näkyy N-seinämä Jalonojan montusta. Kuvan viereen on hahmoteltu maalajiprofiili

Transkriptio

1

2 2 Alueelle kaivettiin klme mnttua jista vain alkupe'- räisestä mntusta löydettiin lhkareita. Mreenin suuntaukseksi saatiin M. Kkklan havaintjen perusteella lhkareet näyttävät täysin paikallisilta. Kuvassa 1 näkyy N-seinämä Jalnjan mntusta. Kuvan viereen n hahmteltu maalajiprfiili Lamellirakenteista savea 0-80 cm Hieta- ja hiesukerr. (1-2 cm) Kerrksellinen hiekkamreeni 1-2 cm ---- Kivinen hiekkamreeni epämäär. srakerrksia rustepitisuutta cm ---- POhjaveden pesemä sra mreeni cm ---- Kuvassa 2 n selvemmin näkyvissä phjaveden pesemä phjam- reenl. 1almilhkareita tavattiin runsaasti 2-3 m alapulelta. Lhkarepitista vyöhykettä ei pystytty lävistämään kaivamalla. Lhkareiden kk vaihtelee n. 9S cm. Päänkkisia malmilhkareita li n. 10 kpl pienempiä n kpl.

3 3 Kuva 2. Jalnjan mntun N-seinämän alasan phjamreeni Kaivuuvaiheessa tettiin vielä lisänäytteitä. Seuraavassa näiden analyysitietja. Näyte Kl Ni % eu % S % NiSF L 22-VOP hbl pk prd n J

4 4 Nä te Kl Ni % Cu % S % Ni L 40-VOP n etutkimukset Pintatutkimusten perusteella L ja 12-VOP ) kiisut esi rtteena ja karkeahkina MNttikiisu n sittain pyriitti sittain markasiittiutunut. Näiden en väleissä n sittain ilmenii - ja magnetiittinauhja. Pentlandii n lähes täysin vila ittiutunut. Vain rikiisu n tervettä. Harmeessa tavataan sesti..lulllc;:..lleja. Seuraavat esittävät ntahiee tettuja kuvia (L l-vop ). Kuva 3. Suurennus 13 x 1 Fek -+ Sk -Mk-Fem 2 Nip... Vi 3 Cuk

5 5 Kuva 4 Suurennus 1 x 1 Sk + Mk 2 Fek 3 Vi 4 Cuk 5 Fem s Varsinaista UL.sta tehtiin vain riurraastä L 24VOP. Kivilaji n itti jnka it vat: i rt- (mahdllisesti augiittia) bitiitti ä malmimi it. Aksessrisena tavataan nelli ta ja klriitti. Ni-hjelman tuhl la pääsa näyttei n itteja jllin neraalien jukssa n s khtalaisesti liviinia Tutki bl itteja j bli. Se inin siin liittyy 1 s yk nmaisena ssä va itteja ja hrn aalllneraalina n amfilee suures

