1. YLEISIÄ OHJEITA TYÖN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

Transkriptio

1 Energiapuun korjuu maisemanhoitokohteilla 1. YLEISIÄ OHJEITA TYÖN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN Hyödynnä raivauspuu energiaksi Ohjekortissa 1 käsitellään maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämistä sekä maisematekijöiden huomioimista energiapuun korjuussa. Kortti kertoo taustoja ja antaa yleisiä ohjeita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ohjekorteissa 2-6 kerrotaan tarkemmin tienreunametsän, rantametsän, viljelykäytöstä poistuneen pellon ja näkymien avauskohteiden maisemaraivauksista ja energiapuun hyödyntämisestä. Ohjekortissa 7 kerrotaan rahoitusmahdollisuuksista ja jatkohoidosta. taimikon harvennus tienreunametsä monimuotoinen reunavyöhyke nuorenmetsän hoito järven/meren rantametsä luonnonhoito kohde ojanvarsi kasvusto vanha pelto avattu näkymä joen rantametsä Pudasjärven kaupunki Esimerkkejä maisemanhoidollisista raivaus- ja harvennuskohteista. Yhdistämällä pienempiä kohteita isompiin saadaan kustannushyötyä hoitotoimiin ja raivattu puu energiaksi. Luontevan lopputuloksen saamiseksi maisemaa on hyvä tarkkailla laajempana kokonaisuutena ja kauempaa. Kyläalueen maisemanhoito edellyttää maanomistajien yhteistyötä, suunnittelua ja tiedottamista. 1

2 Taimi Mahosenaho Tienvartta hoidettaessa syntynyttä energiapuuta, avartuvaa viljelymaisemaa ja monimuotoista reunavyöhykettä. Miksi maisemanhoitoa ja energiapuun korjuuta kannattaa yhdistää? Hoidetulla maisemalla on myönteisiä vaikutuksia alueen vetovoimaisuuteen niin matkailun, yritystoiminnan kuin asumisviihtyvyydenkannalta. Avoimen ja suljetun maiseman vaihtelut lisäävät maiseman ja luonnon monimuotoisuutta. Kauniita näkymiä aukaistaessa ja harvennettaessa työ viimeistellään viemällä pois raivatut puut, jotka soveltuvat hyvin metsähakkeeksi. Kertyvän puun määrä riippuu kohteesta. Raivatun puun korjaaminen energiapuuksi parantaa useimmiten metsien virkistyskäyttöä ja maisema-arvoja. Hoidettu metsä kasvaa paremmin. Maisemanhoitoyrittäjyys on tänä päivänä yksi mahdollisuus joko omana toimialanaan, liitettynä metsäenergia-alan tai maa- ja metsätalouden yritystoiminnan yhteyteen. 1. Laaja energiapuukohde, esimerkiksi nuoren metsän kunnostus. 2. Tienvarren maisemaharvennus 3. Harvennuskohteita viljelymaisemassa 4. Harvennuskohteita vesistön varrella 5. Viljelykäytöstä poistunut pelto 2

