Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/2016 1

Transkriptio

1 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aika klo 17:00-22:20 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnäolijat Kettunen Kati puheenjohtaja Männikkö Kim varapuheenjohtaja Jäppinen Pekka jäsen Lounamaa Maija jäsen Panula Pertti jäsen Rehn Pekka jäsen Strandberg Ove jäsen saapui klo käsittelyn aikana Uimonen Jarmo jäsen Nurmi Kaj varajäsen Salmela Ville varajäsen Muut läsnäolijat Kaurila Matti kunnanhallituksen edustaja Kauppinen Anna-Kaisa vs. toimialajohtaja, esittelijä Häkkinen Raili hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Luomajärvi Tero kunnanarkkitehti Mäkinen Seppo kaavoitusarkkitehti poistui klo käsittelyn aikana Pousi Annika kaavoitusarkkitehti poistui klo käsittelyn jälkeen Hakamäki Anna kaavoitusarkkitehti poistui klo käsittelyn jälkeen Viljanen Ilmari liikennesuunnitteluinsinööri poistui klo käsittelyn jälkeen Lundström Mia toimistosihteeri oistui klo käsittelyn aikana Poissa Hagelberg Harriet jäsen Lassila Riitta jäsen Seppänen Tarja jäsen Allekirjoitukset Kati Kettunen puheenjohtaja Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

2 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pertti Panula pöytäkirjantarkastaja Pekka Rehn pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Yhdyskuntatekniikan toimistossa Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

3 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Käsitellyt asiat :t Otsikko sivu 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 75 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 76 Hauklammen asemakaava - asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 77 Rastirannan ranta-asemakaavaluonnoksen (piir.nro 3268) asettaminen nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 78 Suvimäen ja Majvikin asemakaava (hanke 33500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti Pysäköintinormin uusiminen Kuntakeskuksen kehityskuvan 2040 hyväksyminen Kaavoitusohjelma vuosille Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta 36

4 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunta Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin. Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki - kaavoitusarkkitehti Annika Pousi - liikennesuunnitteluinsinööri Ilmari Viljanen - toimistosihteeri Mia Lundström - arkkitehti Petri Tuormala, 76 kohdalla

5 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Pertti Panulan ja Pekka Rehnin. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan toimistossa keskiviikkona Muutoksenhaku muutoksenhakukielto

6 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Hauklammen asemakaava - asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 509/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Hankkeen käynnistyminen Maanomistajat ovat jättäneet hakemuksen kaavoitusta varten ensimmäistä kertaa vuonna 2011 ja tämän pohjalta hanketta valmisteltiin ensin ranta-asemakaavaksi. Maanomistajat uudistivat kuitenkin kaavoitusaloitteensa, jonka perusteella hanke sijoitettiin asemakaavahankkeena kaavoitusohjelmaan alkavaksi vuonna Kaavoitusohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 77). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty ja hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ( 15). Hankkeen taustaa Asemakaavan laatimisen taustalla on alueen maanomistajien halu sijoittaa kaavoitettavalle alueelle Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukainen laskennallinen rakennusoikeus. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä ja tieyhteys Turuntieltä kiinteistöille. Yleiskaavan mukaan tilalla Bergdala (RN:0 3:28) on neljä (4) laskennallista rakennuspaikkaa ja tilalla Vildmarken (RN:0 3:29) on kolme (3) laskennallista rakennuspaikkaa. Tila Bergdala rajoittuu Hauklammesta Kakarlampeen laskevaan ojaan ja tila Vildmarken rajoittuu ojan lisäksi Hauklampeen. Maanomistajat ovat ilmoittaneet tavoitteekseen asuinpientalojen sijoittamisen alueelle. Hauklammen ranta-asemakaavan laatiminen osoitettiin kunnanvaltuuston vuonna 2013 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa aloitettavaksi vuonna 2014 ja se oli tarkoitus hyväksyä vuonna Hankkeen valmistelun yhteydessä pidetyn viranomaisneuvottelun yhteydessä tuli esiin, että ranta-asemakaava ei ole oikea välinen alueen suunnitteluun. Alueen suunnittelussa intressi ei ole rannassa eikä rannan pituus ja mitoituslaskelmissa huomioitavat läheisyystekijät huomioon ottaen kaava-alueelle vaikuta mahdolliselta sijoittaa rakennuspaikkoja ranta-asemakaavan puitteissa. Suunnittelualue ja suunnittelun haasteet Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kunnan pohjoisosassa, Espoon rajan tuntumassa. Turuntie (seututie 110) sijoittuu noin puoli kilometriä kaava-alueesta pohjoiseen ja koilliseen. Turun moottoritie (vt 1) sijoittuu Turuntien pohjoispuolelle. Turuntieltä kaava-alueelle johtava tie on nimeltään Hauklammentie ja matkaa Hauklammentietä pitkin kaava-alueelle on noin kilometri. Kaava-alueelta on matkaa Veikkolan keskustaan 4 km ja Kirkkonummen kuntakeskukseen 29 km. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on hieman yli 23 ha ja siihen ei kuulu vesialuetta. Kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa ja rakentamattomia. Lähimmät asuinrakennukset, jotka ovat vapaa-ajankäytössä, sijaitsevat Hauklammentien varressa ja lähimmät kunnalliset ja kaupalliset palvelut Veikkolan keskustassa. Turuntiellä kulkee säännöllinen bussiliikenne.

