HUUMEHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄ

Transkriptio

1 HUUMEHOIDON TIETOJÄRJESTELMÄ TIEDONKERUUN PÄÄPERIAATTEET Tiedonkeruulomake täytetään yksikön jokaisesta huumehoitoasiakkaasta kerran vuodessa. POIKKEUS! - opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksot ja lääkehoitojaksot kummastakin hoitojaksosta tehdään erillinen tiedonkeruu - Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdestä asiakkaasta voidaan raportoida tiedot kolme kertaa samasta yksiköstä (lääkkeetön hoitojakso, arviointijakso, lääkehoitojakso) Asiakasta koskevat tiedot kerätään, kun asiakas hakeutuu ensimmäisen kerran päihdehoitoon ko. yksikköön kalenterivuoden aikana. Jos asiakkaan hoitosuhde jatkuu edelliseltä vuodelta, tiedot kerätään hänen tullessa hoitoyksikköön ensimmäistä kertaa kalenterivuoden aikana. Jos kyseessä on yli kalenterivuoden jatkuva laitoshoito, tiedot päivitetään tammihelmikuussa. Lomakkeelle kerättävän tiedon tulee vastata asiakkaan ensimmäistä hoitoon hakeutumiskertaa kyseisen kalenterivuoden aikana TAI hoitojakson jatkuessa edelliseltä kalenterivuodelta tilannetta vuoden alussa ensimmäisellä avohoitokäyntikerralla tai laitoshoidon osalta vuoden alussa. POIKKEUS: Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- ja hoitojakso lisäosio kys. 22 eteenpäin: Osa tiedonkeruusta tehdään erikseen sekä arviointi- että lääkehoitojaksosta ja osa tiedoista kerätään arviointi- tai hoitojakson lopussa. 1

2 KERÄTTÄVÄT TIEDOT 1 HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKKEISSA 1/2 ja 2/2 OLEVAT SAMAT KYSYMYKSET Haastattelupäivämäärä Päivämäärä jolloin asiakasta on haastateltu (esim. 03/11/2012) Jos tiedot kerätään useammalla kerralla, merkitse ensimmäisen haastattelukerran päivämäärä Jos asiakkaan päihdehoitojakso on alkanut nykyisen kalenterivuoden aikana haastattelupäivämäärän ja nykyisen hoitojakson alkamisajankohdan tulee vastata toisiaan Jos kyseessä on edelliseltä kalenterivuodelta jatkuva avo- tai laitoshoitojakso, merkitään 1) ensimmäinen käyntikerta avohoidossa tai 2) laitoshoidon osalta kalenterivuoden ensimmäinen päivä Nimi ja henkilötunnus ja kotikunta Henkilön nimi, kotikunta ja henkilötunnus (vain paperilomakkeissa) HUOM! Asiakkaan henkilötiedot eivät tallennu vihreisiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen lähetettäviin kopiokappaleisiin. Asiakasnumero Asiakasnumero on juokseva numero (1,2,3...), jolla erotellaan yksikön asiakkaat toisistaan Samaa henkilöä ja samaa hoitojaksoa koskevissa paperilomakkeissa 1/2 ja 2/2 tulee olla sama asiakasnumero Asiakkaan tunnistamisen mahdollistavaa asiakastunnusta (esim. henkilötunnus tai yksikön oma asiakasnumerointi) ei saa käyttää asiakasnumeroinnissa Mikäli samasta henkilöstä lähetetään samassa yksikössä toteutettuja opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi- tai hoitojaksoja koskevat tiedot THL:ään, kutakin hoitojaksoa koskevissa lomakkeissa tulee käyttää eri numeroita. Asiakasnumero on tarkoitettu THL:n tiedonkeruuta varten. Sähköisessä huumehoitolomakkeessa asiakasnumero on vapaasti käytettävä kenttä, jota voidaan käyttää asiakkaan yksilöimiseen hoitopaikassa ja asiakkaasta tehtyjen hoitoilmoitusten hakuun. Huom! mikäli yksikössä on esim. kolme sosiaalityöntekijää, joista jokainen kerää tietoja omista asiakkaistaan, ja ennakolta arvioidaan, että asiakastietoja kertyy 2

3 yhteensä 60 asiakkaasta on syytä käyttää työntekijäkohtaista, jaksottaista juoksevaa numerointia. *. Tällöin voidaan sopia, että yksi sosiaalityöntekijä voi käyttää numeroita 1 19, toinen ja kolmas Mikäli tietoja kertyy ennakoitua enemmän, otetaan käyttöön seuraavaksi numerot 60 79, ja HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKE, OSA 1/2 HOITOJAKSO Hoitoa koskevissa tiedoissa kootaan tietoja sekä alkaneesta hoitojaksosta että asiakkaan aiemmista ja mahdollisesti muualla jatkuvista hoitokontakteista. Huumeasiakkaan usein monivaiheista ja pitkälle ajanjaksolle sijoittuvaa hoitohistoriaa on tärkeä hahmottaa prosessina. Huumeidenkäytön kokeilusta ja käytön säännöllistymisestä saattaa kulua vielä paljonkin aikaa siihen, että asiakas hakeutuu päihdehoitoon huumeidenkäyttönsä vuoksi. Hoitopalveluiden käyttö vaihtelee myös elämäntilanteen mukaan. Osa päihdehoidossa olevista asiakkaista käyttää runsaasti erilaisia palveluja, jolloin hoidon kokonaisvaltaisen suunnittelun kannalta on mielekästä jäsentää asiakkaan käyttämien hoitopalvelujen kokonaisuutta. Yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa on tärkeää. On tärkeä myös selvittää sitä, mikä on saanut asiakkaan hakeutumaan päihdehoitoon, eli mitä kautta asiakas on ohjautunut päihdehoitoon. 1. Nykyinen hoitojakso aloitettu Merkitse asiakkaan tämänhetkisen hoitojakson alkamisajankohta Vuosi (esim. 2012) ja kuukausi (esim. 03) Hoitojaksojen määrittelystä: - Avohoitojakso Käytetään yksikössä käytössä olevaa avohoitojakson määritelmää - Laitoshoitojakso Asiakkaan sisäänkirjautumisesta uloskirjautumiseen - Intervallihoitojakso Intervallihoitojaksot määritellään erillisiksi hoitojaksoiksi 2. Nykyisen hoitojakson hoitomuoto Hoitomuotoa täsmennettäessä valitaan yksi kohta, joka parhaiten vastaa aloitettua hoitomuotoa tai on mahdollisesti useista aloitetuista hoitomuodoista ensisijaisin Opiaattiriippuvaisten lääkehoito: 1) arviointijakso avohoidossa valitaan vaihtoehto "Arviointijakso avohoidossa" ja laitoshoidossa "Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa 2) Opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakso sekä avo- että laitoshoidossa valitaan vaihtoehto opiaattiriippuvaisten lääkehoito Lisäksi täytetään lomakkeen lopussa oleva opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- tai hoitojaksoa koskeva lisäosio. Hoidossa käytetyt lääkeaineet merkitään lisäksi kohtaan

