Ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan lau sunnon:

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta LAUSUNTO VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE PÄÄTÖSTÄ PENGERTIEN RAKENTAMISESTA TERVASAAREEN JA JUSSINSAAREEN / LAUSUNTO PENGERTIEN RAKENTAMISESTA TERVASAAREEN JA JUSSINSAAREEN 195/66.664/2012 Ympäristölautakunta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Dnro LSSAVI/47/04.09/2011) myöntänyt luvan pengertien rakentamiseen Ter va saa reen ja Jussinsaareen, jotka sijaitsevat Längelmävedessä Oriveden Pa ju kan nan kylässä. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Alue hal lin to vi ras to on varannut Oriveden kaupungin ym pä ris tön suo je lu viran omai sel le tilaisuuden antaa vastineensa. Asiakirjat ovat yleisesti näh tävil lä Valituksessa vaaditaan ensisijaisesti, että päätös on kumottava. Tois si jai sesti, jos Vaasan hallinto-oikeus ei suostu kumoamaan päätöstä, valittajat vaa tivat, että pengertien paikka siirretään kulkemaan suoraan Mäntysaaresta Jussin saa reen ja toinen pengertie Jussinsaaresta Tervasaareen. Valitus on liittee nä kokoukseen osallistuville. Ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seuraavan lau sunnon: Saarten väli on kasvamassa umpeen, kun vuosittain kasvava kasvillisuus ker tyy alueelle. Umpeenkasvu tulee jatkumaan ja kehitys johtaa kymmenien vuo sien kuluessa siihen, että alue nousee vähitellen sen verran korkeaksi, ett ei vesi keväälläkään peitä aluetta. Ojien kaivaminen ei muuta tilannetta, kos ka ne eivät vaikuta järven pinnankorkeuteen. Virtausoloja avo ve si alueiden välillä ne voivat jopa parantaa. Ojia tulee kuitenkin pitää kunnossa. Jos alu eel ta niitettäisiin kasvillisuus aina elokuussa pois, se hidastaisi um peenkas vua. Alueen loma-asukkaat ovat kertoneet, että monet lintulajit ovat runsastuneet alu eel la viime vuosina ja lajeja on tullut lisää. Linnustoon kuuluvat heidän mu kaan sa mm. ruskosuohaukka, harmaahaikara, kurki, kuikka ja joutsen. Jos tätä aluetta halutaan parantaa lintualueena, siihen voitaisiin ojien kai vami sen yhteydessä tehdä maasta muutama saareke ja kaivaa ojasta hieman mut kit te le va ja paikoitellen leveämpi ja syvempi. Muutoin hakemuksesta ei ole huomauttamista. Luvan hakijat ovat täydentäneet hakemusta selvityksellä alueen

2 luon to ar vois ta ja lisänneet hakemukseen pengerretyn altaan viitasammakon elin mah dol li suuk sien parantamiseksi ja jättäneet pois ojahaaran Ter va saa ren ja Jussinsaaren väliltä. Hakemuksesta on jätetty allas pois, kos ka suunnitelman muutos olisi vaatinut uuden kuulemisen. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan toden nut, että luontoselvitys on asianmukaisesti laadittu ja riittävä ja pen gertien rakentaminen ei hävitä eikä heikennä viitasammakon lisääntymis- ja leväh dys paik ko ja. Hankkeen toteuttamiselle ei siten ole luonnonsuojelulain 49 :n mukaista estettä. Myöskään viitasammakon talvehtimisaltaan ja lin tujen pesimäsaarekkeiden rakentamiselle ei ole estettä. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan rakennustyöt on tehtävä vä li se nä aikana siten, että vesialueelle, sen käytölle ja vesiluonnolle ai heutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töitä ei saa tehdä kalojen kutu ai kaan. Kaivumassat on sijoitettava alueelle, joka ei jää veden alle ylimmil lä kään vedenkorkeuksilla. Kaivumassojen valuminen takaisin vesistöön on estettävä. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan, et tä valituksessa esitetty pengertien paikka on luonnonolojen kannalta samoil la perusteilla toteutettavissa kuin alkuperäinen suunnitelmakin. Sau nara ken nuk sen puuttuminen pohjakartasta on maanmittauslaitoksen poh ja kartta-ai neis ton virhe Ympäristölautakunta Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 15/0015/2 pa laut tanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Hakija on muuttanut Jussinsaareen johtavan tien linjausta. Länsi- ja Sisä-Suo men aluehallintovirasto pyytää päivätyllä kirjeellään (Dnro LSSA VI/1699/2015) Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lau sun toa hakemuksesta. Asiakirjat ovat nähtävillä Ha kemuk sen suunnitelmakartta on liitteenä. Hankealue sijaitsee Oriveden Pajukannan kylässä Längelmäveden alueella noin 3 km Rönninsalmesta lounaaseen. Pengertie on suunniteltu ra ken net tavak si Pajukannan osakaskunnan vesijätölle Kuivastenniemen kärjestä ensin Jus sin saa reen ja edelleen Jussinsaaren pohjoiskärjestä Tervasaareen. Jus sinsaa reen menevään penkereeseen asennetaan rumpu, josta kaivetaan oja järveen molemmille puolille vesijättöä. Oja tulisi olemaan rummun mo lem milla puolilla 3 metrin matkalla 2 metriä syvä, jolloin se voi toimia vii ta samma koi den talvehtimisalueena. Jussinsaareen rakennettavan pengertien osan pituus vesijätöllä on noin 50

