HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Opas logistiikkaan, logistiikka oppaaksi! H Maavoimien huolto muutoksessa

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H Opas logistiikkaan, logistiikka oppaaksi! H Maavoimien huolto muutoksessa

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 3/2014 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro risto_gabrielsson@hotmail.com Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo hans.gabrielsson@elisanet.fi Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) juha.halminen@kolumbus.fi Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Timo Saarinen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EV Risto Kosonen EVL Timo Vilkko EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara MAJ Lauri Rissanen KAPT Jere Perkiökangas LTN res Hans Gabrielsson LTN res Harri Koponen (Valtuuskunnan edustaja) Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI jere.perkiokangas@mil.fi Kansikuva: Logistiikkaopas on ilmestynyt! ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2014 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Uskottavan puolustuksen myytti Risto Siilasmaa, joka johti 2010 puolustusministeriön asevelvollisuustyöryhmää, peräänkuulutti Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa uusia ratkaisuja puolustuskyvyn kohottamiseen uskottavalle tasolle. Hän varoittaa eurooppalaisin esimerkein valikoivasta asevelvollisuudesta, joka voi helposti johtaa ylikalliiseen ammattiarmeija-ratkaisuun. Nykyisellä menolla puolustusvoimat on vaarassa ajautua teatterikulissiksi. Tilanteen korjaaminen vaatisi merkittävää puolustusbudjetin kasvattamista, läheisempää yhteistyötä NATOn kanssa tai molempia. Kansan enemmistö on vielä liittoutumista vastaan ja pitää oman, uskottavan puolustuskyvyn ylläpitoa parempana vaihtoehtona. Ratkaisu olisikin varmasti toimiva, ellei puolustusvoimiin olisi kohdistettu aivan liian suuria säästövelvotteita. Siilasmaan mukaan olemme pudonneet jo kauas 2000-luvun alun puolustuskyvystä, ja tilanne huononee joka vuosi. On ymmärrettävää, että hankalassa taloudellisessa tilanteessa säästöjä on löydyttävä, mutta jatkamalla nykyisellä mallilla toteutuu teatterikulissi-vaihtoehto. Emme ole yksin tässä resurssikurimuksessa. Yhdysvallat on jo pitkään arvostellut eurooppalaisia NATO-kumppaneitaan omien puolustuskykyjensä laiminlyönnistä. Usko pysyvään rauhaan Euroopassa ja painopisteen siirtyminen kriisinhallintaan oman alueen kollektiivisen puolustuksen sijaan on saanut monen maan karsimaan menoja puolustusbudjetistaan. Ukrainassa käyty sota toi kuitenkin voimapolitiikan takaisin Euroopan rajojen siäpuolelle ja antaa aiheen tilanteen uudelleen analysointiin sekä NATO- että siihen kuulumattomissa maissa. Tässä numerossa: Koska kunkin maan on yhä vaikeampaa hankkia ja ylläpitää kaikkia puolustuksen tarvitsemia moderneja järjestelmiä itse, nähdään synergian saaminen verkottumalla toimivaksi ratkaisuksi monissa Euroopan valtioissa. NATOssa on jo aiemmin lanseerattu termi Smart Defence. Tässä konseptissa pyrittäisiin saamaan säästöjä laajalla yhteistyöllä puolustuskykyjen rakentamisessa. Toteutus on tosin ollut melko ontuvaa. Saksa esittikin viime vuonna oman konseptinsa The Framework Nations Concept. Tässä konseptissa tavoitteena on NA- TOn ja EUn puitteissa käynnistää uudelleen käytännön yhteistyö suorituskykyjen rakentamisessa ja ylläpidossa. Euroopan maat muodostaisivat pienten ja suurempien maiden klustereita, joissa yksi maa ottaisi johtavan framework nation -roolin. Nämä johtavat maat, esimerkiksi Saksa, Ranska ja Iso- Britannia, koordinoisivat koko klusterin resurssien käyttöä niin, että päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin ja kaikilla olisi kollektiivisen puolustuksen edellyttämiä suorituskykyjä. Meille on iskostunut laajalti harhaanjohtava käsitys, että olemme viime vuosisadan sodissa pärjänneet vain omin voimin ja itsenäiseen uskottavaan puolustukseen tulevaisuudessakin kyettäisiin pelkästään omin resurssein. Jos tämä kuitenkin pitäisi paikkansa, taitaisi Suomi olla niitä harvoja maita Euroopassa, jollei peräti aivan ainoa Venäjän lisäksi, joka siihen kykenisi. Pääkirjoitus... 3 Maailmanluokan palloilua... 5 Maavoimien huolto muutoksessa Logistiikkaopas Logistiikan tutkimus- ja kehittämiskenttä muutoksessa Leningradin piirityksen nälkäuhrit Huoltovarmuuden haasteet keskinäisriippuvuuksien maailmassa Kunnossapidon kokonaisohjaus Sodankäyntiä veitsen terällä merenpinnan alla Huolto-opintosuunta Virossa Maavoimien reserviupseerikurssi 244 SYKE päättyi torstaina Huoltoveljet virolaisveteraanien isäntinä Kunniapuheenjohtaja Villem Ahas Huoltoupseeriyhdistyksen vuosikokous 2014 kutsu Uudistuva logistiikka -seminaari kutsu

4 Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun. Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin. Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin. Millog Oy Hatanpään valtatie TAMPERE Puh

5 Puheenjohtajan kynästä Arvoisat lukijat. Syksy on käsillä, vaikka aurinko paistaa ja lämmittää. Näkymät eivät kauttaaltaan ole pelkästään aurinkoisia, sillä Euroopassa soditaan, Syyrian kriisin ratkaisua ei näy ja Isis-järjestön kannatuksen leviäminen huolestuttaa. Ukrainan kriisiin liittyvillä pakotteilla pelataan kovaa peliä, ja se peli koskettaa myös meitä. Itä ja länsi ovat taistelleet Mustan meren alueella aiemminkin luvun puolivälissä Ranskan katolisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon kiista käynnisti Venäjän pyrkimyksen uskonkiistan nojalla ulottamaan valtaansa Osmaniaan ja valtaamaan maata nykyisen Romanian alueelta. Britannia ja Ranska julistivat Venäjälle sodan estääkseen Venäjää lisäämästä valtaansa Mustallamerellä kohti Välimerta. Venäjään kuulunut Suomi joutui osalliseksi silloiseen maailmanluokan peliin ja sotaan, kun ranskalais-englantilainen laivasto-osasto hyökkäsi ensin Ahvenanmaalle ja sen jälkeen tuhosi Suomenlinnankin varustuksia laivojen tykkitulella. Meneillään oleva Ukrainan kriisi on pahin välienselvittely Venäjän ja länsimaiden välillä sitten kylmän sodan päättymisen. Pohjimmiltaan siinä lienee kyse Venäjän yrityksestä pitää Ukraina omassa vaikutuspiirissään, pois EU:n ja varsinkin Naton ulottuvilta. Venäjä on ottanut Ukrainalle kuuluneen Krimin hallintaansa ja Itä-Ukrainan taisteluissa on kuollut tuhansia. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa taisteluihin, mutta joka tapauksessa Itä-Ukrainassa käydään sotaa, jossa toimitaan kovin epätavanomaisella tavalla, useita sodankäynnin keinoja sekoittaen. Mielenkiinnolla odotamme raportteja ja tutkimuksia logistiikan järjestelyistä ja joukkojen huollosta Ukrainan kriisistä. Kriisi vaikuttaa Suomen talouteen, mutta myös huoltovarmuuteen. Esimerkiksi Valio, Stockmann ja useat kuljetusyritykset kärsivät Venäjän asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon vuoksi. Venäjän Ilmatilan käyttökielto saattaisi Finnairin vaikeuksiin. Öljyn ja maakaasun tuonti Venäjältä on korvatta- Maailmanluokan palloilua vissa, mutta toimitushäiriöt aiheuttaisivat eittämättä haasteita. Kriisi on kiihdyttänyt keskustelua turvallisuuspolitiikasta sekä Nato:sta. Menköön minun puolestani vaikka Ukrainan kriisin heijastusvaikutusten piikkiin sekin, että perinteinen huoltotapahtuma jouduttiin perumaan osanottajien vähyydestä johtuen. Hallitus uskoo kuitenkin, että tapahtumalle on jäsenistön tilaus ja se kannattaa järjestää edelleenkin. Tapahtuman luonnetta ainakin voidaan tarkistaa ja tiedottamista tehostaa. Vuoden 2015 huoltotapahtuman esisuunnittelu ja ennakkomarkkinointi on käynnistetty. Pyydän kirjaamaan jo tässä vaiheessa kalentereihinne päivämäärän ja paikaksi Tampere, liittyen jollakin tapaa myös turvallisuus- ja puolustusmessuihin. Huoltoupseeriyhdistyksen toimintasuunnitelmassa vuoden teema on uudistuva logistiikka. Tämän teeman puitteissa järjestetään seminaari Tampereella Seminaarin päätteeksi pidämme yhdistyksen syyskokouksen. Pyydän huomioimaan, että seminaarin ja syyskokouksen ajankohtaa on muutettu aikaisemmin ilmoitetusta viikkoa myöhemmäksi. Tarjolla on mielenkiintoisia aiheita, jotka käsittelevät laaja-alaisesti logistiikkaa. Tervetuloa! Pallopelirintamalla olemme paistatelleet auringossa. Koripallo- ja lentopallomaajoukkueemme ovat osoittaneet Suomen kuuluvan näiden kahden suuren lajin maailmanluokan eliittiin. Kiistämättä on todistettu, että Suomi on maailman luokan palloilumaa. Tuhannet sinivalkoiset kannattajat ja sadat siniristiliput eivät ole jääneet huomaamatta missään päin maailmaa. Hienoa! Vankkumatta uskomme siihen, että eräänä vuonna myös jalkapallossa pelaamme maailmanluokan lopputurnauksen näyttämöillä. Toivotan kaikille lukijoille aurinkoista syksyä J Nähdään seminaarissa ja syyskokouksessa! 5

