KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2017 1

Transkriptio

1 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Aika klo 17:00-21:20 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 126 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 127 Merenojan yhtenäiskoulun ja lukion rakennushankkeen hyväksyminen 128 Kalajoen kaupungin hankintaohje Kalajoen Eläkeläiset ry:n avustusanomus "Tähtelän" rakennuksen kunnostamiseen 130 MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / LVI-Kivelä Oy MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / Tapio Marko ja Tuija MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / Isopahkala Juho Esitykset myönnettävistä kunniamerkeistä Evästykset yhtiökokous edustajille Hyvinvointipalveluiden täyttöluvat Tiedoksi saatettavat asiat Rakennustarkastajan irtisanoutumisen hyväksyminen Rakennustarkastajan viran täyttäminen

2 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ OSALLISTUJAT Tehtävä LÄSNÄ Myllylä Raili puheenjohtaja Alho Sirkka jäsen Niemelä Kullervo jäsen Pahkala Eija jäsen Rahja Mikko jäsen Saari Hanna jäsen Untinen Jorma jäsen Hänninen Sami varajäsen Kinare Eero varajäsen Märsylä Pekka valt.pj Heikkilä Miika valt. I vpj Arvo Jouko valt. II vpj Tilus Riitta A. valt. III vpj Puoskari Jukka kaupunginjohtaja Saari-Somero Mari henkilöstöjohtaja Lisätiedot POISSA Puusaari Alpo varapj Tuliniemi Juha jäsen MUU Männistö Pirjo talousjohtaja klo :20 Nivala Juha sivistyslautakunnan klo puheenjohtaja Saksholm Riku rehtori klo Mäki-Leppilampi Anne hyvinvointipalvelujohtaja klo Siirilä Esa kehityspäällikkö klo Himanka Miia elinkeinojohtaja klo Raiman Marko tekninen johtaja klo LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KÄSITELLYT ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Raili Myllylä Puheenjohtaja Mari Saari-Somero Pöytäkirjanpitäjä

3 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eero Kinare ja Jorma Untinen. Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Kalajoki Allekirjoitukset Eero Kinare Jorma Untinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Toimistosihteeri Minna Roiko

4 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista 32/03.00/2017 Khall (Valmistelija: elinkeinojohtaja Miia Himanka) Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Kalajoen kaupungilta lausuntoa luon nok ses ta hallituksen esitykseksi laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvu pal ve luis ta. Lakiesitys on perusteluiltaan joiltakin osin vielä kes ken eräinen ja se täydentyy lausuntovaiheen jälkeen. Aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen uudistus koskee työ- ja elinkei no mi nis te riön hallinnonalaa laajasti ja kaikilla hallinnon tasoilla. Alue kehit tä mis jär jes tel män uudistamisen tavoitteena on kestävän talouskasvun, aluei den kehittämisen sekä työllisyyden, työllistämisen ja yritysten toi minta edel ly tys ten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden jär jes tä mien palvelujen avulla. Kasvupalvelujen uudistamisen tavoitteena on ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoima- ja yrityspalvelujen ko koa minen kasvupalveluiksi. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään eriyttämällä kasvupalveluiden jär jestä mi nen ja tuottaminen sekä viemällä tuottamistehtävät markkinoille. Alueke hit tä mi seen ja kasvupalveluihin liittyvät nykyiset lait uudistetaan vas taamaan uutta toimintamallia ja hallintojärjestelmää. Normeja puretaan ja sää dök set uudistetaan siten, että ne mahdollistavat kestävän kasvun parhaal la mahdollisella tavalla. Kuntapuolen näkökulmasta lakiluonnoksessa tulisi rajautua vain nykyisten TE-toi mis ton ja ELY-keskuksen tuottamien yrityspalvelujen muuttamiseen mark ki na eh toi sek si kasvupalveluksi, eikä rajoittaa kuntien harjoittamaa elin voi ma teh tä vää, elinkeinopolitiikkaa eikä näihin kuuluvia ja jo nykyisin kun tien tai kunnallisten kehittämisyhtiöiden tuottamia yrityspalveluja. Samal la on huolehdittava, että saumaton rajapinta ja katkeamaton pal ve luket ju syntyy kuntien yleisen toimivallan puitteissa järjestettävän elin kei notoi men ja yrityspalvelujen sekä maakunnallisten ja valtakunnallisten kas vupal ve lu jen välille. Lausunto on toimitettava klo mennessä sähköisen ky selyn kautta. Esityslistan oheismateriaalina ovat lausuntopyyntö, Oulun Eteläisen seu tukun tien yh tei ses ti valmistelema lausuntoluonnos lakiesityksestä sekä alusta vas ti täy den net ty Kalajoen kaupungin vastaus lausuntokyselyyn. Elinkeinojohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy liitteen mukaisen lausunnon. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy elinkeinojohtajan esityksen.

5 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Liitteet 1 Kalajoen kaupungin lausunto lakiehdotukseen aluekehittämisestä ja kasvupalveluista / Kh

6 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Merenojan yhtenäiskoulun ja lukion rakennushankkeen hyväksyminen 212/ /2016 Khall (Valmistelija: talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo) Kaupunginvaltuusto on ( 66) hyväksynyt Merenojan yh te näiskou lun ja lukion laajennuksen rakentamisen suunnitelman ja kus tan nus arvion, päätöksen mukaisesti 1. Rakentaminen toteutetaan, rakennuspiirustukset laaditaan ja täs menne tään arkkitehti Esa Säkkisen laatiman luonnoksen poh jal ta. Ope tusti lo jen uudisrakentamiseen varataan e rahoitus ja nykyisten ti lo jen laajennukseen ja pe rus kor jauk seen euron rahoitus kau pun gin rakentamisen in ves toin ti oh jel maan vuosille Yhtenäiskoulun suunnittelun edetessä ja tarkentuessa selvitetään ti lojen riittävyyttä käyttäen vertailukohteena jo rakennettujen yh te näis koulu jen tiloja ja toimivuutta. Teknisellä lautakunnalla on toimivalta hy väksyä piirustukset. Asian merkittävyyden vuoksi tilojen riittävyyttä kos keva selvitys tuodaan kuitenkin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Mikä li tilojen riittävyyttä koskeva selvitys antaa aihetta tarkentaa ti la oh jelmaa, tekee valtuusto tältä osin tarvittavan muutoksen kus tan nus ar vioon. 3 Rakennetaan uusi palloiluhalli, m2, nykyisen liikuntasalin ti lal le. Uu den palloiluhallin rakentamiseen varataan e kau pun gin raken ta mi sen investointiohjelmaan vuodelle Selvitetään pal loi luhal lin rakentamisen osalta valtion rahoitus. 4. Nykyinen liikuntasali puretaan. 5. Lähiliikuntapaikkarakentamiseen varataan kaupungin ta lous ar vios sa e vuosille Merenojan koulussa ja lukiossa tehdään syksyn 2016 aikana huo ne ilman laatua koskeva kysely. Tulosten perusteella tehdään joh to pää tökset ja päätetään mahdollisista toimenpiteistä. Hankkeen suunnittelijat ovat seuraavat: Arkkitehtisuunnittelu Sähkösuunnittelu LVIA- suunnittelu Rakennesuunnittelu Rakennuttajakonsultti Arkkitehtipalvelu Esa Säkkinen Smartplan Ab Oy Widetek insinööritoimisto A-Insinöörit Suunnittelu Oy Prodeco Oy Hankkeen laajuus: 1. krs kerrosala m2 2. krs kerrosala m2 3. krs kerrosala 396 m2