3 Energiapuun korjuusta kustannushyötyä maisemanhoitoon Maisemanhoito ja energiapuun korjuu voidaan yhdistää niin, että ne tukevat toisiaan. Laadukkaasti toteutettu ja ajoissa hoidettu nuoren metsän kunnostus parantaa maisemaa ja metsän kasvua sekä tuottaa samalla raaka-ainetta energian tuotantoon. Pienemmissä maisemaharvennuksissa syntyviä energiapuupinoja voidaan yhdistää isompien kohteiden energiapuuerien kuljetukseen. Näin saadaan kustannushyötyä sekä maisemanhoitoon että energiapuun korjuuseen. Tämä edellyttää kuitenkin sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä että mahdollista koordinoivaa tahoa toteuttamaan hanketta. Hoidettavista kohteista kertyneen energiapuun poiskuljetus helpottaa maisemanhoitoa ja vähentää maisemanhoidon kustannuksia. Suuremmat maisemanhoitokohteet kuten umpeenkasvaneet pellot, laajat ranta-alueet tai tienvarsiharvennukset ja raivaukset pidemmällä matkalla ovat energiapuumääriltään tuottavampia. Kemera-tukea saavaan energiapuupinoon saa laittaa puuta vain kemeratukikelpoisista kohteista. Maisemanhoidossa syntyneiden pinojen ja kasojen yhdistämisestä kuljetuksiin sovitaan erikseen. OHJEITA ENERGIAPUUTA TUOTTAVILLE MAISEMANHOITOKOHTEILLE: Huomioi erityisesti kulkureiteille ja asutukseen näkyvät kohteet. Avaa näkymiä vesistöille, pelloille ja soille. Selvitä luonnonhoitokohteiden tavoitteet ja rajoitteet. Älä harvenna kaavamaisesti. Jätä monilajista ja eri-ikäistä puustoa ja pensastoa sekä lahopuuta. Suosi marjovia ja kukkivia puita. Jätä tarvittavaa suojakasvillisuutta näköesteeksi, maisemavaurioiden korjaamiseksi tai asutuksen suojaksi vilkasliikenteisillä alueilla. Tee hoitotyöt ajallaan. Huomioi alueiden jatkohoito. Taimi Mahosenaho Maiseman hoidosta voi kertyä runsaasti energiapuuta. Varastokasassa merenrantalaitumen raivauksesta kertynyttä pajua. Harvennustiheys ja ajankohta Maisemanhoidollisia harvennuksia suunniteltaessa huomioidaan alueen maaperä ja jatkohoidon mahdollisuus. Karuilla alueilla harvennus voi olla voimakkaampaa. Rehevillä alueilla puusto tulee jättää tiheämmäksi, koska lisääntynyt valo aiheuttaa voimakasta jälkivesontaa. Rehevillä mailla harventaminen olisi parasta tehdä vähitellen useampana vuotena. Näkymiä avattaessa harvennus suoritetaan voimakkaammin, mutta samalla on huomioitava jatkohoidon mahdollisuudet jälkivesomisen estämiseksi. Maisemalaiduntaminen on hyvä jatkohoitokeino vesomisen vähentämiseksi (katso ohjekortti 7). Puunkorjuun ajankohdalla on myös merkitystä maisemaan. Lehdelliseen aikaan tehty korjuu vähentää vesomista, mutta jäätynyt ja lumipeitteinen maa estää vaurioita. Lintujen pesinnän ja poikueiden rauhan vuoksi kevät ja alkukesä eivät ole suositeltavia hoitoaikoja. Esimerkiksi BirdLife Suomi ry suosittelee varoajaksi Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa Mikäli ollaan normaalilla talousmetsäalueella, metsälain 5 mukaan kasvatushakkuun on edistettävä jäävän puuston kasvattamista ja kasvatuskelpoista puustoa on jäätävä riittävästi. Tästä voidaan poiketa metsälain 6 mukaan maisemallisesti tärkeillä alueilla, kun se on ilmoitettu metsänkäyttöilmoituksessa. Jätettävän puuston määriä voi tiedustella metsäkeskuksesta. 3

4 Oikein tehty harvennus Jos latvuskerros säilyy suljettuna, myös vesakonkasvu saadaan hallintaan. Hoitamaton metsä. Runsaan jälkivesonnan voi välttää jättämällä riittävästi varjostavia puita. Liian voimakas harvennus Seurauksena liian runsas jälkivesonta. Leena Lahdenvesi-Korhonen, Taimi Mahosenaho Liian voimakas harventaminen rehevillä mailla voi aiheuttaa runsaan jälkivesomisen. Mikäli aluetta voidaan jatkohoitaa esimerkiksi laiduntamalla, voidaan alue harventaa voimakkaammin. Kuva: Tiemaisema kuuluu kaikille (Mahosenaho, Mäkinen 2003). Luonnon monimuotoisuuden ja muinaismuistokohteiden huomioiminen Metsien hoidossa, energiapuun korjuussa ja maisemallisissa harvennuskohteissa tulee huomioida metsä- ja luonnonsuojelulain, sekä muinaismuistolain suojelemat kohteet. Näiden hoitotoimista kannattaa aina olla yhteydessä metsäkeskukseen ja ELY-keskukseen sekä selvittää ilmoitus- ja lupamenettelyt. Hoito tulee tehdä kohteen ominaisarvoja muuttamatta. Joskus kohteen parasta hoitoa on pelkkä säilyttäminen, joskus suunnitelmallinen hoitaminen. Ohjeita löytyy mm. Hyvän metsänhoidon suosituksista energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2010). Taimi Mahosenaho Tietyt metsäluonnon monimuotoisuuskohteet, kuten lähteiden ympäristöt säilyttävät arvonsa parhaiten, kun niille ei tehdä harventamis- tai muita toimenpiteitä ollenkaan. Kohteilla vältetään myös kulutusta tai kosteusolosuhteiden muuttamista. 4 Taimi Mahosenaho Maatalousmaiseman luonnon monimuotoisuuskohteiden, kuten vanhojen niittyjen ja laidunalueiden ylläpito kaipaa ihmiskättä ja laiduneläimiä ehkäisemään umpeenkasvua. Energiapuuta kertyy eniten alkuraivauksissa. Pitempiaikainen jatkohoito on tärkeää suunnitella jo ennen työn aloittamista.