4 a) AVOHOITO: Vieroitushoito avohoitona lääkkeellinen tai lääkkeetön vieroitushoito avohoitona, esim. alkoholi-, lääke- tai huumevieroitus Psykiatrinen akuutti avohoito huumeiden käyttöön liittyvä akuutti psykiatrinen avohoito Kuntouttava avohoito (terapia) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, joka perustuu keskusteluun ja vuorovaikutussuhteeseen, esim. kriisi-, lyhyt-, yksilö- tai pariterapia Kuntouttava avohoito (toiminnallinen tms.) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, jossa käytetään ensisijaisesti esimerkiksi erilaisia toiminnallisia tai vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä, kuten akupunktiota, tai kuntouttava päivätoiminta Arviointijakso avohoidossa avohoidossa tehty hoidontarpeen (esim. opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi, STM:n asetus 33/2008) tai työkyvyn arviointi, asuntoviranomaisen vaatima tai ajokortin takaisin saamiseen liittyvä arviointi. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksot voidaan erottaa muista arviointijaksoista opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- ja hoitojaksoa koskevan lisäosion avulla, joka tulee täyttää kyseisessä yksikössä tehdystä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnista. Neuvonta erilainen lyhytaikainen neuvonta ja ohjaus Opiaattiriippuvaisten lääkehoito avohoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (33/2008) mukainen lääkehoito. Korvaus- tai vieroitushoidossa käytetty ainekoodi ilmoitetaan erikseen huumehoidon esitietolomakkeen kohdassa (ks. liite 3, lääkeaineiden käyttö osana hoitoohjelmaa) ja lisäksi täytetään lopussa olevasta opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai lääkehoitoa koskevasta lisäosiosta opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa koskeva osio. Ohjattu muualle ohjattu ensimmäisellä tapaamisella tehdyn alkuarvioinnin pohjalta toiseen hoitoyksikköön Muu avohoito muu, edellisiin luokkiin kuulumaton avohoito Hoitoa ei aloitettu tätä vaihtoehtoa käytetään aina silloin, kun asiakkaan kanssa on sovittu useammasta kuin yhdestä hoitojaksoon liittyvästä käyntikerrasta, mutta asiakas jättää tulematta sovituille käynneilleen, jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. b) LAITOSHOITO: Vieroitushoito laitoshoitona laitoshoidossa tapahtuva vieroitushoito Psykiatrinen akuutti laitoshoito esim. akuutti psykiatrinen hoito huumeiden käytön seurauksena puhjenneen psykoosin vuoksi Kuntouttava laitoshoito pidempiaikaiset laitosmaiset päihdekuntoutukset. Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa laitoshoidossa tehty työkyvyn, hoidontarpeen (esim. opiaattiriippuvaisten hoidontarpeen arviointi STM:n asetus 33/2008) tms. arviointi. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijaksot voidaan erottaa muista arviointijaksoista opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointi- ja hoitojaksoa koskevan lisäosion avulla, joka tulee täyttää kyseisessä yksikössä tehdystä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnista. 4

5 Opiaattiriippuvaisten lääkehoito laitoshoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (33/2008) mukainen lääkehoito. Korvaus- tai vieroitushoidossa käytetty ainekoodi ilmoitetaan erikseen huumehoidon esitietolomakkeen kohdassa (ks. liite 3, lääkeaineiden käyttö osana hoitoohjelmaa) ja täytetään lopussa olevasta opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointia tai lääkehoitoa koskevasta lisäosiosta opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa koskeva osio. Muu laitoshoito jokin muu, yllä mainitsematon laitoshoitomuoto Hoitoa ei aloitettu Tätä vaihtoehtoa käytetään aina silloin, kun asiakkaan kanssa on sovittu laitoshoitojaksosta, mutta asiakas keskeyttää hoidon hoitojakson alussa (ensimmäinen päivä), jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. 3. Hoitokontakti tässä hoitoyksikössä (= kyseisessä toimipisteessä) Uusi ensimmäistä kertaa tähän hoitopaikkaan (toimipisteeseen) hakeutunut asiakas Vanha hoitopaikassa (toimipisteessä) joskus aiemmin asioinut asiakas Ei tietoa ei tietoa siitä, onko asiakas ollut aiemmin käymässä tässä hoitopaikassa (toimipisteessä) Mikäli asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, asiakas merkitään vanhaksi asiakkaaksi. 4. Onko asiakkaalla aiempia hoitokontakteja missä tahansa päihdehoitopaikassa huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Aikaisemmilla hoitokontakteilla päihdehoidossa tarkoitetaan huumehoidon tietojärjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä tapahtuneita päihdehoitoja (ei esim. somaattisessa sairaalahoidossa tapahtunutta hoitoa). Mikäli asiakkaan hoitokontakti edellisessä kohdassa on merkitty "vanhaksi hoitokontaktiksi tässä hoitoyksikössä", tulee tässä kohdassa valita aina vaihtoehto "kyllä". Kyllä asiakasta on aiemmin hoidettu huumausaine- tai lääkeongelman vuoksi jossakin päihdehoitopaikassa (= missä tahansa päihdehoitopaikassa, myös nykyinen mukaan lukien) Ei asiakas ei ole asioinut missään päihdehoitopaikassa huumausaine- tai lääkeongelmansa vuoksi Ei tietoa asiakkaan aiemmista päihdehoidoista ei ole käytettävissä tietoa 5

6 5. Jos asiakkaalla on aiempia hoitokontakteja jossakin päihdehoitopaikassa, milloin edellinen päihdehoito on päättynyt? Vuosi (YYYY) ja kuukausi (MM) Ei tietoa asiakkaalla on ollut aikaisempia päihdehoitokontakteja huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi, mutta hoitokontaktin päättymisajankohdasta ei ole tietoa Jos edellisen päihdehoidon päättymisestä on alle kuukausi tai päihdehoito jatkuu samanaikaisesti jossakin toisessa hoitoyksikössä, merkitse 00 kuukauden kohdalle. Jos asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, merkitse myös tällöin kuukauden kohdalle Missä iässä asiakas hakeutui ensimmäisen kerran päihdehoitoon huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Merkitse tähän ikä, jolloin asiakas kertoo hakeutuneensa ensimmäisen kerran päihdehoitoon huumeiden käytön tai lääkkeiden päihdekäytön vuoksi XX -vuotiaana Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ensimmäisestä päihdehoitoon hakeutumisiästä 7. Onko asiakkaalla samanaikaisia hoitokontakteja jossakin muussa hoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Asiakkaan samanaikaisilla muilla hoitokontakteilla tarkoitetaan asiakkaan huumeiden tai muiden päihteiden vuoksi käyttämiä hoitopalveluja, joihin asiakas on ollut kontaktissa hoitoon hakeutumista edeltäneen kuuden kuukauden aikana ja hoitokontaktin on sovittu jatkuvan tai sitä ei ole sovittu päättyneeksi. Kysymyksessä tarkastellaan päihdehuollon erityispalveluiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yleispalveluissa - kuten perusterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai erikoissairaanhoidossa - toteutettua hoitoa, asumispalveluja sekä joitakin muita erikseen mainittuja palveluja. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä, ei, ei tietoa. Jos muita hoitokontakteja on, missä? Päihdehuollon erityispalvelut: Avohoito esimerkiksi A-klinikka, nuorisoasema Laitoshoito esimerkiksi kuntoutusyksikkö, katkaisuhoitoyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut: Avohoito esimerkiksi terveyskeskus, perheneuvola, mielenterveystoimisto, vankilan avosairaanhoito. Laitoshoito esimerkiksi sairaalaosasto, vankilan sairaalaosasto Asumispalvelut esimerkiksi hoitokoti, tukikoti 6

