Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa.
|
|
- Anni Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maataloustieteet Työryhmän osallistujat Laura Alakukku, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Paula Elomaa, Helsingin yliopisto Juha Helenius, Helsingin yliopisto Pertti Martikainen, Itä-Suomen yliopisto Pirjo Mäkelä, Helsingin yliopisto Asko Mäki-Tanila, MTT Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto Pirjo Peltonen-Sainio, MTT Jukka Rintala, MTT Jari Valkonen, Helsingin yliopisto Anna Valros, Helsingin yliopisto Aila Vanhatalo, Helsingin yliopisto Hilkka Vihinen, MTT Hannu Mikkola, Helsingin yliopisto (asiantuntijasihteeri) Työpajaan osallistunut asiantuntijaryhmä edusti monipuolisesti maatalousalaa. Maataloustieteiden tilaa ja tasoa arvioitaessa olisi hyvä määritellä myös maataloustiede terminä. ARVIOINTITEEMAT A. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle Mikä merkitys TKI-toimintaympäristön muutoksilla on tieteenalalle? Helsingin yliopiston ja MTT:n organisaatiouudistuksilla on ollut sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Yliopistolla hallinnollinen työ on lisääntynyt ja aikaa opetukseen ja tutkimukseen on aiempaa vähemmän. Toisaalta Helsingin yliopiston EU- ja Akatemiahakujen tuki sai käyttäjältään kiitosta. MTT:n matriisiorganisaatio on haasteellinen, koska esimiessuhteet ovat epäselvemmät kuin linjaorganisaatiossa. MTT:n taloustutkimuksen läsnäolo Viikissä on puolestaan lisännyt myönteistä vuorovaikutusta MTT:n ja yliopiston taloustutkijoiden välillä. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan muuton suomia mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty, ja yhteistyön kehittämistä tulee jatkaa. Yhteistyötä yliopistojen, yliopistojen laitosten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä voidaan edelleen lisätä. Edellytykset kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen ovat kasvaneet merkittävästi. 1
2 Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on avannut uusia tieteen tekemisen mahdollisuuksia. Todettiin kuitenkin, että EU ei rahoita innovatiivisia tutkimuksia. Vain tunnetut teemat menevät siellä läpi. Kilpailu tutkimusrahoituksesta on lisääntynyt ja kilpailu syö tutkimustyön resursseja. Työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuksen välillä on epäselvä. Sektoritutkimuksessa ei tiedetä, arvioidaanko tutkimusta julkaisujen määrän ja laadun perusteella vai yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta. Tutkijat eivät ole kaikissa tapauksissa riittävästi ennakoineet ympäristön muutosta, ja yhteiskunta on saattanut ajaa tutkimuksen ohi. Ketteryyttä tarvitaan, jotta voidaan vastata tulevaisuuden tuomiin haasteisiin. Tutkijat ovat kuitenkin jossain määrin osaamisensa vankeja. Ei pidä istua liian tiukasti omien aineistojensa ja osaamisensa päällä, koska silloin on vaarana jäädä yhteistyökuvioiden ulkopuolelle. Cardiffin yliopisto mainittiin esimerkkinä uudenlaisesta tavasta esittäytyä ulkomaailmalle. Siellä yliopiston perinteinen laitosrakenne on häivytetty taustalle ja ulospäin näkyvät ratkaistavana olevat ongelmat. Suomen Akatemian ja maataloustutkimuksen käsitykset monitieteisyydestä eivät aina kohtaa. Maatalouden ongelmanratkaisuun tarvitaan tyypillisesti maatalous- ja perustieteiden osaajia. Maataloustutkimus ei ole kuitenkaan kyennyt osoittamaan, että mainitut tieteenalat ovat aidosti hankkeissa mukana. Ongelmanratkaisu edellyttää yhä useammin monitieteistä lähestymistapaa. Monitieteinen yhteistyö on jo itsessään haaste. Yhteistyö ei ole hankkeissa itseisarvo, vaan sen on lisäarvo, joka tulee hakemuksessa osoittaa. Tämä koskee muitakin kuin Suomen Akatemian hakemuksia. Todettiin, että maatalousaiheisia hakemuksia tulee Suomen Akatemiaan vähän ja että niiden hyväksymisprosentti on alempi kuin hankkeiden yleensä. Todettiin, että maataloustutkimus voisi olla itse aktiivisempi Suomen Akatemian suuntaan. MTT:n kokemuksen mukaan varmin keino saada Suomen Akatemian rahoitusta on käyttää