Turun kaupungin tilinpäätösanalyysi 2005

Transkriptio

1 Turun kaupungin tilinpäätösanalyysi 2005 Versio : B&MANs -1-

2 Sisältö Tausta ja tavoitteet Turun kaupunki Turun kaupunkikonserni - yhteenveto

3 Kuntien tilipäätösanalyysit Kuntien tilipäätösanalyysien tavoite on rakentaa kaupunkien taloudellisen tilan seurannalle uutta välinettä jo aiemmin lanseerattujen Kuntakonsernianalyysien oheen. Seurannan kehittäminen helpottaa kuntien toiminnan ymmärtämistä sekä lisää sen läpinäkyvyyttä. Kuntatalouden tarkempi analysointi edesauttaa myös siitä käytävän keskustelun tason ja kiinnostuksen kohenemista. Analyysit on tehty yritystaloudellisesta näkökulmasta, mutta malli on kuitenkin räätälöity kuntataloudelle soveltaen olemassa olevia yritysanalyysityökaluja. Kuntakeskustelu on käynnistänyt lukuisia hankkeita. Näistä useimmat ovat julkisten tahojen omia strategisia tai poliittisia hankkeita. Yksityisen sektorin ja elinkeinoelämän osallistuminen keskusteluun on ollut vähäisempää. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn vuonna 2003 käynnistämä Kaupunkitalous hanke pyrki kuitenkin olemaan keskustelunavaus, jonka yhtenä kantavana ajatuksena oli, että kuntataloudesta käytävää keskustelua tulisi pyrkiä laajentamaan ja siirtämään uusille raiteille. Hankkeen Pelastakaa Helsinki raportissa todettiin muun muassa, että kuntien talous tarvitsee riippumattoman analyytikkotahon, joka seuraisi kuntien taloudellista kehitystä aiempaa tarkoituksenmukaisimmilla, tarkemmilla ja vertailukelpoisimmilla mittareilla. Raportissa todettiin myös, että median tulisi seurata ainakin suurimpien kaupunkien taloutta aiempaa laajemmin. Nämä Kuntien tilinpäätösanalyysit yrittävät omalta osaltaan vastata tähän haasteeseen. Kutsumme kuntien asukkaita asukasomistajiksi soveltaen kuluttajaosuuskuntien asiakasomistaja-käsitettä, sillä kunnallisella toiminnalla on monia yhtäläisyyksiä juuri kuluttajaosuuskuntien kanssa. Kuntatalouden tarkasteleminen omistajan näkökulmasta avaa myös uusia vaihtoehtoja kuntien ongelmien ratkaisemiseksi muun muassa kehittämällä ja jalostamalla kuntakonsernien laajoja omaisuusmassoja. Verkkosivuille lisätään tilinpäätösanalyysien suppeat versiot suurimmista kuntakonserneista sitä mukaa kun ne valmistuvat

4 -4-

5 Turun asukasomistajan nettovarallisuus oli vuoden 2005 lopussa eur - 62 eur pienempi kuin vuonna eur/asukas Asukasomistajakohtainen OSAKEKURSSI = 5 270EUR ( -62 ) Asukasomistajakohtainen osakekurssi = (kaupunkikonsernin oma pääoma + vapaat varaukset + liittymismaksut) / asukasmäärä Pääoma sidottu toimintaan Sijoitukset Kassa Korolliset velat OPO Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs

6 Sisältö Tausta ja tavoitteet Turun kaupunki Turun kaupunkikonserni - yhteenveto

7 Turun kaupungin organisaatio alkaen - nettiversiona Henkilöstö = Henkilöstökulut = 496 meur Data Turun kaupunki

8 Kokonaistuloja kertyi vuonna meur enemmän kuin vuotta aiemmin syynäsekäverotulojen ( + 15 meur ) että toimintatuottojen ( +9meur ) kasvu Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun Kaupungin Tuloslaskelma Myyntituotot ,3 % ,7 % ,3 % ,8 % ,5 % -27 Maksutuotot ,6 % ,6 % ,0 % ,6 % ,0 % Tuet ja avustukset ,1 % ,6 % ,5 % ,2 % ,2 % Vuokratuotot ,8 % ,5 % ,6 % ,4 % ,4 % Muut tuotot ,9 % ,4 % ,6 % ,5 % ,0 % Toimintatuotot ,7 % ,8 % ,0 % ,5 % ,0 % Valmistus omaan käyttöön ,0 % ,2 % ,2 % ,6 % ,2 % Verotulot ,6 % ,9 % ,3 % ,8 % ,5 % Valtionosuudet ,8 % ,1 % ,5 % ,7 % ,0 % ALV:n takaisinperintä 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % ,7 % 0 Verot ja valtionosuudet ,4 % ,0 % ,8 % ,4 % ,8 % Satunnaiset tuotot 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % ,5 % 0 0,0 % 0 Satunnaiset kulut 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % 0 Myyntivoitot/tappiot 0 0,0 % 0 0,0 % 0 0,0 % ,5 % 0 0,0 % 0 " Liikevaihto " ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Valmistus omaan käyttöön on aktivoituja kuluja = investointeja. Kirjauskäytäntö tarkoittaa että toimintamenoista on siirretty taseeseen vastaava summa

