Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
|
|
- Hannele Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu Pitkäaho, Oulun yliopisto (asiantuntijasihteeri) Arviointiteemojen käsittely ja teemojen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat (SWOT) Ennen annettujen arviointiteemojen käsittelyä käytiin keskustelu teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan määritelmästä. Todettiin, että teknillisellä kemialla ja kemian prosessitekniikalla, sisältäen teollisen bioteknologian, on keskeinen rooli puunjalostus- ja paperitekniikan, metallurgian, materiaalitekniikan, energia- ja ympäristötekniikan sekä elintarvike- ja biotekniikan aloilla toimivissa tutkimusryhmissä. Todettiin myös, että selvimpänä erona kemianalan tutkimuksen ja teknillisen kemian tutkimuksen välillä on erilainen julkaisuprofiili. Yleisesti ottaen kemian alan tutkimustulokset julkaistaan lehdissä, joilla on korkeampi impact factor, kun taas kemian prosessitekniikan ja teknillisen kemian tutkimustulokset julkaistaan pääosin chemical engineering -lehdissä, joilla on matalampi impact factor. Tämän lisäksi yliopistojen ja teollisuuden välinen tutkimusyhteistyö on teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan aloilla keskeisessä asemassa ollen laaja-alaista ja toimivaa. A. Tutkimus-. kehitys- ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Keskusteltiin yliopistolain ja SHOKien (Strategisen huippuosaamisen keskittymät) sekä muutamien selvästi tunnistettavien toimintaympäristön muutosten vaikutuksista teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan alalle. Vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolain muutos ja sen myötä yliopistojen rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa ja muuttaa voimakkaasti yliopistoissa annettavaa koulutusta ja tehtävää tutkimusta. Tämä vaikuttaa myös teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalan kehittymiseen. Hyvin onnistuessaan tämä kehitys on tieteenalalle mahdollisuus, mutta voi muodostua myös uhaksi, jos esimerkiksi yliopiston uusittu strategia tai uusi profiloituminen ei tue tieteenalan kehittymistä. Kaikkia vaikutuksia on vielä mahdotonta nähdä. 1
2 SHOK-toiminnasta todettiin, että myös se aiheuttaa paitsi uhkia niin myös mahdollisuuksia. Uhkana on, että SHOKeissa tehtävä tutkimus on liian soveltavaa, jolloin teknilliset yliopistot toimivat niin soveltavalla alalla, että akateemisuuden merkitys pienenee ja tieteellisen tutkimuksen ansiot vähenevät. Todettiin myös, että tutkimusrahoituksen sirpaloituneisuus on SHOK-toiminnan myötä lisääntynyt, pitkäjänteistä perustutkimusta ei edelleenkään tueta. Tällä hetkellä SHOK-toiminnan pelisäännöt eivät ole yliopistoille edulliset. Ohjelmat on suunniteltu yrityslähtöisesti ja liian lyhytjänteisiksi, jolloin niiden yhdistäminen yliopiston tutkimukseen on vaikeaa. SHOK-toiminta olisi mahdollisuus tieteenalalle, jos jatkossa Tekes muuttaisi ohjeistustaan niin, että suunniteltavat uudet ohjelmat tukisivat pitkäjänteisempää tutkimusta, jolloin tutkimuksellisuus nousisi tärkeäksi osaksi ohjelmia. Esimerkiksi nykyistä suurempi osa ohjelmien rahoituksesta (esim. 20 %) voisi olla 4-5-vuotista rahoitusta, joka tulisi vapaaseen hakuun ja johon tutkijat tarjoaisivat tutkimusideoitaan, jolloin tutkimus olisi entistä tutkijalähtöisempää ( bottomup ). Tämä lisäisi pitkäjänteisen akateemisen tutkimuksen merkitystä ohjelmissa, mutta myös mahdollisuus uuden innovatiivisen tieteelliseen tutkimukseen perustuvan liiketoiminnan syntymiseen kasvaisi. Toimintaympäristön muutoksista pienryhmä totesi, että tarve mm. lisääntyneeseen luonnonvarojen kestävään käyttöön, biotalouden kehittämiseen ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen tuo entistä enemmän haasteita ja mahdollisuuksia teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalle. Erityisosaamisen tunnistaminen ja vahvan