maakuntayliopistoa päähakijana MTT:n asemasta. Todettiin, että hankkeen kansainvälisesti korkea tieteellinen taso on Suomen Akatemian rahoituksen ensisijainen arviointikriteeri. Maataloushankkeiden huonon menestyksen arveltiin johtuvan Suomen Akatemian haussa hankkeiden soveltavasta luonteesta sekä siitä, että niiden teoreettinen taso ei ole riittävä. Suomen Akatemian mukaan biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan hankkeet ovat luontaisesti laaja-alaisia ja niiden arvioitsijoiksi valitaan laaja-alaisuuteen kykeneviä henkilöitä. Esitettiin kysymys, ohjautuuko tutkimus oikein sillä, että tutkija kirjoittaa toiselle tutkijalle osoittaakseen oppineisuuttaan, jota vertaisarviointi mittaa. Takaako tämä mekanismi yhteiskunnan kannalta relevanttien aiheiden ja osaamisen kehittymisen sekä eri tiedon lajien kohtaamisen (myös yksityisen sektorin ja politiikan/hallinnon tieto)? Kun tiede joutuu tulevaisuudessa kilpailemaan julkisten resurssien jaosta muiden yhteiskunnan tarpeiden kanssa, on vaarana, että olemme ajaneet itsemme sivuraiteelle. Työpajaraportin luonnokseen lähetettyjen kommenttien perusteella, perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen edustajat voivat olla vastauksesta perustellusti eri mieltä. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen eroa luonnehdittiin mm. tulosten soveltamismahdollisuuksilla siten, että perustutkimusta voidaan usein hyödyntää globaalisti, kun soveltava tutkimus on enemmän aikaan ja paikkaan sidottua. Riskirahoituksen ja keksijöiden määrää pidettiin riittämättömänä. 2
3 Rahoituksessa kolme vuotta on lyhyt aika, kun lähdetään kehittämään ideasta uutta tuotetta tai menetelmää. Monia suomalaisia maatalousalan tuotantotarvikkeiden toimittajia (Kemira Grow How, Valtra) tai tuotteiden jalostajia (Cultor, Raisio Oyj:n mallasliiketoiminta) on myyty ulkomaille ja on syytä epäillä, onko ulkomaisilla omistajilla intressiä säilyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa Suomessa. Kuluttajien näkökulmasta puutteellinen vesiensuojelu on suurin maatalouden aiheuttama haitta. Huoli eläinten hyvinvoinnista ja epäilykset muuntogeenisten organismien vaikutuksista ovat myös median kestoaiheita. Mitkä muut kansalliset ja kansainväliset TKI-toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet alan kehitykseen ja miten? Yhteistyö yritysten kanssa on joissain tapauksissa vaikeuttanut tieteen tekemistä, koska rahoitus ei riitä julkaisujen kirjoittamiseen ja tulokset ovat usein liikesalaisuuksia. Huippututkimus ja yritysrahojen hankkiminen nähdään osin toisensa poissulkevina vaihtoehtoina. Toisaalta yritysyhteistyöstä on myös myönteisiä kokemuksia. B. Tieteenalan kehitys ja kansainvälinen taso Miten suomalainen tutkimus sijoittuu alan kansainväliseen tutkimuskenttään? Esimerkiksi mikä on tieteenalan kehityksessä Suomessa erityislaatuista muihin maihin verrattuna? Mikä on tieteenalan kansainvälinen taso? (esimerkiksi bibliometriikka, kilpailtu kansainvälinen rahoitus) Suomessa on profiloiduttu tekemään tutkimusta boreaalisessa ympäristössä, minkä ansiosta monet tuloksista on sovellettavissa Pohjoismaissa, Kanadassa, Venäjällä ja myös Japanissa. Toisaalta tehdään geenitutkimusta, joka on luonteeltaan globaalia. Julkaisujen ja viittausten määrällä mitattuna maataloustutkimus pärjää kansainvälisessä tutkimuskentässä erittäin hyvin (vrt. Suomen Akatemian julkaisu Suomen tieteen tila ja taso 2009). Suomessa julkaistava Agricultural and Food Science on vertaisarvioitu lehti ja se kuuluu alansa parhaaseen neljännekseen siitäkin huolimatta, että parhaiden suomalaisten tutkijoiden kirjoittamien artikkelien arveltiin ohjautuvan tunnetumpiin ja omaa erikoisalaa edustaviin lehtiin. Todettiin, että suomalainen maataloustutkimus menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin. Maaseutututkimuksessa olemme suurvalta. Maatalousekonomiassa ja maatalouden ympäristökysymysten taloudellisessa tarkastelussa on tapahtunut merkittävää edistystä ja kansainvälistä huippua on otettu kiinni. Tutkimus on erittäin hyvin edustettuna alan projekteissa ja konferensseissa. Mikä merkitys BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) vahvistumisella on alan suomalaiselle tutkimukselle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Venäjä on mielenkiintoinen kohde, mutta toistaiseksi hankkeet ovat kehityshanketyyppisiä. Kiinasta on koulutuskysyntää. Suomessa tulisi tehdä strateginen päätös osallistumisesta Venäjän, Kiinan ja Intian hankkeisiin. Ne eivät vie tutkimusta eteenpäin, mutta pitäisikö niissä olla silti mukana. 3
