Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 13607/17 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. lokakuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: TRANS 427 MAR 178 EU-GNSS 33 AVIATION 142 ESPACE 44 RELEX 895 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri COM(2017) 616 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteuttamisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 616 final. Liite: COM(2017) 616 final 13607/17 mh DGE 2A FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2017) 616 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteuttamisesta ja Euroopan GNSS-viraston toiminnasta {SWD(2017) 346 final} FI FI

3 1. JOHDANTO Rooman sopimuksen 60-vuotispäivän kunniaksi EU:n johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio sitoutuivat Rooman agendaan ja lupautuivat tekemään työtä, jotta saavutetaan turvallinen ja suojattu Eurooppa, vauras ja kestävä Eurooppa, sosiaalinen Eurooppa ja vahvempi Eurooppa globaalistuneessa toimintaympäristössä. Eurooppalaisilla satelliittinavigointiohjelmilla (EGNOS ja Galileo) edistetään Rooman agendaa. Euroopan avaruusstrategian 1 ja GNSS-asetuksen 23 tavoitteiden mukaisesti Galileo- ja EGNOS-ohjelmilla pyritään seuraaviin tavoitteisiin: avaruuden integrointi mahdollisimman tehokkaasti Euroopan yhteiskuntaan ja talouteen lisäämällä satelliittinavigointiteknologioiden ja -sovellusten käyttöä julkisen vallan toimenpiteiden tukemiseksi Euroopan avaruusalan maailmanlaajuisen kilpailukyvyn edistäminen tukemalla tutkimusta, innovointia sekä kasvua ja työllisyyttä tukevaa yrittäjyyttä kaikissa jäsenvaltioissa navigoinnin alan siviili- ja turvallisuustoimien välisten synergioiden lujittaminen sekä Euroopan autonomian varmistaminen EU:n aseman vahvistaminen maailmassa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen Euroopan satelliittinavigointiteollisuudelle. Tässä kertomuksessa esitetään Euroopan satelliittinavigointiohjelmien (Galileo ja EGNOS) väliarviointi sekä Euroopan GNSS-viraston (GSA) arviointi Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä annetun asetuksen (EU) N:o 1285/2013, jäljempänä GNSS-asetus, 4 34 artiklan ja Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010, jäljempänä GSA-asetus, 5 26 artiklan mukaisesti. Tämän kertomuksen liitteenä on komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitetään todisteisiin perustuva arviointi. 1 COM(2016) 705 final, GNSS:llä tarkoitetaan maailmanlaajuista navigointisatelliittien järjestelmää (Global Navigation Satellite System). 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 1). 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1285/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 1). 5 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 912/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta (EUVL L 276, , s. 11). 2

4 Väliarvioinnissa keskitytään ajanjaksoon 1. tammikuuta joulukuuta Siinä arvioidaan Euroopan GNSS-ohjelmissa (Galileo ja EGNOS) saavutettua edistystä parempaa sääntelyä koskevissa ohjeissa 6 säädettyjen arviointiperusteiden (vaikuttavuus, tehokkuus, merkityksellisyys, johdonmukaisuus ja lisäarvo EU:lle), GNSS-asetukseen kirjattujen erityisvaatimusten ja unionin yleisten poliittisten tavoitteiden perusteella. Koska GNSSasetuksessa GSA:lle annetaan keskeinen asema Euroopan satelliittinavigointiohjelmien toteuttamisessa, komissio katsoo, että GSA:ta on asianmukaista arvioida kyseisten ohjelmien arvioinnin yhteydessä. 