Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 51. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 51 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:40-20:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Raili Päivinen Harriet Klar-Nykvist Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo Torsti Hokkanen Marianne Kaunio Markku Antinoja Leena Kaasinen Aila Valldén Patrik Skogster Pekka Vikkula Samuel Tuovinen Tiina Elo Yusef Abu Madi Mauri Hämäläinen teknisen toimen johtaja kaupunkisuunnittelujohtaja yleiskaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö suunnittelupäällikkö kaavoitusarkkitehti, paikalla klo 17:45 18:35 59 erikoissuunnittelija, paikalla klo 17:45 18:35 59 projektinjohtaja, paikalla klo 17:45 18:35 59 suunnittelupäällikkö, paikalla klo 18:35 19:40 60 ja 61 kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 51 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Mauri Hämäläinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 51 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 56 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 57 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle, 6 pöydälle Suurpelto III, ehdotus kaupunginhallitukselle 17 asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kh-asia) 60 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen 30 laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa 61 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma, pöydälle , palautettu Tillinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 43. kaupunginosa Vanttila 63 Westend, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend 46

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 56 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että asia 3 (58 ) käsitellään viimeisenä. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh Marianne Kaunio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää antaa jatkosuunnittelua ja valmistelua varten seuraavat evästykset: Käsittely Asia 3 (58 ) käsiteltiin viimeisenä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Seppo Salon kannattamana päätösehdotuksen kohtaa 2 täsmennettäväksi seuraavaksi: päättää vahvistaa esityslistalle kirjoitetut linjaukset ohjeellisesti noudatettavaksi kaupunkisuunnittelussa, kun länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen toimenpiteitä valmistellaan. Esitettyjä linjauksia lautakunta täsmentää seuraavilla: - Asumisen osalta korostetaan monipuolista omistusmuodoiltaan sekoittunutta maankäyttöpolitiikkaa, jolla painotetaan omaleimaisia kaupunginosia, laadukasta kestävää rakentamista ja torjutaan segregaatiota. - Tonttitarjonnassa varmistetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n, opiskelija-asumisen sekä muun vuokraasuntotuotannon tontit. - Työpaikkaomavaraisuuden lisääntymistä metrokäytävän eri osiin edistetään kaupunkisuunnittelun, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä markkinoinnin keinoin. Koska työpaikkojen sijoittuminen eri alueille vaatii usein pitkäjänteisiä toimia, joilla edistetään toimivia työmarkkinoita ja kehitetään työpaikkoja puoleensa vetäviä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 51 kaupunginosia, on myös tulevien vuosien tarpeisiin syytä varautua kaavoituksessa. - Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään tarvitsemme etenkin jokaisen metroaseman lähialueita koskevat tavoitetilakuvaukset ja toimenpiteiden etenemispolut. Toimijoita ovat kaupunkisuunnittelun ohella alueiden projektinjohtajat, muu tekninen toimiala, palvelutoimialat, elinkeinotoimi, metroyhtiö sekä muut julkiset ja ennen kaikkea yksityiset toimijat. Jäsen Ulla Palomäki ehdotti jäsen Kimmo Oilan kannattamana lisäksi - Kehitetään myös sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät Länsimetron kehityskäytävän vetovoimaa kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajanvieton kohteena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko hänen ja Ulla Palomäen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää vahvistaa esityslistalle kirjoitetut linjaukset ohjeellisesti noudatettavaksi kaupunkisuunnittelussa, kun länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen toimenpiteitä valmistellaan. Esitettyjä linjauksia lautakunta täsmentää seuraavilla: Asumisen osalta korostetaan monipuolista omistusmuodoiltaan sekoittunutta maankäyttöpolitiikkaa, jolla painotetaan omaleimaisia kaupunginosia, laadukasta kestävää rakentamista ja torjutaan segregaatiota. Tonttitarjonnassa varmistetaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n, opiskelija-asumisen sekä muun vuokraasuntotuotannon tontit. Työpaikkaomavaraisuuden lisääntymistä metrokäytävän eri osiin edistetään kaupunkisuunnittelun, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä markkinoinnin keinoin. Koska työpaikkojen sijoittuminen eri alueille vaatii usein pitkäjänteisiä toimia, joilla edistetään toimivia työmarkkinoita ja kehitetään työpaikkoja puoleensa vetäviä kaupunginosia, on myös tulevien vuosien tarpeisiin syytä varautua kaavoituksessa. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään tarvitsemme etenkin jokaisen metroaseman lähialueita koskevat tavoitetilakuvaukset ja toimenpiteiden etenemispolut. Toimijoita ovat kaupunkisuunnittelun ohella alueiden projektinjohtajat, muu tekninen toimiala,

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 51 palvelutoimialat, elinkeinotoimi, metroyhtiö sekä muut julkiset ja ennen kaikkea yksityiset toimijat. Kehitetään myös sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät Länsimetron kehityskäytävän vetovoimaa kulttuurin, matkailun ja vapaa-ajanvieton kohteena. Liite Selostus 1 Länsimetron kehityskäytävän tavoitteet Keke-Kiky Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeen tavoitteilla ohjataan alueen kehittymistä elinvoimaisena, kilpailukykyisenä kestävän kehityksen kaupunkina Espoo-tarinan mukaisesti. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteita ja niiden toimeenpanoa on käsitelty Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän työpajakokouksissa ja Lisäksi aiheesta on järjestetty Kaupunkisuunnittelulautakunnan työseminaari Kestävän kehityksen ohjelmanryhmän ja Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjelmaryhmän yhteinen ohjausryhmäkokous hyväksyi tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan poikkihallinnollisten ohjelmien raportit, ja siinä yhteydessä käsitteli myös Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteet osana Kestävän verkostomaisen kaupungin hyötytavoitetta. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhyke rakentuu seuraavien vuoden kuluessa. Tavoitteet Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle tulee nähdä linjauksina tulevaisuudesta. Tunnistetut teemat tukevat Espootarinan asettamia strategisia painotuksia ja tulevat myös toimimaan tukena tulevia strategioita valmisteltaessa. Teemat kuvaavat niitä tulevaisuusnäkymiä ja toimenpidetarpeita, joita kaupungin tulee tekemisilleen ja alueen suunnittelulle asettaa. Teemojen ja tavoitteiden aikajänneulottuvuus tulee seurannassa ottaa huomioon - osa teemoista sopii työohjelmatasoon ja osa toimii parhaiten strategisena visiokuvana. Vuositasolla kaikkiin tavoitteisiin on mahdotonta vastata, mutta pitkällä tähtäimellä mm. teknologian kehityksen myötä tavoitteita voidaan täsmentää ja konkretisoida. Seuraavat lihavoidut otsikot alakohtineen ovat hyväksyttyjä tavoitteita. Näiden jälkeisissä kappaleissa avataan, millä tavalla kaupunkisuunnittelussa näitä tavoitteita katsotaan voitavan edistää. Tavoitteiden toteuttaminen tulee vaatimaan monitasoista yhteistyötä ja toimenpiteitä eri toimijoiden ja verkostojen kesken. Osaa tavoitteista tulee edistää yhteistyössä eri toimialojen tai teknisen toimialan eri yksiköiden kesken. Suomen mielenkiintoisin alue investoinneille - Alue on houkutteleva uusien tuotteiden, palveluiden ja digitaalisten ratkaisujen investoinneille - Kansainväliset ja kotimaiset investoinnit tukeutuvat alueen osaamiseen ja kehittävät työpaikkarakennetta

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 51 Länsimetron (sekä myös Kaupunkiradan) rakentumisen myötä Espoo vahvistaa Espoo-tarinan mukaisesti aidosti raideliikenteeseen tukeutuvaa verkostomaista kaupunkirakennetta. Tulevien vuoden kuluessa alueelle syntyy uutta työpaikkaa ja kodit uudelle asukkaalle. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä, maantieteellisesti varsin pienellä alueella, rakentuu lähivuosikymmeninä enemmän uutta yhdyskuntaa kuin missään muualla Suomessa. Alue on pääkaupunkiseudun mittakaavassakin erinomainen living lab kokonaisvaltaisten ratkaisujen, uusien tuotteiden ja palvelujen sekä digitaalisten toimintaympäristöjen testaamiseen. Metro mahdollistaa muutoksen. Sen rakentumisen myötä alueelle muodostuu ajallisesti riittävän pitkä ja taloudellisesti riittävän houkutteleva investointien alusta. Kasvava pääkaupunkiseutu on vetoava kohde investoinneille niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin. Alueesta muodostuu kehityksen referenssikohde: kaupunkisuunnittelussa tulee olla tavoitteena uudet, konseptuaaliset ja toiminnalliset ratkaisut, joissa tarkastellaan esimerkiksi asumista, palveluja, liikkumista ja työn tekemisen puitteita kokonaisuutena. Tätä tukee laadullisena lisäarvona alueen merellisyys, johon liittyvien mielikuvien vahvistaminen lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden, työpaikkojen ja sijoittajien näkökulmasta. Toimiva joukkoliikenne, jossa metro toimii ydinkanavana, liikuttaa suurta määrää ihmisiä nopeasti, ja vilkkaat asemanseudut toimivat solmukohtina, joiden potentiaalin tunnistaminen tekee alueesta entistä vetoavamman. Taloudellisesti kestävät ratkaisut - Otetaan käyttöön tuottavuutta parantavia ratkaisuja - Investoinnit ja vetovoiman kasvu parantavat kaupungin taloutta - Yritysten kilpailukyky paranee ja uudet tuotteet ja palvelut ovat niille merkittäviä referenssejä Kaupungin näkökulmasta tarvitaan laaja-alaisia toimenpiteitä monialaisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi. Taloudellinen kestävyys toimintojen suunnittelussa tulee olla peruslähtökohta. Julkiseen palveluntuottamiseen ja rakentamiseen tulee löytää tuottavampia, osin radikaalejakin konsepteja, esimerkiksi uudelleenajattelua tilojen ja toimintojen yhteensovittamisessa. Ratkaisuja voi löytyä yhteiskäyttömahdollisuuksista (tilat, pysäköinti), energian tuottamisen ja käytön uudistuksista tai joukkoliikenneratkaisujen kokonaisuuksista (kuljettajattomat joukkoliikennevälineet, päästöttömät ratkaisut, sähköinen liikenne). Uusien alueiden rakentamisen ja täydennysrakentamisen myötä kaupunkiin muuttaa lisää asukkaita, ja asukkaat ovat yrityksille sekä potentiaalista työvoimaa että asiakkaita. Alueiden kasvaminen mahdollistaa positiivisen talouden kehittymisen mallin, joka kasvattaa talouden toimintaympäristöä. Investointeja yhdyskuntaan ei täten tulisi nähdä pelkkänä menoeränä vaan kasvun ja uudistumisen mahdollistajana. Puhdas energiantuotanto - Vyöhykkeellä kaukolämmön tuotanto on päästötöntä

