MALLINTAMINEN JA SEN KÄYTTÖ PALOTEKNIIKASSA
|
|
- Kalevi Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MALLINTAMINEN JA SEN KÄYTTÖ PALOTEKNIIKASSA Jukka Hietaniemi VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183, 44 VTT Tiivistelmä Tietotekniikan käyttö on levinnyt kaikille inhimillisen toiminnan alueille ja sen mukana mallintaminen on levinnyt myös palotekniikkaan. Esitelmässä luodaan katsaus mallintamisen sovelluksiin palotekniikan alalla ja esitetään seikkapeäisesti eään yksinketaisen, mutta silti vasin käyttökelpoisen paloteknisen mallin peustelu ja soveltaminen käyttäen sekä deteminististä että stokastista lähestymistapaa. JOHDANTO Mallintaminen on mallien luomista ja niiden käyttämistä selittämään ympäöivän todellisuuden ilmiöitä. Jonkin asian malli on kuvaus kyseisestä asiasta, kuten esimekiksi katta on malli todellisesta maastosta tai pienoismalli on pienennetty malli todellisesta esineestä. Filosofi Immanuel Kantin mukaan meillä ei itse asiassa voi olla tietoa maailmasta sinänsä, vaan kaikki, mitä voimme siitä tietää muodostuu havaintojemme ja kokemuksen kautta ketyneistä ajatusmalleista. Kun havaintoja ja ketynyttä kokemusta jäsennetään systemaattisesti, niistä voidaan muodostaa tieteellisiä malleja, so. malleja, jotka täyttävät tieteellisyyden vaatimukset, kuten objektiivisuuden, kiittisyyden, autonomisuuden ja yleisyyden vaatimukset. Palotekniikassa käytettyjä tieteellisiä mallilajeja ovat fysikaaliset ja abstaktit mallit, joista edellisiin kuuluvat mm. palotestit ja jälkimmäisiin matemaattiset mallit, joiden ominaispiie on se, että niiden lopullinen muotoiltu esitetään matematiikan kielellä eli laskentakaavoina. Ne edustavat pitkälle kehittynyttä mallintamista, koska kiteyttävät monia apumalleja lähtien ns. maalaisjäjen mukaisista käsitteellisistä malleista (esim. säilymislait) aina tiukan fomaalin logiikan vaatimukset täyttäviin malleihin asti. Jatkossa esitellään matemaattisen mallintamisen soveltamista palotekniikan alalla käyttäen esimekkinä niin yksinketaista mallia, että sen yhtälöt ja niiden soveltaminen voidaan esittää lyhyinä, esim. taskulaskimella laskettavissa olevina kaavoina. Tulipalotapahtumassa on hyvin lukuisa määä vaikuttavia tekijöitä ja siksi, kun pyitään vähänkään takempaan palon kuvaamiseen, tavittavat matemaattiset mallit eivät enää ole esimekkimme kaltaisia yksinketaisesti esitettävissä olevia ja laskettavia malleja, vaan niiden atkaiseminen vaatii tietokoneen käyttöä. Jo esimekiksi pienessä huoneessa tapahtuvan tulipalon kuvaamisessa tavitaan niin lukuisa määä kytkettyjä alimalleja, että huonepalon laskennallinen mallinnus on mahdollista vain tietokonetta käyttäen. Modenit tietokone-ohjelmiksi työstetyt palotekniikan matemaattiset mallit kuvaavat tulipaloa vasin ealistisesti ja usein puhutaankin palonsimuloinnista, jossa temi simulointi viittaa todellisuuden jäljittelyyn. Tässä esitelmässä luodaan katsaus mallintamisen sovelluksiin palotekniikan alalla ja esitetään seikkapeäisesti eään yksinketaisen, mutta silti vasin käyttökelpoisen paloteknisen mallin peustelu ja soveltaminen käyttäen sekä deteminististä että stokastista lähestymistapaa. 1
2 PALOTEKNINEN MALLINTAMINEN JA SEN KEHITYSTRENDIT Palotekniikassa mallintamista käytetään tulipalon ja sen vaikutusten määälliseen kuvaamiseen, joka on ennustavaa silloin, kun paloteknistä mallinnusta käytetään akennusten tai muiden kohteiden suunnittelussa, mutta mallintamista voidaan käyttää myös palotilanteen ekonstuoinnissa esim. palosyyntutkinnassa. Esimekkejä asioista, joita paloteknisellä mallintamisella kuvataan ovat mm. kaasun tai kiinteiden aineiden lämpötilat, tilan savuisuus, mykyllisten kaasujen pitoisuudet, akenteiden kestävyys, ilmaisimien ja spinkleeiden laukeamisajat, ihmisten poistumiseen kuluva aika, jne. Kuvassa 1 esitetään esimekkejä paloteknisestä mallintamisesta. a) lämpötila ( o C) 6 4 kaasun lämpötila teäksen lämpötila lämpötila ( o C) 6 4 kaasun lämpötila teäksen lämpötila aika (min) aika (min) c) d) e) f) ketymä 1 % 8 % 6 % 4 % % % 4 6 toiminta-aika (min) Kuva 1. Esimekkejä paloteknisestä mallintamisesta: a) standadilämpötila ja sille altistetun teäsakenteen lämpötila, vyöhykemallilla laskettu lämpötila ja sille altistetun teäsakenteen lämpötila, c) savun leviäminen mallintaminen maanalaisessa pysäköintitilassa, d) stokastisen mallintamisen tuloksena saatu ilmaisimen toiminta-ajan todennäköisyys, e) tulen, savun ja spinklauksen mallintaminen ja f) ihmisten poistumisen mallintaminen. Paloteknisen mallintamisen kyky tuottaa luotettavia tuloksia on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana lähinnä kahden tekijän vuoksi, toinen on palotekniikan tieteellisen ymmätämisen kypsyminen yhä paemmin todellisuutta kuvaaviksi malleiksi ja toinen on laskennan tehostuminen, johon vaikuttaa tietokoneiden laskentatehon voimakas kasvu sekä paloteknisten mallien tehokas ohjelmointi tietokoneille. Tämä kehitys näkyy siinä, että toisaalta palon deteministisessä mallintamisessa (ks. alla) ollaan siitymässä yksittäisten
