Huumehoidon tietojärjestelmä Kysymyskohtaiset ohjeet

Transkriptio

1 Sivu 1 / 27 Perustiedot Huumehoidon tietojärjestelmä Pääperiaatteena on, että kustakin asiakkaasta täytetään toimipaikassa vain yksi lomake kalenterivuodessa. Mikäli asiakkaalla on useita hoitojaksoja samassa hoitoyksikössä kalenterivuoden aikana, lomaketta ei siis tarvitse täyttää kuin yhden hoitojakson osalta. Poikkeus: Opioidilääkehoito ja sen arviointjakso Poikkeus: toimipaikan käytäntö Lomake täytetään aina kun hoitojakson tavoitteena on arvioida asiakkaan soveltuvuutta STM:n asetuksen 33/2008 mukaiseen opioidilääkeavusteiseen vieroitus- tai korvaushoitoon - siis sinäkin tapauksessa että asiakkaalla on kalenterivuoden aikana ollut toimipaikassa aiempi hoitojakso. Lomake täytetään uudelleen 1 mikäli opioidiavusteinen vieroitus- tai korvaushoito aloitetaan. Kalenterivuoden aikana toimipaikassa asiakkaasta voidaan täyttää siis kolme lomaketta 2, jonka lisäksi myös muut toimintayksiköt 3 voivat täyttää lomakkeita korvaushoitoasiakkaasta. Mikäli toimiyksikkö ohjeistaa täyttämään lomakkeet jokaisesta hoitojaksosta oman tilastointinsa takia, on se mahdollista. Lomakkeet siis täytetään - ensimmäistä kertaa hoitoyksikköön hakeutuvista asiakkaista - kalenterivuoden ensimmäiselle hoitojaksolle tulevista vanhoista asiakkaista - asiakkaista, joiden hoitosuhde jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta - aina kun arvioidaan hoidon tarvetta opioidiavusteiseen vieroitus- tai korvaushoitoon - aina kun aloitetaan opioidiavusteinen vieroitus- tai korvaushoito 1 Kysymys 2 Nykyisen hoitojakson hoitomuoto muutetaan opiaattiriippuvaisen lääkehoito. Muilta osin lomake voidaan pääosin kopioida. Varsinaiset vieroitus- tai korvaushoito kysymykset ovat 18. ja 25. Kysymykset täytetään hoidon loppuessa tai kalenterivuoden lopussa. 2 Ei-lääkkeellisestä hoidosta alkuvuonna, opioidihoidon tarpeen arvioista ja varsinaisesta hoidosta loppuvuonna. Uutta lomaketta ei täytetä mikäli lääkehoidon toteuttamistapa (esim. siirtyminen apteekkijakeluun) muuttuu. 3 Opioidilääkehoitoa koskeviin kysymyksiin vastataan vain siitä toimintayksiköstä, joka vastaa tai toteuttaa hoidon. Esimerkiksi korvaushoitopotilas voi olla kuntouttavalla avohoito jaksolla myös muualla kuin lääkehoidosta vastaavassa yksikössä. Tässä tapauksessa avohoidon toimipaikka ei kirjaa opioidilääkitystä, koska ei siitä itse vastaa. 1

2 Sivu 2 / 27 Perustiedot PERUSTIEDOT (SÄHKÖINEN NETTI-POMPIDOU) Haastattelupäivämäärä Päivämäärä jolloin asiakasta on haastateltu (esim. 03/11/2012) Jos tiedot kerätään useammalla kerralla, merkitse ensimmäisen haastattelukerran päivämäärä Haastattelut toivotaan tehtävän heti hoitosuhteen 4 tai kalenterivuoden 5 alussa. Mikäli lomakkeen täyttämistä lykkää, voi hoitosuhde päättyä tai lomakkeen täyttäminen unohtua. NETTI-POMPIDOUSSA Asiakasnumero Netti-Pompidoussa asiakasnumero voi olla hoitoyksikön on vapaasti käytettävä kenttä, jota voidaan käyttää asiakkaan yksilöimiseen hoitopaikassa ja asiakkaasta tehtyjen hoitoilmoitusten hakuun. Voi olla yksikön oma asiakasnumero, ei kuitenkaan henkilötunnus. Kenttää ei tarvitse täyttää PAPERILOMAKETTA koskevat erilaiset ohjeet katso sivu 4. Päällekkäistapaustunniste 1 tunnistesymboli = etunimen toinen kirjain 2 tunnistesymboli = sukunimen toinen kirjain 3 tunnistesymboli = syntymäpäivän (päiväosasta) toinen numero 4 tunnistesymboli = henkilötunnuksen viimeinen merkki esimerkiksi: Mikko Makkonen, henkilötunnus H tunnistekoodi: IA7H Näin saatava tunniste on riittävän erottelukelpoinen, jotta mahdollisia päällekkäisyyksiä voidaan arvioida melko luotettavasti eri yksiköiden välillä, mutta riittävän yleinen, jotta tiedon kokoaja (THL) ei voi tunnistaa henkilöä, jota haastateltu. Syntymävuosi Kirjoita asiakkaan syntymävuosi neljällä numerolla, esim Mikäli haastattelua ei jostakin syystä ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti. 5 Ylivuotisten hoitosuhteiden osalta haastatteluissa voidaan keskittyä aina haastatteluhetkeen, siinäkin tapauksessa, että haastattelua ei ole tehty alkuvuonna. 2

3 Sivu 3 / 27 Perustiedot Sukupuoli Mies mies Nainen nainen Ei tietoa asiakkaan sukupuolesta ei ole tietoa Maakunta, jossa asiakas asuu Valitse listasta maakunta, jossa asiakas asuu tai pääasiassa oleskelee. Jos asiakkaan kotimaakunnasta ei ole tietoa, merkitse "ei tietoa". HUOM. Vankilassa oleva asiakas: kysymys tarkoittaa siviilissä ollutta tilannetta ennen vankilaan tuloa. Kansalaisuus Suomi asiakas on Suomen kansalainen Muu EU-maa asiakas on muun EU-maan kansalainen Ei EU-maa asiakas on EU:n ulkopuolisen maan kansalainen Ei tietoa ei tietoa asiakkaan kansalaisuudesta EU-maat : Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro. Mikäli asiakkaalla on kaksoiskansalaisuus, edellä olevista vaihtoehdoista valitaan se, minkä asiakas ilmoittaa ensisijaiseksi kansalaisuudekseen. 3

4 Sivu 4 / 27 PAPERILOMAKE Perustiedot ja tilasto-osio LOMAKKEEN YLÄREUNAN KYSYMYKSET (PAPERILOMAKE) Haastattelupäivämäärä Päivämäärä jolloin asiakasta on haastateltu (esim. 03/11/2012) Jos tiedot kerätään useammalla kerralla, merkitse ensimmäisen haastattelukerran päivämäärä Haastattelut toivotaan tehtävän heti hoitosuhteen 6 tai kalenterivuoden 7 alussa. Mikäli lomakkeen täyttämistä lykkää, voi hoitosuhde päättyä tai lomakkeen täyttäminen unohtua. PAPERILOMAKKEESSA Nimi ja henkilötunnus ja kotikunta Vain paperilomakkeissa HUOM! Asiakkaan henkilötiedot eivät tallennu vihreisiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen lähetettäviin kopiokappaleisiin. PAPERILOMAKKKESSA Asiakasnumero Paperilomakkeissa asiakasnumero on juokseva numero (1,2,3...), jolla erotellaan yksikön asiakkaat toisistaan Samaa henkilöä ja samaa hoitojaksoa koskevissa paperilomakkeissa 1/2 ja 2/2 tulee olla sama asiakasnumero Asiakkaan tunnistamisen mahdollistavaa asiakastunnusta (esim. henkilötunnus tai yksikön oma asiakasnumerointi) EI saa käyttää paperilomakkeen asiakasnumeroinnissa Mikäli samasta henkilöstä lähetetään samassa yksikössä toteutettuja opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi- tai hoitojaksoja koskevat tiedot THL:ään, kutakin hoitojaksoa koskevissa lomakkeissa tulee käyttää eri numeroita. Asiakasnumero on tarkoitettu THL:n tiedonkeruuta varten. Esimerkki: Yksikössä on kolme sosiaalityöntekijää, joista jokainen kerää tietoja omista asiakkaistaan. Ennakolta arvioidaan, että asiakastietoja kertyy yhteensä 50 asiakkaasta. Tällöin voidaan sopia, että yksi sosiaalityöntekijä voi käyttää numeroita 101, 102, 103, toinen 201 ja kolmas Mikäli haastattelua ei jostakin syystä ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti. 7 Ylivuotisten hoitosuhteiden osalta haastatteluissa voidaan keskittyä aina haastatteluhetkeen, siinäkin tapauksessa, että haastattelua ei ole tehty alkuvuonna. 4

