Inkluusio, kieli, vuorovaikutus ja matematiikan oppimisvaikeus!

Transkriptio

1 Inkluusio, kieli, vuorovaikutus ja matematiikan oppimisvaikeus! FT Marko Kielinen, koulutusdekaani kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto

2 YK:n ihmisoikeuksien ja Vammaisten oikeuksien julistuksen artikla 24 perusteella Kaikilla ihmisillä, on oikeus elinikäiseen oppimiseen ja laadukkaaseen opetukseen!!!

3 Artikla 24 ydinsisällöt KETÄÄN ei saa sulkea pois koulujärjestelmästä!!! tehdään yksilöllisten tarpeiden mukaiset kohtuulliset mukautukset kehitetään ja resurssoidaan osallistavaa koulutusjärjestelmää EU:n keskeisenä tavoitteena on syrjimättömyyden takaaminen vammaisille henkilöille. Katso myös vammaisten oikeuksien julistus:

4 Lasten oikeuksien julistus suunnannäyttäjänä!!! Lapsella on oikeus saada koulutusta, jonka ainakin alkeisasteella tulee olla maksuton ja pakollinen. Hänen tulee saada koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden kehittää kykyjään, yksilöllistä arvostelukykyään sekä moraalista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskunnan jäseneksi. keuksien%20julistus.pdf

5 JOMTIENIN JULISTUS 10. Koulutus kaikille (EFA) Korkean Tason kokous Jomtien, Thaimaa maaliskuuta Kansalaisten osallistumista ml. nuoret päätökseentekoon koulutusoikeuden toteutumista tulee kasvattaa ja voimistaa kaikilla tasoilla, myös paikallisesti. Kansalaisjärjestöt tulee nähdä legitiimeinä sosiaalisina toimijoina ottaen huomioon että osallistuminen on oikeus sinänsä ja tärkeä välinen ihmisoikeuksien toteutumiselle... Huom! Lasten ja nuorten oikeus osallisuuteen

6 Mitä inkluusiolla käsitetään? Inkluusio merkitsee yleisopetuksen ja erityisopetusluokkien sulauttamista toisiinsa yhdeksi yhtenäiseksi kouluksi Inklusiivinen kasvatus = osallistava kasvatus

7 UNESCO -Maailmanlaajuinen tavoite! Definingan InclusiveEducationAgenda (Geneva, Switzerland 2008) 8/186807e.pdf

8 Inkluusio 1. kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä 2. yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan 3. jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa. (

9 Kohti inkluusiota kaikissa opinahjoissa Kaikissa Euroopan maissa Kaikille tarkoitettu koulu onkeskeinen lähtökohta erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yhtäläisten mahdollisuuksien takaamiselle kaikilla elämänaloilla (yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, työelämässä ja sosiaalisissa suhteissa) > edellyttää joustavia koulutusjärjestelmiä, jotka kykenevät vastaamaan yksittäisten oppijoiden erilaisiin ja usein varsin moninaisiin tarpeisiin (www. european agency.org.)

10 KÄYTÄNNÖT LÄHTEVÄT KUITENKIN MEISTÄ!!! Using the NeliMaali-teaching method to include all learners (UNESCON ESIMERKKIHANKE Virpi Louhela ja Sari Koskenkari, OULU)

11 Erwin Borremans, Pauli Rintala, Marko Kielinen MOTOR SKILLS OF YOUNG ADULTS WITH ASPERGER SYNDROME: A COMPARATIVE STUDY. European Journal of Adapted Physical Activity 2, Väitöskirja 2011 toisen asteen opiskelijoista Liikkuminen oppimisen ja yhteisöllisyyden tukijana peruskoulussa Aihepiiri: Peruskoulun liikunnan ja toiminnallisten oppimistapojen kehittäminen Näkökulmat: Työyhteisökohtainen kehittäminen, verkostotyö, osaamisen lisääminen, sosiaallinen osallistaminen Ari Rahikkala, Susanna Takalo, Marko Kielinen, Lassi-Pekka Risteelä.

