Rakennetekninen sisäilmatutkimus ja IVA_osuus

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Hornhattulan päiväkoti, Porvoo Projekti

2 Tiivistelmä Tämä tutkimus tehtiin Porvoon Hornhattulan päiväkodissa talvella Lähtötietoina tutkimuksille oli käyttäjien oireilut päiväkodin tiloissa. Tutkimusten ja laboratoriotulosten perusteella saatiin varsin hyvä kuva rakennuksen kunnosta. Rakennus käytiin ensin läpi aistinvaraisesti pintakosteusmittaria apuna käyttäen. Pintakosteusmittausten perusteella havaittiin märkätiloissa hieman kohonneita lukemia muihin tiloihin verrattuna, mikä on normaalia. Väestönsuojan maanvastaisessa lattiarakenteessa havaittiin hieman korkeampia pintakosteuslukemia, sekä myöhemmin kohonneita suhteellisen kosteuden arvoja viiltomittauksin. Väestönsuojan matosta otetussa VOC-näytteessä havaittiin kohonneita 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuuksia. Ontelolaattojen onteloiden suhteellisia kosteuksia mitattiin ryömintätilasta käsin. Tuloksissa havaittiin, että onteloiden keskikohdalla on kosteampia alueita. Ontelolaattojen päätyihin on edellisten tutkimusten suositusten mukaisesti porattu kuivatusreikiä, jotka ovat kuivattaneet onteloita. Tilojen linoleumimatoista otetuissa VOC-näytteissä ei TVOC(kokonaispitoisuus) ylittynyt, mutta tuloksissa havaittiin kohonneita happoarvoja, jotka aiheuttavat härskiintyneen voin tuoksua. Matoista otetuissa mikrobinäytteissä ei havaittu laboratoriotutkimuksissa viitteitä mikrobivaurioista. Ulkoseinärakenteita tutkittiin rakenneavauksilla, joilla selvitettiin rakenteiden ja eristeiden kuntoa. Mineraalivillasta otetuissa mikrobinäytteissä ei havaittu viitteitä mikrobivauriosta. Ulkoseinärakenne oli pääasiassa hyvä, mutta rakennuksen sisäpihan puoleisissa ulkoseinissä havaittiin valesokkelirakenne. Tilanne ei kuitenkaan oli niin huono, koska seinän alaohjauspuu on maanpinnan yläpuolella. Kylmimpinä aikoina valesokkelirakenteeseen syntyy betonin ja mineraalivillan rajapintaan kastepiste. Lisäksi ulkopuolen ylimääräiset kosteusrasitukset, kuten viistosade ja seinän vierelle kasautunut lumi heikentävät tilannetta. Rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenne kuitenkin näytti hyväkuntoiselle valesokkelirakenteen kohdalta. Väliseinissä ja väliseinien liittymissä ulkoseiniin havaittiin monin paikoin pintahalkeamia. Myös ilmanvaihdon päätelaitteiden ympärillä havaittiin levytyksien halkeilua. Yläkerran IV-konehuoneen lattiapinnoite oli halkeillut ja lattia ei ole enää vesitiivis. Tuloilmakoneen kammiot ja patteri ovat puhtaita. Ulkoilmasäleiköt ovat hieman likaisia ja toisesta säleiköstä puuttuu metallinen suojaverkko. Suodatinasennukset ovat kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Koneissa on pyörivä lämmöntalteenotto, jolloin osa poistoilman epäpuhtauksista voi mahdollisesti siirtyä tuloilmaan. Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna yleisesti hyvä. Poistoilmakanaviin tehtyjen tarkastusten perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä on puhdistustarve. Havaintojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmässä käytetyt äänenvaimennusmateriaalit ovat kunnossa, eikä niissä ole käytetty mineraalivillaa. Tutkittujen tilojen ilmanjako ei ole kaikin osin riittävää, heikomman ilmanvaihtuvuuden vyöhykkeitä löytyy tutkituista huoneista. Ilmanjakoa on mahdollista parantaa tuloilmasuihkun ohjaamisella ja tuloilmalaitteiden heittopituuden kasvattamisella. Todetut ongelmat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset on kerrottu tarkemmin kunkin tutkitun tilan kohdalla erikseen. Suunnitellut tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat tilojen käyttötarkoitusta. Ilmavirtamittausten perusteella tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat suunnitteluarvoja melko hyvin. Kanavistoissa on runsaasti säätöpeltejä ja päätelaitteissa on säätöosat, mutta järjestelmän ilmavirtojen säätäminen täysin suunnitelmia vastaavaksi on järjestelmän kanavarakenteen vuoksi vaikeaa. Rakennusautomaatiojärjestelmä on alkuperäinen. Järjestelmän toiminnassa havaittiin yksittäinen puute (tuloilman painesäätö), joka on suositeltavaa korjata välittömästi. Järjestelmä on toimintakuntoinen, ja sillä on vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Järjestelmällä on verkkoyhteys ja sen etäkäyttö on mahdollista kaupungin keskusvalvomosta. 2/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