2. EUROOPAN GNSS-OHJELMIEN TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT KESKEISIMMÄT HAVAINNOT 2.1. GALILEO- JA EGNOS-OHJELMIEN MERKITYKSELLISYYS Euroopan unionin omistamat Euroopan satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS) ovat olennaisen tärkeitä Euroopan talouden ja turvallisuuden kannalta. Satelliittinavigointijärjestelmistä saatavia paikannus- ja ajoitussignaaleja käytetään monilla Euroopan talouden elintärkeillä aloilla, kuten matkapuhelinverkoissa, ajoneuvojen navigointijärjestelmissä, liikenteenhallinnassa, sähköverkkojen synkronoinnissa ja sähköisessä kaupankäynnissä. Arvion mukaan satelliittinavigointipalvelut vaikuttavat lähes 11 prosenttiin EU:n taloudesta 7. Tästä syystä on selvää, että EU:n on ylläpidettävä riippumattomia satelliittinavigointiohjelmia ja huolehdittava niiden toiminnasta, jotta voidaan varmistaa sellaisten sovellusten ja palvelujen saatavuus, joilla varmistetaan maailmanlaajuinen kattavuus, napa-alueet mukaan luettuina. Avaruusvalmiuksilla on myös strategista merkitystä siviiliyhteiskuntaan, kaupankäyntiin, turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvissä tavoitteissa. Tästä syystä Euroopan on varmistettava itsenäinen, turvallinen ja kustannustehokas pääsy avaruuteen KESKEISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Markkinoille tulo Galileo- ja EGNOS-ohjelmien markkinoille tulo edistyi hyvin arviointijakson aikana. Euroopan GNSS-teollisuus on kasvanut, ja vuonna 2015 se muodosti 25 prosenttia maailmanlaajuisista GNSS-markkinoista 8. Eurooppalaiset valmistajat muodostivat suurimman osan meri- ja tieliikenteen markkinasegmenteistä. Eurooppalaiset järjestelmäintegraattorit puolestaan muodostivat suurimman osan meriliikenteen, maatalouden ja maanmittauksen markkinasegmenteistä. 6 Sääntelyn parantaminen. Arviointeja ja toimivuustarkastuksia koskevat ohjeet. (noudettu: ). 7 Analyysi GNSS-järjestelmän vaikutuksesta EU:n talouteen, marraskuu Tutkimuksen toteuttajia olivat VVA, GMV, Kontor Qwentes ja LS. 8 Euroopan GNSS-virasto: GNSS-markkinoita koskeva raportti, 5. painos (toukokuu 2017), s

5 Muutaman suuren yrityksen ja innovatiivisten pk-yritysten ja startup-yritysten valtavan määrän ansiosta Eurooppa toimii tehokkaasti lisäarvoa tuottavien sovellusten kehittämisen alalla 9. Galileo-ohjelman kehittämisestä on saatu Euroopassa jo monia hyötyjä, kuten palvelujen kehittyminen. Galileo-ohjelman ensimmäisten palvelujen käyttöönoton jälkeen piirisarjojen ja vastaanottimien valmistajat ovat voineet alkaa hyödyntää suorituskyvyltään parempia GNSSsignaaleja erityisesti älypuhelimia ja ajoneuvojen navigointijärjestelmiä varten. Suurimmassa osassa uusista navigointijärjestelmien piirisarjoista on Galileo-signaalien käsittelyvalmius, ja niitä integroidaan vähitellen käyttäjien vastaanottimiin monilla markkinasegmenteillä. Kahden suurimman älypuhelinten valmistajan kaikkiin uusiin tuotteisiin sisältyykin jo Galileo-yhteensopivia piirisarjoja, mikä on hyvä osoitus sen menestyksestä. EU:n autoalalla toteuttamilla sääntelytoimilla (ecall-järjestelmä ja digitaalinen ajopiirturi) pyritään edistämään ratkaisujen käyttöönottoa GNSS-pohjaisten teknologioiden integrointia varten siten, että samaan aikaan varmistetaan yhteensopivuus Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kanssa. On syytä korostaa, että Galileo kilpailee muiden sellaisten GNSS-järjestelmien kanssa, joita tuetaan lainsäädäntötoimin kyseisten järjestelmien käytön lisäämiseksi tai edistämiseksi. EGNOS-järjestelmällä on jo saavutettu merkittäviä sosio-ekonomisia hyötyjä kolmella seuraavalla teollisuuden alalla, joiden markkinat ovat suurimmat: ilmailu, maatalous ja maanmittaus. Muilla aloilla, kuten meri- ja rautatieliikenteessä, GSA-virasto on ottanut käyttöön etenemissuunnitelmia jalansijan saamiseksi markkinoilla. Markkinoille pääsy näillä aloilla on kuitenkin