3 met riä ja Jussinsaaren ja Tervasaaren välisen osan pituus noin 55 metriä. Kai vet ta vien ojien pituus on noin 150 m. Kaivussa syntyvät massat, noin 200 m 3, kuljetetaan Tervasaareen ja Jussinsaareen. Penkereen harjan leveys on 3,5 m ja korkeus +85 (N60), joka on 0,9 m vesijätön pinnasta. Tien pinta tu lee olemaan noin 10 cm keskimääräisen ylivedenkorkeuden yläpuolella. Pen ger rakennetaan suodatinkankaan ja lujiteverkon päälle kalliomurskeesta loi vil la pengerluiskilla. Hankealueen vesijättö on osittain veden alla huh tikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin. Vesijätön pinta on 0,8 m kes ki määräis tä yliveden korkeutta alempana. Längelmäveden vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1911 Kaivannon ka navan mittauspisteellä. Vedenkorkeudet N60-korkeusjärjestelmässä ovat seuraa vat: keskivesi MW 84,12, ylivesi HW 84,88, alivesi NW 83,46, kes ki ylive si MHW 84,49, keskialivesi MNW 83,84. Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seu raa vaa: Alueen kaavoitustilanne: Alueella ei ole voimassa muuta kaavaa kuin maakun ta kaa va, jossa ei ole alueella merkintöjä. Oriveden kaupungin alueella on vireillä rantayleiskaavan laatiminen. Rantayleiskaavaluonnoksessa Jussin saa reen on merkitty viisi lomarakennuspaikkaa, joista neljä on ra ken nettu. Ter va saa reen on merkitty yksi lomarakennuspaikka, joka on rakennettu. Ran ta yleis kaa van luontoselvityksen tarkistuksessa löydetyt luontokohteet, mm. viitasammakon ja liito-oravan esiintymispaikat lisätään kaavaan. Ranta yleis kaa vaan ei merkitä tieyhteyksiä. Lausunnon mukana aluehallintovirastolle lähetetään otteet rantayleiskaavan luontoselvityksen tarkistuksesta ja rantayleiskaavaluonnoksesta (kokouksessa tehty lisäys). Ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksesta huomautettavaa Ympäristölautakunta Korkein hallinto-oikeus on päivätyllä kirjeellään (Dnro 0591/1/17) lä het tä nyt ympäristölautakunnalle vastineen antamista varten jäljennöksen va li tuk ses ta, joka koskee Vaasan hal lin to-oi keu den antamaa päätös tä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (Dnro LSSAVI/1699/2015) myöntänyt luvan pengertien rakentamiseen Ter va saareen ja Jussinsaareen ja pysyvän käyttöoikeuden pengertien alittavan rummun ja ojan tarvitsemaan alueeseen. Vaasan hal lin to-oi keus on anta mal laan pää tök sel lä, Dnro 00022/16/5201 hy väk sy nyt päätöksestä teh dyn