6 Maavoimien huolto Eversti Risto Kosonen Maavoimien Huoltopäällikkö Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustaminen merkitsevät isoa muutosta myös maavoimien huollossa. Vuoden vaihteessa Maavoimien materiaalilaitos lakkaa. Materiaalilaitoksen tehtävät ja monet aiemmin maavoimien vastuulla olleet puolustusvoimalliset tukitehtävät siirtyvät PVLOGL:n hoidettavaksi. Maavoimille, kuten ilma- ja merivoimillekin, jää vastuu puolustushaaran oman taistelujärjestelmän huollon kehittämisestä. Tässä artikkelissa pyrin kuvaamaan lukijoille maavoimien huollon keskeisiä muutoksia. Puolustusvoimien logistiikka selkiytyy ja tehostuu, mutta ainakin nyt muutosvaiheessa, vaaditaan paljon uutta ajattelua ja yhteistyötä. Puolustusvoimallisten vastuiden siirtyminen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle selkiyttävät toimintaa Kainuun prikaatin huollon viitekehys Komentaja Maavoimat on hoitanut perinteisesti monia puolustusvoimallisia huollon tehtäviä käytännön tasolla. Yhteisten varusteiden hankinta, valmiusvarastointi ja yhteisten huollon palvelujen ja koulutuksen järjestäminen ovat olleet pääsääntöisesti maavoimien vastuulla. Myös huollon toimialojen kehittäminen ja huoltohenkilöstönkoulutus ovat olleet asioita, joita perinteisesti on viety eteenpäin maavoimien esikunnan ja huollon tarkastajan johdolla. Toki monelle asialle linjaukset on hyväksytetty Pääesikunnassa. Ensi vuoden alusta Pääesikunta ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos ottavat kokonaisvastuun puolustusvoimallisesta logistiikasta. Maavoimille jää edelleen merkittävä rooli huollon varusmieskoulutuksesta ja kenttähuollon kehittämisestä. Kiteyttäen voidaan todeta, että aiemmin alakohtaisesti kehittynyt logistiikka selkiytyy ja keskittyy. Keventyvät vastuut keventävät myös maavoimien esikunnan huoltoa. Tällä hetkellä erikseen toimivat materiaali- ja 6 Kainuun Jääkäripataljoona Kainuun prikaati Kainuun Tykistörykmentti Kuopion Huoltopataljoona Lisäksi Pohjois-Savon aluetoimisto, Pohjois-Karjalan aluetoimisto ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Esi Pohja Pione patal

7 muutoksessa kunta Yhtistyökumppanit n erijoona Pohjois- Suomen Viestipataljoona huolto-osasto yhdistyvät yhdeksi huoltoosastoksi. Kullekin huollon toimialalle jää vain yksi suunnittelu-upseeri. Materiaaliosaston ns. hankepäälliköt johtavat kehittämishankkeita, mutta seuraavat samalla aselajinsa järjestelmien käytettävyyttä ja raportoivat tilanteesta aselajitarkastajille. Ympäristö- ja eläinlääkintäalan sekä teollisuudenvalmiuden erityisasiantuntijat siirtyvät logistiikkalaitokseen. Huolto-osaston keskeiseksi tehtäväksi tulee huollon ja materiaalisen suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito vaatimusmäärittelyn ja yhteistyönkautta. Olennaista on tiivis yhteistyö PVLOGLE:n kanssa. Maavoimien esikunnassa jatkaa edelleen Huollon tarkastaja. Tarkastajan tehtävään liitetään huolto-osaston osastopäällikön ja maavoimien huoltopäällikön tehtävät sekä maavoimien materiaalihankkeiden ohjaus. Käytännössä huollon tarkastaja joutuu yhä enemmän osallistumaan myös muiden aselajien kehittämiseen. Ratkaisu parantaa varmasti uusien järjestelmien vaatiman kunnossapidon ja varastoinnin sekä toimitilatarpeiden ja kustannusten hahmottamista. Toisaalta uudet tehtävät vievät paljon aikaa päätehtävältä: kenttähuoltojoukkojen ja varustuksen kehittämisestä ja huoltokoulutuksen ohjaamiselta. Huollon tarkastajan tehtävä tulee olemaan erittäin haasteellinen. Loogista olisikin saada Pääesikunnan logistiikkaosastolle päätoiminen logistiikan tarkastaja, joka vastaisi koko puolustusvoimien logistiikan kehittämisestä kenttähuollosta yhteiskunnan huoltovarmuuteen. Asia tulee varmastikin ratkaistavaksi lähivuosina. Tästä huolimatta uskon että kenttähuolto ja sen koulutus kehittyy edelleen hyvällä tasolla, koska tähän on yhteisesti nähty tarvetta. Omasta tekemisestä asiakkuuteen Koska puolustusvoimauudistus keskittää huollon toimialat ja logistiikan kumppanuudet Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen, maavoimista tulee asiakas, operatiivinen käyttäjä. Jatkossa maavoimien esikunta ja joukko-osastot asettavat vaatimuksia niin materiaaliselle valmiudelle kun palveluillekin. Huollon lisätuki tulee logistiikkalaitoksen kautta jota täydentävät kumppanuudet. Maavoimien esikunnan ohjaamalla tavalla kukin hallintoyksikkö tilaa tarvittavat tukipalvelut keskitetysti tukevalta logistiikkarykmentiltä. Tilaaminen tapahtuu normaalina osana vuotuista toiminnan- ja resurssiensuunnittelua, niin sanotussa asiakastarvekartoituksessa. Maavoimien hallinnassa olevat toimitilat ovat olleet noin puolet puolustusvoimien kiinteistömassasta. Tehtäviä on hoidettu useita vuosia hyvässä yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen ja Metsähallituksen kanssa. Pitkäjännitteisen yhteistyön kautta ollaan siirtymässä kiinteistöjen korjaamisen tilanteesta toimitilojen ylläpitoon ja energia- ja tilatehokkuuden kehittämiseen. Vuodenvaiheessa tilahallinnan asioita selkiytetään edelleen, kun tehtävät keskitetään PVLOGL:lle. Ensi vuoden alusta logistiikkalaitos hankkii siis kaikki maavoimien tarvitsemat toimitilat ja -alueet ja maksaa niihin kuuluvat laskut. Ratkaisulla tulee olemaan kustannustehokkuutta lisäävä vaikutus, koska näin PVLOGL pystyy suunnittelemaan koko puolustusvoimien käytössä olevien toimitilojen kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Keskitetystä tilahallinnon ratkaisusta saatiin hyvää esimakua jo puolustusvoimauudistuksessa, jossa keskitetty suunnittelu mahdollisti tavoitellut kustannussäästöt. Myös toimitiloihin ja alueisiin kuuluvat ympäristöasioiden toiminnanharjoittajan tehtävät siirtyvät joukko-osastoilta PVLOGLE:lle. Maavoimien esikuntaan jää kiinteistöpäällikkö, joka maavoimien ainoana tilahallinnon asiantuntijana huolehtii maavoimien hankkeissa olevien toimitilojen kehittämistarpeiden ja kaavoituksen liittyvien lausuntojen kokoamisesta PVLOGL:n suunnitteluun. Samalla hän osallistuu käyttäjien ohjaukseen. Tilatarpeiden pohjalta laitos järjestää tarvittavat tilat palveluineen kaikille käyttäjille. Erityisesti pitkäjännitteinen kaavoitus ja ympäristölupiin liittyvä edunvalvonta tulevat vaatimaan tiivistä yhteistyötä maavoimien ja logistiikkalaitoksen välillä. Keskitetyt palvelut tuovat yhtenäistä laatua Pari vuotta sitten asevelvollisten muonitus siirrettiin jo ennakoidusti MAAVMATLE:n johtoon. Palvelut tulee Leijona Cateringiltä. Nyt puolustusvoimauudistus siirtää saman toimintamallin PVLOGLE:lle. Joukko-osaston kumppanuus Leijona Cateringin kanssa jatkuu vanhaan malliin, mutta nyt osana samaa keskitetyn logistiikan kokonaisuutta. Leijona Catering on tuonut varuskunta-aterioihin ja muonituksen koulutukseen yhtenevää laatua ja kustannustehokkuutta. Ajankohtainen yhteinen kehittämisen painopiste säilyy edelleen kenttä- ja maastomuonituksessa. Vastaavasti Pääesikunnan alainen Sotilaslääketieteenkeskus on vastannut jo muutaman vuoden maavoimien lääkintähuollosta ja sen koulutuksesta. Joukko-osastoissa toiminta on keskittynyt SOTLK:n alaisiin terveysasemiin. Palkatun henkilöstön työterveydenhuolto on pääsääntöisesti hankittu ulkoisilta palveluntuottajilta. Keskitetty ratkaisu on tässäkin tuonut tehokkuutta ja laatua erityisesti kriisiajan lääkintähuoltoon ja sen koulutukseen. Vuoden vaiheessa myös SOTLK siirtyy osaksi PVLOGL:sta. Ratkaisu helpottaa myös maavoimien toimintaa, sillä jatkossa lääkintähuollonkin tarpeet kootaan osana muuta logistiikan asiakastarpeiden kokoamista. 7