hitaampaa, koska uusia teknologioita otetaan hitaammin käyttöön ja tarjolla on vaihtoehtoehtoisia maan pinnalla sijaitsevia teknologioita Järjestelmän käyttöönotto ja palvelut Galileo-ohjelma on saavuttanut arviointijaksolle asetetun keskeisen tavoitteensa järjestelmän ilmoitettiin olevan toimintavalmis joulukuussa 2016, ja siitä lähtien on toimitettu sen ensimmäisiä palveluja, joihin sisältyvät ensimmäinen avoin palvelu (OS), etsintä- ja pelastuspalvelu (SAR) ja julkisesti säännelty palvelu (PRS). Galileo-ohjelman avaruussegmenttiä parannettiin arviointijakson aikana laukaistuilla 14 lisäsatelliitilla, ja osaltaan tämän ansiosta Galileon ensimmäiset palvelut voitiin ilmoittaa toimintavalmiiksi. Marraskuussa 2016 lähetettiin ensimmäistä kertaa neljä Galileo-satelliittia yhdessä Ariane 5 -kantoraketissa. Monimutkaisten teknologiaintensiivisten ohjelmien toteutukseen liittyy kuitenkin riskejä. Näin on myös Galileon tapauksessa. Riskit toteutuivat vuonna 2014, kun Sojuz-kantoraketin laukaisu päätyi kahden satelliitin joutumiseen väärälle kiertoradalle. Riski on toteutunut myös eräisiin Galileo-satelliiteissa oleviin atomikelloihin vaikuttavina ongelmina. Kummassakin tapauksessa perimmäinen syy on selvitetty ja tarvittavat toimet toteutettu. Laukaisuongelmasta aiheutunut viivästys käyttöönoton 9 Euroopan GNSS-virasto: GNSS-markkinoita koskeva raportti, 5. painos (toukokuu 2017), s

6 aikataulussa saatiin kiinni nopeuttamalla Galileon avaruussegmentin tehostamista, ja kyseiset kaksi satelliittia ovat jo SAR-palvelun käytössä. Kellojen osalta on toteutettu korjausohjelma seuraavaksi laukaistavia satelliitteja varten ja laadittu toimintamenetelmät kiertoradalla oleville satelliiteille. Vaikeudet eivät ole vaikuttaneet järjestelmän palvelujen laatuun, ja sen suoritustaso on odotettua parempi. EGNOS-palveluja tarjottiin jatkuvasti ja parannettiin jaksolla EGNOS-ohjelmalla tarjotaan siis nykyisin parhaita tällä hetkellä saatavilla olevia opastetun lähestymisen palveluja lentoyhtiöille ja lentopaikkojen pitäjille, ja niillä lisätään lento- ja laskeutumisturvallisuutta ja saadaan aikaan polttoaineen kulutuksen optimointiin liittyviä hyötyjä. Lisäksi EGNOS-palveluilla on yhä useampia käyttäjiä: yli 230 lentoasemaa 20 maassa käytti EGNOS-pohjaisia laskeutumis- ja lähestymismenetelmiä vuoden 2016 lopussa 10. EGNOS-järjestelmän tavoitteena on kuitenkin ulottaa EGNOS-palvelut koko EU:n 28 jäsenvaltion alueelle ja laajentaa EGNOS-palvelut kattamaan vielä jäljellä oleva 1,02 prosenttia EU:n 28 jäsenvaltion alueesta (Kyproksen itäosa, Azorit sekä Norjan ja Suomen pohjoisosat) Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyön alalla toteutettiin useita toimia Euroopan aseman vahvistamiseksi kansainvälisenä toimijana GNSS-alalla. Vuonna 2016 saatiin päätökseen neuvottelut Euroopan unionin ja Afrikan ja Madagaskarin lentoturvallisuusviraston (ASECNA) kanssa, ja tämän myötä sovittiin ehdoista EGNOSiin perustuvien avaruusperustaisten lisäjärjestelmien tarjoamiseksi Afrikassa. Lisäksi kesäkuussa 2016 tehtiin GNSS-sopimus Korean kanssa yhteistyön lisäämiseksi TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO HALLINNOINTI Talousarvio Euroopan unioni osoitti kaudelle Galileo- ja EGNOS-ohjelmille 7 071,73 miljoonan euron kokonaismäärärahat. Nämä kokonaismäärärahat kattavat ohjelman hallinnointitoimet, Galileo-ohjelman käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät toimet, EGNOSohjelman käyttöön liittyvät toimet sekä kyseisiin toimiin liittyvät riskit. Vuoden 2016 lopussa Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat edistyneet hyvin GNSS-asetuksessa vuosille asetettujen talousarviorajojen noudattamisessa. Komissio valvoo talousarviota tiiviisti, jotta voidaan varmistaa, että ohjelmat pysyvät asetetuissa rajoissa. 10 Euroopan GNSS-virasto: tiivistelmä vuoden 2016 saavutuksista, s