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 51 - Kiinteistö- ja aluekohtaiset uusiutuvan energian ratkaisut ovat laajalti käytössä Puhdas energiantuotanto on alueella laatutekijä viihtyisyyden, lähiluonnon, turvallisuuden ja esteettömyyden ohella. Laatutekijät vaikuttavat ihmisten viihtyvyyteen ja alueen houkuttelevuuteen. Viihtyisät alueet luovat edellytyksiä sosiaalisesti kestävälle yhdyskuntarakenteelle. Tavoitteena päästötön kaukolämpö: - Kaupunkisuunnittelussa voidaan edistää puhdasta energiantuotantoa mahdollistamalla uusien energiatoimijoiden tuleminen alalle paremmin. Alalle on nousemassa muita mahdollisesti lämpöverkon rakentamisesta kiinnostuneita toimijoita. Lämpöputkivarauksien jakaminen suunnitteluvarausten tapaan saattaisi avata mahdollisuuksia uusille toimijoille ja uudenlaiselle liiketoiminnalle. Uusiutuvan energian ratkaisut käytössä: - Kaavoituksessa voidaan edistää aurinkoenergian hyödyntämistä ja tuotantoa suuntaamalla kattopintoja kaakko-lounas -välille ja sallimalla (tai määräämällä) asteen kattojen kallistuskulmat ja harja- /pulpettikatot. - Kiinteistökohtaisen uusiutuvan energian tuotantoa voidaan vaatia. Nykyään asemakaavoissa on paikoin sallittu uusiutuvan energian tuotanto. Yleiskaavoissa on velvoitettu selvittämään vaihtoehtoja uusiutuville energiantuotantomahdollisuuksille. - Maalämmön edistämistä on jo kokeiltu alueen nykyisissä asemakaavoissa sallimalla maalämpöratkaisujen käyttö hieman normaalia laajemmilla alueilla, riippuen siitä mitä naapuritontilla on tai mitä sinne on tulossa seuraavan 50 vuoden aikana. Älykäs vähäpäästöinen liityntäliikenne - Kaupunki- ja paikalliskeskusten joukkoliikenne on päästötöntä - Rakentamisen ratkaisut nostavat pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta - Pysäköinti- ja kunnossapitotieto on toteutettu avoimena palveluna Kaupungin arvoa parantava alueellinen laatutekijä on älykäs, vähäpäästöinen liityntäliikenne, joka tulee sijoittaa kaupunkirakenteellisesti tarkoituksenmukaisesti. Pysäköintiratkaisuissa tulee painottumaan mm. teknologiaorientoituvuus, jonka avulla pysäköinnistä saadaan ennakoitavampaa ja sujuvampaa. Palveluiden sijoittamisen suunnittelussa keskeistä on koko palveluverkkorakenteen kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin, jotta joukkoliikenteeseen tukeutuva saavutettavuus paranee. Liikkuminen tulee nähdä palveluna ja osana palveluiden ketjua (MaaS). Joukkoliikenteen käytön kasvu edellyttää sen houkuttelevuuden kasvattamista ja erinomaisuutta suhteessa muihin kulkutapamuotoihin. - Tähän päästään panostamalla laadukkaisiin ja toimiviin asemiin sekä sujuvuuteen vaihtoliikenteen solmukohdissa.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 51 - Asemilla tai niiden lähistöllä tarjottavien toimintojen houkuttelevuus, monipuolisuus ja palveluiden kytkeminen joukkoliikenteen solmukohtiin ovat avainelementtejä joukkoliikenteen kasvun tavoittelussa. - Sähköbussiliikenne ja varautuminen latausjärjestelmien rakentamiseen mahdollistavat vähäpäästöiseen joukkoliikenteeseen siirtymisessä. Kokemuksia tästä on jo kerätty Tapiolassa, Espoonlahdessa luodaan valmiuksia. - Lisäksi sähköautojen latausinfran huomioiminen esimerkiksi tontinluovutusehdoissa tai maankäyttösopimuksissa luo edellytyksiä sähköautojen käytön kasvulle. Alueelliset pysäköintijärjestelmät tukevat toimivia joukkoliikenneratkaisuja. - Tarve edullisemmille ja monikäyttöisille pysäköintitilaratkaisuille - Pysäköinti voidaan nähdä palveluna aluekeskuksissa, jolloin operaattorina voi toimia palveluyhtiö. Muita vähäpäästöiseen liityntäliikenteeseen liittyviä toimenpiteitä: - Varautuminen kuljettajattomiin joukkoliikennevälineisiin Pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen: - Jalankulkuun toteutetaan virikkeellinen ympäristö - Toteutetaan pyöräilyyn kannustavat laadukkaat (laatu)reitit, erotetaan pyöräily ja jalankulku sekä toteutetaan riittävät ja laadukkaat pyöräpysäköintimahdollisuudet. - Toteutetaan asemille ja tärkeimmille liikepaikoille sähköpyöräilyn tarvitsemat latausmahdollisuudet - Uudisalueella matkapituudet suunnitellaan pyöräily-yhteydet lyhyemmiksi kuin autoilla. - Myös lähipalvelut sijoitetaan hyvin jalan ja/tai pyöräillen saavutettaviksi. - Toteutetaan joukkoliikennepysäkit maankäytön kannalta houkutteleviin ja kävellen sekä pyörillä hyvin saavutettaviin kohtiin. Avoimen datan hyödyntäminen: - Laaditaan informaatio- ja seurantajärjestelmä (HSL:n Liityntäpysäköintistrategian toimenpideohjelma - HSLn, KAKEn ja ELYn vastuulla) - Länsimetron liityntäpysäköintilaitokset tuottavat reaaliaikaista HSL:n LIIPI- järjestelmän mukaista avointa rajapintatietoa vapaista pysäköintipaikoista. Tieto välitetään käyttäjille katujen ja Länsiväylän näyttötaulujen (ELYn ja Espoon yhteishanke) ja HSL:n internet-sivujen kautta. Järjestelmä otettaneen käyttöön elokuussa Luodaan pysäköinti-infran tietokanta, jota voidaan hyödyntää sovellusten käyttöön otossa (KAKE ja KSK) Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus - Korkeakoulu- ja toisen asteen opetus sekä opiskelija-asuminen elävöittävät aluetta - Oppilaitokset toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina - Tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee laadukkaiden ja kestävien ratkaisujen syntymistä