3 Mittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuuden hetkittäiset maksimiarvot ovat pysyneet alle 1200 ppm tason. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden pienentämiseen ilmanvaihtoa tehostamalla ei tällä perusteella ole tarvetta. Mittausten perusteella tilakohtaisten lämpötilojen maksimiarvot ovat olleet tilakohtaisesti luokkaa 21,8 23,3 C, joten tavoitearvon maksimirajan ylityksiä ei ole esiintynyt. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen. Tilojen painesuhteet verrattuna ulkoilmaan ovat osin voimakkaasti ylipainei - 2 Pa) Helsingissä WSP Finland Oy Tekijä (Rakennetekniikka): Tarkastaja (Rakennetekniikka): Tuomo Uusitalo Tutkimusinsinööri, Ins. (AMK) Paulus Hedenstam Tiimipäällikkö, Ins. (AMK) Tekijä (Ilmanvaihto): Tarkastaja (Ilmanvaihto): Tommi Paasivirta LVIA-asiantuntija / Projektipäällikkö Ilkka Piittisjärvi Tiimipäällikkö LVI 3/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

4 Sisältö Tiivistelmä... 2 Sisältö... 4 Tutkimuskohde ja lähtötiedot... 6 Yleistiedot...6 Tutkimuksen sisältö ja rajaus...6 Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet...7 Lähtötiedot ja tehdyt peruskorjaukset...7 Aistinvaraiset havainnot... 9 Pintakosteusmittaukset...9 Liikuntasalin puinen kehärakenne Ulko- ja väliseinien halkeamat IV-konehuoneen lattiapinnoitteen halkeilu Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Alapohjarakenteet Aistinvaraiset tarkastelut ryömintätilassa Suhteellisen kosteuden mittaukset Mikrobitutkimukset VOC-analyysi Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteet Rakenneavaukset Suhteellisen kosteuden mittaukset Mikrobitutkimukset Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Sisäilman mineraalivillakuidut Kuitukeräyksen järjestelyt Kuitulaskennan tulokset Havainnot mahdollisista kuitulähteistä Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset G3 Ilmanvaihtojärjestelmä G31 Ilmanvaihtokoneet G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja puhtaustarkastelut G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa G34 Merkkisavukokeet ja havainnot ilmanjaosta G34 Ilmavirtamittaukset G3 Johtopäätökset G3 Toimenpide-ehdotukset J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet J61 Valvomolaitteet J62 Säätö- ja alakeskukset / Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

5 J63 Ohjelmistot J64 Kenttälaitteet J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat J6 Johtopäätökset J6 toimenpide-ehdotukset Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Paine-eron seurantamittaukset Sisäilman mineraalivillakuidut Yhteenveto ja toimenpidesuositukset RAK + IVA Liitteet: Liite RAK 1 Tutkimuskartta Liite RAK 2 Mikrobianalyysi Liite RAK 3 VOC-analyysi Liite LVI 1.1 Tutkimuskartta osa 1, ilmamäärät ja seurantamittaukset Liite LVI 1.2 Tutkimuskartta osa 2, ilmamäärät ja seurantamittaukset Liite LVI 2 Seurantamittaukset, hiilidioksidipitoisuus Liite LVI 3 Seurantamittaukset, lämpötila Liite LVI 4 Seurantamittaukset, suhteellinen kosteus Liite LVI 5 Seurantamittaukset, paine-ero Liite LVI 6 Mineraalivillakuitulaskenta 5/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