9 Sekä kaupungin tulo- että kiinteistöverokertymä ovat nousseet ja osuus yhteisöverosta laskenut yhteensä verotulot kasvoivat vain 2 meur vuonna 2005 Turun Kaupungin Tuloslaskelma Kunnan tulovero ,5 % ,3 % ,0 % ,6 % ,5 % Osuus yhteisöveron tuotoista ,8 % ,3 % ,7 % ,4 % ,5 % Kiinteistövero ,7 % ,4 % ,3 % ,0 % ,9 % Koiravero 125 0,0 % 131 0,0 % 137 0,0 % 145 0,0 % 151 0,0 % -6 Verot Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ERO Kun kaupungin veroäyri oli vuonna % - 1veroäyri ( % ) toi Turun kaupungin kassaan keur Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs

10 Tulojen kehitys 2005 Yhteenveto Turku Toimintatuotot: Kertymä vuoden aikana oli 234 meur, 6 meur enemmän kuin vuonna Viidessä vuodessa toimintatuotot ovat kasvaneet 5 % vuosivauhdilla yhteensä 42 meur:lla. Kasvuvauhti on alle puolet esim. Ouluun verrattuna, jossa vastaava luku oli lähes 12 %. Suurin syy kasvuun Oulussa löytyy energiatoiminnasta - aivan kuten muissa suurkaupungeissa, joissa energiatoiminta on kaupungin sisäinen liikelaitos. Turku pyörittää energiatoimintansa osakeyhtiömuodossa, jonka se omistaa 100%:sti ( Turun Energia Oy ). Täten energiatoiminnan kokonaisvaikutus näkyy ainoastaan konsernitasolla. Valmistus omaan käyttöön: Kuluja on aktivoitu 37 meur edestä (aktivoidut kulut viedään tilinpäätöksessä käyttöomaisuuteen, eli ne ovat investointeja). Summa on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa, ja oli vuonna meur korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Vuotuinen kasvuvauhti on ollut yli 10 % (Kaupunkeja verratessa on huomioitava, että Espoon kaupunki eroaa muista kaupungeista, koska se ei kirjaa investointeja tuloslaskelman kautta, vaan suoraan taseeseen). Verotulot : Kokonaisuudessaan verotuloja kertyi 679 meur vuonna 2005, 15,3 meur ( + 2,3% ) enemmän kuin vuonna Tuloluokkia on kolme : 1. Kunnallisveron ( 18 %) kertymä oli 408 meur ja se kasvoi ainoastaan 2,5 meur. Yksi veroäyri toi kaupungin kassaan 22,6 meur. Kun veroäyri pysyi samana, ovat turkulaisten kunnallisverotuksessa verotettavat tulot myös pysyneet vuoden 2004 tasolla. 2. Osuus yhteisövero tuotosta oli 36,8 meur ja oli 2 meur pienempi suhteessa vuoden 2004 kertymään. Suhteessa muihin suurkaupunkeihin, joissa kertymä on kasvanut yhteisöverouudistuksen johdosta, on Turussa trendi toisen suuntainen. Summa kuvaa myös sitä, miten Turussa toimivien yritysten tulokset ja henkilöstön määrät kehittyvät. Valtio kerää yhteisöverot ja jakaa osuuden (noin 22,5 % ) tästä summasta kunnille suhteessa yritysten työntekijämääriin niissä. 3. Kiinteistöveroa kertyi 26,8 meur. Kertymä oli 1,4 meur suurempi kuin vuonna Kiinteistöverokertymä kasvaa vain 3,5 % vuosivauhtia ( ), eli hitaasti verrattuna Espooseen ( + 12 % ) mutta Oulun tasolla ( 2,4 %). Tästä voi tietysti päätellä, että Turussa rakennetaan huomattavasti Espoota vähemmän. Kaupungin kassaan kertyi ainoastaan 21 meur enemmän tuloja kuin vuotta aikaisemmin. Ottaen huomioon sekä työttömyysasteen tason että ikääntymisvauhdin, on Turun kaupunki kovien haasteiden edessä, jotta tuloja karttuisi lisää ilman veroäyrin nostoa. Äyrin nosto lisäisi muuttoliikettä lähikuntiin, mikä taas vähentäisi kaupungin verotuloja ja kasvattaisi ikääntymisastetta entisestään