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 51 Yhdyskunnan toiminnan kannalta keskeiset tilakonseptit tulee suunnitella palvelutarpeiden näkökulmasta. Eri toimijoiden ja toimintojen mahdollisuus hyödyntää tiloja ja palveluja kasvattaa kiinteistötaloudellista tehokkuutta ja tukee kestävien ratkaisujen luomista. Liikkumisen aikajänne tulee muuttumaan metron vuorovälien lyhyyden myötä ja mahdollistaa yhdyskuntarakenteen laajemman käyttämisen. Sen myötä syntyy uusia palveluinfran ratkaisumalleja. Oppilaitokset hyödyntävät arjessaan yhdyskuntarakenteen erilaisia oppimisympäristöjä ja toimivat alueen kehittäjinä ja aktiivisina kumppaneina mm. yrityksille. - Oppilaitosten mahdollisten kampusalueiden sijoittuminen metron kasvukäytävään monipuolistaa ja elävöittää kaupunkirakennetta. Luodaan edellytyksiä ja houkuttelevuutta oppilaitosten sijoittumispäätöksille. Työllisyyden tukeminen ja nuorten työllistyminen - Hankinnat tukevat sosiaalisesti kestäviä vastuullisia ratkaisuja - Alueella toteutetaan erilaisia työpaikka- ja työnteon kokeiluja Yhdyskuntarakenteen toimivat ratkaisut tukevat tieto- ja osaamisintensiivistä toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen sijoittumiseen ja mahdollisuuksiin, sen kytkeytymiseen alueen yritystoimintaan ja nuorten työllistymiseen. Alueellisten mikrotyöpaikkakeskittymien avulla saatetaan yhteen yrittäjät ja koulutustoiminta. Yhdessä elinkeinotoimen kanssa luodaan käytännöt, joilla tuetaan pienten aloittavien yritysten hakeutumista ja juurtumista kasvukäytävään. Alueen merellisyyteen liittyvät palvelut ja elinkeinotoiminta tulee nähdä mahdollistajana. Ranta-alueet ja laaja saaristo tarjoaa alustan matkailuun ja virkistäytymiseen liittyvälle koulutukselle ja elinkeinotoiminnalle. Mereen, veneilyyn ja vesillä liikkumiseen liittyvät palvelut voisivat parhaimmillaan olla arvokas imagotekijä esimerkiksi Finnoon alueelle. Luontoarvot korostuvat ja kaupunkiluonnon merkitys kasvaa - Alueen vetovoimaisuus kumpuaa lähiluonnosta, merellisyydestä ja luontopalveluista - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Luonto- ja ympäristötietoisuus kasvavat ja espoolaiset huolehtiva lähiluonnosta Espoo-tarina korostaa espoolaisia luontoarvoja ja lähiluonnon merkitystä. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeellä sijaitsee kolme aluekeskusta, joiden merellinen ulottuvuus tulee nähdä monipuolisena kokonaisuutena. Merellisyyden potentiaali matkailussa ja -palveluissa, liikkumisen palveluissa ja luontopalveluissa sekä yhdyskuntarakenteen keuhkoina lisää alueen arvoa ja houkuttelevuutta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 51 Viherympäristön laatu on osa sekä Espoo-tarinaa että kestävän kehityksen tavoitteita. Asuinalueiden houkuttelevuus perustuu Espoossa juuri vehreyteen ja viheralueiden hyvään saavutettavuuteen. Kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli viheralueiden sekä rakentamiseen liittyvän muun vihreän mitoituksen ja saavutettavuuden suunnittelussa, jolloin mahdollisimman tehokas rakennettavien alueiden toteuttaminen jättää sijaa riittäville ja yhtenäisille lähiluontoalueille. Kaupunkisuunnittelulla tuetaan myös viheralueiden verkostollista sijoittumista. Luonnonympäristö on kaupungissa monin tavoin toisenlaista kuin kaupunkirakenteen ulkopuolinen luonto. Haasteena on luoda sellaista luonnon ja kaupunkirakenteen kokonaisuutta, joka kestää erilaisia stressitekijöitä ja auttaa myös kaupunkia ja kaupunkilaisia selviytymään muutoksissa. Kaupunkiluonnon tavoitteena on resilienssi, eli joustavuus ja palautuvuus. Parhaimmillaan kaupungin suunnittelu tarjoaa mahdollisuuden tuottaa luonnonympäristöä, joka on jopa rikkaampaa ja monipuolisempaa kuin luonto kaupungin ulkopuolella. Kaupunkisuunnittelulla voidaan tukea kaupunkiluonnon merkitystä ja korostaa luontoarvoja mm. seuraavilla hallinnollisilla ja/tai poliittisilla käytännön toimenpiteillä: - Vesien hallintaan liittyvät ratkaisut tukevat laajasti kestävää kaupunkisuunnittelua. Tavoitteena on pinta- ja pohjavesien mahdollisimman luonnonmukainen kierto myös kaupunkiympäristössä. Hulevesien laadullista hallintaa kohdennetaan vaikuttavuuden parantamiseksi korttelialueiden lisäksi katu- ja liikennealueille. Kaavoituksessa varataan tilaa vesien laadullisille hallintajärjestelmille ja vältetään haitallisten vesien syntymistä. Keinot valitaan ja mitoitetaan vesistölle aiheutuvan haitan perusteella. Tarvittaessa voidaan käyttää sitovia määräyksiä myös yleisille alueille. - Viherkattoihin kannustetaan, erityisesti silloin, jos niiden kautta saadaan lisättyä monimuotoisuutta ja vihermassan määrää luonnon monimuotoisuuden kannalta köyhillä alueella. Viherkattoja suosivien määräysten lisäksi voidaan käyttää sitovia määräyksiä, mikäli kohde sijaitsee alueella jossa luonnon monimuotoisuus on vähäistä. - Autojen pysäköinnin järjestäminen pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina vapauttaa maavaraista pintaa kasvillisuudelle, mikä tukee laajasti luonnon monimuotoisuuden ja vesitasapainon hallinnan tavoitteita. Lisäksi se parantaa joukkoliikenteen kilpailuetua, kun etäisyydet kotoa vastaavat joukkoliikenteen palvelutasoa. - Kaupunkisuunnittelukeskus tuottaa taustatietoa ja materiaalia kestävän kehityksen tavoitteiden seurantaan. Esimerkkinä voi mainita viherkudelman ekosysteemipalveluanalyysin. - Kaavojen vaikutusten arviointia voidaan täydentää Espoon omilla keketavoitteilla: Vaikutusten arviointien työpohjiin / kaavaselostuksien

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 51 ohjeisiin lisätään konkreettisemmin kestävän kehityksen teemoja, jos niistä on olemassa linjauksia. - Kaupunkisuunnittelun tilaamissa luontoselvityksissä yhtenä selvitettävänä asiana on Espoon luonnon monimuotoisuuden priorisointityön mukaisten elinympäristöjen löytyminen. Lakisääteistä listaa on täydennetty Ympäristökeskuksen tiedolla paikallisista niukkuustekijöistä. Kerättävää tietoa on mahdollisuus hyödyntää maankäytön suunnittelussa, jolloin monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita ympäristöjä voidaan säilyttää, vaikka niitä ei varsinainen lainsäädäntö suojaisikaan. Tähän on valmiudet jo nyt, kun lumo-priorisointi on mukana hankintaperusteissa. Suunnitteluprosessien avulla parannetaan ohjausvaikutusta: - Kaupunkiympäristössä suositaan suurikasvuista puustoa, ja niille varataan tilaa kaupunkirakenteessa. Puuston määrän lisäys on konkreettinen ja todellisuudessa hyvin vaikuttava keino tukea monia kestävään kehitykseen liittyviä teemoja: - Puusto sitoo pölyä ja vähentää tuulisuutta. - Vähentää kaupungin lämpösaarekeilmiötä sekä sitomalla kosteutta että varjostamalla. Varjostaminen vähentää rakennusten ylilämpenemistä ja sen mukana jäähdytykseen kuluvaa energiantarvetta. Lisääntyvillä hellejaksoilla katujen varjostaminen parantaa asukkaiden viihtyisyyttä ja terveyttä. - Syväjuurinen kasvillisuus parantaa veden kiertoa ja imeytymistä kaupunkiympäristössä. Veden imeytyminen syviin maakerroksiin on tehokkaampaa puustoisilla alueilla kuin muun kasvillisuuden peittämillä alueilla. - Tarjoaa elinympäristöjä eläimistölle. - Visuaalinen vihreys parantaa elinympäristön koettua laatua, ja puusto luo yhteyden luontoon korkealla oleviin asuntoihin asti. - Alueellinen massatasapaino huomioidaan osana maankäytön suunnittelua. Kuljetusten väheneminen pienentää sekä maarakentamisen kustannuksia että kuljettamisesta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä sekä haittaa asukkaille. - Nuhjaantuneiden maiden hallintaan kehitettyjä paikallisia ratkaisuja hyödynnetään, esimerkiksi höyryttämistä. - Viheralueiden rakentamisessa hyödynnetään alueelta valmiiksi löytyviä maamassoja. Massat lajitellaan ja seulotaan syntypaikalla. Lyhyt ja hallittu massakierto parantaa kasvualustan mikrobien ja pieneliöiden paikallista säilymistä, mikä taas parantaa kasvillisuuden edellytyksiä selviytyä stressitilanteista. - Kaavoituksessa ja rakentamisen vaiheistuksessa tilavarausten kautta luodaan edellytykset massakiertoon. - Ekologisien yhteyksien toimivuutta ja oikeaa mitoitusta tarkastellaan riittävän laajoina kokonaisuuksia. Kaupunkisuunnittelussa kehitetään uusia keinoja arvioida verkoston laatua ja toimivuutta, jotta yksittäisiä

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 51 hankkeita voidaan arvioida osana kokonaisuutta. Liito-oravien käyttämän puustoverkoston tunnistaminen ja suunnittelu laserkeilauksen avulla on esimerkki työstä, jolla suunnittelumenetelmiä on kehitetty eteenpäin. Parhaillaan on käynnissä pilottityö, jossa hyödynnetään riistakameroita maaeläinten reittien tunnistamiseen. - Rakennetun ympäristön ajallinen kestävyys on suuri ongelma sekä taloudellisesti että ekologisesti. Sekä rakennusten suunnittelussa että infran rakentamisessa tulisi tutkia malleja, joilla korjaus- ja uudelleenrakentamisen syklejä saataisiin pidennettyä. Kaupunkisuunnittelun keinovalikoimassa on tukea muuntojoustavaa rakentamista, joka mahdollistaa rakennukselle useita käyttötarkoituksia sen elinkaaren aikana. Katuverkon sijainnin ja teknisten ratkaisujen tulisi kestää kaupungin muutosta ympärillä. Infrarakentamisen elinkaariajattelua voidaan tukea osana kunnallisteknisen suunnittelun ohjausta. Pitkän elinkaaren estäviä pullonkauloja tulisi aktiivisesti tunnistaa ja kohdentaa suunnittelua niiden vähentämiseen. Alueen ratkaisut edistävät kestävää elämäntapaa - Alue toimii kehitysalustana uusille, resurssiviisaille palveluille - Rakentamisessa huomioidaan luonnonympäristön arvo ja ekologiset yhteydet - Kestävä kehitys on osa alueen asukkaiden arkea, kasvatusta, koulutusta ja työelämää Kestävä elämäntapa on hyväksytty osana valtuuston käsittelemää Kestävän kehityksen ohjelmaa. Kestävä elämäntapa nähdään ilmiönä, joka laajenee. Resurssiviisaat ratkaisut tukevat kestävän elämäntavan tavoitteita. Resurssiviisauteen tulevat liittymään erilaiset ihmisten arjessa vaikuttavat kiertotalouden teemat (kuten kierrätys, uudelleenkäyttö ja jalostus), jotka hyödyntävät avoimia tiloja, palvelukonsepteja tms. Tila- ja alueturvallisuus on yksi alueen menestystekijöistä - Julkiset ja yksityiset palvelut nojaavat turvallisiin ja esteettömiin kaupunki- ja aluekeskuksiin - Asumisen omistus- ja hallintomuodot tukevat syrjäytymisen ehkäisyä ja sosiaalista kestävyyttä Kaupunkirakenteen suunnittelussa pyritään toimimaan välttäen epätoivottua segregaatiokehitystä. Tämä toteutetaan monipuolisella asuntokannalla, jossa tulee olla tavoitteena alueellisesti tasainen aratuotanto. Uusilla alueilla on mahdollista sekoittaa asumisen hallintamuotoja, ja vanhoilla alueilla aluetta voidaan tasapainottaa täydennysrakentamisella. Aluekeskuksien vetovoimaa kasvatetaan - Omaleimaisuutta vahvistetaan aluekeskusten imagoon ja identiteettiin pohjautuen kulttuurin, tapahtumien ja kaupunkikuvallisten ratkaisujen kautta - Vahvistetaan yhteisöllistä, asukkaiden omaan aktiivisuuteen perustuvaa kaupunkikulttuuria