7 Täytäntöönpanojärjestelyt Hallintojärjestelmä, josta päätettiin vuonna 2013, on pantu asteittain täytäntöön vuosina : Komission ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa tehtiin tehtävien siirtoa koskevat sopimukset Galileo-ohjelman käyttöönottovaihetta varten, ja komission ja Euroopan GNSS-viraston (GSA) kanssa tehtiin tehtävien siirtoa koskevat sopimukset Galileo- ja EGNOS-ohjelmien käyttövaihetta varten. Lisäksi sovittiin GSA-viraston ja ESAn sopimista Galileo- ja EGNOS-ohjelmia koskevista käytännön järjestelyistä. GSA-viraston ohjelmien toiminnalliseen hallintaan liittyvät tehtävät ovat lisääntyneet asteittain. Uudella hallinnointijärjestelmällä on lisätty hallinnointiprosessien kestävyyttä. Näiden avulla on voitu noudattaa ohjelmien talousarviorajoja ja vähentää ohjelmiin kohdistuvia riskejä ja ennakoimattomien tapahtumien vaikutusta ohjelmiin. Uusi hallintomalli on tarkoittanut, että keskeisten toimijoiden (Euroopan komissio, ESA ja GSA) on pitänyt mukautua uusiin tehtäviinsä, jotka eivät välttämättä vastaa täysin niiden toimintakulttuuria, toimivaltuuksia ja/tai rakennetta. Tästä on aiheutunut jonkin verran tehottomuutta. Esimerkiksi vastuualueiden ja valvontaprosessien organisointi on usein vaatinut pitkiä keskusteluja hallintomallin toimijoiden välillä, mikä on vaikuttanut päätöksenteon ripeyteen. Lisäksi se, että käyttöönottovaihetta ja käyttövaihetta toteutetaan samanaikaisesti eri hallintomalleilla, on vaatinut kummaltakin virastolta lisätoimia konsensuksen varmistamiseksi komission kanssa siitä, miten tehtävät on suoritettava. Odotuksena on, että kyseisten tahojen ja itse ohjelmien edistymisprosessilla parannetaan tilannetta entisestään seuraavien vuosien aikana. Tehokas päätöksenteko on erityisen tärkeää Galileon ja EGNOSin kaltaisissa toimintaohjelmissa, jotka perustuvat palveluihin ja käyttäjien tarpeisiin. Tämän vuoksi käyttöönotosta vastaavaa tahoa (ESA) ja toiminnasta vastaavaa tahoa (GSA) on seurattava tarkasti. Galileon ensimmäisten palvelujen julkistaminen ja käyttöönotto- ja käyttövaiheen päällekkäisyys ovat johtaneet joihinkin turvallisuutta koskeviin haasteisiin. Erityisesti olisi säilytettävä turvallisuusvaatimusten toteuttamisesta ja tarkistamisesta vastaavien eri elinten (komissio, GSA, ESA) toiminnan riippumattomuus. Galileo- ja EGNOS-ohjelmien nykyistä hallintoa olisi kuitenkin hyvä parantaa entisestään, jotta se vastaisi tällaisten palvelulähtöisten ohjelmien käyttövaiheeseen siirtymistä. Tähän voi sisältyä keskeisten toimijoiden hallinnollisten rasitteiden sekä päätöksenteon monimutkaisuuden keventämistä ja päätöksentekoon kuluvan ajan lyhentämistä. Lisäksi hallintotapoja olisi kehitettävä siten, että voidaan ottaa huomioon uudet turvallisuushaasteet, kuten kyberturvallisuus, sekä määritellä selkeästi niiden toimijoiden tehtävät ja vastuualueet, jotka ovat vastuussa turvallisuusvaatimusten toteuttamisesta ja tarkistamisesta. 6

8 2.4. EU:N LISÄARVO Galileo-ohjelmassa siirryttiin ensimmäisten palvelujen käyttöönoton myötä testausvaiheesta varsinaisten palvelujen tarjoamiseen. Käyttäjät ympäri maailmaa saavat nyt ohjausta Galileoohjelman tarjoamien sijainti-, navigointi- ja ajoitustietojen avulla 11. Muutama kuukausi ensimmäisten palvelujen ilmoittamisen jälkeen monet Galileoyhteensopivat laitteet tulivat jo massamarkkinoille. Kaikissa tärkeimmissä piirisarjoissa, joita käytetään esimerkiksi älypuhelimissa, tableteissa, autoissa ja ammatillisissa maanmittausvälineissä, käytetään