11 Valtionosuuden nettosummat kasvavat Turussa väestön ikääntyessä (sosiaali- ja terveydenhuoltomenot) verot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vuonna 2005 vain 2,3 % (15,3 meur) Turun Kaupunki Muutos Asukkaita Kunnan tulovero Osuus yhteisöverosta Kiinteistövero Muut Verotulot yhteensä ,2 % 70,7 % 69,5 % 13,6 % Yleinen Sosiaali-ja terveydenhuolto Opetus- ja kultuuritoimi Valtiolta brutto Verotulojen tasaus Valtiolta netto ,8 % 29,3 % 30,5 % 86,4 % Verot + VO ,31 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 1% kunnan tulovero Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs

12 Turun kaupunki on vuosi vuodelta tullut yhä enemmän riippuvaiseksi valtionosuuksista valtionosuudet vastaavat lähes 10 % veroäyriä Turun Kaupunki Kunnan tulovero 18,00 % 18,00 % 18,00 % Osuus yhteisöverosta 1,59 % 1,72 % 1,63 % Kiinteistövero 1,10 % 1,13 % 1,18 % Koiravero 0,01 % 0,01 % 0,01 % Verotulot yhteensä 20,69 % 20,85 % 20,82 % Yleinen 0,27 % 0,27 % 0,27 % Sosiaali-ja terveydenhuolto 4,70 % 5,48 % 5,97 % Opetus- ja kultuuritoimi 3,81 % 3,83 % 3,93 % Valtiolta brutto 8,78 % 9,58 % 10,16 % Verotulojen tasaus -1,20 % -0,96 % -1,01 % Valtiolta netto 7,58 % 8,62 % 9,16 % Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Kunnan tulovero % ilman VO:ia 25,58 % 26,62 % 27,16 % 1% kunnan tulovero ( KEUR ) Veroäyri olisi Turussa peräti 27 % ilman valtionosuuksia

13 Tulojen kehitys 2005 Yhteenveto Turun kaupunki Valtionosuudet: Kaupungin valtionosuudet ovat peräti 207 meur, 13 meur suuremmat kuin vuotta aiemmin. Suomessa valtio ja kunnat ovat yhteisvastuussa koko maan peruspalveluiden rahoituksesta. Kunnat järjestävät palvelut ja valtio jakaa sangen monimutkaisen kalkyylin kautta osuuksia kunnille. Valtionosuuslaskelmaan kuuluu neljä erää : 1. Yleinen osuus : noin 20 eur/asukas. Turku sai 6,0 meur vuonna 2005 ja summa on pysynyt melko samana viimeiset 4 vuotta. 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto, jossa valtionosuus on 33% koko maan mrd kokonaissummasta. Valtionosuudet ( meur ) jaetaan kuntien kesken, osin niiden ikäjakauman ja työttömyysasteen perusteella. Turun kaupungin osuus oli vuonna ,2 meur ja oli hoitotakuusta ja ikärakenteesta johtuen kasvussa. Vuoden 2004 osuus oli 123,4 meur. Summa on kolmessa vuodessa noussut 30 meur:lla ja kasvaa 13,2 % vuosivauhtia. 3. Opetus- ja kulttuuri, jossa valtionosuus on 57 % koko maan menoista. Turun osuus oli vuonna ,9 meur ja se on kasvanut ainoastaan 4,3 meur:lla kolmessa vuodessa. Suurin syy tähän on lapsiperheiden muutto lähikuntiin. 4. Yllämainittuja valtionosuuksia tasataan lopulta summalla, joka on riippuvainen kunnan verotuloista/asukas. Laskentalogiikka lähtee kaikkien kuntien keskimääräisistä verotuloista asukasta kohden. Jokaiselle kunnalle taataan tämä keskimääräinen minimitulotaso. Ne kunnat jotka ovat tämän tason yläpuolella maksavat tasausveroa. Tasauksen määrä on 40% minimitason ja kunnan asukaskohtaisten verotulojen erotuksesta kerrottuna asukasmäärällä. Turussa vuonna 2005 tasaussumma oli vain 22,8 meur. Kun valtionosuudet bruttomääräisenä nousivat ( vuonna ,6 meur) ja tasaussumma nousi (-1,3meur ), oli Turulla 13,2 meur edellisvuotta enemmän valtionosuuksia käytettävänään vuonna 2005 ( = ½ veroäyriä ). Valtionosuudet näkyvät tilinpäätöksessä nettona eli tasauksen jälkeen. Bruttosumma oli vuonna ,1 meur, ja tasauksen jälkeen siis 207 meur. Espoossa vastaava luku oli vuonna 2005 negatiivinen, eli Turun kaupunki on kovin riippuvainen valtionosuuksista (vastaa lähes 10 veroäyriä )