5 Sivu 5 / 27 PAPERILOMAKE Perustiedot ja tilasto-osio PAPERILOMAKKKESSA TILASTOLOMAKEOSIO (PAPERILOMAKE) 2/2 vihreän kopiokappaleen takaosa Tilastotiedot täydennetään THL:n tiedonkeruuta varten. Kun asiakkaan haastatellut työntekijä on täyttänyt molemmat huumehoidon hoitotietolomakkeen osat (1/2 ja 2/2), valkoiset lomakkeet jätetään potilasasiakirjoihin ja vihreät kopiokappaleet irrotetaan ja niitä täydennetään tarvittavin tilastollisin tiedoin. Molemmissa vihreissä kopiokappaleissa tulee olla sama asiakasnumero. PAPERILOMAKKKESSA Hoitopaikantiedot Hoitopaikan tiedot ovat samat kaikissa yksikön täyttämissä asiakastietolomakkeissa. Kaikki koodit löytyvät: > Tiedonkeruu > Ohjeet Netti-Pompidou käyttäjätunnuksilla työntekijä on määritelty tiettyyn toimipaikkaan eikä hoitopaikan tietoja tarvitse täyttää sähköisessä lomakkeessa. A Kunta Merkitse hoitopaikan kunnan koodinumero. Kunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa asiakasta palveleva hoitoyksikkö sijaitsee, ei mahdollisen päävastaanoton sijaintikuntaa tai laitoksen omistajakuntaa. B Hoitopaikka Merkitse hoitopaikan koodi. Koodit vastaavat pääosin THL:n HILMOtoimintayksikkökooditusta. Mikäli koodin tarkentimena on kirjaimia sisältävä osio (esim /O1 ja 50250/T21), tarkennin on tehty vain huumehoidon tietojärjestelmää varten esim. sairaalassa olevien osastojen erottamiseksi. C Hoitopaikan tyypin koodi Merkitse hoitopaikan tyyppiä koskeva koodi. Koodi jaottelee hoitopaikat aineiston myöhempää käsittelyä varten mm. päihdehuollon erityispalveluiden avo- tai laitoshoitoa antaviin yksiköihin, huumehoitoon erikoistuneisiin avo- ja laitoshoitoa tarjoaviin yksiköihin, matalakynnyksisiin huumehoitopalveluihin sekä vankiloiden hoitoyksiköihin. 5

6 Sivu 6 / 27 PAPERILOMAKE Perustiedot ja tilasto-osio Asiakkaan perustiedot D Päällekkäistapaustunniste: F Sukupuoli G Syntymävuosi 1 tunnistesymboli = etunimen toinen kirjain 2 tunnistesymboli = sukunimen toinen kirjain 3 tunnistesymboli = syntymäpäivän (päiväosasta) toinen numero 4 tunnistesymboli = henkilötunnuksen viimeinen merkki esimerkiksi: Mikko Makkonen, henkilötunnus H tunnistekoodi: IA7H Näin saatava tunniste on riittävän erottelukelpoinen, jotta mahdollisia päällekkäisyyksiä voidaan arvioida melko luotettavasti eri yksiköiden välillä, mutta riittävän yleinen, jotta tiedon kokoaja (THL) ei voi tunnistaa henkilöä, jota haastateltu. Mies mies Nainen nainen Ei tietoa asiakkaan sukupuolesta ei ole tietoa Kirjoita asiakkaan syntymävuosi neljällä numerolla, esim H Maakunta, jossa asiakas asuu Selvitä ensin paikkakunta, jossa asiakas asuu tai pääasiassa oleskelee ja merkitse tähän kohtaan asiakkaan kotipaikkakuntaa vastaavan maakunnan koodi. Jos asiakkaan kotimaakunnasta ei ole tietoa, merkitse "ei tietoa". HUOM. Vankilassa oleva asiakas: kysymys tarkoittaa siviilissä ollutta tilannetta ennen vankilaan tuloa. I Kansalaisuus Suomi asiakas on Suomen kansalainen Muu EU-maa asiakas on muun EU-maan kansalainen Ei EU-maa asiakas on EU:n ulkopuolisen maan kansalainen Ei tietoa ei tietoa asiakkaan kansalaisuudesta EU-maat : Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kyproksen tasavalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro. Mikäli asiakkaalla on kaksoiskansalaisuus, edellä olevista vaihtoehdoista valitaan se, minkä asiakas ilmoittaa ensisijaiseksi kansalaisuudekseen. 6

7 Sivu 7 / 27 Hoitojakso ja -kontaktit NYKYINEN HOITOJAKSO {HOITOJAKSO} 1. Nykyinen hoitojakso aloitettu Merkitse asiakkaan tämänhetkisen hoitojakson alkamisajankohta Vuosi (esim. 2012) ja kuukausi (esim. 03) Hoitojaksojen määrittelystä: Avohoitojakso Käytetään yksikön omassa käytössä olevaa hoitojakson määritelmää Laitoshoitojakso Asiakkaan sisäänkirjautumisesta uloskirjautumiseen Intervallihoitojakso Intervallihoitojaksot määritellään erillisiksi hoitojaksoiksi 2. Nykyisen hoitojakson hoitomuoto Mikä on aloitetun hoitojakson ensisijaisin hoitomuoto? AVOHOITO: Vieroitushoito avohoitona lääkkeellinen tai lääkkeetön vieroitushoito avohoitona, esim. alkoholi-, lääke- tai huumevieroitus Psykiatrinen akuutti avohoito huumeiden käyttöön liittyvä akuutti psykiatrinen avohoito Kuntouttava avohoito (terapia) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, joka perustuu keskusteluun ja vuorovaikutussuhteeseen, esim. kriisi-, lyhyt-, yksilö- tai pariterapia Kuntouttava avohoito (toiminnallinen tms.) pidempiaikainen kuntouttava avohoito, jossa käytetään ensisijaisesti esimerkiksi erilaisia toiminnallisia tai vaihtoehtoisia hoitomenetelmiä, kuten akupunktiota tai kuntouttava päivätoiminta Arviointijakso avohoidossa avohoidossa tehty opiaattiriippuvaisten hoidon tarpeen arviointi (STM:n asetus 33/2008) tai työkyvyn arviointi, asuntoviranomaisen vaatima tai ajokortin takaisin saamiseen liittyvä arviointi. Mikäli opioidilääkehoidon arviointi -> täytetään lisäksi kysymykset 22, 23 ja hoitojakson/kalenterivuoden lopuksi 24 Neuvonta erilainen lyhytaikainen neuvonta ja ohjaus Opiaattiriippuvaisten lääkehoito avohoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (33/2008) mukainen lääkehoito. Täytetään lisäksi kysymykset 18, 22, 25 kalenterivuoden/ hoitojakson lopuksi 26, 27 Ohjattu muualle ohjattu ensimmäisellä tapaamisella tehdyn alkuarvioinnin pohjalta toiseen hoitoyksikköön Muu avohoito muu, edellisiin luokkiin kuulumaton avohoito Hoitoa ei aloitettu tätä vaihtoehtoa käytetään, kun asiakkaan kanssa on sovittu useammasta kuin yhdestä hoitojaksoon liittyvästä käyntikerrasta, mutta asiakas jättää tulematta sovituille käynneilleen, jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. 7