7 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Alueella on voimassa Kirkkonummen yleiskaava 2020, jossa suunnittelualueen maa-alue on osoitettu suureksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Suunnittelualueen läntisin osa on maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Hauklampi on osoitettu vesialueeksi (W). Alueelta vuonna 2013 laaditussa luontoselvityksessä todettiin useita arvokkaita luontokohteita ja -alueita. Arvokkaimmat luontoalueet sijoittuvat suunnittelualueen itäosaan sisältäen myös Hauklammen laskuojan ympäristön ja itse laskuojan. Suunnittelualue liittyy itäosastaan laajempaan luonto- ja virkistysaluekokonaisuuteen ja se on myös osa maakunnallisesti merkittävää ekologista yhteyttä. Hauklammentie on yksityistie, joka osoitetaan asemakaavassa katualueena. Tien pystygeometria, mutta myös maaperäolosuhteet erityisesti Hauklampeen laskevan puron kohdalla asettavat haasteita sen toteuttamiselle kadunrakennusnormien mukaisesti. Myös liittymäalue Turuntielle saattaa vaatia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, sillä siitä on huono näkemä oikealle, joka on todettu erillisessä selvityksessä (Veikkolan pienet liikenneturvallisuus- ja joukkoliikennetoimenpiteet maantie 110:n alueella.) Voimassa olevat aluetta koskevat kaavat ja muut päätökset Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2006, sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettu vuonna 2014, tilat ovat ns. valkoista aluetta (ei maakunnallisia maankäyttövarauksia). Myöskään 1. ja 3. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 2010 ja 2012) suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Kirkkonummen vuonna 2000 lainvoimaiseksi tulleessa yleiskaavassa 2020 Hauklampi on osoitettu vesialueeksi (W) ja suunnittelualueen maa-alue on suureksi osaksi maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Suunnittelualueen läntisin osa on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Osalle suunnittelualuetta on perustettu Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO:n mukainen suojelualue maanomistajan hakemuksesta. Rajoitusten perusteella kyseiselle alueen osalle ei saa toteuttaa rakennuksia, rakennelmia, teitä eikä polkuja. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Asemakaavan rakenne ja sisältö sekä jatkosuunnitteluohjeet Asemakaavassa osoitetaan yhteensä seitsemän rakennuspaikkaa, joille voidaan rakentaa pientaloja sekä niihin liittyviä työtiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriötä. Kaavan tavoitteena on tarjota vaihtoehtoisia asumismalleja ja mahdollistaa asumisen ja työn yhdistäminen. Rakennuspaikat sijoittuvat Hauklammen lounaispuolella sijaitsevaan kallio- ja metsämaastoon suunnilleen korkeustasojen +60 ja +75 välille.

8 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rakennuspaikat osoitetaan omakotitalorakentamiseen erillispientalojen korttelimerkinnällä AO. Niitä ympäröivät maa- ja metsätalousalueet (M ja MY) sekä luonnonsuojelualue (SL). Nykyistä asutusta palveleva yksityistie muutetaan asemakaavassa katualueeksi, jonka varteen on mahdollista rakentaa kunnallistekniikka. Ajoyhteys tonteille kulkee asemakaavassa osoitetun katualueen kautta. AO-korttelissa käytetään tonttien tehokkuuslukua e = Asemakaavan kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu tällöin 7500 k-m2. Asemakaavaluonnokseen ei sisälly määräyksiä asuinkäyttöön osoitettavien erillispientalojen enimmäismäärästä eikä yksittäisten rakennusten enimmäiskerrosalasta. Alueen asukasmääräksi on kuitenkin arvioitu muodostuvan asukasta. Kaavan kokonaismitoituksessa on maanomistajilla ollut tavoitteena ratkaisu, joka ei hajauttaisi yhdyskuntarakennetta tai kilpailisi Veikkolan pientaloalueiden kanssa. Asemakaavan jatkosuunnittelussa on erityisesti vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tarpeen sisällyttää kaavaan tarkempia määräyksiä asuinrakennusten enimmäismäärään ja -kokoon liittyen. Muuta MRL 77 :n mukainen ranta-asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kunnanhallitus on hyväksynyt Hauklammen asemakaavan käynnistämissopimuksen. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Hauklammen asemakaava, asemakaavaluonnos, piir. nro Hauklammen asemakaava, kaavaselostus liitteineen Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää, että 1. se asettaa luonnoksen Hauklammen asemakaavaksi, piir. nro 3275 asiakirjoineen, MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoituksessa julkisesti nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi. 2. se pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - vesihuoltolaitos - tontti- ja paikkatietopalvelut - elinkeinotoimi - nimistötoimikunta

9 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Muut viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Espoon seudun ympäristöterveys valvontayksikkö - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymä - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yhdistykset, järjestöt ja muut toimijat - lähialueen asukasyhdistykset - Uudenmaan riistanhoitopiiri - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - alueen yksityistiekunnat - lähialueen yritykset 3. se edellyttää, että ennen Hauklammen asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa tulee kunnan ja alueen yksityisten maanomistajien välillä olla hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Käsittely Päätös Arkkitehti Petri Tuormala esitteli kaavahankkeen lautakunnalle. Hänen poistuttuaan, esittelyä jatko kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Evästyksenä jatkokäsittelylle lautakunta totesi, että asuntojen lukumäärä tulee rajata 2 asuinrakennusta / tontti yleiskaavan laskennallisen mitoituksen mukaisesti. Tiedoksi kaavoitusyksikkö Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto

10 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Rastirannan ranta-asemakaavaluonnoksen (piir.nro 3268) asettaminen nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 505/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kaavan tavoitteet ja vireilletulo Ranta-asemakaavan tavoitteena on yrityksen lomakeskuksena toimineen alueen muuttaminen yhteisölliseksi loma-asuntoalueeksi. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa alueella sijaitsevan tilanhoitajan talon ympärivuotinen asuinkäyttö sekä omarantaisten loma-asunnon rakennuspaikkojen sijiottaminen osalle aluetta sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen rakennusoikeuden nostaminen. Asemakaavahanke kuuluu Kirkkonummen kaavoitusohjelmaan Kaavan laatiminen on ajoitettu alkamaan vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on käsitelty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja ranta-asemakaava tuli vireille maanomistajien aloitteesta. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen rannikko- ja saaristo-alueiden osayleiskaavan alueella Upinniemen itärannalla. Suunnittelualue sijaitsee Näsen kylässä ja on kooltaan noin 19 ha. Kiinteistöillä ja on Veikkaus Oy:n omistama henkilökunnan vapaa-ajanviettopaikka. Veikkauksen kiinteistöillä sijaitsee mm. noin 150 m²:n suuruinen majoitusrakennuksena toimiva vanha paritupa, 90 m²:n suuruinen asuinrakennukseksi rekisteröity tilanhoitajan talo, 11 kpl 21 m²:n suuruisia loma-mökkejä, tenniskenttä sekä golf-harjoitusrata. Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistöillä on käytetty rakennusoikeutta n. 720 m². Kiinteistöillä on kuitenkin rekisteröimättömiä talous- ja huoltorakennuksia, minkä johdosta kiinteistöillä 1:15 ja 1:17 on käytetty rakennusoikeutta yhteensä n k-m². Kiinteistö on yksityisomistuksessa ja sillä sijaitsee 48 m²:n suuruinen vapaa-ajanasunto ja 20 m²:n suuruinen saunarakennus. Kunnan kiinteistörekisterin mukaan rakennusoikeutta on kiinteistöllä käytetty n. 70 m², mutta näiden lisäksi kiinteistöllä sijaitsee talousrakennus ja vierasmaja. Suunnittelualueen kiinteistöllä 1:15 sijaitseva vanha tilanhoitajan talo on ollut aiemmin vuokrattuna ympärivuotiseen asumiseen, mutta tällä hetkellä alueella ei ole asutusta. Alue työllistää huoltoyhtiötä. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee noin 5,5 kilometrin päässä Eestinkylässä. Rakennusoikeutta alueella on yhteensä käytetty hieman yli 1200 k-m2. Suunnittelutilanne ja voimassa olevat kaavat Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Vuonna 2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta, johon ei kohdistu maakunnallisia maankäyttövarauksia. Uudenmaan vaihemaakuntakaavoissa suunnittelualueelle ei ole osoitettu