3 tekijöiden laskennasta monta tekijää samanaikaisesti laskeviin laskennallisiin malleihin ja toisaalta stokastisen mallintaminen on kovaamassa deteministisen mallintamisen. Käytännössä deteministisen mallintamisen kehitys näkyy selvimmin siinä, että vyöhykemallit, kuten CFAST, ovat väistymässä kenttämallien, kuten FDS, tieltä. Kun 1 vuotta sitten laskettiin tyypillisesti kahta suuetta, palotilan kuuman keoksen lämpötilaa ja kokeutta, niin tällä hetkellä samassa ajassa saadaan laskettua tilan kaasujen lämpötilat ja vallitseva säteily, savun tiheys ja mykyllisten kaasujen pitoisuudet ja näiden leviäminen sekä akenteiden kuumeneminen ja lämmönsiito ottaen huomioon mm. savunpoiston ja spinkleeiden vaikutukset. Lisäksi uusimmissa ohjelmissa voidaan samassa laskennassa suoittaa ihmisten poistumisen aviointi. Vaihtelevuus on tulipalon olennainen piie ja siksi palotekniikassa käytetyssä mallintamisessa ollaan siitymässä deteministisistä, yksittäisiin piste-estimaatteihin, kuten keskiavoihin peustuvista, malleista stokastisiin malleihin, joissa ainakin olennaisimpien tekijöiden osalta käytetään tietoa myös niiden jakaumista. Mallinnus peustuu useita ketoja toistuviin satunnaisotoksiin malliin sisältyvistä jakaumista ja se tuottaa todennäköisyysjakauman halutulle tulokselle. Koska laskentatapaan liittyy tietojen apomista, sitä kutsutaan usein Monte Calo -laskennaksi. Kun tähän laskentatapaan liitetään tilastotiedoista johdettuja malleja koskien esim. tulipalojen esiintymismistaajuutta, palokunnan toimintaa, jne., näitä malleja käyttäen pystytään avioimaan määällisesti paloihin liittyviä iskejä. ESIMERKKI ULKONA TAI SUURESSA TILASSA PALAVAN TULIPALON AIHEUTTAMAN LÄMPÖRASITUKSEN MALLINTAMISESTA Mallin johtaminen Eäs käytännön kannalta täkeä kysymys on tulipalon ympäistöönsä kohdistaman lämpöasituksen määittäminen. Tällöin voi olla kyseessä esim. helposti syttyvään kohteeseen vaadittavan tuvaetäisyyden määittämisestä tai ympäöiviltä akenteilta vaadittavan palonkeston määittämisestä, jne. Jos palo tapahtuu suljetussa tilassa, lämpöasituksen määittäminen johtaa useimmiten suhteellisen monimutkaisiin laskelmiin, joissa joudutaan avioimaan tilan yläosaan muodostuvan kuuman savukeoksen vaikutusta. Jos palo kuitenkin tapahtuu ulkona tai palon kokoon niin suuessa tilassa, että savukeoksen vaikutus voidaan avioida hyvin pieneksi, niin tällöin palon ympäistöönsä aiheuttaman lämpöasituksen suuuus voidaan avioida vasin yksinketaisella mallilla. Seuaavassa esitetään tämän laskentamallin peustelut askel askeleelta (kuva ), koska siinä tulee esille monia yleisiä mallinnuksessa käytettäviä menetelmiä: Ongelman määittely (kuva a), joka tässä on seuaava: "Mikä on etäisyydellä L liekistä olevalle kohteelle tulevan lämpöasituksen suuuus?" Jäjestelmää kuvaavien peuslainalaisuuksien muotoilu, mikä tässä esimekissä on enegian säilymisen laki lausuttuna palon kokonaistehon ja ei lämmönsiito-mekanismien välityksellä siityvien tehokomponenttien yhtä suuuutena (kuva. Mallinnetaan ongelman kannalta olennainen tehokomponentti eli säteilemällä siityvä teho Q & avioimalla sen olevan vakio-osuus kokonaistehosta Q & eli Q& = χ Q& 1 (kuva c). 1 Yläpisteen käyttö juontuu luonnontieteissä yleisestä käytännöstä, jossa ajan mukana muuttuvia suueita, kuten teho, mekitään käyttäen Newtonin aikadeivaatan mekintätapaa symbolin yläpuolella olevalla pisteellä 3
4 Mallintamisessa joudutaan useimmiten tekemään tilannetta idealisoivia oletuksia: tässä tehdään oletus, että liekkiä voidaan käsitellä pistemäisenä säteilylähteenä sekä kohdetta pistemäisenä kohteena (kuva d). Idealisoituihin käsitteisiin siiytään useimmiten siksi, että tällöin ongelman matemaattinen atkaisu yksinketaistuu huomattavasti. Tässä tapauksessa pistelähdeoletus johtaa suoaan ongelman atkaisuun: koska kaiken pistemäisen lähteen lähettämän tehon täytyy kulkea ko. piste keskipisteenä piietyn pallonpinnan, säde R ja pinta-ala 4πR, lävitse, on kyseisen pallonpinnan yksikköpinta-alan läpi kulkevan säteilytehon määä siis q& = Q& ( 4π R ) = χ Q & ( 4πR ) (kuva e). Lopulta on syytä miettiä, ottaako malli huomioon kaikki tilanteessa vaikuttavat olennaiset tekijät. Näin ei ilmeisesti ole, koska tuulen vaikutus puuttuu. Tuulen vaikutusta voidaan mallintaa yksinketaisesti olettamalla tuulen kallistavan liekkiä tuulen suunnassa määällä, joka iippuu palopatsaan tyypillisen vitausnopeuden ja tuulen nopeuden u w aiheuttamien voimien suhteesta (kuva f). Liekin kallistuminen kulmalla φ puolestaan voidaan kuvata lyhentävän liekin ja kohteen etäisyyttä määällä (H/) sinφ. Kokeellisesti on havaittu, että liekin kallistuskulmalle pätee lauseke φ accos( 1 u ), jossa u w :n yksikkö on m/s 3. Tämä lauseke pätee, kun u w > 1 m/s. Kun u w 1 m/s, liekki ei kallistu (φ = ). Lopputuloksena on siis saatu malli, joka yhdistää matemaattisesti palon voimakkuuden, joka ilmaistaan sen luovuttamana kokonaistehona (eli palotehona) Q & ja liekkien keskiakselilta mitatun etäisyyden L päässä olevalle kohteelle tulevan lämpöasituksen q & (lämpövuo) 4 : χ Q & > ( ( ) ( ( ) ( ), u 1 m/s + w 4π L H sin accos 1 uw H q& =, (1) χ Q &, u 1 m/s w 4π [ L + ( H ) ] missä u w on liekkiin vaikuttavan tuulen nopeus (yksikkönä m/s). Mallin käyttäminen Kun mallia sovelletaan käytännössä, on soveltajan selvitettävä, miten suui paloteho Q & on, miten suui osuus χ siitä siityy säteilemällä ja mikä on liekkien kokeus H sekä mitä tuulen nopeuden avoa tulee soveltaa. Määittelemme takasteltavan tilanteen seuaavasti: kyse on takemmin määittelemättömän nestemäisen hiilivetypolttoaineen säiliön (halkaisija D = m ja tilavuus m 3 ) paloon liittyvien vaaojen määittämisestä alueella, jossa keskimäääinen tuulen nopeus on 3 m/s. Tuulen nopeuden tilastollinen jakauma on Weibull-jakauma, jonka muotopaameti on [1]. Tämän suhteellisen monimutkaisen mekintätavat peustelut ovat, että yläpiste kuvaa ajan mukana muuttuvaa suuetta ja yläviitteenä oleva kaksoispilkku symboloi suuetta, joka lasketaan pinta-alayksikköä kohden. 3 Tämä yksinketainen lauseke ei ole yleispätevä, vaan se soveltuu tässä esimekissä takasteltavaan tilanteeseen. 4 Tässä kaavassa otetaan joskus mukaan myös säteilyn suunta kohteen suuntaan nähden, mikä kohteesta iippuen saattaa pienentää lämpövuon avoa. Tässä johdettu malli on kuitenkin iittävä tämän esityksen takoituksiin. 4
