OPAS KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI HIRVENSALMEN KUNNAN PERUSOPETUKSESSA
|
|
- Jari Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPAS KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI HIRVENSALMEN KUNNAN PERUSOPETUKSESSA
2 2 KOULUN ULKOPUOLINEN TOIMINTA Päivittäistä opetusta tapahtuu yhä enemmän luokkahuoneen ja koulun ulkopuolella. Lisäksi Koulun ulkopuolella voidaan järjestää tavanomaiseen opetukseen rinnastettavaa toimintaa esimerkiksi kouluretken, opintokäynnin tai leirikoulun muodossa. Luokkahuoneen ja koulun ulkopuolella annettavaa opetusta ja toimintaa pitää tukea ja se tulee nähdä positiivisena. Toiminnalla on mahdollista monipuolistaa ja syventää opetuksen sisältöjä, vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä edistää uusia työtapoja ja menetelmiä. Uusi ja autenttinen oppimisympäristö tai opiskelutilanne on omiaan parantamaan oppilaiden motivaatiota ja aktiivisuutta osallistua yhteiseen oppimiseen ja harjoitteluun. Parhaimmillaan koulun ulkopuolelle suunnattu toiminto nivoutuu tiiviisti luokassa opittuun teoriaan, rikastaa aiemmin opittua ja luo osallistujille palkitsevan ahaa- elämyksen. Pedagogisen näkökulman lisäksi tärkeää on myös luokan tai ryhmän yhteishengen ja yhteistyön vahvistaminen sekä vuorovaikutus ympäröivän tai vieraamman yhteisön kanssa. Kouluretken ja etenkin leirikoulun valmistelu ja suunnittelu on aikaa vievä ja työläs prosessi erityisesti opettajalle ja siihen osallistuville huoltajille, mutta myös oppilaille. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna koulun ulkopuolinen toiminta on kuitenkin kaikin puolin kannattavaa. Tämän oppaan tarkoituksena on vastata niihin kysymyksiin, joihin kouluretkeä tai leirikoulua suunnitteleva opettaja ja/tai huoltaja väistämättä törmää. Oppaasta on hyötyä myös päiväkodin retkiä tai vierailuja suunnitteleville henkilöille. Seuraavissa luvuissa käydään läpi erityisesti leirikoulun suunnitteluun ja järjestelyihin, vastuu- ja valvontakysymyksiin sekä varainhankintaan liittyviä seikkoja. On tärkeää muistaa, että koulun työsuunnitelmaan kirjattu koulun ulkopuolinen toiminta, eli esimerkiksi leirikouluun lähteminen, on aina opettajan päätös eikä hänellä ole velvoitetta tällaista matkaa järjestää. Matkan toteutuessa opettajalla on jakamaton vastuu matkalle osallistuvista oppilaista sekä heidän turvallisuudestaan. Siten opettajalla on päätäntävalta myös esimerkiksi matkakohteesta ja - järjestelyistä. Koulun työsuunnitelmaan kirjattu koulun ulkopuolinen toiminta Opintokäynti on enintään yhden koulupäivän pituinen, yhteen tai useampaan oppiaineeseen liittyvä tutustuminen määriteltyyn kohteeseen. Kouluretki on kuin opintokäynti, mutta se voi olla työjärjestykseen merkittyä yhtä koulupäivää pidempi ja sisällöltään myös sosiaalistava. Leirikoulu on 2-5 päivän kestoinen opetustapahtuma koulun ulkopuolella ja on sisällöltään sekä opetuksellinen että sosiaalistava.
3 3 1. LEIRIKOULUN TAI KOULURETKEN SUUNNITTELU 1.1. Toimintasuunnitelma ja muuta suunnittelussa huomioitavaa Mitä pidempikestoisempi, kauemmaksi suuntautuva ja vaativampi kouluretki tai leirikoulu on kyseessä, sitä huolellisemmin se tulee suunnitella. Aikatauluihin on hyvä varata joustovaraa ja jossain määrin tulisi olla laadittuna myös varasuunnitelmat, esimerkiksi äkillisten säämuutosten tai kuljetusten viivästymisten takia. Osallistujien turvallisuuden täytyy olla kaikessa toiminnassa etusijalla ja opettajan tulee aina olla tietoinen jokaisen oppilaan olinpaikasta. Keskeisten kysymysten joukossa kouluretkeä tai leirikoulua suunniteltaessa ovat 1) matkakohde sekä 2) varainhankinta. Matkakohteen valinnassa tärkeää on miettiä seuraavia kysymyksiä: ü Miten matkakohde palvelee luokan tai ryhmän oppimista ja millä lailla se nivoutuu osaksi tiettyä oppiainetta tai - aineita? ü Voidaanko matkakohteessa huolehtia oppilaiden turvallisuudesta? ü Onko matkakohde tälle luokalle/ryhmälle hyödyllinen ottaen huomioon oppilaiden ikä ja osaamistaso? ü Onko matkakohde realistinen arvioidut kustannukset ja matkat huomioon ottaen? ü Minkälainen palvelutaso matkakohteessa on? ü Onko matkakohteella suosiota oppilaiden, opettajien ja huoltajien keskuudessa? ü Onko matkakohteesta hyviä kokemuksia (muilla opettajilla)? Yhdessä matkakohteen haarukoinnin kanssa on oleellista miettiä sitä, kuinka matkan järjestämiseksi tarvittavat varat hankitaan. Varainhankinta ja sen onnistuminen määrittää usein myös matkakohteen. Lähtökohtana varainhankinnassa ja matkan maksamisessa on perustuslain takaama oikeus maksuttomaan perusopetukseen, joka tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia eikä siten opetukseen rinnastettavasta kouluretkestä tai leirikoulusta saa oppilaalta periä maksuja. Lisätietoja varainhankinnasta ja perusopetuksen maksuttomuudesta luvussa 3. Mikäli kouluretkeä suunnitellaan järjestettäväksi nopealla aikataululla eikä sitä ole ehditty kirjata lukuvuoden työsuunnitelmaan, tulee sivistyslautakunnan hyväksyä muutokset koulun työsuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma Kohteen ja varainhankinnan lisäksi suunnitteluun liittyy koko joukko muita seikkoja, joiden takia kouluretkeä tai leirikoulua suunnittelevien opettajien ja huoltajien tulee tehdä toimintasuunnitelma jo suunnitteluvaiheen aikana. Suunnitelma on hyvä laatia leirikoulukokouksen jälkeen. Sen tärkeys korostuu matkan haastavuuden mukaan. Normaalin koulupäivän puitteissa toteutettavista retkistä ei tarvitse täyttää leirikoulun/kouluretken toimintasuunnitelmaa. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi: ü vastuuopettaja sekä muut valvovat opettajat ja/tai huoltajat (vastuuopettajan lisäksi valvojia tulee olla vähintään yksi alkavaa 20 oppilasta kohti) ü retken tai leirikoulun kohde sisältäen perustelut kohteen valinnalle ü järjestämisajankohta ü matkareitti ja kuvaus matkajärjestelyistä ü majoitus- ja ruokailujärjestelyt ü turvallisuusjärjestelyt ü vakuutukset ü matkalle osallistuvat oppilaat ü koululle jäävien oppilaiden opetusjärjestelyt ü kustannusarvio ja rahoitusmuodot sekä suunnitelma siitä, mihin ja miten kerätyt varat käytetään matkan peruuntuessa ü matkan tavoitteet ja tavoitteiden integroiminen luokan tai tiettyjen oppiaineiden opetukseen ennen ja jälkeen matkan.
