkostot muodostavat tarkastelun lähtökohdan. Eri toimintojen uusien sijaintien kautta määrittyvät, olemassaoleviin väestöllisiin, tuotannollisiin ja kaupallisiin tihentymiin liittyvät ja yhä enenevässä määrin liittymättömät uudet verkostojen noodit aikaansaavat kukin oman verkostomaisen rakenteensa (vrt. Ylä-Anttila 2010). Työpaikka-alueiden eriytyminen kaupunkirakenteessa omiksi tunnistettaviksi tihentymikseen aikaansaa esimerkiksi työmatkaliikkumisen sekä logistiikan virtojen uudelleenjärjestymistä tuotannollisen logiikan mukaisesti (esim. Mäntynen 2010). Kaupan suuryksiköiden muodostamat saarekkeet puolestaan muuttavat asioinnin ja yhä enemmän myös vapaa-ajan (auton käyttöön perustuvia) liikkumisvirtoja, ja samalla muuttuu kaupan logistinen rakenne muodostaen omia uusia nodaliteettejaan (vrt. Alppi 2008). Yksikkökoko ja siihen liittyvä saavutettavuuden tarkastelutaso kasvavat niin asiakas- kuin tavarantoimitusperspektiivistäkin. Nämä uudet nodaliteetit ovat aikaansaaneet myös julkisten palvelurakenteiden muutoksen. Enenevässä määrin myös julkiset palvelut ja vapaa-ajan palvelut hakeutuvat uusiin noodeihin. Kirjaston, työvoimatoimiston tai postin löytää yhä useammin hypermarketista, retail parkista tai huoltoasemamyymäläkeskittymästä. Erilaiset ravintolat, pelimaailmat ja lasten aktiviteettikeskukset ovat myös sijoittuneet uusiin keskittymiin. Näin uusien keskittymien vuorovaikutus muun kaupunkirakenteen kanssa muodostuu entistä monimuotoisemmaksi sekä vaikeammin hahmotettavaksi ja kuvattavaksi. Virtojen moninaisuutta rajoittaa kuitenkin perustana oleva morfologia,

18 18 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) verkostot joiden kautta nämä virrat kanavoituvat. Toisena rajoittavana tekijänä ovat toimijoiden resurssit, joka puolestaan on yhtä lailla sidoksissa morfologiseen tasoon kuin itse noodien toiminnallisiin ominaisuuksiinkin. Kansainvälinen monikeskuksisuutta käsittelevä kirjallisuus ei esitä monikeskuksisuudelle yhtä yksiselitteistä kuvausta. Määritelmät vaihtelevat hyvin tiukista määritelmistä löyhempiin kuvauksiin. Sen lisäksi että määritelmäeroja löytyy eri tutkijoiden väliltä, tunnustavat useimmat myös määritelmäproblematiikan taso- ja toimijaeroissa, eli toisin sanoen määritelmä riippuu myös aluetasosta sekä toimijasta. Määritelmien eroavaisuuksista huolimatta voidaan kuitenkin löytää myös yhteneväisyyksiä. Näitä ovat: - kahdensuuntaiset virrat - toimintojen jakautuminen keskuksiin, erikoistuminen ja täydentävyys - myös alakeskuksien erikoistuminen: tarjoaa erikoistoimintoja/palveluja, jotka vahvempia kuin pääkeskuksessa - synergian tärkeys; toiminnallinen verkostoituminen. 2.3 Monitasoinen monikeskuksisuus Myös alueellisten tasojen väliltä löytyy nimityseroja, mutta yleisimmin käytössä jako intraurbaaniin kaupungin sisäiseen tai kaupungin ja sen lähimmät alakeskukset sisältävään tasoon, interurbaaniin tai intraregionaaliseen seudulliseen tasoon sekä interregionaaliseen kansalliseen tasoon.

19 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 19 Ylikansallisesta tasosta puhutaan useimmiten eurooppalaisessa kontekstissa EU:ta koskien, jolloin tätä tasoa kutsutaan makro-tasoksi. (Esim. Davoudi 2003; Kloosterman & Musterd 2001; Nordregio 2005) Monikeskuksisuus ja metropolihallinta Metropolin hallinnan alueet ja toiminnalliset alueet ovat sekä ajassa muuttuvia että lähes poikkeuksetta sellaisia, etteivät niiden rajat käytännössä osu yksiin hallinnollisten rajojen kanssa. Metropolitaso on jo itsessään monitasoinen: keskuskaupungin ja muiden kaupunkiseutujen sisäisen dynamiikan lisäksi metropolisaatio tarkoittaa kaupunkiseutujen välialueiden kuumenemista ja uusien verkostotasojen muotoutumista sekä näille välialueille että niiden ja olemassa olevien keskusten välille. Toimintaympäristön muuttuessa monitoimijaiseksi ja monitasoista hallintaa korostavaksi onkin metropolialueen kehittämisessä yhä enemmän kyse monenvälisen yhteistyön strategioiden vaikuttavuudesta, ei toimintojen kontrolloinnista tietyllä alueella. Niinpä metropolihallinta onkin vaikuttavimmillaan kyetessään mobilisoimaan toimijoiden yhteistä toimintaenergiaa, ei niinkään toimeenpannessaan vahvoja päätöksiä (Salet 2007, Salet & Thornley 2007). Metropolihallinnan tasot voidaan määritellä monin tavoin, mutta yksinkertaisimmillaan ne ovat pelkistettävissä kolmeen: itse metropolitason (yhteinen hallinta) lisäksi alueen sisäinen, kaupunkiseudun taso, sekä metropolialueen ylittävä taso (kiinnittyminen ulkoisiin verkostoihin). Kaupunkiseudun monikeskuksisuuden tarkastelun ulottuvuuksina voidaan näin ollen nähdä 1) yksittäisen kaupunkiseudun sisäiset aloitteet ja verkostot (paikallinen ja seudullinen viitekehys), 2) kaupunkiseudun ulkoiset verkostot (kansainvälinen, kansallinen ja yliseudullinen viitekehys) sekä 3) yksityisen sektorin verkostot (kansainvälisten ja paikallisten verkostojen sosiaalisen ja taloudellisen monimuotoisuuden viitekehys (Salet 2007)).

20 20 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Mittakaavojen ylittäminen ja uudelleen järjestyminen Hallinnan verkostojen mittakaavojen uudelleen järjestyminen voidaan nähdä usean toisiinsa liittyvän kehityskulun kautta (vrt. Scholte 2008, Allmendinger & Haughton 2007, Paasi 2004). - Valtioiden merkitys hallinnan yksikköinä on vähentynyt, ja vastaavasti uusien, mittakaavojen välisten toimijoiden vaikutusvalta on kasvanut, erityisesti EU:n tasolla, jossa kyse on sekä normatiivisesta tavoitteesta regionalisaatioon että glokaalien (maailmallis-paikallisten) olosuhteiden muotoutumisesta. - Valtiollisten toimijoiden lisäksi tärkeiksi koetaan useita eri mittakaavoissa toimivia instituutioita. Tämä kehityskulku on osin valtioiden fasilitoimaa (esim. metropolihallinnot, maakuntien rooli, valtiollisten toimintojen yksityistäminen), mutta eri tasoilla operoivien toimijoiden ja eri institutionaalisten viitekehysten moninaisuus aikaansaa valtiosta riippumattomien instituutioiden aseman korostumisen. - Valtiollinen yhtenäisyys on väistymässä hajautetun ja suhteellisen itsenäisen nodaalisen päätöksentekomallin tieltä. Osin tämä johtuu edellisestä moninaisuudesta, osin seurauksena devolutiivisesta politiikasta (päätöksenteon siirtämisestä lähelle käsiteltäviä asioita). - Hallinnon territoriot eivät enää ole toisensa pois sulkevia, vaan eri hallinnon toimijat operoivat yhä enemmän toistensa lomassa. Seurauksena on mittakaavojen välisiä ja sisäisiä päällekkäisyyksiä, joiden välisiä suhteita voidaan käsitellä lähinnä hallinnan ja metahallinnan keinoin. Samalla toimijoiden itsenäisyys on poistumassa ja auktoriteeteista on muodostumassa jaettuja. Niinpä eri asioita hoitamassa saattaa olla monen tasoisia mutta samankaltaisia toimijakokoonpanoja, ja samaa asiaa voidaan käsitellä lukuisissa eri verkostoissa.

21 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 21 Taso on institutionalisoitunut mittakaava Mittakaavaa voidaan tarkastella sekä sen relatiivisen, virtoja käsittelevän, että relationaalisen, suhteita korostavan roolin kautta (Howitt 2003). Mittakaava käsittää sekä tilallisen elementin (kokoluokka) että hierarkisen komponentin (mittakaavataso). Mittakaavat muovaavat maantieteellistä ajattelua ja täten monikeskuksisuuden määrittelyjä (Paasi 2004). Uudet tasojen väliset mittakaavat (sekä uudet tasot että tasojen välissä) syntyvät sosiaalisten todellisuuksien tarpeista, poliittisten uudelleenmäärittelyjen ja valtapolitiikan kautta (Salet 2008). Institutionalisoituneiden mittakaavojen vaikutus on suuri, usein ao. mittakaavat määrittävät myös verkostoitumisen tasoja (Paasi 2004). Mittakaava voidaan nähdä myös eri tasoilla muodostuvien rajapintojen kautta. Nämä rajapinnat toimivat eri verkostojen ja mittakaavatasojen välisinä kohtauspintoina, joiden avulla eri mittakaavatasojen toimijat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Niinpä eri mittakaavat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kautta juuri siinä kontekstissa, jossa eri tasot kohtaavat. Näin esim. kansainvälisissä verkostoissa toimiminen rakentaa (co-produce, ks. Howitt 1998) myös paikallisuutta toimijan paikallisten linkkien avulla.

22 22 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 2.4 Monikeskuksisuuden muodot: erilaisia puhetapoja Tutkijat eivät ole yksimielisiä siitä, onko monikeskuksisen aluerakenteen tavoittelu järkevää taloudellisen kilpailukyvyn, ympäristövaikutusten tai edes alueellisen tasapainon näkökulmasta (Meijers 2008, Vandermotten et al. 2008). Monikeskuksisuus-termiä käytetään kuitenkin paitsi analyyttisissa ja kuvailevissa, myös normatiivis-poliittisissa yhteyksissä erityisesti Euroopan unioniin liittyvässä kansainvälisessä keskustelussa. Normatiivisuudella viitataan tässä yhteydessä arvottaviin, suosituksia osoittaviin periaatteisiin, erotuksena kuvailevasta objektiivisesta deskriptiivisyydestä, jolla pyritään kuvaamaan todellisuutta. Vaikka termin käyttöä normatiivisissa yhteyksissä ei sinänsä ole tässä yhteydessä tarvetta problematisoida, voi käsitteellistä epäselvyyttä kuitenkin seurata esimerkiksi siitä, ettei monikeskuksisuus-käsitteen kulloistakin sisältöä määritellä (vrt. Meijers 2008; Davoudi 2003). Tässä työssä aineistonanalyysi on lähtenyt liikkeelle monikeskuksisuuteen liittyvän teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Aineiston keruu ja analyysi on tukeutunut toisin sanoen monikeskuksisuuden keskeisiin teoreettisiin elementteihin; joko skaalaan ja keskusten välisiin suhteisiin, tai ajatukseen ns. kriittisestä massasta. Esimerkiksi lähes kaikki aluekehittämiseen liittyvät dokumenttiaineistot on jäsennettävissä tästä löyhästä teoreettisen monikeskuksisuuden viitekehyksestä käsin. Eri dokumenteissa ja julkilausumissa myös sananmukaista monikeskuksisuus-termiä käytetään usein; joko sellaisenaan, ilman tarkentavia määrittelyjä, tai sitten monikeskuksisuuden keskeisiin elementteihin tukeutuen. Diskursseihin keskittyvän tutkimusosion tavoitteena on havainnollistaa tapausesimerkein erilaisia monikeskuksisuuteen kytkeytyviä puhetapoja, jotka jäsentyvät (tilallisen/relationaalisen) monikeskuksisuuden teoreettisesta viitekehyksestä käsin. Toisaalta tarkoituksena on analysoida myös monikeskuksisuus-termin sananmukaisia ilmenemismuotoja: onko ilmennyt monikeskuksisuus-puhe perusteltua, teoreettisen viitekehyksen tukemaa?

23 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 23 Keskeiset monikeskuksisuuden osatekijät Eskelinen ym. (2005), monien muiden tutkijoiden tavoin, pyrkivät jäsentämään käsitettä talous- ja aluemaantieteen perinteistä käsin: he erottavat toisistaan morfologisen, keskusten kokoon perustuvan, ja toisaalta niiden välisiin suhteisiin perustuvan tavan ymmärtää monikeskuksisuus (relaatiot). Toinen keskeinen kysymys liittyy tarkastelun mittakaavaan (skaala). Millä skaalalla termiä käytetään (esim. EU, kansallinen, maakunnallinen)? Millaisista keskusten välisistä relaatioista on kyse? (vrt. morfologinen, ns. kriittisen massan saavuttamiseen perustuva monikeskuksisuuden määritelmä) Kiinnittämällä huomio näihin tekijöihin voidaan arvioida, rakentuuko teksti erityisesti kuvaamaan aluerakenteen nyky- vai tavoitetilaa. Pohjautuvatko normatiiviset dokumentit lähtötilanteen deskriptioon/kuvailuun, vai ovatko ne lähtötilanteesta irrallisia? Näin voidaan arvioida paitsi yleisesti ilmenemismuotojen normatiivisuutta, myös sitä, millaiseen lähtötilanteen analyysiin erilaiset poliittisen tahdon ilmaisut perustuvat. Tukeutuvatko julkilausumat ylipäätään monikeskuksisuuden käsitteeseen, vai kenties yksikeskuksisuuteen? Entä mitkä monikeskuksisuuden elementit nousevat esiin erityisesti vahvaan poliittiseen tavoitteenasetteluun tähtäävissä dokumenteissa? Käytetäänkö monikeskuksisuuden käsitettä dokumenteissa, jotka eivät ole voimakkaan normatiivisia?

24 24 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Monikeskuksisuuden diskursiiviset ilmentymät Monikeskuksisuus-käsitteen monitahoisuus ja jäsentymättömyys ilmenevät erilaisina puhe- ja ilmaisutapoina. Monikeskuksisuuden elementit ilmenevät erilaisissa yhteyksissä eri tavoin, ja monikeskuksisuus-termin kulloinkin saamat määritelmät ja sille annetut merkitykset vaihtelevat suuresti. Tunnistamalla erilaisia ilmenemismuotoja pyritään selkiyttämään monikeskuksisuuteen liittyvää käsitteellistä monitulkintaisuutta suomalaisessa kontekstissa. Monikeskuksisuuden erilaisista ilmenemismuodoista on käyty kansainvälistä, etenkin Euroopan Unionin koheesiopolitiikkaan liittyvää keskustelua (esim. Faludi 2004, Meijers 2008, Eskelinen & Fritsch 2009). Monikeskuksisuuden käsite poliittisena työkaluna Diskursiivisen lähestymistavan näkökulmasta olennaisena pidetään yhteisen poliittisen tahdon, jaettujen arvojen tai yhteisten päämäärien muodostumisen prosesseihin liittyviä julkilausumia. Aluerakenteen kuvailun sijaan käsitteellä pyritään kuvailemaan normatiivisen tahdonmuodostuksen prosesseja eri keskusten välillä. Tällä tavoin määriteltyä monikeskuksisuutta (ymmärrettynä sosiaalisina konstruktioina) ei tule pyrkiä arvioimaan yhteismitallisesti muiden keskeisten määritelmien (esim. tilallisen monikeskuksisuuden määritelmät) kanssa. Poliittisen monikeskuksisuuden käsite ymmärretään tässä mielessä etenkin normatiivisen tavoitteenasettelun työkaluna. Käsitteellinen epäselvyys liittyy poliittisen ja toisaalta määrällisesti mitattavien maantieteellisten monikeskuksisuus-käsitteiden yhteismitattomuuteen. Tämän epäselvyyden jäsentämiseksi tutkimuksessa paneudutaan monikeskuksisuuteen myös diskursiivisesti, deskriptiivisen kuvailun ja normatiivisen tavoitteenasettelun näkökulmasta. Käytetäänkö käsitettä deskriptiivisenä työkaluna vai normatiivisen tahtotilan kuvailun välineenä? Millä tavoin monikeskuksisuus erilaisissa deskriptiivissä/normatiivissa dokumenteissa määritellään?

25 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) MONIKESKUKSISUUS ALUEELLISISSA KONTEKSTEISSA SUOMESSA Tapaustutkimuksia varten on valittu kolme kohdealuetta, joiden kautta tuodaan esiin monikeskuksisuuden eri ulottuvuudet suomalaisessa kontekstissa. Tampereen seutu on voimakas valtakunnanosatason alue, jossa tarkastellaan erityisesti kaupunkiseudun sisäistä monikeskuksistumisen problematiikkaa, keskusalueen ja perifeeristen kuntien välistä suhdetta sekä keskusseudun ulkopuolisten keskusten (pikkukaupunkien) keskinäistä verkostumista soveltaen. Kuvaukset monikeskuksistumisesta käsittävät morfologis-toiminnallis-relationaalisia yhdistelmäkuvauksia erityyppisistä, eri tavoin suuntautuneista ja erilaistuneista verkostoista, jotka leikkaantuvat eri tasoilla ja ajassa. Metropolialue fokusoituen Lahden seutuun, jossa korostuu kaksinainen verkostoitumisdynamiikka: yhtäältä seutu näyttäytyy itsenäisenä kaupunkiseutuna, toisaalta se kiinnittyy yhä voimakkaammin metropolialueen kehitysdynamiikkaan. Analyysissa sovelletaan ja kehitetään Salet:n (2007) ja Salet & Thornleyn (2007) kolmijakoa 1) metropolialueen ja Lahden seudun sisäisiin aloitteisiin ja verkostoihin, 2) yliseudullisiin verkostoihin, sekä 3) yksityisen sektorin verkostoihin. Näitä eri viitekehyksiä analysoidaan monitasoisuutta, mittakaavojen välisyytä ja mittakaavojen muutosdynamiikkaa arvioiden. Jyväskylän seutu. Alue näyttäytyy uudistuvana itsenäisenä vyöhykkeenä, jossa monikeskuksistumisen haasteisiin vastataan sekä hallinnollisilla toimilla että yliseudullista yhteistyötä korostamalla. Tarkastelussa keskitytään aluetasoja yhdistävään sekä kaupunkiseutuja yhdistävään verkostoitumiseen. Asiakirja-analyysi keskittyy Keski-Suomeen. Erityisesti Jyväskylä Jämsä Äänekoski-kehityskäytävä -käsitteeseen (JJÄ), Jyväskylän Etelä-Portin suunnitteluun ja maakuntakaavoi-

26 26 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) tukseen liittyvät asiakirjat ovat ydinaineistoa tässä tutkimusosiossa, jota tuetaan sanomalehtikirjoittelun analyysilla. Tutkittavat tapaukset on valittu teoreettisesta keskustelusta kummunneen, aiheeseen liittyvän esiymmärryksen perusteella. Tutkimuskohteiden valinnalla on pyritty takaamaan, että erilaiset teoreettiset näkökulmat monikeskuksisuus-termin käyttöön liittyen tulevat monipuolisesti huomioiduksi. 3.1 Kaupunkiseutujen tilallinen monikeskuksisuus Suomessa Tilallisen monikeskuksisuuden tarkastelu kytkeytyy tässä kaupunkimuotoa ja -rakennetta tutkivaan kaupunkitutkimuksen morfologiseen traditioon. Siinä monikeskuksisuutta tarkastellaan kaupunkien ja kaupunkiseutujen sisäisenä ominaisuutena (intraurbaani monikeskuksisuus) ja merkittävin monikeskuksisuuteen liittyvä piirre on perinteisen keskeisyyden purkautuminen. Tämä tapahtuu kahdella tasolla: yhtäältä perinteinen yksikeskuksinen rakenne purkautuu, kun keskustamaiseksi määriteltyjä toimintoja sijoittuu myös kaupungin reuna-alueiden uusiin erikoistuviin keskittymiin (kauppa ja palvelut, työ, vapaa-aika) - toisaalta jo perinteiseksi muodostuneiden asumalähiöiden lähipalvelukeskuksien hierarkkinen palveluverkko heikentyy ja kaupalliset palvelut siirtyvät yhä suurempiin yksiköihin ja vaikutusalueisiin. Samanaikaisesti tapahtuva kaupunkiseutujen kasvu - seutuistuminen ja kuntien yhteen kasvu tuottaa myös monikeskuksista rakennetta, missä useampia kuntayksiköitä liittyy samaan kaupunkirakenteeseen. Sama keskeisyyden purkautuminen koskee myös näitä yhteen kasvaneita rakenteita: monikeskuksisuus ei muodostu yksioikoisesti vanhojen kuntakeskuksien mukaisesti. Uusia keskeisyyksiä syntyy yhteen kasvaneen rakenteen uusille painopistealueille, joista useimmat määrittyvät tieverkon liikkumissaavutettavuuden sekä väljemmässä yhdyskuntarakenteellisessa kehyksessä olevan tonttitarjonnan mukaan. Tilallisen monikeskuksisuuden alueellinen tarkastelu tapahtuu verkostopohjaisella morfologisella analyysillä (topomorfologia), jossa tavoitteena on tunnistaa kaupunkirakenteen erilaiset keskeisyyden ominaisuudet ja niissä tapahtuvat muutokset. Rakenteellisten ominaisuuksien sekä painopistemuutosten erittelemiseksi analyysi tehdään vähintään kolmella eri tasolla: fyysinen verkosto (asutus- ja tieverkosto), sijaintiverkosto sekä liikkumisverkostot.

27 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 27 Analyysi koostuu kolmesta eri aluetarkastelusta: ensimmäisenä esitetään tiivistelmä Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun topomorfologinen analyysistä, joka perustuu Samuli Alpin ja Kimmo Ylä-Anttilan TTY:llä tekemään verkostokaupunkitutkimukseen (Alppi & Ylä-Anttila 2007, Ylä-Anttila 2010), ja joka on tässä yhteydessä uudelleentulkittu monikeskuksisuuden näkökulmasta. Tampereen seudun analyysi on tehty poikkileikkausvuosilta 1960, 1980 ja 2000, ja esittää siten kattavan analyysin kaupunkirakenteen painopisteen kehityssuunnista pidemmällä aikaperspektiivillä. Toisena esitetään vertaileva tutkimusosio vuoden 2010 tilanteesta Jyväskylän, Lahden ja Tampereen kaupunkiseuduilta. Erityisesti testattavana on Tampereen aineistosta keskeisenä tuloksena esiin noussut kysymys palveluverkon eriytymisestä, joka konkretisoituu kaupan suuryksiköiden sijoittumisessa. Lisäksi näiden kolmen kaupunkiseudun osalta tarkastellaan systemaattisesti miten erilaisista verkostomorfologisista näkökulmista monikeskuksisuus ylipäätään on todennettavissa. Kolmantena monikeskuksisuuden kuvausta täydennetään maakunnallisen reuna-alueen analyysillä, jossa kohteena on Ylä-Pirkanmaalle pikkukaupunkien verkoston muodostavat Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on ohuen kaupunkiverkon monikeskuksisen ja toisiaan täydentävä palvelutarjonta.