11 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta aluevarauksia. Alue on osoitettu Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa pääosin matkailupalveluiden alueksi (RM) sekä osin virkistys- ja retkeilyalueeksi (VR) ja maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Alueella on yksi paikallisesti mielenkiintoinen rakennuskulttuurin kohde. Kaavamääräysten mukaan RM-alue varataan matkailu-, loma- ja kurssikeskuksille, lomakylille sekä muuta lomailua ja vapaa-aikaa palvelevaan käyttöön. Rakentaminen edellyttää tarkemman maankäyttösuunnitelman laatimista. VR-alue varataan yleiseen retkeily- ja ulkoilukäyttöön. Alueella sallitaan yleisen retkeily- ja ulkoilutoiminnan edellyttämien tilojen, laitteiden ja rakennelmien sekä ulkoiluteiden ja -polkujen rakentaminen. MU-alueella sallitaan yleiskaavamääräyksen mukaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen. Rakennuskulttuurin kohteen ja sen lähialueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristötekijöihin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan osoittama laskennallinen rakennusoikeus on tilalle 1:5 yksi rakennuspaikka, tilalle 1:15 kaksi rakennuspaikkaa sekä tilalle 1:17 yksi rakennuspaikka. RM-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueen rakentamisen määrä tulee kuitenkin määritellä tarkemmalla maankäytön suunnitelmalla. Kiinteistöllä 1:5 sekä osalla kiinteistöä 1:15 on voimassa vuonna 1978 hyväksytty ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavassa alue on luonnontilaisena säilytettävää puistoa (PL) ja lomasaunan aluetta (RS), jolle saa toteuttaa yhden 200 m² saunarakennuksen. Lisäksi alueelle on osoitettu loma-asuntoaluetta (RH), jolle saadaan toteuttaa yksi yksikerroksinen päärakennus, joka on tarkoitettu yhdelle perheelle ja jonka rakennusoikeus on enintään 60 m², sekä yksi talousrakennus, jonka rakennusoikeus on enintään 20 m². Ranta-asemakaavaluonnos Valtaosa uudesta rakentamisesta sijoittuu matkailua palvelevien rakennusten korttelialueille (RM). RM-alueille on mahdollista toteuttaa enintään 45 vapaa-ajan asuntoa sisältäen vanhan päärakennuksen sekä tilanhoitajan talon. Kaava-alueelle on mahdollista sijoittua siten enintään 48 perhettä, mikä tarkoittaisi karkeasti välille asettuvaa loma-asukasmäärää. Tosin joustoa ylöspäin voi olla riippuen käyttäjäkunnan kokoonpanosta. Rakennusalakohtaisessa mökkien lukumäärässä on haluttu sallia joustava mitoitus erikokoisille mökeille, joten lomamökkien vähimmäis- ja enimmäismäärä on ilmoitettu kaavakartalla rakennusaloittain. Alueelle on lisäksi osoitettu kolme loma-asuntojen (RA) tonttia, joista kaksi sijoittuu kiinteistölle 1:15, toinen sillan itäpuolelle ja toinen Ändholmenille nykyisen saunan paikalle. Kolmas RA-tontti sijaitsee kiinteistöllä 1:5, jonka kohdalla olemassa olevan loma-asunnon rakennusoikeutta on nostettu vastaamaan kunnan rakennusjärjestyksen sallimaa määrää. Pohjoisessa alueen läpi kulkeva ajoyhteys on nimetty Ändholminkujaksi. Ändholmintie on siirretty kulkemaan kiinteistön 1:15 itärajan läheisyyteen. Matkailupalvelujen aluetta varten on rantaan osoitettu yhteiskäyttöinen uimaranta (VV/yk), jossa on yhteiskäyttöinen rantasauna sekä