6 6 Gefysikaaliset mittaukset Lhkareiden löhtökhdan selvittämiseksi suritettiin gefysikaalisia mittauksia lehtien ja alueilla. Karttaliitteissä 1-9 näkyy mittausalueet sekä sähköiset ja magneettiset mittaustulkset 1:20 0 mittakaavassa. Karttalehdellä aivan lhkareiden lähialueella suritettiin sähköinen VLF-mittaus jnka reaalikmpnentti n esitetty liitteessä 10. Tähän n hahmteltu myös reikien paikat Jalnjan mnttu sekä magneettinen anmalia. Liitteessä 11 n reikä Kki-4 sijitettu magneettiselle anmaliakartalle. Jalnjan peridtiittimudstuma tulee selvimmin esiin VLF-mittauksen avulla. Myös magneettinen anmalia n melk selvä tsin vain heiksti ympäristöstään erttuva. Lhkareesta 24-VOP tehty suskeptibiliteettiarv n 3873 xlo- 6 c.g.s. ja minaispain Syväkairaus Liitteissä n esitetty kairausprfiilit. Kuten näistä näkyy n peridtiitti kvartsidiriittigneissin sisällä. Jkaisella reiällä n päästy mudstuman läpi jka n vahvuudeltaan vain jitakin metrejä. Reiällä Kki-5 peridtiitin paksuus n vahvimmillaan. Rei-issä tavattiin vain heikka kiisupitisuutta. Analyysitulksissa n jnkin verran silikaattista nikkeliä mukana. Reiästä Kki-l analysitiin Ni myös brmi-metanliliutusta käyttäen jllin tdettiin että saadut Ni-pitisuudet jäivät nin pulta pienemmiksi kuin tavanmaista liutusta käyttäen. Reiällä Kki-4 saatu tuls selittää hyvin sähköisen ja magneettisen anmalian aiheuttajan. Mreenin phjanäytteentt Karttalehdellä levien gefysikaalisten häiriöiden selvittämiseksi tehtiin täällä mreenin phjanäytteentttyö (raprtti 062ll43MKla74). Näytteitä tettiin 7 linjalta yhteensä 36 pisteestä. Tuls sittaa että gefysikaalisiin häiriöihin liittyy hieman arvmetalleja sisältäviä grafiittigneissejä. Emäksisiä kiviä näytteissä ei tavattu.

7 7 Ni-hjelman tulksista Jalnjan kairausnäytteistä ja jistakin lhkarenäytteistä sekä Kauvatsa Piilijen kairausnäytteistä n tehty seuraavat silikaattien Ni-määritykset. i Näyte i Kl NiOl FeOl NiEn FeEn NiAf l-vop prd L L L 12- pk L 24- pk '8 9.6! - Kki-l syv prd syv. 1 m-prd - i : j 1 i Kki hbl syv ! - i Kki-3 syv m-prd - 1 ; Kki-5 syv syv syv pk syv ' prd i Kvt-l syv pk x ) 4. Ox) : - 1 i -2 syv m-pk - - ; syv prd ! j -4 syv : prd ! syv prd 530 j x ) 3.4 x J )194-6 syv hbl - J - -!! -7 syv prd! J J : 148!! x) Tulset n saatu augiitista. Tulksista n laadittu diagrammi 1 missä liviinin enstatiitin ja amfiblin Ni-sisältö n esitetty vastaavien mineraalien Fepitisuuden funktina. Tulsta tarkasteltaessa kiinnittyy humi lhkareiden yleensä krkeampiin Fe-pitisuuksiin liviintssaija enstatiitissa kun verrataan näitä Jalnjan kairasydännäytteiden vastaaviin arvihin. Kska lhkareet sisätävät nikkeliä % ja kun taas kairasydännäytteet vat lähes tyhjiä nikkelistä n edellä esitetty suhde ristiriidassa esim. Vammalan Strmista saatuihin havaintihin. Täydellä varmuudella ei näin llen vidc

8

9 8 sana lhkareiden levan peräisin kairatusta esiintymästä. Kiisuttmien kairausnäytteiden liviinin Ni-pitisuuksien pitäisi lla humattavasti suurempia kuin kiisurikkaiden lhkareiden vastaavat arvt. Js Jalnjan näytteitä verrataan Kauvatsan Piiijen näytteisiin niin nämä edustavat täysin erilaista esiintymää. Varmuudella vidaan sana että Jalnjan lhkareet eivät le Piiijen esiintymästä peräisin. Yhteenvet Kauvatsan Jalnjan lhkareiden lähtökhdan selvittämiseksi suritettiin alueella tarkka gelginen kartitus mntutusta gefysikaalisia mittauksia sekä saatujen anmaliiden selvittelyä syväkairaamalla sekä käyttäen hyväksi mreenin phjanäytteentta. Syväkairauksen avulla paikallistettiin kapea N-S-suuntainen peridtiittiesiintymä Jalnjan mntun phjispulella. Kairauksin ei tästä kuitenkaan löydetty kiisuuntumaa. Kvartäärigelgisten havaintjen mukaan lhkareet lisivat paikallisia tai vain hyvin lyhyen matkan päästä tulleita. Melk yksityiskhtaisen Ni-hjelmatutkimuksen avulla ei vida varmuudella sittaa näytteiden levan peräisin kyseisestä mudstumasta. Varmaa näyttää levan vain se että nämä eivät le Piiijenmaasta. Vaikka aiheen vuksi täällä nkin tehty j runsaasti työtä katsisin aiheelliseksi vielä tarkistaa VLF-mittauksissa saadut anmaliat mntun W- ja NW-pulelta jk mntutuksella tai mereenin phjanäytteentlla. Kska täyttä varmuutta ei täällä le lhkareita sisältävän mreenipatjan kuljetussuunnasta n pidettävä mielessä vielä mahdllisuus että lhkareet vatkin tulleet kauempaa s mahdllisesti Sääksjärven kaakkipulen maneettisesta anmaliajakssta.