28 28 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Case Tampere: tilallisen monikeskuksisuuden tulkintoja Asutus- ja tieverkoston muutokset kaupunkiseudun monikeskuksisuuden muodostumisessa Tampereen kaupunkiseudun asutusrakenne on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana kasvanut erillisistä saarekemaisista asuinalueista sekä kylä- ja kuntakeskuksista yhtenäiseksi kaupunkiseuduksi, jonka rakenne jatkuu yli kuntarajojen melko tasaisina kenttämäisinä ja vyöhykemäisinä alueina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana rakenteen kasvu on ollut sekä kokonaisrakennetta laajentavaa että täydentävää, melko matalatehoista rakentamista. Uusia hajakeskitettyjä, mutta tehokkaasti rakennettuja alueita puolestaan ei ole rakennettu (suunniteltuja uusia alueita tulossa Vuores ja Nurmi-Sorila). Kuntakeskuksien lisäksi matalatehoisen asutusrakenteen joukosta erottuvat ja 1990-lukujen välillä rakennetut asumalähiöt, joista tosin vain Hervannalla on kokonsa ja toimijoidensa puolesta ( as., TTY, teknologiakeskus Hermia) merkittävää erikoistunutta ja keskustamaista roolia koko kaupunkiseudun mittakaavassa. Tampereen kaupunkiseudulla fyysisen verkoston muutoksissa merkittävässä roolissa on ollut kaupunkiseudun tieverkon rakenteen muuttuminen eteläisen kehätien rakentumisen myötä. Vanha keskuksia yhdistävä tieverkko oli rakenteeltaan säteittäinen. Saapumisväylät kuntakeskuksiin ja näiden väliset suorat yhteydet muodostivat tieverkon rungon. Kokonaisrakenteen kasvaessa poikittaisyhteydet ovat lisääntyneet ja merkittävin uusi poikittaisyhteys on eteläinen kehätie, joka yhdistää kaupunkiseudun saapumisväylät toisiinsa kaupunkikeskustan ulkopuolella. Myös monet vanhoista keskuksien kautta kulkevista saapumisväylistä on korvautunut ympäryskuntien kuntakeskukset sekä asuinalueiden palvelukeskukset ohittavilla moottoritieväylillä (by-pass). Kehä-, ohitus- ja moottoritiet muodostavat yhdessä kaupunkiseudun yhdistävän uuden kokoluokan pääverkon, joka

29 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 29 muuttaa myös kokonaisrakenteen savutettavuuspainopisteitä kaupunkiseudulla merkittävästi. Perinteinen kuntakeskuksien keskeisyys muodostuu etenkin ympäryskunnissa periferiseksi kaupunkiseutua yhdistävän tieverkoston näkökulmasta. Monikeskuksisuuden kannalta merkittävää on juuri perinteisten kuntakeskustojen sekä palvelukeskusten saavutettavuuden muutos tieverkon, ja siten nimenomaan yksityisautoilun näkökulmasta. Paria poikittaisyhteyslinjaa lukuun ottamatta julkinen liikenne tukee kuitenkin edelleen nimenomaan keskuksien välistä liikennettä, samoin myös mahdolliset tulevat raideliikenneratkaisut. Sijaintimuutokset kaupunkiseudun monikeskuksisuuden tekijänä Tampereen kaupungin alueella palveluverkon kasvu tapahtui luvuilla erillisasuinalueiden (asumalähiöt) suunnitteluun ja toteutukseen hyvin kytkeytyneenä. Palveluverkon kasvussa olivat koordinoituna samanaikaisesti sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelut. Kaupunkirakenteen monikeskuksisuus toteutui puutarhakaupunki-ideologian ja asumalähiöperiaatteen mukaisena hierarkkisesti hajakeskitettynä rakenteena, missä eriasteiset palvelukeskukset oli määritelty niiden palvelujen määrän mukaisesti. Julkisten palveluiden (mm. koulut ja kirjastot) tarjonta on 2000-luvulle tultaessa pystytty ylläpitämään melko hyvin ja palveluverkko noudattelee edelleen kokonaisrakenteen kasvua. Ikärakenteen muutokset asuinalueilla sekä määrärahojen supistaminen ovat luonnollisesti vaikuttaneet palveluverkon kattavuuteen jonkun verran, mutta kokonaisuudessa muutokset ovat vähäisiä ja samoin myös sijaintimuutokset. Suurin muutos palveluverkkoon liittyvissä sijainneissa on tapahtunut päivittäistavarakaupan osalla. Kaupan haluttomuus sitoutua lähiörakenteeseen on ollut näkyvissä jo 1970-luvun alusta alkaen. Mutta varsinaisesti muutos on kiihtynyt 2000-luvulle tultaessa ja trendi kaupan suuryksiköiden suhteen on ollut jatkuva 2010-luvulle asti. Muutos 1980-luvulta vuoteen 2000 on ollut merkittävä yksikkökoon kasvussa ja uusien sijaintien vakiintuessa pääteiden läheisyyteen. Erikoistavarakauppa, postit, apteekit, alkoholimyymälät ja pankit ovat monin paikoin seuranneet kehitystä ja muuttaneet aiemmista palvelukeskuksista kaupan suuryksiköiden yhteyteen. Aukiololainsäädäntöön liittyvillä muutoksilla ainoastaan pienten elintarvikeliikkeiden verkosto on pysynyt 2000-luvulla melko stabiilina, jopa paikoin kasvanut. Intraurbaaniin monikeskuksisuuteen liittyvä keskeisyyden purkautuminen tapahtuu kaupan suhteen molemmilla tasoilla: päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan keskittyminä uudet kaupan suuryksiköiden yhteyteen muodostuneet palvelukeskittymät ovat luoneet merkittävältä osaltaan perinteisen keskeisyyden siirtymistä etenkin asumalähiöiden palvelukeskuksista. Samalla tarjonta on monin paikoin vertailukelpoinen myös keskustan erikoistavarakaupan tarjonnan kanssa ja siten kilpailee myös perinteisen kaupunkikeskustan keskeisyyden kanssa. Huomattavaa on tietysti se, että tämä monikeskuksisuus liittyy erityisesti kaupan sijainteihin. Työpaikkojen ja vapaa-ajan vieton sijaintien suhteen kaupunkikeskustan painoarvo on edelleen ylittämätön. Monikeskuksisuuden todentuminen liikennevirtojen kautta Kaupunkirakenteessa tapahtuva toimintojen sijaintimuutoksien ja ihmisten arkipäivässä tapahtuvan toiminnan ja liikkumisen välillä on luonnollisesti yhteys, mutta sijaintimuutosten todellista vaikutusta päivittäiseen liikkumiseen ja siten mm. toiminnallisen monikeskuksisuuden muodostumiseen on mahdotonta arvioida ilman siihen liittyvää tiedonkeruuta. Tampereen kaupunkiseudun matkapäiväkirja-aineistoista tehtyjen tarkastelujen perusteella kaupunkiseutu näyttäytyy yhtäältä hyvinkin vahvasti yksikeskuksiselta, toisaalta tiettyjen toimintojen, erityisesti päivittäisasioinnin suhteen muutamaan verkostonoodiin keskittyneeltä monikeskuksiselta rakenteelta. Vaikka etenkin teollisuustyöpaikka-alueet ovat rakentuneet 1950-luvulta alkaen vahvasti kaupunkikeskustojen ulkopuolelle ja pääliikenneinfrastruktuurien läheisyyteen, nykyinen palvelu- ja tietopainotteinen työ keskittyvät kaupunkikeskustaan. Ainoina merkittävästi näkyvinä poikkeuksina erottuvat suuret, instituutioihin tukeutuvat työpaikka-alueet: yliopistollisen sairaalan alue ja TTY:n

30 30 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) ja Hermian teknologiakeskittymä Hervannassa. Myös vapaa-ajan matkat keskittyvät Tampereen ydinkeskustaan, missä sijaitsee suurin osa kaupungin kulttuuri- ja ravintolapalveluista. Liikkumiskuvioiden osalta päivittäisasiointi kaupassa muodostaa täysin toisenlaisen monikeskuksisen muodostelman, joka keskittyy muutamaan kaupan suuryksikköön. Vanhoista asumalähiöiden palvelukeskuksista erottuu tällä kartalla ainoastaan suurimpien lähiöiden Tesoman ja Hervannan palvelukeskukset. Kyseinen tarkastelu vahvistaa kaupan sijaintimuutoksissa näkyneen trendin ja sen vaikutuksen arkipäivän käytäntöihin. Huomattavaa on myös se, että osaa kauppaan suuntautuvista matkoista ei tehdä lähimpään asiointipisteeseen, vaan kaupan suuryksiköt keräävät asiakasvirtoja koko kaupunkiseudun alueelta, kaupan omien vaikutusalueiden yli. Case Tampere, johtopäätöksiä tilallisen monikeskuksisuuden näkökulmasta: Kaupunkiseudun sisäinen monikeskuksisuus ilmenee kaupallisten toimintojen uusina keskittyminä, jotka hyödyntävät tieverkoston saavutettavuusominaisuuksia sijaintilogiikassaan. Uudet keskittymät ovat merkittävästi heikentäneet aiempia asuinalueiden keskuksien palvelutarjontaa ja ovat kilpailukykyisiä myös kaupunkikeskustan kaupallisten palveluiden rinnalla. Työssäkäynnin ja vapaa-ajan tarjonnan suhteen Tampereen kaupunkiseutu on vahvasti yksikeskuksinen. Ainoat reunakaupunkimaiset työpaikkakeskittymät (TAYS ja TTY+Hermia) rakentuvat sairaala- ja yliopistoinstituutioiden varaan. Yleensä suomalaisten kaupunkien monosentrisyyden taustalla vaikuttaa kaupunkien suhteellisen suuri etäisyys toisistaan verrattuna keskieurooppalaisiin kaupunkeihin. Kaupunkien välille ei synny alueita, joissa seuraavan kaupungin vetovoima riittäisi vetämään tarpeeksi vahvasti toimintoja kaupunkien väliselle vyöhykkeelle. Tosin esimerkiksi juuri Tampereen kaupunkiseudulla tietyt kaupalliset keskittymät ovat syntyneet nimenomaan Tampereen eteläpuolelle Helsinki-Hämeenlinna Tampere moottoritien varteen (esim. Ideapark), missä kaupunkien väliset liikennevirrat ovat suurimmat. Kokonaisrakenteen kehitys on tapahtunut osin hallitusti, osin hallitsemattomasti. Uusi verkostopohjainen sijaintilogiikka ja samanaikainen asutuksen palvelukeskuksen rakentaminen on otettu huomioon Koilliskeskuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä Hervannan palvelukeskuksen laajennuksessa. Asutuksesta irrallaan olevia kaupan keskittymiä on puolestaan sijoittunut sekä Tampereen kaupungin rajojen sisällä mm. Lielahden alueelle, kuntarajan taakse Partolaan (Pirkkalan raja) sekä Lempäälään (Ideapark). Näissä tapauksissa yhteistä ovat sekä verkoston keskeisyysominaisuudet että teollisuudelle mitoitettujen suurikokoisten tonttien tarjonta. Uudet keskittymät ja siten uusi kaupunkirakenteellinen monikeskuksisuus irtoaa aiemmasta asumalähiöiden palvelukeskuksien mukaan rakennetusta hierarkkisesta palveluverkko-rakenteesta. Palveluverkon suhteen voidaan puhua mittakaavallisesta kasvusta (Caniggia & Maffei 2001, Alppi 2008), jossa uusien kaupan keskuksien vaikutusalue on laajentunut kattamaan useita vaikutusalueita, joilla aiemmin oli jokaisella omat pienimittakaavaiset palvelukeskuksensa. Kyseessä on toisaalta mittakaavan kasvu palveluyksiköiden koossa (skalaarinen hyöty, economics of scale), toisaalta kyseessä on myös liikkumisnopeuden kasvu, jonka mahdollistaa valmiiksi rakentuneet kaupunkiseudun yhdistävä kehäväylien ja sisääntuloväylien verkko. Palveluja haetaan omien vaikutusalueiden ylitse.

31 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Tilallinen monikeskuksisuus Suomessa: Vertaileva tarkastelu Jyväskylän, Lahden ja Tampereen kaupunkiseuduista Verkostotaso: asutus- ja tieverkostot Asutusverkoltaan kaikki kolme kaupunkiseutua muodostavat samankaltaisen tähtimäisen kuvion, missä keskuskunta on selvästi hallitseva ja kaupunkiseutu laajenee yhtenäisenä tähtimäisenä muodostelmana saapumisväylien suuntiin, muodostaen ympäryskuntien kanssa yhtenäisen kaupunkiseudun. Keskuskunnat ovat maakuntiensa ehdottomia ykköskeskuksia, joista etäisyydet vastaavan kokoluokan keskukseen toisessa maakunnassa on keskimäärin 100 kilometriä. Tampereen kaupunkiseutu ympäryskuntineen on noin kaksi kertaa Jyväskylän ja Lahden kaupunkiseutujen kokoluokkaa väestömäärällä mitattuna. Tämä suurempi kokoluokka näkyy kaupunkiseudun rakenteessa siten, että keskuskaupungin kasvu on saavuttanut hallinnollisen kaupungin rajan ja kasvupaine suuntautuu ympäryskuntiin, joista esim. Nokian, Ylöjärven ja Kangasalan nykyväestö jokaisessa on n asukkaan luokkaa (osin myös kuntaliitoksien seurauksena). Ympäryskuntien suurempi kokoluokka vaikuttaa moneen tekijään, mm. erilaisten erikoistuneiden toimintojen syntymiseen, mutta kokoluokasta huolimatta Tampereen rooli keskuskuntana on kuitenkin hallitseva ja "aitoa" monikeskuksisuutta ei ole syntynyt ympäryskuntien koosta huolimatta. Sama hierarkkinen suhde keskuskuntien ja huomattavasti pienempien ympäryskuntien sekä maakunnan välillä vallitsee myös Jyväskylän ja Lahden seuduilla. Pohjoisemman Keski-Suomen kaupunki- ja taajamaverkko on tosin huomattavasti ohuempi kuin Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tiheämmästä taajamaverkosta huolimatta Lahden seudulla voimasuhteet ovat selkeästi keskuskunnan puolella ja maakunnan taajamaverkon osalta monikeskuksisuuden sijaan voidaan puhua pikemminkin

32 32 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) matalatehoisesta (rurbaanista) asutusverkostosta, joka etenkin Salpausselän eteläpuolella sijaitsee hyvin verkottuneena monen Etelä-Suomen kaupungin vaikutusalueella. Kaupunkiseutujen tieverkostoissa hallitsevina elementteinä kaikilla kaupunkiseuduilla ovat kaupunkien moottoritietasoiset saapumisväylät sekä keskustan ohitusväylät. Toisin kuin Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa ei ole vastaavan kokoluokan kehätietä, joka muodostaisi kaupungin reunalle saapumisteitä yhdistävän uuden kokoluokan verkoston. Vastaavassa välittävässä roolissa molemmissa kaupungeissa ovat keskustan tuntumassa kaupungin ohitusväylät, jotka keräävät kaupunkien suurimmat ajoneuvovirrat. Fyysisen verkoston rakenteen näkökulmasta merkittävää on, että modernin liikenne- ja kaupunkisuunnittelun seurauksena tapahtunut liikenteen ja maankäytön eriytyminen (tieverkon ja asutusverkon eriytyminen) johtaa luonnollisesti myös näiden keskeisyysominaisuuksien erillisyyteen. Kuten sijaintitarkastelut osoittavat, näiden verkoston osien erilaisilla keskeisyysominaisuuksilla on merkittävä rooli myös näillä kaupunkiseuduilla etenkin kaupan sijaintilogiikan suhteen.

33 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Verkostotaso: sijaintiverkosto Pitkät etäisyydet toisiin saman kokoluokan kaupunkeihin ja maakunnallisiin keskuksiin aiheuttaa sen, että sijaintitekijöihin vaikuttavat keskipakoiset voimat ovat kaikilla kaupunkiseuduilla yleisesti melko heikkoja. Tosin pääkaupunkiseudun vaikutus sekä yleisesti tiheämpi Eteläsuomen taajamaverkko on nähtävissä etenkin Lahden seudulla sekä jonkin verran myös Tampereen seudulla. Molemmilla seuduilla maakunnan eteläpuoli on tiheämmin rakentunut ja sijainnillista tekijöistä mm. kaupan keskittymät sijaitsevat molemmilla kaupunkiseuduilla etelään painottuneina. Koko maakunnan mittakaavassa tarkasteltuna työpaikkojen keskittyminen seuraa asutusverkoston vastaavaa kokoluokkaa kaikissa maakunnissa melko yhtenevästi. Työpaikkojen lukumäärä korreloi väestökeskittymien kokoluokkia siten, että keskuskunta on tässäkin suhteessa ylivoimainen muihin nähden ja elinkeinopohjaista tasavertaista vuorovaikutteista monikeskuksisuutta ei siten ole nähtävissä. Jyväskylän seudulla vahvan keskuskunnan lisäksi seudullisissa elinkeinostrategioissa keskeisenä vaikuttava Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävä (=JJÄ) (Idea FinlandNet 2009) erottuu myös tarkasteluaineistosta helminauhamaisena muodostelmana ja samalla myös vastaavista asutusverkon volyymeistä hivenen poikkeavana käytävänä. Lahden seudulla työpaikkojen sijaintiverkosto on hajautuneempi, joka todennäköisesti on seurausta siitä, että Etelä-Suomen ja pääkaupunkiseudun vaikutusalueella tarkasteltuna lähes kaikki sijainnit ovat kokonaisuutta tarkastellen melko keskeisessä asemassa. Lahden seudulla on nähtävissä ympäryskuntien välistä erikoistumista (ks. skalaariset tarkastelut, Lahden seutu), joka myös selittyy osin sijainnillisilla tekijöillä Etelä- Suomen tiheämmässä kaupunkiverkossa. Pirkanmaa ja Tampereen seutu on sijainnillisesti keskitetympi. Tosin kaupunkiseudun kokoluokka vaikuttaa siihen, että työpaikka-alueet muodostavat huomattavan suuria kuntarajat ylittäviä ja melko yhtenäisiä ketjuja pääsaapumisteiden sekä rautateiden (vanhat teollisuusalueet) varsille.

34 34 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Palveluverkon osalta tarkasteluaineistoon sisältyi erilaisia kaupan yksiköitä eri kokoluokissa. Näistä erityisen kiinnostuksen kohteena olivat kaupan suuryksiköiden sijainnit, jotka nousivat keskeiseksi ja samalla ainoaksi selväksi monikeskuksisuutta osoittavaksi ilmiöksi Tampereella tehdyssä Verkostokaupunkitutkimuksessa. Yhteismitallisilla ja samaan tarkasteluvuoteen sijoittuvilla aineistoilla (2010) tehdyt tarkastelut osoittivat, että vastaavanlainen kaupan sijaintien muutos on tapahtunut ja edelleen käynnissä sekä Jyväskylän että Lahden kaupunkiseuduilla. Keskustan ulkopuolella sijaitsevat kaupan suuryksiköt on sijoitettu liikenneverkon keskeisimpiin sijainteihin ja samoin myös tulossa olevat tai valmistelussa olevat kaupan suurhankkeet. Samalla kun hankkeet sijoittuvat tieverkon keskeisyysominaisuuksien mukaan, ne sijoittuvat yleensä myös erilleen asutuksen muodostamasta fyysisestä verkostosta, asutusverkon nodaalisten kenttien väliin jääville alueille. Vertailukohtana suuryksiköiden sijainneille on kaupunkiseuduilta tähän nostettu apteekkien sijoittuminen, joka on esimerkkinä erikoistavarakaupasta ja peruspalvelusta, joka aiemmin on sijoittunut asuinalueiden alue- ja lähipalvelukeskuksiin. Apteekkien sijaintimuutos on esimerkki kahden sijaintilogiikan yhdistelmästä: osa sijainneista seuraa nykyisin kaupan suuryksiköiden sijainteja, osa taas perinteistä asuinalueperusteista palveluverkkoa. Kokonaisuuden tasolla palveluverkko on kattava ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Mutta käytännössä osalla asuinalueista tämä vaihteleva sijaintilogiikka heikentää yksityisautoilun ulkopuolelle jäävien ikäryhmien (esim. ikääntyneet ihmiset) palvelutarjontaa. Kilpailun mahdollistamisen periaatteella toimiva kaavoituskäytäntö korostaa monipuolista tonttitarjontaa sekä yritystoiminnan aloittamisen matalaa kynnystä. Keskeisyyksien näkökulmasta tarkasteltuna tieverkko tarjoaa hankkeille "positiivista" keskeisyyttä (asiakasvirrat, näkyvyys), kun taas asutusverkon keskeisyydet tuottavat hankesuunnitteluun lisää muuttuvia tekijöitä (liikerakennuksen tilantarve, pysäköinnin tilantarve, liikenneverkon kapasiteetti, kaupunkikuva). Päätieverkon varsien väljä tonttikoko on sijaintipäätöksien näkökulmasta helpompi kuin asutuskeskuksien tiivis morfologinen kehys.

35 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Verkostotaso: liikennevirrat Staattisen fyysisen rakenteen ja siihen liittyvien toiminnallisten tihentymien lisäksi keskeisenä monikeskuksisuuden mittarina on keskuksien välinen toiminnallinen aktiivisuus, jota tässä tarkastellaan ensisijaisesti maakunnan mittakaavassa kuntien välisenä työmatkaliikenteenä (Maakuntaliittojen tilastot). Kuten keskuskuntien ja maakunnan muiden kuntien välisistä kokoeroon liittyvistä voimasuhteista voi olettaa, liikennevirat ovat maakunnallisella tasolla pääsääntöisesti keskuskuntaan suuntautuvia. Vaikka keskuskunnasta ympäryskuntiin suuntautuvaa työpaikkaliikennettä on myös aineistossa nähtävissä, sen kokoluokka on useimmiten puolet tai vähemmän keskuskuntaan suuntautuvista virroista. Siten monikeskuksisuutta ei tiukassa määritelmällisessä mielessä (virtojen kaksisuuntaisuus) ole juurikaan nähtävissä. Ainoana poikkeuksena voidaan pitää JJÄ-käytävän kuntien välistä työpaikkaliikennettä, jossa kuntien väliset liikennemäärät ovat kaupunkien välillä symmetriset (Jyväskylä-Jämsä: 484 ja Jämsä-Jyväskylä: 437; Jyväskylä-Äänekoski: 770 ja Äänekoski-Jyväskylä: 859 (pendelöijää/vrk)). Tämä selittyy osin Jyväskylän kuntaliitoksien laajuudella, jonka ansiosta kuntarajojen sisäpuolella on alueita, joista työssäkäynti suuntautuu sekä etelän Jämsään että pohjoiseen Äänekoskelle. Muiden kuin keskuskuntaa suuntautuvien työmatkojen määrä on melko pieni. Tampereen kaupunkiseudun ympäryskunnat muodostavat kokonsa ansiosta poikkeuksen ja kuntien välinen työmatkaliikenne on sekin melko vilkasta (esim. Nokia-Ylöjärvi: 397 ja Ylöjärvi-Nokia: 453; Nokia- Pirkkala: 280 ja Pirkkala-Nokia: 284; Akaa-Valkeakoski: 413 ja Valkeakoski-Akaa: 268 (pendelöijää/vrk)).