8 Sivu 8 / 27 Hoitojakso ja -kontaktit LAITOSHOITO: Vieroitushoito laitoshoitona laitoshoidossa tapahtuva vieroitushoito Psykiatrinen akuutti laitoshoito esim. akuutti psykiatrinen hoito huumeiden käytön seurauksena puhjenneen psykoosin vuoksi Kuntouttava laitoshoito pidempiaikaiset laitosmaiset päihdekuntoutukset. Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa laitoshoidossa tehty työkyvyn, hoidontarpeen tai opiaattiriippuvaisten hoidontarpeen (STM:n asetus 33/2008) tms. arviointi. Mikäli opioidilääkehoidon arviointi -> täytetään lisäksi kysymykset 22, 23 ja hoitojakson/kalenterivuoden lopuksi 24 Opiaattiriippuvaisten lääkehoito laitoshoidossa STM:n opioidiriippuvaisten lääkehoitoa koskevan asetuksen (33/2008) mukainen lääkehoito. Täytetään lisäksi kysymykset 18, 22, 25 kalenterivuoden/hoitojakson lopuksi 26, 27 Muu laitoshoito jokin muu, yllä mainitsematon laitoshoitomuoto Hoitoa ei aloitettu Tätä vaihtoehtoa käytetään, kun asiakkaan kanssa on sovittu laitoshoitojaksosta, mutta asiakas keskeyttää hoidon hoitojakson alussa (ensimmäinen päivä), jolloin tiedonkeruu saattaa jäädä hyvin puutteelliseksi. 3. Hoitokontakti tässä hoitoyksikössä Onko asiakas 1. kertaa yksikön asiakkaana vai onko hän ollut tässä yksikössä (=kyseisessä toimipisteessä) hoidossa jo aiemmin? Mikäli asiakkaan hoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta, asiakas merkitään vanhaksi asiakkaaksi. Uusi ensimmäistä kertaa tähän hoitopaikkaan hakeutunut asiakas Vanha asiakas asioinut toimipisteessä joskus aiemmin tai hoito jatkuu edelliseltä vuodelta Ei tietoa ei tietoa siitä, onko ollut aiemmin hoidossa tässä yksikössä 4. Onko asiakkaalla aiempia hoitokontakteja missä tahansa päihdehoitopaikassa huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Onko ollut aiemmin huumehoidossa? Hoitokontakteilla tarkoitetaan tässä huumehoidon tietojärjestelmän piiriin kuuluvissa yksiköissä tapahtuneita päihdehoitoja (ei esim. päivystysluonteista terveydenhoitoa). Mikäli asiakkaan hoitokontakti edellisessä kohdassa on merkitty "vanhaksi hoitokontaktiksi tässä hoitoyksikössä", tulee tässä kohdassa valita aina vaihtoehto "kyllä". Kyllä asiakasta on aiemmin hoidettu huumausaine- tai lääkeongelman vuoksi jossakin päihdehoitopaikassa tai on vanha hoitokontakti tässä hoitoyksikössä Ei asiakas ei ole asioinut missään päihdehoitopaikassa huumausaine- tai lääkeongelmansa vuoksi Ei tietoa asiakkaan aiemmista päihdehoidoista ei ole käytettävissä tietoa 8

9 Sivu 9 / 27 Hoitojakso ja -kontaktit 5. Jos on, milloin edellinen päihdehoito on päättynyt? {Jos asiakkaalla on aiempia hoitokontakteja jossakin päihdehoitopaikassa, milloin edellinen päihdehoito on päättynyt?} Mikäli hoito jatkuu yhä tai edellisen päihdehoidon päättymisestä on alle kuukausi, jätetään kohta tyhjäksi tai merkitään 00 kuukauden kohdalle. Mikäli hoidon päättymisestä ei ole tietoa voidaan kohta myös jättää tyhjäksi. Vuosi (YYYY) ja kuukausi (MM) 6. Missä iässä asiakas hakeutui ensimmäisen kerran päihdehoitoon huumeiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Jätetään tyhjäksi mikäli ei tiedetä. XX -vuotiaana 7. Onko asiakkaalla samanaikaisia hoitokontakteja jossakin muussa hoitopaikassa huumausaineiden tai lääkkeiden käytön vuoksi? Käyttääkö muita huumehoitopalveluja tällä hetkellä? Samanaikaisilla hoitokontakteilla tarkoitetaan tässä asiakkaan huumeiden tai muiden päihteiden vuoksi käyttämiä hoitopalveluja, joihin asiakas on ollut kontaktissa hoitoon hakeutumista edeltäneen kuuden kuukauden aikana ja hoitokontaktin on sovittu jatkuvan tai sitä ei ole sovittu päättyneeksi. Jos muita hoitokontakteja on, missä? HUOM. Tämän kysymyksen yhteydessä voit valita useamman vaihtoehdon. Päihdehuollon erityispalvelut: Avohoito esim. A-klinikka, nuorisoasema Laitoshoito esim. kuntoutusyksikkö, katkaisuhoitoyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut: Avohoito esim. terveyskeskus, perheneuvola, mielenterveystoimisto, vankilan avosairaanhoito. Laitoshoito esim. sairaalaosasto, vankilan sairaalaosasto Asumispalvelut esim. hoitokoti, tukikoti Muut palvelut: Itseohjautuvat ryhmät NA-, AA-ryhmä tai muu vastaava Terveysneuvontapiste pistämällä huumeita käyttäville tarkoitettu palvelu Muu jokin muut hoitopalvelu 9

10 Sivu 10 / 27 Hoitojakso ja -kontaktit 8. Mitä kautta asiakas on ohjautunut hoitoon? Valitse asiakkaan kannalta tärkein tämänkertaisen hoitoon hakeutumisen toteutumisessa. Viranomaisten osalta lähettäminen voi tapahtua joko puhelimitse tai kirjallisesti annetulla lähetteellä. Mikäli asiakas on tullut tahdosta riippumattomaan hoitoon, lähettäväksi tahoksi merkitään se terveydenhuollon taho, josta lähete on tehty. Poliisia ei tällöin merkitä lähettäväksi tahoksi, vaikka poliisi olisi mukana saattamassa potilasta hoitoon. Tullut oma-aloitteisesti hakeutunut hoitopaikkaan ilman lähetettä tai läheisten ohjausta / saattamista Perhe, ystävät perhe tai ystävät ovat olleet merkittävästi ohjaamassa / saattamassa asiakasta hoitopaikkaan Terveyskeskus tullut terveyskeskuksen lähettämänä Sairaala tullut sairaalan lähettämänä Yksityislääkäri tullut yksityislääkärin lähettämänä Kouluterveydenhuolto tullut kouluterveydenhuollon lähettämänä Poliisi tullut poliisin lähettämänä / poliisin saattamana ilman muuta viranomaislähetettä tai ohjautunut hoitoon muiden lainvalvontaviranomaisten kautta (esim. tuomioistuin, kriminaalihuoltoyhdistys, vankila, terveydenhuollon oikeusturvakeskus) Päihdehuollon avopalvelu tullut päihdehuollon avopalveluiden lähettämänä Päihdehuollon laitos tullut päihdehuollon laitoshoitopaikan lähettämänä Lastensuojelu tullut lastensuojelun lähettämänä Terveysneuvontapiste tullut huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteestä ohjattuna /lähetettynä/saatettuna Muu sosiaalitoimi tullut muusta kuin em. sosiaalitoimen toimipisteistä lähetettynä Muu terveydenhuolto tullut muusta kuin em. terveydenhuollon toimipisteistä lähetettynä Työnantaja tullut työnantajan lähettämänä Muu muu taho Ei tietoa asiakkaan hoitoonohjautumistavasta ei ole tietoa 10