5 ILMOITUKSET VIRANOMAISILLE: Hakkuista ja erityishakkuista tehdään metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle vähintään 14 päivää ja enintään kaksi vuotta ennen hakkuun aloittamista. Selvitä tarvittaessa kohteen erityisluonne ja hakkuun tarkoitus. Jos havaitaan aiemmin tuntematon kiinteä muinaisjäännös, otetaan yhteyttä Museovirastoon. Muinaismuistolain mukaisen kohteen harvennuksessa, yhteydenotto ei ole välttämätöntä, kunhan ajolinjat valitaan huolellisesti eikä näkyviä rakenteita vahingoiteta. Kohteen yli ei saa ajaa eikä maata muokata. Luonnonsuojelualueeseen, luonnonsuojeluohjelmaan, Natura 2000-verkostoon sisältyvän kohteen tai alueen harventamisesta otetaan yhteys ELY keskuksen luonnonsuojeluyksikköön ja pyydetään kirjallinen ohje menettelytavasta. Maisematyölupa saatetaan tarvita asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueilla, jos niin on määrätty. Hakemus (ilmoitus) tehdään kuntien rakennusvalvontaviranomaisille ja heiltä saa myös lisätietoja. HOIDOSSA HUOMIOITAVIA SÄÄDÖKSIÄ Luonnonsuojelulaki ja Natura 2000 verkosto Jos hanke tai toimenpide kohdistuu luonnonsuojelualueeseen, luonnonsuojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkoston sisältyvälle kohteelle, tulee ennen työn toteuttamista selvittää luonnonsuojelun asettamat ehdot. Suojelualueen rauhoitusmääräykset voivat estää toimenpiteen tai suojelupäätös voi edellyttää riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyttämistä ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä ja valtion mailla Metsähallituksen luontopalveluissa. Siksi asia on vahvistettava kirjallisesti ennen työn aloittamista. Vaikka tietyt luonnonhoitotoimenpiteet, esimerkiksi luonnonniittyjen alkuraivaus, laiduntaminen ja niittäminen ovat usein suojelutavoitteiden mukaisia ja usein edistävät tavoitteiden toteutumista, voivat ne kuitenkin edellyttää suunnitelman hyväksyttämisen. Luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit. Metsälaki Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi: pienvedet kuten purot ja lähteet lähiympäristöineen rotkot, kurut, jyrkänteet alusmetsineen rehevät korvet, lehtolaikut vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla vähäpuustoiset suot, rantaluhdat Metsälakikohde on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen sekä ympäristöstään selvästi erottuva. Metsätalouden ympäristötuella on mahdollisuus korvata metsänomistajalle syntyvää hakkuutulon menetystä. Ympäristötuki maksetaan kokonaisuudessaan sopimuskauden alussa (lisätietoja Suomen metsäkeskuksesta).metsänomistaja voi metsälain 6 :n mukaan halutessaan toteuttaa erityishakkuita, mikäli kohteella on metsän monimuotoisuuden, maiseman tai monikäytön vuoksi erityistä merkitystä. Erityishakkuun tavoitteet ja menetelmät vaihtelevat metsikön sijainnin ja kohteen erityisten monimuotoisuus-, maisema- ja monikäyttöarvojen mukaisesti. Hakkuu voidaan toteuttaa muun muassa valikoivana yksinpuuhakkuuna, tavallista voimakkaampana harvennushakkuuna jne. Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maisematyöluvan tarve on selvitettävä kunnasta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava- tai yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. (MRL 128 ) Muinaismuistolaki Muinaismuistolaki (295/63) rauhoittaa kaikki lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti. Toimintaohjeena on, että jos uudistusalalla hakkuun suunnitteluvaiheessa huomataan tai tiedetään olevan muinaisjäännöksiä tai sellaisiksi epäiltäviäkin kohteita, otetaan yhteyttä Museovirastoon tai lähimmän maakuntamuseon arkeologiin. Suurin osa metsätalouden toimenpiteiden muinaisjäännöksille aiheuttamista vahingoista tapahtuu maanmuokkauksen yhteydessä. Jos uudistusalalla on röykkiöitä, tervahauta tms. pienialainen muinaisjäännös, varminta on jättää kohteen ympäriltä konetyön ulkopuolelle laajempi, maastoa mukaileva alue, jonka pintaa ei rikota. Harvennushakkuu on yleensä muinaisjäännöksen kannalta myönteinen toimenpide. Kun muinaisjäännöstä ympäröivä maisema avartuu, kohde tulee näkyville ja sen säilyttäminen on helpompaa. Lisätietoja museoviraston sivuilta fi/metsanhoito, Hyönteistuholaki Huomioi myös hyönteistuholainsäädännön vaatimukset. Hyönteistuholaki edellyttää mm. peittämään tai kuljettamaan pois energiapuunkorjuusta syntyvät pinot, jos niissä on kuitupuumitat täyttävää mäntyä tai kuusta yli puolet. Mäntypinot on poistettava nykyhetken (huhtikuu 2012) säännösten mukaan 1. heinäkuuta (Lapin ja Oulun läänissä 15.7.) mennessä. Kuusipinot on poistettava 1.8. (Lapin ja Oulun läänissä 15.8.) mennessä. Huomioitavaa on myös luonnonhoidolliseen lahopuuhun liittyvässä hyönteistuhomahdollisuudessa. Hyönteistuholakia ollaan uudistamassa ja ajantasainen tieto löytyy MMM:n sivuilta 5