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 51 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoo on Espoo-tarinan mukaisesti viiden kaupunkikeskuksen verkostokaupunki, joita kehitetään niiden omien vahvuuksien mukaisesti. Kaupunkikeskuksista muodostuu viihtyisiä asuin-, asiointi- ja työpaikkakeskuksia, joissa hyvät palvelut, virikkeelliset harrastusmahdollisuudet ja lähiluonto ovat helposti ja esteettömästi saavutettavissa. Länsimetron kehitys- ja kasvuvyöhykkeelle sijoittuu kolme omaleimaista aluekeskusta: Tapiolan suuralueella painottuvat kulttuurin (tiede, taide ja liikunta) ja kaupan toiminnot. Matinkylän ja Espoonlahden alueilla uudistetaan keskustoja ja laajennetaan palveluita. Kehittyvien alueiden identiteetti muodostuu alueiden luonteenomaisista piirteistä ja alueita tukevasta ympäristöstä. Maankäytön suunnittelulla voidaan vahvistaa ja korostaa alueen omaleimaisuutta. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 päättää vahvistaa Länsimetron kehitys- ja kasvukäytävälle asetetut tavoitteet, 2 päättää antaa jatkosuunnittelua ja valmistelua varten seuraavat evästykset: Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Tiedoksi - Olli Isotalo, Tekninen ja ympäristötoimi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Suurpelto III, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavaksi ja asemakaavan muutokseksi, alue , 21. kaupunginosa Henttaa (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Aila Valldén, puh Katariina Peltola, puh Marno Hanttu, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Käsittely Keskustelun kuluessa jäsen Stefan Ahlman ehdotti jäsen Risto Nevanlinnan kannattamana muutettavaksi määräysten kohtaan Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla ap-määräys muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markku Markkula totesi, että koska esittelijän ehdotuksesta oli tehty poikkeava ehdotus, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat jäsen Stefan Ahlmanin ehdotusta EI. Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta JAA äänestivät jäsen Suvi Karhu, jäsen Kimmo Oila, varajäsen Raili Päivinen, jäsen Kai Lintunen ja puheenjohtaja Markku Markkula eli 5 jäsentä. Jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen puolesta EI äänestivät jäsen Paula Pöntynen, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo ja jäsen Stefan Ahlman eli 7 jäsentä. Jäsen Ulla Palomäki äänesti tyhjää.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 51 Puheenjohtaja totesi jäsen Stefan Ahlmanin ehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 7/5. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Suurpelto III:n asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue , 2 määräysten kohdassa Pysäköinti 1 AO- ja AO-1 -korttelialueilla tarkennetaan ap-määräystä muotoon: - vähintään 2 ap / asunto, tai 1 ap jos asunto on enintään 90 k-m 2. 3 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavan / asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Liite Oheismateriaali Selostus 2 Suurpelto III, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 3 Suurpelto III, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Suurpelto III, tapahtumaluettelo - Suurpelto III, kaavamääräykset 1 - Suurpelto III, kaavamääräykset 2 - Suurpelto III, kaavamääräykset 3 - Suurpelto III, kaavakartta - Suurpelto III, havainnekuva - Suurpelto III, ilmaperspektiivi - Suurpelto III, muistutusten lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan tavoitteena on muodostaa asuinaluekokonaisuus, joka kytkee kaupunkirakenteellisesti yhteen Lillhemtin pientaloalueen ja rakentumassa olevat Suurpelto I-II asemakaava-alueet. Suurpelto III -alueen halki suunnitellaan uusi kokoojakatu, joka palvelee myös Lillhemtin liikennettä. Tiivein kerrostalorakentaminen sijoitetaan alueen keskelle ja korttelirakenne avautuu reunoille päin. Idän avoimeen maisematilaan liitytään matalin pistetaloin. Lillhemtiin puoleiselle reunalle on suunniteltu runsaat kaksikymmentä erillispientalotonttia. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lillhemtinpuiston jo toteutettua lähivirkistysaluetta. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on noin k-m 2, mikä on lähes kokonaisuudessaan uutta rakennusoikeutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti asemakaavaehdotusta nähtäville asettaessaan selvittämään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 51 tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Kaupunkisuunnittelukeskuksen ja tonttiyksikön arvion mukaan omakotitonttien muuttaminen tiiviimmäksi tässä suunnitteluvaiheessa hidastaisi kaavan toteutumista, vaikeuttaisi asukasyhteistyötä ja edellyttäisi lisää resursseja toteutuksen ohjaukseen tavalla, joka ei vastaisi pienestä rakennusoikeuden nostosta saatavaa hyötyä. Tiivistäminen olisi mahdollista vain pienellä alueella, koska vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa työstettyä ratkaisua Lillhemtin reunalla ei ole mielekästä avata ja kokoojakadulle ei voi lisätä liittymiä. Kortteleissa ja on edelleen mahdollista toteuttaa yhtiömuotoisesti kytkettyjä pientaloratkaisuja. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Suurpelto III - Storåkern III, asemakaavaehdotus / asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6564, käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen kaakkoispuolella Henttaalla. Alue on pääosin alavaa peltoa ja rakentamaton. Keskuspuistoon rajautuva osa on pohjoiseen viettävää metsää. Alueen maaperä on peltoalueella pääosin savea.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 51 Alueen omistaa pääosin Espoon kaupunki. Alueella on lisäksi kaksi yksityistä maanomistajaa. Alueen peltoaukeaa rajaavat pohjois-, länsi- ja eteläpuolella puustoiset rinteet, joista eteläinen on rakentamaton. Peltoaukeaa kiertävät Tuurinmäentie ja Vanha Lillhemtintie (entinen Vähän-Henttaantie) korostaen maiseman muotojen mukaista rajausta. Pellolle laskee lännestä metsäalueelta oja, joka alueen itäreunassa mutkittelee kohti koillista. Alueen eteläosaan on jo toteutettu pelikenttiä ja leikkipaikkoja. Alueella sijaitsee myös mm. siirrettäviä asukasyhdistyksen viljelylavoja. Peltoaukea on osa laajempaa maisematilaa, joka Suurpellon kaikkien asemakaavaalueiden toteutuessa tulee muuttumaan merkittävällä tavalla. Lännessä kaava-alueeseen rajautuvat Lillhemtin kaava-alueen omakotitontit ja historiallinen Punaisen Tuvan alue. Kaava-alue sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella, muttei kuitenkaan pääväylien välittömässä läheisyydessä. Kaavaalueen eteläreunassa kulkevan Vanha Lillhemtintien kautta on järjestetty Henttaan (Lillhemtin) pientaloalueen nykyinen ajoyhteys. Itäpuolisten Suurpelto I ja II kaava-alueiden kadut on pääosin jo toteutettu voimassa olevien asemakaavojen mukaisina. Henttaata palvelee bussilinja, joka kulkee kaava-alueen läpi ja jonka kääntöpaikka on kaava-alueen länsireunassa Punaisen tuvan edustalla. Suurpellon joukkoliikenteen palvelutarjonta määritellään nykytilassa pienen kerrostaloalueen mukaan eli alue kuuluu nyt kolmen tähden palvelutasoon. Metron liityntäliikenteen myötä Suurpellosta on suorat yhteydet kaikkiin Espoon kaupunkikeskuksiin. Näiden linjojen pysäkit sijaitsevat noin 500 metrin päässä kaava-alueesta Suurpellon puistokatuakselilla. Tapiolan ja Espoon keskuksen välisille suorille bussilinjoille, jotka täydentäisivät myös Suurpelto III-alueen julkisen liikenteen yhteyksiä, on tilavaraus hyväksymiskäsittelyssä olevassa Suurpelto V -asemakaavassa. Osa viereisen Suurpelto I - asemakaava-alueen toteutuksen yhteydessä rakennetun puiston, Lillhemtinpuiston kevyen liikenteen reiteistä ulottuu suunnittelualueelle. Keskuspuiston ulkoilureitit ovat suunnittelualueelta helposti saavutettavissa. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv) ja eteläpuolitse kulkee sähkölinja (z). Uudenmaan 2. vaihemaakunta -kaavassa (YM vahv ) suunnittelualue on muun Suurpellon tapaan osoitettu tiivistettävänä taajamatoimintojen alueena, joka tukeutuu kestävään liikennejärjestelmään. Maakuntakaavassa on Kehä II:n suuntaisesti on osoitettu pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli. Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi asuntoalueeksi (A2, pääosiltaan tiivis ja matala - asuntoalue). Punaisen tuvan ympärillä on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / 51 suunnittelualueen itäreunassa ja eteläpuolella virkistysaluetta (V). Virkistysreitti yhdistää Suurpellon pohjoisosan ja Keskuspuiston. Vahvistamaton Suurpelto - Kehä II osayleiskaava (Kh ) ja vahvistettu Henttaan osayleiskaava (Valtuusto ) on huomioitu Espoon eteläosien yleiskaavaa laadittaessa. Espoon eteläosien yleiskaava korvasi Henttaan osayleiskaavan Suurpelto III:n alueella muualla paitsi aivan lounaisreunassa, jossa Espoon eteläosien yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Suurpelto III-asemakaava-alue rajautuu eteläreunassa Keskuspuisto I-osayleiskaava-alueeseen. Alue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoittamaton. Suurpelto III -aluetta rajaavat pohjoisessa hyväksymiskäsittelyssä oleva Suurpelto V-asemakaavaehdotus, pohjoisessa ja lännessä Lillhemtin pientaloalueen asemakaava (hyväksytty ) ja idässä Suurpelto I- ja II -asemakaavat (hyväksytty ). Liikennejärjestelyiden tarkentumisen vuoksi kaava-alueeseen sisältyvät myös pienet muutosalueet Lillhemtin ja Suurpelto II:n asemakaavoista. Suurpelto III -alueen länsipuolella on Lillhemtinpuiston rakennettu lähivirkistysalue ja lounaispuolella päiväkotikortteli. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja se oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana saatiin 8 lausuntoa ja 9 muistutusta, joista osa oli useamman henkilön allekirjoittamia. Lausunnoissa esitettiin pääosin teknisluontoisia näkökohtia. Helsingin seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymä muistutti kaava-alueen toteuttamisen edellyttävän vesihuoltolinjojen siirtoja ja viemärirasitteita. Ympäristökeskus kannusti energiaohjaukseen kaava-alueella. Sivistystoimi painotti toimivia liikenneyhteyksiä keskuspuistoon ja liikuntakentille sekä turvallisia koulu- ja päiväkotireittejä. Tekninen keskus muistutti kunnallistekniikan toteutuskustannuksista erityisesti katujen toteutuksen ja pohjarakentamisen osalta. Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä painotti, että joukkoliikenneyhteyksien näkökulmasta on aktiivisesti ja ennen Suurpelto III:n toteutusta edistettävä Suurpellon ja Kuurinniityn välistä katuyhteyttä. Caruna Oy kiinnitti huomiota alueen eteläosan korkeajännitejohdon kaavamerkintöihin sekä sen ja suunnitellun kääntöpaikan yhteensovittamiseen. Fortum Power and Heat Oy /Heat - divisiona ilmoitti tarjoavansa kaukolämpöä nykyisen linjan läheisyydessä sijaitseville kiinteistöille. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kertasi lausunnossaan pelastusteiden ja osoitteiston suunnitteluperiaatteita. Muistutuksissa vaadittiin mm. Suupellon Kehä II:n varren toteuttamista ensin, korkeintaan kaksikerroksista pientalorakentamista ja maanalaista pysäköintiä. Kerrostalorakentamista pidettiin liian tehokkaana, bunkkerimaisena ja alueelle sosioekonomisesti sopimattomana. Myös Maakirjantien päähän osoitettua kääntöpaikkaa vastustettiin. Päinvastoin kuin valmisteluaineistovaiheessa Lillhemtin Tuurinmäentien varren