12 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta virkistystoimintoja. Kiinteistön 1:17 alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamisen tarvetta (MU). Kokonaisrakennusoikeutta alueelle on kaavaluonnoksessa osoitettu yhteensä noin 5780 k-m2, joista noin 4700 k-m2 on osoitettu matkailupalveluiden alueelle (RM) ja 990 k-m² lomarakennusten korttelialueille (RA). RM-alueella uusille lomamökeille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä noin k-m2 ja yhteiskäyttösille rakennuksille noin 510 k-m2. Viranomaisneuvottelussa nousi esille RM-alueiden mitoitusperiaate. Todettiin, että mitoitusongelma koskee lähinnä entisiä yhteiskäyttöisiä alueita, jotka halutaan muuttaa omarantaisiksi lomakiinteistöiksi. Rastirannan tapauksessa maankäyttöratkaisu mahdollistaa rannan käytön pääasiassa yhteiskäyttöisenä tulevaisuudessakin, joten tässä vaiheessa muunnettu rantaviiva -menetelmää ei ole käytetty rakennusoikeuden mitoituksen perusteena. Muuta Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2015, jonka laatijana on Enviro Oy:stä biologi Esa Lammi. Selvitys sisältää luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen, lepakko-, viitasammakko- ja sudenkorentoselvityksen, muun lajiston havainnoinnin sekä lajien ja luontotyyppien suojelua koskevan osion suosituksineen. Kaavassa selvityksen mukaisesti alueelle on merkitty kolme luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta (luo). Kiinteistöjen 1:15 ja 1:5 alueelle on laadittu myös muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2016). Inventoinnissa löydettiin keskiosan metsässä sijaitseva vanha kivistä ladottu rajamerkki sekä alueen luoteiskulmassa osa keskiaikaisesta kylätontin alueesta. Molemmat kohteet on kaavakartassa osoitettu suojeltaviksi muinaisjäännöksiksi (sm). MRL 77 :n mukainen ranta-asemakaavaa koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavahanke kuuluu kaavoitusohjausmaksun maksuluokkaan III. Kaavoitusohjausmaksun lisäksi maanomistaja vastaa myös kaavan laatimisen muista kustannuksista. Alustava aikataulu ja osallistuminen Ranta-asemakaavaa koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käy ilmi kaavoituksen alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Tavoitteena on että asemakaava hyväksytään kunnanvaltuustossa vuoden 2017 aikana. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki, puh , etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksen selostus, sisältäen kaavaluonnoksen pienennöksen, piir. nro ja havainnekuvan piir. nro

13 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. asettaa luonnoksen Rastirannan ranta-asemakaavaksi, piir. nro 3268 asiakirjoineen, MRL 62 :n ja MRA 30 :n tarkoituksessa julkisesti nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi 2. pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - vesihuoltolaitos - tontti- ja paikkatietopalvelut - nimistötoimikunta Muut viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Museovirasto - Espoon seudun ympäristöterveys valvontayksikkö - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kuntayhtymä - Puolustusvoimat - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Suomen Turvallisuusverkko Oy (STUVE) Yhdistykset, järjestöt ja muut toimijat - Caruna Espoo Oy - Fortum Power and Heat Oy - DNA Oy - Elisa Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - Kirkkonummen riistanhoitoyhdistys - Rilaxholm-Näse tiekunta - Näsen kalastusosuukunta Käsittely Päätös Tiedoksi Muutoksenhakuohje Kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki esitteli kaavahankkeen lautakunnalle. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. kaavoitusyksikkö muutoksenhakukielto

14 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Suvimäen ja Majvikin asemakaava (hanke 33500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti 164/ /2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Suvimäen ja Majvikin asemakaava on kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa esitetty käynnistettäväksi vuoden 2016 aikana. Asemakaavahanke tule vireille alueen maanomistajien hakemuksesta ja kaavoituksen käynnistämistä varten on laadittu sopimus, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa Kaavahanke toteuttaa sekä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 että Masalan ja Luoman kehityskuvan 2040 mukaisia tavoitteita. Alue on molemmissa osoitettu maankäytön kehittämisen painopistealueeksi ja tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Suuri osa Majvikista on Kehä III:n alittavan kevyen liikenteen alikulun ansiosta 800 metrin säteellä Masalan asemasta, mikä tukee alueen maankäytön tehostamista. Masalan ja Luoman kehityskuvassa on suuri osa suunnittelualueesta osoitettu merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta, mikä on otettava huomioon täydennysrakentamisen suunnittelussa. Rantaviivan osalta tavoitteena on yhtenäinen vihervyöhyke sekä virkistysreitti Sundsbergista Majvikin kautta Espoon puolelle. Espoonlahden Natura 2000 alue on tärkeä lintuvesistö, mikä on erityishuomioitava rantojen käyttösuunnitelmissa. Suunnittelualue ja suunnittelun taustaa Asemakaavoitettavan alueen koko on noin 73 ha, ja se sijaitsee Kehä III:n ja Espoonlahden väliin jäävällä alueella. Kehä III:lle on alueelta tällä hetkellä kolme liittymää, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia. Kaavoituksella on tarkoitus mahdollistaa uuden eritasoliittymän rakentaminen Majvikin kohdalle vireillä olevan Kehä III:n aluevaraussuunnitelman mukaisesti. Asukkaita on tällä hetkellä muutamia kymmeniä. Suunnittelualueella sijaitsee kokous-ja kongressihotelli Majvik, joka työllistää noin 30 henkilöä, sekä maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus FGI Oy, jossa työskentelee noin sata henkilöä. Palveluiden osalta Suvimäen ja Majvikin alue tukeutuu tällä hetkellä pääosin Masalaan. Tämä on jatkossakin tavoitteena, sillä asukasmäärän lisääminen Majvikiin lisää Masalan liikekeskustan kehittymismahdollisuuksia ja asiakaspotentiaalia. Lisäksi tavoitteena on toteuttaa ajoneuvoyhteys Sundetin yli Kartanonrannan ja sen palveluiden suuntaan. Kaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualueen maankäyttö on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on merkitty myös kulttuuriympäristön kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueen eteläpuolelta kulkee maakunnallisesti merkittävä viheryhteystarve.

15 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Suunnittelualueella on voimassa Kirkkonummen kunnan yleiskaava 2020, jossa alueen eteläosa on osoitettu pientalovaltaiseksi alueeksi (AP) ja Majvikin kongressihotellin ympäristö alueen pohjoisosassa yksityisten palvelujen alueeksi (PK). Suvimäen ja Majvikin alue sisältyy vireillä olevaan Masalan osayleiskaavaan, jossa alueen maankäyttöä on hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiosta tarkastella uudelleen ja tehostaa. Masalan osayleiskaavasta on tavoitteena saada luonnos lautakunnan käsittelyyn loppuvuodesta Alueen pohjoisosassa on voimassa yksi asemakaava: vuonna 1981 vahvistettu Majvik I rakennuskaava, jossa Majvikin kongessihotellin alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Espoonlahden rantaan on osoitettu omakotirakennusten (AO) ja rivitalojen korttelialue (AR). Suurin osa rantaviivasta on osoitettu puistoalueeksi (Ps), joka on tarkoitettu maisemanja ympäristönsuojelun kohdealueeksi. Selvitykset Masalan ja Luoman osayleiskaavahankkeita varten on vuonna 2015 laadittu luontoselvitys (Enviro) sekä rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Stadionark), jotka kattavat Suvimäen ja Majvikin kaava-alueen. Luontoselvityksiin on laadittu tarkennuksia; mm. liito-oravaselvitys (Enviro 2015) ja asemakaavatasoinen luontoselvitys (Enviro 2015). Lisäksi alueelle laaditaan ainakin lepakkoselvitys ja rakennettavuusselvitys, jonka yhteydessä tutkitaan alueella mahdollisesti esiintyvät sulfidisavet. Kunnallistekniset yleissuunnitelmat laaditaan kaavan ehdotusvaiheessa. Alueen liikenneyhteydet ja Majvikin uuden eritasoliittymän liikennejärjestelyt esitetään vireillä olevassa ELY-keskuksen laatimassa Kehä III:n aluevaraussuunnitelmassa. Muuta Kirkkonummen kunnanhallitus on hyväksynyt päätöksellään maanomistajan ja kunnan välillä tehdyn asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen. Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Annika Pousi, puh etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Suvimäen ja Majvikin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta

16 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä Suvimäen ja Majvikin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRL 62 ja 63 mukaisesti. 2. päättää hyväksyä kaavan laatijaksi Suvimäen ja Majvikin asemakaavaan arkkitehti Jukka Turtiaisen Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä. 3. edellyttää, että ennen Suvimäen ja Majvikin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa tulee kunnan ja alueen yksityisten maanomistajien välillä olla hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Käsittely Päätös Kaavoitusarkkitehti Annika Pousi esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman lautakunnalle. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kaavoitusyksikkö Muutoksenhaku Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: Päätös on valmistelua, eikä näin ollen ole valituskelpoinen. Maankäyt tö- ja rakennus lain 64 :n mukaisen neuvottelupyynnön esittäminen on kuitenkin mahdollista. Kaavan laatija: Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen

17 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Pysäköintinormin uusiminen 758/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Taustaa Asumisen pysäköintiratkaisut vaikuttavat suuresti alueiden viihtyvyyteen, asukkaiden elämän laatuun sekä eritoten kaupunkimaisilla alueilla myös kunnan kilpailukykyyn ja hankkeiden toteutumisen varmistamiseksi. Pysäköinti on keskeinen osa liikennejärjestelmää ja se säätelee etenkin keskusta-alueiden henkilöautoliikennettä ja täten sen sujuvuutta. Kirkkonummella sovellettujen normien päivittämiseen on tullut aihetta mm. keskusta-alueiden tehostamisen, liikkumistottumusten muutosten, väestön ikääntymisen sekä autottomuuden lisääntymisen vuoksi. Tällä hetkellä vaikuttaa että tiivis ja tehokas rakentaminen ei toteudu keskeisillä paikoilla autopaikkojen nykymitoituksella. Käytössä olevista ohjeellisista mitoitusperiaatteista yhdyskuntatekniikan lautakunta on tehnyt päätöksen ( 93). Pysäköintiratkaisujen selvittäminen on käynnissä monessa kunnassa ja autopaikkamitoitusta on monaalla päivitetty. Asuinkerrostaloja koskevat pysäköintinormit vaihtelevat Suomessa enimmäkseen 1 ap/ 70 ja 1 ap/ 150 k-m2 välillä. Kunnissa päivitetään normeja lähes pelkästään nykyistä löysemmäksi eli velvoittaa rakentamaan vähemmän autopaikkoja. Autopaikkamäärien tulee olla oikeansuhteinen, jotta rakennushankkeet toteutuvat. Kaikkia autopaikkoja ei nykymitoituksella ole saatu myytyä esimerkiksi Masalan Ratavallissa tai keskustan uusissa asuinkerrostalokortteleissa. Jotta esimerkiksi Kirkkonummen liikekeskustan kilpailukyky seudun hankkeista paranisi on autopaikkamitoitusta tarvetta löysätä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat autopaikkojen tarpeeseen alueilla joilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet Autopaikkojen tarpeen vähentyminen liittyy auton omistamisen muutokseen, arvojen ja elintapojen muutokseen sekä joukkoliikennematkojen hyödynnettävyyteen. Asenteet auton omistamiseen ovat muuttumassa. Ajokortin hankinta on vähentynyt ja yhä useampi valitsee elämäntavan johon ei kuulun oman auton omistaminen. Tähän muutokseen vaikuttaa myös megatrendit kuten jakamistalous ja digitalisaatio sekä yleistyvät, uudet palvelut auton käyttöön liittyen. Yhä useampi valitsee keskustassa asumisen, joka tuo mukanaan palveluiden läheisyyden, hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä mahdollisuuden liikkua kätevästi pyörällä ja kävellen. Kirkkonummen joukkoliikenteen taso ja laatu on muihin kehyskuntiin verrattuna hyvin korkealla tasolla. Keskustoissa, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä ei auton omistaminen ole tarpeellista. Myös väestön ikärakenne ja vanhemman väestön siirtyminen keskustoihin vähentää autopaikkatarvetta. Vanhempi väestö omistaa muita harvemmin oman auton. Autopaikkatarve keskustoissa vähenee myös koska nuoret suosivat autotonta keskusta asumista eikä lapsiperheet enää yhtä