akateemisen profiilin rakentaminen näille alueille on tärkeää. Lisäksi tarvitaan entistä enemmän eri tieteenalojen välistä yhteistyötä ja osaamista, mutta myös avoimuutta ja lisääntyvää tieteenalojen välistä arvostusta, jotta näillä uusilla aloilla menestyminen voitaisiin turvata. Tieteenalan oma erittäin hyvin toimiva tutkijakoulu (Åbo Akademin koordinoima Graduate School in Chemical Engineering, GSCE) todettiin vahvuudeksi paitsi toiminnaltaan (laadukkaat hyvin järjestetyt jatko-opintokurssit, toimiva kansallinen yhteistyö) niin myös toimintaympäristöltään (mm. suuremmat ryhmäkoot). Myös muut rajapinta -tutkijakoulut (esim. Finnish Doctoral Programme in Environmental Science and Technology (EnSTe)) ovat hyödyllisiä tieteenalan jatkoopiskelijoille ja sen myötä tieteenalalle. Pienryhmän toiveena on, että kansallisten tutkijakoulujen toimintaedellytykset turvattaisiin myös jatkossa. B. Tieteenalan kehitys Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso (esim. bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus)? Suomalainen teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tutkimus on kansainvälisesti hyvällä tasolla suhteellisen viittausindeksin ollessa suurempi kuin 1. Suomen Akatemian v teettämässä kemian tutkimuksen arvioinnissa useimmat tutkimusryhmät saivat hyvän tai erittäin hyvän arvosanan tutkimustoiminnastaan. Suomen Akatemian arviointiin eivät tosin sisältyneet 2
3 kaikki suomessa toimivat kemian prosessitekniikan tutkimusryhmät. Pienryhmän huolena on, että vaikka julkaisut ja sitaatiot ovat objektiivinen tapa tarkastella tieteenalan vaikuttavuutta, juuri kyseessä olevan tieteenalan monimuotoisuutta ei ehkä huomioida tarpeeksi. Määrittelyt ja luokittelut hankaloittavat usein tulkintaa, jolloin esimerkiksi julkaisut voivat kirjautua toiselle tieteenalalle, vaikka ovatkin lähtöisin teknillisen kemian tai kemian prosessitekniikan tutkimusryhmistä. Tätä tulkintaa voisi helpottaa tutkijakohtainen tarkastelu, jolloin julkaisut voitaisiin kirjata tutkimuslähtöisesti oikealle tieteenalalle. Myös julkaisustrategioiden tekeminen näkyvyyden lisäämiseksi ja kehittymisen mahdollistamiseksi on tärkeää. Lisäksi on huomioitava, että verrattaessa eri tieteenaloja teknillisen alan julkaisujen impact factorit ovat yleensä pienemmät kuin luonnontieteiden tai lääketieteen aloilla. Hyvästä yleisnäkymästä huolimatta pienryhmä totesi, että teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalla ollaan kansainvälisessä kilpailussa haasteen edessä. Näin on lähinnä siksi, että rahoitus on vaatimatonta ja osa tutkimusryhmistä on pieniä, mutta myös koska yhä uusia maita ja näin uusia tutkimusryhmiä tulee mukaan tieteenalan tutkimukseen, jolloin suhteellinen osuutemme maailman tutkimuksesta vähenee. Pienryhmä muistutti kuitenkin, että läpimurtojen saavuttamisessa on tärkeää olla vahva kansallisilla painoaloilla sen sijaan, että yrittäisi kattaa koko tieteenalaa. Toisin sanoen tarve fokusoitua ja tehdä todella korkealaatuista työtä kasvaa. Eri teknillisten yliopistojen entistä tiiviimpi yhteistyö voisi nostaa tieteellisen tuottavuuden tasoa. Myös eri tieteenalojen välinen yhteistyö, entistä laajempi monitieteellisyys, on mahdollisuus nostaa tutkimusta kohti kansainvälistä kärkeä. Kolmas hyvin tulosta tuottava ja usein myös nopeavaikutteinen tapa tieteellisen tason nostamiseksi on kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen, esim. FiDiPro-professuurien (Finland Distinguished Professor Programme) muodossa. Kansainvälisen rahoituksesta keskusteltaessa todettiin, että tarkasteltavana olleet tilastot (mm. T&K-menot suorittajasektoreittain ja Korkeakoulusektorin T&K-menojen rahoitustilanne 2009) eivät olleet ajan tasalla tai tilastollisista syistä järin luotettavat. Huomioitavaa on, että teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan alalla rahoitus tulee pääosin ulkopuolisesta rahoituksesta tutkimusryhmien budjettirahoituksen ollessa vain noin 25 % (tekniikan aloilla keskimäärin budjettirahoituksen osuus on 40 %). Lisäksi pienryhmän mielestä on huolestuttavaa, että EU-rahoituksen osuus tieteenalalle on vain noin 5-10 %. Rahoituksen kasvattaminen ja erityisesti EU-rahoituksen lisääntyvä hyödyntäminen onkin tärkeää tieteenalan kehittymiselle. Lisäksi todettiin, että nykyisellä rahoituksella on mahdotonta ratkaista globaaleja ongelmia, joten jos rahoituksen määrä ei huomattavasti nouse, fokusoituminen tieteenalan sisällä on tarpeen. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professoreiden merkitys alan tutkimusympäristössä? Huippuyksikkörahoituksella on ollut suuri vipuvaikutus (gearing effect) alan tutkimukselle; julkaisujen määrät, patentit ja jatkotutkinnot ovat lisääntyneet. Akatemiaprofessoreista todettiin, että hyvä tule hyvän luo, ts. akatemiaprofessorinimitykset ovat tuoneet alalle positiivisen kierteen. Lisäksi todettiin, että saatujen professuurien monimuotoisuus ja monitieteellisyys on tieteenalalle vahvuus, ei heikkous. FiDiPro-ohjelmaa pidettiin erittäin hyvänä asiana, vaikkakin koettiin, että juuri oikean henkilön löytyminen ja sitouttaminen professuuriin on usein haasteellista. 3
4 Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Jo aiemmin todettiin, että mm. lisääntynyt tarve luonnonvarojen kestävään käyttöön, biotalouden kehittämiseen ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen tuo entistä enemmän haasteita ja mahdollisuuksia teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalle. Esimerkiksi aiemmat panostukset ovat vain vähäisissä määrin kohdistuneet teolliseen biotekniikkaan, mutta jos tähän saadaan tulevaisuudessa muutos, voi Suomi nousta tällä alalla maailman huipulle. Teknillinen kemia yhdessä biotekniikan kanssa muodostaa hyvän kombinaation, jonka vahvuutena on kemiallisten reittien ja prosessiosaamisen yhdistäminen biotekniikkaan ja jonka tuloksena syntyy innovatiivisia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia teknisiä ratkaisuja mm. bioenergian tuotantoon. Toisena tulevaisuuden suuntauksena nähtiin kokeellisen tutkimuksen ja mallinnuksen voimakkaampi yhdistyminen niin, että painopiste on jatkossakin kokeellisessa toiminnassa, mutta mallinnuksen, molekyylilaskennan ja virtauslaskennan merkitys työkaluina kasvaa. Mallinnus tukee oleellisesti tutkimusta ja näin voidaan välttää mm. turhia kokeita ja vähentää suurten pilottien tarvetta eli lisätä tutkimuksen tehokkuutta. Lisäksi juuri teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalan tarpeisiin tehtävä kestävän kehityksen arviointityökalujen menetelmäkehitys tukee prosessisuunnittelua ja ympäristömyötäisten teollisten ratkaisujen aikaansaamista. Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka on tieteenalana entistä keskeisemmässä asemassa vaikuttamassa kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseen kehitykseen. C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Miten tohtorit sijoittuvat/tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin? Tohtoritarpeen arvioitiin jatkossa pysyvän ennallaan tai hieman lisääntyvän. Huolena esitettiin tulevat muutokset yliopistojen rahoituksessa ja rakenteilla olevat yliopistokohtaiset tohtorikoulutusohjelmat, jotka saattavat romuttaa olemassa olevat kansalliset tutkijakoulut ja niissä järjestetyn korkeatasoisen tohtorikoulutuksen. Ennen olemassa olevien rakenteiden romuttamista tulisi ne arvioida perusteellisesti, sillä joidenkin ryhmän jäsenten pelkona on, että tohtorikoulutuksen hajautus yliopistoihin laskisi tieteenalan koulutuksen tasoa. Pienryhmässä käytiin lyhyt keskustelu ohjaukseen käytettävän ajan riittävyydestä ja todettiin, että jatkossa, varsinkin jos tohtorikoulutuksen tarve lisääntyy, kuten Suomen Akatemian asettama tutkijakoulutukiryhmä ehdotuksessaan* esittää, ohjaajien rekrytointiin ja rekrytoinnin rahoittamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. *TUTKIJAKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN, Suomen Akatemian asettaman tutkijakoulutukiryhmän ehdotukset tutkijakoulutuksen kehittämiseksi Suomessa,