7 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ yht k-m2 Alueelta puretaan yhteensä k-m2. Suunnitelmista on pyydetty lausunnot eri viranomaisilta. Heidän mah dol lises ti vaatimat täydennykset huomioidaan suunnitelmissa ennen urak ka lasken taa. Tämän hetkinen, tarkennettu kustannusarvio esitellään ko koukses sa. Esityslistan oheismateriaalina ovat pääpiirustukset ja arkkitehdin laatima ver tai lu las kel ma ti lo jen riittävyydestä verrattuna muihin vastaavanlaisiin koh tei siin. Talonrakennuspäällikkö: Esitän, että valtuusto hyväksyy Merenojan yh tenäis kou lun ja lukion laajennuksen pää pii rus tuk set ja siirtää palloiluhallin raken ta mi sen määrärahan vuosille 2017 ja 2018 vuoden 2019 sijaan. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, 1) että valtuusto hyväksyy Merenojan yhtenäiskoulun ja lukion laa jennuk sen pääpiirustukset ja siirtää palloiluhallin rakentamisen mää rä rahan vuosille 2017 ja 2018 vuoden 2019 sijaan. 2) että marraskuussa 2016 toteutettavan sisäilmakyselyn tulokset käsitellään yhdessä kyselyn toteuttajan eli Työterveyslaitoksen sekä työterveyshuollon kanssa. Tulokset viedään tiedoksi myös sisäilmatyöryhmälle. Mikäli tutkimuksissa ilmenee, että Merenojan koulun tai kirjaston kiinteistössä on tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin, otetaan niihin kantaa sisäilmatyöryhmässä, josta asia etenee toimivaltaisiin päätöksentekoelimiin. Mahdolliset ongelmat korjataan sillä kiireellisyydellä, jota ne edellyttävät. Merenojan tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset. Merkittiin, että talousjohtaja Pirjo Männistö, hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi ja talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistuivat tämän asian käsittelyyn asiantuntijoina. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Merenojan koululla on käynnissä suunnitelman mukainen Työ ter veys laitok sen suorittama sisäilmakysely henkilöstölle. Tämän kyselyn tulokset ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen. Koska työterveyslaitoksen kyse lys sä ei kohdenneta mahdollisia oireita tietyille alueille, suoritetaan tarkem pi kysely, jossa mahdollisten ongelmakohtien sijainti voidaan tun nistaa. Selvityksestä saatavia tietoja täydennetään kouluterveydenhuollon kerää mil lä tiedoilla. Koska koululla on ilmennyt viimeisten viikkojen aikana lisääntynyttä oi reilua ja asiasta on saatu runsaasti palautetta, on käynnistetty asian sel vit tä-

8 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Khall mi sek si myös muita tutkimuksia sisäilmakyselyn lisäksi. Oireet viittasivat asian tun ti joi den arvion mukaan kuitupölyyn. Tehdyissä ilmastointikanavien kuvauksissa on havaittu ääniloukkujen eristeis sä vaurioita, joiden vuoksi sisäilmaan on voinut päästä eristevillan pölyä. Pölynäytteiden tutkimustulokset valmistuvat kuluvalla viikolla. Silmämääräisten havaintojen perusteella on päätetty korvata ää ni louk kujen eristeet uusimmilla tarkoitukseen käytettävissä olevilla materiaaleilla. Li säk si ilmastointikanavat puhdistetaan ja koulu siivotaan toimenpiteen jälkeen. Korjaukset suoritetaan loma-aikoina, koska niitä ei voida toteuttaa koulun työ ai ka na. Ensimmäinen korjausvaihe toteutetaan joululoman aikana. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, 1) että Merenojan alueelle toteutetaan valtuuston päätöksen mukainen yh te näis kou lu 2) että henkilökunnan yt-neuvottelut ja suunnitellut rekrytoinnit to teu tetaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti 3) että Merenojan koulussa suoritetaan välittömät korjaustoimenpiteet yl lä esitetyllä tavalla 4) että koko rakennuksessa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimes ta kattava kuntotutkimus. 5) että suoritetun asiantuntija-arvion ja kuntotutkimusten jälkeen lin jataan yhtenäiskoulun jatkosuunnittelu 6) että yhtenäiskoulun toteutusaikataulua muutetaan siten, että yh tenäis kou lun rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyt töön 8/ ) että kaupunginvaltuuston listalla oleva Merenojan yhtenäiskoulun raken nus ten pääpiirustusten hyväksyminen vedetään tässä vaiheessa pois esityslistalta. Merkittiin, että talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistui tämän asian kä sit te lyyn asiantuntijana. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Merenojan koululla on käynnissä suunnitelman mukainen Työ ter veys laitok sen suorittama sisäilmakysely henkilöstölle. Tämän kyselyn tulokset ovat käytettävissä vuoden vaihteen jälkeen. Koska työterveyslaitoksen kyse lys sä ei kohdenneta mahdollisia oireita tietyille alueille, suoritetaan tarkem pi kysely, jossa mahdollisten ongelmakohtien sijainti voidaan tun nistaa. Selvityksestä saatavia tietoja täydennetään kouluterveydenhuollon kerää mil lä tiedoilla. Koska koululla on ilmennyt viimeisten viikkojen aikana lisääntynyttä oi reilua ja asiasta on saatu runsaasti palautetta, on käynnistetty asian sel vit tä-