4 Raporttiluonnoksen kommentointikierroksella ehdotettiin pohdittavaksi osallistumisen sijasta sitä, miten löydetään parhaat teemat ja yhteistyömuodot. Minkälaiset kansainväliset yhteydet alalla on? Tutkimuksen kannalta olisi erittäin hyödyllistä, että kansainvälisissä järjestöissä kuten FAO, OECD ja Maailman pankki työskentelisi enemmän suomalaisia asiantuntijoita. Silloin saisimme etupainotteisesti tietoa uusista linjauksista jo valmisteluvaiheessa. Ongelmana on suomalaisten tutkijayhteisöjen pienuus. Boreaalisuus nähtiin vahvuutena, mutta se on toisaalta haitta. Tutkimustulokset eivät puhuttele koko Eurooppaa. Todettiin, että suomalaiset tutkimusryhmät ovat joillakin aloilla päässeet tutkimusyhteistyöhön ulkomaisen teollisuuden kanssa. Mikä on huippuyksiköiden, akatemiaprofessoreiden ja FiDiPro-professorien merkitys alan tutkimusympäristöissä? FiDiPro-professuurit (Finland Distinguished Professor Programme) nähtiin hyvänä keinona kotikansainvälistymiseen. Todettiin, että huippuyksikkö ja uusien akatemiaprofessorien saaminen vahvistaisivat alaa ja edistäisivät sen kehitystä. Maatalousalan tutkijakoulua pidettiin tärkeänä tavoitteena. Hot spotien ja nousevien alojen/teemojen tunnistaminen: miten ollaan mukana niiden tutkimuksessa? Nousevien alojen tunnistamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Genomitutkimus (kasvit ja eläimet) tunnistettiin ajoissa ja siihen panostettiin, vaikka riskitkin tiedostettiin. Jälkikäteen panostus on osoittautunut kannattavaksi. Nousevien alojen eteenpäin viemistä haittaa osittain se, että hankerahoittajat eivät välttämättä tue heille mahdollisesti vielä vieraita aloja/teemoja. Mitkä ovat ne lupaavat, kriittiseltä massaltaan vielä pienet ja aluillaan olevat alat, joilla voi olla tulevaisuudessa suuri potentiaali tieteenalan kehityksessä? Energian käytön vähentäminen ja maataloustuotannon perustuminen uusiutuvaan energiaan. Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen kehittämällä uusia kestäviä kasvinsuojelumenetelmiä. Puhtaat tuotantojärjestelmät. Todettiin, että uusia tuotantojärjestelmiä pitäisi lähteä kehittämään ja tutkimaan puhtaalta pöydältä. Agro-Ecological Engineering kokonaisten järjestelmien tarkastelu ja säätö. Automaation ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntäminen tuotannossa. Rehukasvien käyttökelpoisuutta ja kotieläinten metaboliaa selvittävien analyysien yhdistäminen genomiikka- ja fysiologiatasolla. Bioinformatiikka maatalouden tutkimusalojen (kotieläin- ja kasvinjalostus sekä kasvipatologia) tarpeisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet. 4
5 Ravinnon riittävyys ja ruokahuollon turvaaminen. Kaikki riskit huomioon ottavan maatalouspolitiikan tutkimus. Todettiin, että yhteiskunnallisessa keskustelussa ollaan siirtymässä kestävyyden käsitteestä resilienssin käsitteeseen. Miten alat voidaan tunnistaa? Seuraamalla yhteiskunnallista keskustelua sekä muiden tieteenalojen kehitystä. Aiheeseen liittyvä artikkeli: Vanloqueren, G. & Baret, P. V How agricultural research systems shape a technological regime that develops genetic engineering but locks out agroecological innovations. Research Policy, Vol. 8, Issue 6, July 2009, pp Miten kokeiluihin ja riskinottoon voidaan kannustaa? MTT voi käyttää riskihankkeisiin omaa strategiarahoitustaan. Samoin Helsingin yliopistolla on ollut kahtena vuonna haettavissa uusien avauksien rahoitusta. Tekes aikoo rahoittaa tulevaisuudessa korkeamman riskin