7 Muut palvelut: Itseohjautuvat ryhmät NA-, AA-ryhmä tai muu vastaava Terveysneuvontapiste pistämällä huumeita käyttäville tarkoitettu terveysneuvontapiste tai vastaava palvelu Muut palvelut, mitkä? merkitse tähän kohtaan muut mahdolliset asiakkaan samanaikaisesti käyttämät hoitopalvelut HUOM. Tämän kysymyksen yhteydessä voit valita useamman vaihtoehdon. 8. Mitä kautta asiakas on ohjautunut hoitoon? Valitse se vaihtoehto, jonka kautta asiakkaan hoitoon hakeutuminen on tapahtunut Jos asiakasta on ohjattu hoitoon useampaa kautta, valitse vain yksi hoitoon hakeutumistapa, eli se, mikä näistä on ollut asiakkaan kannalta tärkein tämänkertaisen hoitoon hakeutumisen toteutumisessa Viranomaisten (*) osalta lähettäminen voi tapahtua joko puhelimitse tai kirjallisesti annetulla lähetteellä. Mikäli asiakas on tullut tahdosta riippumattomaan hoitoon, lähettäväksi tahoksi merkitään se terveydenhuollon taho, josta lähete on tehty. Poliisia ei tällöin merkitä lähettäväksi tahoksi, vaikka poliisi olisi mukana saattamassa potilasta hoitoon. Tullut oma-aloitteisesti hakeutunut hoitopaikkaan ilman lähetettä (ei puhelinlähetettä tai kirjallista lähetettä) tai läheisten ohjausta / saattamista Perhe, ystävät perhe tai ystävät ovat olleet merkittävästi ohjaamassa / saattamassa asiakasta hoitopaikkaan Terveyskeskus* tullut terveyskeskuksen lähettämänä Sairaala* tullut sairaalan lähettämänä Yksityislääkäri* tullut yksityislääkärin lähettämänä Kouluterveydenhuolto* tullut kouluterveydenhuollon lähettämänä Poliisi* tullut poliisin lähettämänä / poliisin saattamana ilman muuta viranomaislähetettä, tai ohjautunut hoitoon muiden lainvalvontaviranomaisten kautta (esim. tuomioistuin, kriminaalihuoltoyhdistys, vankila, terveydenhuollon oikeusturvakeskus) Päihdehuollon avopalvelu* tullut päihdehuollon avopalveluiden lähettämänä Päihdehuollon laitos* tullut päihdehuollon laitoshoitopaikan lähettämänä Lastensuojelu* tullut lastensuojelun lähettämänä Terveysneuvontapiste* tullut huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteestä ohjattuna /lähetettynä/saatettuna Muu sosiaalitoimi* tullut muusta kuin em. sosiaalitoimen toimipisteistä lähetettynä Muu terveydenhuolto* tullut muusta kuin em. terveydenhuollon toimipisteistä lähetettynä Työnantaja* tullut työnantajan lähettämänä Muu muu taho Ei tietoa asiakkaan hoitoonohjautumistavasta ei ole tietoa 7

8 ASIAKKAAN SOSIAALISET TILANNETIEDOT Asiakkaan sosiaalista tilannetta kuvaavia tietoja kerätään ongelmakäyttöön mahdollisesti liittyvien sosiaalisten haittojen kartoittamiseksi. Osa huumeiden ongelmakäyttäjistä on moniongelmaisia, joilla voi olla runsaasti esimerkiksi mielenterveyteen, perhesuhteisiin, asumiseen, ja toimeentuloon liittyviä ongelmia. Osa on myös sosiaalisesti syrjäytyneitä. Nämä asiakkaat tarvitsevat usein monien eri hoitopalvelujen yhteensovittamista. Sosiaalisen tilanteen kartoittaminen on tärkeää myös siksi, että päihdehuoltolain mukaan palveluja on annettava myös päihteiden ongelmakäyttäjän perheelle sekä hänen läheisilleen henkilön ja muiden hänen läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen mukaan. 9. Asumistilanne: Kysymyksellä kartoitetaan asiakkaan tämänhetkistä asumistilannetta. HUOM. Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa. Omassa/vuokra-asunnossa asuu omassa tai vuokra-asunnossa tai asuu vakituisesti esim. avopuolison omassa tai vuokra-asunnossa (on pysyvä osoite) Vanhempien luona isovanhempien) kanssa asuu vanhempien tai muiden lähiomaisten (esim. Ystävien luona asuu ystävän tai ystävien kanssa tai asuu epäsäännöllisesti eri ystävien luona eri ajankohtina Solu/alivuokralainen yhteisössä tai hotellissa asuu solu/alivuokralaisena tai asuu vakituisesti jossakin Tukiasunto asuu tukiasunnossa, perhekodissa, yhteisökodissa tai vastaavassa. Asunnoton henkilö on vailla vakituista asuntoa, eikä hänellä ole tilapäistäkään asuntoa: hänellä kirjaimellisesti ei ole kattoa päänsä päällä (ns. metsien miehet, kaduilla ja porttikäytävissä asuvat) Laitos asuu jossakin laitoksessa Asuntola asuu asuntolassa tai yömajassa Ei tietoa ei tietoa henkilön asumismuodosta 10. Siviilisääty Kysymyksellä kartoitetaan asiakkaan tämänhetkistä siviilisäätyä Naimaton mukana myös avoliitosta eronnut, jos erosta ei ole jäänyt mitään laillisia velvoitteita (esimerkiksi huoltajuus) Avoliitto/avioliitto on avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa Asumuserossa tai muuten erillään asuu kumppanistaan erillään eri paikkakunnalla, vaikka on esimerkiksi avioliitossa Eronnut avioliitosta eronnut tai myös avoliitosta eronnut, jos erosta on jäänyt laillisia velvoitteita (esim. huoltajuus tms.) Leski avio/avopuoliso on kuollut ja asiakas asuu yksin Ei tietoa asiakkaan siviilisäädystä ei ole tietoa 8

9 11. Taloudessa toinen päihdeongelmainen Asuuko asiakkaan kanssa samassa taloudessa henkilöitä (esim. puoliso, vanhemmat tai kaverit), joilla on alkoholi-, huume- tai sekakäyttöongelmia Jos asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton, valitse vaihtoehto "ei toista henkilöä samassa taloudessa Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa Huumeongelma jos asuinkumppani, jonka kanssa asuu samassa taloudessa, käyttää ongelmallisella tavalla huumeita. Alkoholiongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia, mutta ei ole huumeiden ongelmakäyttäjä Sekakäyttöongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia ja/tai lääkkeitä ja/tai huumeita tai taloudessa asuvilla on erilaisia päihdeongelmia (alkoholi- ja huumeongelmia) Ei päihdeongelmaa asiakkaan taloudessa olevilla asuinkumppaneilla ei ole päihteiden ongelmallista käyttöä tai ongelmakäytön päättymisestä on kulunut ainakin vuosi. Ei toista henkilöä ei toista henkilöä samassa taloudessa, asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton Ei tietoa asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvien henkilöiden päihteiden ongelmakäytöstä ei ole tietoa 12. Asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Jos on, missä lapset ovat? Lapset samassa taloudessa lapset asuvat samassa taloudessa Ei lapsia asiakkaalla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia Lapset sijoitettu asiakkaan alle 18-vuotiaat lapset on sijoitettu tilapäisesti tai pysyvästi (lastensuojelun toimenpiteitä) Lapset asuvat muualla lapset eivät ole sijoitettuja, mutta asuvat muualla kuin asiakkaan omassa taloudessa Lapset useammassa paikassa lapset asuvat useammassa paikassa. esimerkiksi osa lapsista on sijoitettu ja osa on kotona Muu jos lapset eivät sijoitu edellä mainittuihin luokkiin, valitaan tämä kohta Ei tietoa ei tietoa asiakkaan alle 18-vuotiaista lapsista 9

