Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus
|
|
- Maarit Hyttinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus Leena Alanen Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus NÄKYMÄTÖN NÄKYVÄKSI Varhaiskasvatustutkimuksen kansallinen kutsuseminaari Helsinki
2 Varhaiskasvatus tieteenalana Varhaiskasvatus(tiede) - itsenäinen tieteenala? Monitieteisyys Tieteidenvälinen kommunikaatio Varhaiskasvatustutkimuksen neljä perspektiiviä -> Lasten ihmisoikeuksien perspektiivi varhaiskasvatustutkimuksen (ja -työn) tieteelliseksi (ja eettiseksi) perustaksi 2
3 Tiede/tutkimus yhteiskunnallisena ilmiönä Varhaiskasvatustutkimuksen yhteiskunnallinen konteksti = sen kehittämisen/kehityksen konteksti kehitysehdot? kehityspotentiaalit? 3
4 Varhaiskasvatus Termi viittaa 1) käytännön kasvatustoimintaan; 2) oppiaineeseen; 3) tutkimusalueeseen. Onko se myös myös tieteenala? Varhaiskasvatustiede? 4
5 1) Varhaiskasvatus käytännön kasvatustoimintana termi tuli Suomessa käyttöön vasta 1970-luvulla (Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuskomitea 1974) kansainvälinen esikuva (Early Childhood Education) liitti päivähoitotoiminnan pedagogiikkaan viittasi pienten lasten kasvattamiseen aluksi varhaiskasvatus = julkisen palvelujärjestelmän tuottama ammatillinen kasvatus- ja opetustyö rajasi pois kotikasvatuksen sekä muissa julkisissa instituutioissa tapahtuvan kasvatustoiminnan vähitellen yleistynyt kattamaan koko pikkulapsipedagogiikan kentän 5
6 2) Varhaiskasvatus oppiaineena oppiaineeksi varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutuskomitean mietinnön jälkeen keskiasteen lastentarhanopettajakoulutukset vakiinnuttivat termin käytön 1970-luvulla: uusi pääaine, johon sulautettiin aiempia oppiaineita: lastentarhaoppi, lastentarhatyön metodiikka myös lastenhoitaja-, päivähoitaja- ja sosiaalikasvattajakoulutuksiin koulutuksen sijoittaminen keskiasteen koulutusyksiköihin ehkäisi alan tutkimuksen viriämisen 6
7 3) Varhaiskasvatus tutkimusalueena termi juurtui hitaasti kasvatustieteelliseen keskusteluun ja tutkimukseen Kasvatustieteen käsitteistö (1983; toim. Sirkka Hirsjärvi): ei mainintaa Annika Takala (1984): Mitä varhaiskasvatus on? Tutkimusalueena varhaiskasvatus ei missään tapauksessa ole itsenäinen tieteenala. Sitä voi luonnehtia enemmän tai vähemmän systemaattiseksi tietovarastoksi, joka rakentuu sen myötä, että tutkimuksen keinoin etsitään vastauksia kysymyksiin varhaiskasvatuksen päämääristä ja keinoista. 7
8 Syitä muutoksen hitaudelle kasvatustieteen ekspansio ja 1980-luvuilla (laitoksia, professuureja) varhaiskasvatus ei osallisena E. Lahdes Varhaiskasvatus ja kasvatustiede: Merkille pantavaa on kuitenkin varhaiskasvatuksen tutkijoiden miltei täydellinen puuttuminen tuosta joukosta. Selitys on historiallinen: kasvatustiede on ollut perinteisesti sitoutunut koululaitoksen tutkimiseen. Opettajankoulutuslaki v lisäsi virkoja peruskoulun ja lukion opettajain kouluttamista varten. Kun lastentarhanopettajain koulutus ei ollut akateemista ei edes korkeakouluissa tapahtuva lastentarhanopettajakoulutus varhaiskasvatus ei saanut tutkijanvirkoja. Koska etenkin professorikunnalla on ratkaiseva merkitys korkeakoulujen tutkimukselle, on varhaiskasvatuksen tutkimuksen suhteellinen vähyys ymmärrettävä. 8
9 3) Varhaiskasvatus tutkimusalueena (jatk.) Lastentarhanopettajakoulutuksen yliopistollistaminen (1995) varhaiskasvatuksesta kasvatustieteen osa-alue kasvatustieteellisiin tiedekuntiin professuureja, joiden erityisalueena varhaiskasvatus mutta paikka kasvatustieteiden sisällä edelleen (2000- luvulla) epämääräinen ja epävarma 9
10 Varhaiskasvatus(tiede) 2000-luvulla Vakiintuneen tavan mukaan voidaan selkeästi erottaa ainakin kolme melko itsellistä kasvatusta tutkivaa tiedettä. Ne ovat (yleinen) kasvatustiede, erityispedagogiikka ja aikuiskasvatustiede. Kullakin niistä on oma erityinen tieteiden väliseen työnjakoon kytkeytyvä syntyhistoriansa. Varsinaisten kasvatustieteiden lisäksi on toki useita itsellisyyteen pyrkiviä tieteenaloja kuten varhaiskasvatus. (Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY, s. 56) 10