4 4 Kouluretkestä tai leirikoulusta saatavaan hyötyyn voi erityisesti vaikuttaa kiinnittämällä huomiota hyvään opetukselliseen valmisteluun ennen retkeä / matkaa. Matkakohteen selvittyä voidaan eri oppiaineissa paneutua esimerkiksi kohteen historiaan, kulttuuriin, luontoon tai ympäristöön. Myös matkan jälkeen on hyvä miettiä, miten uusia kokemuksia tai luotuja kontakteja voisi hyödyntää opetuksessa ja oppilaiden motivoinnissa. On suositeltavaa, että oppilaat laativat matkastaan matkakertomuksen. Matkaa suunniteltaessa vastuuopettajan tulee olla yhteydessä rehtoriin, joka myös hyväksyy toimintasuunnitelman Tiedottaminen, leirikoulukokous ja leirikoulutoimikunta Kouluretkestä tai leirikoulusta on hyvä tiedottaa huoltajia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kaikki ehtivät valmistautumaan ja miettimään osallistumistaan joko itse tapahtumaan tai sen valmisteluun. Kaikkien tiedotteiden tulee kulkea opettajan kautta ja tiedottamisen toimivuudesta on tärkeää huolehtia koko prosessin ajan. Huoltajilta on hyvä pyytää kuittaus tiedotteisiin. Leirikoulun suunnittelun alkaessa opettaja pitää leirikoulukokouksen, johon kutsutaan luokan huoltajat. Siellä kaikki voivat esittää ehdotuksiaan ja mielipiteitään matkakohteesta, matkajärjestelyistä, varainkeruusta ynnä muusta matkaan liittyvästä. Ennen leirikoulukokousta opettajan olisi kuitenkin hyvä tiedustella oppilailta heidän ehdotuksiaan matkakohteesta ja ottaa nämä ehdotukset esille leirikoulukokouksessa. Opettajan tulee leirikoulukokouksessa muistuttaa, että hän on leirikoulussakin virantoimituksessa ja hänellä on opettajan oikeudet ja velvollisuudet. Opettajalla on lopullinen päätösvalta matkakohteesta ja - järjestelyistä. Tärkeää on myös painottaa kaikkien sitoutumista suunnitteluun ja järjestelyihin, jotta leirikoulu toteutuu. Leirikoulun suunnittelua varten muodostetaan leirikoulutoimikunta, joka koostuu esim. 4-6 huoltajasta, jotka kokoontuvat opettajan kutsusta suunnittelemaan leirikoulua. Kaikille määritellään tehtävät ja vastuualueet, esimerkkinä kerättävien varojen vastuuhenkilöt (rahankeräyslaki edellyttää varojenkeruusta vastaavan henkilön nimeämistä, ks. luku ). Leirikoulutoimikunta päätetään leirikoulukokouksessa. Leirikoulutoimikuntaan valituille jäsenille kannattaa nimetä myös varajäsenet. Vaikka opettaja yksin päättää kouluretken tai leirikoulun järjestämisestä, on huoltajilla oleellinen rooli matkan suunnittelussa, järjestämisessä ja toteuttamisessa. Esimerkiksi varainkeruu vaatii huoltajilta huomattavasti aikaa, vaivaa sekä motivaatiota. Ilman huoltajien osallistumista ja tukea etenkin leirikoulun toteutuminen on epätodennäköistä Osallistuminen ja vapaaehtoisuus Kouluretket ja leirikoulut perustuvat vapaaehtoisuuteen sekä oppilaiden että opettajan osalta. Niihin osallistuminen ei ole velvollisuus. Opettajalla on omaan luokkaansa tai ryhmäänsä nähden päätäntävalta tällaisen matkan järjestämisestä tai siihen osallistumisesta. Myöskään oppilasta ei voi velvoittaa lähtemään mukaan koulupäivää pidemmälle kouluretkelle tai leirikouluun. Mikäli oppilas ei halua osallistua koulun ulkopuoliseen toimintaan, hänelle järjestetään opetusta omassa koulussa tällaisen tapahtuman ajaksi Matkakohteen valinta Perusopetuksen leirikoulukohteet sijaitsevat Suomessa. Edellä oleva linjaus matkakohteen valinnasta ei koske ystävyyskoulutoimintaa ulkomailla ja erillisiä kansainvälisyyskasvatushankkeita esim. Comenius- hankkeita. Matkakohde voi siis sijaita ulkomailla kun kysymyksessä on sivistyslautakunnan hyväksymä ystävyyskoulutoiminta tai erillinen kansainvälisyyskasvatushanke.