14 Kaupunkiin kertyi vain 29 meur enemmän tuloja samalla kun toimintamenot ja poistot kasvoivat peräti 63 meur kaupungin tappio liikevoittotasolla oli 60 meur, kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2004 Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun Kaupungin Tuloslaskelma " Liikevaihto " ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Palkat ja palkkiot ,5 % ,9 % ,0 % ,7 % ,8 % Eläkekulut ,7 % ,5 % ,4 % ,9 % ,9 % Muut hlö sivukulut ,1 % ,8 % ,8 % ,7 % ,3 % Henkilöstökulut yhteensä ,2 % ,2 % ,3 % ,3 % ,1 % Palvelujen ostot ,7 % ,0 % ,7 % ,1 % ,5 % Aineet,tarvikkeet ja tavarat ,8 % ,4 % ,9 % ,6 % ,0 % Avustukset ,9 % ,7 % ,4 % ,0 % ,5 % Vuokrakulut ,8 % ,6 % ,5 % ,6 % ,7 % Muut toimintakulut ,1 % ,2 % ,4 % ,5 % ,0 % -682 Toimintamenot ,4 % ,0 % ,1 % ,1 % ,7 % Toimintakate ,4 % ,0 % ,9 % ,9 % ,3 % Poistot ,9 % ,9 % ,0 % ,8 % ,1 % Liikevoitto ,3 % ,9 % ,1 % ,0 % ,2 % Tilinpäätöksen kaikki tunnusluvut osoittavat, että lähivuosina on tehtävä melkoisesti toimia, joilla talouden kehitys saadaan taas käännettyä parempaan suuntaan sanotaan avoimesti tilinpäätöksessä Turun kehityssuunta vuodesta 2002 eteenpäin on ollut huolestuttava

15 Menojen kehitys 2005 Yhteenveto Turun kaupunki Henkilöstökulut: 496,2 meur, kasvua 24,5 meur (+5,2%). Kunnallisverokertymästä kuluu peräti 121,8 % henkilöstökulujen maksamiseen. ( Tampereella 109,8 %, Oulussa 96,6 % ja Espoossa ainoastaan 57,7 % ). Vuodesta 2001 lähtien on vuotuinen kasvuvauhti ollut 4,9 %, eli vuoden 2005 tasoa. Eläkekulut kasvavat tätäkin nopeammin 6,5 % vuosivauhtia ( ). Turun kaupungin henkilöstön määrä vuonna 2005 oli ( ). Tampereella oli henkilöä palkkalistoillaan ja henkilöstömenot yhteensä peräti 549 meur ( eur/hlö) kun vastaava luku Turussa oli eur. Tampereella yksi kaupungin työntekijä maksaa keskimäärin 22,7 % enemmän kuin Turussa. Henkilöstömäärän ja kulujen kehityksen suhteellinen osuus kaupungin toimintamenoista on yhtäältä riippuvainen siitä, missä rakenteessa (osakeyhtiö, kuntayhtymä ym.) kulut syntyvät, toisaalta siitä, miten paljon kaupunki ostaa tai tuottaa itse palveluja. Palveluiden ostot: 301,1 meur, kasvua oli yli 25 meur. Suurin yksittäinen erä on erikoissairaanhoidon palveluiden ostot omalta SHP:ilta. Summaa ei raportoida tilinpäätöksessä mutta se oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna ,2 meur meur ja vuoden 2005 talousarviossa erikoissairaanhoito oli kokonaisuudessaan 144,2 meur, josta kuitenkin osa tuotetaan kaupungin omalla henkilöstöllä. Myöskään tytäryhtiöiltä tehtyjä ostoja ei raportoida erikseen. Siitä, miten laajasti tilaaja-tuottajamallia käytetään kaupunkikonsernin ulkopuolella ei Turussakaan siis ole tarkkaa tietoa. Aineet & tarvikkeet : 64,5 meur, kasvua 5 meur ( + 6,4 % ). Summa on Turussa alhainen, koska esim. Turun Energia toimii tytäryhtiönä eivätkä sen ostot ole osa kaupungin ostoja (kuten esim. Helsingissä jossa energiatoiminta toimii liikelaitosmuodossa). Avustukset : 65,3 meur, kasvua 3,9 meur. Summaa ei ole eritelty tilinpäätöksessä. Vuokra- ja muut toimintakulut : 37 meur (+ 2,7 meur ). Kaupunki erittelee vuokrakulunsa erikseen ( 26,9 meur ) eli niitä ei ole monen muun suurkaupungin lailla raportoitu osana muita toimintakuluja. Suurin osa vuokrista on sisäisiä ja eliminoidaan kaupungin tuloslaskelmassa. Sisäisiä ostoja/myyntejä oli vuonna meur, suurin yksittäinen erä muodostui juuri sisäisistä vuokrista, joita veloittavat liikelaitokset Tila- ja Kiinteistölaitos. Poistot : 46,9 meur, 1,3 meur suuremmat kuin vuonna 2004 ja edustavat 5 % liikevaihdosta Turun kaupungin kokonaiskustannusmassa oli vuonna meur. Kun palveluja ostettiin 200 meur:lla ulkoa (ostot omista kuntayhtymistä pois lukien), tuottaa kaupunki 80,2% palveluistaan itse