5 a) c) d) e) f) Kuva. Ulkona tai hyvin suuessa tilassa tapahtuvan tulipalon ympäistöönsä aiheuttaman lämpöasituksen laskentamallin johtamisen askeleet: a) ongelman asettelu, enegian säilymisen lain soveltaminen, c) ja d) yksinketaistavien oletusten teko (oletus, että säteilemällä siityvän tehon määän on suoaan veannollinen kokonaistehoon (c) ja oletus, että liekin lähettämän säteilyn kannalta liekkiä ja kohdetta voidaan pitää pistemäisinä (d)), e) toinen säilymislain sovellus (kaiken tehon, joka lähtee pistemäiseksi oletetusta säteilijästä tulee kulkea ko. piste keskipisteenä piietyn pallon pinnan lävitse) ja f) mallin paantaminen luopumalla osittain liekin kuvaamisesta ideaalisena pistemäisenä säteilijänä ja ottamalla huomioon tuulen vaikutus. Palotehoa voidaan avioida säiliön pinnan pinta-alan A 1 D p = 4 π, pinta-alayksikköä kohden 5 tapahtuvan massankulutusnopeuden m & [] ja yhtä palanutta massayksikköä kohden vapautuvan enegiamäään (polttoaineen tehollinen lämpöavo) peusteella: H c, eff Q& = H m& A c, eff p. () Tehollinen lämpöavo saadaan lämpöavosta kestomalla se palamisen tehokkuudella, johon vaikuttavat tekijät voidaan Tewasonin [3] mukaan jakaa polttoaineesta ja hapen määästä iippuviin tekijöihin: edellinen tekijä on hiilivedyille tyypillisesti 85 %-9 % [3] ja jälkimmäisen tekijän avo vaihtelee välillä 9 %-1 % [3], joten palamisen tehokkuus vaihtelee siis välillä 77 %-9 %. Esimekkitapaukselle elevantteja tyypillisien hiilivetypolttoaineiden palamis-ominaisuuksia esitetään taulukossa 1. Esitettyjä keskimäääisiä avoja käyttäen palotehoksi saadaan 514 MW. Palotehon vaiaatioketoimeksi (keskihajonnan suhde keskiavoon) saadaan siihen vaikuttavien suueiden hajontojen peusteella 1 %. Sen tilastollinen malli on sama kuin sen tekijöiden eli nomaalijakauma. 5 Edellä tehosuueisiin liittyviä mekintöjä koskevien huomautuksien peusteella tässä yksikköpinta-alaa kohden tapahtuvalle massan (symboli m) kulutukselle käytetty mekintä on yksiselitteinen ja havainnollinen. 5
6 Taulukko 1. Hiilivetypolttoaineiden palamisominaisuuksia. Polttoaine tiheys tehollinen lämpöavo H massan kulutusnopeus (kg/m 3 c, eff ) yksikköpinta-alaa kohden m & (MJ/kg) (palamisen tehokkuus (kgm,7-,81) -s -1 ) moottoibensiini [] ,55 (±,) a) keoseeni [] ,39 (±,3) polttoöljy [] ,35 (±,3) aakaöljy [] ,-,45 dieselöljy 85 [4] [4],67 [5] c) keskimäääinen avo d) 8 (1) 35,6 (3,),46 (,15) a) Viitteessä [] ei ilmaista, mitä ±:lla mekitty epävamuus takoittaa; tässä esityksessä oletamme sen vastaavan nomaalijakautuneeksi oletetun suueen keskihajontaa. Tässä oletamme esitetyn epävamuuden vastaavan suueen pienintä ja suuinta apotoitua avoa, jotka tulkitsemme edelleen nomaalijakauman 1 %:n ja 99 %:n faktiileiksi, jolloin ko. nomaalijakauman keskiavo on,34 kgm - s -1 ja keskihajonta on,5 kgm - s -1. c) Hajonta oletettu yhtä suueksi yllä ±:lla mekittyjen suueiden suhteellisten hajonta-avojen keskiavo eli 4 %. d) Suluissa oleva hajonta vastaa nomaalijakautuneeksi oletetun suueen keskihajontaa. Säteilyn välityksellä siityvän tehon osuus χ voidaan laskea peustuen kuvassa 3a esitettyyn χ :n iippuvuuteen altaan halkaisijasta D. Halkaisijaltaan m:n suuuiselle altaalle χ :n keskiavo on 14, % ja sen kuvasta 3a luettavissa oleva vaihteluväli on 5,5 %-1, %. Oletamme näiden vaihteluvälin ääiavojen vastaavan hyvin havinaisia tapauksia, mikä määällisesti ilmaistuna vastaa sitä, että kyseiset avot ovat suueen jakauman,1 %:n ja 99,5 %:n faktiileja. Tällöin m:n halkaisijan omaavalle altaalle χ :n voidaan tulkita olevan nomaalijakautunut suue, jonka keskiavo on 14, % ja keskihajonta,5 %. Kolmas suue, jolle pitää määittää avo ennen kuin malliamme voidaan soveltaa, on liekin kokeus H, voidaan laskea käyttäen seuaavaa Heskestadin esittämää kaavaa [6]: C pt H = 15,6 gρ ( H s) c Q& 5 1, D, (3) missä T on ympäistön lämpötila, C p 1,1 kjkg -1 K -1 ja ρ ovat ilman ominaislämpö ja tiheys lämpötilassa T sekä g = 9,81 ms - on putoamiskiihtyvyys. Palavan aineen lämpöavon H c ja palamisessa kuluvan ilman ja polttoaineen massojen suhteen s suhde H c /s vaihtelee välillä,9-3, MJ/kg [6]. Kun oletetaan, että takastelu koskee aikaa, jolloin lämpötilana voidaan pitää ûc (93 K, ρ = 1, kgm -3 ), palotehotemin ketoja on,6-,4 mkw -/5. Sen jakaumana voidaan pitää tasajakaumaa, jonka keskiavo on,33 m kw -/5. Tällöin liekin kokeus on keskimääin H = 4,4 m. Sen jakauma on nomaali ja keskihajonta on m. Mallimme tulos takastellun halkaisijaltaan m:n suuuisen altaan ympäistöönsä tuottamalle lämpöasitukselle tietyllä etäisyydellä altaan eunasta esitetään kuvassa 3b. 6
7 a) säteilyn osuus (m) ,31-,5d,1-,34d,8-,13d altaan halkaisija D (m) q" (kw/m ) L' = L - D / (m) Kuva 3. a) Säteilyn välityksellä siityvän tehon iippuvuus altaan halkaisijasta D [7]. Katkoviivalla esitetyt epävamuuden aviointiin käytetyt suoat ovat kijoittajien laatimia. Palavan polttoaineen aiheuttaman lämpöasituksen voimakkuuden iippuvuus etäisyydestä L' = L - D/ säiliön eunasta takastellussa tilanteessa (lopputulos). L ' Mallin soveltaminen tulipalon aiheuttamien vaaojen aviointiin Tulipalon mallintamisen päämäää on useimmiten tulipalon aiheuttamien vaaojen avioimiseen ennakolta. Nyt käsillä olevassa säiliön palon liittyvässä esimekissämme paloon liittyviä uhkia voi olla monenlaisia, esimekiksi seuaavia: Palon leviäminen sen ympäistössä olevien mateiaalien syttymisen vuoksi, jonka estämiseksi pitää tuntea lyhin etäisyys altaasta, jonka sisällä ei palonleviämisvaaan