5 5 2. VASTUU- JA VALVONTAKYSYMYKSET 2.1. Opettajan oikeudet ja velvollisuudet Koulun ulkopuolisen toiminnan rinnastaminen opetukseen ja opettajan työaikaan edellyttää, että kouluretki tai leirikoulu on kirjattu opetussuunnitelmaan perustuvaan koulun työsuunnitelmaan. Opetushallitus linjaa asian näin: Perusopetusta koskevat säädökset edellyttävät, että opetuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy perusopetusta varten opetussuunnitelman. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on myös laatia opetussuunnitelmaan perustuva vuotuinen suunnitelma, jossa määrätään muun muassa opetustunneista, työajoista, opetuksen yhteydessä annettavasta muusta toiminnasta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta. Opetuksen käsite kattaa näin myös kaikki koulun työaikana toteutetut ja vuotuiseen suunnitelmaan kirjatut retket, vierailut ja muun vastaavan koulun ulkopuolella tapahtuvan toiminnan. Ne ovat yhdenvertaista koulun toimintaa muun opetuksen kanssa, joten niiden tulee olla oppilaalle maksuttomia, kuten lainsäädäntö edellyttää. (OPH 2006) Koulun työajan ja opetuksen ulkopuolella, eli viikonloppuina tai koulun loma- aikoina, toteutetut retket ja matkat eivät ole koulun toimintaa. Tällaiset matkat ja retket eivät ole opettajan työtä, vaan hän osallistuu niihin yksityishenkilönä. Kunnan vakuutukset eivät ole voimassa koulun ulkopuolisessa toiminnassa mikäli toimintaa ei ole hyväksytty koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Viikonloppuina tai loma- aikoina toteutettujen retkien ja matkojen osalta koulun vakuutukset eivät ole voimassa. Koulun työsuunnitelmaan kirjattu koulun ulkopuolinen toiminta, eli esimerkiksi leirikouluun lähteminen, on aina opettajan päätös eikä hänellä ole velvoitetta tällaista matkaa järjestää. Matkan toteutuessa opettajalla on jakamaton vastuu matkalle osallistuvista oppilaista sekä heidän turvallisuudestaan. Siten opettajalla on päätäntävalta myös esimerkiksi matkakohteesta ja - järjestelyistä. Hän voi esimerkiksi turvallisuuteen vedoten kieltäytyä tietyistä matkakohteista ja/tai tietyntyyppisestä matkaohjelmasta. Opettajalla on myös oikeus perua matka, mikäli matkalle lähtevä luokka tai ryhmä ei hänen mielestään suoriudu tulevan matkan haasteista. Perusopetuslain mukaan opettaja ei kuitenkaan voi rangaistusluontoisena seuraamuksena evätä matkaa yksittäiseltä oppilaalta, vaikka oppilas käyttäytyisi koulussa sääntöjen vastaisesti. Toisaalta opetuksen järjestäjän tulee kaikissa olosuhteissa huolehtia turvallisesta opiskeluympäristöstä, joka tarkoittaa tiedossa olevien, oppilaiden turvallisuutta vaarantavien uhkien ennaltaehkäisyä. Uhkatilanteet voivat liittyä myös oppilaiden käyttäytymiseen. Tällaisissa ongelmatilanteissa on järkevintä sopia matkalle lähtemisestä ko. oppilaan huoltajien kanssa. Työsuunnitelmaan kirjattu kouluretki tai leirikoulu on mukaan lähteville opettajille virkamatka, jolloin hän on oikeutettu työehtosopimuksen mukaisiin korvauksiin, kuten matkakorvauksiin ja/tai päivärahoihin. Opettaja on tällöin virantoimituksessa, ja hänellä on opettajan oikeudet ja velvollisuudet Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet Koulun työsuunnitelmaan kirjatussa koulun ulkopuolisessa toiminnassa, eli esimerkiksi kouluretkillä tai leirikoulussa, oppilaan tulee käyttäytyä samalla tavoin kuin koulussa. Koulun järjestyssäännöt sekä annetut ohjeet ovat voimassa. Oppilaalla on koulun ulkopuolisessa toiminnassa siis samat oikeudet ja velvollisuudet kuin koulussa järjestettävän opetuksen aikana. Mikäli oppilas matkan aikana rikkoo järjestyssääntöjä tai ei noudata annettuja ohjeita, voidaan hänet opettajan harkinnan mukaan palauttaa takaisin kouluun aikuisen valvojan saattamana. Tästä aiheutuvista lisäkustannuksista vastaavat oppilaan huoltajat tai oppilas itse. Järjestyssääntöjä rikkovaa oppilasta on kuitenkin pyrittävä ojentamaan ensisijaisesti toimintakohteessa. Koulu ei ole vastuussa oppilaan mukaan ottamista kadonneista tai rikkoontuneista henkilökohtaisista varusteista tai tavaroista.
6 Vakuutukset Opettajan vakuutusturva Koulun työsuunnitelmaan kirjatulle kouluretkelle tai leirikouluun (virkamatka) lähtevä opettaja on vakuutettu Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksella virallisen ohjelman mukaisessa toiminnassa Oppilaan vakuutusturva Koulun työsuunnitelmaan kirjatulle kouluretkelle tai leirikouluun lähtevä oppilas on vakuutettu kunnan ottamassa ryhmätapaturmavakuutuksessa ( / OP Vakuutus Oy) seuraavalla lailla: Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa opetussuunnitelman mukaisten luokkaretkien, tutustumiskäyntien jne. sekä leirikoulujen aikana. Hoitoturva 1682 euroa / tapaturma. Invaliditeettiturva on max 5046 euroa. Kuolinturva on 1000 euroa. Mikäli leirikoulu suuntautuu ulkomaille tulee oppilaille ottaa erillinen kertamatkavakuutus. Vakuutuksesta otetaan vain hoitokulut- osa. Vakuutus otetaan koko ryhmälle ja kustannukset sisällytetään leirikoulun kokonaiskustannuksiin. Vakuutus kattaa leirikoulun aikana tapahtuneen tapaturman ja sairastumisen. Lisäksi mikäli lääkäri niin toteaa, vakuutuksesta katetaan sairastuneen/vammautuneen tuominen kotipaikkakunnalle. Vamman hoitokulut korvataan ilman ylärajaa. Mikäli vamman hoito vaatii sairaalahoitoa, tämä vakuutus pitää sisällään ns. poistuontikustannukset kodin lähellä olevaan sairaalaan. Vakuutuksen hinta riippuu matka- ajasta sekä matkustavan ryhmän koosta. Huoltaja voi itsenäisesti oman harkintansa mukaan ottaa oppilaalle myös matkatavaravakuutuksen tai muita vakuutuksia Valvojien/huoltajien vakuutusturva Koulun työsuunnitelmaan kirjatulle kotimaahan suuntautuvalle kouluretkelle tai leirikouluun mukaan lähtevä valvojana toimiva huoltaja on vakuutettu kunnan ottamassa ryhmätapaturmavakuutuksessa. 