Galileo-järjestelmää. Näitä piirisarjoja myy 17 suurta valmistajaa eri puolilla maailmaa ja ne muodostavat 95 prosenttia markkinoista. Piirisarjoja on kuluttajille ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa tuotteissa, jotka ovat saatavilla markkinoilla. GSA arvioi tärkeimpien myynnissä olevien tuotteiden perusteella, että Euroopan kansalaisten käytössä on tällä hetkellä yli 100 miljoonaa EGNOS- ja/tai Galileopalveluja tukevaa käyttäjälaitetta. Vuodesta 2018 alkaen kaikissa Euroopan unionissa myytävissä uusissa automalleissa käytetään EGNOS- ja Galileo-palveluja hätäpuhelujen paikantamiseksi onnettomuuksien varalta. Lisäksi potentiaalisten käyttäjien määrän odotetaan lisääntyvän: GNSS-laitteiden toimitusmäärän uskotaan kasvavan Euroopan unionissa vuoden miljoonasta toimitetusta laitteesta lähes 290 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä 12, mikä merkitsee EGNOS- ja Galileo-palvelujen käyttäjäkunnan merkittävää kasvua. Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteuttaminen EU:n tasolla on tuottanut paljon suurempaa lisäarvoa, kuin jäsenvaltiot olisivat voineet saavuttaa kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Ohjelmat on kokonsa ja monimutkaisuutensa vuoksi toteutettava EU:n tasolla, sillä muita kannattavia keinoja asianmukaisen investointien tuoton varmistamiseksi ei ole. Tämän vuoksi kaikki sidosryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että ohjelmien toteuttamisen jatkaminen EU:n tasolla on edellytyksenä Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiselle. Galileo- ja EGNOS-ohjelmilla edistetään turvatun ja turvallisen Euroopan luomista varmistamalla Euroopan itsenäisyys avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä sekä erityisesti vahvistamalla ja suojaamalla Euroopan infrastruktuuria muun muassa kyberhyökkäysten varalta sekä lujittamalla siviili- ja turvallisuustoimien välisiä synergioita navigoinnin, viestinnän ja havainnoinnin alalla muun muassa valvomalla rajojen, maan ja meren turvallisuusoloja. Lisäksi Galileo- ja EGNOS-ohjelmilla vahvistetaan Eurooppaa maailmanlaajuisena toimijana. Kun kilpailu muiden GNSS- ja SBAS-järjestelmien kanssa kovenee, EU:n on tärkeää kehittää omia järjestelmiään, jotta se voi menestyä teknologian alan kilpajuoksussa ja säilyttää 11 Euroopan GNSS-virasto: GNSS-markkinoita koskeva raportti, 5. painos (toukokuu 2017), s Euroopan GNSS-virasto: GNSS-markkinoita koskeva raportti, 5. painos (toukokuu 2017), s

9 asemansa yhtenä maailman tärkeimmistä toimijoista avaruudessa ja tärkeänä kumppanina kansainvälisellä tasolla. 3. GSA:TA KOSKEVAT KESKEISIMMÄT HAVAINNOT 3.1. GSA:N VAIKUTTAVUUS JA TEHOKKUUS GSA on vuosina menestyksekkäästi saavuttanut tärkeitä tavoitteita Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistymisessä ja eurooppalaisten tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehittymisessä. Tavoitteet on saavutettu toteuttamalla tehokkaasti GSA:lle suoraan GSAasetuksen perusteella annettuja tehtäviä sekä niitä tehtäviä, jotka komissio on siirtänyt sille tehtävien siirtoa koskevien sopimusten avulla. Viraston keskeisiin saavutuksiin kuuluu erityisesti niiden testaustoimien toteuttaminen, joita edellytettiin Galileon ensimmäisten palvelujen ottamiseksi käyttöön; käyttövaiheeseen siirtyminen, erityisesti sopimuksen tekeminen Galileo-palveluoperaattorin (GSOp-operaattori) kanssa; seitsemännen puiteohjelman, Horisontti ohjelman ja perustekijöitä koskevien T&K-hankkeiden sujuva toteutus sekä tuotantoketjun loppupään markkinoiden kehittäminen valvonta-, tiedotus ja myynninedistämistoimien avulla. Nämä tulokset saavutettiin talousarvion rajoissa TEHOKKUUS MITATTUNA SUJUVALLA