16 Myös rahoitustoiminnan tulos oli 4 meur huonompi kuin vuonna 2004 tämä vei kaupungin nettotuloksen lähes 40 meur tappiolle Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun Kaupungin Tuloslaskelma Liikevoitto ,3 % ,9 % ,1 % ,0 % ,2 % Korkotuotot ,3 % ,5 % ,7 % ,9 % ,7 % Muut rahoitustuotot ,0 % ,2 % ,6 % ,0 % ,8 % -996 Korkokulut ,5 % ,5 % ,5 % ,7 % ,3 % -444 Muut rahoituskulut ,3 % ,2 % ,2 % ,3 % ,3 % -959 Rahoitusnetto ,5 % ,0 % ,6 % ,9 % ,0 % Arvonalentumiset Nettotulos ,1 % ,1 % ,4 % ,9 % ,7 % veroäyri ( % ) tuo Turun kaupungin kassaan keur Päästääkseen vuoden 2004 nettotulokseen Turun kaupungin olisi ilman kustannussäästöjä pitänyt korottaa veroäyriään 20 %:iin

17 Nettotuloksen kehitys 2005 Yhteenveto Turun kaupunki Rahoitusnetto : Rahoitustoiminta toi kaupungille nettotuloa 23,9 meur ( - 4,1 meur ). Toiminnan tulos on riippuvainen monesta eri seikasta: millä pääomarakenteella kaupunki toimii, miten paljon varoja kassassa on ollut, millainen on tytäryhtiöiden osinkopolitiikka, ja miten ulkopuoliset finanssisijoitukset realisoituvat. Rahoitusnetto on ollut Turussa monta vuotta reilusti positiivinen, eli kaupungilla on sijoitustuottoja enemmän kuin korkomenoja. Rahoitustoiminnan nettotulos vastasi yli 1 veroäyrin tuloja, ja sitä voidaan pitää yhtenä kasvavana rahoitusmuotona kaupungille. - Korkokulut olivat 7,6 meur (+1,4 ), johtuen pääasiassa pitkäaikaisten lainojen määrän lisääntymisestä. Kaupunki maksoi lainoistaan keskimäärin 3,5 % korkoa. - Rahoitustuotot olivat 31,5 meur ( - 2,7 meur ). Turun Energian osingonmaksu 10,7 meur oli suurin yksittäinen erä, kuitenkin pienempi kuin vuonna Varausten ja rahastojen muutokset : Nettotulos oli vuonna ,2 meur pakkasella ja peräti 40 meur huonompi kuin vuotta aikaisemmin. Nettotuloksesta tehtiin sekä 10 meur poistoerojen kasvua ja vapaaehtoisia varauksia purettiin saman verran. Tässä analyysissä katsotaan poistoerojen ja vapaiden varausten kuuluvan omaan pääomaan kokonaisuudessaan, sillä kunnat eivät maksa veroa

18 Turun kaupunki Turun kaupungin toimialatoiminta 2005 Liikelaitokset 2005 Ydintoiminta Yleishallinto Turun Liikennelaitos Varsinais- Suomen Pelastuslaitos Jätelaitos Palvelutoimi Sisäiset palvelut Tekstiililaitos Osaamis- ja elinkeinotoimi Toimitila- ja vuokraustoiminta Maan käyttö Tilalaitos Kiinteistölaitos Ympäristötoimi Turun Vesi Turun Satama