3. VARAINHANKINTA 3.1. Perusopetuksen maksuttomuus Suomen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa on kyse subjektiivisesta oikeudesta, ei periaatteesta. Maksuttomuus tarkoittaa sitä, että opetuksesta ei saa aiheutua oppilaalle kustannuksia. Perustuslaki (6 ) sisältää myös säännökset yhdenvertaisuudesta ja kieltää ihmisten asettamisen eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Taloudellisesta asemasta riippumatta kaikilla lapsilla on oikeus perusopetuslaissa tarkoitettuun opetukseen. Näin oppilaalta ei saa periä maksuja opetukseen rinnastettavasta kouluretkestä tai leirikoulusta. Koulujen opetussuunnitelman ja vuotuisen työsuunnitelman mukaisen retki- ja vierailutoiminnan järjestämisestä aiheutuneet kuljetus- ja pääsymaksukulut ovat osa kunnan opetustoimen kustannuksia. Resurssien myöntäminen on aina tapauskohtaista, mutta pääsääntöisesti pidempien kouluretkien tai leirikoulujen järjestäminen vaatii lähes aina luokan oman varojenkeruun Varainhankinnan säännöt Kouluretkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varainkeruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella
7 7 oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen työsuunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen. Esimerkiksi tietylle luokalle tai ryhmään kesken leirikoulun suunnittelun ja varojenkeruun saapunut oppilas on tasavertaisessa asemassa muiden matkalle lähtevien oppilaiden kanssa, eikä häntä voida velvoittaa mihinkään työ- tai rahakorvaukseen matkalle lähdön edellytyksenä. Kerättäville varoille tulee avata luokan nimellä pankkitili (kunnan y- tunnusta ei saa käyttää). Tilistä vastaa huoltajien leirikoulutoimikunnan jäsenten (ks. luku 1.2.) keskuudesta valittu henkilö. Hänen lisäkseen jollakin toisella huoltajalla sekä vastuuopettajalla on käyttöoikeus pankkitiliin. Pankkitilin avaamista varten pankille tulee toimittaa selvitys matkaa koskevan ryhmän jäsenistä, rahankeräyksen tarkoituksesta ja ryhmän keskenään sopimista tilinkäyttöoikeuksista. Lisätietoa tilin avaamiseen liittyvistä käytännön asioista voi tiedustella pankista. Rahoja ei saa säilyttää luokassa, koulurakennuksessa, kotona tai missään muualla kuin pankissa, johon ne tulee ensisijassa tallettaa. Varkaus- tai onnettomuustapauksissa koulun / kunnan vakuutus ei korvaa menetettyä omaisuutta. Varainkeruun osalta edellinen ei koske yksittäisten ja kustannukseltaan pienten, koulupäivän sisällä tehtävien opintokäyntien varainkeruuta. Eli opettaja voi kerätä ja säilyttää näitä varten kerättyjä varoja lukitussa tilassa koululla. Kerättävistä varoista vastaa siis aina 2-3 henkilöä, jotka on valittu huoltajien keskuudesta. Varojenkeruusta vastaavien henkilöiden vastuulla on huolehtia maksujen ja käteisen rahan ohjautumisesta luokan avaamalle tilille sekä kirjanpidosta. Opettaja ei voi olla vastuussa varainkeruusta tai matkatilin hoitamisesta. Opettajan tulee kuitenkin olla tietoinen varainkeruun tavoista sekä matkatilin kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta. Ikävien yllätysten välttämiseksi opettaja voi ohjeistaa huoltajia tekemään kirjallisen sopimuksen yllä mainituista varainhankinnan pelisäännöistä ja vastuuhenkilöistä heti leirikoulun suunnittelun alkaessa. Kerättävät varat ovat luokan tai ryhmän yhteisiä, mikä tarkoittaa sitä, että kunkin varainkeruutapahtuman jälkeen niiden käyttöoikeus on yhteinen eivätkä varainkeruuseen osallistuneet henkilöt voi saada mitään osaa kerätyistä rahoista takaisin, vaikka toimintasuunnitelmaan kirjattu matka jonkin oppilaan kohdalla peruuntuisi. Esimerkiksi tietyn oppilaan kohdalla matkan peruuntumiseen johtava poismuutto tai koulun vaihtaminen ennen matkaa ei oikeuta oppilasta saamaan hyvitystä yhdessä kerätyistä varoista. Jos kaikki matkalle lähtijät ovat sitoutuneet lahjoittamaan yhteiseen matkakassaan tietyn summan rahaa ja ennen lähtöä jokin oppilas ei pysty osallistumaan matkalle, niin vastuuopettaja voi harkintansa mukaan palauttaa kyseiselle oppilaalle lahjoitusta vastaavan rahasumman vain siinä tapauksessa, että peruuntumisesta ei aiheudu minkäänlaisia kuluja. Mikäli suunniteltu matka peruuntuu koko luokan osalta, ja siihen on jo ehditty kerätä varoja, tulee rahat käyttää matkalle aikoneen luokan tai ryhmän yhteiseen toimintaan. Varainkeruu etenkin leirikoulua varten on pitkä prosessi, joka kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen matkan toteuttamisajankohtaa. Tavoitteeksi varainkeruussa kannattaa ottaa hieman arvioituja kuluja suurempi summa, sillä ylimääräinen raha on helppo käyttää luokan muuhun toimintaan, kun taas vajaa budjetti voi johtaa matkan peruuntumiseen. Rahaa tulee varata riittävästi myös matkalle lähtevien opettajien ja/tai valvojien matkan maksamiseen. Varainhankintaa toteutettaessa on hyvä muistaa tehdä kaikki sopimukset kirjallisina, esim. eri yhteistyötahojen kanssa. Leirikoulutoimikunnan jäsenet tai muut huoltajat eivät voi tehdä sopimuksia luokan, koulun tai kunnan nimellä. Varainkeruuseen osallistuvat henkilöt eivät myöskään saa kierrättää kunnan tilin kautta leirikoulun varainhankinnasta aiheutuvia kustannuksia arvonlisäveron välttämiseksi. Koulu tai huoltajat eivät esimerkiksi voi tilata kunnan nimellä sukkia, pesuaineita tai muuta vastaavaa ja myydä niitä voitolla matkakassan kartuttamiseksi. Ainoastaan varsinaisesta leirikoulusta tai kouluretkestä aiheutuvista kustannuksista (matkat, majoitus yms.) voidaan vähentää arvonlisävero, kun kunta on toiminut tilauksen tekijänä (ks. luku 3.4.).
