5862/13 msu/sj/pt 1 DG G III

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. helmikuuta 2013 (04.02) (OR. en) 5862/13 IND 21 COMPET 58 MI 59 EDUC 25 TELECOM 14 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto Kom:n ehd. nro: 5292/13 IND 4 COMPET 18 MI 16 EDUC 7 TELECOM 3 Asia: Neuvoston (kilpailukyky) 18. ja 19. helmikuuta 2013 pidettävän istunnon valmistelu Yrittäjyyttä koskeva toimintasuunnitelma Komissio esittelee Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan ohessa Yrittäjyys toimintasuunnitelmaa käsittelevä taustaasiakirja ja joukko kysymyksiä. Tässä tekstissä on otettu huomioon työryhmässä 31. tammikuuta 2013 käytyjen keskustelujen tulokset. 5862/13 msu/sj/pt 1

2 Kilpailukykyneuvosto 19. helmikuuta 2012 Tausta-asiakirja Yrittäjyys toimintasuunnitelma Taustaa Kilpailukykyneuvoston epävirallisessa kokouksessa 19. heinäkuuta 2012 keskusteltiin yrittäjyyteen liittyvistä seikoista, mukaan lukien yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen merkityksestä nuorten ja koko yhteiskunnan kannalta, naisten roolista talouskasvun hyödyntämättömänä lähteenä sekä uuden mahdollisuuden merkityksestä vilpittömästi toimineille, mutta epäonnistuneille yrittäjille. Tässä asiakirjassa luodaan katsaus yrittäjyyspolitiikan tämänhetkiseen tilanteeseen EU:ssa. Yrittäjyyden lisääminen on Euroopan kannalta elintärkeää, jotta taloutemme saadaan taas kasvuun. Yrittäjyys edistää tehokkaasti talouskasvua: se luo uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Yrittäjyys tekee kansantalouksista kilpailukykyisempiä ja innovatiivisempia. Ilman uusien yritysten tuomia työpaikkoja työllisyyden nettokasvu olisi negatiivista: uudet yritykset ja erityisesti pk-yritykset luovat vuosittain yli 4 miljoonaa uutta työpaikkaa Eurooppaan. Itse asiassa pk-yritykset luovat 85 prosenttia uusista työpaikoista Euroopassa. Vuodesta 2000 lähtien niiden eurooppalaisten osuus, jotka valitsevat yrittäjyyden palkansaajan roolin sijasta, on kuitenkin laskenut: vuonna prosenttia eurooppalaisista piti yrittäjyyttä parhaana vaihtoehtona, nyt osuus on laskenut 37 prosenttiin 1. Yhdysvalloissa ja Kiinassa vastaavat osuudet ovat sitä vastoin paljon korkeampia, 51 ja 56 prosenttia. Lisäksi EU:ssa perustettavat uudet yritykset kasvavat hitaammin kuin Yhdysvalloissa tai nousevan talouden maissa, ja harvemmat niistä nousevat maailman suurimpien yritysten joukkoon Yrittäjyyttä käsitellyt EU:n komission Flash Eurobarometri -tutkimus nro 354. On hätkähdyttävää, että Euroopan suurimpien yritysten joukossa on vain kaksitoista luvun jälkipuoliskolla perustettua yritystä, kun Yhdysvalloissa vastaavia yrityksiä on 51 ja nousevan talouden maissa 46; Euroopassa niistä vain kolme on perustettu vuoden 1975 jälkeen, kun taas Yhdysvalloissa luku on 26 ja nousevan talouden maissa 21. T. Philippon, N. Veron, Bruegel Policy Brief 2008/ /13 msu/sj/pt 2