hankkeita. Suomen Akatemia jatkaa nykyistä linjaansa. Onko lähitulevaisuudessa näkyvissä merkittävää tutkimuksen uudelleensuuntautumista? Merkittävää uudelleensuuntausta ei noussut esille. Toivottiin parempaa ohjausta politiikan ja tutkimusohjauksen välille. Onko tunnistettavissa paradigmojen muutoksia tai läpimurtoja? Ruoka - ruoan tuottaminen sen mukana - on yhteiskunnallistunut. Tämä merkitsee "maataloustutkimuksen" -käsitteen laajentumista siten, että perinteisten alojemme lisäksi entistä näkyvämpi rooli on sellaisilla aloilla kuin sosiaalipolitiikka, sosiaaliantropologia, jne. Kyse ei enää ole "arvoneutraalista" teknologian kehittelystä. Uusia tärkeitä arvoja määrällisesti ja laadullisesti hyvän ruoan tuottamisen lisäksi ovat mm. ekologinen kestävyys, reiluus, eettisyys jne. Nämä ovat hyvinvoinnin mukanaan tuomia: näihin on nyt varaa. Mikä on tieteidenvälisyyden merkitys alan kehitykselle lähitulevaisuudessa? Humanistit ja yhteiskuntatieteilijät toivotettiin tervetulleiksi mukaan tekemään maataloustutkimusta. Tieteidenvälisyys on välttämätöntä alan kehitykselle, kun tehdään systeemitason tutkimusta. Uusin tieto tulee eri alojen osaamisen yhdistämisestä. 5
6 C. Tutkijanura ja tohtorikoulutus Tohtoritarve Todettiin, että opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisussa 2010/13 Tohtoritarve luvulla arvioidaan vuosittainen tarve seuraavasti: o maatilatalous: 7 o puutarhatalous: 0 o luonto- ja ympäristöala: 12 o elintarvikeala ja biotekniikka: 3 Katso linkki: i Todettiin, että Helsingin yliopistossa maataloustieteiden laitoksen tavoite on tohtoria/vuosi. Tutkijanuraa pohdittaessa kiinnitettiin huomiota tutkimusryhmän optimaaliseen ikärakenteeseen. Laajaa ikäjakaumaa pidettiin parhaana mm. tiedonsiirron kannalta. Urakehitys on kuitenkin monesti hidas johtuen ryhmän vinoutuneesta ikärakenteesta. Tutkijanuraa pidettiin vähemmän houkuttelevana mm. palkkaus- ja urakehityssyistä. Väittelijöiden keski-ikää pidettiin liian korkeana. Tähän on syynä mm. se, että väitöskirjaa tehdään työn ohessa. Väitöskirjojen määrällisiä vaatimuksia pidettiin kovina kansainvälisesti verrattuna. Vaatimuksia on kuitenkin viime aikoina kevennetty. Osa jatko-opiskelijoista suorittaa tohtorintutkinnon noin neljässä vuodessa, mutta monilla siihen menee 5 6 vuotta. Säätiöiden rahoitus on tärkeä opintojen loppuvaiheessa, koska muu rahoitus on usein siinä vaiheessa jo loppunut. Tutkijakouluja kaivattaisiin lisää. Maataloustieteissä ei ole omaa tutkijakoulua, mutta maataloustieteiden opiskelijoita on opiskelemassa muiden alojen tutkijakouluissa (mm. matching funding positiolla, esim. VALUE). Väitöskirja tehdään nykyisin useimmiten nippuväitöskirjana, mutta monografiallakin on puolensa. Sen kirjoittaja osoittaa kykenevänsä hallitsemaan suuren määrän tietoa ja pystyy jäsentämään siitä loogisen kokonaisuuden. Miten tohtorit sijoittuvat / tulisi sijoittua tutkimustyöhön ja muihin tehtäviin? Toistaiseksi maatalousalan tohtorit ovat työllistyneet hyvin, ja työllistyminen onkin paras koulutustarpeen indikaattori. Tutkimuksen lisäksi tohtoreita tarvitaan esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yliopettajina sekä hallinnossa. Teollisuus on myös rekrytoinut muutamia tohtoreita. Tällä hetkellä on pulaa tohtorikoulutettavista. Todettiin, että Suomella on kehittyneenä maana velvoitteensa kouluttaa myös kehitysmaiden opiskelijoita tohtoreiksi. Todettiin, että tohtorien osaamisalan kapeus on toisinaan työllistymisen este. Tohtoriopiskelijoiden rekrytointi ulkomailta voisi olla yksi keino ylläpitää tohtorikoulutuksen tasoa. Rekrytoinnista ulkomailta on myös huonoja kokemuksia. Osaaminen ja siitä esitetyt dokumentit eivät ole aina vastanneet toisiaan. Todettiin että maatalousalan tohtorinpaikkoja hakevat mm. maantieteilijät, biologit ja ympäristötieteilijät, joiden työllisyystilanne lienee maataloustieteilijöitä huonompi. 6