8 Varainhankintatavoissa huomioitavaa Verovelvollisuus Kun kyseessä ei ole yleishyödyllinen yhteisö tai elinkeinotoiminta, leirikoulun varainkeruusta saatu tuotto ei ole lain mukaan veronalaista tuloa silloin, kun varainhankinta on pienimuotoista, saatu tuotto ei ole palkkaa ja koulu osallistuu varainhankintaan esimerkiksi ohjaamalla tuoton sellaiselle tilille, josta maksetaan leirikoulun kustannuksia. Varainhankinta koulun opetukseen liittymättömiä matkoja yms. varten ei ole verovapaata (Verohallinnon ohje, drno 508/32/2005). Verohallinnon mukaan (ohje drno 939/420/2011) koululuokka, työyhteisö tai harrastusryhmä voi järjestää arpajaislain 27 :n edellytyksin pien- tai miniatyyriarpajaisia tavara- arpajaisina. Jos tällaisten arpajaisten tuotto on alle 3333,33 euroa, arpajaisveroa ei tarvitse maksaa Luvanvaraisuus Rahankeräyslain 5 :n mukaan koululuokat, päiväkotien ryhmät tai muut opinto- ja harrasteryhmät saavat kerätä opiskelu- tai harrastustoimintansa edistämiseen varoja ilman rahankeräyslupaa. Keräyksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä tulee lain mukaan näissä tapauksissa aina vastata nimetty, täysivaltainen henkilö. Arpajaislain 27 :n mukaan koululuokka tai sitä vastaava opintoryhmä voi ilman arpajaislupaa opiskelun tai opiskelua tukevan harrastustoiminnan edistämiseksi toimeenpanna tavara- arpajaiset, jos arpajaisten toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa täysivaltainen henkilö. Arpajaisten tulee olla pienarpajaiset, joka tarkoittaa sitä, että arpojen yhteenlaskettu myyntihinta on enintään euroa ja arpojen myynti ja voittojen jako tapahtuu samassa tilaisuudessa. Mikäli lupa tarvitaan, tavara- arpajaisluvan saaja ei saa arpoja ostamalla itse osallistua toimeenpanemiinsa tavara- arpajaisiin. Lisätietoa arpajaisluvasta voi kysyä poliisin lupapalveluista Tilausten tekeminen ja laskujen maksaminen Leirikoulutoimikunnalla tai muilla huoltajilla ei ole oikeutta tehdä minkäänlaisia tilauksia kunnan nimissä. Kun retkeä suunnitteleva luokka ja sen toimintaa ohjaava leirikoulutoimikunta on löytänyt sopivan kohteen ja on tekemässä tilausta retken matkoista, majoituksista ja ohjelmapalveluista tulee toimia seuraavalla tavalla: 1. Koulussa tilausoikeudet omaava henkilö tekee tilauksen (opettaja/rehtori/vararehtori/koulutoimen toimistosihteeri) 2. Tilatusta palvelusta pyydetään lähettämään lasku koulun osoitteeseen koulun loma- ajat huomioiden 3. Retken / leirikoulun vastuuopettaja suorittaa maksun leirikoulutililtä 4. LEIRIKOULUN TAI KOULURETKEN KULKU 4.1. Vastuuopettajan yksityiskohtainen matkasuunnitelma Suunnitteluvaiheessa laadittua toimintasuunnitelmaa (ks. luku 1.1.) täydennetään tarkemmassa matkasuunnitelmassa. Se tulee laatia noin 1-3 kuukautta ennen matkan alkua ja siinä tulee olla mm. seuraavat asiat: ü tarkka aikataulu (huomioi joustovara yllättävien tilanteiden varalta) ü kuljetukset (ks. luku 4.3.) ü majoitus ü ruokailu
9 9 ü turvallisuusjärjestelyt ü varasuunnitelmat yllättävien tilanteiden varalta ü erityistä huomiota tai ruokavaliota tarvitsevat oppilaat ü eri valvojien vastuualueet ja työnjako ü valvomisen organisointi (kaikki leirikouluaika on valvottua, myös vapaa- aika ) ü toimintasuunnitelmassa olevien tietojen huomioon ottaminen ja päivittäminen Muuta huomioitavaa: ü mikäli kohteessa uidaan, varmista osallistujien uimataidon taso ja valvonta ü osallistujien ohjeistus hätätilannetta varten (tulipalo, eksyminen kaupungilla/metsässä, tapaturma jne.) ü maastossa liikuttaessa tulee pitää mukana ensiapulaukkua ü ulkomaille suuntautuvan matkan tapauksessa erityisen tärkeää on muistaa huolehtia passi- ja viisumiasioista, mahdollisista rokotuksista, valuutanvaihdosta sekä muista oleellisista käytännön järjestelyistä ü kunnan ottamien vakuutusten vakuutustodistukset tulee ottaa mukaan retkikohteen maan kielisinä. Matkasuunnitelma on rakenteeltaan ja ottaen huomioon yllä mainitut seikat sisällöltään vapaamuotoinen Leirikoulusopimus Mikäli kyseessä on leirikoulu, oppilaat sitoutuvat ennen matkalle lähtöä yhdessä sovittuihin pelisääntöihin, joiden rikkomisesta seuraa määrätyt rangaistukset. Vakavimmassa tapauksessa oppilas voidaan lähettää valvottuna kotiin ennen matkan suunniteltua päättymistä oppilaan omalla tai hänen huoltajiensa kustannuksella. Oppilas ja huoltajat sitoutuvat yhteisiin pelisääntöihin allekirjoittamalla leirikoulusopimuksen (ks. Liite 2), joka toimitetaan matkasta vastaavalle opettajalle hyvissä ajoin ennen matkaa Kuljetukset Matkustettaessa tärkein asia on oppilaiden ja muiden mukana olevien turvallisuus. Turvallisuusnäkökohdat huomioiden voidaan valita edullisin, tarkoituksenmukainen liikenneväline joukkoliikenteen ja tilauskuljetuksen välillä. Kunta voi vähentää kuljetusten kustannuksista arvonlisäveron, mutta tämä edellyttää sitä, että tilauksen on tehnyt henkilö, jolla on oikeus tilaamiseen, on noudatettu kunnan kilpailutuspäätöstä ja lasku on sekä asiatarkastettu että hyväksytty voimaan tulleen lain mukaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kuljetuksissa tulee käyttää ainoastaan alkolukolla varustettuja ajoneuvoja. Tilausautoissa tulee olla myös turvavyöt. Kaikki retkeen, leirikouluun ym. liittyvät varaukset/tilaukset tehdään koulun toimesta. Huoltajilla ei ole oikeutta tehdä kunnan puolesta kuljetuksiin tai mihinkään muuhunkaan liittyviä tilauksia tai hankintapäätöksiä. Koulutoimiston toimistosihteeri avustaa tarvittaessa kuljetusjärjestelyissä. Hinta- arvio pyydetään kaavaillusta matkasta liikennöitsijältä. Lisäksi tulee muistaa, että kunnan vakuutusturva on voimassa ainoastaan kunnan järjestämillä matkoilla. Mikäli luokka aikoo käyttää julkista liikennettä (vuoroautoa), on liikennöitsijälle hyvä ilmoittaa matkan ajankohta ja osallistujamäärä kaksi viikkoa ennen matkan alkamista, jotta kyseisillä vuoroilla on riittävän kokoiset autot/lisäautot. Vuoroautossa matka maksetaan erillisellä ryhmämatkalipulla mennen tullen. 5. KANSAINVÄLISET VAIHTO- JA YHTEISTYÖOHJELMAT KOULUILLE (CIMO) Koulujen luokat tai aineryhmät voivat hyödyntää myös monia Opetushallitukseen vuoden 2017 alusta kuuluvan CIMO:n (Kansainvälisen liikkuvuuden keskus) organisoimia vaihto- ja yhteistyöohjelmia. Ohjelmiin haetaan hankerahoitusta CIMO:sta, joka määrittelee miten ja mihin saatuja avustuksia voi käyttää.