6 Tutkimuskohde ja lähtötiedot Yleistiedot Tilaaja: Tutkimuksen tekijä: Porvoon kaupunki Liikelaitos Porvoon tilapalvelut Tekninen isännöitsijä Pekka Koskimies puh WSP Finland Oy Heikkiläntie Helsinki Työn vastuuhenkilöt: Projektipäällikkö Paulus Hedenstam paulus.hedenstam@wspgroup.fi puh Kohde: Hornhattulan Päiväkoti Mika Waltarin katu PORVOO Tutkimuksen kohteena on 2008 valmistunut päiväkotirakennus. Kenttätutkimukset kohteella tehtiin marras-joulukuussa 2016 Tutkimuksen sisältö ja rajaus Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan ilmanvaihtoa pidetään riittämättömänä, sekä sisäilmaa laadultaan heikkona ja epämiellyttävänä. Tutkimuksen IVA-osuus käsittää tilojen ilmanvaihtojärjestelmien toiminnan selvityksen ja tiloihin tehdyt sisäilman olosuhdemittaukset, sekä ilmanvaihdon ja sen toiminnallisuutta ja käyttöä parantavat toimenpide-ehdotukset. Aistinvaraisten havaintojen lisäksi tehtiin seuraavat tutkimukset: - Ilmanvaihtokoneiden läpikäynti. - Säätö - ja ohjauslaitteiden toiminnan selvitys. - Ilmamäärien mittaus ja vertaaminen suunnitteluarvoihin valituista tiloista. - Pääte-elinten ja kanavien tarkastaminen pistokokein. - Tuloilman sekoittuminen / ilman vaihtuvuus (merkkisavulla ja suuntariippumattomalla ilman nopeusanturilla) 2 4 tilaa. - Lämpötilan ja suhteellisen kosteuden, sekä hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaus, yhteensä 4 tilaa. - Tilojen paine-eron jatkuvatoiminen seurantamittaus verrattuna ulkoilmaan (4 kpl). - Sisäilman mineraalivillakuitujen laskeumanäytteitä 3 kpl 6/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

7 Rakenteille tehtiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi seuraavat tutkimukset: - Lattiapintojen pintakosteusmittauksia - Rakennusmateriaalin mikrobianalyysejä 10 kpl - Lattiamattojen VOC-analyysi 6 kpl - Suhteellisen kosteuden mittauksia alapohjan onteloista, ulkoseinän eristetilasta ja viiltomittauksina lattiamattojen alapuolelta Tutkimusmenetelmät ja mittaukset on suunniteltu siten, että useammalla käytössä olevalla menetelmällä ja mittaustavalla voidaan varmistaa tulosten perusteella syntyneet johtopäätökset. Tutkimukset ja menetelmät on kohdennettu siten, että tutkittavista järjestelmistä, rakenteista ja sisäilman tilasta saadaan riittävän tarkka käsitys johtopäätösten taustaksi. Tutkittavien rakenteiden kunnosta saatiin tutkimuksilla varsin hyvä käsitys. Tutkimuksen luotettavuuden kannalta puutteina voidaan mainita seuraavat asiat: - Mikrobinäytteenotto tehtiin otantana, mistä voi aiheutua jonkinlaista epätarkkuutta tuloksiin. - Mikrobivauriot voivat olla rakenteissa vanhoja ja mikrobit lisääntymiskyvyttömiä, joita ei tunnisteta kasvatusalustoilla. Lisääntymiskyvyttömät mikrobit voivat aiheuttaa kuitenkin terveyshaittoja. Tutkimus sisältää ehdotuksen korjaustoimenpiteistä, mutta ennen korjaustöitä on tehtävä korjaussuunnittelu, jossa määritetään tarkemmin tehtävät korjaukset, käytettävät materiaalit, laatuvaatimukset ja laadunvarmistustoimenpiteet. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet Ilmanvaihtoon, sisäilman olosuhteisiin ja rakenteiden kosteuspitoisuuteen liittyvät havainnot, sekä mittaukset perustuvat taulukossa 1 esitettyihin laitekokoonpanoihin. Taulukossa on myös laitteiden viimeksi suoritetut kalibrointiajat. Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt mittalaitteet kalibrointiaikoineen. Lähtötiedot ja tehdyt peruskorjaukset Tilaaja toimitti konsultin käyttöön seuraavat suunnitelma-asiakirjat ja lähtötiedot: - Ilmanvaihto pohjapiirustus 1 krs. Osa 1 vuodelta 2008 (Duopoint insinööritoimisto) 7/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