vuoksi saa olla syttyviä mateiaaleja eli mateiaalien tuvaetäisyys? Toinen käytännössä esille tuleva kysymys voi olla, että miten altaan tulipalo vaikuttaa sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti olevien akenteiden kestävyyteen ja pitääkö niiden palonkestävyyttä tästä syystä mahdollisesti paantaa. a) Y = t ig -,55 /tiheys -, lämpösäteily (kw/m ) T s ( o C) säteily (kw/m ) Kuva 4. a) Puun syttymisen kiittisen lämpövuon aviointiin viitteessä [8] käytetty aineisto. teäspilain lämpötilan iippuvuus siihen kohdistuvasta lämpövuosta (η = 37,5 %). Me takastelemme näitä kysymyksiä lyhyesti yksinketaisten esimekkien kautta. Mateiaalien syttymisongelman oletetaan olevan puupintojen syttyminen, jota voidaan avioida käyttämällä lämpövuokiteeiota, jonka mukaan syttyminen katsotaan mahdolliseksi, jos lämpövuo ylittää tietyn aja-avon q & c. Babauskasin [8] tekemän katsauksen mukaan q& c = 11kW/m ja kuvassa 4a esitettyjen tietojen peusteella epävamuus q & c :n määityksessä on noin 3 % (vaiaatiokeoin). Avoa 11 kw/m vastaava kiittinen etäisyys on 19 m säiliön kyljestä. Tätä avoa ei voida suoaan käyttää tuvaetäisyytenä, vaan siihen pitää lisätä vamuus-maginaali, jotta voidaan olla vamoja siitä, että syttymisiä ei tapahdu. Paemman tiedon puutteessa usein 7
8 käytetty tuvallisuusmaginaali on 1 % eli lopullinen aviomme tuvaetäisyydestä on 4 m. Tämä vastaa pinta-alaltaan noin 5 m :n suuuista ympyää, joka esim. teollisuusalueella on vasin suui (ja kallis) tilantave. Rakenteiden kuumenemisongelmassa takastelemme teäspilaeita, joiden kestävyyttä avioidaan sen mukaan ylittää teäksen lämpötila T s kiittisen lämpötilan. Olkoon pilaeiden kuomitusaste µ = %, jolloin kiittinen lämpötila on nomin B7 mukaan o o, 3 T = C + ( 58 C) [ ln µ 1,3 ] 1 c = 655 ûc. Kiittisen lämpötilan epävamuutta voidaan avioida esim. seuaavasti: jos teäs on 355-laatua, niin JCCS:n todennäköisyyspeustaisen mallinomin [9] mukaan myötöaja on logaitmisesti nomaalijakautunut suue, jonka odotusavo on 39 MPa ja vaiaatiokeoin 7 %. Tällöin %;n kuomitusastetta voidaan tulkita vastaavan akenteen jännityksen, jonka odotusavo on 76 MPa ja vaiaatiokeoin 7 % ja vastaavaksi kiittisen lämpötilan jakaumaksi saadaan logaitminen nomaalijakauma, jonka odotusavo on 655 ûc ja vaiaatiokeoin 1,8 %. Teäksen kuumenemisen kannalta on olennaista tulipalon ajallinen kesto, joka täyden säiliön palaessa on 31 tuntia. Näin pitkään jatkuvassa palossa teäs saavuttaa tasapainolämpötilansa ja lämpötilan T s iippuvuus säteilystä voidaan määittää atkaisemalla ajasta iippumaton yhtälö 4 4 ( 1 η) h( T T ) ( 1 η) ε σ ( T T ) = η q&, (4) s missä lämmönsiitokeoin h = 5 Wm - K -1, esultoiva emissiviteetti ε,5, σ = 5, Wm - K -4 ja tekijä η =5 %-5 % (tasajakauma) on säteilylle altistuvan pinta-alan suhde kokonaispinta-alaan (4. Kiittistä lämpötilaa vastaava lämpövuon avo on noin 6 kw/m, mutta kuvasta 3b nähdään, että lämpövuo on säiliön eunallakin on tätä alempi (noin 4 kw/m ), joten teäsakenteet voidaan toteuttaa suojaamattomina aivan säiliön välittömässä läheisyydessäkin eli niille lämpösäteilyn vaikutukseen liittyvä tuvaetäisyys on m. s Deteministisestä mallista stokastiseen malliin Edellä esitetty mallintaminen ja laskenta on deteminististä, jota kuvaa se, että laskenta suoitetaan käyttäen kullekin suueelle jotain tiettyä avoa. Kuten edellä kävi esille, ei suueiden hajonnat ovat vasin suuia ja siksi tyypillisen avon valinta ei ole helppoa. Lisäksi saadun tuloksen tuvallisuudesta ei ole määällistä tietoa, mikä voidaan joutua kompensoimaan valitsemalla suhteellisen suui tuvamaginaali. Stokastisessa mallintamisessa käytetään suueiden jakaumaa, jolloin tyypillisen avon valintaongelma poistuu ja lisäksi mallista saadaan määällinen avio ei tuloksiin liittyvistä vahinkotodennäköisyyksistä. Stokastisen mallintamisen tapeita silmälläpitäen edellä olevassa esityksessä on avioitu ei suueiden keskimäääisen avon lisäksi hajonta (hajonnan määä ja laatu eli suueen jakauma). Kun mallin (1) laskenta toistetaan useita ketoja ei paametien jakaumista satunnaisotoksilla valituilla avoilla, saadaan lämpöasituksen voimakkuudelle kuvassa 5a esitetty tulos. Nyt tuloksena ei saada yhtä käyää, vaan niin monta käyää kuin satunnaisotoksia suoitetaan (tässä 1 kpl). Tietyllä etäisyydellä lämpöasitusta ei kuvaa yksi avo, vaan jakauma, niin kuin kuvassa 5b esitetään: esim. 1 m:n etäisyydellä lämpöasitus vaihtelle välillä 7-35 kw/m (,5 %:n ja 99,5 %:n faktiilit). Stokastisessa mallintamisessa myös palovaaojen aviointi tehdään jakaumien pohjalta. Puun syttymisen kannalta kiittisen lämpöasituksen jakaumaksi saatiin nomaalijakauma (keskiavo 11 kw/m ja -hajonta 3,3 kw/m ). Kun tämä tieto yhdistetään kuvassa 5 8
9 esitettyihin lämpöasituksen jakaumiin, saadaan kuvassa 7a esitetty tulos syttymistodennäköisyyden iippuvuudelle etäisyydestä säiliön eunasta. Teäspilaien vauioitumistodennäköisyyden laskennassa määitetään ensin lämpötilan T s iippuvuus lämpösäteilyn voimakkuudesta (kuva 6a), jonka peusteella voidaan määittää vauioitumistodennäköisyyden iippuvuus lämpösäteilyn voimakkuudesta (kuva 6, mikä antaa kuvassa 7b esitetyn tuloksen. a) q" (kw/m ) 7 6 L ' L' = L - D / (m) ketymä 1 % 8 % 6 % 4 % % % 4 % 3 m m 3 % % 1 m 1 % % säteilyn voimakkuus (kw(m ) todennäköisyystiheys Kuva 5. a) Stokastisen mallin tulos palavan polttoaineen aiheuttaman lämpöasituksen voimakkuuden iippuvuudelle etäisyydestä L' = L - D/ säiliön eunasta. Lämpöasituksen voimakkuuden todennäköisyysjakaumia ei etäisyyksillä. a) T s ( o C) säteily (kw/m ) 1. % 1. % 1. %.1 %.1 % säteily (kw/m ) Kuva 6. a) Teäksen lämpötilan stokastinen iippuvuus