9 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Khall mi sek si myös muita tutkimuksia sisäilmakyselyn lisäksi. Oireet viittasivat asian tun ti joi den arvion mukaan kuitupölyyn. Tehdyissä ilmastointikanavien kuvauksissa on havaittu ääniloukkujen eristeis sä vaurioita, joiden vuoksi sisäilmaan on voinut päästä eristevillan pölyä. Pölynäytteiden tutkimustulokset valmistuvat kuluvalla viikolla. Silmämääräisten havaintojen perusteella on päätetty korvata ää ni louk kujen eristeet uusimmilla tarkoitukseen käytettävissä olevilla materiaaleilla. Li säk si ilmastointikanavat puhdistetaan ja koulu siivotaan toimenpiteen jälkeen. Korjaukset suoritetaan loma-aikoina, koska niitä ei voida toteuttaa koulun työ ai ka na. Ensimmäinen korjausvaihe toteutetaan joululoman aikana. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, 1) että Merenojan alueelle toteutetaan valtuuston päätöksen mukainen yh te näis kou lu 2) että henkilökunnan yt-neuvottelut ja suunnitellut rekrytoinnit to teu tetaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti 3) että Merenojan koulussa suoritetaan välittömät korjaustoimenpiteet yl lä esitetyllä tavalla 4) että koko rakennuksessa suoritetaan ulkopuolisen asiantuntijan toimes ta kattava kuntotutkimus. 5) että suoritetun asiantuntija-arvion ja kuntotutkimusten jälkeen lin jataan yhtenäiskoulun jatkosuunnittelu 6) että yhtenäiskoulun toteutusaikataulua muutetaan siten, että yh tenäis kou lun rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyt töön 8/ ) että kaupunginvaltuuston listalla oleva Merenojan yhtenäiskoulun raken nus ten pääpiirustusten hyväksyminen vedetään tässä vaiheessa pois esityslistalta. Merkittiin, että talonrakennuspäällikkö Rauli Mäkitalo osallistui tämän asian kä sit te lyyn asiantuntijana. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. (Valmistelija: hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi) Valtuuston yhtenäiskoulupäätöksen mukainen sisäilma- kyse ly toteutettiin Merenojan koulun henkilöstölle syksyn 2016 aikana. Ky selyn toteutti Työterveyslaitos. Raportti kyselyn tuloksista valmistui 9.12 ja se kä si tel tiin henkilöstön kanssa Raportissa todettiin, että tässä kyselyssä ilmoitettua ympäristöhaittaa ja työ hön liittyvää oireilua voidaan pitää tavanomaisesta poikkeavana lukioti lo ja lukuun ottamatta ja sisäilmasto-ongelman selvittelyä on syytä jatkaa. Lu kio ti lois sa tilannetta voidaan tämän kyselyn perusteella pitää lähinnä tavan omai se na.

10 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Oppilaiden ja henkilöstön oireilu ei ole loppunut ilmastointikanavien huollon ja puhdistuksen ja pintojen perusteellisen puhdistuksen jälkeen. Voi makkaas ti oireilevia oppilaita on terveydenhoitajan antamien tietojen mu kai sesti Oppilaita on siirretty Raumankarin koululle ja oppilaita sekä hen kilös töä lukion tiloihin abiturienttien lähdön jälkeen. Merenojan koulussa on tekeillä mittava ja perusteellinen kuntotutkimus kau pun gin hal li tuk sen päätöksen mukaisesti A-Insinöörit Suun nit te lu Oy:n toimesta. Tutkimusten mukaisia tähän mennessä tehtyjä havaintoja tilojen kunnosta (lii te, Väliraportti, alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta ). Pin ta ve sien ohjaus huono, kosteusrasitus rakennukselle on runsasta. Ilman vaih to on suhteellisen hyvin tasapainossa, ja ilmanvaihtomäärät ovat riit tä viä. Mineraalikuidut eivät ole rakennuksessa ongelma. A-osassa kyselyn perusteella merkittäviä sisäilmaongelmia ei ole, ei merkit tä viä hajuhaittoja luokkatiloissa. Paikoin runsaasti ilmavuotoja si sä ilmaan, joiden mukana voi kulkeutua epäpuhtauksia. Rakenteissa ei kosteus vau rioi ta. B-osassa kyselyn perusteella runsaasti oireilua ja hajuhaittoja, si sä il ma ongel mia on sekä 1. että 2. kerroksessa runsaasti. Yläkerran sisäilma sel västi raikkaampi. Ei viitteitä kosteusvaurioista sisäilmanäytteissä. Välipohjassa to det tiin heikko viite kosteusvaurioista, mahdollinen syy sisäilmaongelmiin voi olla korjatuissa välipohjarakenteissa. Ulkoseinän villaeristeessä heikko vii te vaurioista, merkitys sisäilman terveellisyyteen arviolta vähäinen. C-osassa koettu ilman tunkkaisuus voi liittyä mataliin luokkatiloihin. Mer kittä vin hajuhavainto C-E osien yhdyskäytävässä. Yksittäisen WC -tilan kohdal la korkea kosteus, joka aiheuttaa vaurioriskin rakenteessa. D-osassa kansliassa yksi henkilö oireilee, tilassa todettiin hajuhaitta. Ul kosei nä ra ken tees sa runsaita kosteusvaurioita ja villaeristeessä runsasta home kas vus toa. Rakenteiden lämmöneristävyys on heikko, mikä aiheuttaa kon dens si kos teus on gel man sisäpinnoille. E-osassa oireillaan kyselyn perusteella paljon. Hajuhaitat paikannettiin hätä suih ku jen lattiakaivoihin. Ilmavuotoja ulkoseinän yläosassa. Ulkoseinän ala-osat ovat riskirakenteita. Seinän puurakenteissa kosteusvaurioita, jotka voi vat olla syynä oireiluun. G-osassa ei ole koettu merkittäviä sisäilmaan liittyviä ongelmia. Ra ken teissa runsaasti ilmavuotoa ja tiivistyspuutteita, mikä aiheuttaa kylmyyttä joihin kin luokkatiloihin. H-osassa on kyselyn perusteella auditoriossa koettu eniten sisäilmaan liitty viä ongelmia. Eteisaulassa on hajuhaitta, joka voi viitata alapohjan to jaeris tei den ongelmiin. Auditorion lattiassa on todettu kohonnut kosteus. Lattia ma ton kosteusvauriot voivat olla syynä koettuihin oireisiin. Kohonnutta kos teut ta todettiin myös muutaman WC-tilan lattiassa. Pistävä haju to dettiin ruokasalin lattiamaton alla, joka voi viitata vanhoihin kosteusvaurioihin.