11 Sivu 11 / 27 Sosiaalinen tilanne SOSIAALINEN TILANNE 9. Asumistilanne Missä asuu tällä hetkellä 8? Mikäli asiakas on lyhyellä laitoshoitojaksolla, missä asui ennen hoitoon tuloa? Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa Oma- tai vuokra-asunto asuu omassa tai vuokra-asunnossa tai asuu vakituisesti esim. avopuolison omassa tai vuokra-asunnossa (on pysyvä osoite) Vanhempien luona asuu vanhempien tai muiden lähiomaisten (esim. isovanhempien) kanssa Ystävien luona asuu ystävän tai ystävien kanssa tai asuu epäsäännöllisesti eri ystävien luona eri ajankohtina Solu- tai alivuokralainen asuu solu/alivuokralaisena tai asuu vakituisesti jossakin yhteisössä tai hotellissa Tukiasunto asuu tukiasunnossa, perhekodissa, yhteisökodissa tai vastaavassa. Asunnoton henkilö on vailla vakituista asuntoa, eikä hänellä ole tilapäistäkään asuntoa: hänellä kirjaimellisesti ei ole kattoa päänsä päällä (ns. metsien miehet, kaduilla ja porttikäytävissä asuvat) Laitos asuu jossakin laitoksessa Asuntola asuu asuntolassa tai yömajassa Ei tietoa ei tietoa henkilön asumismuodosta 10. Siviilisääty Naimaton naimaton tai avoliitosta eronnut, jos erosta ei ole jäänyt mitään laillisia velvoitteita (esimerkiksi huoltajuus) Avoliitto/avioliitto on avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa Asumuserossa tai muuten erillään asuu kumppanistaan erillään, esim. eri paikkakunnalla vaikka avioliitossa Eronnut avioliitosta eronnut tai myös avoliitosta eronnut, jos erosta on jäänyt laillisia velvoitteita (esim. huoltajuus tms.) Leski avio/avopuoliso on kuollut ja asiakas asuu yksin Ei tietoa asiakkaan siviilisäädystä ei ole tietoa 8 Haastattelussa pyritään hahmottamaan asiakkaan tilannetta hoitoon tultaessa (jos uusi hoitojakso) tai haastatteluhetkellä (ylivuotiset asiakkaat). Jos asiakkaalle on vaikeaa arvioida tämän hetkistä tilannetta, voidaan arvioida tilannetta edeltävän kuukauden aikana. 11

12 Sivu 12 / 27 Sosiaalinen tilanne 11. Taloudessa toinen päihdeongelmainen Asuuko asiakkaan kanssa samassa taloudessa henkilöitä (esim. puoliso, vanhemmat tai kaverit), joilla on alkoholi-, huume- tai sekakäyttöongelmia? Jos asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton, valitse vaihtoehto "ei toista henkilöä samassa taloudessa Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan tuloa Huumeongelma jos asuinkumppani, jonka kanssa asuu samassa taloudessa, käyttää ongelmallisella tavalla huumeita. Alkoholiongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia, mutta ei ole huumeiden ongelmakäyttäjä Sekakäyttöongelma jos asuinkumppani käyttää ongelmallisella tavalla alkoholia ja/tai lääkkeitä ja/tai huumeita tai taloudessa asuvilla on erilaisia päihdeongelmia (alkoholi- ja huumeongelmia) Ei päihdeongelmaa asiakkaan taloudessa olevilla asuinkumppaneilla ei ole päihteiden ongelmallista käyttöä tai ongelmakäytön päättymisestä on kulunut ainakin vuosi. Ei toista henkilöä ei toista henkilöä samassa taloudessa, asiakas asuu yksin, on laitoksessa tai on asunnoton Ei tietoa asiakkaan kanssa samassa taloudessa asuvien henkilöiden päihteiden ongelmakäytöstä ei ole tietoa 12. Asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia Onko asiakkaalla alle 18-vuotiaita lapsia? Jos on, missä lapset ovat? Lapset samassa taloudessa lapset asuvat samassa taloudessa Ei lapsia asiakkaalla ei ole alle 18-vuotiaita lapsia Lapset sijoitettu asiakkaan alle 18-vuotiaat lapset on sijoitettu tilapäisesti tai pysyvästi (lastensuojelun toimenpiteitä) Lapset asuvat muualla lapset eivät ole sijoitettuja, mutta asuvat muualla kuin asiakkaan omassa taloudessa Lapset useammassa paikassa lapset asuvat useammassa paikassa, esimerkiksi osa lapsista on sijoitettu ja osa on kotona Muu ei mikään edellisistä, valitaan tämä kohta Ei tietoa ei tietoa asiakkaan alle 18-vuotiaista lapsista 12

13 Sivu 13 / 27 Sosiaalinen tilanne 13. Työvoimaan kuuluminen Onko tällä hetkellä 9 työssä? Hakeeko työtä? Tällä kysymyksellä pyritään erottamaan työssä käyvät, työttömät ja työvoimaan kuulumattomat (opiskelijat, kotiäidit/-isät ja eläkeläiset). HUOM. Vankilassa olevat kysymys tarkoittaa siviilitilannetta ennen vankilaan joutumista Työssä asiakas on osa- tai kokoaikatyössä Työtön asiakas on työtön Opiskelija asiakas on päätoiminen opiskelija tai koululainen Kotiäiti/-isä asiakas on kotona, eikä ole aktiivinen työnhakija Eläke asiakas on sairaus-, työkyvyttömyys- tai muulla eläkkeellä Muu mikään edellisistä vaihtoehdoista ei kuvaa asiakkaan tilannetta. Ei tietoa asiakkaan työtilanteesta ei ole tietoa 14. Koulutustaso (ylin loppuun suoritettu) Mikä on korkein, loppuun suoritettu koulutus? Peruskoulu kesken asiakkaalla on peruskoulu vielä kesken tai hän ei ole saanut perustai kansakoulun päästötodistusta Peruskoulu asiakas on käynyt peruskoulun tai kansa-/kansalaiskoulun tai keskikoulun Keskiaste asiakas on ylioppilas tai hänellä on 1-3-vuotista koulutusta vaativa ammattitutkinto tai loppuun suoritettu oppisopimuskoulutus. Korkea-aste Vähintään tutkinto, johon kuuluu 2-3 vuotta koulutusta keskiasteen jälkeen (esim. teknikko, sairaanhoitaja) tai (ammatti) korkeakoulututkinnot Muu Käytä tätä silloin, jos mikään edellisistä ei sovi kuvaamaan asiakkaan tilannetta, tai et tiedä, mihin luokkaan asiakkaan suorittama koulutus luokitellaan. Ei tietoa asiakkaan koulutustaustasta ei ole tietoa 9 Haastattelussa pyritään hahmottamaan asiakkaan tilannetta hoitoon tultaessa (jos uusi hoitojakso) tai haastatteluhetkellä (ylivuotiset asiakkaat). Jos asiakkaalle on vaikeaa arvioida tämän hetkistä tilannetta, voidaan arvioida tilannetta edeltävän kuukauden aikana. 13

14 Sivu 14 / 27 Ongelmakäyttö ONGELMAKÄYTTÖ {Aineiden ongelmakäyttö} Päihdeluokituskoodit löytyvät > Tiedonkeruu > Ohjeet 15a. Ensimmäinen päihde / Päihdeluokitus = ensisijainen hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde Minkä päihteen käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi asiakas on ensisijaisesti hakeutunut tai ohjattu hoitoon? Jos useita ongelmapäihteitä, mikä päihde hoitoon hakeutumisen hetkellä on eniten ongelmia tuottava? Pitkien hoitosuhteiden aikana 10 ongelmallisin päihde voi muuttua. Päihdetilanne voidaan päivittää mikäli jostakin muusta päihteestä on asiakkaalle tullut selvästi ongelmallisempi kun päihde, jonka vuoksi alun perin hakeuduttiin hoitoon tai hoitoa jatketaan uudemman päihteen käytön vuoksi. Alkuperäinen hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde olisi hyvä merkitä tällöin ongelmallisimmaksi päihteeksi. Päihteiden ongelmallisuuden kirjaamisen järjestys perustuu asiakkaan ja viimekädessä asiantuntijan arvioon. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa olevilla ensisijaiseksi päihteeksi merkitään "tarkemmin määrittelemätön opiaatti" (100). Mikäli kyseiselle päihdehoitojaksolle on hakeuduttu oheiskäytön takia, merkitään tarkemmin määrittelemätön opiaatti (100) päihteeksi. (Kts. myös sivut Bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä on yliannostelutyyppinen "väärinkäyttö" ja/tai riippuvuusongelmat. Mikäli asiakas käyttää niitä hoitotarkoituksessa ohjeiden mukaisesti, ei tällaista lääkkeen käyttöä katsota ongelmakäytöksi. Alkoholi merkitään 1. päihteeksi vain, jos asiakkaan päihteiden ongelmakäytössä on keskeisenä myös huumausaine tai lääkeaine Jos asiakas nyt päihteetön (kts kysymys 15.h), 1. päihde on: hoitosuhteen alussa ensisijainen hoitoon hakeutumiseen johtanut päihde korvaushoitopotilailla tarkemmin määrittelemätön opiaatti" (100) Katso esimerkit s a. Toinen päihde; 17.1a. Kolmas päihde; 17.2 Neljäs päihde; 17.3 Viides päihde / Päihdeluokitus Hoitoon hakeutumiseen johtaneet ongelmapäihteet. Toiseksi ongelmallisin 2. päihde, kolmanneksi ongelmallisin 3. päihde jne. Kaikkia asiakkaan kaikkia käyttämiä päihteitä ei tarvitse merkitä lomakkeeseen. Jos alkoholi on määritelty 1. päihteeksi, on aina merkittävä myös toinen päihde 10 Hoitojakso jatkunut vähintään edellisestä kalenterivuodelta 14