19 Turun kaupungin liikelaitosten liikevaihto vuonna 2005 oli 246 meur (+ 12 meur ) ja toiminnan kokonaisliikevoitto 48 meur (19,6%). Turun liikelaitokset V-Suomen Turun vesi- Liikenne- Turun Kiinteistö- Tilalaitos Jätelaitos Tekstiilihulto Yhteensä 2005 Aluepel.laitos laitos laitos Satama laitos Tulot Menot Toim.kate Poistot ## Liikevoitto ,11 % 25,76 % -8,84 % 31,12 % 25,06 % 18,74 % 1,88 % 7,67 % 19,61 % Rahoituskulut Rahoitustuotot Verot Nettotulos ,35 % 26,58 % -12,70 % 34,24 % 23,27 % 18,82 % 3,57 % 7,67 % 19,61 % Peruspääomakorvaus Tulos ,35 % 6,44 % -12,70 % 13,67 % 19,30 % 3,94 % 3,35 % 7,67 % 8,75 % Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs

20 Turun Kaupungin liikelaitokset sitovat toimintaansa 769 meur kiinteistötoiminta siitä suurimman osan - yli 400 meur Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun liikelaitokset V-Suomen Turun vesi- Liikenne- Turun Kiinteistö- Tilalaitos Jätelaitos Tekstiilihulto Yhteensä 2005 Aluepel.laitos laitos laitos Satama laitos Sidottu toimintaan Sijoitukset Kassa Sidottu pääoma Lainat kunnalta Muut rahottajat Korolliset velat Oma pääoma Peruspääoma ,67 % 0,00 % 8,04 % 2,00 % 8,00 % 7,83 % 0,00 % 5,91 % Voittovarat OPO tuottovaatimus 0,00 % 4,79 % 0,00 % 3,94 % 1,42 % 5,10 % 0,16 % 0,00 % 3,93 % Kaupunki haluaa sijoittamalleen peruspääomalle keskimäärin 5,9 % tuoton, joka tarkoittaa että Turussa vaaditaan OPO:lle ainoastaan 3,9 % tuottoa liikelaitostoiminnasta. Tampereella vastaava tuottovaatimus oli vuonna ,5 %, eli 2x korkeampi

21 Turun kaupunki Liikelaitokset Turun Satama: Liikevaihtoa kertyi 23,4 meur, joka oli 0,5 meur vuoden 2004 tasoa alhaisempi. Sataman toiminta on myös Turussa hyvin kannattavaa ja liikevoittoa kertyikin 7,3 meur ( 31,1 % ). Nettotulosta kertyi tätäkin enemmän, koska Satamalla oli yli 20 meur kassassa varoja ja rahoitustuottoja allokoitiin 0,8 meur edestä, jolloin nettotulos oli 8 meur. Tästä 60 % ( 4,8 meur ) kanavoitiin takaisin peruskuntaan peruspääomakorvauksena ( osinkona ), eli yli 3 meur voittovaroja jätettiin laitokseen. Kun näin on tapahtunut monta vuotta, toimintaan on jäänyt voittovaroja yli 60 meur, joille kaupunki ei vaadi tuottoa. Peruspääomakorvausprosentti on Turun Satamassa 8 %, mutta tämä vastaa vain 3,9 % tuottovaatimusta koko omalle pääomalle. Kun itse toiminta tuottaa sidotulle pääomalle enemmän, jää ero kassaan ( 20 meur ), kun loput kertyneistä voittovaroista ( 42 meur ) on sijoitettu sataman toimintaan. Satama sitoi toimintaansa 123,5 meur, josta velkarahalla rahoitettiin vaivaiset 1 %. Loput 99 % rahoitettiin omalla pääomalla. Ollaanko Turun Satamassa, Helsingin Sataman tapaan, kehittämässä omaa investointipuskuria jolla argumentoidaan tulevia hankkeita sillä perusteella, että rahat omat sataman omia? Turun Vesi: Liikevaihtoa kertyi 30,8 meur ( + 2,3 meur ). Vesilaitoksen toiminta on myös Turussa hyvin kannattavaa ja liikevoittoa kertyi 7,9 meur ( 25,8 % ). (Oulun vesilaitoksen kannattavuus oli Turkua vähän korkeampi vuonna 2005, liikevoittomarginaali oli 28,5 % ja Espoossa liikevoittomarginaali oli 21,9 %). Nettotulosta kertyi 8,2 meur, joista peräti 75,7 % kanavoitiin takaisin peruskuntaan peruspääomakorvauksena, eli 2 meur voittovaroja jätettiin laitokseen. Turun Veden toimintaan on sidottu 130 meur varoja ja sitä rahoitetaan, jostakin syystä, pelkästään OPO:lla. Faktinen tuottovaatimus OPO:lle on täten vain 4,8 %. Vertailun vuoksi: Tampereen Vedessä peruspääomakorvausprosentti on muiden suurkaupunkien vastaaviin verrattuna korkea: 14,9 %, mikä tarkoittaa koko omalle pääomalle 12,7 % tuottovaatimusta. Tilalaitos : Liikevaihtoa 89,9 meur niin ikään kannattavaa toimintaa: liikevoitto 16,8 meur ( 18,7 % ). Tilakeskus sitoo toimintaansa 286 meur, joka rahoitetaan pääosin omalla pääomalla ( 262 meur ). Tilalaitoksen tuottovaatimus OPO:lle on suhteessa pääomarakenteeseen kovin vaatimaton (5,1 % ennen ja verojen jälkeen, kun liikelaitos ei maksa yhteisöveroa). Tuottovaatimuksen OPO:lle pitäisi olla lähempänä markkinaodotuksia ennen veroja, eli 8-9 %. Tilalaitos teki 13,7 meur peruspääomakorvauksen jälkeen 3,5 meur nettotulosta ( = 20 % nettotuloksesta)