TOIMINNALLA, TYÖMENETELMILLÄ JA RESURSSIEN KÄYTÖLLÄ Virasto on vuosien aikana ollut yleisesti tehokas, kun sitä tarkastellaan sujuvan toiminnan, työmenetelmien ja resurssien käytön osalta. Mitä tulee GSA:n sujuvaan toimintaan, viraston toteuttamat toimet on määritetty pääasiassa virastoa koskevissa oikeudellisissa puitteissa, joita virasto on noudattanut. Tämä on johtanut ohjelmien tehokkaaseen toteuttamiseen. Työmenetelmien osalta GSA on toiminut ennakoivasti toteutusprosessinsa tehokkuuden ja vaikuttamisen parantamisessa voidakseen selviytyä asianmukaisesti sille annetuista lisääntyvistä vastuualueista. Tästä syystä virastolle on myönnetty jakson aikana laadunhallintajärjestelmää koskeva ISO-9001 sertifiointi. Resurssien käytössä virasto on kohdannut haasteen uusien asianmukaisten resurssien ja kykyjen hankkimisessa. Samalla, kun virastolle annetut tehtävät lisääntyivät vuosien aikana, viraston hallinnoima talousarvio kasvoi 85,9 prosentilla ja viraston henkilöstön määrä lisääntyi 22,1 prosentilla HYVÄKSYNTÄLAUTAKUNNAN ASEMA JA TURVALLISUUDEN HALLINNOINTI Hyväksyntälautakunta perustettiin GSA-asetuksella, ja se vastaa Euroopan GNSSjärjestelmiin liittyvien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätehtävistä. Se toimii itsenäisesti, eikä se raportoi GSA:n toiminnanjohtajalle. Hyväksyntälautakunta on toiminut asianmukaisesti, ja jatkuvaa valvontaa tarvitaan sen täyden itsenäisyyden varmistamiseksi. 8

10 Arvioinnissa kävi ilmi, että kaikki asiaankuuluvat elimet (esimerkiksi komission, ESAn ja GSA:n turvallisuusjärjestelyt, hyväksyntälautakunta) ja prosessit (esimerkiksi turvallisuusvaatimusten tunnistaminen, turvallisuusakkreditointi, turvallisuusriskien tunnistaminen ja hallinta, toimintojen turvallisuus, turvallisuusjärjestelmän valvonta) ovat nyt toiminnassa. Tämän ansiosta asiaankuuluvat toimijat ovat voineet täyttää tehtävänsä, joiden tarkoituksena on varmistaa kaikkien käyttöön otettujen Euroopan GNSS-järjestelmien akkreditointi, Ariane 5 -raketin akkreditointi Galileo-satelliittien laukaisijana sekä Galileon ensimmäisten palvelujen käyttöönotto joulukuussa Pyrkimyksiä turvallisuuden optimoimiseksi on jatkettava, erityisesti suhteessa kyberuhkien asianmukaiseen hallinnointiin ja tarpeeseen parantaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän riippumattomuutta ohjelmien muista toiminnoista. GSA:n on seurattava valmiuksiaan ylläpitää turvallisuusprosesseja koko käyttövaiheen aikana. 4. TULEVAT TOIMET 4.1. GALILEO- JA EGNOS-OHJELMIEN MARKKINOILLE TULO On olennaisen tärkeää vahvistaa edelleen Galileo- ja EGNOS-ohjelmien markkinoille tuloa, jotta voidaan varmistaa unionin ohjelmiin tekemien investointien tuotto ja saada kyseisistä palveluista mahdollisimman suuret sosio-ekonomiset hyödyt. On tarpeen jatkaa työtä GNSSpalvelujen markkinoille tuloa koskevan asianmukaisen sääntelykehyksen vahvistamiseksi. Tätä varten on myös vahvistettava saatavilla olevia oikeusvälineitä. EU:n toimintalinjoissa on otettava huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmien paikannus-, navigointi- ja ajoituspalvelujen edut konkreettisin toimin, joita ovat muun muassa sääntelytoimet sekä standardien ja tulevien alakohtaisten strategioiden kehittäminen. Painopisteen on oltava suurinta lisäarvoa tuottavilla keskeisillä aloilla, joita ovat esimerkiksi matkapuhelimet, esineiden internet, itsenäiset ja verkkoyhteyksillä varustetut ajoneuvot, ilmailu ja miehittämättömät ilma-alukset sekä aikasynkronointia hyödyntävä kriittinen infrastruktuuri. Komissio esittää Euroopan radionavigointisuunnitelman helpottaakseen maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän sovellusten käyttöönottoa alakohtaisissa