8 Kunnossapidon kumppanuuden laajentuminen ohjaa maavoimat keskittymään sotavarusteiden käyttöhuoltoon ja joukkotuotantoon Maavoimien sotavarusteiden kunnossapidossa ollaan valmistelemassa Millogkumppanuuden laajentamista joukkoosastojen korjaamoihin. Perustana tälle päätökselle on viiden vuoden aikana saadut hyvät kokemukset kunnossapidon kumppanuudesta. Erityisesti monimutkainen kunnossapidon ohjaus kevenee ja yksinkertaistuu. Sopimuksen jälkeen Millog:n henkilöstöä tulee yhä laajemmin mukaan joukkotuotannon tukemiseen, kaluston kunnossapitoon ja kehittämiseen. Kunnossapitotuntien ostamisesta pyritään siirtymään käytettävyyden ostamiseen, mikä merkittävästi ohjaa käyttäjätkin kustannustietoisuuteen. Alkuvaiheessa panostetaan etenkin vaativimpien ja kalleimpien järjestelmien kunnossapidon seurantaan ja ohjaukseen. Maavoimien esikunnassa on analysoitu aselajien tärkeimmän kaluston käyttökustannuksia ja käyttötarvetta joukkotuotannossa ja valmiudessa. Analyysin pohjalta PVLOGL:lle on annettu vaatimukset esimerkiksi siitä, montako tykkiä tai panssarivaunua on varaa ja toisaalta tulee pitää jatkuvasti käytössä kussakin joukko-osastossa. Vaatimusten perusteella PVLOGL sitoutuu tarvittavan kalustomäärän ja käyttökunnon ylläpitoon yhdessä Millog OY:n kanssa. Vielä tänä vuonna asiaa määritetään Millog kunnossapidon ja joukko-osaston jäävän käyttöhuollon rajapinta järjestelmittäin. Määrittely on välttämätön. Sillä tehostetaan toimintaa sekä vältetään päällekkäistä työtä eri toimijoiden välillä. Samalla määrittely antaa kullekin organisaatiolle perusteet kehittää kunnossapidon osaamista järjestelmien muuttuessa ja osaajien vaihtuessa. Pääosa materiaalista säilyy edelleen huoltorykmenttien valmiusvarastoissa. Joukko-osastoissa varastoidaan vain joukkotuotannon ja erikseen käskettyjen valmiustehtävien materiaali. Maavoimien materiaalilaitoksen ja sen huoltorykmenttien tehtävien siirtyessä Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen siirtyy maavoimien vastuulta lähes koko valmiusvarastokenttä logistiikkalaitokseen. Puolustusvoimien koko varastokapasiteetti, olipa se sitten rykmenteissä tai joukkoosastossa, optimoidaan tehokkaaseen käyttöön logistiikkalaitoksen ohjauksella. Tarvittavan sotavarustuksen maavoimat saa käyttöönsä vaatimustensa mukaan käyttökuntoisena tukevalta logistiikkarykmentiltä. Kierrätyksestä ja ylläpidosta vastaa logistiikkalaitos. Joukko-osastojen huoltoon näkyvimmät muutokset ovat toimintojen laajentuminen useammille paikkakunnille, kertausharjoituskoulutuksen ja kumppanuuksien sekä yhteistyön lisääntyminen. Maavoimien kahdeksasta joukko-osastosta useimmat tulevat toimimaan, ainakin aluetoimistojen kautta, useilla paikkakunnilla. Tähän ovat syynä sotilasläänin esikuntien lakkauttamiset ja johtosuhdejärjestelyt. Esimerkiksi ensi vuoden alussa Jääkäriprikaati kouluttaa joukkoja sekä Sodankylässä että Rovaniemellä. Vastaavasti Kainuun prikaati, joka toimii Kajaanissa, johtaa aluetoimistoja myös Oulussa, Joensuussa ja Kuopiossa. Kaikissa joukko-osastoissa huolto on yhdessä johdossa. Tarpeen mukaan huolto voi toimia jakaantuneena ajallisesti ja paikallisesti usealle paikkakunnalle. Aluetoimistojen harjoitustoimintaa tuetaan lähtökohtaisesti joukkoosaston omalla huollolla. Mutta tukea tarvitaan myös kumppaneilta ja jopa naapuripuolustushaarasta. Totuttuun tapaan joukko-osastojen huoltopäällikkö toimii edelleen komentajansa asiantuntijana kaikissa huollon asioissa. Kumppanuudet ja toiminta usealla paikkakunnalla merkitsevät sitä, että yhä enemmän huoltopäällikkö joutuu kantamaan vastuuta alueellisesta huollon suunnittelusta ja hoitamaan kumppanuussuhteita. Tehtävässä onnistuminen vaatii laaja-alaisuutta ja hankinta- ja sopimusosaamista. Toiminnallisesti asiat tulee kyetä suunnittelemaan nykyistä pitkäjänteisemmin ja kertomaan tarpeet myös kumppaneille. Suunnitelmallisesti toimittaessa kumppaneiden mukaantulo tulee lisäämään joustavuutta ja lisäkapasiteettia verrattuna joukkoosaston aiempiin omiin rajallisiin huollon resursseihin. Toki huoltopäällikön perustehtävänä säilyy edelleen huollon ja toimitilojen kehittäminen sekä valmiussuunnittelu - se jopa terävöityy. Keskeisin yhteistyökumppani ja tukija tulee olemaan logistiikkarykmentin komentaja. Tukenaan huoltopäälliköllä on pienehkö asiantuntijajoukko huolto-osastossa, jossa suunnitellaan joukko-osaston kokonaistoimintaa ja hankitaan huollon tarvitsemat resurssit koko joukko-osaston käyttöön. Huoltopataljoonat ovat huollon joukkotuotannon ytimiä Kainuun, Karjalan ja Porin prikaatissa sekä Panssariprikaatissa. Pataljoonan päätehtävänä on kouluttaa kenttähuoltojoukkoja maavoimiin ja logistiikkalaitokselle sekä pieniltä osin ilmavoimiin. Koulutus tapahtuu pääsääntöisesti pataljoonan kahdessa huollon perusyksikössä joukkotuotantoperiaatteella. Toimialojen erikoiskoulutusta tukee joukko-osaston ja kumppaneiden huoltolaitosten henkilöstö. Aliupseerikoulutus toteutetaan pataljoonissa niin sanotuissa rivialiupseerikoulussa. Maavoimien saapumiserästä noin 40 valittua koulutetaan Haminassa Reserviupseerikurssin huoltolinjalla huoltojoukkueen johtajiksi. Huoltopataljoonien toisena tehtävänä ja huoltokeskusten päätehtävänä on järjestää joukko-osaston huollon palvelut, osin itse ja osin kumppaneiden kanssa yhdessä. Osaavaksi asiakkaaksi Vuodenvaihde tulee varsin nopeasti. Havaintojeni perusteella voin todeta että valmistelut uuteen toimintamalliin ovat etenevät hyvin niin maavoimassa kun Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessakin. Yhteistyö on saumatonta. Luonnollisesti monen henkilön siirtyminen uuteen tehtävään ja uusien toimintatapojen sisäänajo kestää aikansa. Mutta uudet toimintatavat ja keskitetympi logistiikka tuovat niin paljon tehokkuutta huollon ja logistiikan varsin laajaan tehtäväkenttään, että hyvällä syyllä voi sanoa tämä mittava työ on kannattanut! Kumppanuuksien mukaan tulo tuo myös joukolle itselleen tarvittavaa kustannustietoutta. Keskitetyn tuen ja kumppanuuksien ansiosta joukko-osastot voivat keskittyä yhä selkeämmin valmius- ja koulutustehtäviin, myös huollossa. 8