12 Osallisuus Lasten oikeuksien julistuksen (1989) perusteella: Kuulluksi tuleminen Osallistuminen itseä koskeviin päätöksiin Ikä ja kehitystaso huomioiden Oikeus ilmaista näkemyksiään

13 Sosiaalinen osallisuus sosiaalinenintegraatiotai sosiaalineninkluusio, jotka hieman epätarkkoja Sosiaalinen osallisuus tarkoittaa lapsen/nuoren positiivista vuorovaikutusta ikäistensä kanssa ja hyväksytyksi tulemista ja sen kokemista Sitä arvioidaan mm. Yhteinen työskentely, ryhmän toimintaan osallistuminen, arvostetuksi tuleminen, ulkopuolelle jääminen, konfliktit, ystäväverkostot, kiusaaminen

14 Sosioemotionaalisten haasteiden ulottuvuudet Sisäänpäin suuntautunut, tunneelämän häiriö Ulospäin suuntautunut, vuorovaikutuksessa ilmenevä

15 Sosiaalinen ja emotionaalinen kompetenssi Omien päämäärien saavuttaminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myönteisten suhteiden säilyessä toisiin (Kaukiainen, Junttila, Kinnunen & Vauras 2005) Sosiaaliset taidot, sosiometrinen status, ystäväsuhteet ja toiminnan tulokset (Rose-Krasnor 1997) Sosiaalinen kompetenssi edellyttää sosiaalisia taitoja Emotionaalinen kompetenssi: kyky käsitellä omia ja tunnistaa toisten emootioita ja tullaniiden kanssa toimeen(denham 2003)

16 Sosioemotionaalinen kompetenssi on kykyä ymmärtää sosiaalisia tilanteita tulkita sosiaalisia tilanteita toimia tarkoituksenmukaisesti monenlaisissa tilanteissa ja hallita tunnereaktioitaan niissä Lappalainen, Hotulainen, Kuorelahti & Thuneberg. 2008

17 Kouluun kiinnittyminen (School engagement) Tiedostaa koulutuksen merkityksen ja arvostaa koulutuksen tuloksia sekä osallistuu koulussa tapahtuvaan työskentelyyn Psykologinen komponentti: Oppilaan kokemus KUULUMISESTA kouluyhteisöön ja hyväksyy sen ARVOT Toiset hyväksyvät minut ja arvostavat minua Koulutuksella on merkitystä ja se hyödyttää minua Behavioraalinen komponentti: Käyn säännöllisesti koulua Valmistaudun tunteja varten Osallistun myös oppituntien ulkopuolisiin aktiviteetteihin 17

18 Kiinnittyminen on motivaatiota OPETTAJAT KAVERIT YKSILÖ * Minäkäsitys TOIMINTA Kiinnittyminen tai syrjäytyminen Valinta itsesäätely TULOKSET: kehitys kognitiivisesti sosiaalisesti persoonaltaan LUOKKA KOULU

19 Negatiivinen kehä Koulupinnaaminen OIRE PROSESSI Huono kiinnittyminen kouluun Huono koulumenestys TULOS Finn, J. (1989) 19

20 Tulokset SUOMI Muuttujat, jotka selittävät vähäistä pinnailua (Analyysi 1) Huono menestys MA Muuttujat, jotka selittävät runsasta pinnailua (Analyysi 2) US/UK/Netherlands Huono koulumenestyhs Tuleetunneille valmistautumattomana Alhainen berhavioraalinen kiinnittyminen Erityisoppilassatatus Erityisoppilassatatus Oppimisvaikeudet Paljon luvallisia poissaoloja! Kokeekoulun turvalliseksi ja kavereiden arvostusta Alhainen kaverituki Huom. Yksikään taustamja(perheen SES, ikä,sp, vähemmistöasema) ei ennustanut pinnaamista Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa maissa. 20