toimintapolitiikoissa. Kansallisella tasolla näitä toimia olisi tuettava kannustamalla Galileo- ja EGNOS-palvelujen käyttöä kansallisissa politiikoissa ja hallitusten sovelluksissa. Galileo- ja EGNOS-palveluja käyttäviä laitteita ja sovelluksia kehittävät pk-yritykset ja startup-yritykset. Eurooppalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan tiukasti yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten yritysten kanssa, ja ne ovat riippuvaisia Euroopan ulkopuolelta hankittavista kriittisistä komponenteista ja teknologioista. On tarpeen lisätä tukea Euroopan tuotantoketjun loppupään teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi, jotta kasvatettaisiin sen maailmanlaajuista markkinaosuutta ja luotaisiin työpaikkoja. Satelliittinavigointialan tutkimus- ja kehitystoimien, pk-yritysten ja startup-yritysten tukemista EU:n rahoitusohjelmista on valvottava. Galileo- ja EGNOS-palveluja on kehitettävä edelleen käyttäjien tarpeiden perusteella, jotta voidaan tarjota viimeisimmän kehityksen mukaisia satelliittinavigointipalveluja, jotka ovat 9

11 entistä kestävämpiä ja joissa on uusia innovatiivisia ominaisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää yhä kilpailuhenkisemmässä kansainvälisessä ympäristössä, jossa muilla satelliittipalvelujen tarjoajilla on kunnianhimoisia uudistussuunnitelmia. Komissio valmistelee jo uuden sukupolven Galileo- ja EGNOS-infrastruktuuria, jonka avulla voidaan nykyaikaistaa palveluja. Sen varmistamiseksi, että parannukset pohjautuvat käyttäjien tarpeisiin, kuten turvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin, komissio aikoo vahvistaa käyttäjien kuulemisprosessia ja perustaa tätä varten tarkoitettuja käyttäjäalustoja GALILEO- JA EGNOS-PALVELUT Ensimmäisten palvelujen vaiheen jälkeen komissio varmistaa, että Galileo-palveluja parannetaan jatkuvasti täyden toimintavalmiuden saavuttamiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Galileo-ohjelman avaruus- ja maainfrastruktuuria otetaan edelleen käyttöön. Komissio hankkii tarvittavat laukaisupalvelut sen varmistamiseksi, että kaikki hankitut satelliitit voidaan laukaista. Ennen vuotta 2020 otetaan myös käyttöön Galileo-ohjelman kaupallinen palvelu, joka koostuu innovatiivisista huipputarkoista palveluista ja todennuksesta, joiden molempien odotetaan olevan ratkaisevia tekijöitä Galileo-palveluita käyttöön ottaville käyttäjille. Komissio on myös aloittanut työn järjestelmän kehittämiseksi täydessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja loppukäyttäjien yhteisöjen kanssa, jotta voidaan varmistaa, että tulevat palvelut vastaavat edelleen niiden tarpeita. Lisäksi olisi painotettava kyberturvallisuutta sen varmistamiseksi, että käytössä on suojausmekanismit, jotka ovat suhteutettuja kehittyviin kyberuhkiin. EGNOS-palvelujen tarjoaminen loppukäyttäjille Euroopassa on erittäin vakaata ja tehokasta. EGNOS-palvelujen keskeisin käyttäjäryhmä on ilmailuala. EGNOS-palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi toteutetaan säännöllisiä toimia ja laaditaan järjestelmien päivityksiä myös jatkossa. Komissio varmistaa, että koko kohdealue pystytään kattamaan EGNOS-palvelujen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Samalla uuden sukupolven EGNOS-palvelujen kehittäminen on jo vauhdissa. Uudella versiolla lisätään sekä GPS- että Galileo-palvelujen kaksoistaajuussignaaleita, ja näin voidaan parantaa merkittävästi EGNOS-palveluja ja lisätä käyttöönottoa. Palvelujen häiriönsietokyvyn turvaamiseksi komissio tarkastelee toimenpiteitä, joilla voitaisiin varmistaa kummankin satelliittinavigointijärjestelmän kriittisten komponenttien saatavuus erityisesti monipuolistamalla tuotantoketjua KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ On tärkeää edistää ja käyttää Galileo- ja EGNOS-palveluja maailmanlaajuisesti, jotta voidaan lisätä eurooppalaisen teknologian maailmanlaajuista käyttöä ja luoda eurooppalaisille yrityksille uusia markkinamahdollisuuksia. On odotettavissa, että EGNOS-teknologia ja - palvelut otetaan käyttöön Länsi-Balkanilla, Euroopan naapuruuspolitiikan maissa ja Afrikan 10