15 Sivu 15 / 27 Ongelmakäyttö 15b, 16b, 17.1.b. {Tavallisin} Käyttötapa Millä tavalla asiakas on edellisen kuukauden (Mikäli haastattelua ei ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti.) aikana käyttänyt ensisijaista, toissijaista ja kolmatta käyttämäänsä päihdettä? Kunkin päihteen osalta valitaan vain yksi, tavallisin käyttötapa. 1= pistämällä {iv./im./sc.} asiakas käyttää päihdettä suonensisäisesti (iv.), lihakseen pistämällä (im.) tai ihon alle pistämällä (sc.), esimerkiksi amfetamiinin pistäminen suoneen 2 = polttamalla asiakas käyttää päihdettä polttamalla, esimerkiksi kannabiksen polttaminen 3 = suun kautta asiakas käyttää päihdettä suun kautta, esimerkiksi syömällä pillereitä tai juomalla opiaattiteetä tai pipetoimalla Subutexia suun limakalvoille 4 = nenän kautta asiakas käyttää ainetta nenän kautta, esimerkiksi nuuskaamalla amfetamiinia 5 = muulla tavoin {muu} asiakas käyttää päihdettä muulla tavalla, esimerkiksi sivelemällä sitä limakalvoille tai iholle 99 = ei tietoa / ei käyttöä asiakkaan käyttämän päihteen käyttötavasta ei ole tietoa tai asiakas ei ole käyttänyt päihdettä viimeisen kuukauden aikana. 15c, 16c Käyttökerrat kuluneen kuukauden aikana Miten usein asiakas on käyttänyt päihdeongelmansa kannalta ensisijaista ja toissijaista päihdettä viimeisen kuukauden aikana? Alkoholin osalta yhdeksi ongelmakäyttöön liittyväksi kerraksi luokitellaan suurkulutukseen yltävän (miehet 7 annosta, naiset 5 annosta) alkoholimäärän nauttiminen vuorokauden aikana. Jos päihteiden käyttö on jaksottaista (esim. ryyppyputki tai amfetamiinikierre) arvioidaan viikkokulusta hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden käytön mukaisesti. 1 = Yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin {1 x/vk tai harvemmin} kerran viikossa tai harvemmin. Kuukaudessa enintään viitenä päivänä. 2 = 2-6 päivänä viikossa {2-6 x/vk} vähintään kahtena ja enintään kuutena päivänä viikossa 3 = Päivittäin {joka päivä} käyttö on päivittäistä 4 = Ei käyttöä kuluneen kuukauden aikana {ei käyttöä} asiakas ei ole käyttänyt kyseistä päihdettä viimeisen kuukauden aikana 99 = Ei tietoa asiakkaan ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämän ongelmapäihteen käyttötiheydestä ei ole tietoa 15

16 Sivu 16 / 27 Ongelmakäyttö 15d, 16d Säännöllisen käytön kesto vuosina Miten pitkään asiakas on käyttänyt ensisijaisesti ja toissijaisesti käyttämäänsä päihdettä säännöllisesti? Säännöllinen käyttö tarkoittaa tässä ongelmankäyttöä tai riippuvuutta. Asiakkaan kanssa voidaan pohtia ensin kokeilu- ja satunnaiskäytön kestoa, ja sen jälkeen arvioida ongelmallisen, säännöllisen käytön kestoa. Esimerkiksi alkoholin osalta säännöllisen, ongelmallisen käytön katsotaan alkaneen, kun se on säännölliseksi muututtuaan alkanut aiheuttaa haittoja esimerkiksi ihmissuhteissa tai työssä. Myös lääkkeiden käytön osalta arvioidaan ongelmakäytön kestoa, eikä tähän sisällytetä asianmukaista lääkärin ohjeen mukaista käyttöä. Opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa olevilla "tarkemmin määrittelemätön opiaatti" (100) osalta arvioidaan kaikkien opioidien ongelmakäytön kestoa vuosina. Mikäli oheispäihteiden ongelmakäyttö on jatkunut korvaushoidon aloittamisen jälkeen, sisällytetään myös korvaushoidon piirissä oltu aika arvioon. Käytön kesto merkitään kokonaisina vuosina, paitsi nuorten (alle 25-vuotiaiden) osalta puolen vuoden tarkkuudella, esimerkiksi 1,5 vuotta (alle 25-vuotiailla) tai 2 vuotta (25- vuotiailla ja vanhemmilla). XX säännöllisen käytön kesto vuosina 99 ei tietoa säännöllisen käytön kestosta 15e, 16e Missä iässä käytti ensi kerran Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran ensisijaista ja toissijaista ongelmapäihdettä? XX ikä, jolloin päihteen ensimmäinen käyttö tapahtui 99 ei tietoa päihteen ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 15f. Missä iässä käytti ensi kerran alkoholia? Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran alkoholia? XX ikä, jolloin asiakas käytti ensimmäisen kerran alkoholia 99 ei tietoa alkoholin ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 16

17 Sivu 17 / 27 Ongelmakäyttö 15g. Missä iässä käytti ensi kerran huumaus- tai lääkeainetta? Minkä ikäisenä asiakas käytti ensimmäisen kerran mitä tahansa huumausainetta tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa? XX ikä, jolloin asiakas käytti ensimmäisen kerran mitä tahansa huumausainetta tai lääkeainetta päihtymistarkoituksessa 99 ei tietoa minkä tahansa huumausaineen tai lääkeaineen päihdekäytön ensimmäiseen käyttökertaan liittyvästä iästä 15h. Päihteettömät kuukaudet viimeisten 12 kuukauden aikana {kk/ kulunut vuosi} Montako kuukautta asiakas on ollut päihteetön viimeisen 12 kuukauden aikana? Aika lasketaan kuukausissa viimeisen vuoden ajalta. Päihteettömäksi ajaksi hyväksytään vähintään kuukauden (= 4 viikkoa) kestänyt päihteetön jakso XX (kuukaudet 0-12 kk) niiden kuukausien määrä, jolloin asiakas on ollut päihteetön tämänkertaista hoitoon hakeutumistaan edeltäneen 12 kuukauden aikana 99 ei tietoa päihteettömien kuukausien määrästä Päihteettömyydeksi tulkitaan täydellinen pidättäytyminen laittomien huumausaineiden käytöstä. Uni- ja rauhoittavien lääkkeiden osalta päihteettömyydeksi tulkitaan ongelmia aiheuttamaton lääkärin ohjeiden mukainen lääkkeiden käyttö. Opiaattiriippuvaisten lääkkeellisessä hoidossa olevilla päihteettömyydeksi tulkitaan STM:n asetuksen mukainen ja lääkärin ohjeiden mukaisesti toteutettu lääkehoito. Hoidossa käytettävien lääkeaineiden pistäminen on päihdekäytöä. Alkoholin osalta päihteettömyydeksi tulkitaan alkoholin haittoja aiheuttamaton käyttö. Tällä tarkoitetaan, ettei alkoholinkäyttö ole johtanut päihtymystilaan eikä se ole ollut pakonomaista. Alkoholin käyttäminen kohtuudella (miehillä alle 7 ja naisilla alle 5 ravintolaannosta) erilaisissa sosiaalisissa juhlatilanteissa katsotaan haitattomaksi käytöksi. Työntekijän arvio. Vuosia päihteettöminä olleista asiakkaista voidaan täyttää huumehoidon tietokeruun niin pitkään kuin asiakkaat käyttävät päihdehuollon palveluita. 17