6 Menetelmät ja laitteet Energiapuuharvennus on mahdollista tehdä metsurikorjuuna tai koneellisena korjuuna. Ennakkoraivaus tiheissä kohteissa parantaa työnjälkeä. Vaativat ja pienet maisemanhoitokohteet soveltuvat metsurityökohteiksi Puut voidaan kerätä kokopuuna tai karsittuna rankana. Integroidussa korjuussa ainespuu ja energiapuu erotellaan korjuun yhteydessä. Korjuujälkeen on aina maisemakohteissa kiinnitettävä erityistä huomiota Työmaasuunnittelu Maarit Satomaa Pienialaisia maisemanhoitotöitä voidaan tehdä kyläyhteisöjen järjestämillä talkoilla tai maanomistajat tekevät toimia yhteisen suunnitelman mukaisesti. Työmaasuunnittelulla edistetään korjuun kannattavuutta, korjuun laatua ja suunnitellaan kuinka maisematekijät tulevat huomioiduksi. Suunnittelu on tärkeä osa korjuujäljen laadun edistämisessä. Korjuun ja kuljetuksen aiheuttamat juuristo- ja runkovauriot aiheuttavat merkittäviä kasvutappioita metsänomistajalle sekä rumentavat maisemaa. Ajourien tulee olla korjuun kannalta toimivia, sekä maastonpiirteitä luontevasti myötäileviä. Koneiden painumista voi vähentää vahvistamalla koneiden ajouria, käyttämällä teloja tai suurempaa rengaskokoa ja vähentämällä rengaspainetta. Kuorman kokoa voi tarvittaessa pienentää. Kantavuudeltaan pehmeät tai eroosioherkät maat tulee korjata roudan aikaan. Lumipeite suojaa pintakasvillisuutta. OHJEITA TYÖMAALLE Tanja Lepistö Koneellinen korjuu sopii usein laajoille maisemanhoitokohteille, kuten vanhoille pelloille, ja joihinkin tienvarsimetsiin. Pyri laadukkaaseen lopputulokseen. Vältä vaurioita aluskasvillisuudelle. Tee helposti vaurioituvat kohteet maan ollessa roudassa. Älä vaurioita jäävää puustoa. Säästä maisemapuita ja maisema puuryhmiä. Älä karsi alaoksia. Huomioi metsä- ja luonnonsuojelu- sekä muinaismuistolain suojelemat kohteet. Säästä laho- ja maapuita. Huomioi luonnon monimuotoisuus, harvi- naisten lajien elinympäristöt ja lintujen pe sintäajat. Muista tehdä metsänkäyttöilmoitus. 6 Aili Jussila Raskaat korjuukoneet voivat jättää pehmeään maastoon pysyvät jäljet varsinkin, jos työ on tehty sulan maan ja sateiden aikana.