4 valituksen ja kumonnut aluehallintoviraston pää tök sen. Luvan hakijat ovat valittaneet Vaa san hallinto-oikeuden pää tök ses tä korkeimpaan hal lin to-oikeu teen. Va li tus ja hallinto-oikeuden päätös ovat liitteinä kokoukseen osallistuville. Oriveden rantaosayleiskaavan valmistelijoina toimivat maankäyttöinsinööri ja maankäyttöteknikko ovat antaneet seuraavan päivätyn lau sunnon asiasta: "Marko Lieto on pyytänyt lausuntoa liittyen yllämainittuun hankkeeseen sekä Oriveden kaupungin tekeillä olevaan rantaosayleiskaavaan. Ran ta osayleis kaa va han ket ta valmistelee konsulttina Ympäristösuunnittelu Oy Pir kanmaa ja kaupungin viranhaltijoina allekirjoittaneet Seppo Tingvall ja Päi vi Valkama. Lausuntopyynnön johdosta toteamme seuraavaa: 1. Oriveden rantaosayleiskaava käsittäen yli 1000 km rantaviivaa on kaa vaeh do tus vai hees sa. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja parhaillaan on käynnissä vastineiden laadinta kaavaehdotuksesta tehtyihin muis tu tuk siin ja lausuntoihin. Kaavahanketta valmistelee kaupungin ran ta yleis kaa va toi mikun ta. Kaava on siten vielä keskeneräinen. 2. Rantaosayleiskaavaa varten on tehty luontoselvitys, jonka maastotyöt ajoit tui vat vuosille 2009 ja Vuonna 2015 luontoselvityksestä on tehty päi vi tys, koska tiedot alkoivat osittain olla vanhentuneita. Tämä ei siis ole luon to sel vi tyk sen tarkennus. Hankkeesta tehty tarkempi selvitys on ollut ran ta osa yleis kaa van luontoselvityksen päivityksen tekijän tiedossa. On otetta va huomioon, että rantaosayleiskaava ja sitä varten tehdyt selvitykset ovat jo kaavan luonteesta sekä laajuudesta (yli 1000 km rantaviivaa) johtuen yleis piir tei siä. Erilaiset hankkeet esim. ranta-asemakaavan laatiminen ja muut hankkeet vaativat yleensä tarkempia selvityksiä, jollainen pen ger tiehank kees sa onkin tehty. Rantaosayleiskaavaehdotuksessa onkin esitetty puhee na olevalle sl-1 alueelle toimenpiderajoitus, jolloin maisemaa muut tavat hankkeet vaatisivat kaavan voimaan tullessa maisematyölupaa. 3. Rantaosayleiskaavassa ei ole esitetty eikä ole myöskään tarkoitus tutkia ei kä osoittaa rakennuspaikkakohtaisia tieyhteyksiä. Kulkuoikeudet ra kennus pai koil le tulevat ratkaistavaksi kiinteistönmuodostamislain ja yk si tyis tielain perusteella." Ympäristöinsinöörin ehdotus: Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seu raa vaa: Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on ran ta osa yleis kaa va ehdo tuk sen luontoselvityksen perusteella arvioitu tiepenkereen ja ojan si joit tuvan alueelle, joka on merkittävä luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suo-

5 je lun lajin, viitasammakon elinympäristö. Rantaosayleiskaavan luon to sel vityk sen päivitys ei ole kuitenkaan niin tarkka selvitys kuin pengertien lu pa hake mus ta varten teh ty erillinen luontoselvitys. Siten asiaa tulee pääosin arvioi da hanketta var ten tehdyn tarkemman luontoselvityksen perusteella. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa esitetään, että rakennushankkeen seu rauk se na alueen vedenvirtausolosuhteet todennäköisesti jonkin verran heik ke ne vät. Kyse on kuitenkin alueesta, jolla tapahtuu kasvillisuuden vuosit tai sen kasvun ai heut ta maa luontaista umpeenkasvua ja veden virtausta tapah tuu vain järven pin nan ollessa keskimääräistä korkeammalla.