3 Komissio hyväksyi 9. tammikuuta 2013 Yrittäjyys toimintasuunnitelman yrittäjyyden edistämiseksi Euroopassa. Vuoden 2012 kesällä ja syksyn alussa järjestettiin julkinen kuuleminen mahdollisista ehdotuksista, joita toimintasuunnitelmaan voitaisiin sisällyttää. Niin yrittäjien, kansalaisten kuin yritystukipalveluiden tarjoajienkin reaktiot olivat erittäin myönteisiä. Toimintasuunnitelman keskeiset ehdotukset Toimintasuunnitelmaan on koottu Euroopan, kansallisen ja alueellisen tahon toimintaehdotuksia, joiden avulla pyritään hyödyntämään Euroopan koko potentiaali yrittäjyyden alalla. Kestävän muutoksen varmistamiseksi Euroopan komission ja jäsenvaltioiden kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallintojen on työskenneltävä yhdessä ja pitkällä tähtäimellä. Yrittäjyyttä koskeva toimintasuunnitelma on päättäväistä toimintaa koskeva hahmotelma, jonka tarkoituksena on vapauttaa Euroopan yrittäjäpotentiaali, poistaa nykyiset esteet ja mullistaa yrittäjyyden kulttuuri Euroopassa. Jos halutaan saada aikaan pysyvä muutos, on välttämätöntä investoida yrittäjistä vallitsevan yleisen käsityksen muuttamiseen, yrittäjäkoulutukseen ja yrittäjien keskuudessa aliedustettuina olevien ryhmien tukemiseen. Pitkällä aikavälillä yrittäjätoiminta voi kukoistaa Euroopassa vain, jos suuri joukko eurooppalaisia pitää yrittäjän uraa palkitsevana ja houkuttelevana vaihtoehtona. Yrittäjyys toimintasuunnitelma perustuu kolmeen keskeiseen alaan: Ala I Kasvua ja yritysten perustamista tukeva yrittäjäkoulutus, jotta nuorille tarjotaan tarvittava yrittäjyyteen liittyvä osaaminen ja taidot, sekä tulevien yrittäjäsukupolvien kouluttamiseksi. 5862/13 msu/sj/pt 3

4 Yrittäjyyskoulutuksen aloittaminen kaikkialla Euroopassa: yrittäjäkoulutukseen investoiminen on yksi tuottavimmista investoinneista, joita Euroopassa voidaan tehdä. Tutkimukset osoittavat, että muihin nuoriin verrattuna yrittäjyyskoulutukseen osallistuneet koululaiset ja opiskelijat perustavat 3 6 kertaa todennäköisemmin yrityksen jossakin elämänsä vaiheessa. Lisäksi yrittäjyyskoulutus parantaa merkittävästi nuorten työllistyvyyttä riippumatta siitä, perustavatko he oman yrityksen vai eivät. Samoin korkea-asteen koulutuksen rooli yrittäjyydessä on paljon enemmän kuin pelkkää osaamisen välittämistä ja käsittää osallistumisen liiketoiminnan ekosysteemeihin, kumppanuuksiin ja teollisiin liittoutumiin. Koska yrittäjyyteen liittyvässä politiikassa keskitytään yhä enemmän huipputekniikan alan yrityksiin sekä nopeasti kasvaviin yrityksiin, korkeakoulut ovat aktiivinen tekijä jäsenvaltioiden ja EU:n innovaatiopolitiikassa. Ala II Yrittäjien menestymisen ja kasvun mahdollistavan ympäristön luominen, jossa julkishallinto avustaa yrittäjiä tai minimoi esteitä yritystoiminnalle. Tähän kuuluu kuusi aluetta: Rahoituksen saanti Rahoituksen saanti on yksi merkittävimmistä kasvua ja yrittäjyyttä rajoittavista tekijöistä Euroopassa. Yrittäjien on erityisen vaikea hankkia rahoitusta yritystensä toiminnan alkuvaiheessa ja etenkin meneillään olevan talouskriisin aikana. Yrittäjille suunnattujen rahoitusvälineiden laajentaminen ja tehostaminen on näin ollen keskeinen keino tukea yrittäjiä. 5862/13 msu/sj/pt 4