7 Miten tohtorien sijoittumista voidaan edistää muihin kuin akateemisiin tutkimustehtäviin Poistamalla ennakkoluuloja tohtorin ylikouluttaneisuudesta esimerkiksi tuotekehitystehtäviin. D. Liikkuvuus ja verkostot Mitkä ovat kansallisen ja kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuudet ja ongelmat tutkimustyössä tieteenalalla, tieteidenvälisesti ja eri sektorien välillä? Jatko-opiskelijat ja myös post doc -tutkijat ovat haluttomia lähtemään ulkomaille. Perhesyyt, taloudelliset seikat, asuntolainat ja pelko sijoittumisesta työmarkkinoille paluun jälkeen ovat yleisimmät lähdön esteet. Pääsy mukaan EU:n tutkimusohjelmiin on lisännyt kansallista sekä kansainvälistä vuorovaikutusta. Liikkuvuuteen on saatavissa rahoitusta. Minkälaista liikkuvuus on ja miten sitä voidaan tukea? Ulkomailta kotiin palaavista tutkijoista huolehtiminen. Mitkä ovat keskeisimmät verkostoitumisen ja yhteistyön muodot sekä mahdollisuudet ja ongelmat tutkijoiden ja eri sektoreiden välillä kansallisesti ja kansainvälisesti? Luonnonvara- ja ympäristöalan LYNET-yhteenliittymän kaltainen kehityskulku voisi olla mahdollinen kansallisella tasolla myös yliopistomaailmassa. Kansainvälisesti voitaisiin hyödyntää enemmän strategisia tutkimusyhteistyösopimuksia ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. E. Tutkimuksen infrastruktuurit Mitkä ovat keskeisimmät tutkimuksen infrastruktuureihin liittyvät vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhkat? Tutkimusinfrastruktuuri rappeutuu nopeaa vauhtia. Vanhan infrastruktuurin ylläpito koetaan taloudellisesti raskaaksi erityisesti MTT:ssa, mutta toisaalta sen olemassa olo on ollut elintärkeää monille yhteistyökumppaneille. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpidon laajempaan rahoittamiseen ei ole keksitty toimivaa ratkaisua. Infrastruktuurin ylläpitoon liittyy myös hiljaista osaamista, joka ei siirry määräaikaisten työsopimusten kautta. Kalliiden laitteiden ja muun tutkimusinfrastruktuurin ylläpito, huolto ja käyttö eivät saisi olla opiskelijoiden varassa, vaan niitä varten pitäisi olla sitoutunutta, vakituista henkilökuntaa. 7
8 Mikä on käytettävissä olevien tutkimusinfrastruktuureiden vaikutus alan tutkimuksen laatuun ja kansainväliseen asemaan? Ajanmukaiset menetelmät, laitteet ja mm. tutkimusnavetat ja hyvin hoidetut pellot ovat keskeinen kilpailutekijä alan luonnontieteellis-teknisessä tutkimuksessa kansainvälisesti. Esimerkiksi mallintamisessa tarvitaan koko ajan uutta, ajanmukaista ja monipuolista mittaustietoa mallien parametrisoinnissa ja simulointitulosten validoinnissa. Mm. SLU:ssa (Ruotsissa) on juuri rakennettu kotieläintieteiden tutkimukseen ajanmukainen navetta ja sikala sekä siipikarjan tutkimustilat. Talous- ja yhteiskuntatieteiden tutkimus hyödyntää em. tutkimusten tuloksia. Millaisilla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvillä kehittämistoimilla tutkimuksen laatua ja kansainvälistä asemaa voidaan parantaa? Lisäämällä eri tahojen välistä yhteistyötä, jolloin kustannuksia voidaan jakaa. Perustamalla ja ylläpitämällä monitieteisiä tutkimusinfrastruktuureja, joita eri alojen tutkimusryhmät voivat hyödyntää yhtä aikaa. Huolehtimalla, että tutkimuksissa käytetään alan uusimpia mittaus-, laskenta- ym. menetelmiä. Meillä on kansallisella tiekartalla kärkeen rankattuja aloitteita (esim. FinLTSER - joka ESFRI:ssä mukana LifeWatch:issa), joissa maatalous on mukana. FinLTSER (kansainvälinen ILTER-verkostoon kuuluva Finnish Long Term Social-Ecological Research -verkosto) on ekososiaalisten systeemien tilan seurannan infrastruktuurialoite. Käytännössä tämä tarkoittaisi perustamis- ja ylläpitorahoitusta. Katso linkki: ykytila_ja_tiekartta.html Onko tieteenalalla tutkimusinfrastruktuureihin liittyvää erityisosaamista, joka edistää menestymistä kansainvälisessä kilpailussa? Pitkäaikaiskokeet sekä pitkäaikaiset, hyvin dokumentoidut aineistot. Miten tieteenalalla voidaan tehostaa tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja helpottaa niiden uudistamista? Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNET nähdään mahdollisuutena turvata toimintakykyinen tutkimusympäristö, mutta se ei ole ainakaan toistaiseksi kyennyt vastaamaan infrastruktuurin ylläpidon ja rahoituksen haasteisiin. 8