12 mantereella. Galileo-palveluja ja -sovelluksia puolestaan kohdennetaan sellaisille markkinoille, jotka voisivat hyötyä niistä merkittävästi (esimerkiksi Aasia ja Etelä-Amerikka). Galileo- ja EGNOS-ohjelmien avulla myös vahvistetaan EU:n asemaa kansainvälisenä toimijana. Ohjelman etujen esittämistä kansainvälisissä organisaatioissa ja foorumeilla on vahvistettava erityisesti sellaisten aiheiden osalta, jotka koskevat yhteensopivuutta ja yhteentoimivuutta muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien kanssa sekä taajuuskaistojen asianmukaista käyttöä OHJELMIEN HALLINNOINTI Vuosien aikana ohjelmien julkisella hallinnoinnilla varmistettiin sujuva siirtyminen Galileo-ohjelman käyttöönottovaiheesta käyttövaiheeseen. GSA sopeutuu vähitellen yhä paremmin uuteen tehtäväänsä Galileo-ohjelman käytön hallinnoinnissa. EGNOS-ohjelman käytön hallinnasta saatu kokemus osoittaa, että suunnittelu, rakentaminen, toiminta ja palvelujen tarjoaminen toteutetaan tehokkaimmin täysin integroidussa hallinnoinnissa. Turvallisuuskysymysten hallinnoinnin osalta käytössä ovat riittävät mekanismit, joilla voidaan varmistaa vaatimusten sujuva hallinnointi käyttöönotto- ja käyttövaiheiden päällekkäisen vaiheen aikana vuoteen 2020 asti. Turvallisuusvaatimusten toteuttamisesta ja tarkistamisesta vastaavien elinten (komissio, GSA ja ESA) riippumattomuus olisi säilytettävä ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän riippumattomuutta ohjelmien muista toiminnoista olisi parannettava entisestään. Komissio valvoo ja tarvittaessa mukauttaa GSA:n, ESAn ja muiden Galileo-ohjelman sidosryhmien vuorovaikutusta erityisesti sen varmistamiseksi, että Galileo-ohjelman käyttövaiheeseen liittyvät tarpeet täytetään. Komissio aloittaa ennen seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevien ehdotusten antamista yleisen hallinnoinnin uudelleentarkastelun tämän arvioinnin aikana todettujen puutteiden käsittelemiseksi. 5. PÄÄTELMÄT Väliarvioinnissa esitetyt todisteet osoittivat, että GNSS-asetuksen ja GSA-asetuksen täytäntöönpanosta on saatu hyviä tuloksia yleisten arviointiperusteiden ja Euroopan GNSSohjelmille asetettujen erityisten tavoitteiden valossa. Galileo- ja EGNOS-ohjelmissa on päästy kyseiselle jaksolle asetettuihin välitavoitteisiin, ja niissä edistytään jatkuvasti kaikkien vuodelle 2020 asetettujen ohjelman toteuttamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio pyrkii tulevaisuudessa muodostamaan ohjelmia varten pitkäkestoisen vision, jotta yritykset ja käyttäjät voivat hyötyä Euroopan satelliittinavigointijärjestelmistä. Komissio pyrkii tässä yhteydessä luomaan entistä parempia synergioita avaruus- ja puolustusohjelmien välille äskettäin hyväksyttyjen Euroopan avaruusstrategian ja Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman mukaisesti. 11

13 Koska tarkkojen sijaintitietojen kysyntä kasvaa ja satelliittinavigointiteknologia kehittyy jatkuvasti, Galileo- ja EGNOS-palvelujen käyttäjien eurooppalaiset markkinat laajenevat. Perinteisille GNSS-markkinoille tulevat lisäksi esineiden internet, älykkäät kaupungit ja suuret tietoaineistot. Näin ollen tulevat vuodet ovat ratkaisevan tärkeitä saavutusten vahvistamisen ja ohjelmien kehittämisen valmistelemisen kannalta. 12