36 36 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Etenkin vahvasti teollistuneet kunnat kuten Nokia, Valkeakoski ja Ylöjärvi keräävät työpaikkaliikennettä toisista kaupunkiseudun kunnista sekä myös maakunnan reuna-alueilta. Siten ympäryskunnat muodostavat keskuskuntaa täydentävän monikeskuksisen systeemin omalla mittakaavatasollaan. Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan osalta merkittävää on myös pääkaupunkiseudulle suuntautuva pendelöinti. Lahden seudulla etenkin maakunnan eteläosien läheisyys suhteessa metropolialueeseen näkyy työmatkaliikenteen määrissä, jotka absoluuttisina lukuina ovat melko pieniä, mutta joiden suhteellinen osuus pendelöinnissä vertautuu Lahden suuntaan tapahtuvaan liikkumiseen (esim. Kärkölä ja Orimattila). Tampereen ja Lahden kaupunkien Uudellemaalle suuntautuva työmatkaliikenteen määrät ovat keskenään samaa luokkaa (Lahti 4246, Tampere 5628 matkustajaa), mutta Jyväskylän vastaava määrä on yli puolet pienempi (2231 matkustajaa). Uudellemaalle suuntautuvassa liikenteessä huomattavaa on myös virtojen kahdensuuntaisuus, joka toteutuu etenkin Tampereella, missä kaupunkiin tuleva pendelöintimäärä on lähes puolet (44 %, Lahti 30 %, Jyväskylä 34%) kaupungista ulospäin suuntautuvaan pendelöintimäärään verrattuna. Työmatkaliikenteen ohella yhä merkittävämpään rooliin on viime vuosikymmenen aikana noussut asiointi- ja vapaa-ajan matkojen osuus (työ ja opiskelu 31 %, asiointi 30 % ja vapaa-aika 39 %) (Henkilöliikennetutkimus ). Vertailukelpoista aineistoa kohdealueilta ei tässä yhteydessä ole saatavilla, mutta yleisesti ja alla olevien esimerkkien perusteella voidaan todeta keskuskuntien merkittävyys myös asiointiliikenteessä. Maakuntatason palveluverkko ja sen käyttö osoittaa vahvaa hierarkiaa. Esimerkiksi Keski-Suomen päivittäistavarakaupan myynnissä 61 % ja erikoiskaupan myynnistä 72 % toteutui Jyväskylän seudulla (FCG Finnish Consulting Group 2010a). Lahden kaupungissa taas tapahtui yli 70 % koko Päijät-Hämeen maakunnan vähittäis ja autokaupan liikevaihdosta (Santasalo Ky 2010). Vaikka maakuntatason palveluverkko on korostetun hierarkkinen ja keskuskuntavetoinen, kuva muuttuu toisenlaiseksi kaupunkiseudun tasolle tarkennettuna. Kuten Tampereen case-tarkastelu vuoden 2000 tilanteesta osoittaa, suuryksiköiden vetovoima on suuri ja ne keräävät huomattavan osan kaupunkiseudun asiakasvirroista. Jyväskylässä hypermarket-kokoluokan myymälät muodosta-

37 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 37 vat 44 % osuuden päivittäistavaramyynnistä pt-kaupoissa (eli enemmän kuin seuraavan kokoluokan myymälät yhteensä: isot supermarketit 22,1 %, isot valintamyymälät 11,4%, pienet supermarketit 8,7%) (FCG Finnish Consulting Group 2010b). Asiointimäärät todentavat havaintoja siitä miten kaupunkiseudun monikeskuksisuus muodostuu tällä hetkellä voimakkaimmin juuri kaupan suuryksiköiden mukaan. Johtopäätöksiä tilallisen monikeskuksisuuden näkökulmasta Jyväskylän, Lahden ja Tampereen seudut Maakunnallisella tasolla korostuu kaupunkiverkon hierarkkinen rakenne, jossa keskuskuntien asema on korostetun vahva suhteessa ympäryskuntiin ja maakunnan reuna-alueisiin. Maakunnassa ja keskuskuntia ympäröivällä kaupunkiseudulla on monia keskuksia, mutta tiukoilla morfologisilla kriteereillä tarkasteltuna (väestö, työpaikat, palvelut, pendelöinti) kunnat eivät muodosta monikeskuksista kokonaisuutta (kahdensuuntaiset virrat, toimintojen jakautuminen). Kaupunkitutkimuksen kansainvälisen teorian ehdottamaa kaupunkien monipuolista monikeskuksistumista (työpaikkojen, palveluiden ja vapaa-ajan keskittymät, reunakaupungit) ei tapaustutkimuskohteiden puitteissa ole havaittavissa kokonaisvaltaisesti muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Kuitenkin, osittaisia merkkejä kaupunkirakenteen muutoksesta, jossa rakenteessa tapahtuvia painopisteen muutoksia tapahtuu nimenomaan edullisten verkostosijaintien perusteella, on nähtävissä kaikilla kaupunkiseuduilla. Yhteistä kaikille tarkastelualueille (Jyväskylän, Lahden ja Tampereen kaupunkiseudut) on liikenneverkon kasvu ja sen myötä syntynyt asutusverkosta eriytynyt liikenneverkon rakenne, jonka vaikutus on huomattava juuri kaupan suuryksiköiden sijoittumisratkaisuissa. Tarkasteluilla kaupunkiseuduilla kauppa on ainoa merkittävä toimija, joka volyymillään kilpailee perinteisen kaupunkikeskustan kokoluokassa. Siten monikeskuksisuus muodostuu lähes yksinomaan kaupan sijaintien mukaan. Muilla kriteereillä tarkasteltuna kaupunkiseutujen muut keskukset (alakeskukset, ympäryskuntien kuntakeskukset) ovat alisteisessa asemassa keskuskunnalle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen eroavaisuudet erityisesti monikeskuksisuuden näkökulmasta ovat melko pieniä. Nyansseja löytyy erityisesti Tampereen seudun suuremman kokoluokan ansiosta sekä toisaalta Lahden ja osin myös Pirkanmaan suhteellisessa sijainnissa pääkaupunkiseutuun. Tampereen kaupunkiseudun ympäryskunnat ovat n asukkaan kokoluokassaan jo merkittäviä asutuskeskittymiä, jotka muodostavat n asukkaan kaupunkiseudulle alemman mittakaavatason monikeskuksisen verkoston keskuskunnan ympärille. Koosta huolimatta kunnat ovat edelleen alisteisessa asemassa Tampereeseen verrattuna, joka valtakunnallisena kakkoskeskuksena asemoituu eri tavalla sekä kansalliseen että kansainväliseen kaupunkiverkkoon. Työpaikka-alueet muodostavat eri maakunnissa erilaisia tilallisia muodostelmia, mutta niiden osalta merkittäviä erikoistuneita työpaikka-keskittymiä ei ole nähtävissä Tamperetta lukuun ottamatta (TTY:n ja Hermian sekä TAYS:n tiede- ja teknologiapainotteiset yritysalueet). Päijät-Hämeessä puolestaan näkyy pienimittakaavainen ja tiheämpi kaupunki- ja taajamaverkosto, joka pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen tiheämmän kaupunkiverkon ansiosta on selkeästi monimuotoisempi kuin Keski-Suomi, jossa verkosto on huomattavasti ohuempi.

38 38 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Monikeskuksisuus kaupunkiseutujen ulkopuolella - case Ylä-Pirkanmaa Kun siirrytään loitommalle suurista kaupunkiseuduista vahvoine keskuskaupunkeineen, ilmenee monikeskuksisuus uudella tavalla. Monikeskuksinen rakenne voi koostua kuntakeskuksista tai pikkukaupungeista, miksei myös elinvoimaisista kylistä. Oleellista on se, että näillä on jokin toiminnallinen yhteys. Ylä-Pirkanmaan tapauksessa tuo yhteys näyttäisi syntyvän maaseutua tukevan palvelurakenteen varaan. Asiointitutkimusten mukaan alueen pikkukaupungit - Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat (vaikka ovatkin kuuluneet samaan seutukuntaan) eivät juuri hae palveluita muista alueensa pikkukaupungeista, vaan mieluummin Tampereelta tai Tuurin kauppakeskuksesta. Sen sijaan maaseutualueilta näiden kaupunkien palveluja näytettäisi käytettävän suhteellisen tasapuolisesti, kuntarajat ylittäen, kuten Kytkylä 1 ja Kytkylä 2-tutkimukset osoittavat (Hynynen & Kervinen 2006, Hynynen 2007, Hynynen & al. 2008). Tosin asiointiliikenteen kattava selvittäminen edellyttäisi koko alueen liikkumisdatan keräämistä; ei ainoastaan muutamasta kylästä, eikä pelkästään kuntarajat ylittävän asioinnin monitorointia, vaan kaikkien alueen keskusten välillä tapahtuvan liikkumisen kartoittamista. Maaseudun dynaaminen arki Kytkylä 1-tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että maaseutu on päivittäin liikkeessä, sillä arjen palveluverkko on harventunut aluerakenteen keskittymisen myötä. Tämä herättää kysymyksen, voiko maaseututaajamien yhdyskuntarakennetta tarkastella pelkästään paikallisuuksiin keskittyen. Dupuyn (2008) sosiotekninen malli tarjoaa mahdollisuuden analysoida yhdyskuntarakennetta myös liikkumisvirrat huomioiden. Mallin soveltaminen tuottaa rakenteesta kuvauksen, joka nostaa esiin noodeja ja linkkejä, joiden dimensiot ovat suhteessa käyntitiheyksiin. Koska maakunnan keskuskaupunki on kaukana, nousevat pikkukaupungit palveluvarustuksensa ansiosta väistämättä rakenteen keskeisiksi elementeiksi. Vaikka monikeskuksisuuden kaikki kriteerit eivät täytykään,

39 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 39 on rakenne monikeskuksinen siinä mielessä, että keskusten yhteenlaskettu palvelutaso tarjoaa vaihtoehdon pelkästään Tampereelle suuntautuvaan asiointiin. Tämän seikan tunnistamisella on merkitystä myös tulevia aluekehitystoimia ja politiikkaa ajatellen. Saavutettavuus Ylä-Pirkanmaan pikkukaupunkiverkostolla on hyvä sisäinen saavutettavuus henkilöautolla, ja kaksi suurta kaupunkia sekä näiden lentokentät (Tampere ja Jyväskylä) 1-1,5 tunnin säteellä (ks. kartan verhokäyrät 15 min välein). Pikkukaupunkiverkoston joukkoliikennehubi on Vilppula, josta on junayhteys (=kiskobussi) Tampereelle kolmesti päivässä. Muilta osin alue on linja-autoliikenteen varassa. Tarjanteen kaupunki Ylä-Pirkanmaan pikkukaupunkiverkon tarjoamat mahdollisuudet ymmärrettiin joissakin paikallishallinnon osissa, kun alueella laadittiin PARAS-hankkeeseen liittyviä suunnitelmia 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Virtain silloinen kaupunginjohtaja Tapani Leppänen lanseerasi vuoden 2007 esityksessään neljästä kunnasta mahdollisesti syntyvän uuden kunnan Tarjanteen kaupungiksi. Uusi kaupunki olisi Suomessa 50 suurimman joukossa asukkaallaan, työpaikkoja olisi 9500, työpaikkaomavaraisuus 97,5 %, koulutustarjontaa olisi ollut mahdollista kehittää, samoin yhdistymisavustus olisi tarjonnut alkupaukun monenlaiselle muullekin kehittämiselle. Tuolloin näytti siltä, että Ruovesi vastusti eniten hanketta, mutta lopulta hanke kaadettiin Virroilla, jossa järjestettiin mielenosoituksia itsenäisyyden menettämistä vastaan. Prosessin tuloksena vain Mänttä ja Vilppula liittyivät yhteen vuoden 2009 alussa Mänttä-Vilppulan kaupungiksi.

40 40 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Yhdyskuntarakenteen näkökulmasta liitoshanke olisi tarjonnut paremmat mahdollisuudet alueen ja sen keskusten tasapainoiselle kehittämiselle, mutta kuntaidentiteettiin ja paikallispolitiikkaan liittyvät menivät tuolloin edelle. On mahdollista, että yhdyskuntarakenne ei noussut oikealla tavalla mukaan asiasta käytyyn keskusteluun. Ylä-Pirkanmaan keskusten palvelutarjonta Ylin karttavasemmalla kuvaa palvelutyöpaikkojen jakautumista alueen keskuksissa. Kuvaus perustuu Tilastokeskuksen paikkatietoaineistoihin. Tämän tarkastelun lisäksi keskusten palvelutarjontaa analysoitiin myös palvelujen tarkemman jaottelun ja volyymin pohjalta, ks. kartat oikealla. Kunkin keskuksen palveluprofiili kuvattiin radar-diagrammilla. Kyseinen diagrammi muodostuu säteittäisistä akseleista, joista kukin kuvaa yhtä palveluluokkaa. Kukin akseli saa täyden arvon siinä keskuksessa, jossa on paras palvelutarjonta kyseisessä kategoriassa. Muiden keskusten vastaava kategoria suhteutetaan tähän maksimiarvoon prosentteina. Tuloksena saadaan diagrammeja, jotka kuvaavat kutakin keskusta Mänttää, Ruovettä, Vilppulaa ja Virtoja sekä palvelutyypin että -määrän suhteen. Keskusten palveluprofiilit ovat jonkin verran erikoistuneet. Osittain tätä voi selittää sijaintitekijöillä ja paikallisilla resursseilla, osittain kilpailutekijöillä: Vilppulan yhteyspalvelut ovat korkealla tasolla, sillä keskuksessa sijaitsee rautatieasema, jolla on päivittäistä henkilöliikennettä; muut keskukset ovat linja-autoliikenteen varassa; Ruoveden ja Virtain matkailupalvelut on pisteytetty korkealle Näsijärven ja Tarjanneveden vesireittien ansiosta;

41 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 41 Vilppulan ja Mäntän palveluprofiilit täydentävät toisiaan; lyhyen välimatkan vuoksi kilpailussa ei olisi mieltä; Virrat on palvelujen suhteen omavaraisempi kuin muut keskukset johtuen pidemmistä etäisyyksistä; Erikoispalveluissa profiloituminen näkyy vielä selvemmin erityisesti Mäntän, Vilppulan ja Virtain keskinäisessä vertailussa, samoin hyvinvointipalveluissa. Ylä-Pirkanmaan asiointikäyttäytyminen Suurimmassa osassa Ylä-Pirkanmaan kunnista ostajataloudet asioivat pääosin asuinkunnassa. Asioinnin suhteen omavaraisin on Mänttä-Vilppula, jonne suuntautuu 64 prosenttia kunnan ostajatalouksista. Tampere on kuitenkin järjestään asioinnin kakkoskeskus lukuun ottamatta Virtoja, josta suuntautuu asiointia oman kunnan jälkeen eniten maakuntarajan yli Töysään (Tuurin kauppakeskukseen). Voidaankin sanoa, että ostosmatkojen suuntautuminen Tampereelle on suoraan suhteessa etäisyyteen. Myös Ruovedeltä asioidaan Töysään jonkin verran, hieman myös Seinäjoelle. Töysä onkin siis Virtojen ja Ruoveden ostajatalouksille merkittävä asiointikeskus. Mänttä-Vilppulasta asiointia suuntautuu Tampereen jälkeen myös jonkin verran Keski-Suomen puolelle Keuruulle ja Jämsään. Omavarainen Mänttä-Vilppula muodostaa ostajatalouksien asioinnin suhteen oman vaikutusalueensa. (Pirkanmaan liitto 2009, Yhteenveto Pirkanmaan asiointi- ja vaikutusalueselvityksestä vuodelta 2006). Ylä-Pirkanmaan asiointikäyttäytymistä selittäviä syitä ovat: 1. julkiset palvelut haetaan yleensä omasta kunnasta,

42 42 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 1. pääosa kuntien väestöstä asuu oman kuntakeskuksensa tuntumassa, jolloin kaupalliset päivittäispalvelut haetaan läheltä, ja tämä seikka näkyy voimakkaasti tilastollisessa tarkastelussa 2. maaseutualueilla hajonta saattaa olla suurempaa, jos välimatkat lähimpiin keskuksiin eivät eroa ratkaisevasti toisistaan, kuten Pohjaslahden tapaus osoittaa, 3. erikoispalveluja haetaan ja työssä käydään siellä missä niitä on saatavilla. Liikkumistottumuksien tarkastelu, case Pohjaslahden kylä Kartat kuvaavat Pohjaslahden kylästä tapahtuvaa liikkumista työn, palveluiden ja vapaa-ajan vuoksi. Tiedot ihmisten liikkumisesta ja yhteydenpidosta kerättiin perinteisellä postikyselyllä ja matkapäiväkirjoilla. Tiedot paikannettiin GIS-ohjelmaan ja tulostettiin teemakarttoina. Kartoista ilmenevät matkojen reitit, kohteet, käyntitarkoitus ja -tiheys. Tarkkojen kulkureittien tiedustelu oli kyselytutkimuksessa liian monimutkaista, joten reitit arvioitiin internetin reittipalvelujen avulla. Reittikuvauksiin liitettiin tiedot kulkutiheyksistä. Vasemmanpuolinen kartta kuvaa normaalia talviviikkoa, oikeanpuolisessa kartassa on mukana kesäasukkaat. Värikoodit: punainen = työ, sininen = palvelut, vihreä = vapaa-ajan matkat. Karttojen perusteella tehdyt huomiot: Pohjaslahti on maaseutukyläksi suhteellisen omavarainen palveluiden ja työpaikkojen suhteen (Pohjaslahti on ollut itsenäinen kunta vuoteen 1973 saakka, jolloin se liitettiin osaksi Vilppulan kuntaa); keskusten välimaastossa sijaitsevilta maaseutualueilta lähimpien pikkukaupunkien työpaikkoja ja palveluvarustusta hyödynnetään suhteellisen tasapuolisesti erilaisia palveluprofiileja hyödyntäen;

43 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 43 yhden tunnin edestakaisen ajomatkan säteellä sijaitseviin keskuksiin matkataan sujuvasti päivittäin, tätä kauemmas harkiten erikoispalvelujen haussa tai työssäkäynnin vuoksi; kesäasukkaat näyttävät käyttävän pikkukaupunkien tarjoamia palveluja hyvin tasapuolisesti riippumatta paikallisen palvelutarjonnan määrästä tai monipuolisuudesta. Aluerakenne vaihtoehtoisista näkökulmista Aluerakennetta ja saavutettavuutta voi tarkastella myös erikoistuneemmista näkökulmista, joilla voi kuitenkin olla alueellista merkittävyyttä. Ylempi kartta kuvaa veneily- ja melontareittien sekä veneja laivasatamien etäisyyttä kaupallisista palveluista. Tarkastelu osoittaa että järvimatkailu ja kauppa kohtaavat toisensa suhteellisen hyvin Ylä-Pirkanmaalla. Vastaava erikoistunut tarkastelu koskee kesäasuntojen etäisyyttä kaupallisista palveluista. Tällä seikalla on merkitystä, jos harkitaan ko. asumismuodon sallimista ympärivuotisesti. Aluerakenteellinen tarkastelu voi paljastaa laajoja ns. palveluaukkoja, jotka ympärivuotisesti asuttuina aiheuttavat runsaasti liikennettä alueilla, joiden infrastruktuurilla ei ole vastaavaa kapasiteettia. Tällaisia aukkoja voi havaita myös Ylä-Pirkanmaalla, ks. alemman kartan vaaleat alueet, joilla sijaitsee kuitenkin suhteellisen runsaasti kesäasutusta. Tämäntyyppisiä tarkasteluja voi soveltaa jos päädytään esim. priorisoimaan alueita ympärivuotisen asumisen suhteen.

44 44 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Yleiset johtopäätökset Ylä-Pirkanmaan caseen perustuen Kasvukeskusten ulkopuolella monikeskuksisuus voi toteutua pikkukaupunkien (ml. kuntakeskukset) muodostamina toiminnallisina verkostoina. Näihin sijoittuva palvelurakenne tukee laajojen maaseutualueiden elinvoimaa. Ylä-Pirkanmaan tapaustutkimuksen perusteella näyttäisi myös siltä että suhteellisen lähellä toisiaan sijaitsevat pikkukaupungit voivat jossain määrin erikoistua palvelurakenteeltaan ja kykenevät näin ollen tarjoamaan verkostona kohtuullisen palvelutason laajalle alueelle. Pikkukaupungit voivat tarjota myös teollisuuden ja matkailualan työpaikkoja, sekä jonkin verran myös uudempia osaamiseen perustuvia työtilaisuuksia. Toiminnallisen verkottumisen mahdollisuus on sitä suurempi mitä kauempana pikkukaupunkien verkosto sijaitsee suurempien keskusten vetovoimakentästä. Myös suuret maaseudun kauppakeskukset, kuten Tuurin kyläkauppa, voivat vetovoimallaan heikentää pikkukaupunki-verkoston vetovoimaa.

45 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 45 Johtopäätökset huomioitavaksi hallinnossa, suunnittelussa ja aluekehittämisessä Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevia pikkukaupunkien muodostamia monikeskuksisia verkostoja on järkevää vahvistaa ja tukea, sillä niiden tarjoama yhtä pientä keskusta monipuolisempi palveluvarustus vähentää suurempiin keskuksiin suuntautuvaa asiointiliikenteen tarvetta. Suomen kartalta löytyy lukuisia pikkukaupunkiryppäitä, jotka saattavat jo muodostaa jossain määrin toiminnallisesti monikeskuksista rakennetta, ja jota saattaisi olla mahdollista tukea pienten keskusten vetovoimaa lisäämällä. Strateginen aluerakenteellinen ote edellyttäisi kuitenkin keskusten välisten pendelöinti- ja asiointivirtojen analysointia todellisten edellytysten selvittämiseksi. Pikkukaupunkien verkostoituminen luo mahdollisuuksia myös alueellisen joukkoliikenteen kehittämiselle, esimerkiksi koordinoimalla keskusten välinen linja-autoreitti lähimmän rautatieaseman aikataulujen, koulujen ja muiden palvelujen kanssa. Näin syntyvät maaseudun matkakeskukset parantaisivat alueiden palvelutasoa ja globaalia saavutettavuutta. Uusia resursseja tähän ei tarvittaisi, ainoastaan olemassa olevien keskinäistä koordinointia. Pikkukaupunkiverkostoilta puuttuu monesti suuremman kaupungin tarjoama tunnettuus, joka antaisi identiteetin koko verkostolle. Näissä tapauksissa keskuksia yhdistävän identiteetin rakennuspuina voi toimia esimerkiksi maisemarakenteet, kuten aikanaan "Tarjanteen kaupunki" -ideassa Ylä- Pirkanmaalla. Siinä yhdistävänä tekijänä olisi ollut matkailullisesti vetovoimainen Tarjannevesi, jonka rannoilla lähes kaikki verkoston keskukset olisivat sijainneet. Yhdistävä maisemallinen elementti olisi ollut vahva sekä toiminnallisesti että symbolisesti. Vastaavia maisemaurbanismin sovelluksia tulisi pohtia aina tapauskohtaisesti.

46 46 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 3.2 Strateginen monikeskuksisuus Monikeskuksisuuden monitasoista luonnetta lähestytään tässä osiossa käyttäen strategisen monikeskuksisuuden käsitettä. Monitasoisuudella viitataan institutionalisoituneiden mittakaavatasojen lisäksi sekä uusiin, vakiintuneiden tasojen välisiin verkostoihin ja yhteistyöhön, joiden on havaittu aikaansaavan strategisen suunnittelun ja kehittämisen uudelleenjärjestymistä sekä verkostojen keskinäisten suhteiden muutoksia. Lahden tapauksessa lähtökohtana on ollut tarkastella kaupunkiseutua suhteessa metropolialueeseen. Tarkastelu on täsmentynyt käsittämään kolme osin institutionalisoitunutta tasoa: kaupunkiseudun ja seudun taso, maakunnan taso sekä yliseudullinen/metropolitaso. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota julkisen sektorin yhteistoimintaan, yksityisen sektorin verkostoihin, verkostotasojen välittäviin toimijoihin ja toimintojen uudelleen skaalautumiseen eri mittakaavatasoilla. Kyseessä on siis ensisijaisesti monikeskuksisuuden relationaalisen ulottuvuuden tarkasteluista Monikeskuksisuus eri mittakaavoissa case Lahden seutu Lahden seudun tarkastelussa lähtökohtana on ollut hahmottaa Lahden seudun asemaa osana monikeskuksista ja monikeskuksistuvaan Helsingin metropolialuetta. Ajatus pääkaupunkiseudun laajenemisesta yliseudulliseksi metropolialueeksi on suhteellisen nuori, ensimmäiset metropoliviittaukset ovat peräisin 1990-luvulta (esim. Schulman & Verwijnen 1992) ja varsinaisesti metropoliajattelu otti tulta vasta 2000-luvun alussa (esim. ELLI 2003). Todellista virtoihin perustuvaa metropolisaatiota on nähty vasta 2000-luvulla, ja nämä virrat ovat edelleen pääosin yksisuuntaisia, lukuun ottamatta metropolin ydinaluetta luvun aikana metropolialue on laajentunut neljän kaupungin pääkaupunkiseudusta käsittämään 40 tai jopa 70 kuntaa.

47 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 47 Viimeisimpien rajausten mukaan (tavoitteellinen) metropolialue käsittää Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakunnat. Metropolin laajenemissuunnat ovat yhtäältä pääratojen (Hämeenlinna-Tampere, Lahti, Kirkkonummi), toisaalta E18-väylän suunnissa (Lohja, Porvoo). Näkemys metropolialueen monikeskuksisuudesta perustuu suurimpien keskuksien fyysiseen verkostoitumiseen ja kunkin keskuksen vaikutusalueen hierarkkiseen kehitykseen. Metropolialueen strateginen kilpailu uudelleenskaalauksia Rinnan metropoli-käsitteen kehittymisen myötä on nykyisellä metropolialueella nähty viimeisten reilun vuosikymmenen aikana lukuisia kehityskulkuja, joiden tarkoituksena on ollut tavalla tai toisella vastata muuttuneen toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Strategista yhteistyötä kaupunkiseuduilla on edistetty niin allianssien (KUUMA, Neloset), hallinnollisten kokeilujen (Seutukokeilut) kuin kuntaliitostenkin kautta. Yhtenä pääasiallisena tavoitteena näissä on ollut skaalata seutuja uudelleen, kehittää lisää painoarvoa niin väestöllisesti, poliittisesti kuin elinkeinoelämänkin kannalta, ja näin mahdollistaa kilpailukyvyn säilyminen tai paraneminen laajenevalla ja institutionaalisesti tihentyvällä metropolialueella. Tässä tarkastelussa Lahden seudun vahvuudet (sijainti, saavutettavuus, koko) ja seudullisen yhteistyön pitkät perinteet ovat tähän asti riittäneet sen aseman säilyttämiseksi kovenevassa kilpailussa (vrt Ache ym 2008). Keskeisen alueen aktiiviset strategiset kumppanuudet (Metropolihallinnon ja - hallinnan kehittäminen etunenässä) sekä kilpailevien kaupunkiseutujen kuntaliitosten viitoittama strateginen kehittyminen (joka sekään ei toki ole ollut ongelmatonta) luovat uudenlaisia keskusalueita ja keskusverkkoja, joiden kyky toimia ja aikaansaada muutoksia saattaa jo lähitulevaisuudessa muodostaa uusia houkuttelevan kilpailukykyisiä kohteita. Samalla Lahden alueen nykyiset näkyvät yhteistyön ongelmat saattavat korostua ja jättää yhteistyön saavutukset varjoonsa.