10 13. Työvoimaan kuuluminen Kartoitetaan mikä on asiakkaan tämänhetkinen työtilanne Erotetaan työssä käyvät, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat (opiskelijat, kotiäidit/-isät ja eläkeläiset) HUOM. Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan joutumista Työssä asiakas on osa- tai kokoaikatyössä Työtön asiakas on työtön Opiskelija asiakas on päätoiminen opiskelija tai koululainen Kotiäiti/-isä asiakas on kotona, eikä ole aktiivinen työnhakija Eläke asiakas on sairaus-, työkyvyttömyys- tai muulla eläkkeellä Muu mikään edellisistä vaihtoehdoista ei kuvaa asiakkaan tilannetta. Ei tietoa asiakkaan työtilanteesta ei ole tietoa 14. Koulutustaso (ylin loppuun suoritettu) Mille koulutustasolle asiakas sijoittuu ylimmän loppuun suorittamansa koulutuksen pohjalta? Peruskoulu kesken asiakkaalla on peruskoulu vielä kesken tai hän ei ole saanut perus- tai kansakoulun päästötodistusta Peruskoulu asiakas on käynyt peruskoulun tai kansa-/kansalaiskoulun tai keskikoulun Keskiaste asiakas on ylioppilas tai hänellä on 1-3-vuotista koulutusta vaativa ammattitutkinto. Tähän luokkaan kuuluu myös loppuun suoritettu ja keskiasteen tutkintoa vastaavaan tutkintoon johtanut oppisopimuskoulutus. Keskiasteen tutkinnoksi tulkitaan tutkinto, jossa henkilöllä on yhteensä vuotta koulutusta peruskoulun alettua; esim vuotiset ammattitutkinnot Korkea-aste Korkea-aste jakautuu neljään eri asteeseen: 1) alin korkea-asteen tutkinto, johon kuuluu 2-3 vuotta koulutusta keskiasteen jälkeen eli vuotta peruskoulun aloittamisen jälkeen; esim. teknikko, agronomi, hortonomi, artenomi, sairaanhoitaja 2) alempi korkeakouluasteen tutkinto, joita ovat esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot 3) ylempi korkeakouluasteen tutkinto, joita ovat ylemmät korkeakoulututkinnot 4) tutkijakoulutusasteen tutkinto, joita ovat lisensiaatti- ja tohtoritutkinnot Muu Käytä tätä silloin, jos mikään edellisistä ei sovi kuvaamaan asiakkaan tilannetta, tai et tiedä, mihin luokkaan asiakkaan suorittama koulutus luokitellaan. Ei tietoa asiakkaan koulutustaustasta ei ole tietoa 10

11 3 HUUMEHOIDON HOITOTIETOLOMAKE, OSA 2/2 AINEIDEN ONGELMAKÄYTTÖ 15a. Ensisijainen hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde Merkitään tähän se päihde, jonka käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi asiakas on hakeutunut tai ohjattu hoitoon Päihteiden koodit löytyvät päihdelistauksesta Jos asiakkaalla on useita ongelmapäihteitä, selvitetään mikä päihde hoitoon hakeutumisen hetkellä on eniten ongelmia tuottava, ja se merkitään 1. päihteeksi Jos asiakas on ollut päihteetön viimeisen kuukauden aikana (ennen nykyisen kalenterivuoden aikaista hoitoon hakeutumista) merkitään 1. päihteeksi se, jota viimeksi on käytetty 1. päihteenä Alkoholi merkitään 1. päihteeksi vain, jos asiakkaan päihteiden ongelmakäytössä on keskeisenä myös huumausaine tai lääkeaine Opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa olevilla "tarkemmin määrittelemätön opiaatti" (100) merkitään ensisijaiseksi päihteeksi silloin, kun asiakkaalla ei ole ollut todettua opiaattien päihdekäyttöä viime aikoina. Mahdolliset opiaattihoidon aikaiset oheispäihteet, jonka vuoksi asiakas on saattanut hakeutua päihdehoitoon, merkitään päihteeksi Bentsodiatsepiineja käyttävillä bentsodiatsepiini määritetään tärkeimmäksi päihteeksi, jos asiakas on hakeutunut hoitoon lääkkeen käyttöön liittyvien päihdeongelmien takia tai lääkeongelma on todettu tärkeimmäksi päihdeongelmaksi arvioinnin yhteydessä. Tässä tapauksessa ongelmaksi voidaan katsoa yliannostelutyyppinen "väärinkäyttö" ja/tai riippuvuusongelmat, jos asiakas on niiden takia hoidossa. Mikäli potilas kuitenkin saa jollain muulla indikaatiolla esimerkiksi bentsodiatsepiineja ja käyttää niitä hoitotarkoituksessa ohjeiden mukaisesti, ei tällaista lääkkeen käyttöä katsota ongelmakäytöksi. Täytetään myös käyttötapa, käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana, aineen säännöllisen käytön kesto sekä ikä, jolloin asiakas käytti tätä ainetta ensimmäisen kerran 15b, 16b, 17.1.b. Käyttötapa Millä tavalla asiakas tavallisimmin käyttää ensisijaista, toissijaista ja kolmatta käyttämäänsä päihdettä? Kunkin päihteen osalta valitaan vain yksi vaihtoehto sarakkeen alla olevan luokituksen mukaan ja se valitaan ensisijaisen (ja toissijaisen sekä kolmannen) päihteen vallitsevan käyttötavan mukaisesti hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden ajalta 1 = iv./im./sc. asiakas käyttää päihdettä suonensisäisesti (iv.), lihakseen pistämällä (im.) tai ihon alle pistämällä (sc.), esimerkiksi amfetamiinin pistäminen suoneen 11

12 2 = polttamalla asiakas käyttää päihdettä polttamalla, esimerkiksi kannabiksen polttaminen 3 = suun kautta asiakas käyttää päihdettä suun kautta, esimerkiksi syömällä pillereitä tai juomalla opiaattiteetä tai pipetoimalla Subutexia suun limakalvoille 4 = nenän kautta asiakas käyttää ainetta nenän kautta, esimerkiksi. nuuskaamalla amfetamiinia 5 = muu asiakas käyttää päihdettä muulla tavalla, esimerkiksi sivelemällä sitä limakalvoille tai iholle 99 = ei tietoa asiakkaan käyttämän päihteen käyttötavasta ei ole tietoa 15c, 16c Käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana Miten usein asiakas on käyttänyt päihdeongelmansa kannalta ensisijaista ja toissijaista päihdettä viimeisen kuukauden aikana? Alkoholin osalta yhdeksi ongelmakäyttöön liittyväksi kerraksi luokitellaan suurkulutukseen yltävän (miehet 7 annosta, naiset 5 annosta) alkoholimäärän nauttiminen vuorokauden aikana. Jos päihteiden käyttö jatkuu kerrallaan useita päiviä (esim. alkoholi- tai amfetamiinikierre), lasketaan viimeisen kuukauden käyttöpäivien määrä ja sijoitetaan arvio käyttökerroista tuloksen mukaan kohtaan 2 tai kohtaan 3. 1 = 1 x/vk tai harvemmin kerran viikossa tai harvemmin 2 = 2 6/vk vähintään kahtena ja enintään kuutena päivänä viikossa 3 = joka päivä käyttö on päivittäistä 4 = ei käyttöä asiakas ei ole käyttänyt kyseistä päihdettä viimeisen kuukauden aikana 99 = ei tietoa asiakkaan ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämän ongelmapäihteen käyttötiheydestä ei ole tietoa 15d, 16d Säännöllisen käytön kesto Miten pitkään asiakas on käyttänyt ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämäänsä päihdettä säännöllisesti? Käytön kesto merkitään kokonaisina vuosina, paitsi nuorten (alle 25-vuotiaiden) osalta puolen vuoden tarkkuudella, esimerkiksi 1,5 vuotta (alle 25-vuotiailla) tai 2 vuotta (25- vuotiailla ja vanhemmilla). XX säännöllisen käytön kesto vuosina 99 ei tietoa säännöllisen käytön kestosta Huumeiden osalta käytön säännöllisyyden arvioimiseksi voi asiakkaan kanssa arvioida ensin kokeilu- ja satunnaiskäytön kestoa, ja sen jälkeen arvioida "säännöllisen käytön" kestoa, jos säännöllisen käytön keston alkua on muuten 12