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 51 asukkaat eivät juurikaan jättäneet palautetta, vaan sitä saatiin erityisesti Suurpellon Kirjapihan ympäristön omakotiasukkailta. Suunnittelun tarkentumisen ja saadun palautteen pohjalta kaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia. Kääntöpaikan järjestelyjä ja ulkoilureittiä on tarkistettu tehtyjen liito-oravahavaintojen perusteella. Kerrostalokortteleiden rajautumista Lillhemtinpuiston virkistysalueeseen on tarkennettu. Pieni osa kerrostalokorttelista on muutettu yksiselitteisemmin erillispientaloiksi. Rasitemerkintöjä on tarkennettu. Tehdyt muutokset ovat kaavakokonaisuus huomioiden vähäisiä eivätkä edellytä kaavan asettamista uudelleen nähtäville. Asemakaava / Asemakaavan muutos Yleiskuvaus Suurpellossa tavoitellaan viihtyisää ja modernia kaupunkimaista ympäristöä. Suurpelto III -asemakaava jatkaa osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista. Esitetyt korttelit muodostavat oman selkeästi rajautuvan kokonaisuuden, ikään kuin oman pienen kaupunginosan, mutta liittyvät samalla osaksi laajempaa Suurpellon kokonaisuutta. Alueen suunnittelussa ja rakentamiskorkeuksissa on huomioitu ympäröivien alueiden topografia ja rakennettu ympäristö. Alueen sydämenä on pieni katuaukio, Tea Istan aukio. Aukiota rajaa kolme kuusikerroksista pistemäistä asuinkerrostaloa. Aukion laidalla asuinrakennusten ensimmäisessä kerroksessa varataan tilaa palvelutiloille. Koko alueen ja myös Tea Istan aukion halkaisee paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Uusi kokoojakatu palvelee myös olemassa olevan Lillhemtin pientaloalueen liikennettä sekä alueen joukkoliikennettä. Lillhemtintien varsi on pääosin nelikerroksisten asuinkerrostalojen rajaamaa kaupunkimaista katutilaa. Korttelirakenne avautuu kohti alueen reunoja: idässä ja etelässä alueen ulkoreunoilla on kolmi- ja nelikerroksisia pistetaloja. Pohjoisessa ja lännessä uloimmat korttelit koostuvat erillispientaloista, joiden mittakaava muistuttaa Lillhemtin pientaloalueen vähitellen syntynyttä olemassa olevaa rakennuskantaa. Asemakaavan korttelialueet rajautuvat kaakossa osittain kaava-alueeseen kuuluvaan Lillhemtinpuistoon, joka on koko Suurpeltoa palveleva keskeinen puistoalue. Suunnittelualueen eteläreunasta alkaa Espoon keskuspuisto virkistysreitteineen. Tästä syystä korttelikokonaisuuden sisään ei ole esitetty puistoja tai muita uusia lähivirkistysalueita. Korttelialueet Alueelle muodostuu kahdeksan korttelia. Eteläisin kortteli käsittää olemassa olevan tontin, jolla on rakennettu pientalo. Muut korttelit ovat uusien rakennusten kortteleita. Uuden kokoojakadun varrella rakentaminen on kaupunkimaisen tiivistä. Lillhemtin pientaloaluetta lähimpänä olevat alueet on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. Erillispientalotontteja alueella on reilut kaksikymmentä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 51 Tea Istan aukiota rajaamaan on sijoitettu kolme kuusikerroksista pistetaloa. Rakennukset ovat pohja- ja kattomuodoiltaan vapaamuotoisia. Rakennusten maantasokerroksiin on osoitettu aukiolle avautuvia kivijalkatiloja, jotka voivat olla erillisiä liiketiloja, palvelutiloja, asuntoihin yhdistettyjä työtiloja tai palvelueteisiin liitettyjä puolijulkisia tiloja. Lillhemtintietä reunustavat nelikerroksiset lamellikerrostalot rajaavat kaupunkimaisesti katutilaa. Maanpäälliset kansipihat liittyvät suoraan rakennusten julkisivuihin eli rakennusten näkyvät julkisivut ovat kansipihoilta katsottuna kolmikerroksisia. Lillhemtinpuiston laidalle sijoittuvat pistekerrostalot ovat kolmi- tai nelikerroksisia. Rakennusten väleistä avautuu näkymiä piha-alueilta puistoon ja päinvastoin. Pysäköinti on järjestetty pääosin korttelin yhteisien kansipihojen alle. Kortteleihin ja on osoitettu kierrätyshuoneet, jotka palvelevat kaikkia asemakaava-alueen kerrostalotontteja. Osalla kerrostalokortteleista osa asuinkerrosalasta voidaan toteuttaa palveluasumisena. Tällä pyritään lisäämään kaavan joustavuutta ja asumismuotojen monipuolisuutta. Korttelissa on kolmen pienkerrostalon muodostama rakennusryhmä, joka kolmikerroksisena toimii välittävänä mittakaavana kerros- ja pientalokorttelien välillä. Rakennukset voidaan toteuttaa myös rivitaloina tai kerrospientaloina. Tämän korttelialueen autopaikat ovat maantasossa. Erillispientalojen korttelialueet muodostuvat yksittäin rakennettavista erillistonteista, joilla on pääosin yksi asunto. Tonttien pinta-ala vaihtelee noin 500 neliömetristä vähän yli 900 neliömetriin, korttelitehokkuus on 0,25. Tuurintien varressa rakennukset sijoittuvat rinteeseen siten, että sisääntulopiha kadun puolella on kerroksen ylempänä kuin "alapiha" tontin kaakkoisosassa. Piha-alueiden luonne vaihtelee korttelityypin mukaan. Kerrostalovaltaisissa kortteleissa, joissa on kansipihojen alapuolista pysäköintiä, myös pihakansi on osa keskeistä piha-aluetta. Piha-alueet tulee toteuttaa korttelikohtaisina toiminnallisina ja tilallisina kokonaisuuksina. Lillhemtintien eteläpuolisissa kortteleissa piha-alueet liittyvät maisemallisesti Lillhemtinpuiston avoimiin niittyihin. Pysäköinti AK-, AK-1- ja A-korttelialueilla autopaikkanormiksi on osoitettu 1 autopaikkaa (ap) / 85 asuin-kerrosneliömetriä. Autopaikkoja tulee rakentaa kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, joka tulee mitoittavaksi tekijäksi vain hyvin pienten asuntojen ollessa kyseessä. Lähes kaikki AKja AK-1 -korttelialueiden autopaikat on sijoitettu kansipihojen alle, jolloin kortteleihin muodostuu laajat piha-alueet. Vallitsevan pohjavedenpinnan korkeusaseman takia autopaikkoja ei voida sijoittaa kokonaan maan alle, mutta korkeusasemat suunnitellaan niin, että maanvarainen piha ja kansipiha toimivat kokonaisuutena ja kansipihoille taataan esteetön pääsy. Korttelisuunnitelmaluonnoksessa on alustavasti esitetty autopaikkojen sijoittuminen. Useassa kohdassa tontin autopaikat sijoittuvat viereisen