48 48 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Lahden seudun toimijat osana yliseudullisia verkostoja Lahden seudun strategisessa kehittämistyössä on tunnistettu seudullisesti tärkeitä kehittämisaloja (erityisesti ympäristöteknologia, hyvinvointiala, asuminen) jotka nousevat olemassa olevista vahvuuksista niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin osalta. Innovaatioiden edistäminen nähdään tärkeimpänä elinkeinopoliittisena seudullisena tehtävänä. Tässä tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla nähdään olevan keskeinen rooli. Niinpä yliopistojen ja korkeakoulujen läsnäolo ja verkottuminen osaksi näitä avainklustereita on tärkeä osa strategista kehittämistä, jonka avulla Lahden seudun tulisi nousta varsinaisten yliopistoseutujen kanssa samalle mittakaavatasolle erityisesti T&K-toiminnassa. Lahti onkin mukana monissa metropolialueen verkostoissa, erityisesti yliopistokeskuksen kautta sekä osana tiivistyvää metropolikeskeistä tutkimustoimintaa. Samalla strategisten painoalojen kansalliset ohjelmapohjaiset kehittämisverkostot tuovat Lahden seudulle uusia verkostosuhteita, joissa korostuvat myös metropolialueen ulkopuoliset toimijat. Lahden seudun sijaintia hyödyntää ajatus toimimisesta Sisä-Suomen johtavana logistiikkanoodina. Logistiikkatoimintojen hankkeissa Lahti näyttäytyy osana Etelä-Suomeen nopeasti kehittyvää verkostoa, joka perustuu kilpailuun. Lahden seudulla on käynnissä kolme mittavaa hanketta. Hanketasolla kilpailu on kireintä suhteessa Kouvolan keskukseen ja pääkaupunkiseudun lukuisiin aloitteisiin. Logistiikkakilpailun ydinkysymykset liittyvät pitkällä aikavälillä kansallisen rataverkon kehittämiseen, joka on keskeinen tekijä myös metropolialueen kehityksen suuntautumisen kannalta. Erityisesti jo kuusi vuosikymmentä vireillä ollut nk. HELI-rata voisi muuttaa koko alueen sekä myös logistiikan - kehittämisen painopisteen.

49 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 49 Kansallisessa mittakaavassa Lahden seudun suuntaus metropolialueelle selkeä, korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluyhteistyö luo kiinnittymispintoja metropolialueeseen. Elinkeinojen kehittämistyö, olkoonkin pitkälti seudun sisäistä, tukee tätä kehitystä. Toisaalta yliopistokeskus on heikko toimija suhteessa muiden tarkasteltujen kaupunkiseutujen yliopistollisiin instituutioihin. Erityisesti osaamiskeskusohjelman verkostot kiinnittyvät myös metropolialueen kehittämiskysymyksiin siinä missä KOKO-ohjelma painottuu provinsiaalisiin verkostoihin. Toisaalta kansainvälistyminen ja suorat kansainväliset kontaktipinnat ovat myös läsnä seudun kehittämisessä erityisesti kärkiosaamisen osalta. Mittakaavana Lahden seutu Vuoden 2010 kuntaliitoskeskustelu on saanut paljon huomiota, ja sen perusteella voisikin tehdä arvion seudun yhteistyön ongelmakohtiin painottuen. Kuntaliitoshankkeiden taustalla on kuitenkin sekä monisyinen ja pitkä seudullinen historia joka sisältää mm. ajatuksen koko maakunnan kokoisesta kunnasta, että pitkät perinteet seudulliselle yhteistyölle. Vuosina osallistuminen valtakunnalliseen seutukokeiluhankkeeseen toi seudulle kokeiluluonteisen seutuvaltuuston, jolle (sekä seutuhallinnolle) osoitettiinkin hoidettavaksi olennaisia osia seudun kuntien toiminnasta. Vaikka itse kokeilu loppuikin, jäi seudulle monia toimivia yhteistyörakenteita. Yhteistyön kehittäminen myös jatkuu. Yhteistyön mahdollistama strateginen monikeskuksistuminen seudullisella tasolla hyötyy siitä, että suurimmat yhteistyön ansiot sijoittuvat strategisen maankäytön suunnittelun alalle. Kuntien yhteisiä rakennemalleja on laadittu jo parinkymmenen vuoden aikajänteellä, ja PARAS-hankkeen mukanaan tuoma MAL-yhteistyö kattaa koko maakunnan alueen. Päijät-Hämeen liitto onkin ollut aktiivinen toimija aluerakenteen kehittämistyössä ja yhteistyön fasilitoinnissa. Myös elinkeinoyhteistyössä seutu on yhtenäinen.

50 50 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Ache ym (2008) kuitenkin kiinnittivät huomiota seudun yritysten näkemyksiin, joiden mukaan toimintaympäristön erityinen heikkous liittyy juuri pirstoutuneeseen päätöksentekoon ja kehittämistoimintaan, jonka nähtiin haittaavan elinkeinotoiminnan kehittämisedellytyksiä seudullisesti. Seudun tason kehitys onkin useampitahoista. Yhtäältä yhteistyö toimii niissä kohteissa, joiden tavoitteena on luoda kuvaa yhtenäisistä kehittämisympäristöistä (aluerakenteen suunnittelu, elinkeinostrategiat) tai joissa koko seudun integraation tarve on suuri (joukkoliikenteen suunnittelu ja liikennejärjestelmäsuunnittelu), toisaalta kukin haluaa hoitaa itselleen keskeiset konkreettiset kehittämiskysymykset oman kunnan puitteissa. Tämä on nähtävissä paitsi kuntaliitoskeskustelun kautta, myös esim. kilpailuorientoituneessa asuntopolitiikassa ja näköalattomasti kasvua jakavassa kaavoituksessa. Monet yhteistyöhankkeet etenevät muutaman kunnan kesken erityisesti Lahden ydinalueen kunnat ovat löytäneet toisensa niin kuntatekniikan kuin ympäristöasioidenkin puitteissa. Linkki maakunnallisen ja seudullisen tavoitteellisen aluerakenteen monikeskuksisen seudun ja kehittyvien yhteistyön muotojen välillä on kuitenkin heikko niillä aloilla joilla painavat päätökset tehdään, esimerkiksi kuntien keskushallintojen taloussuunnittelussa ja sosiaalisektorilla. Osaamisen alueellisuus ja monikeskuksisuus kaupunkiseudulla Lahden kaupunkiseudun sisäinen monikeskuksisuus on yhtäältä varsin selkeää yksikeskuksisuutta Lahden kaupunki on kooltaan, toiminnoiltaan ja verkostoiltaan ylivoimaisesti suurin keskus. Toisaalta keskuskaupunkia ympäröi kaksi suomalaisittain suurta kuntaa, ja seudun ydinalueella on lisäksi kaksi paikallisesti merkittävää kaupunkikeskusta. Tällä 1+4 keskuksen rakenteella on myös mahdollisuuksia kehittyä todelliseksi monikeskuksiseksi seuduksi jokaisella keskuksella on oma osaamisen keskittymänsä, jonka varaan ja ympärille on muotoutunut tai muotoutumassa monipuolisia palveluja. Toki monipuolisuus on nähtävä paikallisessa mittakaavassa, muutamiin paikallisesti

51 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 51 merkittäviin palveluihin nojautuvana. Lahden vetovoimaisuus vaikuttaa kaupallisen toiminnan kehittymiseen varsin yksikeskuksisen mallin mukaisesti erityisesti erikoistavarakaupan suhteen (Santasalo & Koskela 2010). Hollolan kiinnittyminen Lahden keskustaajamaan on nähtävissä niin kaupallisessa, institutionaalisessa kuin maantieteellisessäkin tarkastelussa. Metropolisaatio näyttäytyy kaupallisen toiminnan painopisteen valumisena Lahdessa kohti eteläisiä kaupunkialueita (Laune Renkomäk-akseli) sekä moottoritien liittymiä. Osaamisen keskittymien suhde strategisiin elinkeinojen kehittämisaloihin on kuitenkin ambivalentti. Suurin osaamiskeskittymä sijaitsee Lahden keskustassa ja osaajista valtaosa on keskittynyt keskustaajaman alueelle. Nastolassa ja Heinolassa puolestaan on omat erikoistuneet elinkeinorakenteensa, joiden suhde paikallisiin osaamisnoodeihin antaa mahdollisuuksia temaattiseen kehittämiseen. Logistiikka-alan suurimmat kehittämishankkeet sijoittuvat keskustaajaman reunoille sekä uuden, mahdollisesti omaksi puutarhakaupungikseen tulevaisuudessa kehitettävän Hennan alueen osaksi. Hennan kehittäminen tukee osaltaan metropolialueeseen kiinnittymistä, joskin uuden keskuksen vaikutusta seudulliseen rakenteeseen on aikaista arvioida. Seudun sisäisten ja ulkoisten verkostojen tärkeimmät eri mittakaavatasoja linkittävät toimijat ovat LAKES (Lahden seudun kehitys oy) ja LBP (Lahden Tiede- ja yrityspuisto). Vastaavasti Lahden kaupunki on aktiivinen yrityksissään liittää kaupunkiseutu metropolikehitykseen, mutta näyttöä konkreettisesta tuloksellisuudesta on rajallisesti. Kun yksityinen sektori näkee institutionaalisen ympäristön heikkona (kuntien eripura, kilpailu) ja tämän seurauksena seudulliset verkostot hyödyttävät yrityksiä vähemmän kuin olisi toivottavaa, muodostuu seudun sisäisen monikeskuksisuuden kehittämisen avainkysymykseksi klusterien sisäisen ja ulkoisen toiminnan suhteen kehittäminen, kiinnittyminen muiden mittakaavojen verkostoihin ja hyötyjen sisäistäminen seudulle.

52 52 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Uudelleen skaalautuminen Tampereen ja Jyväskylän konteksteissa Keski-Suomen maakunnallisessa suunnittelussa maakunta nähdään vahvasti akselin Äänekoski Jyväskylä Jämsä ympärille rakentuvana. Jyväskylässä kaupunkiseudun kehittämisessä on nähty monia vaiheita. Verkostokaupunki-idean jälkeiseen aikaan liittyvällä Jämsä Jyväskylä-Äänekoski (JJÄ) -kehittämiskäytävähankkeella on lähdetty hakemaan irtiottoa aiemmasta, kaupunkiseudun yhteistyömittakaavasta seudullisen kehittämisen tärkeimpänä alueellisena tasona. Kolmen kaupunkiseudun yhteinen kehittämisvyöhyke pyrkii nostamaan seudut mittakaavallisesti suurimpien kaupunkiseutujen (Tampere, Turku, Oulu) kanssa samalle tasolle. Kehittämisvyöhykkeen idea on maakunnallisesti (relationaalisesti) monikeskuksinen, ja samalla ajatus suurten kaupunkiseutujen välisestä innovatiivisuusverkostosta (IdeaFinlandNet) pyrkii rakentamaan suurten kaupunkiseutujen monikeskuksista strategista todellisuutta uudella, metropolipolitiikkaa haastavalla ja täydentävällä tavalla. Jyväskylän seutu pyrkii näin mukaan suurten kaupunkiseutujen joukkoon. Samalla on etsitty tilallisen kehittämisen välineistöä oman kehittämisvyöhykkeen alueelle. Jyväskylän kaupunkiseudun rakennemalli kuvaa seudun monikeskuksisuutta suhteessa kehittämiskäytävään asettamalla Jyväskylän keskeiseksi noodiksi. Kaupunkiseudun sisäinen rakenne kuvataan pohjimmiltaan monikeskuksisena vyöhykekaupunkina, ja pienemmät keskukset liitetään seudun rakenteeseen keskusfunktioita korostaen. Kokonaisuuden voidaan nähdä näyttäytyvän monitasoisesti toimijoita yhteen liittäviä rakenteita edistävänä ja hallinnollisia hierarkioita ylittävänä. Pirkanmaan maakunnallinen kehityskuva näyttää perustuvan perinteiseen keskusjärjestelmään. Lähestymistapa korostaa eri tasojen hierarkkisia suhteita toisiinsa. Varsinaista priorisointia ei ole nähtävissä kysymys on seuraako tästä monikeskuksisuutta vai monien keskusten kehittämistä?

53 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 53 Tampereen seudulla on vahva strateginen seudullisen rakenteen ja kaupunkiseudun fyysisen kehittämisen ote (kaupunkiseudun kuntayhtymän yhteistyö, rakennemalli, MAL-kehittäminen), joka näyttää yhdistävän seudun kunnat yhteisen rakennenäkemyksen taakse. Tässäkin kyse on kaupunkiseututason pehmeästä uudelleenskaalautumisesta, jossa strategisen yhteistyön toivotaan tuottavan yhtenäisyyttä myös päätöksentekoon. Kokonaisuuden voidaan nähdä olevan vahvasti Tampere-keskeinen kehittämisen yhteistyömalli, jossa maakunnan muut osat ovat pyrkineet erilaisilla yhteenliittymillä (etenkin kuntaliitokset) parantamaan omaa kilpailukykyään. Maakunnallisen tason haastajaksi on noussut erityisesti kaupunkiseutu. Strategiset verkostot Tampereella ja Jyväskylässä Sekä Tampereen että Jyväskylän institutionaalinen verkostoituminen kuvastaa kaupunkiseudun valtakunnallista asemaa. Tampere näyttäytyy vahvana valtakunnan toisena keskuksena, jossa verkostoituminen pääkaupunkisuunnan toimijoiden kanssa saa suurimman painoarvon, mutta myös muut suuret kaupunkiseudut (Turkua lukuun ottamatta) ovat vahvasti edustettuina. Kansainvälistymisen strategioissa korostuu myös suora verkottuminen ohi metropolialueen. Yliopistoilla on selkeä rooli niin seudullisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Jyväskylässä on havaittavissa yhtäältä tasapainoinen asemoituminen valtakunnallisissa verkostoissa, toisaalta vahva yliopistollisen osaamisen ja paikallisen tekemisen yhdistävä kehityssuunta, joka osoittaa sekä T&Kintensiivisiin seudullisiin verkostoihin että kiinnittymiseen kansainvälisiin kehityskulkuihin.

54 54 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Tulkintoja Molemminpuoliset suhteet metropolialueen ytimen ja Lahden seudun välillä ovat enemmän poliittiseen tahtoon, markkinointiin ja verkostosuhteisiin liittyviä kuin virtoihin ja funktioihin liittyviä. Lahden seudun integroitumishalun, halutun roolin ja metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen välillä on sekä ristiriitoja että synergisiä mahdollisuuksia. Erityisesti asumisen kiinnittyminen metropolialueen mittakaavaan herättää kysymyksiä: onko Lahden seudun asuntotarjonta tulevaisuudessa ensisijaisesti Lahden seudulla työssä käyville vai metropolialueen ytimessä työskenteleville suunnattua, ja millaisia ratkaisuja valinnoista seuraa? Mikä on kunnallisten asumisen ratkaisujen rooli suhteessa muihin mittakaavoihin? Voidaanko metropolitason kilpailukyky asumisympäristöissä, kunnallinen kilpailu asukkaista ja eheyttävän yhdyskuntasuunnittelun vaateet autoriippuvuuden vähentämistavoitteineen yhdistää konstruktiivisella tavalla, ja millaista yhdyskuntarakennetta tämä tarkoittaisi? Osaaminen, innovatiivisuus ja kilpailukyky sekä niiden tuottama monikeskuksistumiskehitys on myös nähtävä suhteessa mittakaavoihin: alueen innovatiivinen toiminta on suhteellisen korkealla tasolla (verrattaessa muihin ei-yliopistoseutuihin), osin erikoistuneen yliopistoyksikön ja sitä tukevan monitasoisen ja tahoisen osaamisen verkostoitumisen ansiosta. Suuri osa innovatiivisista yrityksistä toimii sekä seudullisissa verkostoissa (klusterit) että omissa eri mittakaavaisissa verkostoissaan. Keskeiseksi seudullista yhtenäisyyttä ja siten strategisten ratkaisujen mahdollisuutta kasvattavaksi tekijäksi muodostuu se, miten kuntien, yritysten ja muiden verkostotoimijoiden ulkoiset suhteet hyödyttävät seudullisia verkostoja, miten ne luovat innovatiivisuutta, kilpailukykyä seudun muissa osissa.

55 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 55 Tässä glokaalissa linkittyneisyydessä toimijoiden paikallisilla yhteyksillä on sekä konstitutiivinen (paikallisen noodin ominaisuuksia rakentava) että distributiivinen (ulkoisia tekijöitä seudulle jakava) ominaisuus. Mutta onko hyödyn suunta sisään vai ulos, seuraako kv. ja yliseudullisista verkostoitumisista uusien osaamisen keskittymien kehittymistä ja vanhojen vahvistumista Lahden seudulla? Pystyykö Lahden seutu tuomaan omaleimaisuudestaan lisäarvoa ulkoisiin suhteisiinsa? Samalla tavalla voidaan asettaa kysymys verkostoista saatavan hyödyn ja kunnallisten kilpailuasetelmien suhteesta: voidaanko seudulliset positiiviset vaikutukset nähdä myös seudullista strategista yhtenäisyyttä rakentavina tilanteessa, jossa kasvun jakautuminen kaikille toimijoille on vähintäänkin epävarmaa? Seudulla on kehityskulkuja, joita leimaa sekä tasojen välisyys että skaalojen uudelleen määrittely: uudet aloitteet jotka haastavat institutionalisoituneita mittakaavoja ja toimintarakenteita. Yleiskaavallinen rakennemallityö, seutuhallintokokeilu ja UusiKunta-hanke ovat tällaisia lähimenneisyyden hankkeita. Tulosten osittainen ristiriitaisuus (epäonnistumiset) kertoo osaltaan uudelleenskaalauksen vaikeudesta vakiintuneiden rakenteiden vastustus on usein mittavaa. Maakunnan liitolla on kehittämistyössä vahva asema, mikä osin kuvastaa myös maakunnan, seutukunnan ja toiminnallisen seudun maantieteellistä lähisukulaisuutta. Maakunnan kokoinen kunta esiin nostettuna mahdollisuutena pakottaa arvioimaan kehittämisen mittakaavallisuutta ohi institutionalisoituneiden rakenteiden. Toisaalta herää kysymys uudelleen skaalaamisen muodoista onko maakunnan sisällä enää potentiaaleja esiin nostettaviksi, vai pitääkö strategisia kumppanuuksia etsiä entistä ponnekkaammin seudullisen horisontin ylittäen? Tampereen ja Jyväskylän seutujen havaitut strategisen monikeskuksisuuden tasot, verkostot ja toiminta poikkeavat Lahden seudusta. Siinä missä Lahden seudun strategiset kumppanuudet kiinnittyvät metropolialueella toimintaan, Tampereen seudulla keskinen kaupunkiseutu on tärkein strateginen yhteistoiminnan taso. Vastaavasti Jyväskylän seudulla kehittämisen keskiössä on yliseudullisen vyöhykkeen tuominen uudeksi verkostotasoksi. Keskuskaupungin, kaupunkiseudun ja maakunnallisen verkostoitumisen muodot muovautuvat kullakin seudulla suhteessa strategisiin kohdistuksiin: Tampereen seudulla ydinalueen yhteistyö on tiivistä, mutta suhde muuhun maakuntaan vaikuttaa heikolta; Jyväskylässä JJÄ-välitaso tuntuu yhdistävän eri tasojen toimintoja ja välittäviä toimijoita on useita, tärkeimpänä Jyväskylän kaupunki. Lahdessa avainkysymys on, onko metropolikytkennällä ja seudullisella kehittämisellä tarpeeksi vahva kosketuspinta välittävine toimijoineen.

56 56 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 3.3 Monikeskuksisuuden ilmenemismuotoja: erilaisia puhetapoja Analyysin ydinaineistoa diskurssien hahmottamisen osalta ovat Jyväskylän kaupunkiseutuun keskittyvät asiakirjat. Analyysi keskittyy erityisesti Jyväskylä Jämsä Äänekoskikehityskäytäväkonseptiin (JJÄ) ja Jyväskylän Etelä-Portin suunnitteluun. Kumpikin kokonaisuus kytkeytyy maakuntasuunnitteluun, johon liittyvät keskeiset asiakirjat kuuluvat tutkimusosion aineistoon. Myös keskeiset Jyväskylän kaupungin strategisen maankäytön suunnittelun asiakirjat kuuluvat ydinaineistoon. Tutkittavat tapaukset on valittu teoreettisesta keskustelusta kummunneen, aiheeseen liittyvän esiymmärryksen ja ajankohtaisuuden perusteella: JJÄ-kehityskäytävä toimii esimerkkinä kaupunkiseutujen välisestä kehittämishankkeesta, Etelä-Portin suunnittelun perusteluna on käytetty sen sijaan Jyväskylän kaupunkiseudun sisäiseen monikeskuksisuuteen viittaavia argumentteja. Maakuntakaavoitus ja muut maakuntaliiton asiakirjat kytkevät Jyväskylän seudun ja Keski-Suomen valtakunnalliseen kontekstiin. Tutkimuskohteiden valinnalla on siten pyritty takaamaan, että erilaiset teoreettiset näkökulmat monikeskuksisuuteen liittyen tulevat monipuolisesti huomioiduksi. Aineiston keruussa lähdettiin liikkeelle materiaalista, jossa sananmukaista monikeskuksisuus-termiä käytettiin - kuvaamaan yleensä aluerakenteen nykyisiä tai toivottuja piirteitä. Aineistonkeruuta jatkettiin samaan aihepiiriin liittyen myös siltä osin, kun sananmukaista termiä ei käytetty. Tältä osin analyysia jatkettiin monikeskuksisuuden keskeisten elementtien näkökulmasta. Tutkimus on rajattu puhetapoihin julkilausumina, joten asiakirjojen valmisteluaineistoa ei pääsääntöisesti tutkittu. Analyysia tuetaan tarkastelemalla Etelä-Portin kaavoituksesta käytyä keskustelua Keskisuomalainen-sanomalehdessä.

57 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 57 Kiinnostuksen kohteena ei ole puhetapoihin sisältyvien merkitysten kielellisen tuottamisen tapa, vaan ennen kaikkea puhetapojen sisältö (maantieteellis)teoreettisesta viitekehyksestä käsin ymmärrettynä. Toissijaisesti etsittäessä eväitä eri puhetapoihin sisältyvien poliittisten päämäärien pohdintaan kiinnostuksen kohteeksi nousevat myös ilmaisujen sisältämät keskeiset (normatiiviset) merkitykset, mutta ei varsinaisesti se, miten näitä merkityksiä kielellisesti tuotetaan (vrt. Tuomi & Sarajärvi 2004, Eskola & Suoranta 1998). Tässä mielessä metodisesti kyse on diskurssianalyysin sijaan sisällönanalyysistä. Tyypittely toimii johtopäätösten tekemisen analyyttisenä työkaluna. Tavoitteena on myös muodostaa käsitys puhetapojen analyyttisuudesta ja normatiivisuudesta: kuvataanko asiakirjoissa vallitseva ja/tai tavoiteltava tilanne teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta perustellusti ja eritellysti?