11 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Ehdotettuja korjaustoimenpiteitä. Pintavesien ja sadevesien ohjauksen paran nuk set. A-osan tiivistyskorjaukset ulkoseiniin. B-osan vä li poh ja ra ken teiden mahdolliset korjaukset lisätutkimusten jälkeen. C-rakennuksen mer kittä vin korjaustarve C-E yhdyskäytävässä. D-osassa lämpöeristeiden uu simi nen on todennäköisin korjausehdotus ennen lisätutkimuksia. Myös yläpoh jan korjaaminen ja lisäeristäminen voi tulla kyseeseen lisätutkimusten jäl keen. E-rakennuksen ulkoseinän kengityskorjaus on todennäköisesti tar peen tehdä kauttaaltaan ei pelkästään kirjaston osalta. H-osassa vanhoil la osilla ulkoseinissä ja yläpohjassa on lisäeristystarve. Toja-eristeet ala poh ja ra ken teis sa suositellaan uusittaviksi. Vanhan ulkoseinän eris te tilan kosteusvauriot korjataan purkamalla vaurioitunut villaeriste. Ryö min tä tilan kosteusrasitusta tulee vähentää lisätutkimusten jälkeen. G-osassa suosi tel laan ulkovaipan tiivistämistä ilmavuotokohdissa. Tehdyssä alustavassa kuntotutkimuksessa ei löytynyt selkeitä syytä op pilai den ja henkilökunnan oireiden aiheuttajasta. Oletettavasti jostain ra kennus osa ta tai materiaalista pääsee tulemaan rakennuksen alipaineen myötä epä puh tauk sia huoneilmaan. Rakennuksen käyttöä voidaan jatkaa uusien ti lo jen valmistumiseen saakka ylipaineistuksella. Ylipaineistuksessa ra kennuk seen pumpataan puhdasta ilmaa enemmän kuin sieltä poistuu, jotta mah dol li set mikrobit ja epäpuhtaudet eivät pääse rakenteista sisäilmaan. Yli pai neis tus tarkoittaa pitkällä aikavälillä rakennuksen kunnon merkittävää huo no ne mis ta. Yllä kuvatun rakennuksen kuntotilanteen, henkilöstön ja oppilaiden mer kittä vän oireilun, rakennuksen iän, eri puolille rakennusta ja useisiin ra ken neosiin (ulkoseinät, alapohjat, yläpohjat) kohdistuvien merkittävien kor jaus toimen pi tei den vuoksi on perusteltua nostaa vaihtoehtona esille 7-9 luokkien ti lo jen uusiminen peruskorjaustoimenpiteiden sijaan. Uudet tilat voidaan myös suunnitella vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla uuden opetus suun ni tel man ja nykyaikaisen oppimiskäsityksen tarpeita. Rakennuskompleksissa on vuosien aikana suoritettu useita pe rus kor jauksia, viimeisin vuonna Tässäkin kiinteistössä niin kuin monissa muissa vastaavanlaisissa kohteissa Suomen kunnissa on jouduttu toteamaan, et tä tavoiteltua kaikille terveellistä, hyvää oppimis- ja työs ken te ly-ym pä ristöä ei ole onnistuttu korjausten ketjulla aikaansaamaan. Myös luokkien 7-9 tarvitsemien tilojen täydellinen uudisrakentaminen osittai sen uudisrakentamisen ja peruskorjauksen sijaan Merenojan yh te näiskou lun rakentamisen yhteydessä, on taloudellisesti hyvin merkittävä panos tus koulurakentamiseen ja oppimisympäristöjen uudistamiseen. Aikaisemmat rakennushankkeet on toteutettu perinteisellä lai na-ra hoi tuksel la kaupungin omaan taseeseen. Yhtenäiskoulun osalta vaihtoehtona on kar toi tet tu kiinteistöleasingrahoitusta. Kiinteistöleasingissä kunta vastaa edel leen hankkeen toteuttamisesta. Kiinteistöleasing on rahoitusmuoto, jos sa ulkopuolinen taho rahoittaa investointihankkeen ja kunta vuokraa kiin teis tön sovitulla vuokralla itselleen. Yleinen vuokra-aika on mää rä ai kainen 20 tai 25 vuotta, jonka jälkeen kunnan on mahdollista solmia jat ko sopi mus kiinteistön vuokraamisesta, lunastaa kiinteistö omaksi ennalta so vitul la jäännösarvolla tai esittää kiinteistölle ostaja.

12 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Vuokrakohteen valmistuttua kunta vastaa myös vuokrakohteen hoidosta ja yl lä pi dos ta. Samoin vuokra-ajan aikana syntyvät mahdolliset pe rus kor jaustar peet ovat kunnan vastuulla. Kiinteistöleasingia ei voida hyödyntää kohteeseen, johon saadaan ul kopuo lis ta rahoitusta. Tämän johdosta yhtenäiskoulun yhteyteen suunniteltu uu si liikuntatila on rahoitettava perinteisellä lainarahoituksella kaupungin ta seel le. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Merenojan koulun oppilaiden ja henkilöstön lisääntyneen merkittävän oireilun ja tilojen kun to tut ki muk ses ta saatujen tietojen perusteella, että 1) Valtuuston päättämään palveluverkon uu dis ta miseen sisältyvän Merenojan alueelle muodostettavan yhtenäiskoulun 1-6 luokkien, liikuntasalin ja lukion laajennusrakentamisen lisäksi myös luokkien 7-9 tarvitsemat uudet tilat rakennetaan samassa yhtey des sä ja vanhat tilat ml. nykyisen kirjaston, auditorion ja ruo kasa lin tilat puretaan pois. Koko hankkeen, sis. toimintavarustuksen ja vanhojen rakennusten purkamisen, kustannusarvio on 25 milj. eu roa ja laajuus m2. 2) investointiosaan varataan 22 milj. euroa yhtenäiskoulun ra ken ta miseen ja vanhan koulun purkamiseen sekä 3 milj. euroa liikuntatilan ra ken ta mi seen jakautuen arviolta investointivuosille seuraavasti: vuo den 2018 talousarvio yhtenäiskouluun 3 milj. + liikuntatilaan 1 milj., vuoden 2019 talousarvioon yhtenäiskouluun 12 milj. + liikun ta ti laan 1 milj. ja vuodelle 2020 yhtenäiskouluun 7 milj. ja liikun ta ti laan 1 milj.. Määrärahan jakautumista vuosien välille tarken ne taan tarvittaessa. 3) yhtenäiskoulun uudisrakentaminen ja vanhan koulun purkaminen ra hoi te taan kiinteistöleasingilla ja liikuntatila normaalilla taselainalla 4) hankinta kilpailutetaan kvr-urakkana kokonaistaloudellisen edul liseen perusteella. Tarjouksessa huomioidaan terveellisen ja tur val lisen oppimisympäristön rakentaminen sekä liikunnallisen kou lu päivän tukeminen. Tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa käydään eväs tys kes kus te lu ti lai suus sivistyslautakunnan, teknisen lau ta kunnan ja kaupunginhallituksen kesken. Lopullisen tarjouspyynnön hyväk syy kaupunginhallitus. 5) valtuuston päättämää yhtenäiskoulun to teu tus aika tau lua muutetaan siten, että rakentaminen alkaa viimeistään 2018 ja koulu on valmis käyttöön 8/2020 6) rakennusaikaisen käytön suunnitelma annetaan kuntotutkimuksen lop pu ra por tin valmistumisen jälkeen. 7) muilta osin edetään kaupunginvaltuuston mu kaises ti. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