7 Ennen Jälkeen Tanja Lepistö Näkyvillä paikoilla laadukkaasti toteutetut nuorenmetsän- ja taimikonhoitokohteet voivat kaunistaa sekä maisemaa että tuottaa energiapuuta. Ajourien suuntaaminen viistosti tiehen nähden pehmentää näkymää. Energiapuun varastointi Vaikka varastointi onkin määräaikainen toimenpide, se on hyvä suunnitella maisemaan sopivaksi. Joskus energiapuu voidaan kuljettaa heti harvennuksen jälkeen sopiville varastopaikoille. Pääperiaatteena on avoin, ilmava ja lämmin paikka, jossa energiapuuvarasto kuivuu hyvin ja on myös helposti noudettavissa. Avoimelle paikalle tehty varastointipaikka kuitenkin näkyy kauas. Maisemallisesti tärkeille paikoille, kuten kyläkeskusten peltoaukeille ja korkeille aavoille paikoille, ei energiapuupinoja suositella. Näiltä alueilta varastoitava puutavara olisi suositeltavaa kuljettaa tuoreena muualle varastoitavaksi. Kesällä hakatun puun voi kuivattaa myös hakkuualueella kourakasoissa. Kourakasat tulee sijoittaa irti maasta kantojen tai lomittain toisten kasojen päälle. Palstalla kuivatun puun voi normaalina kesänä hakettaa välittömästi pinoon ajon jälkeen, jolloin varastointiaika lyhenee merkittävästi. Maarit Satomaa Siisti varasto ei häiritse maisemassa. Varaston tulee olla siisti. Mikäli käytetään peitettä, se tulee kiinnittää huolellisesti jotta se pysyy ehjänä ja paikoillaan. Haketuksen jälkeen varastopaikka tulee siistiä. Varastopaikka on avoin tila, joka pensoittuu helposti jälkeenpäin. Tanja Lepistö Energiapuupinot on sijoitettu hyvin maisemaan sopivaksi pienen metsikön yhteyteen. 7

8 Harvennuksessa on tavoitteena jättää lopputulokseksi monikerroksellista ja monilajista kasvillisuutta. Lisätietoa ja hyviä linkkejä: Metsähallituksen metsätalouden ympäristö-opas ajankohtaista julkaisut julkaisusarjat Laatuhakkeen tuotanto-opas Kestävä metsäenergia Virtuaalinen metsäkoulu maisemanhoito metsakoulu maisema e-julkaisut Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen verkkojulkaisut Luonnonhoito, vesiensuojelu ja muinaisjäännökset energiapuun korjuussa mhkortisto Talousmetsien maisemanhoito metsaverkko Metsäverkko Wiki - Energiapuu maisemanhoito energiapuu Kestävän metsätalouden rahoitustuki 2011 (Kemera) valtion_tuetyksityismetsataloudelle Seuraavat oppaat myös täältä: Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset Energiapuun mittausopas Talousmetsien luonnonhoito - Metsäammattilaisen käsikirja Maatalouden ympäristötuki: viljelijätuet maatalouden ympäristötuki YmpäristöAgro Tekstit: Aili Jussila, Taimi Mahosenaho ja Maarit Satomaa, Maa- ja kotitalousnaiset/proagria Oulu, Bioenergian Edelläkävijät hanke, jota hallinnoi Suomen metsäkeskus ja jonka rahoitti Maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus Piirrokset: MA-Arkkitehdit Korttisarjassa: 1. Yleisiä ohjeita työn suunnitteluun ja toteuttamiseen, 2. Näkymien avaus, 3. Tienreunametsä, 8 4. Joenranta, 5. Meren- ja järvenranta, 6. Viljelykäytöstä poistunut pelto, 7. Rahoitusmahdollisuudet