58 58 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Tyypittely havainnollistaa puhetapojen eroja Analyysi tuotti neljä kärjistävää ideaalityyppiä, jotka kuvastavat erilaisten havaittujen puhetapojen ominaispiirteitä ja keskeisiä eroja. Tyypittelemällä ei ole tarkoitus tiukasti kategorisoida aineistoa, tai osoittaa, että kaikki puhetavat olisivat yhtä yleisiä. Sen sijaan, kuten Eskola ja Suoranta (2003) asian ilmaisevat, tarkoituksena on tyypitellä aineistoa samankaltaisuuksia etsimällä, ja muodostaa eräänlaisia malleja. Tyypittelyllä siis havainnollistetaan ja jäsennetään keskeisiä monikeskuksisuus-termiin liittyviä tai sille rinnasteisia puhetapoja, joita voi yhdestäkin asiakirjasta löytyä useita. Useat asiakirjat sisälsivätkin usein toisilleen ristiriitaisia puhetapoja, mikä voi osaltaan näyttäytyä monikeskuksisuuteen liittyvänä monitulkintaisuutena. Esimerkiksi Jyväskylän seudun rakennemallin dokumentteja voi pitää osin ristiriitaisina: vaikka lähtötilanteen tarkastelu voi olla monikeskuksisuuden teorian kannalta perusteltu (vrt. puhetapa B1), poliittisen tahtotilan kuvailua karttamuodossaan on kuitenkaan vaikea pitää yhtä analyyttisena (vrt. puhetapa A1). Tulee myös huomata, että usein saman julkaisijan eri asiakirjojen katsotaan muodostavan yhdessä kokonaisuuden, jossa sen osat täydentävät toisiaan. Myös tämän vuoksi aineiston luokittelu tai kategorisointi voisi olla harhaanjohtava tapa käsitellä erilaisia puhetapoja; sen sijaan tyypittelyllä voidaan havainnollistaa erilaisten puhetapojen eroja. A1: Poliittinen puhe monikeskuksisuus-käsitteeseen nojaava Puhetapa pyrkii kuvaamaan poliittisesti määriteltyjä, alueelliseen tasapainoon liittyviä normatiivisia tavoitteita monikeskuksisuuden termiä painottaen. Käsitys monikeskuksisuuden kulloisestakin määritelmästä on kuitenkin jäsentymätön, esimerkiksi suoraan valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista lainattu. Vahvasti yksikeskuksista rakennetta tarkastelun lähtökohtana ei esimerkiksi tunnisteta; monikeskuksisuudesta puhutaan epämääräisesti

59 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 59 niin, että epäselväksi jää, onko pyrkimys kuvata tarkastelun kohteen nykytilaa vai onko tarkoitus esittää jokin poliittinen tahtotila. Seurauksena on, että usein dokumentit, joissa puhetapaa esiintyy, näyttäytyvät sisäisesti ristiriitaisina. Keskusten välisiä yhteyksiä (eri mittakaavatasoilla olevien) keskusten välillä ei ole jäsennetty lukuun ottamatta perinteistä infrastruktuuria kuten tieverkkoa. Myös yhteydet ulkomaailmaan (relaatiot ja virtaukset) saatetaan ymmärtää maakunnan rajojen tuntumassa tapahtuvana yksityiskohtaisena suunnitteluyhteistyönä. Muun muassa eräissä maakuntasuunnittelun dokumenteissa ja toisaalta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ilmeni tällaista (monikeskuksisuuden teoreettisten tekijöiden näkökulmasta) jäsentymätöntä puhetta. A2: Poliittinen puhe teoriaan nojaava Puhetapa tähtää strategiseen ohjaavuuteen kuvailemalla aluerakennetta yleisellä tasolla esimerkiksi verkostoajattelun pohjalta: Tällaisissa kehittämistoimintaan kytkeytyvissä normatiivisissa julkilausumissa monikeskuksisuus-tematiikkaa lähestyttiin esimerkiksi keskusten välisten yhteyksien näkökulmasta. Vaikka lähtötilanteen tapauskohtaista, empiiristä pohdintaa ei voi pitää erityisen analyyttisena tai pohdiskelevana, kuvailtiin mm. tulevaisuuden haasteita keskeisten teoreettisten monikeskuksisuuden elementtien näkökulmasta eritellysti: yhteyksien ja virtojen merkitystä korostettiin esimerkiksi toiminnallisuuden ja verkostoitumisen kaltaisten termien avulla. Verkosto-ajatteluun liittyvän erikoistumisen merkitystä korostetaan: keskusten profiloituminen koettiin tavoitteenasettelun yhteydessä tärkeäksi. Puhetapa on teoreettisesti vahva. Toisaalta, kuten todettua, esimerkiksi toiminnallisuuden tai verkostoitumisen kaltaisten termien sisällöllinen, tapauskohtainen merkitys jäi usein avoimeksi. Määrittelemättä jää, miten teoreettisesti vahva analyysi monikeskuksisuuden luonteesta kytkeytyy tapauskohtaiseen empiiriseen tarkasteluun. Toisin sanoen, vaikka dokumentissa esimerkiksi esittäisiin, että kansainvälisiin verkostoihin on tärkeää kytkeytyä, epäselväksi jää kuitenkin se, mitä se käytännössä kulloinkin tarkoittaisi.

60 60 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Puhetapa ei hirttäydy monikeskuksisuus-termin yleiseen monitulkintaisuuteen: sen sijaan monikeskuksisuus määrittyy eri dokumenteissa eri tavoin riippuen kulloisestakin teoreettisesta painotuksesta. Ideaalityyppisen puhetapa A2:n kaltaisia julkilausumia esiintyi esimerkiksi joissain Jämsä Jyväskylä Äänekoski-kehityskäytävään liittyvissä julkaisuissa. Toisaalta myös joissain maakuntaliiton perusluonteeltaan julistuksenomaisissa ja normatiivisissa dokumenteissa oli havaittavissa A2:n kaltaista puhetapaa. B1: Analyyttinen puhe teoriaan nojaava Teoriaan nojaavat puhetavat A2 ja B1 ovat toistensa lähisukulaisia. Kummassakin on havaittavissa ainakin jokin monikeskuksisuuden keskeinen teoreettinen elementti. Kuitenkin puhetavassa B1 ilmaisu rakentuu paitsi keskusten erikoistumiseen, myös hierarkkisen ja mahdollisen yksikeskuksisen lähtötilanteen toteamisen ja analyysin varaan jäsentyneesti. Julkilausumat pyrkivät piirtämään kuvaa aluerakenteesta toiminnallisesta näkökulmasta niin, että eri alueet löytäisivät keskinäisessä verkostossaan omat roolinsa siitäkin huolimatta, että jäsentyneitä visioita mahdollisen työnjaon tai erikoistumisen sisällöstä ei juuri ilmene. Niinpä, lähtötilanteen analyysista huolimatta, normatiiviset motiivit eivät aina ole selkeästi luettavissa: mihin lähtötilanteen jäsennyksellä pyritään jos pyritään? Puhetapa on teoreettisesti vahva, ja perustuu ainakin osin analyyttiseen empiiriseen tarkasteluun. Usein dokumentit, joissa puhetapaa esiintyy, näyttäytyvät kuitenkin normatiiviselta otteeltaan sisäisesti ristiriitaisina. Monikeskuksisuus-termiä ei juuri käytetä B1-ideaalityypin puheessa; esimerkiksi olemassa olevan aluerakenteen kuvaamiseen termi soveltuu Keski-Suomen oloissa harvoin etenkään morfologisesta, kriittisen massan saavuttamisen näkökulmasta.

61 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 61 Kuitenkin, esimerkiksi kaupan suuryksiköiden sijoittumista ja yleiskaavoja koskevissa julkilausumissa nousee esiin ajatus kaupunkiseudun sisäisestä monikeskuksisuudesta. Esimerkiksi valituksissa, jotka koskivat Etelä-Portin kauppakeskusta, hanketta perusteltiin kaupunkiseudun sisäisen aluerakenteen tasapainottamisella, eikä uuden keskuksen syntymistä pidetty yhdyskuntarakenteen eheyden näkökulmasta ongelmallisena. B2: Analyyttinen puhe strateginen Puhetapa muistuttaa vahvasta keskuksesta, joka heijastaa vaikutuksiaan ydinalueensa ulkopuolelle. Tasapainoisen aluerakenteen edellytyksenä on omaehtoinen, alueen ominaispiirteisiin perustuvien vahvuuksien hyödyntäminen, mikä luo myös syrjäisemmille seuduille edellytyksiä pärjätä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin kilpailussa. (Pää)keskuksen vahvuudet ovat kuitenkin avainasemassa luotaessa yhteyksiä ja virtauksia maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolisiin keskuksiin (skaala- ja relaationäkökulma). Muun muassa Keski-Suomen maaseutustrategia asiakirjassa pyrittiin hahmottamaan maakunnan maaseutumaisten alueiden vahvuuksia ja heikkouksia. Asiakirja perustui jäsentyneesti lähtötilanteen kuvailuun. Tavoitetila ja sen saavuttamisen kannalta merkittävimmät uhat ja edellytykset hahmottuvat selkeästi. Syrjäisten seutujen asemaa ja tulevaisuuden strategiaa pohditaan asiakirjoissa yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten muutostrendien valossa. Puhetapaa voi kutsua strategisesti vahvaksi ja selitysvoimaiseksi. Se perustuu empiiriseen lähtötilanteen analyysiin. Monikeskuksisuuden elementteihin analyyttisesti tukeutuva puhetapa yhdistää nykytilan tarkastelun johdonmukaisesti selkeisiin normatiivisiin tavoitteisiin. Poliittinen tavoitteenasettelu on selkeää ja läpinäkyvää, joten ongelmia erottaa nykytilanteen analyysi normatiivisesta ilmaisusta ei ilmene.

62 62 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Esimerkkejä kaupunkiseudulta Jyväskylän seudun lisäksi asiakirjoja analysoitiin myös Tampereen ja Lahden seudulla. Kaikilta kolmelta seudulta valittiin yksi teema analysoitavaksi. Esimerkkien avulla pyritään havainnollistamaan hahmottuneiden puhetapojen ilmenemistä käytännössä. Tavoitteena on havainnollistaa, miten erilaiset puhetavat ilmenevät käytännössä, erilaisissa asiayhteyksissä, eri seuduilla. Näillä seuduilta poimituilla esimerkeillä havainnollistetaan monikeskuksisuuden erilaisia diskursiivisia ilmentymiä. Eri seuduilla analysoidut aineistot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia keskenään, vaan esimerkkien tarkoitus on toimia ikkunoina erilaisiin ilmentymiin. Tampereen seutu: rakennemalli. Tampereen seudulla analysoitiin keskeiset seudun Rakennesuunnitelmaan liittyvät asiakirjat, joihin kohdistuvaa tarkastelua tuettiin keskeisillä maakuntasuunnittelun dokumenteilla. Lahden seutu: elinkeinostrategiat. Lahden seudulla analysoitiin aluetalouden strategiseen kehittämiseen liittyviä seudullisia ja maakunnallisia asiakirjoja, keskittyen erityisesti maakunnan kansainvälistymispyrkimyksiin. Jyväskylän seutu: Eteläportti. Jyväskylän seudun analyysista poimittiin tätä osiota varten teemaksi maakuntakaavoitukseen ja ministeriöohjaukseen kytkeytyvä Eteläportin kauppakeskussuunnittelu. Aineistona olivat keskeiset ns. Eteläportin kauppakeskuksen kaavoitukseen liittyvät asiakirjat ja sanomalehtikirjoittelu. Aineiston (Eteläporttiin liittyvä kirjoittelu) keruu tehtiin vuosilta Ympäristöministeriö ei vahvistanut maakuntakaavan merkintöjä, jotka olisivat mahdollistaneet Eteläportin kaavoituksen, mistä seurasi oikeudellinen valitusprosessi. Myös oikeusprosessiin liittyvät keskeiset asiakirjat ja valitukset kuuluivat aineistoon. (Varsinaista oikeudellista/oikeustieteellistä analyysia ei aineistolle kuitenkaan tehty.)

63 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 63 Eteläportin kauppakeskushanke ja eri lähestymistapojen mittakaavaerot Eteläportin, Jyväskylän eteläpuolelle kaavaillun kaupan suuryksikön suunnitteluun liittyvässä sanomalehtikirjoittelussa ja asiakirjoissa ilmenee monikeskuksisuuden monimerkityksellisyys erityisen selkeästi. Käsiteltäessä aluerakenteeseen liittyviä kysymyksiä, voitiin monikeskuksisuuden näkökulmasta valitusta tarkastelun mittakaavasta riippuen alleviivata hyvin erilaisia poliittisia näkemyksiä. Vaikka keskustelu rakentui osittain maantieteellisen/tilallisen monikeskuksisuuden elementtien varaan, ei varsinaista monikeskuksisuus-termiä aiheeseen liittyvässä keskustelussa juuri käytetty. Maakunnan sisällä Jyväskylän seudun merkitystä vahvana keskuksena ei kirjoittelussa yleisesti kyseenalaistettu. Myös Eteläportti näyttäytyi lehtikirjoittelussa etenkin vahvan maakuntakeskuksen vahvistamisena. Paikallisella, kaupunkiseudun tasolla Eteläportin rakentamista puoltavissa kirjoituksissa kiinnitettiin kuitenkin huomio myös seudun sisäiseen rakenteeseen. Kaupan suuryksiköt keskittyvät Jyväskylän kantakaupungin itä- ja pohjoispuolelle, joten Eteläportti nähtiin seudun sisäisen rakenteen tasapainottajana ja siten myös liikennemäärien vähentäjänä. Monikeskuksisen tyyppiseen aluerakenteeseen viitattiin normatiivisena tavoitteena myös silloin, kun kyse oli valtakunnan tason tematiikasta. Erityisesti kantaaottavissa pääkirjoituksissa painottui näkemys, jonka mukaan Jyväskylää vahvana keskuksena joka hyödyttää koko maakuntaa on syytä entisestään tukea (Jyväskylä-keskeisyys). Valtakunnan tasolla yksikeskuksisuus (Helsinkikeskeisyys) koettiin ongelmallisena. Vaikka huomiota ei voi pitää erityisen yllättävänä, on kuitenkin syytä huomata, että kulloisenkin puhetavan poliittinen merkitys muuttuu sen mukaan, missä mittakaavassa kutakin tapausta tarkastellaan. Samalle toimijalle monikeskuksisuus voi näyttäytyä toivottavana asiana; kuitenkin tarkastelun mittakaavasta riippuen.

64 64 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Ympäristöministeriön Eteläporttia koskevan päätöksen (kauppakeskuksen mahdollistavan maakuntakaavamerkinnän vahvistamatta jättäminen) jälkeen asiasta kirjoitettiin Keskisuomalaisessa erityisen aktiivisesti. Ministeriön päätös nähtiin Helsinki-keskeisenä ja Jyväskylän seudun kasvumahdollisuuksia uhkaavana. Vastakkainasettelu korostui pääkirjoituksissa; taustalla nähtiin tarkoitushakuisuutta ja jopa henkilöiden välistä poliittista peliä. Monikeskuksiseen aluerakenteeseen viitaten argumentoitiin erityisesti valtakunnan tasoon liittyen. Sen sijaan maakunnan sisäisesti yksikeskuksista rakennetta ei pidetty ongelmana. Ympäristöministeriön päätös ja siitä tehdyt valitukset ovat ymmärrettävissä niin, että ne liittyivät etenkin kaupunkiseudun sisäisen monikeskuksisuuden oletettuihin (myönteisiin tai haitallisiin) vaikutuksiin. Erityisesti valituksista välittyi näkemys, jonka mukaan paikallisimmalla, kaupunkiseudun tasolla palvelurakenteen keskittymistä entistä useampiin keskuksiin ei pidetä ongelmana, ympäristöministeriön näkökulmasta poiketen. Toisin sanoen ympäristöministeriön päätös ja siitä tehdyt valitukset kiinnittyvätkin monikeskuksisuuden eri skaalojen näkökulmasta paikalliseen tai maakunnalliseen tasoon. Sen sijaan sanomalehtikirjoittelussa keskustelu siirtyi osittain valtakunnan tasolle; ympäristöministeriön nähtiin jopa tarkoituksellisesti hidastavan maakunnallisia investointeja pääkaupunkiseudun oletetuksi hyödyksi. Keskusten roolit nähtiin lehtikirjoittelussa toisin sanoen hierarkkisesti: Jyväskylän koettiin olevan ikään kuin alisteisessa suhteessa Helsinkiin. Keskusten väliset virtaukset nähtiin yksisuuntaisina, pääkaupunkiin kohdistuvina virtauksina, eikä yhteyksiä muihin, esimerkiksi kansainvälisiin keskuksiin korostettu. Kaupan kasvun ja sen tuoman taloudellisen piristysruiskeen nähtiin kytkeytyvän nimenomaan mahdollisuuteen rakentaa kauppakeskuksia. Alueellinen talouskasvu nähtiin eräänlaisena maakunnan ja Helsingin seudun välisenä nolla-summa-pelinä, jossa Jyväskylän seutu voi kamppailla valtakunnallisesta ostovoimaosuuksista nimenomaan keskustan ulkopuolisin ostoskeskuksin. Kauppakeskuksen puolesta argumentoitiin olettaen, että se vahvistaisi Jyväskylän asemaa maakunnallisena

65 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 65 pääkeskuksena, vaikka seudullisesti merkittävän kauppakeskuksen rakentamisen voi myös olettaa merkitsevän kaupunkiseudun sisäistä monikeskuksistumista (morfologis-tilallisesti määriteltynä). Sanomalehtikirjoittelussa välittyi joka tapauksessa näkemys, jonka mukaan ns. nolla-summa-pelissä pärjääminen olisi valtakunnan tasolla osaltaan tarkoittanut hierarkkisen ja Helsinki-keskeisen, yksikeskuksistuvan kehityskulun hidastumista. Mielipidekirjoituksissa esiintyi monenlaisia näkemyksiä, mutta pääkirjoituksissa ja myös muilla osastoilla vastakkainasettelu korostui. Käsitteellisesti epäselvässä argumentoinnissa valitusprosessin eri osapuolet käyttivät perusteluinaan liikenteen vähentämisen tarvetta ( seudun aluerakennetta tasapainottamalla / vähentämällä yksityisautoilun tarvetta olemassa olevia keskuksia tukemalla ). Vaikuttaisikin siltä, että viranhaltijaosapuolilla ei ole olemassa yhteistä käsitystä yhdyskuntarakenteen kehittämisen pääperiaatteista; siitä, miten niitä voitaisiin parhaiten yhdyskuntarakennetta ohjaamalla toteuttaa.

66 66 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Lahden seudun erikoistuminen kansainvälisessä verkostossa Lahden seudulla analysoitiin erityisesti maakunnallista ja seudullista kehittämistyötä ja elinkeinoelämää koskevia dokumentteja monikeskuksisuuden eri mittakaavatasojen näkökulmasta. Itse monikeskuksisuus-termiä käytettiin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden referoinnin yhteydessä ja luotaessa skenaarioita maakunnan toivottavista kehityskuluista. Monikeskuksisuutta korostettiin esimerkiksi maakuntasuunnitelmassa, aina kylätasolta alkaen. Dokumentista nousi esille monikeskuksisuuden monitahoisuus: sen keskeisiin elementteihin, relaatioihin ja skaalaan, sekä niiden kontekstiriippuvaiseen sisältöön kiinnitettiin huomiota sekä paikallisella että kansallisella/kansainvälisellä tasolla. Tältä osin huomiot monikeskuksisuudesta eivät luoneet dokumenttiin käsitteellistä epäselvyyttä, etenkään laajemman mittakaavan tarkastelussa. Tosin myös Päijät-Hämeessä maaseudun kehittämisessä kytkös havaittujen haasteiden ja tavoitteiden välillä vaikuttaa ajoittain näennäiseltä ja epäjohdonmukaiselta (vrt. puhetapa B2: johdonmukaisuus nykytilanteen analyysin ja normatiivisten tavoitteiden välisessä suhteessa). Muutamia Lahden seudun aineistosta ilmenneitä puhetapoja Päijät-Hämeessä yliseudullisesta monikeskuksisuudesta puhuminen vaikuttaa luontevalta. Erityisesti toiminnallisesta näkökulmasta käsin on ilmeistä, että seudun asema osana laajempaa monikeskuksista kokonaisuutta rakentuu nimenomaan yliseudullisten yhteyksien ja virtojen varaan. Maantieteellinen sijainti Helsingin ja Pietarin välimaastossa pakottaa pohtimaan keskusten välisiä yhteyksiä, ja toisaalta asettaa seudun epähierarkkiseen asemaan siinä mielessä, että tärkeät yhteydet eivät muodostu yksinomaan suhteessa Helsinkiin. Näiden yhteyksien luonnetta on pyritty avaamaan sisällöllisesti seudun ja keskuskaupungin omista vahvuuksista käsin. Toisaalta, myös maakunnan sisäistä monikeskuksisuutta on maaseutukylien osalta pohdittu erikoistumisen

67 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 67 näkökulmasta; kyläkeskusten omaehtoisen kehittämisen merkitys korostuu. Voiko melko analyyttisen otteen (monikeskuksisuuden elementteihin) nähdä tarttuneen valtakunnantason tarkastelusta paikallisen tason kehittämisdokumentteihin? Tässä mielessä Lahden seudun aineistossa on havaittavissa useita eri puhetapojen ideaalityyppien elementtejä: dokumenteille tyypillinen puhe nojaa leimallisesti teoriaan, visioivasta otteesta huolimatta (puhetavat A2 ja B2). Nopean kasvun vuoksi monikeskuksisuus määritellään uhkana Keskeinen huomio Tampereen seudun esimerkkitapauksessa on se, että etenkin ns. rakennesuunnittelutyössä monikeskuksisuus, tulevaisuuden yhdyskuntakehitystä kuvaavana käsitteenä, liittyi ajatukseen hajautuvasta yhdyskuntarakenteesta. Monikeskuksistuva kehitys kuvataan uhkana eheytyvälle seudulliselle rakenteelle. Monikeskuksinen kaupunkiseutu -rakennemallivaihtoehdossa halutaan kuvata nykyisen kaltainen kehityskulku, jossa kovat kasvupaineet kohdistuvat etenkin kehyskuntiin. Monikeskuksisuus näyttäytyykin näissä asiakirjoissa pääosin ei-toivottavana kehityskulkuna; siitäkin huolimatta, että vanhojen kuntakeskusten koettiin monikeskuksistumisen myötä saavan parhaat edellytykset vahvistumiselleen. Monikeskuksisuus määrittyy Tampereen seudulla sisäisesti eri tavoin ilmeisesti juuri siksi, että seudun kasvuun kohdistuu poikkeukselliset paineet. Rakennemallin yhteydessä Tampereen seudulla keskuksen kasvun ei koeta olevan ehtymässä, vaan sen sijaan keskuskaupungilta toivottiin jopa enemmän vastuuta kasvun vastaanottamisessa. Toisaalta maakuntaliiton dokumenteissa toistui myös ristiriitaisia ilmaisuja liittyen Tampereen kaupunkiseudun kehitykseen. Kasvun suuntaamista myös maakunnan aluekeskuksiin pidettiin toivottavana. Kaupunkiseutu pyrkii kiinnittymään ylikansalliseen keskusten verkkoon, myös ohi Helsingin. Toisin sanoen alisteista suhdetta Helsinkiin ei korostettu, vaan esimerkiksi maakuntaliiton useissa

68 68 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) dokumenteissa pyrittiin korostamaan seudun kansallisesti merkitsevää asemaa. Tällä tavoin Tampereen seutu kiinnittyisi osaksi astetta laajemman skaalan verkostoa. Toisaalta voidaan myös väittää, että vahva väestönkasvu ja profiloituminen Helsingin rinnalle (alisteisuuden sijaan) on eri dokumenteissa merkinnyt sitä, että kehyskuntien asema suhteessa keskuskaupunkiin koetaan hierarkkisena ja alisteisina. Muutamia Tampereen seudun aineistosta ilmenneitä puhetapoja Tampereen seudulla monikeskuksisuus saa ristiriitaisia; myös negatiivisia ja hajautumiseen liittyviä merkityksiä. Erilaisia monikeskuksisuuden elementtejä (skaala, relaatiot) kaupunkiseudun sisäisesti ei erityisesti pohdita. Seutu näyttäytyy ideaalityyppien valossa ristiriitaisesti: monikeskuksisuuden elementtejä ei pohdita, mutta toisaalta sitä ei myöskään nosteta esiin toivottavana normatiivisena tavoitteena. Monikeskuksisuuden käsite määrittyy siis tapauskohtaisen kontekstin (mm. kytkeytyminen ylikansalliseen skaalaan; nopea väestönkasvu) ehdoilla Tulkintoja: Normatiivisen puheen analyyttisyys ja selitysvoima Paikallisen tason aluerakenteeseen ja -kehittämiseen liittyvissä dokumenteissa monikeskuksisuuteen käsitteenä viitataan harvoin. Monikeskuksisuus-termiä ei siis juurikaan käytetä konkreettisissa asiakirjoissa, kuten suunnitteluasiakirjoissa. Havaintoa ei voida pitää yllättävänä, sillä paikallisen tason dokumenteissa asioita tarkastellaan yksityiskohtaisen deskriptiivisesti/kuvailevasti, tarkastelun mittakaavan ollessa usein yksiselitteinen. Keskeisiä monikeskuksisuuden elementtejä lähestytään usein analyyttisemmin paitsi mittakaavan myös relaatioiden näkökulmasta ilman käsitteellistä epäselvyyttä. Siitä huolimatta maakuntakaavoitukseen liittyvissä asiakirjoissa, mm. viitatessaan usein suoraan puoluepoliittisessa prosessissa määriteltyihin valtakunnallisiin maankäyttötavoitteisiin (VAT), monikeskuksisuus-termin käyttö on sisällöllisesti määrittymätöntä.