9 Ammattitaitoista huolto- ja korjauspalvelua Valtakunnallinen puh Päivystys 24/7 puh raskone.fi

10 Logistiikka Komentajakapteeni Vesa Aalto Kirjoittaja palvelee Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla Puolustusvoimauudistus ja sen yhteydessä toteutuvat muutokset organisaatioissa ja osin myös toimintatavoissa aiheuttivat tarpeen päivittää Huollon käsikirja (2001) Logistiikkaoppaaksi. Kirjoitustyö käynnistyi Maavoimien esikunnan henkilöstöosaston toimeksiannolla Kirjoitustyön tueksi toimeksiannossa pyydettiin asiantuntijoita Hämeen rykmentistä, Porin prikaatista, Kainuun prikaatista, Karjalan prikaatista ja Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kirjoitustyön edetessä pyydettiin asiantuntijoita myös puolustushaaraesikunnista. Logistiikkaoppaan kirjoitusprosessi Oppaan kirjoitusprosessi on itse asiassa helppo. Istuu vain koneen ääreen ja kirjoittaa. Haasteelliseksi sen tekee monitasoinen hyväksymisprosessi. Seuraavassa on kuvaus Logistiikkaoppaan hyväksymismenettelystä. Työ perustui logistiikkapäällikön tehtävänantoon maavoimille päivittää huollon käsikirja logistiikkaoppaaksi. Voimassaoleva käsikirja oli päivitettävä vastaamaan muuttunutta terminologiaa, uudistettua taistelutapaa ja joukkorakennetta sekä käytössä olevaa ja lähiaikoina käyttöön otettavaa kalustoa. Kirjoitustyö ohjattiin laadittavaksi kahdessa vaiheessa: 1. vaiheessa tuotetaan logistiikkaoppaan luonnos. Luonnos muodostuu päivitetystä huollon käsikirjasta. Luonnoksen pitää olla valmiina 2012 joulukuun loppuun mennessä (mahdollistaa joukkotuotannon vaatiman koulutusmateriaalin varaamisen) vaiheessa luonnos päivitetään lopulliseksi versioksi lisäämällä tarvittavat muutokset ja tekemällä luonnokseen, kokemusten perusteella tai muuten saadut korjaukset sekä tarkennukset. Logistiikkaoppaan käsikirjoitus valmistui Tätä edelsivät hyväksymismenettelyt huollon tarkastajan ja logistiikkapäällikön esittelyissä. Näiden hyväksynnällä opas altistettiin ensimmäiselle kuukauden pituiselle lausuntokierrokselle. Saadun palautteen perusteella muokkasin opasta ja esittelin sen logistiikan ohjesääntötoimikunnalle. Logistiikkaoppaan luonnos hyväksyttiin ja se esiteltiin edelleen puolustusvoimien ohjesääntötoimikunnalle, joka hyväksyi oppaan luonnoksena kokeilukäyttöön otettavaksi. Näin logistiikkaoppaan luonnos (v 0.6) pääsi käyttäjien arvioitavaksi ja siten noin 6 kuukauden mittaiselle toiselle lausuntokierrokselle helmikuun alussa Samaan aikaan Puolustusvoimauudistuksen suunnittelu eteni ja tuotti tarken-

11 opas 2014 nuksia uusille toimintatavoille. Näiden suuntaviivojen ohjatessa ja käyttäjien antamien palautteiden kautta viimeistelin ja päivitin oppaan versioon 0.8. Esittelin oppaan syyskuussa 2013 Maavoimien ohjesääntötoimikunnalle, joka antoi hyväksynnän jatkaa eteenpäin katselmointiin. Logistiikkaopas katselmoitiin huollon tarkastajan johtamassa tilaisuudessa esiteltäväksi logistiikkapäällikölle lokakuussa Logistiikkaoppaan julkaisu näytti olevan saletissa, kun esittelyt puolustusvoimien sotatalouspäällikölle ja puolustusvoimien ohjesääntötoimikunnalle oli tehty. Kaikesta huolimatta viiveitä julkaisussa Kaikki näytti siis onnistuvan suunnittelemassani aikataulussa, mutta loppumetreillä syntyi kuitenkin viiveitä oppaan graafisen muokkauksen kanssa. Näistä viiveistä aiheutui noin puolen vuoden viive oppaan painatuksen käynnistämisessä ja siten julkaisemisessa. Opas hyväksyttiin käyttöönotettavaksi kesäkuussa allekirjoitetulla päätöksellä alkaen. Samalla asiakirjalla kumottiin Huollon käsikirja (2001 luonnos). Täytyy sanoa, että hieman siinä historian lehdet vavahtelivat, kun valmistelin kyseistä päätösasiakirjaa huoltomiesten raamatun kumoamiseksi. Logistiikkaoppaan sisällöstä Opas on tarkoitettu käytettäväksi henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesjohtajien koulutuksessa. Oppaalla on tarkoitus luoda logistiikan operatiivisen ja järjestelyiden johtamisen yhtenäinen perusta koko puolustusvoimissa. Opasta voidaan käyttää logistiikan ja kenttähuollon suunnittelun, tilannekuvan muodostamisen ja toimeenpanon periaatteiden osalta kaikilla johtamistasoilla. Eri puolustushaarojen joukot ja aselajien organisaatiot, kalusto sekä käyttöperiaatteet on kuvattu tarkemmin muissa oppaissa ja ohjeissa. Perusteita kirjoitustyöhön annettiin toimeksiannossa, seuraavat kuusi keskeistä teesiä ohjasivat kirjoitustyötä: 1. Logistiikkaoppaaseen oli sisällytettävä tulevaan organisaatiorakenteeseen kuuluvat huollon palveluita tuottavat joukot julkisilla nimillä 2. Oppaan kirjoittamisen näkökulma tuli olla sama kuin voimassa olevassa huollon käsikirjassa 3. Oppaassa tuli käsitellä FINGOP työkalun periaatteet ja toimintatavat 4. Logistiikkaoppaassa oli käsiteltävä huollon joukkojen suorituskyvyt ja huollon toimialajako. Oppaassa oli tuotava korostetusti esille; johtaminen, tilaus-toimitus- ketju, huollon järjestelyt, suoja ja suorituskyvyt 5. Organisaatioiden perusteena oli käytettävä julkaistuja kokeilukokoonpanoja 6. Oppaan kirjoitustyön lähteiden joukkoon oli sisällytettävä: m Maavoimien taistelun kuvaus ja opetuspaketti sekä niihin tehtävät päivitykset m Maataistelukeskuksen johdolla meneillään olevista uudistettavan taistelutavan tutkimuksista, sotapeleistä ja kokeilutoiminnasta saatavat opit m Kriisinhallintaoperaatioista mahdollisesti saatavat opit m Logistiikkastrategia, Huollon käsikirja m Huollon viimeaikaiset tutkimukset. 11