18 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta voimakkaasti muuta pois keskustoista. Käytössä olevat pysäköinnin mitoitusperiaatteet Autopaikkanormi on osa asemakaavamääräyksiä. Normi määrittelee vähimmäismäärän autopaikkoja joka velvoitetaan rakentamaan asuinrakennushankkeen yhteydessä. Nykyinen ohjeellinen normi on omakotitalojen korttelialueilla (AO) autopaikkojen mitoitusnormi on 2 ap/ asunto tai tontti kuitenkin siten, että sivu- tai lisäasuntoa kohti tulee rakentaa 1 ap/asunto. Asuinpientalojen ja rivitalojen (AP, AR, AOR) korttelialueilla mitoitusnormi on tällä hetkellä 2 ap/asunto. Asuinkerrostalojen (A- ja AK-korttelialueet) osalta mitoitus on 1ap/asunto 70 m2 saakka, m2 asunnot 1,5 ap/asunto ja yli 100 m2 asunnot 2 ap/asunto. Käytännössä mitoitus on muutettu kerrosalaneliömetreiksi, ja mitoitusnormi on yleisesti ollut yksi autopaikka per k-m2. Autopaikkanormia on tarvetta päivittää ainoastaan hyvin rajatulla alueella hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, jossa mahdollisuudet käyttää joukkoliikennettä monipuoliseen liikkumiseen ovat hyvät. Kunnan strategian mukaisesti maankäyttöä ollaan tehostamassa mm. asemanseuduilla. Autopaikkanormia päivittämällä tämä mahdollistetaan. Alueet on jaettu vyöhykkeisiin huomioiden etäisyys keskustasta, maankäytön tehostamisen tarve, joukkoliikenteen palvelutaso sekä alueen palvelut ja ympäristö. Autopaikkanormin päivitys koskee pelkästään A ja AK korttelialueita (kerrostalot). Aluerajauksen ulkopuolisilla alueilla normi ei muutu. Keskusta-alueiden pysäköintijärjestelyjen on kannustettava ja ohjattava omalta osaltaan liikkujia kestävien kulkumuotojen valintaan. Hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuvien keskustojen alueella autonomistus ja pysäköintitarve on muita alueita pienempi. Pysäköintiratkaisulla voidaan merkittävästi vaikuttaa kaupunkikuvaan ja liikenneturvallisuuteen. Keskustaan kehittyvällä tiiviillä alueella asuinpysäköinti järjestettäneen rakenteellisena pysäköintinä. Rakenteellisen pysäköinnin taloudellinen tehokkuus tulee varmistaa mitoittamalla autopaikkamäärä niin ettei turhia paikkoja velvoiteta rakentamaan. Rakenteellisen pysäköinnin tarpeellisuus ja sijainti määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee myös tutkia mahdollisuus hyödyntää liityntäpysäköintialueita vuorottaispysäköintiin asuintalojen autopaikkojen osalta. Myös liike- ja toimistotilojen osalta pysäköintimitoitus määritellään erikseen asemakaavoituksen yhteydessä. Uusi asumisen pysäköintimitoitus hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Ehdotuksen vyöhykejako (kts. karttaliitteet):

19 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta I-vyöhyke on tiiviin kävelykeskustan alue II-vyöhykkeeseen kuuluu keskustan reuna-alue sekä Masalan keskusta III-vyöhykkettä ovat Tolsa, Jorvas, Gesterby, Lindal sekä Masalan keskustan reuna-alueet Esitys uudeksi asuinkerrostalojen mitoitusnormiksi, autopaikkojen vähimmäismäärä: I: 1 ap/ 120 k-m2 II: 1 ap/ 100 k-m2 III: 1 ap/ 90 k-m2 Vyöhykkeisiin perustuva autopaikkamitoitusnormin alueelliset rajat on määritelty liitteessä. Perustelluista syistä voi hankekohtaista autopaikkojen määrää laskea mitoitusnormin mukaisesta määrästä. Vyöhykealuerajauksen ulkopuolisilla alueilla AK-korttelien autopaikkamitoitus: - 1 ap/ 80 k-m2 (alueilla, joilla on hyvä tai kohtalainen joukkoliikenteen palvelutaso, ohjeellinen rajaus karttalitteessä) - 1 ap/ 75 k-m2 (muilla alueilla) Rivi- ja paritalojen autopaikkamitoitus (AR- ja AP-korttelit) - 1,2 ap/ asunto (alueilla, joilla on hyvä tai kohtalainen joukkoliikenteen palvelutaso, ohjeellinen rajaus karttalitteessä) - 1,5 ap/ asunto (muilla alueilla) Omakotitalojen autopaikkamitoitus (AO-korttelit) säilyy nykyisellään 2 ap/ asunto. Maankäyttö- ja rakennuslakia (poikkeaminen: ) on muutettu alkaen siten, että kunta voi tehdä aiemmin ELY-keskuksen harkinnanvaraisen vähäistä suuremman poikkeamisen asemakaavasta. Mikäli asemakaavan mukainen asuinrakennushanke sijaitsee hyvän tai kohtalaisen joukkoliikenteen palvelutason alueella, niin rakennusvalvonta voi poiketa asemakaavamääräyksestä, joka edellyttää autopaika toteuttamista asuntoa kohden (vähintää 1 ap. asunto). Rakennusvalvonta voi halutessaan pyytää asiasta kaavoituksen lausunnon. Valmistelija: liikennesuunnitteluinsinööri Ilmari Viljanen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Liitteet: - Vyöhykekartat, pysäköintimitoitus hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella, Liite yt 1 / Pysäköintimitoitus-selvitys, Liite yt 2 /

20 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä asemakaavoissa käytettäväksi autopaikkojen vähimmäismitoitukseksi liitteen vyöhykekartan mukaisesti: Kerrostaloasunnot I: 1 ap/ 120 k-m2 II: 1 ap/ 100 k-m2 III: 1 ap/ 90 k-m2 Vyöhykkeisiin perustuva autopaikkamitoitusnormin alueelliset rajat on määritelty liitteessä. Perustelluista syistä voi hankekohtaista autopaikkojen määrää laskea mitoitusnormin mukaisesta määrästä. Vyöhykealuerajauksen ulkopuolisilla alueilla AK-korttelien autopaikkamitoitus: - 1 ap/ 80 k-m2 (alueilla, joilla on hyvä tai kohtalainen joukkoliikenteen palvelutaso, ohjeellinen rajaus karttaliitteessä) - 1 ap/ 75 k-m2 (muilla alueilla) Rivi- ja paritalojen autopaikkamitoitus (AR- ja AP-korttelit) - 1,2 ap/ asunto (alueilla, joilla on hyvä tai kohtalainen joukkoliikenteen palvelutaso, ohjeellinen rajaus karttaliitteessä) - 1,5 ap/ asunto (muilla alueilla) Mikäli asemakaavan mukainen asuinrakennushanke sijaitsee hyvän tai kohtalaisen joukkoliikenteen palvelutason alueella, niin rakennusvalvonta voi poiketa asemakaavamääräyksestä, joka edellyttää autopaikan toteuttamista asuntoa kohden (vähintään 1 ap. asunto). Rakennusvalvonta voi halutessaan pyytää asiasta kaavoituksen lausunnon. Käsittely Liikennesuunnitteluinsinööri Ilmari Viljanen esitteli uuden pysäköintimitoituksen lautakunnalle. Käydyn keskustelun aikana jäsen Jarmo Uimonen ehdotti Pekka Rehnin, Ville Salmelan ja Kati Kettusen kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Tulee puolueettomasti selvittää mm. Kuntakeskuksen pysäköinnin nykytila. Jäsenet Maija Lounamaa ja Pertti Panula kannattivat jatkokäsittelyä.