69 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 69 Monet luonteeltaan normatiiviset ja tavoitteenasetteluun pyrkivät julkilausumat rakentuvat hyvin erilaisten lähtökohtajäsennysten varaan. Aluekehityksen lähtökohtia jäsennetään hyvin eritasoisesti riippumatta siitä, miten normatiivisesti kantaaottava tai tulevaisuusorientoitunut asiakirja kokonaisuudessaan on. Käsiteltävän aihepiirin tai tavoitteenasettelun mahdollinen poliittisuus ei vaikuttaisi määrittävän sitä, voiko normatiivista julkilausumaa pitää analyyttisena vai ei. Onkin kiinnostavaa huomata, että myös vahvasti normatiivis-poliittiset asiakirjat voivat tukeutua lähtötilanteen tarkkaan analyysiin. Poliittista selitysvoimaa monikeskuksisuuden tapauskohtaisesta määrittelystä? Retorisesti monikeskuksisuuden moniulotteisuus näyttäisi liittyvän erityisesti valittuun tarkastelun mittakaavaan. Monissa asiakirjoissa, julistuksissa ja lehtikirjoituksissa aluerakenteen piirteitä kuvattiin monikeskuksisuuteen liittyvin ilmaisuin, tekemättä jäsennystä tarkastelun mittakaavalle (esim. kaupunkiseudun sisäinen vs. valtakunnan tason monikeskuksisuus). Monikeskuksisuus-termi on yleisesti käytössä Euroopan unionin koheesiopolitiikasta käytävässä keskustelussa. Se mainitaan myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Kuitenkaan tutkijoiden välillä ei suinkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, onko monikeskuksisen aluerakenteen tavoittelu järkevää taloudellisen kilpailukyvyn, ympäristövaikutusten tai edes alueellisen tasapainon näkökulmasta. Eri puhetapojen näkökulmasta vaikuttaa siltä, että monikeskuksisuuden käsitteeseen on syytä suhtautua kriittisesti myös silloin, kun termillä pyritään kuvastamaan poliittista alueellisen tasapainon tavoitetta. Tutkimuksesta ei löydy selkeää määritelmää sille, mitä monikeskuksinen aluerakenne Suomessa merkitsisi. Monikeskuksisuus terminä on hyvin moniulotteinen, ja sen kulloinenkin merkitys riippuu kulloisistakin tavoitteista, asiayhteydestä ja etenkin tarkastelun mittakaavasta. Paikallisella tasolla sananmukaista monikeskuksisuus-termiä käytetään harvoin, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, että vaikka termillä pyrittäisiin kuvaamaan poliittista tavoitetilaa (esim. tasapainoinen aluerakenne), ei se ilman tarkempaa määrittelyä palvele paikallista ja käytännöllistä

70 70 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) suunnittelu- tai kehittämistyötä. Myös yleisen poliittisen tahtotilan kuvaamiseksi (vrt. ns. poliittinen monikeskuksisuus, Halbert 2008) termi on käsitteellisestä epämääräisyydestään johtuen ongelmallinen, ja kuvaa harvoin normatiivisia tavoitteita selkeästi. Jyväskylässä käsitteen avulla voitiin analysoida ja jäsentää aluerakenteeseen liittyviä erilaisia poliittisia tavoitteita. Tampereen ja Lahden seudut toimivat esimerkkeinä siitä, miten hyvin yleiselläkin tasolla voidaan viitata hyvin eriluonteisiin asioihin, riippuen kulloisenkin dokumentin tarkoituksesta ja tarkastelun mittakaavasta. Poliittisen tavoitteenasettelun kohdalla termin monitulkintaisuus ei ole omiaan nostamaan esiin aluerakenteeseen liittyvien päätösten poliittista luonnetta. Vaikka moniselitteiset termit voivat palvella konsensushakuista poliittista päätöksentekoa, ne kuitenkin saattavat piilottaa päätösten taustalla olevia (alue)poliittisia arvojännitteitä. Tässä mielessä analyyttinen monikeskuksisuus-puhe tukee poliittisten arvokysymysten avointa käsittelyä ja kytkeytyy siten niiden niin sanottuun agonistiseen käsittelyyn (vrt. Mouffe 2010). Agonismilla viitataan ristiriitojen avoimeen käsittelyyn, mikä edellyttää poliittisten päämäärien kuvailua selkein, yksiselitteisin termein. Mitä monikeskuksinen aluerakenne poliittisena päämääränä merkitsee?

71 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) TAPAUSTUTKIMUSKOHTEIDEN KONSEPTIEN ARVIOINTI 4.1 Monikeskuksisuuden ilmenemismuotojen (konseptien) arviointi Tapaustutkimuksissa tunnistettuja suomalaisia monikeskuksisuusden ilmenemismuotoja (konsepteja) ja niiden hyötyjä ja haittoja arvioitiin peilaamalla niitä ennalta asetettuihin arviointikriteereihin ja kriteereitä tarkentaviin mittareihin. Arviointikriteerit ovat arvioinnin perusta. Niillä on kaksoistehtävä. Toisaalta ne kuvaavat ja määrittelevät seurannan kohteen. Toisaalta ne toimivat arviointiperusteina. Arviointi tehtiin tilallisen ja strategisen monikeskuksisuuden ilmenemismuodoista. Diskursseihin pohjautuva monikeskuksisuus jätettiin arvioinnista pois, sillä se ei ole arvioitavissa samalla yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella tavalla kuin edellä mainitut. Tässä osiossa esitettävät arviointitulokset kuvaavat monikeskuksisuuden hyötyjä ja haittoja vain suhteessa asetettuihin kriteereihin ja vain tapaustutkimuksissa havainnollistuneiden monikeskuksisuuden erilaisten ilmenemismuotojen (konseptien) valossa. Jotkin muut kriteerit ja konseptit tuottaisivat siis todennäköisesti hyvinkin erilaiset arviointitulokset. Lisäksi on todettava, että arviointi on sananmukaisesti todennäköisten hyöty- ja haittavaikutusten suuntaa antavaa, tapaustutkimuksellista arviointia, eikä tässä arviointiosiossa ole pyritty analysoimaan eksakteja kausaliteetteja.

72 72 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Arviointikriteereiksi asetettiin ennen arvioinnin suorittamista monikeskuksisuuden suhde 1) ilmastonmuutoksen hillintään, 2) alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen, 3) alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteiden innovatiivisuuteen ja 5) kilpailukykyyn ja paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen. Kriteerit 1-3 muodostettiin AYI- jaoksen jo hankehaussa arvioinnin kohteiksi toivomien Ilmastonmuutoksen, alueiden toimivuuden ja verkostoituminen teemojen pohjalta. Kriteerit 4 ja 5 muodostettiin sekä teoreettisen osion että tapaustutkimusten tausta-aineistojen pohjalta. Kriteerien mittareiden laadinnassa on pyritty mahdollisimman monipuoliseen kattavuuteen, jotta tavoitettaisiin kokonaiskuva monikeskuksisuuden mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Arviointiosio sisältää sekä lähestymistapakohtaiset että kriteerikohtaiset arvioinnit. Arviointi suoritettiin pisteyttämällä kriteerien mittarit ja argumentoimalla pisteytyksiä laadullisesti. Arvioinnit tehtiin asiantuntija-arviointina niin, että kunkin konseptin tapaustutkimustiedon tuottajat vastasivat omien konseptiensa pisteytyksestä. Suuntaa antava ja laadullista analyysiä jäsentäväksi tarkoitettu pisteytys tehtiin ensin mittariston tasolla ja koottiin sen jälkeen kriteerikohtaisesti. Pisteytysskaalana käytettiin viisiportaista skaalaa: + 2 = erittäin myönteisiä vaikutuksia, + 1 = myönteisiä vaikutuksia, 0 = aineiston valossa neutraali; ei merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia, - 1 = kielteisiä vaikutuksia ja - 2 = erittäin kielteisiä vaikutuksia suhteessa ko. kriteeriin/mittariin. Lisäksi käytettiin kysymysmerkkiä (?) niiden mittarien osalta, joita ei ole arvioitavissa tapaustutkimusaineistojen valossa. Esimerkiksi monikeskuksisuuden tilallisen konseptin lähestymistavassa innovatiivisuus-kriteeriä ei ollut arvioitavissa kuin yhden mittarin osalta. Näin ollen sitä ei huomioitu kokoavissa pistekeskiarvoissa.

73 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 73 Kriteerikohtaiset ja konseptikohtaiset yhteenvedot Kriteereittäin vertailtuna Kielteisimmät monikeskuksisuuden vaikutukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen hillintään ja alueiden ja yhdyskuntarakenteiden toimivuuteen. Myönteisiä vaikutuksia on sitä vastoin arvioitavissa syntyvän erityisesti kilpailukykyyn sekä paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen. Vaikutukset alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön sekä innovatiivisuuteen ovat suhteellisen neutraaleja. Konseptikohtaisesti vertailtuna Monikeskuksisuuden myönteiset vaikutukset painottuvat strategisessa konseptissa vahvemmin kuin tilallisessa. Tilallisesta konseptista käsin tarkastellen vaikutukset on arvioitavissa astetta neutraalimmiksi tai kielteisemmiksi. Molemmista tarkastelukulmista käsin nähtynä myönteiset vaikutukset painottuvat kilpailukykyyn sekä paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen, ja puolestaan kielteiset ilmastonmuutoksen hillintään sekä alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen. Kielteisissä vaikutuksissa on tosin huomattavan suuri tarkastelukulmien välinen ero. Vaikutukset alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön ovat arvioitavissa molempien tarkastelukulmien kautta varsin neutraaleiksi.

74 74 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 4.2 Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään Vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään arvioitiin yhdeksällä mittarilla. Kokonaisuutena vaikutukset on arvioitavissa hyvin kielteisiksi. Tilallisesta ja strategisesta näkökulmasta tarkastellen monikeskuksisuuskonseptit näyttävät pikemminkin pirstovan kuin eheyttävän nykyistä alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kielteisimmät vaikutukset kohdistuvat kaupan suuryksiköiden suunnitteluun. Myönteisinä vaikutukset näyttäytyvät vain strategisessa tarkastelussa seututasoisten yhdyskuntarakenteiden eheytymisen, autoriippuvuuden lieventymisen ja raideliikenteen vahvistumisen osalta. Suurimmat hyödyt voidaankin saavuttaa raideliikenteen vahvistamisen avulla. Metropolitasolla raideliikenteen ensisijaisuutta pitkällä aikavälillä pidetään jo selvänä liikennepoliittisena linjana, joskin autoliikkumisen valta-asemaa sen ei silti nähdä horjuttavan kuin ainoastaan joillain keskeisillä tiheiden noodien yhteysväleillä keskusta-alueilta keskusta-alueille. Vastaavasti metropolisaatio näyttäisi tuovan kaupan kehitykseen yhä yliseudullisempia piirteitä suurine yksikkökokoineen ja koko metropolin (osa)alueen kattavine asiakaspohjineen. Myös ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä tarve vähentää liikkumista näyttää olevan ristiriidassa monikeskuksisuuskonseptien kanssa. Konsepteissa liikkumistarpeet nousevat usein esille uusien autoriippuvuutta lisäävien kaupallisten keskusten (kauppakeskusten) muodossa esimerkiksi etätyön sijasta. Vastaavasti ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä kaupan suuryksiköiden hallitun suunnittelun ideaali ei vaikuta konseptien valossa toteutumiseltaan todennäköiseltä. Tilallisen ja strategisen monikeskuksisuuskonseptin keskinäisen vertailun valossa varsinkin tilallinen tarkastelukulma näyttää nostavan esille kielteisiä vaikutusarvioita ilmastonmuutoksen hillintään. Konseptin näkökulmasta monikeskuksistuminen näyttää tuottavan uutta yhdyskuntarakennetta

75 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 75 vanhan hierarkisen päälle ja erilleen olemassa olevasta (palvelu)rakenteesta, mikä ei ainakaan lyhyellä aikajaksolla tue ilmastonmuutoksen hillinnälle tässä asetettujen mittareiden tavoitteita. Strateginen monikeskuksisuus tarjoaa myös mahdollisuuksia ristiriitaisille tulkinnoille: yhdyskuntarakenteen eheyttämistä voi tukea erityisesti strateginen uudelleenskaalaus, jos siihen liittyy hallinnollista/toimeenpanovaltaa (kuntaliitokset, seutuvaltuustot). Metropolitasolla vaikutus saattaa kuitenkin olla päinvastainen: asukkaiden houkuttelu esim. luonnonläheisien asuinympäristöjen ja pikkukaupunkimaisien palveluetujen avulla hajauttaa alueen rakennetta, mikäli työssäkäynti ja palvelutarjonta laajemmin muodostuvat yhä yliseudullisemmiksi/metropolin kattaviksi. Sama koskee myös autoriippuvuutta: tiiviskään, ehyt paikallisyhdyskunta ei tarjoa mahdollisuuksia auton käytön vähentämiseen mikäli arjen kannalta olennaisia toimintoja ei löydy omalta lähiseudulta. Hyvin suunnitellut liityntäyhteydet/-pysäköinnit voivat kuitenkin lieventää autoriippuvuuden voimistumistahtia.

76 76 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 4.3 Vaikutukset alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen Vaikutuksia alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen luotasi kahdeksan arviointimittaria. Monikeskuksistumiskehitys näyttää johtavan kokonaisuutena tarkastellen kielteisiin vaikutuksiin myös alueiden ja yhdyskuntarakenteiden toimivuuden osalta. Monikeskuksistumiskehityksen mahdollisesti tuoma muutos tuo ainakin lyhyellä aikajaksolla suurta institutionaalista epäselkeyttä ja heikentää näin ainakin hetkellisesti alueiden toimivuutta. Vuorovaikutusvirtojen kahdensuuntaisuuden ideaali ja hallinnon yksinkertaistumisen odotukset eivät arvioinnin mukaan täyty. Myös vaikutukset alueidentiteeteille ja paikalliskulttuureille on arvioitavissa kielteisiksi. Tämä johtuu siitä, että monikeskuksistumiskehitys pikemminkin purkaa vanhaa olemassa olevaa rakennetta. Myönteisiin vaikutuksiin monikeskuksistumiskehitys näyttää johtavan palveluiden saatavuuden parantumisena ja rakennemallityön kautta avautuvina mahdollisuuksina. Vaikutukset alueiden ja yhdyskuntarakenteiden toimivuuteen näyttävät kielteisimmiltä tilallisessa konseptissa ja lähempänä neutraalia strategisessa konseptissa. Tilallisessa mielessä monikeskuksisuus näyttäisi pikemminkin tuottavan kahdensuuntaisten sijasta yhdensuuntaisia virtoja, heikentävän joidenkin alueiden palveluita niiden keskittyessä suuryksiköihin, jotka ovat lisäksi usein irrallaan muusta yhdyskuntarakenteesta sekä heikentävän alueiden ja yhdyskuntien viihtyisyyttä lisääntyvän autoliikenteen ja kaupallisten yksiköiden massakulttuurin vuoksi. Strategisessa mielessä myönteisiä vaikutuksia kohdistuu palveluiden saatavuuden ohella MALP-idaalin mukaiselle toimintojen sekoittumiselle, elinympäristöjen viihtyisyyden lisääntymiselle ja yhdyskuntarakenteiden eheytymiselle seututasolla. Suurimmat hyödyt tulevat mahdollisiksi seutujen ja kaupunkien välisen kilpailun aikaansaamien konkreettisten parannusten (laadukkaampi asuinympäristöjen kaavoitus ja ylläpito, palvelujen kehittäminen) kautta, suurimmat haitat taas ovat nähtävissä monitasoisten hallinto- ja hallintajärjestelmien kehittymisen myötä

77 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 77 monimutkaistuminen on väistämätön seuraus eri tasoisten yhteistyö- ja hallintoverkostojen kehittämisestä entistä paremmin paikallisiin ja tapauskohtaisiinkin haasteisiin vastaaviksi. Asiat saattavat hoitua yhdellä tasolla sujuvammin mutta vastaavasti toisella tasolla koordinaation tarve lisääntyy ja järjestelmät monimutkaistuvat. 4.4 Vaikutukset alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön Vaikutuksia alueelliseen ja paikalliseen yhteistyöhön tarkasteltiin kahdeksan mittarin avulla. Mittareista neljän kohdalla päädyttiin myönteisiin vaikutusarvioihin, kolmen kohdalla neutraaleihin ja vain yhden kohdalla kielteisiin. Myönteisimpiä vaikutusten arvioidaan olevan keskusten verkottumisessa keskenään ja kuntarajat ylittävässä suunnittelussa. Esimerkiksi strateginen konsepti perustuu pitkälti juuri keskusten maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen verkostoitumiseen sekä kuntarajat ylittävään suunnitteluun. Tilalliseenkin monikeskuksisuuskonseptiin sisältyy ajatus hierarkioista pois pyrkimiseen. Verkostoitumiseen ja yhteistyön strategisiin avauksiin perustuva näkökulma luonnollisesti pyrkii tuottamaan positiivisia vaikutuksia. Verkostorakenteet kuitenkin heijastavat strategisen uudelleenskaalauksen myötä tavoiteltavia kilpailuetuja myös verkostojen sisällä, joten vahvat verkostotoimijat pyrkivät säilyttämään hierarkkisen asemansa. Sen paremmin metropolitason kuin seudullisenkaan tason suunnittelussa tai kuntien strategisessa suunnittelussa ei osallistumisen kysymyksiä tai yksilötasoa koskettavia kysymyksiä juuri tuoda esiin. Niinpä demokratian edistyminen on riippuvainen yhtäältä aktiivisimpien suurten toimijoiden linjauksista, toisaalta kansalaisjärjestöjen ja liikkeiden kyvystä ottaa osaa metropoli- ja seutuhallinnan verkostoihin siten, että ne aikaansaavat keskustelua ja toimintaa kansalaisten ja yksilöiden näkökulmista.

78 78 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Kuntarajat ylittävää suunnitteluyhteistyötä strateginen monikeskuksisuus ei itsestään selvästi tue, kuntaliitokset tuntuvat olevan kestävimpiä ratkaisuja ao. yhteistyön edistämiseksi. Metropolitasolla sen sijaan toimijoiden määrä on jo niin suuri, ettei yhteistyölle (ainakaan visionääriselle) ole esteitä. Suunnitelmien toteuttaminen saattaa puolestaan olla huomattavan haastavaa tälläkin tasolla. Monikeskuksistumiskehityksen myötä syntyvien verkostorakenteiden luonteeseen (tiheys, aktiivisuus ja monipuolisuus) ei tilallinen konsepti tarjonnut juurikaan kontribuutioita. Sitä vastoin strategisen konseptin tarkastelu osoitti, että se perustuu juuri verkostorakenteiden toimijoiden oleelliseen lisääntymiseen (tiheys), aktiivisuuteen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden monipuoliseen yhdistämiseen. 4.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteiden innovatiivisuuteen Alue- ja yhdyskuntarakenteiden innovatiivisuuskriteeri jaettiin seitsemään mittariin. Niistä kolmen arvioinneissa päädyttiin myönteisiin arvioihin, kolmen kohdalla neutraaleihin ja yhden kohdalla kielteisiin. On kuitenkin huomioitava että kokonaisarvioissa painottuu strateginen näkökulma, sillä tapaustutkimusten arviointiaineisto ei mahdollistanut tehdä innovatiivisuusarvioita tilallisesta monikeskuksisuudesta kuin yhden mittarin osalta. Erityisen myönteisinä monikeskuksistumisen vaikutukset heijastuvat institutionaalisen kapasiteetin vahvistumiseen. Strateginen monikeskuksisuuskonsepti perustuu vahvasti seudullisten, maakunnallisten ja ylimaakunnallisten ongelmien uusien toimintatapojen luomiseen, mikä vahvistaa ko. aluetasojen institutionaalista kapasiteetttia. Neutraaleiksi vaikutukset ovat arvioitavissa liittyen siirrettävissä oleviin toimintamalleihin ja ongelmien ratkaisumalleihin. Monikeskuksistumisen vaikutukset yhdyskuntarakenteiden ennakoivan ohjauksen ideaaliin näyttävät tilallisessa tarkastelussa kielteisiltä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että erityisesti kaupan toiminta on hyvin impulsiivista, mikä ei suuremmin helpota ennakointia.

79 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Vaikutukset kilpailukykyyn ja paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen Monikeskuksisuuden vaikutuksia alueiden ja yhdyskuntien kilpailukykyyn sekä paikalliseen ja alueelliseen kehitykseen arvioitiin kahdeksan mittarin kokonaisuutena. Seitsemän mittarin kautta vaikutukset arvioitiin myönteisiksi ja vain yhden kautta kielteisiksi. Myönteisiä vaikutuksia arvioitiin syntyvän erityisesti julkisten ja yksityisten investointien sekä alueiden ja yhdyskuntien vetovoimatekijöiden kautta. Esimerkiksi strategisessa konseptissa painottuu alueiden pyrkimys hyödyntää laajaa jopa ylimaakunnallista resurssipohjaa kilpailukyvyn ja kehityksensä vahvistamiseen. Investointien ohella tämä näyttäytyy myös väestöpohjan vahvistamisena ja siitä kilpailuna. Tilallisessa katsannossa samaan suuntaan vie palveluiden ja palvelurakenteiden aiempaa vahvempi kehittäminen, minkä odotetaan johtavan investointeihin ja väestövoittoihin. Strategisen monikeskuksisuuden tekijät kiinnittyvät useimmiten juuri elinkeinopolitiikkaan ja elinkeinojen kehittämiseen, sekä kilpailukyvyn parantamiseen kuvaamalla kaupunkiseudun/ maakunnan/metropolialueen yhtenäisenä, monikeskuksisena, dynaamisena, jne., mikä osaltaan vaikuttaa imagoon ja vetovoimaan. Toisaalta vahva elinkeinojen kehittämispolitiikka on houkute itsessään. Samalla uudelleenskaalaukset ja uudet yhteistoiminnan tasot antavat mahdollisuuksia uusille kehittämisen käytännöille niissä on kyse juuri kehittämismahdollisuuksien luomisesta. Keskeistä tässä on kuitenkin toimijoiden sitoutuminen ilman sitoutumista ei parhaastakaan toimintatavasta ole odotettavissa hyötyjä. Harvat neutraalit tai kielteiset vaikutukset näyttävät liittyvän alueiden kehityspotentiaaliin ja alueiden profiloitumiseen. Profiloitumisen vaikeus liittyy varsinkin strategisessa tarkastelussa esille nousevaan mittakaavojen uudelleenjärjestäytymiseen, mikä epäselkeyttää alueiden profiilia (imagoa) ainakin lyhyellä ajanjaksolla. Kehityspotentiaalia heikentää edellä kuvattu toimijoiden sitoutuminen, mikä näyttäytyi ainakin tapaustutkimusten valossa vähäiseltä.