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 51 tontin kansipihan alle. Tämän vuoksi korttelit tulee suunnitella kokonaisuuksina ja kansipihojen ja niiden alapuolisten pysäköintilaitosten toteutuksessa tulee huomioida viereisten tonttien toteutus. Erillispientalojen autopaikkanormi on 2 ap / asunto. Katujen varsille ja kääntöpaikkojen yhteyteen on esitetty yhteensä nelisenkymmentä yleistä autopaikkaa mm. lyhytaikaista pysäköintiä ja keskuspuiston ulkoilijoita varten. Näiden kokonaismäärä vastaa yleistä tavoitetta (noin 1 ap / k-m 2 ). Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 12,0 ha, josta asuinkorttelialueiksi osoitetaan noin 7,4 ha, virkistysalueiksi noin 2,1 ha ja katualueiksi noin 2,4 ha. Kokonaiskerrosala on k-m 2, mikä vastaa kaavan aluetehokkuutta ea = Kerrosalasta asuinkerrosalaa on k-m 2, liike- ja palvelutilakerrosalaa 360 k-m 2, ja teknisen huollon kerrosalaa 120 k-m 2. Tämän lisäksi voidaan toteuttaa asumisen aputiloja. Korttelitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,25 1,13 ja keskimääräinen korttelitehokkuus on noin ek = Laskennallinen asukasmäärä on reilut 800 asukasta. Liikenne Yleiskaavojen ja Suurpelto II- asemakaavan liikenneratkaisu lähtee siitä, että Vanha Lillhemtintie ei enää jatkossa palvele ajoneuvoliikennettä, vaan korvaava yhteys järjestetään koillisesta Suurpelto III -alueen halki. Tämän mukaiset varaukset on voimassa olevassa Suurpelto I -asemakaavassa ja Suurpelto V - asemakaavaehdotuksessa. Suurpelto III-alueelle rakennetaan uusi paikallinen kokoojakatu Lillhemtintie. Ajoneuvoliikenne ohjataan jatkossa Suurpelto III-asemakaava-alueen koillisosaan rakennettavaan kiertoliittymään ja sen kautta edelleen kohti Suurpellon keskusta ja Kehä II:ta. Lillhemtintie on kaava-alueen sisäinen kokoojakatu, joka toimii myös bussireittinä. Ajoradan mitoituksessa on huomioitu telibussin vaatimat kaarresäteet. Ajoradan leveys on 6,5 m. Kadun toisella laidalla on jalankulku- ja pyörätie ja toisella laidalla jalankulku. Lillhemtintie kulkee kivetyn Tea Istan aukion halki hidaskatumaisesti. Aukion reunoilla on muutama kivijalkaliiketila, joiden pysäköintimahdollisuus on huomioitu aukiojärjestelyissä. Nykyinen Lillhemtin pientaloaluetta palveleva ajoreitti Vanha Lillhemtintie muutetaan asemakaavassa kevyen liikenteen kaduksi. Maakirjantietä jatketaan hieman nykyisestä, jotta sille voidaan tehdä kääntöpaikka ja sen varrelle voidaan osoittaa muutama kadunvarsiautopaikka palvelemaan mm. keskuspuiston ulkoilijoita. Nykyinen Tuurinmäentie katkaistaan korttelin pohjoisreunan kohdalta ja muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Olemassa olevan omakotitalolle (kiinteistö 2:25) sallitaan tontille ajo sallitaan Vanhan Lillhemtintien kevyen liikenteen väylää pitkin.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 51 Kerrostalokortteleita palvelevat lyhyet tonttikadut Linda Tannerin kuja ja Lillhemtinpuisto ohjaavat autoliikenteen kansipihojen alapuolisiin pysäköintilaitoksiin ja toimivat samalla kevyen liikenteen reitteinä kaava-alueen ja ympäröivien alueiden välillä. Bussien kääntöpaikka on esitetty Kylätuvanaukioksi nimetylle nykyiselle paikalleen Henttaan kylätuvan eteen. Kääntöpaikan pysäkki palvelee lillhemtläisiä sekä Suurpelto III -alueen lähimpiä erillispientaloja. Aukion muotoa muokataan hieman nykyisestä, mutta sen periaateratkaisut säilytetään ennallaan. Aukion laidalla voi olla myös tulevaisuudessa hyötyjakeiden keräyspiste. Muuta kaava-aluetta palvelee pysäkkipari Lillhemtintiellä Tea Istan aukion pohjoispuolella. Kaava-alueella on useita tärkeitä kevyen liikenteen reittejä katujen varsien kevyen liikenteen reittien lisäksi. Reitit on pyritty linjaamaan siten, että ne muodostavat sujuvat yhteydet sekä Suurpellon keskustan palveluihin että Keskuspuiston ulkoilualueisiin. Kaava-alueen itäreunaan on mitoitettu ulkoilureittien yleissuunnitelman mukainen reitti ja hiihtolatu Keskuspuistosta Suurpellon pohjoisosiin. Sopimusneuvottelut Yksityisten maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu ennen kuin asemakaava / asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Suurpelto III on suurimmaksi osaksi Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Suunnitelmaa havainnollistamaan on laadittu yleispiirteinen lähiympäristöja korttelisuunnitelma. Tavoitteena on laatia korttelikohtaiset suunnitelmat ennen tontinluovutusta. Alueesta on laadittu meluselvitys ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jonka perusteella katualueiden varaukset, korkotasot ja kunnallistekniset tilavaraukset on tehty. Hyväksyminen Asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavan muutokset hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelmaluonnos. Sito Oy Kunnallistekniikan yleissuunnitelmat (piirustussarja). Sito Oy Suurpelto III, asemakaava-alueen meluselvitys. Sito Oy Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 51 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta / 4 Ehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa. 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ollessa estyneenä, asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että päätösehdotuksen - kohta 1.2 muutetaan kuulumaan: Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue - uudeksi kohdaksi 1.4 lisätään: Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena - uudeksi kohdaksi 1.5 lisätään: Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja - hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 51 Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Suurpelto III ja Suurpelto II muutoksen asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Suurpelto III alueen suunnittelu perustuu alueen luonnon- ja rakennetun ympäristön antamiin lähtökohtiin ja Suurpelto III Suunnitteluoperaatioon. Suurpelto III liittää kaupunkirakenteellisesti Suurpelto I:n, II:n, V:n ja Lillhemtin. 1.2 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen toteuttavat Suurpellon alueen ympäristöstrategiaa ja tavoitteena on energiatehokkaiden ratkaisujen esimerkkialue 1.3 Suurpelto III alueen suunnittelu ja rakentaminen tuottavat joustavia, yhteisöllisyyttä tukevia, elinkaaren mittaisen asumisen mahdollistavia ja erilaisia asumisen tarpeita tyydyttäviä asuntoja ja asuinympäristöä. 1.4 Tutkitaan miten kunnallistekniikan korkeiden kustannusten kattamiseksi tarvittava lisärakennusoikeus voitaisiin toteuttaa. Yksi vaihtoehto on lisätä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista, ainakin osin omatoimisena tai ryhmärakentamisena 1.5 Valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana laaditaan periaatteellinen selvitys siitä, miten tämän kaava-alueen ja sen lähialueiden liikenne on suunniteltu järjestettäväksi ja mitä vaihtoehtoja on olemassa. Selvitykseen kuluu myös tarvittava kustannusarvio sekä arvio kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jo tekemien päätösten tarkistamismahdollisuuksista. Tähän selvitykseen kuuluu mm. nykyisen Vähän-Henttaantien tulevaisuus, joka vahvistetussa Suurpelto II asemakaavassa on merkitty muutettavaksi kevyen liikenteen yhteydeksi 2 järjestää suunnittelijavastaanoton, jossa osalliset voivat keskustella alueen suunnittelusta. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta:

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 51 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa kuultiin Aila Valldénin pitämä esittely asiasta. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2 a, joka kuuluu: Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtaja ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Suurpelto III asemakaavan valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Suurpelto III - Storåkern III asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6564, joka käsittää korttelit sekä katu-, tori-, virkistys- ja erityisalueet 21. kaupunginosassa Henttaa, alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 Ennen seuraavaa lautakuntakäsittelyä selvitetään, onko tarkoituksenmukaista muuttaa kaavamääräyksiä siten, että osa AO-kortteleista voidaan toteuttaa tehokkaammin myös esimerkiksi kytkettyinä pientaloina ja myös omatoimisena rakentamisena.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / 51 4 pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Tiedoksi - Toimenpiteitä varten: jatkokäsittely kaupunginhallitus - Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / / Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevasta raportista Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa kohtien 3 ja 4 mukaiset asemakaavojen autopaikka- ja polkupyöräpaikkamääräykset ohjeellisina noudatettaviksi tulevissa asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksissa. Enimmäismääräystä ei esitetä otettavaksi käyttöön, 2 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan raportin. Käsittely Ennen keskustelua esittelijä ehdotti seuraavaa muotoilua päätökseksi: kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy liitteenä olevasta raportista Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa kohtien 3 ja 4 mukaiset asemakaavojen autopaikka- ja polkupyöräpaikkamääräykset ohjeellisina noudatettaviksi tulevissa asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksissa siten, että enimmäismääräystä ei oteta käyttöön. Lisäksi esittelijä lisäsi selostusosan loppuun tekstin: Poikkihallinnollisen ohjelman Kilpailykyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjausryhmä päätti kokouksessaan antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon: Pysäköintipaikkojen maksimi on ongelmallinen yritysten sijoittumispäätösten kannalta. Yritys, jolla on tarvetta parkkipaikoille, ei halua sijoittua kaupunkiin, joka niitä rajoittaa. Yritys voisi hakea poikkeuslupaa pysäköintipaikkojen määrään, mutta käytännössä harva yritys lähtisi siihen. Pysäköintipaikkojen maksimimäärästä myös tulee kilpailutekijä, mitä sen ei pitäisi olla. Ehdotuksessa mukana olevat alueet eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi metron toisen vaiheen uusia alueita ei voi verrata Helsinkiin, jossa on paljon vanhaa rakennuskantaa. Keskusteltiin siitä, rajaako esitys