lämpösäteilyn voimakkuudesta ja vauioitumistodennäköisyyden iippuvuus lämpösäteilyn voimakkuudesta. vauion todennäköisyys a) syttymistodennäköisyys 1. % 1. % 1. %.1 % etäisyys (m) vauion todennäköisyys 1. % 1. % 1. %.1 %.1 %.1 %.1 % etäisyys (m) Kuva 7. Stokastisen mallintamisen tulokset: a) puun syttymistodennäköisyyden ja teäspilaien vauioitumistodennäköisyyden iippuvuus etäisyydestä säiliön eunasta. Todennäköisyydet ovat yhtä tulipaloa kohden. Teollisuuslaitoksessa tässä työssä takasteltujen palojen seuaamukset ovat tyypillisesti ahallisia, eivät henkilövahinkoja, jolloin tuvaetäisyyden määittäminen on päätöksentekoongelma, jossa toisaalta halutaan minimoida palovahingot (puoltaa pitkän tuvaetäisyyden valintaa) ja toisaalta ajoittaa maankäytön kustannuksia (puoltaa lyhyen tuvaetäisyyden valintaa). Kun kuvassa 7 esitettyjen tulosten lisäksi on käytettävissä avio säiliöpalon 9
10 esiintymistaajuudesta, noin 1 pe 1 säiliötä pe vuosi [1, s. 4-16]. Jos laitoksella on yksi säiliö, niin kuvan 7 tulokset saadaan muunnettua vuotuisiksi todennäköisyyksiksi jakamalla ne tuhannella. Jos hyväksyttävissä olevana vuotuisena vauiotodennäköisyytenä pidetään enintään avoa 1 pe 1, niin kuvan 7 esittämien todennäköisyyksien suuin hyväksyttävissä oleva taso on 1 %. Tätä avoa vastaavat tuvaetäisyydet (sopivasti pyöistettynä) ovat syttymisvaaan suhteen 5 m ja teäsakenteiden kantavuuden takaamisen suhteen 5 m. Havaitaan siis, että syttymisvaaan suhteen stokastinen mallintaminen pienensi tuvaetäisyyttä 4 m:stä 5 m:iin (pinta-alasäästö 6 %) kun taas teäsakenteiden tuvallisuuden suhteen deteministisen mallin antama säteilyyn liittyvä tuvaetäisyys kasvoi 5 metiksi. YHTEENVETO Esitelmässä luodaan katsaus mallintamisen sovelluksiin palotekniikan alalla ja esitetään seikkapeäisesti eään yksinketaisen, mutta silti vasin käyttökelpoisen paloteknisen mallin peustelu ja soveltaminen käyttäen sekä deteminististä että stokastista lähestymistapaa. LÄHDELUETTELO 1. Tammelin, B. Suomen Tuuliatlas. Helsinki: Ilmatieteen laitos s.. Babauskas, V. Heat Release Rates. Teoksessa: The SFPE Handbook of Fie Potection Engineeing. 3d Edition. Quincy, MA: National Fie Potection Association.. S ISBN Tewason, A. Geneation of Heat and Chemical Compounds in Fies. Teoksessa: The SFPE Handbook of Fie Potection Engineeing. 3d Edition. Quincy, MA: National Fie Potection Association.. S ISBN Petoleum-Based Fuels Popety Database [vekkodokumentti]. Golden, CO, USA: National Renewable Enegy Laboatoy. [Viitattu 3.5.5]. Saatavissa: 5. McGattan, K. B.; Baum, H. R.; Walton, W. D.; Telles, J. J Smoke Plume Tajectoy Fom In Situ Buning of Cude Oil in Alaska: Field Expeiments and Modeling of Complex Teain. 137 s. (NISTIR 5958) 6. Heskestad, G. Fie Plumes, Flame Height and Ai Entainment. Teoksessa: The SFPE Handbook of Fie Potection Engineeing. 3d Edition. Quincy, MA: National Fie Potection Association.. S ISBN Beyle, C. L. Fie hazad calculations fo Lage, Open Hydocabon Fies. Teoksessa: The SFPE Handbook of Fie Potection Engineeing. 3d Edition. Quincy, MA: National Fie Potection Association.. S ISBN Babauskas, V., Ignition of Wood: A Review of the State of the At. Teoksessa: Inteflam 1. Lontoo: Intescience Communications Ltd. 1. S Joint Committee on Stuctual Safety. Pobabilistic Model Code. Intenet Publication 1. [vekkodokumentti, viitattu 3.5.5]. Saatavissa: 1. Bay, T. F. Risk-Infomed, Pefomance-Based Industial Fie Potection. Knoxville, Tennessee: Tennessee Valley Publishing.. ISBN
PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU
PALOTEKNINEN SUUNNITELMA TOIMINNALLINEN TARKASTELU K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/rno 17 17040 7 Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.no PALOTEKNINEN SUUNNITELMA 10-97 Rakennuskohde VERMON LÄMPÖKESKUS
LisätiedotTietoa sähkökentästä tarvitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimerkiksi jos halutaan
3 Sähköstatiikan laskentamenetelmiä Tietoa sähkökentästä tavitaan useissa fysikaalisissa tilanteissa, esimekiksi jos halutaan tietää missäläpilyönti on todennäköisin suujännitelaitteessa tai mikä on kahden
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015
LisätiedotÖljysäiliö maan alla
Kaigasniemen koulu Öljysäiliö maan alla Yläkoulun ketaava ja syventävä matematiikan tehtävä Vesa Maanselkä 009 Ostat talon jossa on öljylämmitys. Takapihalle on kaivettu maahan sylintein muotoinen öljysäiliö
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden, sisältöjen ja isteitysten luonnehdinta
LisätiedotSähkökentät ja niiden laskeminen I
ähkökentät ja niiden laskeminen I IÄLTÖ: 1.1. Gaussin lain integaalimuoto ähkökentän vuo uljetun pinnan sisään jäävän kokonaisvaauksen laskeminen Vinkkejä Gaussin lain käyttöön laskettaessa sähkökenttiä
LisätiedotTapa II: Piirretään voiman F vaikutussuora ja lasketaan momentti sen avulla. Kuva 3. d r. voiman F vaikutussuora
VOIMAN MOMENTTI Takastellaan jäykkää kappaletta, joka pääsee kietymään akselin O ympäi. VOIMAN MOMENTTI on voiman kietovaikutusta kuvaava suue. Voiman momentti määitellään voiman F ja voiman vaen tulona:
LisätiedotK = Q C W = T C T H T C. c = 1 dq. f) Isokoorinen prosessi: prosessi joka suoritetaan vakiotilavuudessa
Sallitut apuvälineet: kijoitusvälineet ja gaafinen laskin. Muun oman mateiaalin tuominen ei sallittu. Tämä on fysiikan kussi, joten desimaalilleen oikeaa numeeista vastausta täkeämpää on että osoitat ymmätäneesi
LisätiedotLuvun 12 laskuesimerkit
Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN
SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen
LisätiedotLukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN
alculus Lukion M Geometia Paavo Jäppinen lpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKTESTIN J KERTUSKOKEIEN TEHTÄVÄT RTKISUINEEN Geometia (M) Pikatesti ja ketauskokeet Tehtävien atkaisut 1 Pikatesti (M) 1 Määitä
Lisätiedot4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ
LisätiedotAluksi. Ympyrästä. Ympyrän osat. MAB2: Ympyrä 4
MAB: Ympyä 4 Aluksi Tämän luvun aihe on ympyä. Ympyä on yksi geometisista peusmuodoista ja on sinulle ennestään hyvinkin tuttu. Mutta oletko tullut ajatelleeksi, että ympyää voidaan pitää säännöllisen
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden sisältöjen isteitysten luonnehdinta ei
LisätiedotLujuusopin jatkokurssi IV.1 IV. KUORIEN KALVOTEORIAA
Lujuusoin jatkokussi IV. IV. KUORIE KALVOTEORIAA Kuoien kalvoteoiaa Lujuusoin jatkokussi IV. JOHDATO Kuoiakenteen keskiinta on jo ennen muoonmuutoksia kaaeva inta. Kaaevasta muoosta seuaa että keskiinnan
LisätiedotSMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi
SMG-4 Sähkömagneettisten jäjestelmien lämmönsiito Ehdotukset hajoituksen 3 atkaisuiksi 1. Voidaan kohtuullisella takkuudella olettaa, että pallonmuotoisessa säiliössä lämpötila muuttuu vain pallon säteen
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokussi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 5 Copyight 008 Peason Education, Inc., publishing as Peason Addison-Wesley. Newtonin painovoimateoia Knight Ch. 13 Satunuksen enkaat koostuvat
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA
EB-TUTKINTO 2008 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 5. kesäkuuta 2008 (aamupäivä) KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Europpa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin,
Lisätiedot9 Klassinen ideaalikaasu
111 9 Klassinen ideaalikaasu 9-1 Klassisen ideaalikaasun patitiofunktio Ideaalikaasu on eaalikaasun idealisaatio, jossa molekyylien väliset keskimäääiset etäisyydet oletetaan hyvin suuiksi molekyylien
LisätiedotYksinkertainen korkolasku
Sivu 1/7 Rahan lainaus voidaan innastaa tavaan vuokaukseen, jolloin lainatusta ahasta maksetaan kokoa sitä enemmän, mitä suuemmasta ahamääästä on kysymys ja mitä pidempään aha on lainattuna. äyttöön saatua
LisätiedotFysp240/1 Ising-malli (lyhyt raportti)
Tiia Monto Työ tehty: 19.1. tiia.monto@jyu. 7515 Fysp/1 Ising-malli (lyhyt apotti) Assistentti: Avostellaan (joko hyväksytty tai hylätty) Työ jätetty: Abstact I simulated paamagnet, feomagnet and antifeomagnet
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotRak Tulipalon dynamiikka
Rak-43.3510 Tulipalon dynamiikka 7. luento 14.10.2014 Simo Hostikka Palopatsaat 1 Luonnollisten palojen liekki 2 Palopatsas 3 Liekin korkeus 4 Palopatsaan lämpötila ja virtausnopeus 5 Ideaalisen palopatsaan
LisätiedotHarjoitus 5 / viikko 7
DEE-000 Piiianalyysi Hajoitus 5 / viikko 7 5. Laske solmupistemenetelmällä oheisen kuvan esittämän piiin jännite ja vita i. 0k ma k k k i ma Solmupistemenetelmää käytettäessä takasteltavan kytkennän jännitelähteet
Lisätiedot1.1 Funktion määritelmä
1.1 Funktion määritelmä Tämän kappaleen otsikoksi valittu funktio on hyvä esimerkki matemaattisesta käsitteestä, johon usein jopa tietämättämme törmäämme arkielämässä. Tutkiessamme erilaisia Jos joukkojen
Lisätiedota(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50
BM0A5810 - Differentiaalilaskenta ja sovellukset Harjoitus 1, Syksy 015 1. (a) Kiihtyvyys on nopeuden derivaatta, eli a(t) v (t) 3 t 1 + 1 Nyt on siis selvitettävä, milloin kiihtyvyys kasvaa itseisarvoltaan
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU
TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS VAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.1) Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.2) Paloturvallisuuden
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotHMM ja geenien etsintä
Kuten makovin mallien yhteydessä, niin HMM halutulla topologialla voidaan opettaa tunnistamaan geenejä. Ohessa eäs geenitunnistukseen käytetty topologia, joka tunnistaa ihmisen geenit (5 -> 3 ). Edellä
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ.9.013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
LisätiedotMUUNTAJAT. KAAVAT ideaalimuuntajalle 2 I2 Z. H. Honkanen
MTAJAT H. Honkann Muuntaja on lait, jossa nsiön vaihtovita saa aikaan muuttuvan magnttikntän muuntajasydämn. Tämä muuttuva magnttiknttä saa aikaan vian toisiokäämiin. Tasasähköllä muuntaja i toimi, tasavita
LisätiedotPAULI RAUTAKORPI LEIJAVOIMALAN TEHON ARVIOINTI
Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma PAULI RAUTAKORPI LEIJAVOIMALAN TEHON ARVIOINTI Kandidaatintyö Takastaja: lehtoi Risto Silvennoinen Palautuspäivä: 16.9.2008 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN
LisätiedotMS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause
MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Syksy 2016 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0305 Syksy
LisätiedotLiekinleviämisen nopeuden määrittäminen eri ympäristön lämpötiloissa kokeellisilla ja laskennallisilla menetelmillä
Liekinleviämien nopeuden määittäminen ei ympäitön lämpötiloia kokeelliilla ja lakennalliilla menetelmillä Johan Mang & Simo Hotikka VTT Palotutkimuken päivät 2011 2 Johdanto Liekin leviäminen kaapeleia:
LisätiedotSavunpoiston mitoitus
Savunpoiston mitoitus Pekka Kallioniemi Piikallio Oy Finnbuild 2014 Helsinki 3.10.2014 Kera Group, Finland Finnbuild 2014, Kera Group Savunpoiston mitoitus, Pekka Kallioniemi 1 Esitelmän pääaiheet Savunpoiston
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotKryogeniikka ja lämmönsiirto. Dee Kryogeniikka Risto Mikkonen
DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito Dee-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q Dee-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen '' 4 4 ( s su ) Lämmön johtuminen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
Lisätiedot763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 3 Kevät E 1 + c 2 m 2 = E (1) p 1 = P (2) E 2 1
763306A JOHDATUS SUHTLLISUUSTORIAAN Ratkaisut 3 Kevät 07. Fuusioreaktio. Lähdetään suoraan annetuista yhtälöistä nergia on suoraan yhtälön ) mukaan + m ) p P ) m + p 3) M + P 4) + m 5) Ratkaistaan seuraavaksi
LisätiedotTilastotieteen jatkokurssi Sosiaalitieteiden laitos Harjoitus 9 (viikko 16) Ratkaisuehdotuksia (Laura Tuohilampi)
Tilastotieteen jatkokussi Sosiaalitieteiden laitos Hajoitus 9 (viikko 16) Ratkaisuehdotuksia (Laua Tuohilampi) 1. Alla mainituissa testitilanteissa saatiin otoskeskiavoon peustuvan testisuueen avoksi z
LisätiedotMATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009
EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotTilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3 3/19/13. f(x, y, z)dxdydz. ρ(x,y,z) = x 2 + y 2 + z 2 (kg) Ratkaisu: ρ(x,y,z)dxdydz
/9/ z 2 y 2 x 2 z y x Tilavuusintegoin f(x, y, z)dxdydz z 2 # y 2 # x 2 & & = % % f(x, y, z)dx( dy( dz $ $ ' ' z y x Tyypillises kemian sovelluksissa f(x,y,z) on massaheys, jolloin integaalin avo on massa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotTilavuusintegroin3. Tilavuusintegroin3
/5/ z 2 y 2 x 2 z y x Tilavuusintegoin f(x,y,z)dxdydz z 2 # y 2 # x 2 & & = % % f(x,y,z)dx( dy( dz $ $ ' ' z y x Tyypillises kemian sovelluksissa f(x,y,z) on massaheys, jolloin integaalin avo on massa
LisätiedotMS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 4B Bayesläinen tilastollinen päättely Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011
PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan
LisätiedotTutkimustiedonhallinnan peruskurssi
Tutkimustiedonhallinnan peruskurssi Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi, Inkeri Verkamo hannu.toivonen, marko.salmenkivi, inkeri.verkamo@cs.helsinki.fi Helsingin yliopisto Hannu Toivonen, Marko Salmenkivi,
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotAvaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät
11 Taso Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät tason. Olkoot nämä pisteet P, B ja C. Merkitään vaikkapa P B r ja PC s. Tällöin voidaan sanoa, että vektorit
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
Lisätiedotellipsirata II LAKI eli PINTA-ALALAKI: Planeetan liikkuessa sitä Aurinkoon yhdistävä jana pyyhkii yhtä pitkissä ajoissa yhtä suuret pinta-alat.
KEPLERIN LAI: (Ks. Physica 5, s. 5) Johannes Keple (57-60) yhtyi yko Bahen (546-60) havaintoaineiston pohjalta etsimään taivaanmekaniikan lainalaisuuksia. Keple tiivisti tutkimustyönsä kolmeen lakiinsa
LisätiedotJatkuvat satunnaismuuttujat
Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään
LisätiedotMS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi
MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi 5A Bayeslainen tilastollinen päättely Lasse Leskelä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Lukuvuosi
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 12. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 12 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 12 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 12 () Numeeriset menetelmät 25.4.2013 1 / 33 Luennon 2 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Rungen
LisätiedotTyö 5: Putoamiskiihtyvyys
Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotNollasummapelit ja bayesilaiset pelit
Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotKolmion merkilliset pisteet ja kulman puolittajalause
Kolmion mekilliset pisteet ja kulman puolittajalause GOMTRI M3 iiettäessä kolmioille kulmanpuolittajia, sivujen keskinomaaleja, kokeusjanoja tai mediaaneja eli keskijanoja, niin osoittautuu, että näiden
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotBraggin ehdon mukaan hilatasojen etäisyys (111)-tasoille on
763343A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 2 Kevät 2018 1. Tehtävä: Kuparin kiderakenne on pkk. Käyttäen säteilyä, jonka aallonpituus on 0.1537 nm, havaittiin kuparin (111-heijastus sirontakulman θ arvolla
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotPalo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi
Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi
LisätiedotFysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi
Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotMUISTIO No CFD/MECHA pvm 22. kesäkuuta 2011
Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Virtausmekaniikka / Sovelletun mekaniikan laitos MUISTIO No CFD/MECHA-17-2012 pvm 22. kesäkuuta 2011 OTSIKKO Hilatiheyden määrittäminen ennen simulointia
LisätiedotPALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA
PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA Esko Mikkola ja Tuomo Rinne VTT Copyright VTT LÄHTÖKOHTIA Maanalaisissa tiloissa tulipalo on erityisen vaarallinen: Poistuminen hidasta (pitkät etäisyydet, nousut,
LisätiedotRatkaisuja, Tehtävät
ja, Tehtävät 988-97 988 a) Osoita, että lausekkeiden x 2 + + x 4 + 2x 2 ja x 2 + - x 4 + 2x 2 arvot ovat toistensa käänteislukuja kaikilla x:n arvoilla. b) Auton jarrutusmatka on verrannollinen nopeuden
Lisätiedot1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio
Lisätiedot(c) Kuinka suuri suhteellinen virhe painehäviön laskennassa tehdään, jos virtaus oletetaan laminaariksi?
Tehtävä 1 Vettä (10 astetta) virtaa suorassa valurautaisessa (cast iron) putkessa, jonka sisähalkaisija on 100 mm ja pituus 70 m. Tilavuusvirta on 15 litraa minuutissa. (a) Osoita, että virtaus on turbulenttia.
Lisätiedot2. välikokeen mallivastaukset
TILASTOTIETEEN JATKOKURSSI, 10 OP, 19.1. 4.5.2010. Kijallisuus: Ilkka Mellin: Johdatus tilastotieteeseen, 2. kija. Luennoi: ylioisto-oettaja Pekka Pee. 2. välikokeen 4.5.2010 mallivastaukset 1. Täysiin
LisätiedotFYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT
FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan
LisätiedotTähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi
Tähtitieteen perusteet, harjoitus 2 Yleisiä huomioita: Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi aurinkokunnan etäisyyksille kannattaa usein
LisätiedotRG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
LisätiedotPAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN
PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN Seppo Uosukainen 1, Virpi Hankaniemi 2, Mikko Matalamäki 2 1 Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Rakennedynamiikka ja vibroakustiikka PL 1000 02044 VTT etunimi.sukunimi@vtt.fi
LisätiedotDiplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)
Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, 2952018, Ratkaisut (Sarja A) 1 Anna kaikissa kohdissa vastaukset tarkkoina arvoina Kohdassa d), anna kulmat
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotINTERVALLIPÄÄTÖSPUUT JANNE GUSTAFSSON 45433E. Mat Optimointiopin seminaari Referaatti
12.11.1999 INTERVALLIPÄÄTÖSPUUT JANNE GUSTAFSSON 45433E Mat-2.142 Optimointiopin seminaari Referaatti Syksy 1999 1. JOHDANTO Thomas M. Stratin artikkeli Decision Analysis Using Belief Functions käsittelee
LisätiedotEstimointi. Estimointi. Estimointi: Mitä opimme? 2/4. Estimointi: Mitä opimme? 1/4. Estimointi: Mitä opimme? 3/4. Estimointi: Mitä opimme?
TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Johdatus tilastotieteeseen TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 2 Mitä opimme? 1/4 Tilastollisen tutkimuksen tavoitteena on tehdä johtopäätöksiä prosesseista, jotka generoivat reaalimaailman
Lisätiedot- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.
7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona
LisätiedotOpiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!
RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä
LisätiedotFysiikan kurssit. MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka
Fysiikan kurssit MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Valtakunnalliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä 2. Lämpö 3. Sähkö 4. Voima ja liike 5. Jaksollinen liike ja aallot 6. Sähkömagnetismi
Lisätiedotx = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) + 1 3 1 + 4 2 + 5 2 = 21 21 = 21 tosi
Mallivastaukset - Harjoituskoe F F1 a) (a + b) 2 (a b) 2 a 2 + 2ab + b 2 (a 2 2ab + b 2 ) a 2 + 2ab + b 2 a 2 + 2ab b 2 4ab b) tan x 3 x π 3 + nπ, n Z c) f(x) x2 x + 1 f (x) 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 2x2
LisätiedotVektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on
13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu
LisätiedotSimulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen
Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston
LisätiedotNormaalijakaumasta johdettuja jakaumia
Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 3: Todennäköisyysjakaumia Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia >> Johdanto χ 2 -jakauma F-jakauma
LisätiedotKuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotMateriaalia, ohjeita, videoita sekä lisätietoja opettajille tarjottavasta koulutuksesta osoitteessa:
Kevään 06 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspie CAS -atkaisut Nämä atkaisut tety alusta loppuun TI-Nspie CX CAS -ojelmistolla ja tallennettu lopuksi PDF -muotoon. Takoituksena on avainnollistaa, miten
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotIntegrointi ja sovellukset
Integrointi ja sovellukset Tehtävät:. Muodosta ja laske yläsumma funktiolle fx) x 5 välillä [, 4], kun väli on jaettu neljään yhtä suureen osaan.. Määritä integraalin x + ) dx likiarvo laskemalla alasumma,
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotVanhoja koetehtäviä. Analyyttinen geometria 2016
Vanhoja koetehtäviä Analyyttinen geometria 016 1. Määritä luvun a arvo, kun piste (,3) on käyrällä a(3x + a) = (y - 1). Suora L kulkee pisteen (5,1) kautta ja on kohtisuorassa suoraa 6x + 7y - 19 = 0 vastaan.
Lisätiedot1 Oikean painoisen kuulan valinta
Oikean painoisen kuulan valinta Oheisessa kuvaajassa on optimoitu kuulan painoa niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti perillä tietyltä etäisyydeltä ammuttuna airsoft-aseella. Tulos on riippumaton
LisätiedotTaivaanmekaniikkaa Kahden kappaleen liikeyhtälö
Taivaanmekaniikkaa kaavojen johto, yksityiskohdat yms. ks. Kattunen, Johdatus taivaanmekaniikkaan tai Kattunen, Donne, Köge, Oja, Poutanen: Tähtitieteen peusteet tai joku muu tähtitieteen/taivaanmekaniikan
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta
Differentiaali- ja integraalilaskenta Opiskelijan nimi: DIFFERENTIAALILASKENTA 1. Raja-arvon käsite, derivaatta raja-arvona 1.1 Raja-arvo pisteessä 1.2 Derivaatan määritelmä 1.3 Derivaatta raja-arvona
Lisätiedot