80 80 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimushankkeessa on tehty moninäkökulmainen tarkastelu suomalaisen monikeskuksisuuden ilmenemismuodoista. Tutkimus muodostui kolmesta toisiinsa liittyvästä osasta. Teoreettis-empiirinen kirjallisuuskatsaus muodosti käsityksen niistä monikeskuksisuuden muodoista joihin tapaustutkimuksissa oli syytä perehtyä. Kolme tapaustutkimusta suoritettiin kukin omaa metodologiaansa seuraten, ottaen huomioon monikeskuksisuuden eri ulottuvuuksien vaatimat erilaiset lähestymistavat. Monikeskuksisuuden arvioinnin tarkoituksena oli kartoittaa arviointiproblematiikan soveltuvuutta teemojen tarkasteluun sekä luoda kuvaa monikeskuksisuuden eri ulottuvuuksien vaikutuksista eri kriteereillä arvioituna. Tavoitteena oli selkeyttää monikeskuksisuus-käsitettä ja antaa lähtökohtia entistä analyyttisemmälle käsitten käytölle. 5.1 Monikeskuksisuus tutkimusten ja teorioiden perusteella Tämän tutkimuksen perusteella monikeskuksisuuden määrittelyjä on mahdotonta esittää tyhjentävästi. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, että määrittelyssä voidaan lähteä rajallisesta joukosta erityyppisiä monikeskuksisuuksia. joilla on yhteisiä rakennuspalikoita. Teorioiden mukaan monikeskuksisuuden ominaisuuksina pidetään ainakin seuraavia: kahdensuuntaiset virrat toimintojen jakautuminen keskuksiin Kaupunkikeskuksien erikoistuminen ja toisiaan täydentävyys Alakeskuksien erikoistuminen Synergian saavuttaminen Toiminnallinen verkostoituminen Poliittinen verkostoituminen Nämä osatekijät olivat läsnä myös tutkituissa tapauksissa. Kahdensuuntaisten virtojen merkitys jäi suomalaisessa kontekstissa vähemmälle painoarvolle, mutta sekä toiminnallinen verkostoituminen että erilaiset keskusten erikoistumisen muodot osoittautuivat tärkeiksi monikeskuksistumisen ulottuvuuksiksi. Tärkeimmät havainnot liittyivät tilallisen tarkastelun esiin nostamaan uusien verkostonoodien syntymiseen edullisiin sijainteihin sekä eri toiminnallisten verkostojen tilallisen kehityksen eriytymiseen. Tällöin syntyvä monikeskuksisuus on useista eri tekijöistä riippuvaa ja näin ollen vaikeasti havaittavaa ja hallittavaa.

81 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 81 Monikeskuksisuus ilmenee eri tasoilla erimuotoisena, ja erityisesti se saa sisältönsä erilaisista toiminnan teemoista. Kirjallisuudessa monikeskuksisuuden tasoina pidetään keskeisesti seuraavia: intraurbaani kaupungin sisäinen tai kaupungin ja sen lähimmät alakeskukset sisältävä taso interurbaani tai intraregionaalinen seudullinen interregionaalinen kansallinen taso eurooppalainen suurten kaupunkiseutujen välinen taso Eri tasot ilmenivät tutkimuksessa parhaiten monikeskuksisuuspuheen analyysin kautta. Analyysin perusteella puhe monikeskuksisuudesta on useimmiten jäsentymätöntä Tällöin monikeskuksisuuden merkityssisällöt jäävät useimmiten epäselviksi, mikä on osaltaan hämärtänyt teeman ympärillä käytyä keskustelua. Institutionalisoituneet tasot määrittävät suurta osaa julkisen ja yksityisen sektorin toiminnasta, joten niiden merkitys monikeskuksisuuden muodostumisessa on kiistatta keskeinen. Strategisen monikeskuksisuuden näkökulmasta voidaan kuitenkin havaita myös uusien tasojen muodostamisen pyrkimyksiä: kaupungin sisällä on muodostumassa toiminnallisia monikeskuksisia rakenteita, ja kaupunkiseudun ja seudun tasojen väliin on syntynyt uusia kumppanuuksia, joilla pyritään sekä toiminnan mittakaavan muuttamiseen että yhteistyön dynaamiseen kehittämiseen. Myös metropolitaso, joka näyttäytyy sekä sisäisesti monitasoisena erilaiset verkostot muodostavat metropolialueen hallinnan kokonaisuuden että rajoiltaan alati uudelleen määrittyvänä, on institutionalisoitumisessaan vielä alkutaipaleella niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

82 82 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Uusien tasojen muodostamisen käytännöt ovat myös tarkoituksellisesti vakiintumista ja hallinnollistumista väistäviä. Uusien yhteyksien ja kokoonpanojen rakentamisella institutionaalisten tasojen väliin ja niitä leikaten voidaan saavuttaa joustavia ja toimintaa aktivoivia verkostoja ja toimintamalleja, joissa monikeskuksisuus määrittyy yhteen kuulumisen tahtotilan ja fyysisen ympäristön kehittämisen yhdistämisen kautta. 5.2 Johtopäätökset tutkimusosioittain Tilallinen monikeskuksisuus Erilaisten keskittymien muodostamat rakenteet ja keskittymien väliset suhteet määrittävät tilallisen monikeskuksisuuden tarkasteluja. Maakunnallisella tasolla korostuu kaupunkiverkon hierarkkinen rakenne, jossa keskuskuntien asema on korostetun vahva suhteessa ympäryskuntiin ja maakunnan reuna-alueisiin. Vaikka maakunnassa ja keskuskuntia ympäröivällä kaupunkiseudulla on monia keskuksia, kunnat eivät muodosta sellaista monikeskuksista kokonaisuutta, joka monikeskuksisuuden määritelmän mukaan edellyttäisi mm. kahdensuuntaisten virtojen ja toimintojen tasapuolisempaa jakautumista sekä toiminnallista erikoistumista ja täydentävyyttä. Kaupunkiseutujen monipuolista monikeskuksistumista ei suomalaisessa kontekstissa ole havaittavissa kokonaisvaltaisesti muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Osittaisia merkkejä kaupunkirakenteen muutoksesta, jossa rakenteessa tapahtuvia painopisteen muutoksia tapahtuu edullisten verkostosijaintien perusteella, on kuitenkin nähtävissä kaikilla tutkituilla kaupunkiseuduilla. Kaupunkiseudun sisäinen monikeskuksisuus ilmeneekin lähinnä kaupallisten toimintojen uusina keskittyminä, jotka hyödyntävät tieverkoston saavutettavuusominaisuuksia sijaintilogiikassaan. Suhteellisen lähellä toisiaan sijaitsevat pikkukaupungit voivat jossain määrin erikoistua palvelurakenteeltaan ja kykenevät näin ollen tarjoamaan verkostona kohtuullisen palvelutason laajalle alueelle. Toiminnallisen verkottumisen

83 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 83 mahdollisuus on sitä suurempi mitä kauempana pikkukaupunkien verkosto sijaitsee suurempien keskusten vetovoimakentästä. Strateginen monikeskuksisuus Eri mittakaavoihin asettuvat paikallistuvat yhteistyömuodot kuvaavat strategisen monikeskuksisuuden tasoja. Kaupunkiseudun, seudun, maakunnan ja valtakunnan tasot ovat institutionalisoituneita mittakaavoja. Kaupunkiseuduilla on monimuotoisia malleja toiminnalle näillä tasoilla. Nämä mallit (mm. Rakennemallit, kehittämisvyöhykkeet, erilaiset metaforista konkreettisiksi kehitettävät konseptit kuten metropolialue) muodostavat strategisen monikeskuksisuuden lähtökohdat. Kehittämistyössä eri tasojen erilaiset toiminnot, toimintatavat ja toimijatyypit, tasojen väliset kytkennät, sekä tasojen erillisyys aiheuttavat usein haasteita paikallisiin olosuhteisiin sopivimpien toiminnan tapojen, käytäntöjen, verkostojen ja yhteistyökumppanuuksien valinnalle ja luomiselle. Monikeskuksisuus kehittämis- ja suunnitteludiskursseissa Paikallisella tasolla sananmukaista monikeskuksisuus-termiä käytetään harvoin, mitä voidaan pitää osoituksena siitä, että vaikka termillä pyrittäisiin kuvaamaan poliittista tavoitetilaa (esim. tasapainoinen aluerakenne), ei se ilman tarkempaa määrittelyä palvele paikallista ja käytännöllistä suunnittelu- tai kehittämistyötä. Myös yleisen poliittisen tahtotilan kuvaajana termi on käsitteellisestä epämääräisyydestään johtuen ongelmallinen, ja kuvaa harvoin normatiivisia tavoitteita selkeästi. Retorisesti monikeskuksisuuden moniulotteisuus näyttäisikin liittyvän erityisesti valittuun tarkastelun mittakaavaan. Monikeskuksisuuden arviointi Tapaustutkimuksiin perustuvien asiantuntija-arviointien pohjalta monikeskuksisuuden suurimmat hyödyt näyttävät syntyvän alueiden ja yhdyskuntien kilpailukyvyn vahvistumisen sekä paikallisen ja alueellisen kehityksen vahvistumisen muodossa. Sitä vastoin monikeskuksistumisen haitat näyttävät kohdistuvan ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviin ponnisteluihin sekä alueiden ja yhdyskuntien toimivuuteen. Fyysisen monikeskuksisuuden suhdetta alue- ja yhdyskuntarakenteiden innovatiivisuuteen on vaikeaa arvioida. Strategisena ilmenemismuotona se näyttäisi kuitenkin ennemminkin lisäävän rakenteiden institutionaalista kapasiteettia ja tätä kautta innovaatiopotentiaalia kuin vähentävän sitä. Myös monikeskuksisuuden vaikutukset alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle ovat arvioitavissa myönteisiksi. 5.3 Tulkinnat, ehdotukset ja jatkotutkimuksen tarve Tunnistimme useita kansainvälisessäkin keskustelussa havaittua monikeskuksisuuden tilallista ja strategista ilmenemää (kantakaupunkien laajeneminen, hajakeskittyminen, metapolisaatio, metropolisaatio, temaattisten verkostojen kokonaisuudet, kaupunkiverkot, pehmeät ja kovat strategiset skaalaukset). Nämä monikeskuksistumisen muodot pyrkivät tavoittamaan tutkimuksessa havaittujen monikeskuksisuuden käytännön ilmentymien tärkeimmät elementit ottaen huomioon myös aiemmat määritelmät. Näkemys tilallis-strategisista monikeskuksistumisen määritelmistä on kuitenkin vielä alustava: yhtäältä tutkimuksen näkökulma on ollut tapauksiin keskittyvä, joten yleistyksissä koko suomalaiseen kaupunkiseutukenttään tulee osoittaa varovaisuutta. Toisaalta tarkoituksena on ollut nimenomaan avata tiettyjä, mielenkiintoisina pidettyjä näkökulmia monikeskuksisuus-käsitteen ymmärryksen laventamiseksi. Jotta monikeskuksisuuden kehittymistä voitaisiin käytännössä paremmin seurata ja siihen vaikuttaa halutulla tavalla, tulee määritelmistä ja puheesta muovata konkreettisia työkaluja. Kaupunkiseutujen suunnitteluun tarvitaan uusia suunnittelun sisältömalleja, jotka ylittävät sektorisuunnittelun tasot. Palveluverkon, liikenneverkon ja maankäytön (tai MAL) suunnittelussa suositeltava suuntaus on eri tasojen toiminnallinen integrointi. Integroidut ratkaisut edistävät mm.

84 84 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) toimintojen saavutettavuutta sekä vähentävät liikkumistarvetta. Uusien suunnitteluratkaisujen kehittäminen edellyttää totuttujen sektorikohtaisten suunnittelumallien uudelleenarviointia. Monikeskuksisuus muodostuu ennen kaikkea erityyppisistä prosesseista, joiden myötä sen ulottuvuudet tulevat näkyviksi. Kokonaisrakenteen painopisteen muutokset tapahtuvat lopulta paikallisten hankkeiden toteutumisen kautta. Suunnittelu on siten monimittakaavaista ja usein myös epälineaarista, kompleksisessa toimintaympäristössä tapahtuvaa. Sisältömallien lisäksi tarvitaankin prosessiosaamista. Yhteisten tavoitteiden ja konseptien muodostaminen sekä kuljettaminen eri suunnittelu- ja päätöksentekotasojen läpi edellyttää suunnittelun prosessimallien selkeyttämistä ja kehittämistä. Olennaista on prosessin ja laadun hallinta samanaikaisesti eri mittakaavallisilla ja institutionaalisilla tasoilla. Kilpailukykyä korostavassa strategiatyössä erityisesti kyky tehdä avauksia vakiintuneiden tasojen ohi, yli ja uusia tasoja rakentaen antaa mahdollisuuksia onnistumisiin. Samalla kuitenkin keskeiseksi tekijäksi muodostuu eri tasojen välisten suhteiden hallinta tarvitaan sekä välittäviä toimijoita että toimintatapoja, joilla eri tasot voivat olla molemminpuolisesti hyödyllisessä yhteydessä. Paikallisesti tärkeintä ovat tavat, jolla yliseudullisten julkisten ja yksityisen sektorin verkostojen hyödyt saadaan yhdessä tuottamaan seudun sisäistä laaja-alaista dynamiikkaa. Paikallisen kehittämistyön haasteena on säilyttää sellaiset monikeskuksisuuden yhteiset merkitykset, joiden avulla eri tasoilla ja erilaisissa verkostoissa toimivat yhteistyökumppanit ja muut osapuolet voivat muodostaa jaettuja käsityksiä kehittämisen ulottuvuuksista. Mikäli eri toimijoiden näkemykset hajautuvat, heikkenee monikeskuksisuuden selitys- ja strateginen voima käsite muuttuu epämääräiseksi, sisällöttömäksi tai moniselitteiseksi. Vaikka moniselitteiset termit voivat palvella konsensushakuista poliittista päätöksentekoa, ne kuitenkin piilottavat mahdollisia, taustalla olevia (alue)poliittisia arvojännitteitä. Sen sijaan analyyttinen monikeskuksisuus-puhe tukee poliittisten arvokysymysten avointa käsittelyä. Ristiriito-

85 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 85 jen avoin käsittely edellyttääkin poliittisten päämäärien kuvailua selkein, yksiselitteisin termein. Mitä monikeskuksinen aluerakenne poliittisena päämääränä merkitsee? Tilalliset ja strategiset näkökulmat monikeskuksisuuteen voivat toimia työkaluina, joiden avulla myös normatiivisen tavoitteenasettelun toimivuutta ja ymmärrettävyyttä voidaan kohentaa. Tutkimus osoitti, että vaikeimmin arvioitavissa ovat monikeskuksisuuden hyödyt, haitat ja vaikutukset monikeskuksisuupuheiden (diskurssien) osalta sekä monikeskuksisuuden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen innovaatiopotentiaaliin (aikaansaamaan lisäarvon). Näihin kohdistuva arviointitutkimuksellinen menetelmien kehittäminen olisi jatkossa tärkeää. Sama koskee monikeskuksistumisen vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävään ilmastotyöhön, mitkä arvioitiin tapaustutkimusten pohjalta varsin kielteisiksi. Edellä on kuvattu erityyppisiä monikeskuksistumisen muotoja, niistä tehtyjä tulkintoja ja määritelmiä, sekä laadittu tutkimustulosten pohjalta ehdotuksia siitä, millaisiin teemoihin monikeskuksisuuden määrittelyn ja analyyttisen käytön suhteen pitäisi kiinnittää huomiota. Huolimatta siitä, että tulokset eivät ole mitenkään tyhjentäviä eivätkä tuloksemme asetu määritelmänomaiseen muotoon, uskomme tutkimuksen tavoittaneen olennaisia ilmiöitä suomalaisesta monikeskuksisuudesta. Tarkastelu on tuonut esiin yhtäältä tarpeen analysoida monikeskuksisuutta tapauskohtaisesti ainakin kolmella eri taholla: tilallisina rakenteina ja toiminnan virtoina, strategisen toiminnan muotona, sekä poliittisena puheena. Näiden ulottuvuuksien analyysin ja niiden välisten suhteiden ymmärtämisen välttämättömyys koherentin kehittämistoiminnan edellytyksenä on tutkimuksen tärkein uusi havainto. Jatkossa tärkeää olisi sekä kehittää monitahoista monikeskuksisuuden tarkastelumetodiikkaa edelleen että soveltaa tutkimuksen näkökulmia laajemman, samantapaisen monikeskuksisuustutkimuksen kautta. Jokainen näkökulma ansaitsee myös tulla kehitetyksi itsenäisesti. Näin kykenemme kasvattamaan ymmärrystämme monikeskuksisuuden olemuksista ja tekemään viisaita päätöksiä kehittämisresurssien suuntaamisesta.

86 86 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Lähteet Ache, P., K. Jarenko, K. Kurunmäki, K. Nupponen, T. Hanell (2008): Small and medium sized cities in Europe Opportunity structures in the global metropolis system. Preparatory study on the possibilities to define development strategies for Lahti: Creating a distinct living and working environment. TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK, Espoo. Adolphson, Marcus (2009): Estimating a polycentric Urban Structure. Case Study: Urban Changes in the Stockholm region Journal of Urban Planning and Development, vol. 135, nro 1, ss Allmendinger, Phil & Graham Haughton (2007): The fluid scales and scope of UK spatial planning. Environment and Planning A 39:6, ss Alppi, Samuli (2008): Kauppa ja kaupunkien keskukset. Rakennettu ympäristö 3/2008, ss Alppi, Samuli & Ylä-Anttila, Kimmo (2007): Verkostourbanismi. Yhdyskuntasuunnittelu 2/2007 vol. 45. Ascher, François (1995): Métapolis. Ou l avenir des villes. Éditions Odile Jacob, Paris. Caniggia, Gianfranco & Maffei, Gian Luigi (2001): Interpreting basic building. Architectural composition and building typology. Alinea Editrice. Firenze. Davoudi, S. (2002) Polycentricity modelling or determining reality? Town and Country Planning, Vol.71(4), pp Davoudi, Simin (2003): Polycentricity in European Spatial Planning: From an Analytical Tool to a Normative Agenda. European Planning Studies, vol. 11, nro. 8, ss Dupuy, Gabriel (1991): L urbanisme des réseaux théories et méthodes. Armand Colin Editeur, Paris. Dupuy, Gabriel (1991): L urbanisme des réseaux théories et méthodes. Armand Colin Editeur, Paris. Dupuy, Gabriel (2008): Urban Networks Network Urbanism. DSP, Techne Press,Amsterdam ELLI= Etelä-Suomen maakuntien liittouma (2003): Etelä-Suomen toiminnallinen aluerakenne Verkostoitunut, yhteistyökykyinen ja monipuolisia vahvuuksia hyödyntävä Etelä-Suomi. Eskelinen, H. & M. Fritsch (2009) Polycentricity in the North-eastern Periphery of the EU Territory. European Planning Studies Vol. 17, No. 4, April 2009 Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. ESPON (2005): Nordregio (toim.) ESPON Potentials for polycentric development in Europe. Project report. Verkkojulkaisu: s/polycentricity/fr-1.1.1_revised-full.pdf. FCG Finnish Consulting Group Oy (2010a): Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. Loppuraportti Verkkojulkaisu: Suomen_kaupallinen_selvitys_2010.pdf FCG Finnish Consulting Group Oy (2010b): Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Loppuraportti Verkkojulkaisu: Fishman, Robert (1987). Bourgeois utopias The Rise and Fall of Suburbia. Basic Books, New York. Garreau, Joel (1991): Edge City. Life on the New Frontier. Anchor Books 1992, New York.

87 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 87 Hague, Cliff ja Karryn Kirk. (2003) Polycentricity Scoping Study. School of the Built Environment. Herriot-Watt University. Edinburgh. Lars Glanzmann, Nathalie Grillon, Christian Kruse, Alain Thierstein (2004). Polycentricity and metropolitan governance. A Swiss case study. Paper presented at ERSA 2004 congresss, Porto, Aug Graham, Stephen & Marvin, Simon (2001): Splintering urbanism. Networked infrastructures, technological mobilities and the urban condition. Routledge, London. Green, N. (2007). Functional Polycentricity: A Formal Definition in Terms of Social Network Analysis. Urban Studies 44, pp , Haggett, Peter (1965): Locational Analysis in Human Geography. Edward Arnold Ltd., London. Haggett, Peter & Cliff, Andrew D. & Frey, Allan (1977): Locational Analysis in Human Geography. Second Edition Volume I. Location models. Edward Arnold Ltd., London. Haggett, Peter (2001): Geography. Global Synthesis. Pearson Education, Harlow. Hall, Peter & Pain, Kathy (2006): The Polycentric Metropolis: learning from mega-city regions in Europe. Earthscan, London. Halbert, L. (2008): Examining the Mega-City-Region Hypothesis: Evidence from the Paris City- Region/Bassin parisien. Regional Studies, Vol. 42.8, pp , October 2008 Harvey, D. (1996). Justice, Nature and the Geography of Difference. Blackwell, Oxford. Henkilöliikennetutkimus (2006): Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus, Helsinki. Kloosterman, Robert C. & Musterd, Sako (2001): The Polycentric Urban Region: Towards a Research Agenda. Urban Studies. 2001, vol. 38, nro. 4, ss Lefebvre, H. (1991). The Production of Space. Blackwell, Cambridge, Mass. Mouffe, C. (2000). The Democratic Paradox. London: Verso. Musterd, S. & Zelm, I. van (2001). Polycentricity, households and the identity of places, Urban Studies, 38, pp Oswald, Franz & Baccini, Peter (2003). Netzstadt Designing the Urban. Birkhäuser, Basel. Mäntynen, J. (2010): Toimitusketjun hallinta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Luento , Koulutuskeskus Dipoli. Porter, M.E. (1990) "The Competitive Advantage of Nations", Free Press, New York, Santasalo, T & K. Koskela (2010). Vähittäiskaupan palvelujen ja markkinoiden kehitysselvitys Lahti - Asikkala - Heinola - Hollola - Nastola Orimattila. Lahden kaupunki. Sieverts, Thomas (1997): Zwischenstadt: Zwischen Ort Und Welt, Raum Und Zeit, Stadt Und Land. Braunschweig, Vieweg. Sieverts, Thomas (2003): Cities without cities. An interpretation of the Zwischenstadt. Routledge, London. Ylä-Anttila, Kimmo (2010): Verkosto kaupunkirakenteen analyysin ja suunnittelun välineenä. Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos, Tampere. Vandermotten, C., Halbert, L., Roelandts, M. and Cornut, P. (2008). European planning and the polycentric consensus: wishful thinking?, Regional Studies, 42, pp

88 88 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) KAUPUNKISEUTUJEN TILALLINEN MONIKESKUKSISUUS SUOMESSA Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy (2010a): Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. Loppuraportti Verkkojulkaisu: FCG (Finnish Consulting Group Oy) (2010b): Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkko Loppuraportti Verkkojulkaisu: Idea FinlandNet (2009): Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski raportti. Airix, Shop in ja Tilatakomo Oy. Verkkojulkaisu: Keski-Suomen liitto (2010). Pendelöintitiedot vuosilta 2007 ja Aineistot saatu sähköpostitse liitosta ja Lahti Päijät-Hämeen liitto (2010): Pendelöinti Päijät-Hämeen kunnissa vuonna Päijät-Hämeen verkkotietokeskus. Tilastokeskus, Verkkotietokeskus /2011. Santasalo Ky (2010): Vähittäiskaupan palveluiden ja markkinoiden kehitysselvitys Lahti, Asikkala, Heinola, Hollola, Nastola ja Orimattila. Verkkojulkaisu: D DFC E910F/$file/Lahti_kaupankehitys_ pdf. Tampere ja Ylä-Pirkanmaa Hynynen, Ari ja Kervinen, Minttu (2006): Kytkylä Ylä-Pirkanmaan kytkeytyvät kylät. Tutkimushankkeen loppuraportti. TTY/EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorio, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Tampere. Hynynen, Ari (2007). Verkostokyliä ja maisemakaupunkeja kytkeytyvän maaseudun suunnittelu. Yhdyskuntasuunnittelu 45:2, Hynynen, Ari; Korkka, Antti; Kuusinen, Seija ja Pylvänen, Riikka (2008): Pohjaslahti Verkostokylän asuin- ja palvelurakenteen kehittämissuunnitelma. Kytkylä 2 kehittämishanke. TTY/EDGE Kaupunkitutkimuslaboratorio, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry. Tampere. Hynynen, Ari (2009). Kytkeytyvän maaseudun suunnittelu. Esitelmä Ympäristöministeriön ja Kotiseutuliiton seminaarissa Asuinmaaseutu 2009 Tampereen Vapriikissa Hynynen, Ari; Kolehmainen, Jari ja Kervinen, Minttu (2009). Kohti uusien avauksien maisemakaupunkia. Ylä-Pirkanmaan alue- ja elinkeinorakenteen kehittäminen. Tutkimusraportti TTY/EDGE Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry, Työ- ja elinkeinoministeriön alueellinen maaseutuosio AMO. Tampere. Pirkanmaan liitto (2009): Suuri Vaikutusaluetutkimus Verkkojulkaisu: pirkanmaa.xetnet.com/fileadmin/pirkanmaa/pdf/aluekehitys/vaikutusalueselvitys.pdf. Pirkanmaan liitto (2010): Pendelöintitiedot ( ). Verkkopalvelu: 2/2011.