13 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Merkittiin, että rehtori Riku Saksholm, tekninen johtaja Marko Raiman, hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi, kehittämispäällikkö Esa Siirilä ja talousjohtaja Pirjo Männistö osallistuivat tämän asian käsittelyyn asiantuntijoina. Juha Nivala osallistui käsittelyyn sivistyslautakunnan puheenjohtajana. Liitteet 2 Merenojan koulu, asemapiirrustus / Kh Merenojan koulu. Väliraportti (alustavia käsityksiä rakennuksen kunnosta ) Työnro

14 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kalajoen kaupungin hankintaohje 182/ /2016 Khall (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö) Tasavallan presidentti vahvisti uudet julkisia han kin ta me net tely jä koskevat lait. Uusia hankintalakeja sovelletaan hankintoihin, jotka on aloi tet tu jälkeen. Hankintalain vahvistamisen jälkeen on annettu täy den tä vää ohjeistusta käytännön hankintojen toteuttamiseksi. Kalajoen kau pun gin hankintaohje on pävitetty vastaamaan uuden hankintalain mää räyk siä siten, että hankintaohjeen pääperiaatteet säilyivät kuitenkin ennallaan. Keskeiset muutokset hankintaohjeessa ovat: - hankintojen kynnysarvot on päivitetty - uudet hankintamenettelyt on lisätty - EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytettäväksi tulee ESPD-lo make sekä hankintapäätöksen isäksi on laadittava erilinen hankintakertomus - hankintasopimuksen muuttamiseen tuli mahdollisuuksia - hankintojen kilpailuttaminen pieenempinä osina on entistä mah dol li sempaa. Hankintojen kynnysarvot ovat seuraavat: Kansalliset kynnysarvot (hankintalain 25 ) Hankintalaji Kynnysarvo Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset Rakenusurakat Liitteen E mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Liitteen E mukaiset muut erityiset palveluhankinnat Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut EU kynnysarvot (hankintalain 26 ) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat Käyttöoikeussopimukset Rakennusurakat Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut Sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut erityiset palvelut* EU kynnysarvot (erityisalojen hankintalain 13 ) Hankintalaji Kynnysarvo (euroa) Tavara- ja palveluhankinnat Rakennusurakat

15 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Käyttöoikeussopimukset Käyttöoikeusurakat Suunnittelukilpailut Sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut erityiset palvelut* Liitteenä hankintaohje, uudet kynnysarvot ja liitteen E mukaiset hankinnat (sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut) sekä ESPD-lomake. Muihin hankintaohjeen liitteisiin ei ole tehty muuta kuin pieniä teknisiä muutoksia. Päivitetty hankintaohje liitteineen kumoaa kaupunginhallituksessa hyväksytyt hankintaohjeet. Talousjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy Kalajoen kaupungin päivitetyt han kin ta oh jeet hankintatoimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy talousjohtajan esityksen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 4 Hankintaohje / Kh Liite 1 Kynnysarvot / Kh Hankinta. Liite ESPD-lomake / Kh

16 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kalajoen Eläkeläiset ry:n avustusanomus "Tähtelän" rakennuksen kunnostamiseen 164/ /2017 Khall (Valmistelija: kaupuginsihteeri Otso Juvonen) Kalajoen Eläkeläiset ry on jättäneet seuraavan avus tus ha kemuk sen: " Kalajoen Eläkeläiset r.t. omistaa historiallisen vuonna 1930 valmistuneen San ta hol man työläisille rakennetun ruokailurakennuksen "Tähtelän". Se on tär keä eläkeläisten yhteisiin kokoontumisii ja harrastuksiin. Taloon pitäisi uu sia vesikatto, että talon kunto säilyisi. Eläkeläisten varat eivät riitä hankkeen rahoittamiseen, anomme kaupungilta tukea, että hanke toteutuisi. Katon kustannukset: Katto peltit Puutavarat ym. kulut Kulut yhteensä Anotaan avustusta 987. Eläkeläiset suorittaa työt talkoilla arviolta 180 tuntia." Vuoden 2017 talousarviossa kustannuspaikalla 1301 kaupunginhallitus on avus tuk set yhteisöille määrärahaa käytössä Avustusmäärärahaa on myönnetty 2017 yhteensä Määrärahaa on käyttämättä 650. Kalajoen kaupungin avustusohjeiden mukaan valtuusto hyväksyy ta lous arvios sa kaupunginhallitukselle ja lautakunnille avustusmäärärahan pal ve lualue ta sol la sitovana kokonaissummana. Lautakunnat käsittelevät toimialaansa kuuluvat avustusanomukset. Kaupun gin hal li tus käsittelee ainoastaan omaan toimialaansa kuuluvat avustusano muk set. Epäselvässä tapauksessa toimivallan lautakunnan ja kaupun gin hal li tuk sen välillä ratkaisee kaupunginjohtaja. Kalajoen kaupungin avustuksia myönnetään yleishyödyllisille yhteisöille ja jär jes töil le sekä yksityisille henkilöille. Avustuksen myöntämisen ensisijainen peruste on avustettavan toiminnan yleis hyö dyl li syys, laajuus, vaikuttavuus sekä hakijan avustuksen tarve. Mikä li avustusta hakevan yhteisön tai järjestön toimiala rajoittuu pel käs tään yh tei sön tai järjestön jäsenten tai muutoin selkeästi rajatun joukon harrastus toi mi naan, tulee toiminnan laajuus ja vaikuttavuus olla kriteerinä avus tuk sen tarvetta ja suuruutta harkittaessa. Rakentamis- ja peruskorjaushankkeiden avustaminen Kaupunginhallitus käsittelee yhdistysten ja yhteisöjen toimitilojen ra ken tamis- ja peruskorvausavustusanomukset. Kaupungin avustus on ker taluon-

17 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ tei nen ja sen suuruus on tapauskohtaisen harkinnan pe rusteel la, kuitenkin enin tään 25 % hankkeen toteutuneesta rahallisesta net to kus tan nukses ta. Lai nan hoi to ku lui hin ei avustusta myönnetä. Kaupunginjohtaja: Mikäli muita rahoituskanavia ei ole saatavissa, kaupungin avustus on kerta luon tei nen ja sen suuruus on tapauskohtaisen harkinnan perusteella, kui ten kin enintään 25 % hankkeen toteutuneesta rahallisesta net to kus tannuk ses ta ja enintään 650 kuitteja vastaan. Lainanhoitokuluihin ei avustusta myönnetä. Kaupunginjohtaja tarkensi esitystään siten, että myönnetään 25 % hankkeen todellisista kustannuksista, kuitenkin enintään 987 kuitteja vastaan. Kaupunginhallitus hyväksyi tarkennetun esityksen yksimielisesti.