5 Yrittäjien tukeminen yrityksen elinkaaren eri vaiheissa Noin 50 prosenttia uusista yrityksistä tekee konkurssin viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana, koska niiltä puuttuu usein kasvun edellyttämä asianmukainen toimintaympäristö. Varojensa ja kokemuksensa niukkuuden vuoksi pienet ja vastaperustetut yritykset kärsivät suuria yrityksiä enemmän monimutkaisen verolainsäädännön ja hankalien veroilmoitusmenettelyjen noudattamisesta aiheutuvista korkeista kustannuksista. Lisäksi suurimmassa osassa EU:ta itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaaliturvaa koskevat oikeudelliset kehykset ovat hyvin erilaisia kuin palkansaajilla. Digitaaliajan uusien liiketoimintamahdollisuuksien vapauttaminen Verkkoyrittäjät muodostavat erityisen yrittäjäluokan, joka luo verkkoa välttämättömänä osatekijänä käyttäviä uusia digitaalisia palveluita ja tuotteita. Uudet verkkoyritykset kasvavat yleensä nopeammin kuin muut yritykset, ja niiden kasvu on eksponentiaalista, mutta usein ne myös kaatuvat nopeammin, mikä merkitsee suurempia tuottoja mutta myös suurempia riskejä. Uusien verkkoyritysten perustamiskustannukset ovat halvemmat ja aloituskynnys on matala, mikä tekee niistä houkuttelevan yritysmuodon yrittäjän uran aloittamiseen. Verkkoyrittäjät tarvitsevat tästä syystä räätälöityjä tukitoimenpiteitä, joilla vahvistetaan rakenteellisesti uusien verkkoyritysten toimintaympäristöä. Digitaalitekniikkaan investoiminen ei enää ole valinnanvaraista: yritykset voivat nykyisin olla kilpailukykyisiä vain, jos ne omaksuvat digitaalitekniikan. Digitaaliyrittäjät ovat niitä, jotka hyödyntävät täysimittaisesti digitaalisia tuotteita ja palveluja, muun muassa pilvipalveluja, liiketoimintamalliensa uudistamiseksi ja kilpailukykynsä terävöittämiseksi. Tietotekniikan älykästä käyttöä ja pk-yritysten integroitumista globaaleihin digitaalisiin arvoketjuihin koskevalla EU:n aloitteella sekä sähköisiä taitoja koskevalla e-skillsaloitteella edistetään digitaalitekniikan käyttöönottoa ja liitetään pk-yritykset digitaaliseen maailmaan. 5862/13 msu/sj/pt 5

6 Konkurssimenettelyt ja uuden mahdollisuuden antaminen rehellisille yrittäjille Saatavilla olevan näytön mukaan ylivoimaisesti suurin osa (96 prosenttia) konkursseista johtuu viivästyneistä maksuista tai muista objektiivisista ongelmista ne ovat toisin sanoen "rehellisiä konkursseja", joihin ei liity yrittäjän petosta. Tutkimusten mukaan toista kertaa yrittävät menestyvät kuitenkin paremmin ja pysyvät toiminnassa keskimäärin pidempään kuin uusyritykset sekä kasvavat nopeammin ja työllistävät useampia työntekijöitä. Näin ollen epäonnistuminen yrittäjänä ei saisi johtaa "elinkautisrangaistukseen", jolla kielletään kaikki yrittäjätoiminta tulevaisuudessa, vaan se olisi nähtävä mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Yritysten luovutukset Vuosittain Euroopassa luovutetaan uusille omistajille noin yritystä, joissa on 2 miljoonaa työntekijää. Yrityksen luovuttaminen voi kuitenkin olla niin vaikeaa, että vuosittain saatetaan menettää arviolta yritystä ja työpaikkaa. Tärkeimmät esteet ovat hallinto- tai verotaakka, puuttuva tietoisuus tarvittavista valmisteluista ja tällaisille toimille avoimista markkinoista sekä muodollisuuksien täyttämiseen tarvittavan ajan pituus. Yrittäjiksi haluavien olisi syytä tietää, että toimivan yrityksen hankkiminen voi olla houkutteleva vaihtoehto uuden yrityksen perustamiselle. Yrityksen luovutuksesta olisi tehtävä helpompaa niin yrittäjälle, joka haluaa siirtää yrityksensä toiminnan, kuin myös ostajalle. Hallinnollinen yksinkertaistaminen Yrittäjien olisi oltava "oletusasiakkaita", joihin hallinnot sovittavat menettelyvaatimuksensa, mutta silti lähes kolme neljäsosaa eurooppalaisista pitää oman yrityksen perustamista liian vaikeana hallinnon monimutkaisuuden vuoksi. Vielä useammat valittavat yrityksen toiminnalle asetetuista raskaista hallintorasitteista. Sääntelytaakan keventäminen on siis edelleen komission poliittisen asialistan kärjessä. 5862/13 msu/sj/pt 6