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 51 ulkopuolelle sellaisen elinkeinotoiminnan, jolla on tarvetta pysäköinnille. Maksimimäärä ei välttämättä tuo mitään lisäetua, kun pysäköintipaikkoja joka tapauksessa rajataan minimimäärällä, joka muun muassa ohjaa sitä, että metron asemanseudut eivät täyty autoista. Ohjausryhmä ei kannata pysäköintipaikkojen maksimimäärää. Yritysten tuloa Espooseen ei haluta rajata. Keskustelun kuluessa jäsen Jukka Lahti ehdotti jäsen Paula Pöntysen kannattamana esityksen jättämistä pöydälle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli voidaanko jäsen Jukka Lahden pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja Markku Markkula lautakunnan päättäneen yksimielisesti jättää asian pöydälle. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Lähtökohdat Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa -työ on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteistyönä. Lisäksi työn ohjausryhmään on kuulunut Helsingin seudun liikenteen (HSL) edustaja. Tavoitteena on ollut laatia yhtenäiset laskentaperiaatteet kaikkien kolmen kaupungin alueelle. Koska työmatkaliikenne on seudullista ja pysäköinnillä on vaikutusta liikkumistapoihin, tulisi Helsingin seudulle tavoitella yhtenäisiä periaatteita autopaikkamäärien laskentaohjeeksi kaupan ja toimistojen osalta. Uusien toimitilamääräysten tulisi edistää kestävien liikkumismuotojen jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Turhan ajoneuvoliikenteen välttämiseksi on tärkeää, että toimistojen ja suurien liikkeiden tilat kaavoitetaan erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Ohje laadittiin yksimielisesti, lukuun ottamatta Vantaan kaupungin esittämää eriävää mielipidettä laskentaperiaatteisiin sisältyvistä pysäköintipaikkojen maksimimääräyksistä. Vantaa ei aio käyttää niitä alueellaan. Pääperiaatteet Laskentaperiaatteissa on esitetty pysäköintipaikkojen ohjeellinen vaihteluväli kolmella vyöhykkeellä. Vyöhykkeet on jaettu vielä tarkemmin

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 51 sen mukaan, kuinka pitkä kävelyetäisyys on raskaan raideliikenteen asemalle. Vyöhykkeen I muodostavat Helsingin ydinkeskusta ja sen eteläinen kantakaupunki sekä Länsisatama, Ruoholahti, Pasila ja Kalasatama. Vyöhykkeeseen I ei siis kuulu Espoon kaupungin alueita. Vyöhyke II muodostuu yhtenäisen maankäytön alueesta, joka on erittäin hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Vyöhyke III käsittää muun pääkaupunkiseudun. Liiketilojen osalta on lisäksi tarkasteltu erikseen kauppakeskuksia ja kaupan suuryksiköitä sekä muita vähittäiskauppoja. Toimistojen pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteissa vyöhykkeelle I on esitetty ainoastaan autopaikkojen enimmäismäärä (tämä ei siis koske Espoota). Vyöhykkeelle II on esitetty autopaikkojen ohjeellinen vaihteluväli aluetyypeille kaupunkikeskus ja kaupunkikeskuksen välitön ympäristö ja muille aluetyypeille ainoastaan autopaikkojen vähimmäismäärä. Vyöhykkeelle III ohjeellinen vaihteluväli on esitetty vain kaupunkikeskusten aluetyypille ja muille aluetyypeille ainoastaan autopaikkojen vähimmäismäärä. Mitoitusarvoissa on huomioitu toimistojen kerrosneliömetrien väheneminen (trendi rakentamisessa) työntekijää kohden. Liiketilojen pysäköintipaikkojen laskentaperiaatteissa vyöhykkeelle I on esitetty ainoastaan autopaikkojen enimmäismäärä lukuun ottamatta kauppakeskuksia ja kaupan suuryksiköitä ydinkeskustan ulkopuolella. Vyöhykkeillä II ja III kauppakeskusten ja kaupan suuryksiköiden osalta on esitetty ohjeellinen vaihteluväli ja muun vähittäiskaupan osalta ei ole esitetty autopaikkojen enimmäismäärää lukuun ottamatta kaupunkikeskuksia ja niiden välitöntä ympäristöä. Laskentaperiaatteet on laadittu vaihteluväleinä, mikä mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan ja lisää joustavuutta. Lisäksi toimistojen ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteisiin liittyen on kuvattu toimintoja, joilla voidaan sallia poikkeuksia laskentaohjeisiin. Toimistojen osalta tällaisia ovat esimerkiksi olemassa olevien paikkojen hyödyntäminen, vuorottaispysäköinti, auto- ja pyöräpaikkojen toteutuksen kytkentä toisiinsa, yhteiskäyttöautopaikat, varaus- tai ohjausjärjestelmä ja liikkumissuunnitelmat. Liiketilojen osalta tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi vuorottaispysäköinti, maanalainen pysäköinti, kattopysäköinti sekä pysäköintipaikkojen yö- ja muuntelukäyttö. Liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden tukemiseksi asemakaavoissa tulee velvoittaa polkupyörien säilytystilojen rakentaminen myös työpaikkaalueilla. Poikkihallinnollisen ohjelman Kilpailykyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys ohjausryhmä päätti kokouksessaan antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle seuraavan lausunnon: Pysäköintipaikkojen maksimi on ongelmallinen yritysten sijoittumispäätösten kannalta. Yritys, jolla on tarvetta parkkipaikoille, ei halua sijoittua kaupunkiin, joka niitä rajoittaa. Yritys voisi hakea poikkeuslupaa pysäköintipaikkojen määrään, mutta käytännössä harva

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 51 yritys lähtisi siihen. Pysäköintipaikkojen maksimimäärästä myös tulee kilpailutekijä, mitä sen ei pitäisi olla.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma, pöydälle , palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin ohjaamaan kaupunkisuunnittelun työohjelman laadintaa, 2 hyväksyy raportin ohjeellisena lähtökohdaksi neuvoteltaessa tulevien vuosien investointiohjelmasta kaupunkitekniikan keskuksen, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa, 3 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen kannattamana päätösehdotukseen lisäystä, uusi kohta kohdan 2 jälkeen: Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee laatia lautakunnan hyväksyttäväksi osana talousarvioprosessia kaupunkirakenteen kehittämiseen kohdentuva priorisointilista liikenneverkon hankkeiden toteutuksesta. Lisäksi lisätään lähetettäväksi tiedoksi myös kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markku Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä lisäys hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, puheenjohtaja totesi ehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / 51 1 hyväksyy liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin ohjaamaan kaupunkisuunnittelun työohjelman laadintaa, 2 hyväksyy raportin ohjeellisena lähtökohdaksi neuvoteltaessa tulevien vuosien investointiohjelmasta kaupunkitekniikan keskuksen, HSL:n ja valtion viranomaisten kanssa, 3 päätti, että kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee laatia lautakunnan hyväksyttäväksi osana talousarvioprosessia kaupunkirakenteen kehittämiseen kohdentuva priorisointilista liikenneverkon hankkeiden toteutuksesta. 4 lähettää raportin tiedoksi kaupunginhallitukselle ja tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Oheismateriaali Selostus - Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma (luonnos) Edellisen lautakuntakäsittelyn jälkeen tehdyt muutokset Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raporttiin tehtiin punaisella värillä muutoksia. Niistä oleellisimmat: - Sivu 4, alkusanat: Käsitelty Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavoitusta. - Sivu 6, kuva: Forsbackan asema korostettu. - Sivu 22, kuva: Histan ja Kalajärven yhteystarpeet lisätty. - Sivu 34, kuva: Kehittämistoimenpiteisiin lisätty mm. Vihdintielle Niipperintien ja Lahnuksentien liittymät. - Sivu 35, kuva: Liikenneväyläinvestoinnit vuositasolla muutettu yksityiskohtaisemmaksi. - Sivut 36 37: Hanketaulukko päivitettiin Hanketaulukkoon tehtiin seuraavat muutokset. Vuosisarakkeet ja hankerivit esitettiin aiempaa yksityiskohtaisemmin. Vertailtavuus kaupunkitekniikan investointiohjelmaan pyriittiin säilyttämään mahdollisimman hyvänä. Alleviivauksin korostetut hankkeet eivät sisälly kaupunkitekniikan keskuksen investointiohjelmaan, mutta ovat kaupunkisuunnittelun näkökulmasta tärkeitä: - Joukkoliikenteen runkobussilinjat: Uusien linjojen perustaminen HSL:n kanssa. - Joukkoliikennekatu Suurpelto-Kuurinniitty: Sujuva aluekeskusten välinen yhteys. - Turunväylä: Parannetaan sujuvuutta lisäkaistoilla. - Kehä I:llä Laajalahdensolmu ja Maarinsolmu: Parannetaan sujuvuutta eritasoliittymin.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 51 - Lahnuksentie: Puuttuvan raitin rakentaminen. - Lintulaaksontien jatke ja Rajatorpan eritasoliittymä: Liikenneyhteyksien täydentäminen. Liikenneinvestointien vuosittainen perustaso nousee Raide-Jokerin takia vuosina Kaupunkirata ja Kehä I:n solmut näkyvät vuosina Kaupunkitekniikan investointiohjelmaa kaukaisemmassa tulevaisuudessa Kehä II:n jatke katuna ja pikaraitiotiet ovat vuosien suurinvestointeja. Kaikkien näiden ja edellä listattujen lisähankkeiden toteuttaminen edellyttäisi investointimäärärahojen kasvattamista. Asiasta keskusteltiin kaupunkitekniikan keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kesken, kun liikenneverkon kehittämisohjelmaa päivitettiin yhteistyössä. Lähtökohdat Kesällä 2014 valmistuneessa Espoon liikenneverkkovisiossa on kuvattu Espoon pitkän aikavälin tavoitteellinen liikenneverkko. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on valmistunut maaliskuussa HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma yhtäältä täydentää HLJ-suunnitelmaa Espoon omien hankkeiden osalta ja toisaalta tarkentaa Espoon liikenneverkkovisiota toimien ajoituksen, kustannusten ja vaikutusten osalta. Kehittämistarpeet Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raidejokeri. Joukkoliikennematkustaminen Espoon itäosista Helsinkiin ja Vantaalle on tuntuvasti nykyistä edullisempaa. Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle. Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluskenaarioissa liikennesuoritteen väheneminen vähentää ruuhkia ja parantaa tieliikenteen sujuvuutta nykyiseen verrattuna. Näissä skenaarioissa Espoon pääväyliin ei kohdistu lähivuosina muita merkittäviä välityskykyä lisääviä kehittämistarpeita