10 1 U <0 '.'.. G2 '. 1..._-- 80' #'.J :> L J...Ll...cl...j+_-i!:;_ 21 '. 22

11 04... 'V -r - ' :') 'l ''. f --; --- tor.. 'i '. '0 '......l r '. Q ) -.1 (-l '---- : ''. ). -'. -:-..- ( 0 ).' ;2()'-l 03. -' :'+..-' 'r.l' : J -.- _r.....-' r v.. f' l' 'J. '-... )'.--. (-..'. r'_.. :.'-... De: i..- ) <.. -' '. '. f '.. ;;- i.:. ' <: () <J. '...-r...: ':' :.'>:-::_...;.... '0... '....:.....r..- l t.... ;':l 1:'. ' :. j J 1. -'-. '... : r '( i O 8. Y 20.2QOKRUtt'ATSR NOk JAONOJA 21-

12 ' 04.. '. C. r l. -.-(.. '...; 'A-;r-. f. ' 1.).. 1.' '. 2l' - _'r...:... r: i...: r 1' -. ) 1 ''. ). '-... :'. Vta lu.: -'. :... '1' '. '.. ': 02 v -'--... '- (...c '. ' 1----:'; ' :::..;..'-t - c::. c... ' C' 01 1 l'.... '.1..'... '.' '.. 'c'. 20.1JOKRUVATSR 2' 1

13 . ' - ' f..l '. t -. ) 04. C:: 0 0 ( l. 03 r.'1 '--r-' ( j '.0. ).-. r-:. - 'j. - ' <.... ''.(t-';--; ' fp...- C 01 i ';1 )- :tr.';.-..( ) J 20.OKRUVRTSR JRONOJR 'a' 21'

14 « ''' ' '..--'< '. '+r-'. ')-...:..' x ; ( J 'J - r - :0.'. 1 i.j ':.'-'- 1- ö -'' r..' ) 'l-i j-te 'i;. VflTvattu.. '-1' r...-. '---' =:-( ::'.:.. ).....-<< :; =---_.:... :' ' ') T.....' '. i.:.' J. > -' C '-.. ' ;'J' ' l-. --' i ). '( rt >'-)< rj ' 'J. J l :-G ' ' '. c '_.:.:... < '.. (...'.:;. -. ]...'...:.. D: :' 'r---:---t.'----';'-.-: - '. i':.; 'tt: i-'r----' r.. ' 1 J'. : ' -....' ''....' i _.' :_.. r... ;.--.-T'.+----':=::---t _.' (. 20.'KRUVATSA rla JAONOJR 21'

15 '.' (' 't' ;;.. ' '.. f : ;.... 'l) ) '.1.. f.t ' '. '..i 04.1.:...' _ Yttiltl' ( ' <. ;..)... r '- '' r. ' D;.. «... -:.' 02. ' ('-. -=- '.- 'r). '..'.' ' '..:..(-t. ' QOKRUVRTSR 1'--.0' JREONOJR 21' 1