21 Meidän koulujärjestelmämme on erilainen

22 500 Reading Means by National Quartiles PISA 2009

23 * Interquartile range of the school-level average PISA index of economic, social and cultural status. * Azerbaijan 0,86 Japan 0,52 Netherlands 0,63 Slovenia 0,71 Czech Republic 0,42 Germany 0,75 Austria 0,64 Chinese Taipei 0,60 Belgium 0,73 Italy 0,73 Hungary 0,81 Croatia 0,56 Korea 0,58 Kyrgyzstan 0,59 Serbia 0,68 United Kingdom 0,54 Switzerland 0,58 Israel 0,65 Luxembourg 0,85 Bulgaria 0,88 Greece 0,69 Montenegro 0,60 Turkey 0,78 Hong Kong-China 0,60 Romania 0,60 Argentina 1,19 Australia 0,57 Slovak Republic 0,59 New Zealand 0,54 Chile 1,18 United States 0,63 Ireland 0,46 Brazil 0,98 Lithuania 0,65 Uruguay 0,99 Canada 0,52 Indonesia 0,89 Thailand 0,96 Estonia 0,49 Denmark 0,44 Russian Federation 0,50 Mexico 1,25 Tunisia 1,22 Latvia 0,58 Sweden 0,44 Portugal 1,03 Colombia 0,90 Norway 0,33 Jordan 0,60 Spain 0,73 Poland 0,59 Macao-China 0,48 Finland 0,36 Iceland 0,54 Oppilaan ja koulun sos.ekon. aseman vaikutus oppilaan suoriutumiseen luonnontieteissä (PISA 2006 Science Competencies for Tomorrow's World, OECD 2007) Score point difference Koulut tuottavat erilaisia tuloksia Koulut tuottavat samanlaatuisia tuloksia *

24 z-scores (1965 = 0-level) 2 1,5 1 0,5 0 Reading comprehension of the 9th graders in Finland in 1965 and 2005 (Moberg & Savolainen 2008) Low achievers High achievers percentiles

25 Tuen tarpeisiin vastaaminen Oppiminen ja oppilaat Kasvun ja kehityksen tuki jokaiselle Tarpeelliset tiedot ja taidot Hyvinvointi koulussa Viihtyminen Itsetunto Uupuminen

26 Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana Matti Kuorelahti & Tanja Vehkakoski 2009 Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009

27 Ongelmakeskeisyydestä ratkaisukeskeisyyteen Ajoittainen väsyminen, masentuminen, pettyminen kuuluvat asiaan ja ovat osa normaalia, tervettä kehitystä Kroonisesti uupuneiden lasten tunnistaminen Erityisopetuksen rooli tärkeä myös tässä suhteessa

28 Koulujärjestelmän toimivuus Järjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva ja tuottaa hyvää tulosta kohtuullisin kustannuksin Yksilön tasolla valtaosa voi hyvin ja hyötyy ja kehittyy koulun keinoin Osalla menee silti huonosti! Mikä siitä johtuu koulusta ja koulun virheellisistä keinoista? Mikä osa huonosta voinnista johtuu koulun ulkopuolisista tekijöistä? Erityispedagoginen peruslaki yhä vaan tärkeää: TUNNISTAMINEN JA OIKEANLAINEN PUUTTUMINEN ASIOIDEN KULKUUN

29 Tukea tarjoava koulu ASENTEET: Kaikille yhteistä koulua pitää kaikkien osapuolten ja (lähes) jokaisen todella haluta! Jos ei halua, kulkee kehityksen vastavirtaan. PEDAGOGIIKKA: Pitää olla valmiutta etsiä uusia yhteistyön ja opettamisen muotoja. RESURSSIT: On lähdettävä siitä, että olemassa olevia resursseja käytetään joustavasti. Unohda 2 mantraa: Joustamaton yleisopetus estää laadukkaan integraation toteutumisen. Miksi sen pitäisi olla joustamattomaa? Kun opetusryhmät saadaan riittävän pieniksi, niin silloin integraatio on mahdollista. Milloin tällaiseen olotilaan mahdettaisiin päästä? YHTEISÖLLISYYS: Kuulumme yhteen!

30

31 Matematiikka ja kieli Havainnot kielen puolen tutkimustyöstä: Usein matematiikassa kielelliset (sanalliset) tehtävät tuottavat vaikeuksia Matematiikan oppimisvaikeuksia alidiagnosoidaan Tutkimusmenetelmät eivät kattavia kliinisessä työssä Kuntoutuksen suuntaaminen, jos matematiikan vaikeuksia

32 Matematiikka ja kieli 2 3 -vuotiaalle muodostuu lukukäsite (yksi ja monta), tämän ikäinen hallitsee vertailua jossain määrin (enemmän/vähemmän, suurempi/pienempi, painava/kevyt), osaa luetella numeroita peräkkäin vuotias osaa jo operoida pienillä lukumäärillä, alkaa hallita lukualuetta 1-10 OPH