11 Varhaiskasvatus: itsellinen tieteenala? tieteenala: (scientific) discipline (Virtuaalinen MOT Englanti 4.8 sanakirja) 1 discipline ['dɪsɪplɪn] s 1 [itse]kuri, järjestys 2 kuritus, kurinpito 3 harjoitus, harjoittelu 4 opinala, tieteenala 2 discipline ['dɪsəplɪn] v tr 1 rangaista, kurittaa 2 harjoittaa, totuttaa (jhk kurinalaiseen toimintaan) 1800-luvulla alkanut kehitys: tieteenalasta tieteen rakenteellinen perusyksikkö aluksi vain arkistointifunktio : disipliiniin tallennettiin löydetty tieto vasta myöhemmin: disipliinistä aktiivinen tiedontuotannon järjestelmä 11
12 Miten tieteenala syntyy tiedontuotannon erikoistuminen keskittyminen suhteellisen pieneen tieteellisen toiminnan alueeseen spesialisoitumista tukeva sosiaalinen ympäristö roolien eriytyminen tutkijan ammattiroolin institutionalisoituminen mahdollistui vain koulutusympäristöissä korkeimman koulutuksen instituutiot: yliopisto (Saksa, 1800-luvun alkupuoliskolla) koulutusorganisaatioiden sisäinen kasvu, kouultusorganisaatioiden määrän kasvu ja keskinäinen vuorovaikutus yliopistojen järjestelmä = tieteen tuotantoprosessin uudelleenorganisoituminen 12
13 Tieteenala = tiedeyhteisö kommunikaatioyhteisö vuorovaikutuksen voimistuminen yhteisön sisällä jaetun kokemuksen pohjalta arvojen yhteisyys jaettu suuntautuminen niihin ongelmiin, jotka konstituoivat ko. disipliinin tiede on yhteisöllistä : rakentuu yhteisölle tieteenalayhteisön episteeminen voima Thomas Kuhn: normaalitiede, tieteen eteneminen paradigmakriisien kautta tiedeyhteisöllä oma kommunikaatiojärjestelmänsä tieteellinen julkaisu tieteellisen kommunikaation tärkein muoto 13
14 Tutkimustoiminta disipliinin perustana tutkimus (research): tieteen tuotantoprosessin imperatiivi tutkimuksen merkitys (tehtävä) muuttui: aiemmin: tiedon säilyttäminen ja sen kasvattaminen jatkuvana prosessina lisääntyvästi: aiemmin totena pidetyn tietokokoelman kyseenalaistaminen -> tutkimuksen metodina systemaattinen kyseenalaistaminen tieteellinen/tutkijoiden kommunikointi nojaa tutkimukselle tässä merkityksessä = tieteenalat vakiintuivat tutkimusdisipliineiksi, jotka perustuvat jatkuvaan uuden tiedon tuotantoon 14
15 Moderni tiede (tiede järjestelmänä) tieteenalojen kasvava eriytyminen, mutta myös keskinäiset yhteydet ja kommunikointi tieteen moderni järjestelmä ( ~ innovatiivinen sosiaalinen struktuuri) jokaisen tieteenalan sisäinen kasvuympäristö, jossa tieteenalojen kesken keskinäistä kilpailua toistensa kommentointia ideoiden, metodien, käsitteiden tarjontaa konfikteja provokaatioita inspiroitumista 15
16 Tieteen/tiedejärjestelmän dynaamisuus jokaisen tieteenala sisältää intellektuaalisella urallaan 1) normaalitiedettä (Kuhn), so. tieteenalalle muodostuva traditio, joka näyttää tarjoavan ratkaisujen perusmallit tieteenalalla asetettuihin ongelmiin, ja 2) interdisiplinaarisuutta, joka nousee keskinäisistä konflikteista, provokaatioista ja inspiraatiosta. tieteenalojen rajojen jatkuvat siirtymät, muutokset tiedejärjestelmän ei-hierarkkisuus ja avoimuus uusille tieteenalamuodostumille syntyy uusia tieteenaloja ja vanhoista voi tulla epäaktiivisia (ainakin kommunikaatiojärjestelminä) tiedeyhteisön globalisoituminen (vs. kansalliset yhteisöt) 16
17 Säilyvätkö tieteenalat? Johtaako tieteenalojen jatkuva differentioituminen tieteenalojen ja siten tieteen disiplinaarisen rakenteen hajoamiseen? Argumentteja tieteenalojen säilymisen puolesta: tieteenalojen väliin syntyvä uusi kenttä alkaa yleensä rakentua tieteenalaksi (kulkemalla samaa reittiä) interdisiplinaarisuus ja transdisiplinaarisuus eivät siten ole ristiriidassa tieteen disiplinaarisen rakenteen kanssa, ne toimivat tapoina siirtää tietoa ja innovaatioita tiedejärjestelmän sisällä lisäksi tieteenalan ja tieteenulkoisen toimintaympäristön suhteet -> tieteenalan kehitys 17