7 Ala III Roolimallien edistäminen ja niiden erityisten kohderyhmien tavoittaminen, joiden yrittäjyyspotentiaalia ei hyödynnetä optimaalisesti ja joita yrittämiseen liittyvä normaali tiedotus ei saavuta. Tähän alaan sisältyy yrittäjyyteen yhdistettävien uusien käsitysten edistäminen, joissa annetaan julkista tunnustusta menestyksestä, tuodaan esiin yrittäjien panosta Euroopan vaurauteen ja esitellään yrittäjän uran tarjoamia palkkioita menestyneiden yrittäjien esimerkkien valossa. Lisäksi tavoitteena on saada hyödyntämätön yrittäjyyspotentiaali käyttöön pyrkimällä tavoittamaan erityisiä kohderyhmiä ja ottamalla nämä ryhmät mukaan yrittäjyyden tuki- ja kehitystoimiin. Näitä erityisiä kohderyhmiä ovat naiset, ikääntyneet, maahanmuuttajat, työttömät ja nuoret. Nämä ryhmät ovat tällä hetkellä aliedustettuina yrittäjien joukossa tai joutuvat kohtaamaan erityisiä haasteita hakiessaan tukea yrityksilleen. Esimerkiksi naisten osuus EU:n väestöstä on 52 prosenttia, mutta vain kolmasosa yrittäjistä on naisia, OECD:n mukaan maahanmuuttajat ovat kantaväestöä yrittäjähenkisempiä ja työttömille yrittäjyys voi olla palkkatyön vaihtoehto. Rakenteelliset syyt, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvät syyt ja muut syyt ovat haitanneet yrittäjyyteen sitoutumista näissä ryhmissä. Vallitsevan kriisin vuoksi Euroopalla ei ole varaa olla hyödyntämättä kaikkea yrittäjyyteen liittyvää osaamista. Näin ollen on välttämätöntä parantaa näiden ryhmien osallisuutta nykyisiin tukijärjestelmiin tai luoda tarvittaessa erityisiä järjestelmiä. Esimerkkejä komission toimista yrittäjyyden edistämiseksi edellä mainituissa ryhmissä: Perustetaan naisyrittäjiä varten Euroopan laajuinen verkkopohjainen koulutuksen, mentoroinnin, neuvonnan ja yritysverkostoitumisen foorumi. Kehitetään järjestelmiä, joiden avulla ikääntyneet yrittäjät ja yritysjohtajat voivat jakaa kokemuksia ja hyviä toimintatapoja nuorten yrittäjien kanssa. 5862/13 msu/sj/pt 7

8 Tarjotaan Euroopan sosiaalirahaston kautta teknistä apua muun muassa tukijärjestelmien perustamiseksi nuorille yritysten perustajille ja sosiaalisille yrittäjille. Käynnistetään vuonna 2014 sosiaalisia muutoksia ja innovaatioita koskevan ohjelman puitteissa mikrorahoitusjärjestely haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, mukaan lukien henkilöt, jotka ovat menettäneet tai vaarassa menettää työpaikkansa. Komissio seuraa toimintasuunnitelman ja sen keskeisten toimenpiteiden toteutumista kilpailukykyja teollisuuspolitiikan sekä Small Business Act -aloitteen hallintomekanismien puitteissa. Kansallisten pk-yritysedustajien verkostolla ja EU:n pk-yrityksistä vastaavalla erityislähettiläällä on tärkeä rooli varmistettaessa, että ehdotetuissa toimenpiteissä edistytään. Jäsenvaltioita kehotetaan raportoimaan tämän toimintasuunnitelman keskeisissä toimissa kansallisella tasolla saavutetusta edistyksestä kansallisten uudistusohjelmiensa yhteydessä eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Kysymykset keskustelua varten: 1. Miten Yrittäjyys ohjelma vaikuttaa yrittäjyyttä koskevan politiikan kehittämiseen jäsenvaltioissa (kansalliset strategiat ja uudistukset) ja miten se toimii vuorovaikutuksessa muiden EU:n ohjelmien kanssa? 2. Mikä toiminta-ala kattaa tärkeimmät toimenpiteet maanne yrittäjäkulttuurin ja yrittäjien kannalta? 3. Onko jäsenvaltioilla myönteisiä tuloksia tuottaneita aloitteita yrittäjyyden lisäämiseksi ja edistämiseksi? 5862/13 msu/sj/pt 8