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 51 HLJ 2015-suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen kauden hankkeiden lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä suurimmiksi pääväylien sujuvuusongelmiksi jäävät Turunväylän välistyskyvyn ylittyminen Tuomarilan ja Lommilan välillä ja Vihdintien liittymien ruuhkautuminen Vantaan puolella. Ilman tieliikenteen hinnoittelua parantamistarpeet aikaistuvat ja lisääntyvät. Pääkatujen kehittämistarve painottuu poikittaisiin yhteyksiin mm. Matinkylä-Espoolahden ja Espoon keskuksen alueiden välille sekä Leppävaarasta Myyrmäen suuntaan. Painopisteet Ensimmäisessä vaiheessa liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen. Pidemmällä aikajänteellä (2025->) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, kevytliikenteen ja autoliikenteen kysyntää. Kehittämisohjelman kustannukset Liikenneverkon kehittämisen kokonaiskustannusarvio on Espoon kaupungin budjetin osalta ilman käynnissä olevia Länsimetron jatketta ja Kehä I:n Keilaniemen tunnelointia noin 360 milj. euroa eli noin 36 milj. euroa / vuosi. Kustannuksista noin 40 % kohdistuu Espoon omiin hankkeisiin ja noin 60 % yhteishankkeisiin. Kustannustasot kasvavat noin kolminkertaisiksi, jos Länsimetron jatke ja Kehä I Keilaniemessä sisällytetään lukuihin. Liikenneverkon kehittämisen kokonaiskustannusarvio Espoon kaupungin osalta on esitettyjen hankkeiden osalta noin 600 milj. euroa eli noin 40 milj. euroa / vuosi. Kustannuksista noin 50 % kohdistuu Espoon omiin hankkeisiin. Useista hankkeista kustannusjakoneuvotteluja ei ole vielä käyty, joten luvut ovat suuntaa antavia. Vaikutukset Vaikutustarkastelut koskevat liikennejärjestelmän ja maankäytön muodostaman kokonaisuuden muutoksia vuodesta 2012 kehittämisohjelman mukaiseen vuoden 2040 tavoitetilanteeseen. Liikkumisessa ja liikenteessä tapahtuvia muutoksia aiheuttavat Espoon liikenneverkon muutosten lisäksi maankäytössä, seudullisessa

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 51 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta liikenneverkossa sekä liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset, joten kyse ei ole pelkästään liikenneverkon kehittämisen vaikutuksista. Jalan tai pyörällä tehtyjen matkojen osuus espoolaisten matkoista kasvaa erityisesti sisäisillä matkoilla ja joukkoliikenteen osuus erityisesti ulkoisilla, seudullisilla matkoilla. Henkilöauton osuus pienenee sekä sisäisillä että ulkoisilla matkoilla. Espoon liikennesuorite asukasta kohti laskee ja painottuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Absoluuttisesti suoritteet kuitenkin kasvavat, eniten joukkoliikenteessä ja vähiten henkilöautoliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä joukkoliikennematkustamisen keskinopeus kasvaa Espoossa noin 10 % ja autoliikenteen keskinopeus noin 8 % nykyiseen verrattuna. Liikkumisen nopeutuminen ja asukaskohtaisen liikennesuoritteen väheneminen erityisesti henkilöautoilla johtavat siihen, että liikenteen kustannukset matkustusaika ja onnettomuudet huomioiden laskevat Espoossa vuositasolla euroa / asukas. Esimerkiksi asukkaan osalta liikenteen ja liikkumisen muutoksista tuleva hyöty olisi yhteensä noin 150 milj. euroa / vuosi. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 51 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kimmo Oilan, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että lautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 61 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 51 Tiedoksi - Tekninen lautakunta - Kaupunginhallitus

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Tillinmäki, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 43. kaupunginosa Vanttila Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 lausunnot ja muistutuksia ei annettu Tillinmäen asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn ja muutetun Tillimäki - Tillisbacken asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6921, 43. kaupunginosassa Vanttila, alue , 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen Iaatimiskulujen Ioppuosan euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tillinmäki, tapahtumaluettelo - Tillinmäki, kaavamääräykset - Tillinmäki, kaavakartta - Tillinmäki, ajantasa-asemakaava - Tillinmäki, havainnekuva Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin käyttötarkoitus erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueesta (AP-1) Asuin- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (A-1) ja asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Asemakaavan muutoksella kortteliin on tarkoitus sijoittaa vanhusten palvelutalo, sekä pienkerrostaloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa myös asuinrakentamisen koko korttelin alueelle.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 51 Korttelin rakennusoikeus muuttuu palvelutalon osalta asemakaavan muutoksella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tillinmäki - Tillisbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6921, joka käsittää korttelin kaupunginosassa (Vanttila), alue Vireilletulo Muutoksen hakijana on korttelin omistaja Asunto Oy Espoon Kieppi. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Alueen nykytila Asemakaavan muutoksen kohteena oleva kortteli on tällä hetkellä rakentamaton. Kortteli on osin avointa ja osin puiden peitossa olevaa metsää. Harmaaniityn alue on kaavoitettu Tillinmäen asemakaavassa vuonna 2006 ja alue ei ole vielä lähtenyt rakentumaan asemakaavan mukaisesti. Alueelle rakennetaan tällä hetkellä Harmaaniityntie-nimistä katua, joka johtaa alueelta suoraan Kauklahdenväylälle. Suunnittelualueelta on Kauklahdenväylälle matkaa noin 200 metriä ja se rajautuu pohjoisesta Harmaaniityntiehen, sekä etelästä Harmaakallion laajoihin puistoalueisiin.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 51 Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Espoon eteläosien yleiskaava käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuinalueeksi (A2). Suunnittelualueen eteläpuolelta kulkee virkistysyhteystarve Espoon keskuspuistoon. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Tillinmäki-niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu erillisten tai kytkettyjen asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Korttelin rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.5 ja rakennusten suurin sallittu kerroslukumäärä on kaksi (II). Korttelin ympäri kulkee suojavyöhyke, joka on istutettava maisemaan soveltuvin puin ja pensain. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksi ja lausuntoa ja kannanottoa ei saatu. Kaavaan on tehty teknisiä tarkennuksia. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa tontin käyttötarkoitus on muutettu erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialueesta (AP-1) Asuin- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (A-1) ja asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Asemakaavan muutoksella kortteliin on tarkoitus sijoittaa vanhusten palvelutalo, sekä pienkerrostaloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa myös asuinrakentamisen koko korttelin alueelle. Rakennusoikeus on mitoitettu niin että palvelutalo mahtuu kokonaisuudessaan tontille ja lisärakennusoikeutta ei sallita palvelutalolle. Palvelutalon tehokkuudeksi sallitaan e = Rakennusoikeus kasvaa noin 380 k-m² nykyisestä. Asemakaavan muutokseen on ryhdytty, koska alueella on kysyntää vanhusten palvelutaloista. Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamaton ja alueen käyttö-tarkoitus on helppoa muuttaa. Palvelutaloista on ollut kysyntää Kauklahden alueella ja suunnittelun kohteena oleva paikka sopii sellaiselle hyvin. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, virkistysyhteyksien vieressä, vanhuksille viihtyisässä paikassa.

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / 51 Päätöshistoria Säilyttämällä kerroslukumäärää kunnioitetaan pientaloalueen luonnetta asemakaavan muutoksen jälkeenkin. Uusi palvelutalo tulee muistuttamaan ulkonäöltään rivitaloa, joita alueelle myöhemmin on tulossa. Harmaaniityn alueella ei ole yhtään palvelukorttelia ennen kaavamuutosta, joten palvelutalon sijoittaminen alueelle monipuolistaa alueen rakennuskantaa. Kaavamuutoksen jälkeen alueelle jää edelleen monta pientalokorttelia, joka mahdollistavat alueen asuinrakentamisen vielä pitkäksi aikaa. Ehdotus nähtävilläolon jälkeen pohjavesirajaukset on päivitetty ja asemakaavamuutokseen on lisätty pohjavesi suojelumääräyksiä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Selvitykset Meluselvitys on tehty nähtävilläolon jälkeen. Perittävät maksut Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Hakija on maksanut kaavanmuutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnistelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Meluselvitys Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tillinmäki - Tillisbacken, asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6921, joka käsittää korttelin 43072, 43. kaupunginosassa (Vanttila), alue ,

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 62 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 51 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Ote ja liitteet: Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ELY - Kaupunkisuunnittelukeskus, palvelu- ja kehittämisyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 46 / / Westend, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 13. kaupunginosa Westend Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Rouhiainen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy päivätyn Westend asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6940, 13. kaupunginosa Westend alue , 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 600 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Westend, tapahtumaluettelo - Westend, kaavamääräykset - Westend, asemakaavan muutos - Westend, ajantasa-asemakaava Muutoksella liitetään osa kaupungin omistamasta vesialueesta erillispientalojen korttelialueeseen. Muutos ei vaikuta alueen rakennusoikeuteen eikä asuntojen lukumäärään.

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 63 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 47 / 51 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Westend asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6940, käsittää korttelin tontin 24 sekä vesialuetta 13. kaupunginosa Westend, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutoksen laadintaan on tullut korttelin tontin 24 omistajalta sekä tonttiyksiköltä. Vireilletulosta on tiedotettu osallisille kirjeellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykyinen tilanne Muutoksen alue on erillispientalojen tontti 24 korttelissa sekä noin 130 m 2 vesialuetta, joka on aiemmin täytetty. Pientalotontilla on kaksi erillistä pientaloa (yhteensä 538 k-m 2 ). Kaupunki on vuokrannut vesialueen kiinteistön maanomistajalle. Vuokra-aika päättyy viimeistään Voimassa olevan asemakaavan tilanne Korttelin tontin 24 alueella on voimassa Westend asemakaavan muutos (lainvoimainen ), jossa tontti 24 on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Alueen rakennusoikeus on 539 k-m 2 ja kerros luku kaksi. Alueelle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Vesialueella on vahvistettu Westendin asemakaava.