10 10 Kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin osallistuttaessa pätevät luvussa 2 kuvatut vastuu- ja valvontakysymykset sekä vakuutusturva. Matkalle lähtevän luokan tai ryhmän vastuuopettajan tulee huolehtia myös matkajärjestelyiden huolellisesta suunnittelusta ja tiedottamisesta muistaen erityisesti osallistujien turvallisuuteen liittyvät näkökohdat (ks. luku 1. ja luku 4.). Lisätietoa koulujen vaihto- ja yhteistyöohjelmista voi kysyä CIMO:sta; 6. MAHDOLLISET ONGELMATILANTEET RATKAISUEHDOTUKSINEEN 1) Kouluretken tai leirikoulun kohteesta ei päästä yksimielisyyteen. à Viime kädessä opettaja tekee päätöksen. Hänen hyväksymistään vaihtoehdoista voidaan tehdä äänestys luokan ja/tai huoltajien kesken. 2) Yksittäinen oppilas tai huoltaja ei osallistu varainhankintaan. à Perusopetus on lakisääteisesti maksutonta, joten ketään ei voida velvoittaa mukaan varainhankintaan. Osallistujille on hyvä tehdä selväksi, että leirikoulun suunnittelu on yhteinen projekti, joka toteutuu varmimmin siten, että kaikki osallistuvat sen valmisteluun. Näin ollen on pitkälti vanhemmista ja heidän aktiivisuudestaan kiinni haluavatko he suoda luokalle mahdollisuuden leirikouluun. Esimerkiksi leirikoulukokouksessa tai pian sen jälkeen huoltajilta voidaan pyytää alustava kirjallinen sitoumus omasta osallistumisestaan leirikoulun suunnitteluun ja varainhankintaan. Tällöin on todennäköisempää välttyä sellaisilta ikäviltä yllätyksiltä, että jonkun kieltäytyminen varainhankinnasta aiheuttaa kaikissa ketjureaktion ja matka peruuntuu. 3) Suunnitteluun ja/tai varainhankintaan ei osallistu tarpeeksi henkilöitä. à Opettaja päättää siitä, kuinka monen oppilaan/huoltajan on osallistuttava matkan suunnitteluun ja/tai varainhankintaan, jotta matka voidaan toteuttaa. Reiluinta ja yksinkertaisinta olisi, että kaikki matkalle lähtijät osallistuvat tai muutoin matkaa ei järjestetä. 4) Varainhankinta tuottaa vähemmän rahaa kuin suunnitelmissa arvioitiin. à Tällaisessa tapauksessa tulee miettiä esim. matkakohteen vaihtamista, matkan keston lyhentämistä, siirtämistä tai perumista. Suunnitteluvaiheessa kannattaa varainkeruun tavoitteeksi ottaa tarvetta suurempi summa, sillä ylitsejäävä raha on helppoa käyttää luokan muuhun yhteiseen toimintaan. 5) Leirikoulutoimikunnan jäsenet laiminlyövät vastuutaan. à Jäsenille kannattaa tällaisen tilanteen varalta nimetä varajäsenet. 6) Oppilaiden motivaatio osallistua yhteisen matkan järjestämiseen vähenee. à Oppilaiden tulee ymmärtää, että yhteisen tavoitteen eteen tulee ponnistella, muuten se ei toteudu. 7) Jonkun oppilaan käytös on ennen leirikoulua senkaltaista, että opettaja haluaisi estää tämän oppilaan matkalle lähdön. à Perusopetuslaissa ei ole säädetty mahdollisuutta evätä oppilaan oikeutta osallistua opetukseen mahdollisen häiriökäyttäytymisen tai vaaran aiheuttamisen varotoimena, joten huonon käytöksen takia opettaja ei voi kieltää oppilasta lähtemästä mukaan matkalle. Opettajalla on kuitenkin oikeus peruuttaa koko matka. Vaikeassa tilanteessa on tärkeää olla yhteydessä oppilaan huoltajiin. 8) Joku oppilaista joutuu perumaan osallistumisensa vain vähän ennen matkaa. à Tällaisessa tilanteessa oppilas ei valitettavasti voi saada hyvitystä luokan yhteisesti keräämistä varoista. Olosuhteista riippuen oppilas osallistuu tällöin koulussa järjestettävään opetukseen jonkun toisen ryhmän kanssa. 9) Joku valvojista/huoltajista joutuu perumaan osallistumisensa vain vähän ennen matkaa. à Matkalle lähteville opettajille ja/tai huoltajille tulee osoittaa varahenkilöt hyvissä ajoin. 10)Matkalla esiintyy järjestyssääntöjen tai ohjeiden rikkomista ja/tai tottelemattomuutta. à Yhteisten pelisääntöjen rikkomiseen tulee reagoida välittömästi ja keskustella asianosaisten kanssa siitä, miten tästä jatketaan eteenpäin. Kurinpitotoimet tehdään ensisijaisesti kohteessa, mutta vakavimmassa tapauksessa sääntöjä rikkova oppilas voidaan valvojan saattama toimittaa takaisin koululle. 11)Odottamaton tapahtuma sotkee suunnitelmat ja aikataulut. à Tällaisten tilanteiden varalle on hyvä laatia varasuunnitelmat ja - ohjelmaa. Myös matkabudjettiin kannattaa varata ylimääräistä odottamattomien tilanteiden varalta.