22 Turun kaupunki Liikelaitokset Kiinteistölaitos : Liikevaihtoa 57,9 meur myös varsin kannattavaa toimintaa : liikevoitto 14,5 meur ( 25,1 % ). Laitos sitoo toimintaansa 218 meur, jota rahoitetaan omalla pääomalla ( 161 meur ) ja kaupungin sisäisillä lainoilla ( 57 meur). Laitoksen tuottovaatimus OPO:lle on suhteessa pääomarakenteeseen olematon ( 1,4 % ennen ja verojen jälkeen, kun liikelaitos ei maksa yhteisöveroa) - tuottovaatimus OPO:lle pitäisi myös olla lähempänä markkinaodotuksia ennen veroja, eli 8-9 %. Kiinteistölaitos teki 2,3 meur peruspääomakorvauksen jälkeen peräti 11,2 meur nettotulosta (83 % nettotuloksesta), joka kaupungin tämän päivän osinkopolitiikan mukaan jää laitoksen kassaan - ja varmasti mielletään laitoksen omiksi varoiksi. Kaupungin pitäisi kuitenkin pohtia, olisiko aiheellista imeä sieltä enemmänkin varoja, jottei kiinteistölaitos lähde elämään omaa elämäänsä, omalla tulorahoituksella. Turun kaupungilla oli vuoden 2005 lopussa 8 liikelaitosta liikevaihtoa niille kertyi yhteensä 245,6 meur. Tästä yli puolet ( 131 meur ) oli myyntiä peruskaupungille, josta pääosan muodostivat Tila- ja Kiinteistölaitoksen vuokrat. Suhteessa vuoteen 2004 liikevaihtoa kertyi 12,5 meur enemmän. Liikelaitokset toimivat juridisesti emon sisäisinä yksikköinä, joille on allokoitu oma taserakenne ja fiktiiviset omat pääomat nk. peruspääomat, joille kaupunki - kuten edellä on todettu - haluaa keskimäärin 5,9 % tuoton. Kertyneille voittovaroille ei vaadita mitään tuottoa, jolloin oman pääoman tuottovaatimus on faktisesti alhaisempi Turun kohdalla vieläpä kovin alhainen 3,9 %. Liikevoittoa kertyi 48,2 meur ( - 2,6 meur vuodesta 2004 ), joka edusti 19,6 % liikevaihdosta ( 21,8 % vuonna 2004 ). Kiinteistö- ja Tilalaitos, Satama ja Vesi edustivat siitä 97 %. Vuonna 2005 Turun kaupungin liikelaitokset siirsivät 26,7 meur voittovaroistaan ydintoiminnan käyttöön, 21,5 meur jäi liikelaitoksiin ( lähes 1 veroäyrin verran ). Liikelaitostoimintaan oli vuoden 2005 lopussa sidottu 769 meur josta 680 meur ( 88,4 % ) oli rahoitettu OPO:lla ja loput 89 meur kaupungin sisäisillä lainoilla eli koko liikevoiton ( 48 meur = 2 veroäyriä ) pitäisi olla kaupungin käytettävissä. Kun kaupungit siirtävät toimintojaan liikelaitosmalliin, on tärkeää pääomittaa ne oikein ja asettaa niille tarpeeksi korkeat tuottovaatimukset, etteivät laitokset lähde elämään omaa elämäänsä. Turussa on kovin alhaisia oman pääoman tuottovaatimuksia, kuten monella muullakin suurella kaupungilla. Pääosa liikelaitoksista on pääomitettu ainoastaan omalla pääomalla, ja silti ne kanavoivat vain puolet voittovaroistaan emokaupunkiin