21 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Äänestys Puheenjohtaja ilmoitti, että tuli äänestää jatkokäsittelyn ja asian palauttamisen välillä. Hän ehdotti seuraavaa äänestysjärjestystä, joka hyväksyttiin: ne jotka kannattavat jatkokäsittelyä, äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät EI. Nimenhuudolla toimitetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa-ääntä (Panula ja Lounamaa) sekä 8 ei-ääntä (Kettunen, Strandberg, Salmela, Jäppinen, Männikkö, Rehn, Nurmi ja Uimonen). Äänestystulokseen viitaten puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Päätös Tiedoksi Keskustelun ja äänestyksen jälkeen pysäköintinormien uusimisasia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. kaavoitusyksikkö Muutoksenhakuohje oikaisuvaatimus yhdyskuntatekniikan lautakunnalle

22 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kuntakeskuksen kehityskuvan 2040 hyväksyminen 248/ /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Taustaa Kuntakeskuksen kehityskuva on hyväksytty kunnanvaltuustossa ( 125). Sisällöllisesti se on vanhentunut, koska Helsingin seudulla ja kunnassa on tehty maankäyttöä koskevia uusia linjauksia kuten esimerkiksi Kirkkonummen maankäytön kehityskuva Myös kuntakeskuksen liikennejärjestelmä sekä osayleiskaavojen toteutusjärjestys ovat muuttuneet kehityskuvassa esitetystä. Keväällä 2016 ratkaistu Kirkkonummen liikekeskustan kehittämisen kilpailuluonteinen toimeksianto on yksi tärkeä hanke, joka vaikuttaa liikekeskustan rakentamiseen. Alueella laaditaan lähivuosina useita asemakaavojen muutoksia, jotka edellyttävät liikennejärjestelmän merkittävää kehittämistä. Se tarkoittaa myös suurta taloudellista panostusta liikennehankkeisiin. Liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisessa otetaan huomioon joukkoliikenne tavoitteena tarjota yksityisautoilulle todellinen vaihtoehto arjen liikkumisessa, lisäksi liikenneturvallisuus sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet otetaan kuntakeskuksen kehittämisessä huomioon aikaisempaa paremmin. Vireillä oleva Kantatien 51 aluevaraussuunnitelman, Rantaradan aluevaraussuunnitelman ja Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjaukset otetaan huomioon päivitettävässä kehityskuvassa ja alueen maankäytön suunnittelussa. Kehityskuvan tarkoitus Kun Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavoitus pantiin vireille, niin samassa yhteydessä tuotiin esille, että nykyinen kehityskuva on syytä päivittää. Kuntakeskuksen kehityskuva 2040, Urbaani kylä, on laadittu alueelle valmisteltavien osayleiskaavojen pohjaksi. Tällä hetkellä on vireillä Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava, joka oli luonnoksena nähtävillä vuoden 2016 alussa. Kehityskuvassa hahmotellaan maankäytön tavoiteltua kehitystä yleispiirteisesti ja periaatetasolla. Se on alueen kehittämistavoitteet sisältävä strateginen suunnitelma, jossa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoitusperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Maankäytön kehityskuvalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Kehityskuvakartassa esitetyt merkinnät ovat symbolisia ja yleispiirteisiä, eikä niitä tule tulkita tarkkoina aluevarauksina. Kehityskuvassa on otettu kantaa maankäytön kehitykseen kuntakeskuksen hyväksyttyjen ja vireillä olevien osayleiskaavojen rajauksia jokin verran laajemmalla alueelle etenkin Siuntion suuntaan.

23 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Lähtökohdat, tausta-aineistot ja tavoitteet Kuntakeskus sijoittuu Kirkkonummen keskeiselle taajamavyöhykkeelle Jorvaksesta Siuntion kunnan rajalle. Pohjoisessa alue rajoittuu Humaljärveen ja etelässä mm. Kolsarin ja Drusibackenin alueisiin. Alueen läpi kulkee Länsiväylä ja rantarata sekä rautatien pohjoispuolella Vanha Rantatie, Gesterbyntie, Volsintie ja Överbyntie sekä eteläpuolella Upinniementie. Vanha Rantatie on osa historiallista Turusta Viipuriin johtanutta Suurta Rantatietä, joka oli myöhemmin myös osa Tukholman ja Pietarin välistä kulkuyhteyttä. Kuntakeskuksen kaksi taajamaa ovat rakentuneet Kirkkonummen aseman sekä Tolsan junaseisakkeen vaikutusalueille. Valtaosa taajamarakenteesta on toteutunut rautatien pohjoispuolelle. Heikkilän kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen alue sijaitsee edellä kuvattujen asemanseutujen välissä. Kerrostalopainotteiset alueet sijaitsevat liikekeskustan lisäksi Finnsbackassa, Gesterbyssä ja Lindalissa. Muutoin taajama-alueet ovat etupäässä pientalovaltaisia. Niin ikään vireillä oleva Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan maankäyttö tulee olemaan pientalovaltaista. Kirkkonummen liikekeskustaan on keskittynyt kunnan tärkeimmät kaupalliset palvelut. Munkinmäki ja Abrasinmäki ovat yritystoiminnan alueita. Tulevaisuudessa yritystoiminta keskittynee Länsiväylän varrelle kuten esimerkiksi Vuohimäkeen. Kehityskuvaa laadittaessa on käytetty hyväksi mm. strategisia suunnitelma-asiakirjoja sekä alueelta laadittuja erilaisia selvityksiä. Maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa kestävän yhdyskunnan rakentumisen tukeminen ja sitä kautta yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittaminen on tässä tavoitteessa keskeisessä roolissa. Uusien alueiden suunnittelussa tulee sen vuoksi tavoitella autoriippuvuuden vähentämistä ja suunnitella uudet alueet lähtökohtaisesti tukeutumaan joukkoliikenteeseen. Energiatehokkuuden kannalta tavoitteena on siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan, jossa ilmastovaikutuksia pyritään vähentämään. Kehityskuvan sisältö ja teemat Kuntakeskuksen kehityskuvan keskeiset tavoitteet kuvataan neljänä teemana, jotka on nostettu esiin eri strategisten suunnitelmien ja lähtötietojen joukosta. Teemat ovat: - metropolin paras pikkukaupunki - liikennejärjestelyt toimiviksi - solmukohdan edut käyttöön - elävä kaupunkikulttuuri. Kaikissa teemoissa esiin nostetut asiat ovat haasteellisia ja tukeutuvat kunnan asettamaan tahotilaan kehittää kuntakeskuksesta seudullisesti merkittävä palvelujen keskittymä. Kehityskuvan ja sitä seuraavan jatkosuunnittelun kautta niiden tarjoamat mahdollisuudet pystytään konkretisoimaan ja yhdistämään toisiaan tukevaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Teemojen lisäksi kehityskuvassa korostetaan monimuotoisen asumisen, toimivan liikennejärjestelmän sekä lähipalvelujen ja elinkeinojen kehittämistä