13 vaikea arvioida. Säännöllisen käytön arvioinnin lähtökohtana voi käyttää myös huumeiden osalta ongelmakäytön" tai"riippuvuuskäytön keston arviointia. Lääkkeiden käytön osalta arvioidaan lääkkeiden ongelmakäytön kestoa, eikä tähän sisällytetä sitä ajanjaksoa, jolloin asiakas on ennen ongelmakäytön alkua käyttänyt lääkkeitä asianmukaisesti lääkärin ohjeen mukaan. Jos alkoholi luetaan 1. tai 2. päihteeksi, alkoholin käytön osalta säännölliseksi käytöksi katsotaan alkoholin käyttö siitä lähtien, kun se on säännölliseksi muututtuaan alkanut aiheuttaa haittoja ( harmfull use ), esimerkiksi ihmissuhteissa tai työssä. 15e, 16e Missä iässä käytti ensi kerran Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran ensisijaista ja toissijaista ongelmapäihdettä? XX ikä, jolloin päihteen ensimmäinen käyttö tapahtui 99 ei tietoa päihteen ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 15f. Missä iässä käytti ensi kerran alkoholia? Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran alkoholia? XX ikä, jolloin asiakas käytti ensimmäisen kerran alkoholia 99 ei tietoa alkoholin ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 15g. Missä iässä käytti ensi kerran huumaus- tai lääkeainetta? Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran mitä tahansa huumausainetta tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa? XX ikä, jolloin asiakas käytti ensimmäisen kerran mitä tahansa huumausainetta tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa 99 ei tietoa minkä tahansa huumausaineen tai lääkeaineen päihdekäytön ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 15h. Päihteettömät kuukaudet kuluneen vuoden (12 kk) aikana Kuinka monta kuukautta asiakas on ollut päihteetön tämänkertaista hoitoon hakeutumista edeltäneen 12 kuukauden aikana? Aika lasketaan kuukausissa viimeisen vuoden ajalta. Päihteettömäksi ajaksi hyväksytään vähintään kuukauden (= 4 viikkoa) kestänyt päihteetön jakso XX (kuukaudet 0-12 kk) niiden kuukausien määrä, jolloin asiakas on ollut päihteetön tämänkertaista hoitoon hakeutumistaan edeltäneen 12 kuukauden aikana 99 ei tietoa päihteettömien kuukausien määrästä 13

14 1) Päihteettömyydeksi tulkitaan täydellinen pidättäytyminen laittomien huumausaineiden käytöstä. 2) Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden osalta päihteettömyydeksi tulkitaan ongelmia aiheuttamaton lääkärin määräämien ohjeiden mukainen lääkkeiden käyttö. 3) Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisessä hoidossa olevilla päihteettömyydeksi tulkitaan STM:n asetuksen mukainen ja lääkärin ohjeiden mukaisesti toteutettu lääkehoito. Mikäli asiakas kuitenkin käyttää mainitun hoidon aikana esimerkiksi hoidossa käytettäviä lääkeaineita pistämällä, tämä tulkitaan päihdekäytöksi. 4) Alkoholin osalta päihteettömyydeksi tulkitaan alkoholin haittoja aiheuttamaton käyttö. Tällä tarkoitetaan, ettei alkoholinkäyttö ole johtanut päihtymystilaan eikä se ole ollut pakonomaista. Alkoholin käyttäminen kohtuudella (miehillä alle 7 ja naisilla alle 5 ravintola-annosta) erilaisissa sosiaalisissa juhlatilanteissa katsotaan haitattomaksi käytöksi. Työntekijän arvio. 16a Toinen päihde Toiseksi ongelmallisin asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde Koodit löytyvät päihdelistauksesta Jos alkoholi on määritelty 1. päihteeksi, on aina merkittävä myös toinen päihde Täytetään myös käyttötapa, käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana, aineen säännöllisen käytön kesto sekä ikä, jolloin asiakas käytti tätä ainetta ensimmäisen kerran 17.1 Kolmas päihde Kolmanneksi ongelmallisin päihde asiakkaan hoitoon hakeutumiseen johtaneena päihteenä Koodit löytyvät päihdelistauksesta Kolmannen päihteen osalta kysytään lisäksi tähän aineeseen liittyvä tavallisin käyttötapa 17.2, 17.3 Neljäs ja viides päihde Neljänneksi ja viidenneksi ongelmallisimmat päihteet asiakkaan hoitoon hakeutumisessa Koodit löytyvät päihdelistauksesta 14

15 LÄÄKEAINEIDEN KÄYTTÖ OSANA HOITO-OHJELMAA Päihteiden käyttäjien vieroitus- ja katkaisuhoidossa käytettävistä lääkeaineista kirjataan keskeisimmät, kyseisessä hoitoyksikössä asiakkaalle nykyisen hoitojakson aikana määrätyt lääkeaineet ja niiden käyttötarkoitukset, jotka liittyvät huumausaineiden tai muiden päihteiden käyttöön Tähän kohtaan kirjataan vain se lääkehoito, jota yksikkö antaa omissa tiloissaan. Yksikön ei tule merkitä tähän jonkin toisen hoitopaikan antamaa lääkehoitoa, vaikka se olisi osa asiakkaan sovittua kokonaishoito-ohjelmaa. Opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavien asiakkaiden osalta sekä hoidosta vastaava että sitä toteuttava yksikkö merkitsevät asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavaksi asiakkaaksi. 18a. Käytetyn lääkkeen ainekoodi Mitä lääkeaineita on käytössä asiakkaan lääkehoitona? lääkeainekoodi XXX lääkeainekoodi ensimmäisen, toisen ja kolmannen hoidossa käytetyn lääkkeen osalta Aineet merkitään tärkeysjärjestyksessä: ensin kohta ja tarvittaessa kohdat ja Kun asiakas saa opiaattilääkehoitoa tämä merkitään kohtaan Koodit saa lääkeainelistauksesta, joka on Suomessa käytössä olevien lääkevalmisteiden mukainen. 18b. Hoitomuoto Mikä hoitomuoto on kyseessä käytettäessä em. lääkeainetta? Vieroitushoito lääkeaineiden käyttö vieroitushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, kun kyseessä on 1) STM:n asetuksen (33/2008) mukainen opiaattiriippuvaisten vieroitushoito, jossa vieroituksella tarkoitetaan opioidiriippuvaisen päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa ja jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita tai 2) vieroitushoito, jossa käytetään bentsodiatsepiineja, lofeksidiinia, klonidiinia, salpaajia tai aversiivisia lääkeaineita Korvaushoito lääkeaineiden käyttö korvaushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, kun kyseessä on STM:n asetuksen (33/2008) mukainen opiaattiriippuvaisten korvaushoito. Asetuksen mukaan korvaushoidolla tarkoitetaan sellaista opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. 15