18 Sivu 18 / 27 Hoito-ohjelma HOITO-OHJELMA {LÄÄKEAINEIDEN KÄYTTÖ OSANA HOITO-OHJELMAA} 18. Lääkeaineiden käyttö osana hoito-ohjelmaa: yksikön määräämä/jakama lääke {a. Käytetyn lääkkeen ainekoodi} Jaetaanko asiakkaalle yksiköstä lääkettä? Tai onko nykyisen hoitojakson aikana määrätty asiakkaalle lääkeaineita? Hoidossa käytettävistä lääkeaineista kirjataan keskeisimmät kyseisessä hoitoyksikössä asiakkaalle nykyisen hoitojakson aikana määrätyt lääkeaineet tai lääkehoito, jota yksikkö antaa omissa tiloissaan. Yksikön ei tule merkitä tähän jonkin toisen hoitopaikan antamaa lääkehoitoa, vaikka se olisi osa asiakkaan sovittua kokonaishoito-ohjelmaa. Opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa saavien asiakkaiden osalta sekä hoidosta vastaava että sitä toteuttava yksikkö merkitsevät lääkehoidon lomakkeeseen. Lääkeainelistauskoodit löytyvät - Ohjeet lääkeainekoodi XXX lääkeainekoodi ensimmäisen, toisen ja kolmannen hoidossa käytetyn lääkkeen osalta {18b.} Hoitomuoto Mikä hoitomuoto on kyseessä käytettäessä em. lääkeainetta? Vieroitushoito lääkeaineiden käyttö vieroitushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, kun kyseessä on 1) STM:n asetuksen (33/2008) mukainen opiaattiriippuvaisten vieroitushoito, jossa vieroituksella tarkoitetaan opioidiriippuvaisen päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa ja jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita tai 2) vieroitushoito, jossa käytetään bentsodiatsepiineja, lofeksidiinia, klonidiinia, salpaajia tai aversiivisia lääkeaineita Korvaushoito lääkeaineiden käyttö korvaushoidossa valitaan vaihtoehdoksi silloin, kun kyseessä on STM:n asetuksen (33/2008) mukainen opiaattiriippuvaisten korvaushoito. Asetuksen mukaan korvaushoidolla tarkoitetaan sellaista opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Muu/Tyhjä ei kumpikaan edellisistä. 18

19 Sivu 19 / 27 Riskikäyttäytyminen RISKIKÄYTTÄYTYMINEN 19 IV-käyttö Suonensisäisen (iv.) käytön lisäksi iv-käytöllä tarkoitetaan myös lihakseen (im.) ja ihon alle (sc.) pistämistä. Diabeetikon insuliinihoito ei kuulu tähän. 19a Kuluneen kuukauden aikana Onko asiakas käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä kuukauden aikana 11? Kyllä asiakas on käyttänyt huumeita pistämällä hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei asiakas ei ole käyttänyt pistämällä huumeita hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei tietoa ei tietoa 19b iv-käyttö joskus elämän aikana Onko asiakas käyttänyt jotakin päihdettä suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä joskus elämänsä aikana? Kyllä asiakas on joskus elämänsä aikana käyttänyt pistämällä huumeita Ei asiakas ei ole koskaan käyttänyt pistämällä huumeiden käyttöä Ei tietoa ei tietoa 19c Ikä, jossa ensi kerran iv. käyttöä? Missä iässä asiakas käytti ensimmäisen kerran jotakin huumetta suonensisäisesti, lihakseen tai ihon alle pistämällä? XX-vuotiaana 20. Neulojen ja ruiskujen yhteiskäyttö Tarkastellaan asiakkaan käyttämien ruiskujen ja neulojen sekä pistämisessä käytettyjen muiden välineiden (klikkikupit yms.) yhteiskäyttöä 11 Haastattelussa pyritään hahmottamaan asiakkaan tilannetta hoitoon tultaessa (jos uusi hoitojakso) tai haastatteluhetkellä (ylivuotiset asiakkaat). Mikäli haastattelua ei jostakin syystä ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti. 19

20 Sivu 20 / 27 Riskikäyttäytyminen 20a Kuluneen kuukauden aikana? Onko asiakas käyttänyt yhteisiä ruiskuja tai neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä (klikkikupit yms.) kuluneen kuukauden aikana*? 12 Kyllä asiakas on käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei asiakas ei ole käyttänyt yhteisiä ruiskuja ja neuloja tms. hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana Ei tietoa ei tietoa 20b Onko joskus elämänsä aikana? Onko asiakas käyttänyt yhteisiä ruiskuja tai neuloja tai muita yhteisiä pistämiseen käytettäviä välineitä (klikkikupit yms.) joskus elämänsä aikana? 21 Tarttuvat taudit Kyllä asiakkaalla on ollut joskus yhteiskäyttöä Ei asiakkaalla ei ole koskaan ollut yhteiskäyttöä Ei tietoa ei tietoa asiakkaan ruiskujen ja neulojen tms. yhteiskäytöstä Onko asiakkaalta otettu HIV-, hepatiitti A-, B- tai C- virustesti? Tarkastellaan tilannetta tällä hetkellä*. Esimerkiksi haastattelun jälkeen saatuja testituloksia ei viedä hoitotietolomakkeeseen. Perustuuko testitulos dokumentoituun tietoon (esimerkiksi mainintaan lähetteessä tai yksikössä otettuun laboratoriotestin tulokseen) vai asiakkaan itsensä ilmoittamaan tietoon? 1 positiivinen testitulos asiakkaalta otettu vasta-ainetesti on ollut positiivinen ilmentäen joskus sairastettua infektiota, akuuttia infektiota tai B-hepatiitin osalta mahdollisesti myös B-hepatiittirokotteen kautta saatua suojaa. B-hepatiittirokotteen kautta saatu suoja voidaan erottaa seuraavan kysymyksen avulla. HIV-infektion osalta sylkitestin tuloksen on oltava varmennettu muulla menetelmällä. 2 negatiivinen testitulos asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vastaainetesti/-testejä, ja testien tulos on aina ollut negatiivinen 3 testattu, mutta ei tietoa asiakkaalta on otettu kyseiseen infektioon liittyvä vastaainetesti/-testejä, mutta niiden tuloksesta ei ole tietoa 4 ei koskaan testattu asiakkaalta ei ole koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyvää vasta-ainetestiä 99 ei tietoa - ei tietoa, onko asiakkaasta koskaan otettu kyseiseen infektioon liittyviä vasta-ainetestejä * Haastattelussa pyritään hahmottamaan asiakkaan tilannetta hoitoon tultaessa (jos uusi hoitojakso) tai haastatteluhetkellä (ylivuotiset asiakkaat). Mikäli haastattelua ei jostakin syystä ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti. 20

21 Sivu 21 / 27 Riskikäyttäytyminen Itseilmoitettu tulos? PAPERILOMAKKEESSA Merkitse rasti, jos testitulos perustuu asiakkaan itse ilmoittamaan testitulokseen. Dokumentoitu tieto Testitulos perustuu esim. mainintaan lähetteessä tai yksikössä otettuun laboratoriotestin tulokseen Itseilmoitettu tulos Perustuu asiakkaan itse ilmoittamaan tietoon Tyhjä Ei tietoa {21e} B-hepatiittirokote Onko asiakas saanut B-hepatiittirokotteen? Jos asiakas on saanut B-hepatiittirokotteen, kuinka monta annosta rokotetta asiakas on saanut koko kolmen rokotteen (0, 1 ja 6 kk) sarjasta? Tarkastellaan tällä hetkellä 13 ei myöhemmin hoidon annettuja rokotteita. Yksi annos asiakas on saanut ensimmäisen rokoteannoksen (0 rokote) Kaksi annosta asiakas on saanut toisen rokoteannoksen (1 kk) Kolme annosta asiakas on saanut kolmannen rokoteannoksen (6 kk) Tehoste asiakas on saanut jo B-hepatiittitehosteen (annetaan yleensä 5 10 vuoden kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta; joskus tehoste annetaan myös silloin, jos henkilöstä kolmannen rokoteannoksen jälkeen otetun vasta-ainetestin vastaainetaso ei ole kohonnut) Ei rokotettu asiakasta ei ole rokotettu ollenkaan B-hepatiittia vastaan Ei tietoa asiakkaan B-hepatiittirokotuksesta ei ole tietoa * Haastattelussa pyritään hahmottamaan asiakkaan tilannetta hoitoon tultaessa (jos uusi hoitojakso) tai haastatteluhetkellä (ylivuotiset asiakkaat). Mikäli haastattelua ei jostakin syystä ole tehty heti uuden hoitosuhteen aluksi, pyydetään kysymyksiin vastaamaan hoitoon hakeutumishetken tilanteen mukaisesti. 21