33 ICD-10:n määrittely Laskemiskyvyn häiriössä laskutaidon kehittymisessä on heikkoutta, joka ei selity yleisestä kehitysvammaisuudesta tai puutteellisesta kouluopetuksesta. Häiriö koskee enemmän peruslaskutaitoja, kuten yhteen-ja vähennys-sekä kerto-ja jakolaskutaitoa, kuin algebraan, trigonometriaan, geometriaan ja laskentaan liittyvä käsitteellisempiä matemaattisia taitoja.

34 Matematiikan ja kielihäiriön esiintyvyydet: Matematiikka 1 7 %, harvoin vain matematiikan vaikeus, mukana muitakin oppimiseen liittyviä ongelmia Kielelliset ongelmat/häiriöt n. 6 % väestötasolla, lisäksi laaja-alaisiin kehitysongelmiin liittyy usein myös kielellisiä vaikeuksia Esim. keskosuuteen liittyy kielellisiä vaikeuksia eri tutkimusten mukaan 5 40 % ja oppimisen ongelmia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa kouluiässä keskimäärin reilut 30 % (vs. 17 % normaalioppijoista), matematiikan osalta vastaavat luvut ovat 23 % ja 8 % (kyseessä keskoset, joilla ns. lieviä neurologisia oireita) (ks. Olsén ym. 1998)

35 Vaikeudet matematiikan oppimisessa kielen kannalta Lukumäärän ja numeron yhteys taustalla kielellisten peruskäsitteiden oppimisvaikeus, luokitteluvaikeus Numeroiden muistaminen Sanalliset tehtävät (sanasto, käsitteet, morfologia jne.) kuullun ymmärtäminen OPH

36 ADHD = Attention deficite and Hyperactivity disorder Pohjois-Suomen syntymäkohortin nuorista (tutkimukseen osallistui 5610 nuorta) esiintyi ADHDpiirteitä 7,4 % (N=414), heistä 11,7 %:lla oli ollut puheen ja kielen kehityksen ongelmia 8 vuoden iässä Puheen ja kielen kehityksen ongelmat ja ADHD yhdessä lisäsivät luokalle jäämisen riskiä ADHD-piirteet lisäsivät riskiä äidinkielen ja matematiikan oppimisvaikeuksiin kyselyn perusteella (nuoret itse vastasivat)

37 Matematiikka ja lukeminen Monissa tutkimuksissa havaittu, että kielihäiriöisillä lapsilla on vaikeuksia saavuttaa sujuva laskutaito (Donlan,Cowan, Newton, & Lloyd, 2007; Fazio, 1999; Koponen, Mononen, Räsänen, & Ahonen, 2006). OPH

38 Puheterapeutin arviointi osana oppilasarviointia Monipuoliset testit esimerkiksi kielellisen tason selvittämiseksi, mm. Test of Language Development (TOLD) Erilaisia matemaattisten taitojen osa-alueiden tutkiminen (mm. laskeminen eteenpäin ja taaksepäin, luokittelu, määrän vertailu jne.)

39 Koponen, Aunola, Ahonen & Nurmi, 2006 Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida lasten matemaattisia taitoja 4. luokalla ja sitä ennustavia tekijöitä päiväkoti-iässä Missä määrin perusnumeraaliset taidot (laskeminen ja lukumäärän käsite) ja kielelliset taidot (fonologinen tietoisuus, kirjaintietous ja nopea nimeäminen) päiväkodissa ja äidin koulutus vaikuttavat peruslaskutoimituksien hallintaan? Laskutaitojen ja lukemisen yhteys? OPH

40 Koponen, Aunola, Ahonen & Nurmi, 2006

41

42 F 80 Puheen ja kielen kehityshäiriöt (ICD-10), SLI (Specific Language Impairment) Normaali kielen omaksuminen on häiriytynyt kehityksen varhaisvaiheista asti. Häiriöt eivät suoraan johdu neurologisista poikkeavuuksista, puhemekanismin häiriöistä, aistivammoista, älyllisestä kehitysvammaisuudesta eivätkä ympäristötekijöistä. Lapsi saattaa pystyä paremmin kommunikoimaan ja ymmärtämään tutuissa tilanteissa kuin muissa tilanteissa, mutta kielelliset kyvyt ovat heikentyneet kaikissa tilanteissa. Puheen ja kielen kehityshäiriöistä seuraa usein muita häiriöitä, kuten lukuja kirjoitushäiriöitä, ihmissuhdehäiriöitä sekä tunne-ja käytöshäiriöitä.