12 Logistiikkaoppaan sisältö ja keskeiset muutokset Sisällysluettelo: 0. JOHDANTO 1. LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ 2. LOGISTIIKKAAN KOHDISTUVA UHKA JA SILTÄ SUOJAUTUMINEN 3. LOGISTIIKAN JOHTAMINEN 4. LOGISTIIKAN TOIMIALAT 5. LOGISTIIKAN KAPASITEETIN LAS- KENNAN PERUSTEET 6. LOGISTIIKKAJOUKKOJEN RYHMIT- TÄMINEN LOGISTIIKKAOPPAAN KESKEISET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT LIITTEET 1-23 Logistiikan kapasiteetin laskenta ohjaa niitä periaatteita, joilla arvioidaan ja analysoidaan logistiikan järjestelyiden toteuttamista. Logistiikkajärjestelmän rakenteeseen kuuluvat toimialajärjestelmät sekä logistiikan johtamisjärjestelmä. Operatiivistaktisella tasolla logistiikan toimialoja ovat täydennykset, kunnossapito, kuljetukset, lääkintähuolto ja huoltopalvelut. Strategis-operatiivisella tasolla edellä mainittujen toimialojen lisäksi teollisuuden valmius, räjähdeala, tilahallinta, ympäristönvalvonta, kaupallinen ala, tutkimus ja hanketoiminta voivat muodostaa oman, kutakin toimialaa vastaavan kokonaisuuden. Kaikkein keskeisin muutos on Puolustusvoimauudistus ja logistiikkajärjestelmän muutos vuonna Puolustusvoimien logistiikkalaitos nousee Suurin muutos rakennettiin logistiikan ja huollon tarpeen arviointiin ja laskentaan. Oppaaseen liitettiin esimerkkejä taisteluosaston joukkokohtaisista tilaustoimitusketjun arviointikuvaajista käyttöohjeineen. Alla oleva kuva on esimerkki oppaassa ohjeistetuista arviointikuvaajien käytöstä: Huollon käsikirjaan nähden puolustushaaraosuuksia on lisätty ja pyritty huomioimaan riittävän laajasti käyttäjien antamien palautteiden kautta. Kiitokset tuesta! Haluan kiittää kaikkia Logistiikkaoppaan kirjoitustyöhön osallistuneita tahoja ja yksittäisiä henkilöitä! Erityisesti haluan kiittää huollon tarkastajaa eversti Jussi- Petri Hirvosta antamastasi tuesta. Huoltokoulun tuki asiantuntijoiden asettami- Lukuohje raskaan kranaatinheittimistön ampumatarvikekulutuksen ja sen täydentämiseen tarvittavan kuormatilan arviointiin Logistiikkaopas käsittelee Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rakennetta kokonaisuutena, puolustushaarojen huoltojärjestelmiä, logistiikka- ja kenttähuoltojoukkoja sekä logistiikan valmiuden säätelyä. Oppaassa kuvataan logistiikkajärjestelmän ja kenttähuollon rajapintoja painopisteen ollessa operatiivisella ja taktisella tasolla. Oppaassa tarkastellaan logistiikkaan ja kenttähuoltoon kohdistuvaa uhkaa ja esitellään keinoja suojautumiselle. Oppaan painopiste on logistiikan johtamisessa. Oppaassa kuvataan logistiikan toimialojen toiminnan periaatteita. 12 puolustushaaran tasoiseksi toimijaksi. Joukkorakenne on kuvattu puolustusvoimauudistuksen mukaisena, johon liittyen rakennettiin moduulijoukot (LOGP, HP (MAA, MERI, ILMA) sekä LOGK- HK) yhteensopivaksi kaikille puolustushaaroille ja puolustusvoimien logistiikkalaitokselle. Johtaminen on kuvattu yleisellä tasolla FINGOP:n rakenteisiin yhteensopivana. Tarkemmat menettelyt on kuvattu kunkin johtamistason johtamisen ohjeistuksissa. sessa oli merkittävä, kiitos aktiivisesta osallistumisesta ja tilojen käytöstä! Tämän lisäksi haluan kiittää Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiötä kirjoitustyölle kohdentamasta stipendistä! Komentajakapteeni Vesa Aalto

13 VÄHEMMÄN KULUTUSTA. TESTIVOITTAJA ww w.t m n e t.f i 17/2014 * Nokian Hakkapeliitta 8 -renkaissa on keskimäärin 50% enemmän nastoja kuin Nokian Hakkapeliitta 7:ssä. Tienkulumavaikutus alittaa selvästi uuden nastalainsäädännön vaatimukset. Katso lisää 12/2014

14 Logistiikan tutkimus- ja kehit Tutkimus- ja kehittämiskenttä organisoidaan puolustusvoimauudistuksessa entistä kustannustehokkaammaksi ja selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL) perustettiin vuoden 2014 alussa. Laitos on monitieteellinen organisaatio, joka tuottaa asiakaslähtöisesti vaativia puolustusalan tutkimus-, kehittämis-, ja testauspalveluja strategian ja sotataidon sekä käyttäytymistieteiden ja useiden eri teknologioiden alueilla. Puolustusvoimien logistiikkalaitos (PVLOGL) perustetaan vuoden 2015 alussa tuottamaan yhteiset logistiikan palvelut sekä mahdollistamaan osaltaan puolustusvoimien suorituskyvyn rakentaminen, ylläpito ja käyttö. Laitoksen keskeiset T&K -resurssit ovat esikunnan lisäksi Järjestelmäkeskus, Räjähdekeskus, Logistiikkakoulu ja Sotilaslääketieteen keskus. Kokonaisvaltaista logistiikan tutkimu Teksti: evl Janne Rautiainen, TkT Sari Uusipaavalniemi, maj Logistiikan tutkimusta ja kehittämistä ohjataan keskitetysti ja täsmällisesti Pääesikunta ohjaa logistiikan tutkimusta ja kehittämistä (T&K) antamalla tehtävät toiminnan ja resurssien suunnittelun rytmissä. Tehtävät kohdennetaan täsmällisesti tutkimukseen ja kehittämiseen osallistuvien organisaatioiden vastuualueiden mukaisesti. Puolustusvoimien T&K -normilla vahvistetaan vastuualueet vuoden 2015 alussa. Tutkimustehtävät valmistellaan yhdessä tilaajien, loppukäyttäjien ja tutkimusorganisaatioiden kesken, millä varmistetaan tutkimuksen kohdentuminen kustannustehokkaasti ja tulosten tehokas hyödyntäminen. Puolustusvoimauudistuksessa luodaan edellytykset täsmälliselle tutkimussuunnittelulle välttämällä päällekkäisyyksiä ja maksimoimalla synergiamahdollisuudet. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen vastuulle siirtyneet ja alkavat tutkimusprojektit ovat jo käynnistyneet 2014 kuluessa ja projekteissa on siirrytty intensiiviseen tutkimusvaiheeseen. Todettakoon tässä yhteydessä, että myös monet lehden lukijoiden ja heidän sidosryhmiensä aikaisemmin tuottamat tutkimusraportit ovat jo kovassa käytössä, joskin tietoisuus aikaisemmasta logistiikan tutkimuksesta vaatii aktiivisuutta ja yhteistyötä myös työn edetessä. Logistiikan tutkimusja kehittämistoiminta perustettavassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa kokonaisuudessa järjestel mä vastuullaan olevan materiaalin kehittämiseen, han- 14

15 tämiskenttä muutoksessa sta kustannustehokkaasti yhteisvoimin tilaajan tarpeisiin TkT Juhani Ojala ja maj Lauri Rissanen kintaan ja ylläpitoon sekä sotilaslääketieteellisiin ja logistisiin järjes te lyi hin liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Laitoksen esikunnan alainen Logistiikkakoulu vastaa yhteistoiminnassa laitoksen esikunnan ja puolustushaarojen kanssa valtakunnallisesti operatiivisen tasan logistiikkajoukkojen taktiikan ja operaatiotaidon, joukkorakenteiden ja sotavarustuksen tutkimuksesta ja kehittämisestä. Sotilaslääketieteen keskus vastaa edelleen sotilaslääketieteen tutkimuksesta ja kehittämistä. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa käsittää hankkeisiin liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät, selvitys- ja analyysitehtävät, koemateriaalin hankinnan, kenttäkokeiden tuen, koeammunnat ja olosuhdetestaukset, järjestelmien (tekniseen) elinjaksoon liittyvät tutkimus- ja kehittämistehtävät, selvitys- ja analyysitehtävät sekä modernisointi- ja modifiointitehtävät mukaan lukien kenttäkokeiden tuen. Lisäksi toteutetaan oman toiminnan kehittämiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämistehtäviä, toimintatapoihin ja menetelmiin liittyviä selvityksiä, kokeiluja ja analyysejä. Logistiikkakoulun ja Sotilaslääketieteen keskuksen myötä laitoksen tutkimuskenttään kuuluvat myös operatiivisen tasan logistiikkajoukkojen ja sotilaslääketieteen tutkimus ja kehittäminen. Huoltokoulun strategisen tason tutkimustehtävät siirretään hallitusti uusien vastuiden mukaisesti Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle Puolustusvoimauudistuksen edellyttämät logistiikan tutkimuskokonaisuuden hallinnointiin liittyvät tehtävät konkretisoituivat Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen Doktriiniosastolla (PVTUTKLDOS) kevään 2014 kuluessa muun muassa siten, että Hämeen rykmentin Huoltokoulun aiemmat tai meneillään olevat logistiikan strategista suunnittelua tukevat tutkimustehtävät ja -tulokset siirretään suunnitelmallisesti ja dokumentoidusti PVTUTKL:n ja PVLOGL:n käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Logistiikan tutkimusja kehittämistoiminta Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa Puolustusvoimien tutkimuslaitos tuottaa monialaisesti puolustusvoimien tarvitsemia vaativia tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluointi-, asiantuntija-, ja opetuspalveluita, sekä harjoittaa koetoimintaa. Tutkimuslaitoksen kokonaisvaltainen tutkimus ja resurssipohja mahdollistavat sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan sekä toimintakykyyn liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistämisen ja koordinoinnin. Tutkimuslaitos on asiantuntijaorganisaatio, joka tutkimus-, kehittämis- ja teknologiavastuidensa mukaisesti luo ja kokoaa syvällistä tietoa normaali- ja poikkeusoloissa suorituskykyjen suunnittelun ja kehittämisen, rakentamisen ja ylläpidon sekä käytön tarpeisiin. Laitos luo korkeatasoisen tietopohjan myös logistiikkajärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä, suorituskykyjen rakentamista sekä suorituskykyjen käyttöä koskevalle päätöksenteolle. Logistiikan tutkimuksessa keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat edellisissä luvuissa mainittujen siirtyneiden ja käynnistyneiden projektien ohella tulevien vuosien tutkimustoiminnan valmistelu ja verkottuminen strategisella tasolla. Turvallisuustutkimuksen strategia ohjaa kiinnostuksen suuntaamista puolustusjärjestelmän kannalta keskeisiin kysymyksiin, mutta samalla mahdollistaa myös laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tutkimusyhteistyön hallinnonalojen kesken. Yhteistoimintaa ja verkottumista on jo vahvistettu sekä puolustusvoimien hallintoyksiköiden että muiden viranomaisten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Painopistealueiksi on asetettu tutkimuksen ohjausmekanismien ja toimintamallien vahvistaminen sekä eri toimijoiden vastuualueiden ja roolien selkeyttäminen ja päällekkäisten resurssien välttäminen. Doktriiniosastolla tutkitaan logistiikkajärjestelmän suorituskykyä ja kehittämistarpeita Logistiikan strategisen tason tutkimuksessa Doktriiniosasto (PVTUTKLDOS) on keskeisessä asemassa. Osaston strategisen analyysin sekä konseptit ja käyttöperiaatteet -tutkimusaloille on sijoitettu logistiikan ja kriisinsiedon tutkijoita laajentamaan näkökulmaa logistiikkajärjestelmän suorituskyvyn varmistamisen dynamiikasta ja resilienssistä. Tutkijat ovat projekteihinsa liittyen osallistuneet yhdessä laitoksen muiden osastojen kanssa useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin laaja-alaisiin harjoituskokonaisuuksiin sekä monialaiseen tutkimusyhteistyöhön. Yhteistyö syvenee entisestään, kun PVLOGL aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Empiirisen tietoaineksen keräämisen ja analysoinnin ohella on samalla tuettu myös yhteistoimintaa ja verkottumista puolustusvoimissa ja yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi kansallisten ja kansainvälisten seminaarien, konferenssien ja työpajojen avulla on muodostettu tilan- 15

16 nekuvaa logistiikan tutkimuskentästä kokonaisuutena. Doktriiniosasto tukee pitkälle tulevaisuuteen ulottuvan puolustusjärjestelmän suunnittelua tutkimuksella ja koetoiminnalla. Logistiikkajärjestelmää ja sen suorituskykyä kuvaavaa dokumentoitua tutkimustietoa ja teorianmuodostusta on hyödynnetty pitkittäistutkimuksen tässä vaiheessa uusien näkökulmien, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tuottamisessa. Lähtökohtana on ollut doktriiniosastolle asetettujen logististen tutkimustehtävien edellyttämä teorianmuodostus. Tällöin tutkijan ajattelussa ja päättelyn logiikassa keskeisessä asemassa ovat aineistolähtöisyys ja valmiit mallit mm. siviili- ja sotilaslogistiikkaan ja kriisinhallintaan liittyen. Näitä hyödynnetään muodostettaessa kokonaiskuvaa strategisesta ja sotilaallisesta toimintaympäristöstä. Räjähdeturvallisuuden tutkimus kattaa koko elinjakson Puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa Räjähde- ja suojelutekniikkaosasto (PVTUTKLRSOS) vastaa monipuolisesti energeettisten teknologioiden, CBRNteknologioiden ja niihin liittyvien kemian teknologioiden tutkimuksesta puolustusvoimissa. Osastolla tutkitaan puolustusvoimissa käytössä olevia tai hankittavia materiaaleja, välineitä ja järjestelmiä. Räjähteiden osalta painopiste on suorituskyvyn elinjakson aikaisen ylläpidon tuessa ja räjähdeturvallisuudessa, CBRN:n osalta erityisesti suo- jelutiedustelussa. Tutkijoiden syvällinen osaaminen ja verkostot mahdollistavat osallistumisen monialaiseen yhteistyöhön jo elinjakson ideointivaiheesta alkaen. Muut osastot osallistuvat logistiikan kehittämiseen omien vastuidensa puitteissa osana kokonaisuutta (esimerkiksi logistiikkaan vaikuttavan teknologisen kehityksen tarkastelut). Menetelmäkirjo laajenee Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän muodostamassa integroidussa kokonaisuudessa yhdistyvät kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän ohella myös koko yhteiskunnan logistiset osa-alueet (kuva Puolustusvoimat, kuvaaja majuri Juhani Ojala). Logistiikan tutkimuskokonaisuuden menetelmäkirjo laajenee edelleen käsittäen mallinnuksen, sotapelit, simulaatiot ja muiden analyysien (esim. tulevaisuudentutkimus) menetelmät. Huomioon on otettava kuitenkin koko ajan uusien näkökulmien, mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen tuottamat tutkimustulokset, jotta logistiikan tutkimuksien tulokset pystytään ottamaan täysimääräisesti huomioon puolustusjärjestelmän suunnittelussa. Esimerkiksi arvioidessa logistiikan toimintaympäristön kehitystä strategisella aikajänteellä tehdään entistäkin tiiviimmin yhteistyötä muiden viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän asiantuntijoiden kanssa. Logistiikan kokonaisvaltainen ja laadukas tutkimus ja kehittäminen onnistuvat logistiikkastrategian hengessä tutkimusorganisaatioiden ja yhteistoimintaosapuolten saumattomalla yhteistyöllä. Puolustusvoimauudistuksen tavoitteiden toteutumisessa ratkaisee täsmällinen ohjaus ja puolustusvoimien logistiikan arvojen mukainen tehokas, luotettava ja joustava tutkimusyhteistyö. 16

17

18 Leningradin piirityksen nälkäuhrit Elintarvikehuollon toiminnan tarkastelua Tapio Juokslahti Eläinlääkintämajuri Eläinlääketieteen tohtori Sodan alettua kesällä 1941 virtasi Leningradiin runsaasti pakolaisia, jotka pyrkivät pois hyökkäävien joukkojen jaloista. Elintarvikkeiden jakelu oli kaupungissa vaikeaa. Viranomaiset antoivat ensimmäisen käskyn elintarvikkeiden säännöstelystä. Työläisille jaettiin 800 grammaa leipää päivässä, virkamiesten annos oli 600 grammaa ja lasten ja vanhusten annos oli 400 grammaa päivässä (Seppälä). Vasta päätettiin aloittaa väestön systemaattinen evakuointi. Leningradilaisten evakuointi rautateitse päättyi yllättäen saksalaisten pommitettua Mgan asemaa ja vallattua sen seuraavana päivänä. Näin oli katkaistu viimeinen Leningradista itään johtava rautatieyhteys. Ennen saartorenkaan sulkeutumista ehdittiin kaupungista evakuoida henkeä, joista lapsia oli sekä Baltian suunnan ja Karjalan suunnan pakolaisia Kaupungin yhteyksien katkettua jäi kaupunkiin vielä yli ihmistä, välitöntä evakuointia jäi odottamaan henkilöä (Seppälä). Elintarvikesäännöstelyä tiukennettiin annetulla uudella päätöksellä, jolloin leipäannoksia vähennettiin 200 grammalla päivässä (Seppälä). Leningradin päivittäinen jauhojen tarve oli vähintään 1081 tonnia (Glantz). Piirityksen alkaminen 8. syyskuuta ja kaupungin suuren, Badajevskin elintarvikevaraston tuhoutuminen saksalaisten ilmapommituksessa 12. syyskuuta aiheuttivat kriisin kaupungin ruokahuollosssa (Glantz). Leningradissa laskettiin olevan viljaa ja jauhoja 35 vuorokauden kulutusta vastaava määrä, suurimoita ja makaroneja oli 30 vuorokauden, 18 lihaa ja lihasäilykkeitä 33 vuorokauden, rasvaa 45 vuorokauden ja sokeria 60 vuorokauden ajaksi. Määrät olivat arvioita. Leningradissa ei ollut käytännöllisesti katsoen lainkaan perunoita, juureksia tai hedelmiä (Seppälä). Stalin lähetti marraskuussa Leningradiin Anastas Mikojanin johtaman Valtion Puolustuskomission ruokahuollon edustajan Dmitri V. Pavlovin. Hänen tehtävänään oli saattaa voimaan ruokien säännöstely- ja säilytysjärjestelmä. Pavlov perustikin ruoka- ja polttoaineiden säännöstelyjärjestelmän, jota hän sen jälkeen johti kaksi vuotta läheisessä yhteistyössä kaupunginhallinnon ja kommunistisen puolueen kanssa. Leningradin puoluesihteerinä toimi Andrei A. Zhdanov. Pavlovin säännöstelyjärjestelmä asetti tiukat, jokaisen sotilaan ja asukkaan sotilaalliseen tehtävään tai työasemaan perustuvat normit. Jo ennen hänen saapumistaan asetettuja leipäannoksia pienennettiin viisi kertaa 2. syyskuun ja 20. marraskuun välisenä aikana. Avaintyöntekijöiden päivittäinen leipäannos oli enää 375 grammaa, insinöörien ja teknisen henkilöstön 250 grammaa sekä toimihenkilöiden, perheenjäsenten ja lasten 125 grammaa. Marraskuun 20. päivän annoskoko säilyi 31. joulukuuta saakka. Tämä oli pienin leipämäärä, joka jaettiin väestölle säännöstelyn aikana. Samana aikana sotilaiden leipäannosta suurrennettiin kolme kertaa; lokakuun 2.päivänä ja 7. ja 20. marraskuuta, joten he saivat marraskuun 20. päivän jälkeen 500 gramman päiväannoksen (Glantz). Leipä valmistetiin ruis- ja kaurajauhon seoksesta, johon oli lisätty kaljan mallasta ja öljykasvin siementen puristekakkuja. Leivän väri muuttui melkein mustaksi ja maku kitkeräksi (Argumenti i Fakti). Myös viljan lesettä käytettiin leivän lisäaineena (Seppälä). Marraskuun 1941 lopulla leipää oli jatkettava selluloosalla. Selluloosaa sekoitetiin leipään %, mutta joskus sitä saattoi olla %:kin. Annoksia pienentämällä ja ja korviketta käyttäen jatkettiin jonkinlaista leivän jakelua puolitoista kuukautta (Platonov s ). Leipäpulan helpottamiseksi kaupungin leipurit lisäsivät leivän valmispainoa suhteessa käytettyyn jauhomäärään siirtymällä avouunileivonnasta vuokaleivontaan. Tämä lisäsi leivän valmispainoa 68 % (Glantz). Leningradin ainoa maahuoltoreitti ensimmäisen ankaran talven aikana oli niin sanottu Laatokan jäätie (Ladozhskaja ledovaja trassa), joka kulki Laatokan poikki. Tämä legendaarinen tie ansaitsi itselleen nimen Elämän tie (Doroga zhizni), koska se oli elintärkeä kaupungin selviämiselle. Ensimmäinen huoltokuorma saapui Leningradiin 23. marraskuuta Päivittäiset kuljetukset nousivat 786 tonniin 23. joulukuuta ja ylittivät ensimmäistä kertaa Lenigradin päivittäisen kulutuksen tason. Kauhea nälänhätä jatkui kuitenkin tammikuun 1942 puolelle. 18. tammikuuta 1942 kuljetukset vihdoin vastasivat rintaman asettamia tavoitteita. Tämä mahdollisti päivittäisten säännöstelyannosten kasvattamisen ja reservien varastoinnin aloittamisen. Kansalaisten ja sotilaiden päivittäiset leipäannokset kaksinkertaistettiin 24. tammikuuta ja jälleen 10. helmikuuta kaikkien henkilöryhmien annokset nousivat. Nyt eturintaman sotilaat saivat 800 grammaa ja selustan huoltoväki 600 grammaa leipää päivässä (Glantz). Helmikuussa 1942 Leningradin siviiliväestön päivittäiset säännöstelyannokset vetivät jo vertoja työläisten muualla Neuvostoliitossa saamille. Leivän jatkaminen lisäaineksilla väheni alle kahteen prosenttiin vuoden 1942 ensimmäisen neljänneksen aikana. Viimeinen elintarvikekuljetus Laatokan jäätiellä tehtiin 24. päivänä huhtikuuta. Kerätyt reservit riittivät väestön ruokkimiseen jäätien sulamisen ja vesikuljetusten alkamisen välisenä aikana (Glantz). Ensimmäisen piiritysvuoden aikana nälänhätään ja vihollistulitukseen kuolleiden määrästä käydään edelleen keskustelua, mutta talven hirvittävyydestä ei voi olla epäilystäkään. Marraskuussa Leningradissa kuoli vähintään , joulukuussa ja tammikuussa peräti ihmistä. Pavlovin mukaan tammi-helmikuussa kuoli ihmistä. Kuolleita ei ehditty hautaamaan. Niitä virui kaduilla ja hautausmailla (Seppälä). Yksittäisistä ja joukkohautauksista vastuussa ollut hautajaissäätiö ei pitänyt tammi-helmikuussa kirjanpitoa hautauksista, mutta maaliskuussa sen kirjoihin vietiin ruumista, huhtikuussa ja toukokuussa (Glantz). Kun talven evakuoinnit Laatokan kautta loppuivat huhtikuussa 1942, Leningradin asukasluku oli pudonnut joulukuun :sta noin :een henkilöön. Arvion mukaan kaupungin siviiliväestöstä kuoli henkeä 1. heinäkuuta 1942 mennessä (Glantz). Nurnbergin oikeudenkäynnissä vuonna 1946 ilmoitettiin, että Leningradissa kuoli nälkään henkeä (Seppälä). Talvi oli piirityksen pahin jakso (Glantz). Uudemman arvion mukaan koko piirityksen aikana kuoli

19 äiti evakuoitiin Leningardista 12. tammikuuta 1942, Jura jäi kotiin, koska hän ei jaksanut kävellä, eikä äiti saanut häntä kelkkaan. Äiti kuoli seuraavana päivänä Vologdan rautatieasemalla, hänen kuolintodistuksessaan lukee: Antonina Mihailovna, neljäkymmentä vuotta. Kuolinsyy: dystrofia. (Dystrofia tarkoittaa puutteellisen tai riittämättömän ravinnon aiheuttamaa sairaustilaa). Glantz kuvaa (s.139) piiritetyn kokemusta leivästä: He leipoivat leivät valtavissa uuneissa. Leivän kuoret pursusivat vuokien reunojen yli ja murenivat. Työntekijät tarjosivat minulle kuoria. Söin, söin ja söin. En muista, paljonko seurauksena haihtuviksi rasvahapoiksi, joilla on sokerien kaltainen energiavaikutus (Cummings). Ruokaan lisättyä, kasveista tai puusta eristettyä, sulamatonta kuitua kutsutaan funktionaaliseksi kuiduksi (U.S.Department of Agriculture). Funktionaalinen kuitu ei juuri sula, eikä fermentoidu haihtuviksi rasvahapoiksi ihmisellä (Cummings). Hedelmissä ja vihanneksissa on sekä liukenemattomia, että liukoisia kuituja. Viljoissa ja etenkin leseissä on pääasiassa liukenemattomia kuituja. Ruoan suositeltavaksi ravintokuitumääräksi esitetään USA:ssa nykyään 14 grammaa 1000 kilokaloria kohden, naisille 25 grammaa vuorokaudessa ja Leningradin piiritys kesti syyskuun 8. päivästä 1941 tammikuun 27. päivään 1944, yhteensä 872 päivää. henkilöä, joista 3 % taistelujen seurauksena ja 97 % itse kaupungissa (Argumenti i Fakti) Leningradin piirityksen kokeneiden kokemuksia on julkaistu useita. Päiväkirjamerkintöjä voi lukea eräänlaisina nälkäsairauden kehittymisen anamneeseina. Adamovits ja Granin kuvaavat viisitoistavuotiaan koulupojan kokemuksia hänen päiväkirjansa perusteella: 7. joulukuuta 1941: Tähän mennessä olen laihtunut kymmenen tai tai viisitoista kiloa, en enempää. Ehkä jopa vähemmän, mikä voi johtua ainoastaan siitä, että juon ylenpalttisesti vettä. Aiemmin minulle riitti puolitoista kupillista teetä aamulla, mutta nykyään kuusikaan ei riitä. 10. joulukuuta 1941:..olen liukumassa kohti nälkäkuolemaa, kohti pöhöttymistä, kohti nesteen kertymistä;. 12. joulukuuta 1941: Sensijaan turvotukseen ja vesipöhöön voi kuolla viikossa, joulukuuta 1941: Äidin terveys on mennyt vain huonompaan suuntaan. Turvotus on nyt noussut jo reisiin. Minun pääni kuhisee täitä. Sekä Iran että minun kasvot ovat hieman pöhöttyneet. 3. tammikuuta 1942: Minä olen pöhöttynyt; jokainen soluni sisältää enemmän vettä kuin pitäisi. Sen seurauksena sisäelintenikin täytyy olla turvonneet. En haluaisi siirtyä paikasta toiseen, en nousta ylös tuoliltani, en mennä minnekään. Kaikki se johtuu ylimääräisestä nesteestä ja ruoan puutteesta. Pelkkää nestettä, nestettä, nestettä! Olen aivan turvoksissa. Viimeinen päiväkirjamerkintä oli tehty 6. tammikuuta Juran nuorempi sisko ja kuorenpalasia söin tuona päivänä luultavasti kokonaisen leivän verran. Illalla olin aivan täynnä. Sinä yönä luulin kuolevani,... Aamulla kaikki oli ohi tuska, kylläisyyden tunne. Tarkastelu Leningradilaisten ravinto talven aikana koostui pääasiallisesti leivästä, johon oli lisätty kuitupitoisia lisäraaka-aineita, kuten maltaita ja leseitä ja öljykasvien puristekakkuja. Lisäksi marraskuun lopusta tammikuulle leivontajauhoja jatkettiin selluloosalla. Ravintokuitu on ruoan pääosin sulamaton osa, joka koostuu kasvien soluseinämän ns. ei-tärkkelystä sisältävistä polysakkarideista ja ligniinistä. Osa kasvin soluseinämän kuidusta on selluloosaa. Se ei sula mahalaukussa, eikä ohutsuolessa, mutta osa siitä fermentoituu paksuolen mikrobitoiminnan miehille 38 grammaa vuorokaudessa. Todellinen saanti on vain 15 grammaa päivässä (U.S.Department of Agriculture). Suomessa päivittäinen ravintokuidun saanti on 22 grammaa ja suositus on grammaa päivässä (Finnravinto 2007). Marraskuun lopulla 1941 Leningradissa 250 gramman leipäannos saattoi sisältää grammaa lisättyä funktionaalista kuitua selluloosan muodossa. Viljan luontaista omaa ravintokuitua oli noin 25 grammaa riippuen lisättyjen kuitupitoisten ainesten, esimerkiksi leseen määrästä. Leipäannoksen kokonaiskuitumäärä oli laskennallisesti noin grammaa, eli noin 2,5 5,0 kertaa nykyistä suositusta suurempi. Leipäannoksesta saatu päivittäinen energiansaanti on ollut, kun otetaan huomioon lisätyn selluloosan energiapitoisuutta laimentava vaikutus, noin kilokaloria. Kokonaiskuidun määrä on ollut noin

20 Leningradin piirityksen lapset tekivät kuolemaa nälästä. Valokuva vuonna Arkistokuva. Дети блокадного Ленинграда умирали от голода. Фото 1942 года. Архивное фото (Argumenti i Fakti: 10 faktov o blokade Leningrada, ) grammaa 1000 kilokaloria kohden, eli 24 kertaa nykyistä suositusta korkeampi. Ravintokuitua koskevan metatutkimuksen mukaan joko liukoisen tai liukenemattoman kuidun lisääminen ruokaan lisää aterianjälkeistä kylläisyyden tuntemusta ja vähentää nälän tunnetta. 14 gramman lisäkuidun määrä vähentää 10 % energiansaantia ja aiheuttaa painonlaskua (Howarth et al). Korkeamman kuitumäärän aiheuttamaa energiansaannin vähentymistä voidaan kompensoida suurentamalla ruoka-annosta. Leningradin piirityksen aikaan tämä ei ollut mahdollista. Korkea ruoan kuitumäärä asettaa myös rajoituksen ruoansulatuskanavan tilan kapasiteetille, heikosti sulavan ja vettä absorboivan massan määrä suolistossa on rajoittava tekijä. Kuitu lisää suolensisäistä massaa, nopeuttaa suolen tyhjentymistä ja heikentää ravinteiden imeytymistä. Kirjallisuudesta ei löydy viitteitä tutkimuksista, joita olisi tehty niin korkeilla ravintokuidun ja funktionaalisen kuidun määrillä, joita Leningradin piirityksen aikana leipäannoksessa oli. Koe-eläimillä suoritetussa kokeessa, jossa ruokaan lisättiin 0 %, 3 %, 6 % ja 9 % selluloosaa, todettiin jokaista lisättyä selluloosaprosenttia kohden 2,2 %:n ruoan sulavuuden heikkeneminen (Burrows). Nälkäsairauden kliininen kuva viittaa kaheksiaan (kuihtuminen) ja dystrofiaan, sekä malnutritioon. Malnutritioon viittaa nesteen kerääntyminen mm raajojen nahanalaiskudokseen ja vatsaonteloon. Tämä tunnetaan tiloissa, joissa esiintyy samanaikaisesti sekä energiavaje, että valkuaisen puute. Veren albumiinitaso laskee ja veren osmoottinen paine vähenee, jonka seurauksena kudosnesteitä kertyy turvotukseksi (ödema). Sairautta kutsutaan äärimmäisessä muodossaan kwashiorkoriksi. Lähteiden tarkempi selvitys voisi tarkentaa nälkäsairauden kliinistä kuvaa ja sen kehittymisen nopeutta. Leningradissa marraskuussa 1941 tehty päätös lisätä leipäviljaan % selluloosaa on todennäköisesti pahentanut nälkäsairauden kehittymistä piiritetyn kaupungin väestössä. Missä määrin selluloosan lisääminen leipään on lisännyt kuolleisuutta vaatisi tarkemman selvityksen. Selluloosaa lisättiin marraskuusta 1941 tammikuulle 1942 noin kuuden viikon ajan. Suurin kuolleisuus näyttää esiintyneen tammi-helmikuussa 1942, perustuen esitettyihin tietoihin arvioiduista kuolintapauksista ja talven ja kevään tulon vaikutuksesta hautaamisiin. Nykyisen ravinto-opillisen tietämyksen valossa samanlaista päätöstä selluloosan lisäämisestä ruokaan vastaavassa tilanteessa tuskin tehtäisiin. Viitteet: Adamovits Ales ja Daniil Granin: Leningradin piiritys, Hämeenlinna Argumenti i Fakti: 10 faktov o blokade Leningrada, Burrows C.F.: Effects of fiber on digestibility and transit time in dogs. J.Nutr. 1982, 112, Cummings J.H.: Cellulose and the human gut, Gut, 1984, 25, Finnravinto 2007, Glantz David M.: 900 Kauhun Päivää, Leningradin piiritys , Jyväskylä Howarth N.C., Saltzman E. and Roberts S.B.: Dietary fiber and weight regulation, Nutr,Rev. 2001, 59 (5): Pavlov Dmitri V.: Leningrad v blockade, Moskova 1961(ref. Seppälä käännetty englanniksi: Adams J.C.: Leningrad 1941-The Blockade, University of Chicago Press 1965). Platonov S.P.: Bitva za Leningrad , Moskova Seppälä Helge: Taistelu Leningradista ja Suomi, Porvoo U.S.Department of Agriculture, Dietary Guidelines for Americans, MUISTATHAN!!! Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous kutsu ohjeineen sivulla 37 Tervetuloa! 20