22 Sivu 22 / 27 Opiaattilääkehoito OPIAATTILÄÄKEHOITO: STM:n asetuksen 33/2008 mukainen opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi- tai lääkehoitojakso Uusi asiakastietolomake täytetään aina kun arvioidaan opiaattilääkehoidon tarvetta - siis sinäkin tapauksessa että asiakkaalla on kalenterivuoden aikana ollut toimipaikassa aiempi hoitojakso. Lomake täytetään uudelleen 14 mikäli opioidiavusteinen vieroitus- tai korvaushoito aloitetaan. Kalenterivuoden aikana toimipaikassa asiakkaasta voidaan täyttää siis kolme lomaketta 15. Korvaushoitoa koskevia kysymyksiin 18 ja vastataan vain siitä toimintayksiköstä, joka vastaa korvaushoidosta tai toteuttaa sitä jakamalla lääkkeitä omissa tiloissaan. Esimerkiksi korvaushoitopotilas voi olla kuntouttavalla avohoito jaksolla myös muualla kuin lääkehoidosta vastaavassa yksikössä. Tässä tapauksessa avohoidon toimipaikka ei kirjaa opioidilääkitystä, koska ei siitä itse vastaa. Lisäosion kysymykset 22. ja 23 (arviointi) ja 22. ja 25. (lääkehoito) voidaan täyttää samaan aikaan kuin muutkin lomake. Sen sijaan kysymyksiin 24a ja 24b (arviointi) sekä kysymyksiin 26 ja 27 (lääkehoito) vastataan arvioinnin/hoidon päätyttyä tai kalenterivuoden lopulla. Kysymys 15. Aineiden ongelmakäyttö Kun hoitomuotona (kysymys 2) Opiaattiriippuvaisten lääkehoito o Ensisijainen päihde: tarkemmin määrittelemätön opiaatti 100 o Poikkeustapauksessa ensisijainen päihde voi olla myös olla muu päihde kuin opioidit, jos päihteestä on tullut asiakkaalle tullut selvästi ongelmallisempi ja hoidossa runsaasti elementtejä myös tämän päihteen hoitoon. Mikäli asiakkaan tiedetään olevan korvaushoidossa, mutta tämän hoitojakson hoitomuotona (kysymys 2) on muu kuin opiaattiriippuvaisten lääkehoito, on perustellumpaa jättää korvaushoidon avulla hallinnassa oleva opidiodi-riippuvuus alemmille sijoille aineiden ongelmakäyttölistauksessa. Kun hoitomuotona ei ole opiaattiriippuvaisten lääkehoito, ei myöskään täytetä korvaushoidon osalta kysymyksiä 18., Kysymys 18. Lääkeaineiden käyttö osana hoito-ohjelmaa opiaattilääkehoito merkitään kohtaan 18.1 jos kyseinen yksikkö vastaa hoidosta (määrännyt lääkkeet) tai toteuttaa hoidon (jakaa lääkkeet) Lisäosio täytetään mikäli Kysymys 2. Nykyisen hoitojakson hoitomuoto joku seuraavista: o Arviointijakso avohoidossa (opiaattiriippuvaisten lääkehoitoon) o Opiaattiriippuvaisten lääkehoito avohoidossa o Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa (opiaattiriippuvaisten lääkehoitoon) o Opiaattiriippuvaisten lääkehoito laitoshoidossa 14 Kysymys 2 Nykyisen hoitojakson hoitomuoto muutetaan opiaattiriippuvaisen lääkehoito. Muilta osin lomake voidaan pääosin kopioida. Varsinaiset vieroitus- tai korvaushoito kysymykset ovat 18. ja Ei-lääkkeellisestä hoidosta alkuvuonna, opioidihoidon tarpeen arvioista ja varsinaisesta hoidosta loppuvuonna. Uutta lomaketta ei täytetä mikäli lääkehoidon toteuttamistapa (esim. siirtyminen apteekkijakeluun) muuttuu. 22

23 Sivu 23 / 27 Opiaattilääkehoito Esimerkki 1: Päihteetön korvaushoitopotilas, jonka opioidien ongelmakäyttö alkanut 2005 ja lääkehoito Oheiskäyttö loppunut Avohoidossa, lääkkeenä metadoni. 2. NYKYINEN HOITOMUOTO Avohoito - Opiaattiriippuvaisten lääkehoito 15. ENSIMMÄINEN PÄIHDE (Koska päihteetön hoitoon Esimerkki 2: Korvaushoitopotilaalla runsaasti oheiskäyttöä ja laitoskatkaisulla pyritään eroon bentsoista. Laitoshoito- Vieroitushoito laitoshoitona (Uusi hoitojakso, joten hakeutumisen alunperäinen syy ) hoitoon tulon syy) 15.a Päihdeluokitus: 100 Tarkemmin määrittelemätön 320 tarkemmin opiaatti määrittelemätön bentsodiatsepiini 15.b Tavallisin käyttötapa: Suun kautta Suun kautta 15.c Käyttökerrat kuukaudessa: Joka päivä Joka päivä 15.d Säännöllisen käytön kesto vuosina: 5 (2v kokeilukäyttöä + 4v ongelmakäyttöä + 1v oheiskäyttöä korvaushoidossa + 2 v päihteetöntä korvaushoitoa) 3 (2v lääkärin ohjeiden mukaan + 3 v ongelmakäyttöä) 15.e Missä iässä käytti ensi kerran 18 (opioideja, ei korvaushoitolääkettä) 18 (kyseistä ainetta): 16. TOINEN PÄIHDE 16.a Päihdeluokitus: 100 Tarkemmin määrittelemätön opiaatti 15.b Tavallisin käyttötapa: Suun kautta 15.c Käyttökerrat kuukaudessa: Joka päivä 15.d Säännöllisen käytön kesto vuosina: 15.e Missä iässä käytti ensi kerran (kyseistä ainetta): 15f. Missä iässä käytti ensi kerran alkoholia? 15g. Missä iässä käytti ensi kerran huumaus- tai lääkeainetta? 15h. Päihteettömät kuukaudet viimeisten 12 kuukauden aikana 18. Lääkeaineiden käyttö osana hoito-ohjelmaa: yksikön määräämä/jakama lääke 22. Onko asiakas saanut aikaisemmin STM:n asetuksen mukaista opiaattilääkehoitoa: 25. Jonotusaika opiaattilääkehoitoon (viikkoa): 26. Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson päättyessä tässä hoitoyksikössä 3 (joista 1v korvaushoidossa, mutta oheiskäyttö jatkuu) (kuukauden laitoskatkaisu vajaa vuosi sitten) 18.1 a 161 Metadoni 18.1 a 341 diatsepaami 18.1 b korvaushoito 18.1 b vieroitushoito 18.2 a 161 Metadoni 18.2 b korvaushoito (täytetään koska lääke annetaan yksiköstä) kyllä (ei täytetä koska hoitojakson tyyppi ei ole opi-hoito) ei tietoa Jatkuu (täytetään vuoden lopussa) 27.c Yhtenäisenä jatkuneen hoitojakson (STM:n asetus) kesto 3 v 4 kk (4 kk v 2009, 2010, 2011, 2012 loppuun) (täytetään vuoden lopussa) 23