24 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta ja yhteensovittamista. Mitä seuraavaksi? Kehityskuvassa esitettyjä teemoja ja maankäytön suuntaviivoja edistetään ja tarkennetaan alueelle laadittavissa osayleiskaava- sekä asemakaavahankkeissa. Kehityskuvaan sisältyviä linjauksia edistetään myös muissa alueelle kohdistuvissa suunnitelmissa sekä erillishankkeissa. Maankäytön suunnittelujärjestelmä on luonteeltaan vaiheittain tarkentuva. Tästä johtuen teemojen toteuttamisen kannalta olennaiset toimenpiteet konkretisoidaan tarkemmin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Samalla esitetään myös tarvittavat keinot ja määräykset kyseisen tavoitteeseen pääsemiseksi. Valmistelija: kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Urbaani kylä Kuntakeskuksen kehityskuva 2040 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy Kuntakeskuksen kehityskuvan ja lähettää sen edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli Kuntakeskuksen kehityskuvan lautakunnalle. Asiasta käydyn keskustelun aikana useat jäsenet esittivät kantanaan, että Vuohimäen alueella oleville savupiippu-symbooleille annetaan nimi: työpaikka-alue. Lisäksi esitettiin, että Vuohimäen työpaikka-aluetta kuvataan kehityskuvan sivulla 11 siten, että halutaan luoda tulevaisuuden moderni työpaikka-alue, joka ottaa huomioon ympäristöarvot ja asumisen sekä elinkeinoelämän myöhemmät tarpeet. Lopullinen muotoilu annettiin kunnanarkkitehdin tehtäväksi. Kunnanarkkitehti muotoili tekstin seuraavaksi: Myös Vuohimäkeen toteutettavan Länsiväylän uuden eritasoliittymän tuntumaan on perusteltua osoittaa uusi ja merkittävä työpaikka-alue, jonka toteuttamisessa otetaan huomioon alueen luonnon erityislaatuisuus ja olemassa oleva asutus. Uudet innovaatiot ja elinkeinoelämän muuttuvat tarpeet ovat uusien työpaikka-alueiden suunnittelun olennainen lähtökohta ja voimavara. Tavoitteena on tarjota yrittäjille laadukas ja kannustava toimintaympäristö.

25 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan, kuitenkin siten, että savupiippu-symbooleille lisätään nimi: työpaikka-alue ja kehityskuvan sivulla 11 olevaa tekstiä täydennetään kunnanarkkitehdin esityksen mukaisesti. Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto koska asia koskee valmistelua

26 Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 9/ Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kaavoitusohjelma vuosille / /2016 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Yleistä Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka tarjoaa sekä kunnan että muiden viranomaistahojen lisäksi kunnan asukkaille ja eri toteuttajatahoille tietoisuuden kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta. Ohjelman toivotaan edistävän myös kunnan maanhankintaa. Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat vesihuollon ja muun kunnallis-tekniikan suunnitteluhankkeet sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää riittävän ajoissa miten kaavahankkeet on aikataulutettu sekä milloin niiden toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin asukkaalla. Viime vuosien talouden lasku-suhdanteen aikana väestönkasvu on taittunut: vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta. Vuonna 2016 asukasmäärä on kuitenkin kasvanut aikaisempia vuosia ripeämmin. Asuntotuotannon kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuinrakennusoikeutta liki 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta saattaa olla haasteellista toteuttaa. Asumisen kaavavaranto oli vuoden 2016 alussa hieman yli k-m2. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla. Yhdyskuntatekniikan lautakunnan hyväksymien kaavoitusohjelman uudistamisperiaatteiden mukaisesti suunnitelmakauden ensimmäisinä vuosina rajoitetaan uusien kaavahankkeiden käynnistämistä. Silti vuosina 2017 ja 2018 on vireillä liki 30 asemakaavahanketta, joihin valtaosaan sisältyy asuntotuotantoa. Hankkeiden määrä on edelleen merkittävän suuri ja tehtävänä haastava. Ne mahdollistaisivat nykyisen kaavavarannon sisältäen noin asukkaan kasvun. Tosin merkittävä osa em. asuinrakennusoikeuden määrästä saadaan valmiiksi ja toteutukseen vasta 2020-luvulla. Kunnan tulee osayleiskaavoituksen kautta edistää omien maidensa kaavoitusta. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Masala, Kantvik ja Jorvaksen asemanseutu. Kaavoitusohjelman poliittinen käsittely Kaavoitusohjelman uudistamisen tavoitteena on mm. selkeyttää ohjelman käsittelyä, joka on aikaisempina vuosina koettu raskaaksi sekä päättäjien että valmistelijoiden taholta. Suunnittelukauden kaavoitusohjelma käsitellään yhdyskuntatekniikan lautakunnassa ja tarkoituksena on jättää asia pöydälle valtuustoryhmien kannanottoja varten. Ryhmien kannanotot on toimitettava yhdyskuntatekniikan toimialajohtajalle viimeistään