18 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / LVI-Kivelä Oy 133/ /2017 YmpLtk (Valmistelija: rakennustarkastaja Jouko Lehikoinen) Rakennushanke: LVI-Kivelä Oy hakee poikkeamista asemakaavan käyttötarkoituksesta Himan gan asemakaava-alueelle. Poikkeaminen koskee varastorakennuksen ra ken ta mis ta LVI- ja rautakaupan tarvikkeille kortteliin 12 asuin ker ros ta lojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AKR). Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille varastorakennus, jonka ker rosala on 223,8 k-m2. Alueelle jo sijaitseva vanha varastorakennus liitetään räys tääs tään uuden hallin seinään. Samalla puretaan alueella oleva vanha ka tos. Rakennuspaikka: Kylä: Himanka Tila: Rantala RN:o 2:43 Rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa vuonna 1992 hyväksytty asemakaava, jossa alue on asuin kerrostalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten kort te li aluet ta. Tonteilla suurin sallittu tehokkuusluku on 0,35 ja kerrosluku II. Rakennuspaikan kohdalle on kaavassa merkitty aluevaraus ve si joh dolle. Alueella sijaitsevat LVI- ja rautakaupan toimitilat, joita sijaitsee myös vie rei sel lä asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL II, e=0,40) kort te li alueel la. Poikkeamispäätöksen tarpeellisuus: Hanke vaatii poikkeamisluvan (MRL 171 ) asemakaavassa esitetystä käyt tö tar koi tuk ses ta. Poikkeamisen edellytykset MRL:n 172 :n mukaisesti ovat: 1.Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen toteut ta mi sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 2.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saa vut tamis ta. 3.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista kos ke vien tavoitteiden saavuttamista. 4.Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään ra ken ta mi seen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai mui ta vaikutuksia. Naapureiden kuuleminen:

19 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Hakija on kuullut rajanaapurit. Huomautusta ei ole jätetty. Kaavoittajan lausunto: Kaavoituspäällikkö on todennut lausunnossaan mm. seuraavaa: Esitetty rakentaminen mahdollistaa alueella jo toimivan LVI- ja rau ta kaupan toiminnan kehittämisen eikä muuta olemassa olevaa tilannetta alu eella. Koska aluetta on jatkossakin tarkoitus käyttää kauppapaikkana, olisi ase ma kaa van muuttaminen tarpeen. Hankkeella ei kuitenkaan muuteta ole mas sa olevaa tilannetta niin, että kaavamuutos olisi välttämätön, vaan hank keen edellytykset voidaan ratkaista poikkeamismenettelyllä. Poikkeamisen edellytyksenä on myös se, että rakentamisella ei vaikeuteta kaa van mukaisen johtoalueen käyttöä. Osuuskunta Valkeavedeltä saadun tie don mukaan estettä varauksen ja vesijohdon siirtämisen suhteen ei ole. Täl tä osin edellytykset poikkeamiselle ovat olemassa. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen to teut ta misel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei vaikeuta luon non suo je lun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei vaikeuta raken ne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poik keus ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia. Puollan poikkeamista. Poikkeamisluvan päätäntä: Koska kyse on poikkeamisesta asemakaavassa esitetystä käyt tö tar koi tukses ta, poikkeamisesta päättää Kalajoen kaupunki MRL 171 :n mukaan. Karttaote sekä asemapiirros ovat esityslistan oheismateriaalina. Rakennustarkastaja: Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että poik keus lu pa hake muk seen suostutaan, 1)koska poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan to teut tami sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska kysymyksessä on va ras to ra ken nuk sen rakentaminen. Esitetty rakentaminen mahdollistaa alu eel la jo toimivan LVI- ja rautakaupan toiminnan kehittämisen eikä muuta olemassa olevaa tilannetta alueella. Koska aluetta on jatkossakin tar koitus käyttää kauppapaikkana, olisi asemakaavan muuttaminen tarpeen. Hank keel la ei kuitenkaan muuteta olemassa olevaa tilannetta niin, että kaa va muu tos olisi välttämätön, vaan hankkeen edellytykset voidaan ratkais ta poikkeamismenettelyllä. 2)koska poikkeaminen ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saa vut tamis ta. 3)koska poikkeaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista kos ke vien tavoitteiden saavuttamista. 4)koska poikkeaminen ei johda vaikutuksiltaan merkittävään ra ken ta miseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vai kutuk sia.

20 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Hakemus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 172 :ssä poikkeamiselle ase te tut edellytykset. Ympäristölautakunta: Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Pöytäkirjan liitteenä ovat karttaote sekä asemapiirros. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy ympäristölautakunnan esityksen. Tämä lupa on voimassa yhden vuoden päätöksen antopäivästä lukien. Tänä aikana en nen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hankkeelle on haet ta va rakennuslupa. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 7 Kartta ja asemapiirros / LVI-Kivelä Oy / MRL 171 :n mukainen poikkeaminen