16 -.....<.' 6 ' '.!l Ha y nta ; -:.=-.. J. '... Kauvatsankylä '4F ' 04 = : > 0 1 '. K ::.. )... 20' ;... P '7 '''an?.-... j - >. j' A l.. Q r. 50ma-rvOkäröt:±2S0± OO± 10 gmm jn.a. )'.'1. '. < r f) > 01 J 68 ri 1 ' OUTOKUMPU Oy Mal m i netsintä KOKEMÄK 1: 20 0 MV ; N Mgnaettinan kartta. V Q. r t ik a 0 i k 0 mp0 nqntt

17 <.. 76 ': 0' HaagaClQta.-... l :.. r... e.j 1 1 ' A... -f' ) - &r:v v..f ;..' ''P a. Kauvatsankylä... c.... l ippla.' ' '.. -' 04 = f' J ' a'k 8 fj < 0.; 5 7. '- : -<1...( lva J{' le..... '-... : '-----: am-arvkäröt:+ 4± 8± 16 j.n.e. Kelaväli 60m Jaksluku 1775 Hz '.> e3.1. f.' ' 601 GJ..f).. ; -.- en '_ ':.lt.. OUTOKUMPU Mal m i netsintä Oy MV 1= Nk ' KOKEMÄK 5öhköinQ.n kartta Realikmpnntti

18 1 J - 76 '.1-1aQ:!.'ta r.j (- l' t'.. (U'l.J;.... r.. '. : ' 0(. J Kauvatsankylä '. ' -' ';0; ; ;.. 7 (. l' : T '. '1 Nl 02 50ma-arvkäyrät: :±:4±B±16 j.n.e. Kelaväli 60 m Jaksluku 1775 Hz.... f'. f' 6801 DD DD DD J l' l'...;' <? l;13.q i.'..;.rt. OUTOKUMPU Oy 1: 20 0 Mal m inetsintä MV 1972 KOKEMÄK d AT A 22 :()' 79 (1 (10 6 Sähköinen kartta maginäärikmpnentti

19 liite 10 C) N 1:' 0 ' -'l. A agneettinen hbiri -1-1; -'{ -10. ({' t ) g -S OUTO UMPU Oy Malrminetsintä KAUV TSA Jaln '0 Sähköi en karttavlf Reaalik mpne.ntti

20 J( 801. ) d 0 01l J 1 '; - - Liite 11 i! v V. KKi-l. r N 1 t- ( k V J 1- ' V J( 8. '( X 8. OOY 21.OOKRUVRTSR JRLONOJR 1: '( 22.

21 Liite 12 z tsuunt KO 27' 5 25 [Q] D DD DD _ OO 1 _ 225 OUTOKUMPU OY MlmlnatSlnt KAUVATSA JlnOJO K rus profiili x 8650 K kl lA

22 Liite 13 Kk ;'(...' 0P 6'&'1J;'-G' -<l 0...<91l'a G'G... G'1-6' R(lk X Y z Suunta Kalta +t- 01l'6'( 2- Kk' ' ' '16 35 cs''il 0'i' '1- J '-0 6'1.- ' '390m ' OUTOKUMPU OY 10 1 Mlmmetslnt LGEN-131 KAUVATSA Y JalnJa LJOO 22 5 Ka rusprfiili x Kkl A

23 LiitQLJ 1-- Kkl-3 Z Suunta Kltav '210' qq '25 + TDJ 0 OUTOKUMPU OY MlmJnetSJnt 10 LGEN--3 ' < 225 KAUVATSA JanOja Krrusprfrrll x Kkr- 3

24 Liita RQlka x Y Z Suunta Kaltav Kkl q DD DD DD i ---'2'-'7=0= OUTOKUMPU OY 10 MlmlnetSlnta LGEN-73 KAUVATSA Y' Jaln a KOlrusprfl11 x A Kk - Lj

25 Liit<z 16 --r- KK- 5 R 'ko ;( y! Z.SulntC... KO_t5l- v Kk it ' 5' <.' -0 J (. -<-_<.'> 8670m i i G:ill '22Lj 22 5 OUTOKUMPU OY Mlmlnatslnt KAUVATSA JalnOJa KOlrusprflll1 x 850 Kkl- 5 LGEN A