5 Teknillisen kemian ja kemian prosessitekniikan tieteenalalta valmistuvat tohtorit työllistyvät hyvin. Lisäksi hyvänä asiana koettiin, että tohtoreita valmistuu tasa-arvoisesti niin miehiä kuin naisiakin, mm. GSCE:ssä tohtorikoulutettavien sukupuolijakauma on tälläkin hetkellä 50/50. Tohtorit työllistyvät sekä kotimaahan että ulkomaille, ja tuntuma pienryhmässä on, että erityisesti uudet alat, kuten ympäristötekniikka, työllistävät tohtoreita hyvin. Tutkimusryhmien tavoitteena on, että valmistuvat tohtorit työllistyvät oman yliopiston ulkopuolelle ja tämän tavoitteen toteutumisessa auttavat tutkimusryhmän hyvät ulkopuoliset yhteydet, vahva verkottuminen. Yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten ja teollisuuden välinen yhteistyö lisää oman tutkimusryhmän tai oman yliopiston ulkopuolelle työllistymistä. Pienryhmän mielestä liikkuvuutta yritysten ja yliopistojen välillä tulisi vielä entisestään lisätä. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Pienryhmä totesi, että tutkimusryhmien ja kansainvälisten yritysten välistä liikkuvuutta ei ole kovinkaan paljon, mutta onneksi yritysten tutkimusongelmat tulevat tutkimusryhmien tietoon hyvin. Ongelmana on, että yritysvaihtoon lähtijöitä ei ole tarpeeksi, vaikka rahoitusta kyllä olisi. Myös kansainväliseen tutkijavaihtoon suomalaiset jatko-opiskelijat lähtevät nihkeämmin kuin mitä tulijoita on tulossa Suomeen. Tieteenalan tutkijakoulussa GSCE:ssä tavoitteena on, että tohtorikoulutettavista 30% on ulkomaalaisia, sillä tämän katsotaan edistävän kansainvälistymistä ja paremman Suomi-kuvan muodostumista maailmalla sekä nostavan tutkimusryhmän tieteellistä vaikuttavuutta. Tutkimusryhmissä on huomattu, että tänne tulevat ulkomaalaiset tutkijavierailijat ja FiDiPro-professorit lisäävät myös suomalaisten halukkuutta lähteä tutkijavaihtoon ulkomaille. Muita vaihtoon kannustavia työkaluja ovat EU:n rahoituskanavat ja mm. mahdollisuus kaksoistutkintoon. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Joissakin tieteenalan tutkimusryhmissä teknisten tiedekuntien tutkimusinfrastruktuurihankinnat vaativat erityistä tarkastelua; tieteenalan tutkimukseen liittyviä kalliita laitteita on vaikea saada, jolloin laitekannan poistot saattavat olla suuremmat kuin hankinnat. Joissakin tutkimusryhmissä taas mm. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mahdollistama rahoitus on tuonut huomattavaa 5
6 parannusta ryhmän tutkimusinfrastruktuuriin. Mm. biotekniikan tulevat tarpeet luovat tarpeita myös uuden tutkimusinfrastruktuurin hankkimiselle, mutta miten tähän vastataan/mikä tulisi olla erityisen huomion kohteena, on vielä selvittämättä. Tutkimusryhmien välinen tiivis ja hyvä yhteistyö mahdollistaa myös tutkimuslaitteiden optimaalisen hyödyntämisen. Tämän lisäksi riittävän kansallisen rahoituksen turvaaminen infrastruktuurin hankkimiseksi erityisesti tekniikan alalla on tärkeää korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi. 6
Energia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015
1 Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014 2015 Työryhmä Finnish Council of University Rectors Matti Uusitupa, puheenjohtaja Ilkka Niemelä ja
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014
ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotGreen Growth - Tie kestävään talouteen
Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous
LisätiedotTekesin linjauksia SHOKtoimintaan
Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi
LisätiedotYmpäristötieteet, ympäristöntutkimus
Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF , Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste.