16 HUUMEIDEN KÄYTTÖÖN LIITTYVÄ RISKIKÄYTTÄYTYMINEN Iv. käyttö Kerätään tietoa pistämällä tapahtuneesta käytöstä Suonensisäisen (iv.) käytön lisäksi iv-käytöllä tarkoitetaan myös lihakseen (im.) ja ihon alle (sc.) pistämistä. Diabeetikon insuliinihoito ei kuulu tähän. Kaksi tarkastelutasoa: - hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana - joskus elämän aikana 19a Onko asiakas käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana? Kyllä asiakas on käyttänyt huumeita pistämällä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei asiakas ei ole käyttänyt pistämällä huumeita hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei tietoa ei tietoa asiakkaan huumeiden pistämisestä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana 19b Onko asiakas käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä joskus elämänsä aikana Kyllä Ei Ei tietoa asiakas on joskus elämänsä aikana käyttänyt pistämällä huumeita asiakas ei ole koskaan käyttänyt pistämällä huumeiden käyttöä ei tietoa asiakkaan huumeiden pistämisestä 19c Ikä, jossa ensi kerran iv. käyttöä? Missä iässä asiakas käytti ensimmäisen kerran jotakin huumetta suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä? XX-vuotiaana pistämällä ikä, jolloin asiakas ensimmäisen kerran käytti jotakin huumetta 16

17 Neulojen ja ruiskujen yhteiskäyttö Tarkastellaan asiakkaan käyttämien ruiskujen ja neulojen sekä pistämisessä käytettyjen muiden välineiden (klikkikupit yms.) yhteiskäyttöä Kaksi tarkastelutasoa: hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana joskus elämän aikana 20a Onko asiakas käyttänyt yhteisiä ruiskuja tai neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana? Kyllä Ei asiakas on käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana asiakas ei ole käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ruiskujen ja neulojen tms. yhteiskäytöstä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana 20b Onko asiakas käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä joskus elämänsä aikana? Kyllä Ei asiakas on joskus elämänsä aikana käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. asiakas ei ole koskaan käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ruiskujen ja neulojen tms. yhteiskäytöstä 21a, 21b, 21c, 21d Tarttuvat taudit Onko asiakkaalta otettu HIV-, hepatiitti A-, B- tai C- virustesti? Tarkastellaan hoitoon tulotilannetta, ei myöhemmin hoidon aikana otettuja testejä HUOM! Jos asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, tilannetta tarkastellaan kyseisen uuden kalenterivuoden ensimmäisen avohoitokäynnin tai laitoshoidon osalta vuoden alussa olevan tilanteen mukaan. Perustuuko testitulos dokumentoituun tietoon (esimerkiksi mainintaan lähetteessä tai yksikössä otettuun laboratoriotestin tulokseen) vai asiakkaan itsensä ilmoittamaan tietoon? 17

18 1 positiivinen testitulos asiakkaalta otettu vasta-ainetesti on ollut positiivinen ilmentäen joskus sairastettua infektiota, akuuttia infektiota tai B-hepatiitin osalta mahdollisesti myös B-hepatiittirokotteen kautta saatua suojaa. B- hepatiittirokotteen kautta saatu suoja voidaan erottaa seuraavan kysymyksen avulla. HIV-infektion osalta sylkitestin tuloksen on oltava varmennettu muulla menetelmällä. 2 negatiivinen testitulos asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vasta-ainetesti/-testejä, ja testien tulos on aina ollut negatiivinen 3 testattu, mutta ei tietoa asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vasta-ainetesti/-testejä, mutta niiden tuloksesta ei ole tietoa 4 ei koskaan testattu asiakkaalta ei ole koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyvää vasta-ainetestiä 99 ei tietoa - ei tietoa, onko asiakkaasta koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyviä vasta-ainetestejä 21a, 21b, 21c, 21d Itseilmoitettu vai dokumentoitu tieto? Paperilomakkeet: Merkitse rasti, jos testitulos perustuu asiakkaan itse ilmoittamaan testitulokseen (esim. ei merkintää lähetteessä tai ei tietoa hoitoyksikössä otetuista testeistä ja niiden tuloksista) Sähköinen lomake: Valitse tartuntatautitestien vastausten osalta tiedon lähteeksi joko "dokumentoitu tieto" (=dokumentoitu tieto joko lähetteestä tai tieto hoitoyksikössä otetusta testistä) tai "itseilmoitettu tulos (=ei dokumentoitua tietoa) 21e B-hepatiittirokote Onko asiakas saanut B-hepatiittirokotteen? Jos asiakas on saanut B-hepatiittirokotteen, kuinka monta annosta rokotetta asiakas on saanut koko kolmen rokotteen (0, 1 ja 6 kk) sarjasta? Kysymyksessä tarkastellaan hoitoon tulotilannetta, ei alkaneen hoidon aikana saatuja rokotteita HUOM! Jos asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, tilannetta tarkastellaan kyseisen uuden kalenterivuoden ensimmäisen avohoitokäynnin tai laitoshoidon osalta vuoden alussa olevan tilanteen mukaan. Yksi annos asiakas on saanut ensimmäisen rokoteannoksen (0 rokote) Kaksi annosta asiakas on saanut toisen rokoteannoksen (1 kk) Kolme annosta asiakas on saanut kolmannen rokoteannoksen (6 kk) Tehoste asiakas on saanut jo B-hepatiittitehosteen (annetaan yleensä 5 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta; joskus tehoste annetaan myös silloin, 18

19 jos henkilöstä kolmannen rokoteannoksen jälkeen otetun vasta-ainetestin vastaainetaso ei ole kohonnut) Ei rokotettu asiakasta ei ole rokotettu ollenkaan B-hepatiittia vastaan Ei tietoa asiakkaan B-hepatiittirokotuksesta ei ole tietoa LISÄOSIO: OPIAATTIRIIPPUVAISTEN LÄÄKEHOIDON TARPEEN ARVIOINTI- TAI LÄÄKEHOITOJAKSO (STM:n asetus 33/2008) TÄSSÄ HOITOYKSIKÖSSÄ Kysymykset 22-27c Osio täytetään ainoastaan silloin, kun asiakkaan nykyisen hoitojakson hoitomuotona kyseisessä hoitoyksikössä on: opiaattilääkehoidon tarpeen arviointi tai opiaattiriippuvaisille tarkoitettu vieroitus- tai korvaushoito, jossa lääkityksenä käytetään buprenorfiinia tai metadonia (STM:n asetus 33/2008) Muita huomioitavia kohtia muuttujia 1-21e täytettäessä: Ensisijainen päihde tarkemmin määrittelemätön opiaatti 100 Päihteettömät kuukaudet päihteettömyydeksi tulkitaan STM:n asetuksen mukainen ja lääkärin ohjeiden mukaisesti toteutettu lääkehoito Lääkeaineiden käyttö osana hoito-ohjelmaa a) Opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavien asiakkaiden osalta sekä hoidosta vastaava että sitä toteuttava yksikkö merkitsee asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavaksi asiakkaaksi. b) kun asiakas saa opiaattilääkehoitoa se merkitään kohtaan Onko asiakas saanut aikaisemmin STM:n asetuksen tai määräyksen mukaista opiaattilääkehoitoa? Täytetään kaikkien asiakkaiden osalta, joiden nykyisen hoitojakson hoitomuotona on opiaattiiriippuvaisten lääkehoidon arviointijakso tai lääkehoito Kyllä asiakas on saanut aikaisemmin STM:n asetusten tai määräysten mukaista opiaattilääkehoitoa Ei asiakas ei ole aikaisemmin saanut STM:n asetusten tai määräysten mukaista opiaattilääkehoitoa. Mikäli asiakas on ollut hoidossa esimerkiksi ulkomailla tai saanut muuta, ei mainittujen ohjeiden mukaista opiaattilääkehoitoa, myös silloin valitaan tämä vaihtoehto Ei tietoa ei tietoa asiakkaan aikaisemmin saamasta STM:n asetusten tai määräysten mukaisesta opiaattilääkehoidosta 19