Energia- ja ympäristötekniikka
Energia- ja ympäristötekniikka Työryhmän osallistujat Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) Hannu Ahlstedt, Tampereen teknillinen yliopisto Riitta Kyrki-Rajamäki, Lappeenrannan
LisätiedotTeknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka
Teknillinen kemia ja kemian prosessitekniikka Työryhmän osallistujat Riitta Keiski, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Outi Krause, Aalto-yliopisto Mikko Hupa, Åbo Akademi Jukka Seppälä, Aalto-yliopisto Satu
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotAsk & Apply -kiertue 2013
Ohjelma: Ask & Apply -kiertue 2013 Syyshaku 2013 (30 min.) Hyvän hakemuksen ainekset (20 min.) Budjetin laadinta, Akatemia ja yliopisto yhdessä (30 min.) Kysy tiedeasiantuntijalta -tunti (60 min.) 1 SYYSHAKU
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotDatanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen
Datanhallinta, laskennan resurssit ja osaaminen Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan strateginen kehittäminen Työpaja 25.4.2019 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2019
LisätiedotSuomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila
Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen
LisätiedotYliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma
Yliopistojen profiloitumisrahoitus ja lippulaivaohjelma Riitta Maijala 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaprofessori Tutkijatohtori Huippuyksikkö
LisätiedotLuo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.
Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotLaskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola
Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja
LisätiedotSTN:n huhtikuun haun Rahoituksesta
STN:n huhtikuun haun Rahoituksesta Huhtikuun 2015 haku 10.3.2015 Verkostoitumistilaisuus 1 Tavoite STN rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa, tieteellisesti korkealaatuista tutkimusta
LisätiedotTietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010
Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,
LisätiedotTilaisuuden avaus. FIRI-Hakuinfo. Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Helsinki ACADEMY OF FINLAND 2018
Tilaisuuden avaus -Hakuinfo Riitta Maijala Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja 07.02.2019 Helsinki 1 ACADEMY OF FINLAND 2018 Infrastruktuurien strateginen suunnittelu ja kehittäminen on entistäkin
LisätiedotIdeasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu
1 20.1.2009 Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu 15.1.2009 Top down -politiikka VTTN 1990 perustutkimuksessa panostetava tieteelliseen tasoon kv-kärkitason huippuyksiköiden
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotDigitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus
Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotHuippuyksikköseminaari 12.11.2013
Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotTekesin palvelut teollisuudelle
DM xx-2016 Tekesin palvelut teollisuudelle Nastolan Teollisuusryhmä 28.9.2017 Markku Mäkelä/Tekes Lahti Tekesin toimipisteet Suomessa Rovaniemi Kemi Oulu Jyväskylä Seinäjoki Vaasa Tampere Pori Turku Kajaani
LisätiedotOsaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi 15.3.2018 Opetusneuvos Petteri Kauppinen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
LisätiedotICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma
ICT2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma Juha Latikka Johtava tiedeasiantuntija 1 ACADEMY OF FINLAND ICT2023-ohjelma ICT 2015 työryhmä: 21 polkua Kitkattomaan Suomeen http://www.tem.fi/files/35440/temjul_4_2013_web.pdf
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotSUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä
SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotElintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.
Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotSuomen Akatemian kommentit tiedonantoon
Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen
LisätiedotSuomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila
Suomalainen tutkimus kansainvälisessä vertailussa Heikki Mannila 27.11.2018 1 Miksi kansainvälinen vertailu on tärkeää? Tiede on kansainvälistä Tiede perustuu arvioinnille Suomalainen tiede on jatkuvasti
LisätiedotA. Tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristön muutosten merkitys tieteenalalle
Kasvatustieteet Työryhmän osallistujat Leena Syrjälä, Oulun yliopisto (puheenjohtaja) Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Jarkko Hautamäki, Helsingin yliopisto
LisätiedotSinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen
Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotSuomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND
Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotTutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 ( )
Tutkimusinfrastruktuuritoiminta - strategisen kehittämisen mahdollisuudet ja haasteet Työpaja 2 (21.5.2019) Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Riitta Maijala 1 Tutkimusinfrastruktuuritoiminnan
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotAvoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin
Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle Jarmo Heinonen Kehitysjohtaja Biotalous ja Cleantech Keskeiset toimenpiteet tavoitteiden
LisätiedotTekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030
Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030 Teija Lahti-Nuuttila, Jarmo Heinonen Tekes Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotAjankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta
Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen
LisätiedotTerveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015
Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,
LisätiedotValtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?
Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen
LisätiedotMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotValiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus
Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotAjankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta. Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä Eeva Kaunismaa Opetusneuvos
Ajankohtaista kansainvälisestä ja kansallisesta tutkimuspolitiikasta Valtakunnallinen tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016 Eeva Kaunismaa Opetusneuvos Kysymyksiä, joihin palaamme lopuksi Mitä jäi mieleen? Mitä
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotYmpäristötieteet, ympäristöntutkimus
Ympäristötieteet, ympäristöntutkimus Työryhmän osallistujat Atte Korhola, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopisto Rauni Strömmer, Helsingin yliopisto Meri Ruppel Helsingin
LisätiedotKliiniset lääketieteet
Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotVammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan
LisätiedotFiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu
FiDiPro -ohjelma Projektin valmistelu FiDiPro -info aiehakemuksia valmisteleville 15.1. 2014 Hanna Rantala FiDiPro-ohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen rahoitusohjelma. Tavoitteena on kasvattaa
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotTutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia
Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotElintarviketieteet ja ravitsemustiede
Elintarviketieteet ja ravitsemustiede Työryhmän osallistujat Marina Heinonen, Helsingin yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Fogelholm, Helsingin yliopisto Heikki Kallio, Turun yliopisto Hannu Korkeala, Helsingin
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotRural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012
Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotHuippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia
Huippuyksikkökonseptin evoluutio Huippuyksikköseminaari 1.11.013 Ylijohtaja, tutkimus Marja Makarow Suomen Akatemia Huippuyksikkökonsepti Huippuyksikköstrategia 1995 Akatemian hallituksen uudet linjaukset
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotHelsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014
Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTiedekunnan terveiset. Elintarvikealan neuvottelukunta Suvipäivikki Mikola YVV-suunnittelija
Tiedekunnan terveiset Elintarvikealan neuvottelukunta 30.5.2012 Suvipäivikki Mikola YVV-suunnittelija Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1.6.2012 1 Maatalous-metsätieteellinen
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotTieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset
Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi
ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotLAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS
LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS HELSINGIN YLIOPISTON TOIMINTA LAHDESSA Monipuolista toimintaa jo lähes 40 vuotta. Toiminta kootaan synergiseksi kokonaisuudeksi
Lisätiedot