21 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / Tapio Marko ja Tuija 135/ /2017 Khall (Valmistelija: rakennustarkastaja Jouko Lehikoinen) Rakennushanke: Asuinrakennus 166 neliömetriä. Marko ja Tuija Tapio hakevat poikkeamista asuinrakennuksen ra ken ta misek si purettavan varastohallin paikalle Himangan Tomujoelle Tomujoen ran taan. Rakennuspaikalle on tieyhteys ja mahdollisuus sähkö- ja vesiliittymiin. Viemä röin ti hoidetaan kiinteistökohtaisesti umpisäiliöllä. Nykyisin rakennuspaikalla sijaitsee varastorakennus, joka puretaan. Tilalla Koi vis to 2:8 sijaitsee jo vanhastaan myös kerrosalaltaan 100 k-m2 oma koti ta lo, joka ei kuitenkaan ole samalla rakennuspaikalla kuin nyt kä si tel tä vänä olevan hakemuksen mukainen rakennus. Hakemuksen mukainen omako ti ta lo on kerrosalaltaan 166 k-m2 rakennus. Rakennuspaikka: Kylä: Tomujoki Tila: Koivisto RN:o 2:8 Rakennuspaikan pinta-ala on 8911 neliömetriä. Kaavallinen tilanne: Alueella on voimassa Lestijokivarren osayleiskaava, jossa rakennuspaikka si jait see maisemallisesti arvokkaalla peltoalueella (MA) ja tul va vaa ra-alueel la, jolle on määritetty vesivaurioille alttiiden rakennusosien alin sallittu ta so N 60-järjestelmässä. Korkotasoa voidaan tarkistaa ra ken nus paik kakoh tai ses ti erillisen lausuntomenettelyn kautta. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Poikkeamispäätöksen tarpeellisuus: Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman ase ma kaavaa tai erityistä rakennusluvan myöntämisen oikeuttavaa yleiskaavaa (MRL 72 ), joten rakentamiseen tarvitaan poikkeamislupa MRL 171 :n mu kaan. Poikkeamisen edellytykset MRL:n 172 :n mukaisesti ovat: 1.Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen toteut ta mi sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 2.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saa vut tamis ta. 3.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista kos ke vien tavoitteiden saavuttamista. 4.Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään ra ken ta mi seen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai mui ta vaikutuksia. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut rajanaapurit. Huomautusta ei ole jätetty.

22 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Alin rakentamiskorkeus: Lestijokivarren osayleiskaavassa alueelle on määritetty vesivaurioille alt tiiden rakennusosien alin sallittu taso N 60-järjestelmässä, joka on +8,60. Alu een maanpinnan korkeus vaihtelee +8, ,15 (N2000), joten alin sal lit tu rakennuskorkeuden toteutuminen on mahdollista. Kaavoittajan lausunto: Kaavoituspäällikkö on todennut lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueelle ei ole suunnitteilla asemakaavaa. Osayleiskaavan mukaisesta ran ta mi toi tuk ses ta poikkeaminen on mahdollista, kun kyseessä on val miiksi rakennuskäytössä ollut rakennuspaikka. Rakennuspaikan ja Tomujoen vä lil lä kulkee Saarentie, joten kyseessä ei varsinaisesti ole ran ta ra ken nuspaik ka. Eduskunta on maaliskuussa 2017 hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muu tok sen, joka mahdollistaa kyläalueiden ranta-alueilla nykyistä ti heämmän kin rakentamisen. Mikäli alueelle laadittaisiin osayleiskaava la ki muutok sen jälkeen, olisi todennäköistä, että alue varattaisiin rakentamiselle. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen to teut ta misel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei vaikeuta luonnon suo je lun tavoitteiden saavuttamista. Poikkeaminen ei vaikeuta ra kenne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheu ta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Alin rakentamiskorkeus on huomioitavissa hankkeessa. Rannan mah dol linen sortuma- ja vyörymäriski on lisäksi otettava huomioon. Puollan poikkeamista. Poikkeamisluvan päätäntä: MRL 171 :n mukaan poikkeamisesta päättää Kalajoen kaupunki. Karttaote sekä asemapiirros ovat esityslistan liitteenä. Rakennustarkastaja: Rakennustarkastaja esittää kaupunginhallitukselle, että poik keus lu pa ha kemuk seen suostutaan, koska poikkeaminen: 1)ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska kysymyksessä on purettavan ra ken nuksen korvaamisesta uudella rakennuksella. Tulvavaarasta johtuva alin suosi tel ta va rakentamiskorkeus rakennuspaikalla on mahdollista saavuttaa. 2)ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. 3)ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta. 4)ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta mer kit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 5) rannan mahdollinen sortuma- ja vyörymäriski on otettava huomioon.

23 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Hakemus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 172 :ssä poikkeamiselle ase te tut edellytykset. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy rakennustarkastajan esityksen. Tämä lupa on voi mas sa yhden vuoden päätöksen antopäivästä lukien. Tänä aikana ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hankkeelle on haet ta va rakennuslupa. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 8 Kartta ja asemapiirros / Tapio Marko ja Tuija / MRL 171 :n mukainen poikkeaminen

24 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus MRL 171 :n mukainen poikkeaminen / Isopahkala Juho 134/ /2017 Khall (Valmistelija: rakennustarkastaja Jouko Lehikoinen) Rakennushanke: Asuinrakennus 300 kerrosneliömetriä, talousrakennus 70 kerrosneliömetriä ja rantasauna 30 kerrosneliömetriä. Juho Isopahkala hakee poikkeamista omakotitalon, autokatos/varaston ja ran ta sau nan rakentamiseksi purettavien asuinrakennuksen, autotallin ja va ras ton sekä navettarakennuksen tilalle Kalajoen varteen Kalajoen Pitkäsen ky läl le. Rakennuspaikka: Kylä: Pitkäsenkylä Tila: Heittola RN:o 5:47 Rakennuspaikan pinta-ala on neliömetriä. Kaavallinen tilanne: Alue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Kalajoen keskustasta. Ra kennus pai kal la on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005) ja sen ensimmäinen (2015) ja toinen (2017) vaihemaakuntakaava. Kaavassa alue sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealueelle. Merkinnällä osoi tetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maa ta lou teen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kult tuu ri ym päris töön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja vir kistys käyt töä. Oulun eteläisen alueen kaupunkiverkon merkintä (kk-3) yh distää Alavieskan ja Kalajoen keskustat. Merkinnällä osoitetaan maa-kunnan ete lä osan maaseutukaupunkien verkko, joka muodostaa Oulun Eteläisen alue kes kuk sen ydinalueen. Alue sijaitsee voimassa olevassa maa kun takaa vas sa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maa kunnal li ses ti tärkeällä alueella. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ar vokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Poikkeamispäätöksen tarpeellisuus: Vesistön rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman ase ma kaavaa tai erityistä rakennusluvan myöntämisen oikeuttavaa yleiskaavaa (MRL 72 ), joten rakentamiseen tarvitaan poikkeamislupa MRL 171 :n mu kaan. Poikkeamisen edellytykset MRL:n 172 :n mukaisesti ovat: 1.Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen toteut ta mi sel le tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. 2.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saa vut tamis ta. 3.Poikkeaminen ei saa vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista kos ke vien tavoitteiden saavuttamista. 4.Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään ra ken ta mi seen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai

25 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ mui ta vaikutuksia. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut rajanaapurit. Huomautusta ei ole jätetty. Kaavoittajan lausunto: Kaavoituspäällikkö on todennut lausunnossaan mm. seuraavaa: Alueelle ei ole suunnitteilla yleis- tai asemakaavaa. Poikkeaminen ei aiheu ta haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saa vut ta mis ta. Poikkeaminen ei vaikeuta rakennetun ympäristön suo je lemis ta koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeus ei johda vai ku tuk siltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ym pä ris tö- tai muita vaikutuksia. Kun kyseessä on vanhastaan rakennettu rakennuspaikka, jonka koko raken nus kan ta uusitaan, ei ole tarpeen tarkemmin selvittää rakennuspaikan so vel tu vuut ta rakentamiseen. Rakennuspaikka mahdollistaa rakennusten si joit ta mi sen siten, että kosteudelle alttiit rakenteet sijaitsevat tul va vaa ra tason yläpuolella. Rannan mahdollinen sortuma- ja vyörymäriski on lisäksi otet ta va huomioon. Puollan poikkeamista. Poikkeamisluvan päätäntä: Koska kyse on puretun rakennuksen korvaamisesta uudella, poik kea mises ta päättää Kalajoen kaupunki MRL 171 :n mukaan. Karttaote sekä asemapiirros ovat esityslistan liitteenä. Rakennustarkastaja: Rakennustarkastaja esittää kaupunginhallitukselle, että poik keus lu pa ha kemuk seen suostutaan, koska poikkeaminen: 1)ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, koska kysymyksessä on purettavan ra ken nuksen korvaamisesta uudella rakennuksella. Rakennuspaikka on korkealla joen tör mäl lä ja näinollen tulvavaarasta johtuva alin suositeltava ra ken tamis kor keus rakennuspaikalla on mahdollista saavuttaa. 2)ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. 3)ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut ta mis ta. 4)ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta mer kit tä viä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 5) rannan mahdollinen sortuma- ja vyörymäriski on otettava huomioon. Hakemus täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 172 :ssä poikkeamiselle ase te tut edellytykset. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy rakennustarkastajan esityksen. Tämä lupa on voi mas sa yhden vuoden päätöksen antopäivästä lukien. Tänä aikana en-

26 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ nen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hankkeelle on haet ta va rakennuslupa. Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet 9 Kartta ja asemapiirros / Isopahkala Juho / MRL 171 :n mukainen poikkeaminen

27 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Esitykset myönnettävistä kunniamerkeistä 70/ /2015 Khall (Valmistelija: kaupunginsihteeri Otso Juvonen) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt kunnallishallituksia tekemään ehdotuksensa myönnettävistä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä. Esitykset tulee tehdä mennessä. Ensisijaisena lähtökohtana on keskitason yläpuolella olevat ansiot, jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattialallaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Kunniamerkkejä voidaan esit-tää ansioituneille palvelussuhteisille sekä luottamushenkilöille. Esityksiä pyydetään valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilta. Esityslistan oheismateriaalina on luettelo aiemmin kunniamerkin saaneista. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tekee esityksensä ehdokkaista. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi hakuajankohdan ja siirsi asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Khall (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö ) Kaupunginhallitus siirsi asian kokouksessaan käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus tekee esityksensä ehdokkaista. Siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa hallituksen kokouksessa.

28 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Evästykset yhtiökokous edustajille 47/ /2017 Khall Kaupunki käyttää tytäryhteisöjen omistajana keskeistä päätösvaltaa va lites saan edustajia yhteisöjen päätöksentekoelimiin. Edustajat pää tök sen teko eli miin nimeää pääsääntöisesti kaupunginhallitus. Osakeyhtiöissä osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yh tiö ko koukses sa, jossa kaupunkia edustaa yhtiökokousedustaja. Yh tiö ko kous edus tajal le voidaan antaa kuntalain 23 :n mukaisia ohjeita koskien muun muassa hallituksen jäsenten valintaa. Seuraavien yhtiöiden yhtiökokoukset on kutsuttu koolle huhtikuussa ja touko kuus sa: Edustaja Vesikolmio Oy Raili Myllylä Vestia Oy Raili Myllylä Vesikolmio Oy:n ja Vestia Oy:n kevään yhtiökokouksissa valitaan hal li tuksen jäsenet. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus evästää yhtiökokousedustajaa. Kaupunginhallitus evästää kaupungin edustajaa siten, että Vesikolmio Oy:n yhtiökokouksessa hallitukseen esitetään edelleen Jouni Jyrinkiä. Kaupunginhallitus evästää kaupungin edustajaa siten, että Vestia Oy:n hal li tuk ses ta erovuorossa olevan Kalajoen kaupungin edustajan tilalle va litaan uusi henkilö. Asia käsitellään seuraavassa kokouksessa. Khall (Valmistelija: talousjohtaja Pirjo Männistö) Vestia Oy:n hallituksessa erovuorossa olevan Kalajoen kaupungin edus tajan tilalle on valittava henkilö. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus evästää yhtiökokousedustajaa. Siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa hallituksen kokouksessa.

29 KALAJOEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/ Kaupunginhallitus Hyvinvointipalveluiden täyttöluvat 52/ /2013 Khall (Valmistelija: Hyvinvointipalvelujohtaja Anne Mäki-Leppilampi) Tehtävän avauduttua palveluissa suoritetaan arviointi siitä millä vaihtoehdoilla palvelu saadaan toteutettua. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös muiden palvelujen käytössä olevat resurssit, minkä jälkeen haetaan kaupunginhallitukselta täyttölupa. Opetuspalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden osalta arvioinnin perusteella esitän täyttölupaa seuraaville tehtäville: Virka/toimi Lehtori perusopetus: äidinkieli, kirjallisuus ja S2 Lehtori perusopetus: matemaattiset aineet Lehtori perusopetus: biologia ja maantiede Lehtori perusopetus ja lukio: musiikki Erityisopettaja ESY Erityisopettaja, perusopetus Lehtori perusopetus: opinnonohjaus Toimipiste virkaa/tehtävää vastaanottaessa Merenoja Merenoja Merenoja Merenoja ja lukio Raumankari Raumankari Raumankari Ajankohta vakituinen alkaen vakituinen alkaen vakituinen alkaen vakituinen alkaen vakituinen alkaen vakituinen alkaen vakituinen alkaen Luokanopettaja Vuorenkallio vakituinen alkaen Perustelu OPS tuntijaon muutos OPS tuntijaon muutos eläköityminen, täyttölupa olemassa, valittu perui tulonsa ja täytettiin määräaikaisesti lukuvuodeksi nykyinen viranhaltija pätevöityy ja siirtyy uskonnon opettajaksi täytetty määräaikaisesti, koska ei päteviä hakijoita täytetty määräaikaisesti, koska ei päteviä hakijoita täytetty määräaikaisesti jo 2 v. eläköityminen