23 Kaupunki koostuu kolmesta kokonaisuudesta itse peruskunta, rahastot ja liikelaitokset Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun kaupunki Perus Rahastot Like- Turun 2005 kunta laitokset Eli- kaupunki minoinnit Tulot Menot Toim.kate Poistot Liikevoitto ,87 % 19,61 % -6,33 % Rahoituskulut Rahoitustuotot Verot Peruspääomakorvaus Väh.osuus + poistokorjaus Nettotulos ,82 % Kun eliminoidaan sisäiset erät sekä myynnit/ostot että pääomakorvaukset syntyy kaupungin tulos joka oli peräti 36 meur tappiolla

24 Kaupunki sitoo myös rakenteestaan johtuen pääomia kolmella tasolla Data Turun kaupunki Analyysi : B&MANs Turun kaupunki Perus Rahastot Like- Turun 2005 kunta laitokset Eli- kaupunki minoinnit Sidottu toimintaan Sijoitukset Kassa Sidottu pääoma Korolliset velat Oma pääoma Peruspääoma Peruskunta on sijoittanut liikelaitoksiin 451 meur peruspääomia, ja liikelaitoksilla on kaupungin sisäisiä lainoja 89 meur edestä nämä erät eliminoidaan ja jäljelle jää itse kaupunki. Kun peruskunnan itse toimintaan sidottu pääoma on negatiivinen tarkoittaa se sitä, että korottomia velkoja on enemmän kuin korottomia saatavia ja käyttöomaisuutta

25 Turun kaupunki 2005 Sidottu pääoma: Peruskunta, liikelaitokset ja rahastot Peruskunta: Kaupunki sitoo rakenteestaan johtuen pääomia kolmella tasolla: (1) peruskunta, (2) kaupunki (peruskunta + liikelaitokset + rahastot) ja viimein (3) konserni. Peruskunnalla oli vuoden 2005 lopussa pääomia sidottuna 764 meur. Siitä vain 189 meur oli korollisia lainoja, loput (533 meur) omaa pääomaa. Kun peruskunnan kassassa oli samalla 13 meur, niin peruskunnan nettovelka oli 175 meur. Sijoituksia peruskunnalla oli taseessa peräti 820 meur, joista 541 oli kananvoitu omiin liikelaitoksiin peruspääomana ( 452 meur ) ja sisäisinä lainoina ( 89 meur ). Peruskunnan liikevoitto oli yli 108 meur tappiolla ( -18,9 % ), mikä suhteessa muihin suurkaupunkeihin on korkea taso. Tässä täytyy toisaalta ottaa huomioon, että kaupungit ovat organisoineet toimintojaan kovin eri tavalla. Koska Turussa koko kiinteistötoiminta on liikelaitostettu, on peruskunnan tulos suhteessa muihin kaupunkeihin (joissa se pyörii peruskunnan osana) paljon heikompi. Liikelaitokset : Liikelaitosten liikevoitto ( 48,2 meur = 2 veroäyriä ) tulee kaupungille puhtaana käteen, kun lainat ovat kaupungin sisäisiä ja liikelaitokset eivät myöskään maksa yhteisöveroa. Liikelaitosten kassa oli vuoden 2004 lopussa peräti 62 meur. Myös liikelaitosten pääoman rakenteesta voidaan nähdä, ettei kaupunki tulouta tarpeeksi varoja peruskuntaan. Omistajapoliittisesti kaupunki voisi hyvin siirtää itselleen sisäisenä osinkona esim. 200 meur, jolloin liikelaitokset joutuisivat ottamaan ulkopuolista lainaa, ja peruskunta pystyisi maksamaan omia lainojaan takaisin rahoittajille. Omavaraisuusaste pysyisi senkin jälkeen liikelaitoksissa terveenä, ja kaupungin lainat olisi kanavoitu sen teollista toimintaa pyörittäville yksiköille. Rahastot : Turun rahastoihin on vuosien mittaan korvamerkitty voittovaroja. Rahastoilla oli vuoden 2005 lopussa 52 meur korvamerkittyjä sijoituksia sekä 5 meur sijoitettuna kaupungin kassaan