TEKNIIKAN YLIOPISTOFORUM TYF201 2.-3.12.201, Vanajanlinna Tutkimustoiminnan vaikuttavuus yliopistojen rahoitusmallissa - työpajan kooste. www.tek.fi/tyf201 Koonnut Pirre Hyötynen, TEK TUTKIMUSTOIMINNAN
LisätiedotProjektien rahoitus.
Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto
LisätiedotCASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio
1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään
LisätiedotLaskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus
Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen - Nykytilan kartoitus Laskennallisten tieteiden päivä Tampere 13.11.2009 Auri Kaihlavirta Laskennallisten tieteiden kansallinen kehittäminen 2009 nykytilan
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotMatematiikka ja tilastotiede
Matematiikka ja tilastotiede Työryhmän osallistujat Mikael Lindström, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Jukka Corander, Helsingin yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson, Tampereen teknillinen yliopisto Heikki Haario,
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotKansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska
Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville
LisätiedotOULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan
OULUN YLIOPISTO -Tutkimusta ja innovaatioita ihmisestä teknologiaan Tutkimuksen strategiset tavoitteet Oulun yliopisto on kansainvälisesti merkittävä, vetovoimainen tiedeyliopisto, jolla on omaleimainen,
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
LisätiedotYdinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)
Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,
LisätiedotProfessori tutkimuksen johtajana. Kaarle Hämeri Professorilii/o
Professori tutkimuksen johtajana Kaarle Hämeri Professorilii/o 1. Asema: yliopistolaki, johtosäännöt 2. Tutkimuksen teon edellytykset 3. Strategiaan vaiku/aminen, tutkimuksen suuntaaminen Asema Yliopistolaki
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAlueellisen toiminnan strategia
Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto
LisätiedotTutkimuksen huippulaatu menestystekijänä
Tutkimuksen huippulaatu menestystekijänä Rehtori Aino Sallinen Elinkeinoelämän keskusliiton EK-päivä Mistä eväät uuteen nousuun Jyväskylä 31.3.2009 Perusteesit Globaalitalouden kehitys johtaa tiedon intressin
LisätiedotTutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotBiotekniikkaviikon päätapahtuma
Biotekniikkaviikon päätapahtuma 3.10.2013 Finlandia-talo Tietoyhteiskunta ja biotekniikka Marja Makarow Knowledge triangle Tietokolmio Tietoyhteiskunnan kivijalka TUTKIMUS Rahalla tietoa Tiedosta rahaa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003
OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSSTRATEGIA Hyväksytty hallituksessa 13/12/2006
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIMUSSTRATEGIA 2007 2011 Hyväksytty hallituksessa 13/12/2006 Jyväskylän yliopisto on laaja alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotKOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto
KOTA-seminaari 1.9.2015 Sipo Vanhanen Tutkimushallinnon päällikkö Helsingin yliopisto TUHA-verkosto lyhyesti Verkoston suunnittelu käynnistyi RAKETTI TUTKI:n järjestämästä kick off tilaisuudesta 14.1.2014
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotElintarviketieteet ja ravitsemustiede
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotSähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka
Sähkö-, automaatio- ja tietoliikennetekniikka, elektroniikka Työryhmän osallistujat Heli Jantunen, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Aarne Halme, Aalto-yliopisto Kari Halonen, Aalto-yliopisto Riku Jäntti,
LisätiedotEläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa
DM 1127464 2013 Eläinten hyvinvoinnista uutta liiketoimintaa 21.8.2013 Minna Hendolin DM 1127464 2013 1950 1980 2000 2013 Konepaja Palvelu Konekauppa Kemppi Oy konserni - Liikevaihto 120 miljoonaa euroa,
LisätiedotTyöpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.
Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto
Lisätiedot