43 Johtopäätöksiä: (Fazio, 1999) SLI-lasten suoritus oli heikoin aikarajoitetuissa tehtävissä, tulos parempi, jos aikaa ei rajoitettu SLI-lapset tekivät enemmän laskuvirheitä kuin muitten ryhmien lapset SLI-lapset pystyivät palauttamaan mieleensä heikommin numerosarjoja kuin muut ryhmät Kielellisen suoriutumisen ja matematiikan suoritusten välillä oli selvä yhteys

44 Fazio, 1999 Samat ryhmät seurantatutkimuksessa: SLI-ryhmä N=10, ikä 9-10 v. AC-ryhmä N=11, ikä 9 10 v. YC-ryhmä N=11, ikä 8 v. joista AC-ryhmä on kognitiivisilta taidoiltaan matsattu ryhmä ja YC-ryhmä kielellisiltä taidoiltaan matsattu

45 Tutkimuksia Fazio, 1996 ja 1999 Taustatekijät, jotka mm. vaikeuttavat matematiikan oppimista SLI-lapsilla: Heikko kielellinen prosessointi yhdistyneenä auditiiviseen sarjalliseen tehtävään, esim. laskeminen vaatii numeroiden auditiivista muistia, kun taas numeroiden nimityksien oikea järjestys auditiivista sarjallista muistia Voi olla vaikeuksia symbolisessa, käsitteellisessä matematiikan oivaltamisessa Puutteellinen leksikaalinen tietous

46 Tuloksia SLI-lapsilla enemmän matemaattisia vaikeuksia kuin muissa kognitiivisen ja kielellisen tason perusteella matsatuilla ryhmillä, SLI-lasten oli vaikea suoriutua esim. tehtävistä, jotka vaativat nopeaa tiedonhakua deklaratiivisesta muistista (säilömuistista) Näyttää siis siltä, että prosessointikyky & -nopeus heijastuu siis myös matematiikan oppimiseen näy ää, e ä mekaaniset lingvis set jonot, kuten laskeminen (1,2,3, ) ja matematiikan tiedot voivat olla tehokkaita seulontamenetelmiä niiden lasten tunnistamisessa, joilla on kieleen liittyviä akateemisia vaikeuksia koulussa Aikarajan käyttö voi paljastaa ongelmat

47 MITÄ VOI TEHDÄ? Tunnistaminen ja tiedostaminen Tukeminen, jossa tutorointi avainasemassa Opiskelijoiden sosiaalisten verkostojen tukeminen oppimisympäristön muuttaminen oma apu, innostuminen ja motivaatio lopulta kaiken avaimina!!!

48 Varhainen tunnistaminen avainasemassa, muta koskaan ei ole liian myöhäistä Pitäisi päästä vaikuttamaan ennen kouluikää lapsen kehitykseen myös matematiikan oppimisen kannalta!? Oppilaan vahvuuksien käyttäminen oppimisvaikeuksien kuntouttamisessa voi olla yksi keino päästä parempiin tuloksiin. OPH

49 Toimia: Tutkimukset terveydenhuollossa: Visuaalinen kanavan hyödyntäminen auditiivisen rinnalla Motorista kömpelyyttä käsissä ja sen sivuttaminen apuvälinein toimintaterapiaa, josta ei oikeastaan hyötyä, koska ongelmat eivät tällä alueella Neuropsykologista kuntoutusta yhden lukuvuoden ajan Matematiikan opetus henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan mo vaa o ja yritys paranivat

50 Miten tukea? Sanalliset tehtävät purkaminen osiin, konkretisointi (esim. piirtämällä), käsitteiden läpikäyminen, muistituet, motivointi, toiminnallisuus jne. jne.