89 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 89 STRATEGINEN MONIKESKUKSISUUS Case Jyväskylä. Miten kuntien yhdistymisestä saadaan hyötyjä irti? Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen Jyväskylaän kaupunki Kunnallistieteen päivät Harvio, Susanna: Kehittämisvyöhykkeet aluekehittämisessä Kehityskäytäväseminaari, Jyväskylä. Harmaakorpi, Vesa, Helinä Melkas, Timo Pihkala, Tomi Tura & Tuomo Uotila: Päijät-Hämeen palvelurakenne tulevaisuustarkastelu. Päijät-Hämeen liitto A Hautamäki, Antti: Metropolialueen kilpailukykytutkimus. Elinvoimainen metropolis. Analyysi kilpailukyvyn uudesta perustasta ja sen merkityksestä metropolialueelle. Jyväskylän yliopisto. Luonnos Haveri, Arto & Teele Pehk: Verkostokunta johtamisen ja demokratian haasteena. Kunnallisalan kehittämissäätiö (2007). Haveri, Olli: Logistiikkakeskusten tie- ja ratayhteydet. Ratahallintokeskus, A 11/2007. Helin, Anu: Keski-Suomen alueellinen matkailuverkosto. Pro Gradu -tutkielma, Helmikuu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017 (MAL 2017) Mal-neuvottelukunta 1. Hernesniemi, Hannu & Martti Kulvik: Helsingin seudun klusterit sekä erikoistuminen bioteknologiaan ja logistiikkaan. ETLA keskustelunaiheita 1013 (2006). Hollolan kuntastrategia Valtuusto Ihmisten arki ei tunne hallinnon rajoja Yhteistyöllä Helsingin seutu menestykseen. Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen ehdotukset Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi. Sisäasiainministeriö. (2004). llmasto-ohjelma , Hollola Lahti Nastola. Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Jyväskylän kaupunkiseutu - kolmen seudun tiivistyvä toiminnallinen kokonaisuus. Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioivan työryhmän vierailu Jyväskylässä Jyväskylän seudun Liikenne Keski-Suomen ELY- keskus, Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja Airix Oy. Jyväskylän seudun Rakennemalli 20X0. Vaikutusten arviointi Airix Oy. Jyväskylä Äänekoski kasvualueen esisuunnitelma JYKES Oy, Ääneseudun kehitys Oy. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskuvaraportti. IdeaFinlandNet. Jämsä Jyväskylä Äänekoski - kehittämisvyöhyke, Ohjelmaehdotus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan. IdeaFinlandNet Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys, loppuraportti. Seurantaryhmä Uudenmaan liitto ym. Kaupunkiseutusuunnitelmien arviointi - terveiset Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Porin seuduille. Rakennusneuvos Matti Vatilo /Ympäristöministeriö. Kaupunkiseutusuunnitelmien palautetilaisuus Tampereella Kehittämisvyöhykkeen konkretisointi rakennemalleissa. Kimmo Vähäjylkkä. Kehittämisvyöhykefoorumi Jyväskylässä. Kehittämisvyöhykkeet aluekehittämisessä. Sisäasiainministeriön julkaisuja 22/2007, Alueiden kehittäminen. Kehykset hyvälle elinympäristölle. Lahden yleiskaavoituksen suuntaviivoja (2009).

90 90 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Keski-Suomen maakuntakaava (2009). Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 (2010). Kohti Etelä-Suomen aluerakenne 2030 visiota. Asumisen ja rakentamisen vision toteutuspolut. Etelä-Suomen maakuntien liittouma Koko Uudenmaan maakuntaohjelma Metropolimaakunnan toimintaympäristö ja muutosilmiöt - lähtökohtia ja kehittämishaasteita maakuntaohjelman laadinnalle. Uudenmaan liiton julkaisuja E 110, Kotikulma seudullista yhteistyötä rajattomasti. Päijät-Hämeen maakunnan parasta kaikille kunnille -hankkeen julkaisu 1/2007. Kuuma-kuntien kehitys- ja ympäristökuva, vaihe 1. raportti WSP LT-Konsultit Oy, A- Konsultit Oy, Tuomas Santasalo Ky. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia LAKES Lahden alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Lahden alueen kehittämisyhtiö LAKES, Lahden kaupungin korkeakoulupoliittiset linjaukset. Esittely valtuuston seminaarissa Jyrki Myllyvirta. Lahden kaupungin strategia 2025 (2009). Lahden kaupungin strategiatarkistus. Lahden kaupunki Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä, Jaakko Pöyry Infra, Strafica Oy Seutuvaltuusto Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Kaupan ja elinkeinoelämän näkökulma. Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä, Jaakko Pöyry Infra, Strafica Oy Lahden seudun kulttuuriklusteriselvitys (2005). Lahden yleiskaava Seminaari yleiskaavan selvityksistä Lahden yliopistokeskuksen toimintakertomus Lahti ja Lahden seutu vertaistensa joukossa. Tilastoraportti Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala. Pauli Mero Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen parantamisen suunnitelma. Mal-työryhmä, Yhdyskuntasuunnittelun teemaryhmä, Päijät-Hämeen PARAS-yhteistyöryhmä. Menestyvä metropolis. Metropolialueen kilpailukykystrategia. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Metropolialueelle kestävä aluerakenne. Uudenmaan liitto Metropolin hyvinvointi. DEMOS & Jyväskylän yliopisto, Miten luovat alat ovat rakentamassa Uutta Jyväskylää. Uusi Jyväskylä uusi mittakaava, uudet toimintakäytännöt. Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen, Jyväskylän kaupunki Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa Keski- Suomen liitto. Pirkanmaan maakuntakaava (2007). Pirkanmaan maakuntasuunnitelma 2025 (2009). Päijät-Hämeen kuntajakoselvitys. Katsaus teknisten ja Ympäristöpalveluiden nykytilaan Päijät-Hämeen maakuntakaava (2008). Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma 2035 (2009). Päijät-Hämeen yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys. Selvitysosat. Kuntajakoselvittäjät Osmo Soininvaara & Markku Lehto

91 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 91 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimus YTV Ruokolainen, Olli & Jari Kolehmainen: Strategisesti eheytyvä kaupunkiseutu? Näkökulmia Tampereen seudun rakennesuunnitelmatyöhön. Tampereen yliopisto, Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö. Sente-julkaisu 31 / Savisalo, Anssi, Tuula Palaste-Eerola & Seppo Mäkinen: Yhteinen metropolimme. Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan arkkitehtuuripoliittiset tavoitteet. Uudenmaan liitto (2009). Sivistystoimen teemaryhmä ohjausryhmän raportti Päijät-Hämeen PARASyhteistyöryhmä. Suomalaisten innovaatioiden maantiede. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Innovaatio 26/2009. Tampere virtaa. Sujuvan elämän suuri kaupunki. Vastuullisesti kehityksen kärjessä. Tampereen kaupunkistrategia Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia - luonnos Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Tampereen kaupunkiseudun strategia Seutuvaltuusto Tehtävä Suomelle! Miten Suomi ratkaisee maailman viheliäisimpiä ongelmia. Consider it solved. Maabrändiraportti TNS Gallup Oy:n Suuri vaikutusaluetutkimus Päijät-Hämeen asiointi ja vaikutusalueselvitys, Päijät-Hämeen liitto. Uuden maakuntakaavan käynnistämispäätöksen tausta-aineisto. Päijät-Hämeen liitto Uudet Urat rakennemuutostyöryhmä. Jyväskylän seutua koskeva väliraportti Työ- ja elinkeinoministeriö. Tolkki, Helena, Jenni Airaksinen & Arto Haveri: Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden sovellettavuus Suomessa. Helsinki Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TEM 047:00/2009. Vepsäläinen, Jukka, Joni Vainikka & Sanna Paakkunainen: Hämeen aluetalous. Kanta- ja Päijät- Hämeen toimintaympäristöanalyysi Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus 2008, Hämeen TEkeskuksen julkaisuja 11. Verkoston rakentaminen jatkuu. Aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen, Jyväskylän kaupunki. Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski kehittämisvyöhykefoorumi , Jyväskylä. MONIKESKUKSISUUDEN ILMENEMISMUOTOJA: ERILAISIA PUHETAPOJA Aineisto on jaoteltu seuduittain/maakunnittain. Jyväskylän seutua koskevan aineiston kohdalla luetteloon on lisätty myös teemoittainen väliotsikointi. Eteläporttiin liittyvä lehtiaineisto on nousevassa aikajärjestyksessä. Lähdeluettelosta (tutkimuskirjallisuus) poiketen tutkimusaineistoa ei ole aakkostettu julkaisijan tai julkaisun laatijan mukaan, vaan julkaisujen nimien tai aiheotsikoinnin mukaan. Poikkeuksen muodostavat hallinto-oikeudelliseen prosessiin liittyvät asiakirjat, jotka on aakkostettu asiakirjan laatijan mukaan (esim. "Korkein hallinto-oikeus" tai "Keski-Suomen maakuntaliitto"). Aineistoluettelon sisällys: 1 Jyväskylän seutu ja Keski-Suomi 1.1 Eteläporttiin liittyvä asia-kirja aineisto (ml. kaavoitusasiakirjat, oikeudelliset asiakirjat)

92 92 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 1.2 Eteläporttiin liittyvä lehtiaineisto 1.3 Strategisen suunnittelun aineisto (mm. Rakennemalli 20X0, KymppiR, yleiskaavahanke) 1.4 Maakunnallinen aineisto (ml. JJÄ-kehityskäytävä, maakuntasuunnittelu) 2 Lahden seutu 3 Tampereen seutu 4 Muu aineisto 1 Jyväskylän seutu ja Keski-Suomi 1.1 Eteläporttiin liittyvä asiakirja-aineisto Eteläportin kaupallinen selvitys. Loppuraportti Jyväskylän kaupunki & Finnish Consulting Group. < PDFtiedosto. Luettu Raportin tiivistelmä. Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset. Lokakuu Jyväskylän kaupunki & Ramboll. < PDF-tiedosto. Luettu Raportin tiivistelmä. Eteläportin yleiskaavan muutos, luonnosvaiheen palaute < PDF-tiedosto. Luettu Yhteenveto kaavaluonnoksen palautteesta. Eteläportin yleiskaavan muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma < PDF-tiedosto. Luettu Kaava-asiakirja. Eteläportin yleiskaavan muutos. Käsittelyasiakirja, Dnro 2494/07, Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta < Luettu Pöytäkirjaote. Eteläportin yleiskaavan muutosehdotus. Jyväskylän kaupunki. < > PDF-tiedosto. Luettu Kaavakartta. Eteläportti. Luo menestyspaikkasi. Jyväskylän kaupunki, tonttiosasto. < Luettu Esite. Jyväskylän kaupunki. Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön päätöksestä, jolla on vahvistettu Keski-Suomen maakuntakaava poiketen Keski-Suomen maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä. Käsittelyasiakirja, Dnro 1428/09, Jyväskylän kaupungin kaupunginhallitus. < Luettu Valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, pöytäkirjaote. Jyväskylän kaupunki. Vastaselitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle ympäristöministeriön ja Keski- Suomen liiton lausunnoista, jotka koskevat Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton valituksia maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä. < Luettu Vastaselitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kauramäen ideasuunnitelma, selostus. Jyväskylän kaupunki & Finnish Consulting Group. < PDF-tiedosto. Luettu Ideasuunnitelma. Kauramäen osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Jyväskylän kaupunki.

93 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 93 < PDF-tiedosto. Luettu Kaava-asiakirja. Keski-Suomen liitto. Lausunto- ja vastaselitys Keski-Suomen maakuntakaavasta < PDF-tiedosto. Luettu Vastaselitys Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Keski-Suomen liitto. Muutoksenhakupäätös. Keski-Suomen liiton valitus Korkeimpaan hallintooikeuteen ympäristöministeriön vahvistamatta jättämistä maakuntakaavakohteista, < PDF-tiedosto. Luettu Valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus. Päätös maakuntakaavan vahvistamista koskevista valituksista. Antopäivä < PDF-tiedosto. Luettu Korkeimman hallinto-oikeuden päätös perusteluineen. Ympäristöministeriö. Lausunto Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistamista koskevasta ympäristöministeriön päätöksestä tehdyistä valituksista. Päiväys < e504446&dalid= %2009:41:33&extension=pdf> PDF-tiedosto, Jyväskylän kaupungin www-sivut. Luettu Ympäristöministeriön lausunto Korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Ympäristöministeriö. Päätös Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistamisesta, N:o YM2/5222/2007. < Suomen_maakuntakaavan_vahvistuspaatos_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Ympäristöministeriön päätös, ml. Eteläportin vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen vahvistamatta jättäminen. 1.2 Eteläporttiin liittyvä lehtiaineisto Keskisuomalainen: 2006 Uusi kauppakeskittymä Jyväskylään. Talous , Keijo Lehto. Eteläportista Jyväskylän Ideapark. Talous , Keijo Lehto. Eteläportti symboloi Jyväskylän kasvamista. Pääkirjoitussivu Jyväskylä haastajana uuteen vuoteen. Kotimaa Tradeka mielii toista Euromarketia. Talous , Jorma Rahkonen. Investoinnit ilmentävät luottamusta Jyväskylään. Pääkirjoitussivu Metalliteollisuus kasvaa Jyväskylässä. Pääkirjoitussivu Senioriasuntoja ja sopivan vähän valonvälkettä. Kotimaa Rai Suihkonen Sukarin veto ei yllättänyt, mutta oliko Lepistö härski? Kotimaa-kolumni Nyt on tuhannen taalan paikka. Yritysmaakunta Tommi Salo. Jyväskylästä kauppakeskusten kaupunki. Pääkirjoitussivu Jyväskylän Ikea pelastaisi luonnon, ei muuta. Tänään-kolumni Seppälän imu vahvistuu entisestään. Kotimaa Rai Suihkonen. Tarvitaan asennemuutosta. Pääkirjoitussivu

94 94 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Markkinatalous huolehtii kauppakeskuksista. Pääkirjoitussivu Markethullutuksille on pantava piste Jyväskylässäkin. Mielipide Eteläportti tunnetaan nyt etelässäkin. Talouskolumni Jyväskylä vahvoilla tehdaskisassa. Talous Keijo Lehto. Liikepaikkojen kehittäjä varoittaa liiasta rakentamisesta. Tänään Jorma Rahkonen. Eteläportista tulossa totta. Kotimaa Jorma Rahkonen. Eteläportti etenee kuin juna. Talous Jorma Rahkonen. Tuuli pukkaa työpaikkoja. Talous Lauri Martinmäki. Työpaikkojen jättipotti. Talous Jorma Rahkonen. Asiakas maksaa investoinnit. Pääkirjoitussivu Jyväskylä ja NCC jatkosopimukseen Eteläportista. Talous Lauri Martinmäki. Kauppa jatkaa rakentamista. Talous Jorma Rahkonen. Keljoon muotiliikkeiden keskus. Talous Jorma Rahkonen. SRV siirtää Seppälän Portin liikekeskuksen rakentamista. Talous Jorma Rahkonen Vuosiennuste veikkaa taas pieleen vai miten se nyt on. Talouskolumni Eteläportin kaavasta yleisötilaisuus. Kotimaa Hei Eniro, KeskiSuomessa on tehty kuntaliitoksia. Talouskolumni Kiinteistömarkkina viilenee. Talous Eija Leinonen. Isoja liikehankkeita herätellään henkiin. Talous Jorma Rahkonen. Ehdottomasti puolesta tai vastaan! Mielipide Motonet etuajassa. Talous Jorma Rahkonen. Uusi kauppakeskus vahvistaa taas Jyväskylää. Pääkirjoitussivu Ministeriö torppaa maakuntien luontaista kasvua. Pääkirjoitussivu Ahneus on ilkeä ilmiö kirpputorillakin, ei vain valtionyhtiössä. Talouskolumni Jorma Rahkonen. Avoin kirje ministerille: Saako kauppaa kaavoittaa? Mielipide Oi suuri ja mahtava. Tänään-kolumni Juho Hämäläinen. Keljonkankaan luonto tuhottiin. Mielipide Eteläporttiin olisi ollut tulijoita. Talous miljoonaa sivu suun. Talous Jorma Rahkonen. Ei voittoa, ei kaljakoria. Mielipide Ministeriö toimi johdonmukaisesti. Mielipide Ministeri raottaa toivoa Eteläportille. Kotimaa Miksi ministeri mellastaa? Pääkirjoitussivu Peruskorjausta työpaikkojen puolesta. Mielipide Maakuntakaava kehittää KeskiSuomea. Mielipide Eteläportin hylkäys oli oikea päätös. Mielipide Eteläporttiin lisää virtaa. Talous Lauri Martinmäki.

95 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 95 Vääntö Eteläportista jatkuu. Kotimaa Pekka Ilonen. Nuorisotalo Eteläportin yhteyteen. Mielipide Tarkempia pelisääntöjä tarvitaan. Kotimaa Tuula Puranen. Kauramäelle vaaleanvihreää. Kotimaa Heljä Korpijoki. Pohjolan talo myytiin. Talous Jorma Rahkonen. Kasvun avaimia. Yritysmaakunta Pia Tervoja. Eteläportista eri mieltä. Mielipide Maakuntakaava ohjaa ja viitoittaa. Yritysmaakunta-kolumni, Juhani Tahvonen. KHO hylkäsi kaikki valitukset. Kotimaa Satu Kakkori Poikkeusluvat hyllylle. Kotimaa Esko Parkkila. Riittääkö asiakkaita? Talouskolumni Jorma Rahkonen. Eteläportin kaavaa yritetään uusin eväin. Kotimaa Antti Karpakka. Toivo Eteläportin kauppakaavasta elää. Kotimaa Kokouksesta tuli sirkus. Kotimaa Ira BlombergKantsila. 1.3 Strategisen suunnittelun aineisto (mm. Rakennemalli 20X0, KymppiR, yleiskaavahanke) Jyväskylän kaupungin kaavoitusohjelma Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut, kaavoitus. < PDFtiedosto. Luettu Kaavoituksen työohjelma. Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys (ELVIS) < PDF-tiedosto. Luettu Esiselvitys. Jyväskylän kaupungin yleiskaava, oikeusvaikutteinen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma < PDF-tiedosto. Luettu Kaava-asiakirja. Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X0. Airix ympäristö, Strafica, VTT. < aportti_hyv%e4ksytt%e4v%e4ksi_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallin loppuraportti. Jyväskylän seudun rakennemallikartta 20X0. < nemallikartta_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallin karttakuva. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Esittelyaineisto < nemallin_kalvoaineisto_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallin esittelyaineisto. Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X0 lähtötietojen yhteenveto < i_luonnos.pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallityön lähtötietoraportti.

96 96 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Jyväskylän seutu. Maankäytön rakennemalli 20X0. Julkilausuma Airix ympäristö & Jyväskylän seudun kunnat. < PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallityön välijulkaisu. Kaavoitusohjelma Jyväskylä. < e504446&dalid= %2015:31:09&extension=pdf> PDF-tiedosto. Luettu KaavoitukMOTsen työohjelma. Kaavoitusohjelma Jyväskylä. < e504446&dalid= %2008:34:08&extension=pdf> PDF-tiedosto. Luettu Kaavoituksen työohjelma. KymppiR Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelma & Miten maankäyttöä toteutetaan 2013>? < e504446&dalid= %2009:42:38&extension=pdf> PDF-tiedosto. Luettu Maankäytön toteuttamisohjelma. KymppiR Maankäytön toteuttaminen vuoteen Jyväskylän kaupunki, < PDF-tiedosto. Luettu Maankäytön toteuttamisohjelma. Uuden aallon Jyväskylä. Jyväskylän kaupungin kehitysaallot. Jyväskylän kaupunkistrategia < gia_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Strategiajulkaisu. 1.4 Maakunnallinen aineisto Idea FinlandNet. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. Airix ympäristö, Shop In Research, Arkkitehtitoimisto Tilatakomo. < PDF-tiedosto. Luettu Kehityskuvavaiheen raportointi. Idea FinlandNet. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke. Ohjelmaehdotus alueelliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan. < PDF-tiedosto. Luettu Raportti/kuvaus kehittämisvyöhykkeestä. Jyväskylä-Äänekoski kasvualueen esisuunnitelma Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma. Jykes Oy & Ääneseudun kehitys Oy. < PDF-tiedosto. Luettu Tiivis esisuunnitelma. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kaupunkiseudun markkinoinnin esisuunnitelma Kohateam Oy & Kaupunkiseutu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski. < PDF-tiedosto. Luettu Tiivis markkinointisuunnitelma/esite. Kehittämisvyöhyke tulevaisuuden markkinointivalttina. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhykefoorumi Kohateam Oy & Kaupunkiseutu Jämsä Jyväskylä Äänekoski. < PDF-tiedosto. Luettu Esitys/esite. Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavaselostus. Julkaisu A 26 Keski-Suomen liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maakuntakaavoituksen kaava-asiakirja.

97 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) 97 Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma. Julkaisu A 29 Keski- Suomen liitto. < PDFtiedosto. Luettu Maakuntaohjelma. Keski-Suomen maaseutustrategia Julkaisu B 154 Keski-Suomen liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maaseutukehittämisen strategiajulkaisu. Kolmen seudun tiivistyvä toiminnallinen kokonaisuus. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioivan työryhmän vierailu Jyväskylässä Jyväskylän kaupunkiseutu. < PDF-tiedosto. Luettu Esitys/esite. Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Julkaisu B 142 Keski-Suomen liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maakuntakaavoituksen tausta-aineistoa. Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Keski-Suomen maakuntasuunnitelma Julkaisu A 28 Keski-Suomen liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maakuntasuunnitelma. 2 Lahden seutu Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy LAKES. < Esite Lahden_alueen_kilpailukyky_ja_elinkeinosrategia_Low.pdf> PDF-tiedosto. Luettu Esite. Lahden kaupungin strategia Lahden kaupunki. < %20kaupungin%20strategia% pdf>. PDF-tiedosto. Luettu Strategia-asiakirja. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli Lahden kaupunkiseudun rakennemallityöryhmä & Jaakko Pöyry & Infra Strafica Oy. < 40.pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemallin loppuraportti. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma Päijät-Hämeen liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maakuntaohjelma. Päijät-Häme Maakuntasuunnitelma. Päijät-Hämeen liitto. < 035_valtuusto_ pdf> PDF-tiedosto. Luettu Maakuntasuunnitelma. Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategiaosa. Päijät-Hämeen liitto. < osa_tikkuversio.pdf> PDF-tiedosto. Luettu Maakuntasuunnitelman strategiaosa. 3 Tampereen seutu Kaupunkiseutu 2030 juttusarja. Helmikuu Tampereenseutu.fi-sivut (julkaistu myös Tampereen kaupunkiseudun paikallislehdissä). < sarja.pdf> PFD-tiedosto. Luettu Tekstikokoelma.

98 98 Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Aiesopimusehdotus, hyväksytty esopimusehdotus_26_11_2010%20hyv%20sh%2030_11_2010.pdf> PDF-tiedosto. Luettu MAL-aiesopimus seudun kuntien ja valtion välillä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Tampereen kaupunkiseutu & Pöyry. 5%a7_Rakennesuunnitelma_SH_24.3.pdf> PDF-tiedosto. Luettu Rakennemalliraportti. Pirkanmaa Pirkanmaan maakuntasuunnitelma. Sarja A, julkaisu 47, Pirkanmaan liitto. < PDF-tiedosto. Luettu Maakuntasuunnitelma. Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavaselostus. Pirkanmaan liiton julkaisu A 43. < Www-sivulle on koostettu linkit maakuntakaavan selostukseen, joka on jaettu kolmeen eri PDF-tiedostoon. Luettu Maakuntakaavan selostus. 4 Muu aineisto Muutokset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (Päätös muutoksista ). Ympäristöministeriö. < PDF-tiedosto. Luettu Rinnakkaisteksti Valtakunnallisille alueidenkäyttötavoitteille. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, maankäyttö- ja rakennuslaki, Opas 5, Ympäristöministeriö. < PDF-tiedosto. Luettu Asiakirja.

99 ISSN-L: ISSN: (verkkojulkaisu) ISBN: