Helsingin seurakuntayhtymä. Yhteinen kirkkovaltuusto. Kiinteistöasiain info Markku Koskinen. Kiinteistöjohtaja

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä Yhteinen kirkkovaltuusto Kiinteistöasiain info Markku Koskinen Kiinteistöjohtaja

2 Kiinteistöhallinnon strategisten suuntaviivojen kuvaus toimenpiteiden taustoittamiseksi (Yhteisen kirkkovaltuuston info, Markku Koskinen ) Kiinteistöhallinto Hallintoelimissä vuonna 2005 käsitellyn kiinteistöjohtajan laatiman kiinteistöstrategian ja vuonna 2006 vahvistettujen strategian suuntaviivojen jalkauttamista eri osa-alueilla on viety eteenpäin ja esittelyt on aina tehty sijoitusneuvottelukunnan ja TTS-toimikunnan käsittelyn pohjalta. Kiinteistöstrategiassa on edetty nyt kahdeksan strategisen painopistetoiminnon kehittämisen tiellä yhteen sovittaen toimenpiteet ja tavoitteet seurakuntien ja seurakuntayhtymän kokonaisstrategiaan. Visiosta nousevista painopisteistä on johdettu toimenpiteet, joilla saavutetaan tulokset vision tavoitteisiin pääsemiseksi. Kiinteistöhallinnon painopisteiden pohjalta kukin kiinteistötoimiston palveluyksikkö on hahmottanut omat painopisteensä ja niille kehitystoimenpiteet. Näin strategia saadaan siirrettyä operatiiviseksi toiminnaksi ja konkretiaksi kaikissa kiinteistöhallinnon neljän yksikön tehtävissä. (Liite1) Toimitilasalkku = omassa käytössä ja toiminnassa olevat tilat Seurakunnalliset rakennukset Kirkot muodostavat seurakunnallisen kiinteistökannan ytimen. Seurakuntien käytössä oleva tilakanta on strategisen työskentelyn aloittamisen jälkeen supistunut m 2 :stä, vuonna 2005, nykyiseen m 2 :iin eli prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vuoden 2014 vuokranmäärityksen yhteydessä seurakunnat ovat yhteistyössä kiinteistötoimiston kanssa vähentämässä yhteensä n m 2, jolloin käyttöön jää m 2. Näin vähenemä vuodesta 2005 nousee 10 prosenttiin. Kirkkoja on 39, seurakuntataloja ja kappeleita 27 ja lisäksi on lukuisia seurakuntakoteja ja kerhotiloja. Seurakuntien käytössä olevia rakennuksia ja tiloja on korjattu viimeisen 15 vuoden aikana voimakkaasti ja kunto on keskimäärin hyvä. Kirkkojen keskimääräinen nykyhinta (uudishinta vähennettynä kulumakertymällä) oli vuoden 2012 alussa 85,1 % uudishinnasta. Kirkkojen keskinykyhinta pyritään pitämään % kuntoputkessa. Muissa seurakunnallisissa toimitiloissa tyydytään kuntotasossa väliin % ja vuoden 2012 alussa nykyhintaprosentti oli 76,2. Tämän

3 kaltaiset kuntotasot ovat siis näin määritetyn hallitun ylläpitokuntotavoitteen ylärajoja. Nyt on seurakuntarakenteen muutosvaiheen seurauksena lukuisia kirkkojen ja seurakuntatilojen muutoskorjaustarpeita. Kun ne on tehty ja siirrytään käyttötalouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, pudotetaan hallitusti 3-5 % kuntotasoa kuntoputken sisällä investointeja laskelmallisesti vähentäen, kuitenkin siten että yleisötilat pidetään viihtyisinä, turvallisina, terveellisinä ja vaipparakenteet kestävinä sekä tiiviinä. Tulevien vuosikymmenien toiminta- ja kiinteistöjen ylläpito- sekä korjausmahdollisuuksien valossa kiinteistöjen käyttöä kehitetään ja palveluja keskitetään kirkoille. Vajaakäyttöisistä ja peruskorjausvastuuta omaavista kohteista luovutaan viimeistään silloin kun peruskorjausikä tulee vastaan. Uusille asuinalueille hankitaan pieniä monikäyttöisiä toimitiloja vuokraamalla tai asuinrakennusten pohjakerrostilaratkaisuina. Suunnitelmat tehdään aina yhdessä ao. seurakuntien kanssa. Tavoitteena on sopeuttaa kiinteistökanta tulevaisuuden talouskehyksessä palvelemaan seurakunnallista toimintaa. Tilojen toiminnallisia ja teknisiä elinkaaria kartoitetaan ja niiden pohjalta selvitetään, mistä tiloista luovutaan. Tiloista luopumisen yhteydessä pidettävien rakennusten profiloinnin ja toimintojen priorisoinnin avulla pyritään vaikuttavuuden säilymiseen jopa lisäämiseen, vaikka käyttövarat reaalisesti supistuvatkin. Kaupunkirakenteen muuttuessa selvitetään liikenneyhteydet huomioon ottaen uusien toimitilojen ja toimintatapojen tarvetta. Aloitettua luopumisprosessia jatketaan siten, että vuoteen 2030 mennessä luovutaan 25 prosentista vuoden 2005 kiinteistöistä ja uusia toimitiloja hankitaan maksimissaan 3 prosenttia. Samalla luodaan säilytettävien rakennusten vuoteen 2030 ulottuva peruskorjaustarveohjelma. Luopumis-, lisäys- ja harkinta- sekä korjauskartoitus tehdään yhdessä seurakuntien kanssa vähintään kymmenen vuotta eteenpäin. Tavoitteena on saada jäsenyyttä tukeva, viestintään osallistuva optimoitu seurakunnallinen toimintatilakanta, jossa tekniset ja toiminnalliset elinkaaret on yhteen sovitettu ja jolla on pitkäntähtäimen peruskorjausohjelma kuntotaso-ohjauksineen. Leirikeskukset Helsingin seurakuntayhtymällä on kolme ympärivuotista leirikeskusta Korpirauha, Lohiranta ja Kellokosken Juhlatalo. Lisäksi seurakuntayhtymällä on neljä kesäkotia Kivisaari ja Lekholma Helsingissä, Honkalinna Sipoossa sekä Porkkalanniemi Kirkkonummella. Kesäkodit ovat pääsääntöisesti seurakuntien rippikoulujen käytössä. Tuusulassa sijaitseva Tiilikanojan leirikeskus on pienryhmien, mm. seurakuntien aikuis- ja vammaistyön käytössä ollut miehittämätön kohde. Tiilikanojan käytön tarvetta ja tehostamismahdollisuuksia on tutkittu, mutta käyttöaste on jäänyt alhaiseksi. Kun toiminnot voidaan siirtää miehitettyihin kohteisiin, kaavoitetaan kohde asuinkäyttöön ja myydään. Muut keskukset säilytetään ja niitä kehitetään käyttäjien tarpeiden

4 mukaan. Seurakuntien näistä keskuksista saamien leiriaikojen lisäksi käytetään ja tuetaan elinkelpoisia siirtolayhdistyskohteita. Ulkopuolisilta sopimuskumppaneilta hankitaan tilavuoroja vain jos omien kohteiden varauskirjat ovat täynnä. Tavoitteena on tuottaa leirikeskuspalvelut kumppanoituneesti yhteiskäyttöisellä varausjärjestelmällä halliten ja saada kasvanut leirikeskuskapasiteetti optimaaliseen käyttöön etupäässä omien seurakuntien toimintaan. Eli yhteisöllisyyden ja pyhyyden kokemuksen mahdollistavat jäsenyyttä tukevat leirikeskuspalvelut. Hautausmaat Hyväksytyn hautausmaastrategian mukaan nykyiset hautasijat yhdessä reservialueiden kanssa riittävät ainakin 2050-luvulle. Vuoden 2013 aikana päivitetään hautausmaastrategia, jossa tarkistetaan nykyisten hautausmaiden riittävyys ja uusien hautausmaiden perustamistarve. Päivityksen esitöinä laaditaan ajantasaiset hautausmaakaavat korttelikarttoineen ja käyttösuunnitelmineen. Nämä on tarkoitus tuoda hallintoon vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudistettavassa hautausmaastrategiassa tullaan tarkastelemaan nykyisten hautausmaiden rakentamattomien hautakortteleiden jakoa tuhka- ja arkkuhautavaihtoehtoihin sekä uusien hautapaikkojen ja hautasijojen määrällistä jakautumista. Selvityksen kohteeksi otetaan myös käytössä olevien hautakortteleiden hautakierron tehostaminen. Hautakiertoon liittyy palautuvien hautojen uudelleen luovutuksen tapojen määrittely sekä hautojen hoitamattomuuteen puuttuminen seurannan, hoitokehotusten ja hautojen palautumiseen tähtäävien kuulutusmenettelyjen avulla. Hautausmaiden huolto- ja sosiaalitilat saatetaan kuntoon vuoteen 2015 mennessä. Hietaniemen kappelirakennuksen ulkovaipan peruskorjaus toteutetaan vuoteen 2017 mennessä. Häiriöttömän tuhkaustoiminnan turvaamiseksi vuoteen 2015 mennessä hankitaan myös Malmin krematorioon toinen uuni ja rakennetaan Malmin ja Honkanummen krematorioihin varaudutaan rakentamaan ympäristönäkökohdat huomioiva savukaasujen puhdistusjärjestelmä. Vuosaareen suunnitellun uurnahautausmaan perustamisesta ja ajankohdasta päätetään sen jälkeen kun Östersundomin hautausmaahan rajoittuvien maa-alueiden kaavan valmistumisen myötä nähdään Östersundomin hautausmaan laajennusmahdollisuudet. Lisäksi hautausmaaksi on varattu Fastholma, jonka alueen erilaiset hyödyntämisvaihtoehdot ratkaistaan myöhempien vuosikymmenien tarvetta arvioiden. Yhteistyötä hautauspalveluketjussa toimivien kanssa tiivistetään. Siunaus- ja tuhkauskapasiteetin riittävyyttä tarkastellaan pääkaupunkiseudulla. Tulevaisuuden näkyä vasten tarkistetaan hautausprosesseja ja tarjotaan erilaisia hautausvaihtoehtoja kysyntä ennakoiden. Kiinteistösijoitukset Kiinteistösijoitukset ovat pitkään olleet lähes 60 % seurakuntayhtymän sijoitusvarallisuudesta. Kiinteistösijoitusten tuottoa parannetaan ja arvonkehitysmahdollisuuksia hyödynnetään. Osa kiinteistösijoitusvarallisuudesta myydään investointien rahoittamiseksi ja uusien kiinteistösijoitus kehitystoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Näin parannetaan kiinteistökannan kuntotasoa ja

5 kannattavuutta sijoituskohteena. Tuotolla turvataan osaltaan toiminnan ja investointien rahoittamista. Asunnot Seurakuntayhtymällä on jo kauan ollut lähes asuntoa. Nyt vanhaa ja korjausvastuuta sisältävää asuntokantaa on myyty n Näistä saatuja varoja hyödynnetään rakentamalla tontteja. Uutta asuntokantaa osin myydään rakennuskustannusten lisäkatteeksi. Näin parannetaan asuttavuutta ja asuntotoiminnan kannattavuutta. Asuntokannan kehittämisessä otetaan huomioon sosiaalinen ja diakoninen näkökulma. Asunnoista osa on työsuhdeasuntoina ja jatkossakin tarjotaan työntekijöille mahdollisuus työsuhdeasuntoon. Näin pyritään turvaamaan henkilökunnan saanti jatkossakin. Toimisto- ja liiketilat Seurakuntayhtymällä on omistuksessaan m 2 ja hautainhoitorahastolla m 2 ulosvuokrattua toimisto- ja liiketilaa. Nykyinen hyvä vuokrausaste pyritään pitämään korkeana. Vuosittain arvioidaan tuottoa ja arvonkehitystä sekä mahdollisia toimenpiteitä ja niiden vaikutusta arvoihin ja kassavirtoihin. Maaomaisuus Maaomaisuudesta on yhteisen kirkkovaltuuston vahvistama, määrävälein tarkistettava maankäyttösuunnitelma. Se sisältää kaavoituspyrkimykset ja suunnitelmat eri alueille syntyvien tonttien hyödyntämisestä. Keskeisiä kehittämisalueita ovat Vantaan seurakuntayhtymän kanssa yhteisomistuksessa olevat Vantaan Hiekkaharjun ja Rekolan vielä kaavoittamattomat maa-alueet. Vanhastaan Hiekkaharjussa on ensisijaisesti valittu vuokraus- ja Rekolassa myyntivaihtoehto. Maan käyttösuunnitelma päivitetään yhteistyössä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa maaliskuun 2013 loppuun mennessä arvioiden kaavapotentiaalit. Liitteenä 1 esitelmäkalvot, strategisista painopisteistä kiinteistöhallinnossa ja sen palveluyksiköissä Liitteenä 2 esitelmäkalvot, jotka taustoittavat kuntotaso-ohjausta toimitilakannassa. Liitteenä 3 Vantaan yhteisomistusmaiden maankäyttösuunnitelma