18 Varhaiskasvatustiede tieteenalana: haasteita ja kysymyksiä Varhaiskasvatuksen esitieteellinen ura tieteenalan syntymisen perustana (pikkulapsi)pedagogiikka Rousseau, Fröbel -> kategorioita varhaislapsuuden ja varhaiskasvatuksen kohteen käsittämiseksi varhaiskasvatustieteen nykykategoriat? varhaiskasvatustutkimuksen käsitteellinen kompetenssi? Jos varhaiskasvatustiede ja -tutkimus jättäytyy eriytyneeksi tieteenalaksi (esim. kasvatustieteiden sisään) kohteenaan pedagogiikka eri varhaiskasvatusinstituutioiden piirissä, ja päätehtävänään tutkimustiedon tuottaminen päiväkoti- ja kotikasvatuksesta poliittisten ja hallinnollisten päätöksentekoinstituutioiden (ja koulutuksen) käyttöön, niin se rajaa omat kehitysedellytyksenä hyvin ahtaiksi (Peukert 1999). 18
19 Haasteita, kysymyksiä ja johtopäätöksiä Jos varhaiskasvatustutkimuksessa varhaiskasvatustyön ja -instituutioiden tilan ja niiden kehittämisen kysymyksiä ei liitetä (myös teoreettisesti) siihen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehykseen, jossa ne ovat syntyneet, niin tutkimuksen tuottama tieto peilaa nykyisissä varhaiskasvatusinstituutioissa vallitsevia asetelmia (esim. sukupuolten työnjako, yksityisen ja julkisen erillisyys, lapset/aikuiset -ero ja -vastakkaisuus ) <-> tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus 19
20 Tulevaisuussuuntautunut varhaiskasvatustutkimus: johtopäätöksiä Kehittyäkseen varhaiskasvatustieteen tulee rakentaa itselleen vahvat kommunikaatio- ja yhteistyösuhteet yli tieteenalarajojen -> monitieteinen tutkijayhteisö. Lisäksi kehittyäkseen varhaiskasvatustieteen tulee analysoida ja kriittisesti reflektoida niitä käsitteellisiä kehyksiä, jotka ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat (ns. kehittyneissä maissa) varhaislapsuutta ja -kasvatusta koskevan päätöksenteon poliittisiin ja hallinnollisiin perusteluihin, varhaislapsuuden yhteiskunnallisiin järjestelyihin (mm. lapsiperheiden palvelut, julkiset varhaiskasvatuspalvelut, interventiot), koulutuksen ja tutkimuksen sisältöihin varhaiskasvatuksen käytäntöihin (päivähoito, jne.) 20
21 Varhaiskasvatuksen teorian, tutkimuksen ja politiikan neljä ydinperspektiiviä (Woodhead 2006) 1. (Psykologinen) kehitysperspektiivi kasvu, kehitysvaiheet, tarpeet 2. Poliittis-taloudellinen perspektiivi lapset kansakunnan inhimillisenä pääomana, joiden tuottoa optimoidaan 3. Sosio-kulttuurinen perspektiivi lapsuus yhteiskunnallisesti tuotettuna ( konstruoituna ) statuksena 4. Ihmisoikeusperspektiivi lasten (ihmis)oikeudet arvokkuus, oikeus ja kyvykkyys myötävaikuttaa omaan kasvuun ja kehitykseen, toimijoina ja osallistujina Työväline tutkijakeskusteluun varhaiskasvatustieteen sisällä ja tieteidenvälisesti: varhaiskasvatustutkimuksen analysointiin ja arviointiin varhaiskasvatustutkimuksen monitieteiseksi rikastamiseksi varhaiskasvatustutkimuksen yhteiskunnallisen ja tieteellisen relevanssin lisäämiksi 21
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotINFORMAATIOALAT JA TYÖN TULEVAISUUS
Johdanto: INFORMAATIOALAT JA TYÖN TULEVAISUUS Frans Mäyrä SIS, Tampereen yliopisto TEKNOLOGIAA JA IHMISTIETEITÄ 1960-luvulta lähtien tieteidenvälisyys ja monitieteisyys on saanut yhä enemmän jalansijaa
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotVerkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska
Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä
LisätiedotVuorovaikutteisen tutkimuksen. haasteet ja mahdollisuudet
Vuorovaikutteisen tutkimuksen haasteet ja mahdollisuudet Kaisa Korhonen-Kurki STN ohjelmajohtaja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti, HELSUS 1 Käsitteitä Vuorovaikuitteinen tutkimus - tutkimuksen
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO
ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotLUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotLAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA
LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA Professori Timo Harrikari Tampereen yliopisto Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 LAPSEN OIKEUKSIEN HUOMIOIMINEN RIKOSSEURAAMUSALALLA
LisätiedotPsykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen
Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö EFPP 30.9.2011 Helsinki Jukka Aaltonen Yliopistolaki 2 Tehtävät Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
LisätiedotHuippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Huippuosaaminen ja yrittäjyys Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimus liittyy Talouselämää, koulutusta ja työpaikkoja koskevaan murrokseen (yksilön vastuu ja valinnat)
LisätiedotYliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI
Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat
LisätiedotYliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tytti Yli-Viikari Ylijohtaja Valtiontalouden tarkastusvirasto 15.04.2015 Elämme uudessa toimintaympäristössä Digitalisaatio, ICT sekä sen osana big data ja avoin
LisätiedotErno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus
Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen
LisätiedotUudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena
Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotKorvaavuustaulukot Valtio-oppi
Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotOPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna
OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksen opintosuunnan opiskelijoille kasvatustieteen maisteriohjelmassa Opintojen jakautuminen periodeihin lukuvuonna 2019-2020 KASVATUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO (Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotJohdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017
Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotKirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)
Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016
LisätiedotVammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotUutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!
Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!! Elina Ikonen YTM, sosiaalityöntekijä, opettaja Jatko-opiskelija (Itä-Suomen yliopisto) Väitöskirja koskien suomalaista
LisätiedotKehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotKoulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen
Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Pitkään käynnissä olleet kehityskulut ovat tiivistyneet Yliopisto mielletään globaalin tietoyhteiskunnan ydininstituutioksi,
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotEnemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA)
Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua olemmeko oikealla tiellä? Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Petra Kouvonen, VTT, Ohjelmajohtaja, asiamies Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotTulevaisuuteen suuntaava varhaiskasvatustiede
Kasvatus & Aika 11(3) 2017, 60 69 Tulevaisuuteen suuntaava varhaiskasvatustiede Aluksi Raija Raittila, Tarja Liinamaa & Leila Tuominiemi Uusien tieteenalojen syntyminen on modernin tieteen pysyvä piirre.
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET
PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotJaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi
Jaettu johtajuus -jaettua tietoisuutta, vastuuta ja toimintaa Varhaiskasvatuksen VII Johtajuusfoorumi Johanna Heikka Tampereen yliopisto ja Macquarie University Käsitteen täsmentäminen Varhaiskasvatuksessa
LisätiedotLASTENTARHANOPETTAJIEN KOULUTUKSEN UUDET HAASTEET
Anneli Niikko Lastentarhanopettajien koulutuksen uudet haasteet Suomalaisella lastentarhanopettajakoulutuksella on yli sadan vuoden perinteet. Koulutus on ollut keskeinen väylä pätevöittää varhaiskasvatuksen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotNuorten näkymätön kansalaisuus?