OPINTOMATKAOPAS Lasten ja nuorten koulutuspalvelut 3/2017
OPINTOMATKAOPAS Lasten ja nuorten koulutuspalvelut 3/2017 SISÄLLYS 1 OPINTORETKEN TAI LEIRIKOULUN SUUNNITTELU 3 1.1 Opintomatkasuunnitelma 3 1.2 Opintomatkalle osallistuvat valvojat 4 1.3 Muita huomioitavia
Lopen kunta Perusopetus. OPPIMAAN KOULUN ULKOPUOLELLE Kouluretki- ja leirikouluohjeet
Lopen kunta Perusopetus OPPIMAAN KOULUN ULKOPUOLELLE Kouluretki- ja leirikouluohjeet SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulun ulkopuolinen opetus 1.1. Osapäivän tai koko päivän retki 1.2. Yön yli kestävä retki 2. Suunnittelu
Leirikoulu- ja. kouluretkiopas
Leirikoulu- ja kouluretkiopas Koulutuspalvelut 25.06.2012 Päivitys 23.10.2012 Päivitys 23.01.2013 Päivitys 03.06.2013 Päivitys 25.10.2013 Päivitys 13.06.2014 www.nurmijarvi.fi Päivitys 20.10.2012 Perusopetuksen
Leirikoulu- ja. kouluretkiopas
Leirikoulu- ja kouluretkiopas Koulutuspalvelut 25.06.2012 Päivitetty 10.06.2016 www.nurmijarvi.fi Sisältö JOHDANTO: KOULUN ULKOPUOLINEN TOIMINTA... 3 1. LEIRIKOULUN TAI KOULURETKEN SUUNNITTELU... 4 1.1.
Leirikoulu- ja. kouluretkiopas
Leirikoulu- ja kouluretkiopas Koulutuspalvelut 25.06.2012 Päivitetty 10.09.2015 www.nurmijarvi.fi Sisältö JOHDANTO: KOULUN ULKOPUOLINEN TOIMINTA... 3 1. LEIRIKOULUN TAI KOULURETKEN SUUNNITTELU... 4 1.1.
Ohje koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen
OPETUSPALVELUT 9.10.2018 Ohje koulun ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen KOULUN ULKOPUOLELLA TAPAHTUVA OPETUS Opetusta säätelevä lainsäädäntö, opetussuunnitelma ja Opetushallituksen linjaukset mahdollistavat
Kouluretket ja leirikoulut
Kouluretket ja leirikoulut Perusopetuksen maksuttomuuden lainsäädännöllinen perusta Suomen perustuslain (731/1999) 16 :n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuksen maksuttomuudessa
SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE
SivLtk 12.03.2014 24 KOULUN ULKOPUOLISEN TOIMINNAN OHJE Yleistä Peruskoululain 26 :n 3.momentin ja lukiolain 18 2 momentin mukaan peruskoulun ja lukion opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella.
7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita
7 ESIOPETUKSEEN HAKEMINEN 7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita Kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
Toimintaohjeet Eurooppa-koulujen esikoulujen ja ala-asteiden järjestämiä retkiä ja oleskeluja varten
Viite: 2002-D-54 Alkup.: FR Versio: FI Toimintaohjeet Eurooppa-koulujen esikoulujen ja ala-asteiden järjestämiä retkiä Eurooppa-koulujen johtokunta 22. - 23. toukokuuta Nizzassa pidettävä kokous Johdanto
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana
Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä
Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.
LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen
RYHMÄKIRJE 54/ (9) Valmistelijat: KA, TN. Perusopetuksen koulut
RYHMÄKIRJE 54/2017 1 (9) Perusopetuksen koulut OHJEET PERUSOPETUKSEN ULKOPUOLELLA ANNETTAVAN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ JA RA- HOITTAMISESTA Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla noudatetaan sen
Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt
1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset
SYK Vanhempainraa1 13.9.2010
SYK Vanhempainraa1 13.9.2010 Jukka Tanska 10/12/10 1 OPINTOKÄYNTI OPINTOKÄYNTI on enintään koulupäivän mi6ainen vierailu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kohteessa. Ope6ajat järjestävät useimmat opintokäynnit
OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
Ilmoitetaan huoltajalle sähköisen yhteydenpitovälineen kautta.
Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö LIITE 18 KOLA 11.4.2017 Kurinpitomenettely Toimintatapa ja kuuleminen Ilmoittaminen Kirjaaminen Toimivalta ja muuta Kasvatuskeskustelu PoL 35 a (Kurinpitotoimet)
OHJEET KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVAAN OPETUKSEEN
LUONNOS 19.8.2009 Jyväskylän kaupungin perusopetus OHJEET KOULUN ULKOPUOLELLA ANNETTAVAAN OPETUKSEEN Opetussuunnitelman arviointi- ja seurantaryhmä PERUSOPETUS SISÄLTÖ 1 KOULUN ULKOPUOLINEN OPETUS JYVÄSKYLÄSSÄ...1
Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12
Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,
04.09.2014. Lukuvuonna 2014-2015 2-luokkalaisten uimaopettajana toimii Pia Salonen, p. 050 3800489 ja sähköposti pia.salonen@kotka.
2- LUOKKALAISTEN UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA 2014-2015 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kymmenen tuntia. Opetus tapahtuu mahdollisuuksien
Ranskaan suuntautuvat vaihtomatkat Ohjeita matkaa järjestäville lv 2008-2009
Helsingin ranskalais-suomalainen koulu Lycée franco-finlandais d Helsinki Ranskaan suuntautuvat vaihtomatkat Ohjeita matkaa järjestäville lv 2008-2009 Yleistä Matkat Ranskaan ja ranskankielisiin maihin
Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.
1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...
KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN
1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja
Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.
14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä
7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Kokous todettaneen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Koulumestarin koulun johtokunnan kokouksen pöytäkirja Aika 12.9.2017 klo 18.00 Paikka Läsnä Koulumestarin koulu henkilökunnan kahvitila 2.krs Lauri Mähönen (pj), Sari Kuurne, Mari Koskela, Matti Toivio,
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen
Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen
PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!
1 (6) PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA Kasvatuskeskustelu ensisijaisena toimena, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita
EURAN KUNTA KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
EURAN KUNTA KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1.8.2017 2 1. KOULUN NIMI: Euran Kirkonkylän koulu 2. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Koulun järjestyssääntöjen
Yhteisiä asioita
Yhteisiä asioita 3.9.2014 Koulun järjestyssäännöt ja muut yhteiset sopimukset (mm. ruokailu, liikuntakäytänteet, mobiililaitteiden käyttö) Pihan yhteiskäyttö ja pihasta huolehtiminen Liikennekäyttäytyminen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä MAKSULLISET LUOKKARETKET JA TAPAHTUMAPÄIVÄT PERUSOPETUKSESSA
1 / 7 23.10.2019 EOAK/5984/2018 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä MAKSULLISET LUOKKARETKET JA TAPAHTUMAPÄIVÄT PERUSOPETUKSESSA
Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.
Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla
KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen
KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOULUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2013 alkaen 1. Lainsäädäntöä 2. Oppilaan vakituinen asuinpaikka 3. Koulumatka 4. Tien vaarallisuus 5. Yksittäinen taksikuljetus
Nopolan koulun koulukuljetusopas
Nopolan koulun koulukuljetusopas 2017-2018 Kyyjärvellä lukuvuonna 2017 2018 kuljetusoppilaita esikoulusta peruskoulun päättäviin on yhteensä noin 63. Tämä opas on laadittu sen vuoksi, että jokaisella oppilaalla
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä lausuntonaan hallituksen esitysluonnoksesta
1 (5) 15.3.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI PERUSOPETUSLAIN, LUKIOLAIN, AM- MATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN, AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,
TAVARA-ARPAJAISLUPAHAKEMUS
Viranomainen täyttää TAVARA-ARPAJAISLUPAHAKEMUS 1. Hakija Yhdistys / Säätiö / Muu yhteisö Y-tunnus / rekisterinumero Osoite Yhteyshenkilö Osoite (jos muu kuin hakijalla) 2. Tavara-arpajaisten erillinen
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
Rytkyn koulun järjestyssäännöt
Rytkyn koulun järjestyssäännöt 2016-2017 MICROSOFT Rytkyn koulun järjestyssäännöt 2016-2017 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen Järjestyssääntöjen tarkoitus on edistää koulun sisäistä järjestystä,
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi
10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin
PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET
PIELISJOEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN LIITTEET 2014 2015 LIITE 1 Joensuun koulutustoimen yleissivistävien oppilaitosten järjestyssäännöt Koulutuslautakunta 15.6.2006, 66 Joensuun kaupungin perusasteen opetussuunnitelma
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
Espoon kaupunki Pöytäkirja 219. 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt
19.11.2014 Sivu 1 / 1 4590/07.01.01/2014 219 Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvien rekisterien rekisterinpitäjä ja vastuuhenkilöt Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877
KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET alkaen
1 2 KITEEN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILAIDEN KOU- LUKULJETUSTEN PERIAATTEET 1.8.2011 alkaen Perusopetuslain 6 :n mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
OPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus
PUUTTUMINEN JA OJENTAMINEN PERUSOPETUKSESSA (LIITE POL 29 JA 35-36 ) PUUTTUMISKEINO KUULEMINEN ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! HÄIRITSEE OPETUSTA TAI MUUTOIN oppilaan huoltajille koulun opettaja
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA
Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt
F.E. Sillanpään lukion järjestyssäännöt OPETUSHALLITUKSEN OHJEIDEN MUKAISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT HÄMEENKYRÖN KUNTA F.E. Sillanpään lukio Sisällys 1 Koulun nimi... 3 2 Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltaminen...
turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt
turun seudun musiikkiopisto Turun seudun musiikkiopiston säännöt 2 Yleistä Tähän järjestyssääntöön/opinto-oppaaseen on koottu musiikkioppilaitoksia ja taiteen perusopetusta koskevia yleisiä sääntöjä sekä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.
Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin
Kurinpitosuunnitelma Oulaisten perusopetus
TOIMENPIDE OSALLISUUS ILMOITTAMINEN KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOMIOITAVA OPPILASHUOLTO MUUTA Yhteydenotto huoltajaan Kirjalliset Wilmassa, ei sähköpostina opettaja kirjataan puhelun aihe Kasvatuskeskustelu
JOUSTAVA PERUSOPETUS
JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan
Kontiolahden koulu
Kontiolahden koulu 18.3.2017 MIKÄ ON JOPO-LUOKKA? Opetus joustaa ei oppilas JOPO (joustava perusopetus) on työelämäpainotteinen ja toiminnallinen tapa suorittaa peruskoulun yhdeksäs vuosiluokka. Tavoitteena
KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2011. Sivistyslautakunta 19.04.2011 1
ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2011 Sivistyslautakunta 19.04.2011 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et Tiistai 19.04.2011 klo 18.00 19.10 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Jokioja
Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna
KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
Kenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh
Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö
Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo
1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...
MUURAMEN KOULUKULJETUSSÄÄNTÖ
1 Muuramen kunta/opetuspalvelut Hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunta 19.3.2019 21 /LIITE P 1 MUURAMEN KOULUKULJETUSSÄÄNTÖ 2 1. Lainsäädäntö 1.1. Perusopetuslaki 6 /Oppilaan koulupaikan määräytyminen
SYK Vanhempainraa3 24.1.2012
SYK Vanhempainraa3 24.1.2012 Jukka Tanska 24.1.2012 1 AJANKOHTAISTA Perusopetusta koskeva sopimus Perusopetuksen Ops- perusteet Fazer Foodservices/ op3o 24.1.2012 2 OPINTOKÄYNTI OPINTOKÄYNTI on enintään
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa
Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen
Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 18.3.2015 Voimaan 1.8.2015 Muutettu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 17.8.2017 Voimaan 1.9.2017 KOULUKULJETUSTEN JA MATKA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET
Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä
KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta
Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta
HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön
JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema...
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli VIP-verkosto, 14.2.2019 Yhteisöllinen oppilashuolto Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR) työskentelystä Työn tavoitteena on opiskelijan ja yhteisön
PÖYTÄKIRJA 1/ Kreivilän, Moision ja Paavolan koulujen johtokunta
PÖYTÄKIRJA 1/2012 1 Asialista: 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Esityslistan hyväksyminen 4 Pöytäkirjan tarkastajat 5 Moision koulun toimintakertomus 2011-2012 6 Moision koulun
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET
Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE alkaen
IIN KUNNAN KOULUKULJETUSOHJE 1.2.2017 alkaen Perusopetuslaki 32 1 ja 2 mom: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
JOUSTAVA PERUSOPETUS
JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan
Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia
Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain
Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).
1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere
Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna
Koulut tilaavat itse tarvitsemansa kuljetukset.
UIMAOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOTKASSA LUKUVUOSI 2017-2018, päivitetty 24.10.2017 YLEISTÄ Kukin toisen luokan oppilas saa uimaopettajan antamaa uinnin opetusta yhteensä kahdeksan tuntia ja kolmasluokkalaiset