20 Opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakso 23-24b 23 Jonotusaika opiaattilääkehoidon tarpeen arviointiin XX viikkoa kokonaisina viikkoina se aika, joka on kulunut lähetteestä (lähetteen päivämäärä) opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointiin, siihen asti kun asiakas on aloittanut hoidon tarpeen arviointijakson tässä hoitoyksikössä. Sovittu siirtyminen toisesta hoitopaikasta asiakas on siirtynyt sovitusti toisesta hoitopaikasta jatkamaan opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointiaan nykyisessä hoitopaikassa Ei tietoa jonotusajan pituudesta ei ole tietoa Muuta tärkeää huomioitavaa arviointijakson jonotuksesta: Jos asiakas on tullut ensin ei-opiaattilääkehoitoavusteiseen hoitoon ja hänestä päätetään tehdä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi (dokumentoitu, esim. maininta epikriisissä), arviointijakso käsitellään erillisenä jaksona, ja jonotusaika merkitään nollalla Jos asiakkaan opiaattilääkehoidon tarpeen arviointi jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta samassa hoitoyksikössä, jätä kohta täyttämättä. 24a Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakson (tai kalenterivuoden) päättyessä tässä hoitoyksikössä Millainen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta tehtiin lääkehoidon tarpeen arviointijakson päättyessä? Jos arviointijakso jatkuu kalenterivuoden yli samassa hoitoyksikössä vaihtoehdoksi valitaan "arviointijakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli Kielteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnissa tehtiin kielteinen päätös tässä hoitoyksikössä Myönteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arvioinnissa tehtiin myönteinen päätös tässä hoitoyksikössä Arviointijakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta ei ole tehty päätöstä, koska arviointijakso jatkuu kalenterivuoden yli tässä hoitoyksikössä Muu, mikä käytä tätä vaihtoehtoa, jos opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointijakson osalta tehtiin jokin sellainen päätös, joka ei sovi edellisiin luokkiin. Kirjoita tähän lyhyesti kuvaus muusta vaihtoehdosta, esimerkiksi "Asiakas kuollut", "Asiakas keskeytti arviointijakson" tms. 20

21 24b Mikäli myönteinen päätös, millaiseen hoitoon? Merkitse, millaista opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa ja millä tavalla toteutettavana asiakkaalle on suositeltu jatkohoitopäätöksessä huom! tässä kolme erillistä asiakokonaisuutta. Jos vain osa tiedoista on saatavissa jatkohoitopäätöksessä, merkitse ne. Käytä "ei tietoa" vaihtoehtoa vain silloin, jos jatkohoitopäätös on myönteinen, mutta mitään muuta tietoa suositellusta jatkohoidosta ei ole. Suositeltiinko asiakkaalle opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa avo- vai laitoshoidossa? Avohoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä avohoidossa toteutettavaa opiaattiriippuvaisten läääkehoitoa Laitoshoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä laitoshoidossa toteutettavaa opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa Suositeltiinko asiakkaalle vieroitushoitoa vai korvaushoitoa? Vieroitushoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä jatkohoitona alle 1 kuukauden kestävää, päihteettömyyteen tähtäävää opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa Korvaushoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä jatkohoitona yli 1 kuukauden kestävää, päihteettömyyteen tähtäävää opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa Mitä lääkeainetta suositeltiin käytettäväksi opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa? Buprenorfiini päätöksessä suositeltiin jatkohoidossa käytettäväksi buprenorfiinia Metadoni päätöksessä suositeltiin jatkohoidossa käytettäväksi metadonia Opiaattilääkehoitojakso 25-27c 25 Jonotusaika opiaattilääkehoitoon XX viikkoa merkitse tähän kokonaisina viikkoina aika, joka on kulunut lähetteestä (lähetteen päivämäärä) opiaattiriippuvaisille tarkoitettuun lääkehoitoon, siihen asti kun asiakas on aloittanut tässä yksikössä lääkehoitojakson Sovittu siirtyminen hoitopaikasta toiseen asiakas on siirtynyt sovitusti toisesta hoitopaikasta jatkamaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoaan nykyisessä hoitopaikassa Ei tietoa asiakkaan jonotusajasta ei ole tietoa 21

22 Muuta tärkeää huomioitavaa hoitojaksolle jonotuksesta: Jos asiakas on tullut ensin opiaattiriippuvaisille tarkoitetun lääkehoidon arviointijaksolle kyseiseen yksikköön, ja hänelle on tehty myönteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta (maininta epikriisissä), ja ko. lääkehoitojakso aloitetaan samassa hoitoyksikössä välittömästi, merkitse jonotusaika nollaksi. Jos myönteisen päätöksen (dokumentoitu, esim. maininta epikriisissä) ja lääkehoitojakson aloittamisen väliin jää odotusaikaa, merkitse jonotusajaksi epikriisissä näkyvän päätöksen ja lääkehoitojakson aloittamisen välinen aika viikkoina. Jos asiakkaan opiaattilääkehoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta samassa hoitoyksikössä, jätä kohta täyttämättä. 26 Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson (tai kalenterivuoden) päättyessä tässä hoitoyksikössä Jos asiakkaan opiaattilääkehoito päättyi kalenterivuoden aikana tässä hoitoyksikössä, mikä oli päättymisen peruste? Jos kyseessä on kalenterivuoden yli samassa hoitoyksikössä jatkuva hoitojakso, vaihtoehdoksi valitaan "lääkehoitojakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli". Lääkehoito päättyi sovitusti tässä hoitoyksikössä opiaattiriippuvaisille tarkoitettu lääkehoito päättyi tässä hoitoyksikössä asiakkaan kanssa tehdyn hoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoidon päättyminen tässä hoitoyksikössä sisältää sekä alenevin annoksin tapahtuneen lääkehoidon lopettamisen kyseisessä yksikössä että lääkehoidon lopettamisen kyseisessä yksikössä asiakkaan siirtyessä jatkamaan opiaattilääkehoitoaan jossain toisessa hoitoyksikössä. Lääkehoito keskeytettiin (hoitoyksikkö) opiaattiriippuvaisille tarkoitettu lääkehoitojakso lopetettiin hoitoyksikön päätöksellä, esimerkiksi hoitosopimuksen toistuvan rikkomisen vuoksi Asiakas keskeytti itse lääkehoidon asiakas keskeytti itse opiaattiriippuvaisten lääkehoidon sopimatta siitä etukäteen hoitoyksikön kanssa Lääkehoitojakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakso jatkuu kalenterivuoden yli tässä hoitoyksikössä Asiakas on kuollut asiakas kuoli opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson aikana Muu, mikä käytä tätä vaihtoehtoa, mikäli mikään edellisistä ei kuvaa asiakkaan tilannetta hoitojakson päättyessä tässä hoitoyksikössä. Kuvaa lyhyesti sitä, mikä on asiakkaan tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoidon osalta. 22