51 Tärkeitä kohtia: Miten seuloa alle kouluikäisistä ne, joilla riski myös matematiikan oppimisvaikeuksiin? tärkeä tutkimuksen paikka! Mitä kuntoutusta/opetusta heille voi tarjota? Päiväkoti? Oikea tuki oikeaan aikaan henkilökohtainen opetussuunnitelma, kolmiportainen tuki jne. Kokonaisuuden huomioiminen itsetunto, kiusaamisen estäminen ym.

52 Lähteitä 1/2 Willms, J.D., STUDENT ENGAGEMENT AT SCHOOL. A SENSE OF BELONGING AND PARTICIPATION. RESULTS FROM PISA Kuorelahti & Vehkakoski Tukitoimet kunnossa perusopetuksessa? Erityisopetuksen toimivuus ja kouluviihtyvyys oppilaiden, vanhempien ja koulun opetushenkilöstön arvioimana. Snellman-instituutin B-Sarja 53/2009. Moberg, S., & Savolainen, H. (2008). Suomalaisten 9-ja 15-vuotiaiden lukutaidon muutos 1960-luvulta 2000-luvulle. 39(1), OECD PISA 2006 results. In html-format: The OECD Programme for International Student Assessment (PISA). In html-format: Ruoho, K., Koskela, H. & Bednarik, P Kouluviihtyvyyden käsite ja tutkimus Suomessa. Teoksessa K.Ruoho (toim.) Tehtävänä erityispedagoginen näkökulma. Tutkimusta erityiskasvatuksen laitoksella. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. Savolainen, H Responding to diversity and striving for excellence: The case of Finland. Prospects Published online 6 November 2009.

53 Lähteet 2/2: Fazio, B. (1996). Mathematical abilities of children with specific language impairment: A 2- year follow-up. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 39, Fazio, B. (1999). Arithmetic calculation, short-term memory, and language performance in children with specific language impairment: A 5-year follow-up. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 42, Jahnukainen, M Different Strategies, Different Outcomes? The history and trends of the inclusive and special education in Alberta (Canada) and in Finland. Scandinavian Journal of educational Research, 55: Jakobson, A. & Kikas, E. (2007). Cognitive functioning in children with and without attention.deficit-/hyperacitivity disorder with and without comorbid learning disabilities. Journal of Learning Disabilities, 40, Jyrkkä, M. (2007). Ala-asteella todettujen puheen- ja kielenkehityksen ongelmien yhteys 16- vuotiaan esiintyviin ADHD-piirteisiin. Logopedian pro gradu työ. Oulun yliopisto. Koponen, T., Aunola, K., Ahonen, T. & Nurmi, J-E. (2007). Cognitive predictors of singledigit and procedural calculation skills and their covariation with reading skill. Journal of Experimental Child Psychology, 97, Olsén, P., Vainionpää, L., Pääkkö, E., Korkman, M., Pyhtinen, J. & Järvelin, M-R. (1998). Psychological findings in preterm children related to neurological status and magnetic resonance imaging. Pediatrics, 102,

54 Tehtävänannon taustaa Kouluissa yritetäänkin miettiä erilaisia tukitoimenpiteitä, jotta oppilaat voisivat selviytyä opinnoistaan mahdollisimman hyvin. Suomen peruskouluissa on otettu uudistuneet perusopetuslain muutokset ja niihin liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutokset käyttöön syyslukukauden 2011 alusta. Siirtyminen kolmiportaisen tuen antamiseen. Miten opettajat voivat koulun arjessa tukea erilaisia oppilaita heidän monenlaisissa tuen tarpeissaan ja muuttuvatko käytännöt oppilaan tasolla on suuri haaste opettajan työlle sekä koulun kehittämiselle.

55 Pariharjoitus ja komiportaisen tuen näkökulmasta: Esitelkää tapaus joko todellinen tai kuviteltu Miten opettajana lähtisit tukemaan oppilasta kolmiportaisen tuen näkökulmasta, jolla on matematiikan oppimisvaikeutta? Tuokaa esille erilaisia näkökulmia tuen tarpeista ja pohtikaa, että kuinka käytännöt muuttuvat oppilaan tasolla. Jos teillä on avoimia kysymyksiä, niin kirjatkaa ne keskustelua varten ylös!