Nuorten näkymätön kansalaisuus? Miten niin? nro 1: Nuoruushan on kaikkialla, koko mediakulttuuri ihannoi nuoruutta, kaikki haluavat olla nuoria juuri tässä ajassamme Miten niin? nro 2: lapset ja nuorethan
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotLuonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj
Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA
KASVATUSTIEDE KTL_8618 Ka1 Johdatus kasvatustieteisiin KTL_3320 Ka4 Kasvatus- ja koulutussosiologia Sivuaineopiskelijat KTL_0014 Ka5 Perusopintojen lopputentti KTL_4022 Kc1 Kasvatuksen historia KTL_0005
LisätiedotSuhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio
Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotMonitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY
Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa
Lisätiedot7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi
Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN LAITOKSEN KIRJATENTIT LUKUVUONNA Tiedekunnan tentit maanantaisin klo
KASVATUSTIEDE KTL_8618 Ka1 Johdatus kasvatustieteisiin KTL_3320 Ka4 Kasvatus- ja koulutussosiologia Sivuaineopiskelijat KTL_0014 Ka5 Perusopintojen lopputentti KTL_4022 Kc1 Kasvatuksen historia KTL_0005
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotOPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015
Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk
LisätiedotJulkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen
Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen Jyrki Hakapää johtava tiedeasiantuntija 1 FOR EXELLENCE IN SCIENCE Miksi avoin saatavuus? Avoin saatavuus -termi korostaa strategista pyrkimystä turvata tutkimustulosten
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotTieteellistä viestintää monitieteisesti
Tieteellistä viestintää monitieteisesti Kielikeskuspäivät 30. 31.5.2017 Päivi Torvelainen, lehtori paivi.torvelainen@jyu.fi Teija Lukkari, yliopistonopettaja teija.lukkari@jyu.fi XYHK001 Kasvatusalan vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatuksen 10.johtajuusseminaari / Tarto Tulevaisuuteen johtaminen haasteita varhaiskasvatuksen johtamiselle ja opettajuudelle KT, opetusneuvos
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite b Pekka Matilainen ERITYISKASVATUKSEN HISTORIA VAMMAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN ENNEN 1800-LUKUA Vammaisten lasten surmaaminen Vammaisten vainoaminen
LisätiedotHakijoista ensikertalaisia yht. yht.
Hakukohde Akvaattiset tieteet, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v): Jyväskylän yliopisto, Matemaattisluonnontieteellinen Biologian ala, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian
LisätiedotLAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ
LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ Kohden lapsi- ja perhemyönteistä Suomea Jouni Välijärvi, professori Jyväskylän yliopisto Eteläisen Suomen LAPE-akatemia Lahti 24.5.2019 Visio: kansallinen lapsistrategia
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotMaailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa
Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Globaalikasvatuksellinen iltapäivä Turussa 12.10.2011 Jari Kivistö, Innoline Group Maailmankansalainen?
LisätiedotSisällys. Suomen Varhaiskasvatus ry... 2. Esipuhe... 3. Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala. Juhlamosaiikkia...
Sisällys Suomen Varhaiskasvatus ry... 2 Esipuhe... 3 Lapsen äänen priimusmoottori, Leena Turja... 8 Eeva Hujala Juhlamosaiikkia... 12 Pedagogisia näkökulmia lasten osallisuuden tukemiseen varhaiskasvatuksessa..
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotTusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos
Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,
LisätiedotJaana Saarinen RAPORTTI Muistion liite 1 Jyväskylän yliopisto
Jaana Saarinen RAPORTTI Muistion liite 1 Jyväskylän yliopisto 30.11.2005 Vuosina 1994 2004 julkaistujen kasvatustieteellisen alan väitöskirjojen analyysia Kasvatustieteellisen alan tutkimuksesta voidaan
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotMiltä maailma näyttää?
Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotKasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto
Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen
LisätiedotKasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne
Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten
LisätiedotVarhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL LASSO-tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto,
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
Lisätiedot