23 27a Jos opiaattilääkehoitojakso on päättynyt tässä hoitoyksikössä, mikä on jatkohoito? Asiakas jatkaa lääkkeettömässä jatkohoidossa samassa yksikössä asiakkaan opiaattiriippuvaisille tarkoitettu lääkehoito päättyi, mutta asiakas jatkaa samassa hoitoyksikössä, ei-opiaattilääkehoitoavusteisessa hoidossa. "Lääkkeetön jatkohoito" tässä kohdassa tarkoittaa siis ei-opiaattilääkehoitoavusteista hoitoa, eli STM:n asetuksesta 33/2008 poikkeavaa hoitoa. Hoito voi olla tällöin täysin lääkkeetöntä, tai hoidossa voi olla kuitenkin käytössä muita kuin kyseisessä STM:n asetuksessa mainittuja lääkkeitä. Asiakas siirtyi muuhun hoitoyksikköön lääkkeelliseen jatkohoitoon asiakas on siirtynyt sovitusti jatkamaan opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa (STM:n asetus 33/2008) toiseen hoitoyksikköön Asiakas siirtyi muuhun hoitoyksikköön lääkkeettömään jatkohoitoon asiakas on siirtynyt toiseen hoitoyksikköön ei-opiaattilääkehoitoavusteiseen hoitoon Muu, mikä käytä tätä vaihtoehtoa, jos mikään mainituista vaihtoehdoista ei sovi kuvaamaan asiakkaan tilannetta opiaattiriippuvaisille tarkoitetun lääkehoidon päättyessä nykyisessä hoitoyksikössä 27b Päättyneen hoitojakson (STM:n asetus) kesto tässä hoitoyksikössä Jos asiakkaan opiaattilääkehoitojakso on päättynyt kalenterivuoden aikana tässä hoitoyksikössä, miten pitkään asiakas on saanut kyseistä opiaattilääkehoitoa tässä hoitoyksikössä tällä hoitojaksolla? XX vuotta ja XX kuukautta ja XX viikkoa merkitse tähän päättyneen opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson kesto kokonaisina vuosina, kuukausina ja viikkoina. HUOM! Jos asiakkaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakso jatkuu kalenterivuoden yli kyseisessä hoitoyksikössä, tätä kohtaa ei täytetä. 27c Yhtenäisenä jatkuneen hoitojakson (STM:n asetus) kesto Jos asiakkaan opiaattilääkehoitojakso on päättynyt kalenterivuoden aikana tässä hoitoyksikössä, miten pitkä oli asiakkaan yhtenäisenä jatkuneen opiaattilääkehoitojakson kesto? Jos asiakkaan opiaattilääkehoitojakso jatkuu edelleen samassa hoitoyksikössä kalenterivuoden yli, miten pitkä asiakkaan yhtenäisenä jatkuneen opiaattilääkehoitojakson kesto on kalenterivuoden loppuun mennessä? XX vuotta ja XX kuukautta ja XX viikkoa merkitse tähän yhtenäisenä jatkuneen opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson kesto kokonaisina vuosina, kuukausina ja viikkoina. 23

24 4 TILASTOLOMAKEOSIO (2/2 vihreän kopiokappaleen takaosa) Tilastotiedot täydennetään Stakesin huumehoidon tietojärjestelmää varten. Kun asiakkaan haastatellut työntekijä on täyttänyt molemmat huumehoidon hoitotietolomakkeen osat (1/2 ja 2/2), valkoiset lomakkeet jätetään potilasasiakirjoihin ja vihreät kopiokappaleet irrotetaan ja niitä täydennetään tarvittavin tilastollisin tiedoin. Molemmissa vihreissä kopiokappaleissa tulee olla sama asiakasnumero (ks. kyseinen ohje). HOITOPAIKAN TIEDOT A Kunta Merkitse hoitopaikan kunnan koodinumero (ks. liite 5). Kunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa asiakasta palveleva hoitoyksikkö sijaitsee, ei mahdollisen päävastaanoton sijaintikuntaa tai laitoksen omistajakuntaa. B Hoitopaikka Merkitse hoitopaikan koodi (ks. liite 5). Koodit vastaavat pääosin THL:n HILMOtoimintayksikkökooditusta. Mikäli koodin tarkentimena on kirjaimia sisältävä osio (esim /O1 ja 50250/T21), tarkennin on tehty vain huumehoidon tietojärjestelmää varten esim. sairaalassa olevien osastojen erottamiseksi. C Hoitopaikan tyypin koodi Merkitse hoitopaikan tyyppiä koskeva koodi. Koodi jaottelee hoitopaikat aineiston myöhempää käsittelyä varten mm. päihdehuollon erityispalveluiden avo- tai laitoshoitoa antaviin yksiköihin, huumehoitoon erikoistuneisiin avo- ja laitoshoitoa tarjoaviin yksiköihin, matalakynnyksisiin huumehoitopalveluihin sekä vankiloiden hoitoyksiköihin. ASIAKKAAN PERUSTIEDOT D Päällekkäistapaustunniste: Tunniste sisältää kaksi kirjainta ja yhden numeron: 1 tunnistesymboli = etunimen toinen kirjain 2 tunnistesymboli = sukunimen toinen kirjain 3 tunnistesymboli = syntymäpäivän (päiväosasta) toinen numero 4 tunnistesymboli = henkilötunnuksen viimeinen merkki esimerkiksi: Mikko Makkonen, henkilötunnus H tunnistekoodi: IA7H Näin saatava tunniste on riittävän erottelukelpoinen, jotta mahdollisia päällekkäisyyksiä voidaan arvioida melko luotettavasti eri yksiköiden välillä, mutta riittävän yleinen, jotta tiedon kokoaja (THL) ei voi tunnistaa henkilöä, josta raportti on tehty. 24

25 F Sukupuoli Mies mies Nainen nainen Ei tietoa asiakkaan sukupuolesta ei ole tietoa G Syntymävuosi. Kirjoita asiakkaan syntymävuosi neljällä numerolla, esim H Maakunta, jossa asiakas asuu Selvitä ensin paikkakunta, jossa asiakas asuu tai pääasiassa oleskelee ja merkitse tähän kohtaan asiakkaan kotipaikkakuntaa vastaavan maakunnan koodi. Jos asiakkaan kotimaakunnasta ei ole tietoa, merkitse "ei tietoa". HUOM. Vankilassa oleva asiakas: kysymys tarkoittaa siviilissä ollutta tilannetta ennen vankilaan tuloa. I Kansalaisuus Suomi asiakas on Suomen kansalainen Muu EU-maa asiakas on muun EU-maan kansalainen Ei EU-maa asiakas on EU:n ulkopuolisen maan kansalainen Ei tietoa ei tietoa asiakkaan kansalaisuudesta EU-maat : Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro. Mikäli asiakkaalla on kaksoiskansalaisuus, edellä olevista vaihtoehdoista valitaan se, minkä asiakas ilmoittaa ensisijaiseksi kansalaisuudekseen. 25