24 Sivu 24 / 27 Opiaattilääkehoito LISÄOSIO: Opiaattilääkehoito STM:n asetuksen 33/2008 mukainen opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi- tai lääkehoitojakso Lisäosio täytetään vain mikäli Kysymys 2. Nykyisen hoitojakson hoitomuoto joku seuraavista: o Arviointijakso avohoidossa (opiaattiriippuvaisten lääkehoitoon) o Opiaattiriippuvaisten lääkehoito avohoidossa o Hoidon tarpeen arviointi laitoshoidossa (opiaattiriippuvaisten lääkehoitoon) o Opiaattiriippuvaisten lääkehoito laitoshoidossa 22 Onko asiakas saanut aikaisemmin STM:n asetuksen mukaista opiaattilääkehoitoa? Kyllä asiakas on saanut aikaisemmin opiaattilääkehoitoa Ei asiakas ei ole aikaisemmin saanut opiaattilääkehoitoa. Mikäli asiakas on ollut hoidossa esimerkiksi ulkomailla tai saanut muuta kuin STM:n asetuksen mukaista opiaattilääkehoitoa, myös silloin valitaan tämä vaihtoehto Ei tietoa ei tietoa OPIAATTILÄÄKEHOIDON ARVIOINTIJAKSO TÄSSÄ HOITOYKSIKÖSSÄ 23 Jonotusaika opiaattilääkehoidon tarpeen arviointiin Jos asiakkaan opiaattilääkehoidon tarpeen arviointi jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta samassa hoitoyksikössä, jätä kohta täyttämättä. Jos asiakas on tullut ensin ei-opiaattilääkehoitoavusteiseen hoitoon ja hänestä päätetään tehdä opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointi (dokumentoitu, esim. maininta epikriisissä), arviointijakso käsitellään erillisenä jaksona (ja kahtena lomakkeena), ja jonotusaika merkitään nollalla. XX viikkoa kokonaisina viikkoina se aika, joka on kulunut lähetteestä (lähetteen päivämäärä), siihen asti kun asiakas on aloittanut hoidon tarpeen arviointijakson tässä hoitoyksikössä. Sovittu siirtyminen toisesta hoitopaikasta asiakas on siirtynyt sovitusti toisesta hoitopaikasta jatkamaan opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointiaan nykyisessä hoitopaikassa Ei tietoa jonotusajan pituudesta ei ole tietoa 24

25 Sivu 25 / 27 Opiaattilääkehoito 24a Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoidon tarpeen arviointijakson {tai kalenterivuoden} päättyessä tässä hoitoyksikössä HUOM! KYSYMYKSEEN VASTATAAN MUUTA LOMAKETTA MYÖHEMMIN (= arviointijakson päätyttyä tai kalenterivuoden lopussa) Millainen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta tehtiin arviointijakson päättyessä? Kielteinen päätös Lääkehoitoa ei aloiteta, hoidon perusteet eivät täyty. Myönteinen päätös Lääkehoidon perusteet täyttyvät. Arviointijakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli Opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta ei ole tehty päätöstä, koska arviointijakso jatkuu kalenterivuoden yli tässä hoitoyksikössä Muu, mikä käytä tätä vaihtoehtoa, jos opiaattiriippuvaisten lääkehoidon arviointijakson osalta tehtiin jokin sellainen päätös, joka ei sovi edellisiin luokkiin. {Paperilomakkeeseen on mahdollista kirjoittaa selvennys, esim "Asiakas kuollut", "Asiakas keskeytti arviointijakson" tms.} 24b Mikäli myönteinen päätös, millaiseen hoitoon? Suositeltiinko asiakkaalle opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa avo- vai laitoshoidossa? Avohoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä avohoidossa toteutettavaa opiaattiriippuvaisten läääkehoitoa Laitoshoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä laitoshoidossa toteutettavaa opiaattiriippuvaisten lääkehoitoa Tyhjä ei tiedossa Suositeltiinko asiakkaalle vieroitushoitoa vai korvaushoitoa? Vieroitushoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä jatkohoitona alle 1 kuukauden kestävää, päihteettömyyteen tähtäävää opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa Korvaushoito asiakkaalle suositeltiin päätöksessä jatkohoitona yli 1 kuukauden kestävää, päihteettömyyteen tai haittojen vähentämiseen tähtäävää opiaattiriippuvaisille tarkoitettua lääkehoitoa Ei tietoa / tyhjä ei tiedossa Mitä lääkeainetta suositeltiin käytettäväksi opiaattiriippuvaisten lääkehoidossa? Buprenorfiini päätöksessä suositeltiin jatkohoidossa käytettäväksi buprenorfiinia Metadoni päätöksessä suositeltiin jatkohoidossa käytettäväksi metadonia Tyhjä ei tiedossa 25

26 Sivu 26 / 27 Opiaattilääkehoito OPIAATTILÄÄKEHOITOJAKSO TÄSSÄ HOITOYKSIKÖSSÄ 25 Jonotusaika opiaattilääkehoitoon Jos asiakas on tullut ensin opiaattiriippuvaisille tarkoitetun lääkehoidon arviointijaksolle kyseiseen yksikköön, ja hänelle on tehty myönteinen päätös opiaattiriippuvaisten lääkehoidosta (maininta epikriisissä), ja ko. lääkehoitojakso aloitetaan samassa hoitoyksikössä välittömästi, merkitse jonotusaika nollaksi. Jos myönteisen päätöksen (dokumentoitu, esim. maininta epikriisissä) ja lääkehoitojakson aloittamisen väliin jää odotusaikaa, merkitse jonotusajaksi epikriisissä näkyvän päätöksen ja lääkehoitojakson aloittamisen välinen aika viikkoina. Jos asiakkaan opiaattilääkehoitojakso jatkuu edelliseltä kalenterivuodelta samassa hoitoyksikössä, jätä kohta täyttämättä. XX viikkoa kokonaisina viikkoina se aika, joka on kulunut lähetteestä (lähetteen päivämäärä), siihen asti kun asiakas on aloittanut lääkehoidon tässä hoitoyksikössä. Sovittu siirtyminen toisesta hoitopaikasta asiakas on siirtynyt sovitusti toisesta hoitopaikasta jatkamaan opiaattiriippuvaisten lääkehoitoaan Ei tietoa jonotusajan pituudesta ei ole tietoa 26 Tilanne opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson {tai kalenterivuoden} päättyessä tässä hoitoyksikössä HUOM! KYSYMYKSEEN VASTATAAN MUUTA LOMAKETTA MYÖHEMMIN (= arviointijakson päätyttyä tai kalenterivuoden lopussa) Jos asiakkaan opiaattilääkehoito päättyi kalenterivuoden aikana tässä hoitoyksikössä, mikä oli päättymisen peruste? Lääkehoito päättyi sovitusti tässä hoitoyksikössä Hoitosuunnitelman mukainen lääkehoidon päättyminen tässä hoitoyksikössä sisältää sekä alenevin annoksin tapahtuneen lääkehoidon lopettamisen kyseisessä yksikössä että lääkehoidon lopettamisen kyseisessä yksikössä asiakkaan siirtyessä jatkamaan opiaattilääkehoitoaan jossain toisessa hoitoyksikössä. Hoitoyksikkö keskeytti lääkehoidon {Lääkehoito keskeytettiin (hoitoyksikkö)} opiaattiriippuvaisille tarkoitettu lääkehoitojakso lopetettiin hoitoyksikön päätöksellä, esimerkiksi hoitosopimuksen toistuvan rikkomisen vuoksi Asiakas keskeytti itse lääkehoidon asiakas keskeytti itse opiaattiriippuvaisten lääkehoidon sopimatta siitä etukäteen hoitoyksikön kanssa Lääkehoitojakso jatkuu tässä hoitoyksikössä kalenterivuoden yli Oopiaattiriippuvaisten lääkehoitojakso jatkuu kalenterivuoden yli tässä hoitoyksikössä Asiakas on kuollut asiakas kuoli opiaattiriippuvaisten lääkehoitojakson aikana Muu käytä tätä vaihtoehtoa, mikäli mikään edellisistä ei kuvaa asiakkaan tilannetta hoitojakson päättyessä tässä hoitoyksikössä. 26