8 - Ilmanvaihto pohjapiirustus 1 krs osa 2 vuodelta 2008 (Duopoint insinööritoimisto) - Ilmamäärämittauspöytäkirja vuodelta 2015 (Porvoon LVI-Service Oy) - Pohjapiirustus - Perustusleikkaukset - VOC-näytteenotto 5/2014 Poylgon Finland Oy - Ontelolaattojen vesireikien poraus 3/2014 Poylgon Finland Oy - Kosteuskartoitus 1/2015 Poylgon Finland Oy - Kosteuskartoitus 3/2016 Poylgon Finland Oy Lähtötietoaineistossa ja käyttäjiltä saaduista lähtötiedoista on tehty seuraavat havainnot: Kotikeittiön 141 lattiamatto on uusittu kolme kertaa 8/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

9 Aistinvaraiset havainnot Rakennukselle suoritettiin ensimmäisellä tutkimuskäynnillä pintapuolinen tarkastelu, jossa käytiin kaikki tilat läpi aistinvaraisesti. Kohteella suoritettiin myös otantana pintakosteusmittauksia. Havaitut puutteet ja viat kirjattiin ylös. Yleishavaintojen, mittausten ja saatujen lähtötietojen perusteella valittiin rakenneavauspaikat. Pintakosteusmittaukset Rakennuksen lattiapinnat käytiin läpi pintakosteusmittarilla. Saadut tulokset ovat suuntaa antavia. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka voi vaikuttaa pintakosteusmittauksien tuloksiin. Pintakosteusosoittimet perustuvat mitattavan materiaalin sähkönjohtavuuteen, joka kasvaa materiaalin kosteuspitoisuuden lisääntyessä. Materiaalin tiheys vaikuttaa mittaustuloksiin, mikä huomioidaan tulosten tulkinnassa. Mittaustuloksia voidaan käyttää suuntaa-antavina ja eri mittauskohtien keskinäisessä vertailussa. Pintakosteusmittausten tuloksia verrataan ns. referenssiarvoon, joka on vastaavan rakenteen kuivasta kohdasta mitattu arvo. Kosteus voidaan luokitella ns. normaaliksi, hieman poikkeavaksi tai huomattavasti poikkeavaksi. Tässä tapauksessa tutkittavien rakenteiden materiaalina on betoni, jonka referenssikosteudeksi mitattiin noin PK. Välillä PK olevat arvot viittaavat vielä puolikuivaan rakenteeseen. Yleensä arvot väliltä noin PK tai enemmän viittaavat kosteaan rakenteeseen. Kuva 1. Pintakosteusmittauksen tulokset 9/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

10 Pintakosteusmittauksen tulokset olivat koko rakennuksessa noin pintakosteusyksikön välillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Märkätiloissa ja väestönsuojassa tulokset olivat hieman korkeammat, mikä on ihan normaalia. Muutama korkeampi arvo tuli suihkun ja uima-altaan kohdalta, mutta näissä tiloissa kosteus on todennäköisesti laatan ja vesieristeen välissä, joten siitä ei ole haittaa rakenteille. Liikuntasalin puinen kehärakenne Liikuntasalin 123 ja käytävän 115 kehärakenne on toteutettu katon osalta puisilla liimapuupalkeilla, jotka liittyvät kantaviin liimapuusta tehtyihin mastopilareihin. Puupalkkien alaosien kiinnityksissä havaittiin paljon halkeamia. Palkkien kohdalla lattiassa havaittiin myös kylmempi alue, joka johtuu todennäköisesti palkin kiinnityksestä betoniperustuksiin. Betoniperustuksen ja puupalkin välissä on metallilevy joka aiheuttaa kylmäsilla lattiarakenteeseen. Kuva 2. Liikuntasalin yleiskuva kehärakenteesta Kuva 3. Puupalkkien liitoksessa alapohjan rakenteisiin havaittiin paljon halkeamia Kuva 4. Palkin halkeamista lähikuvaa Kuva 5. Palkin halkeamia toiselta puolelta. Lattiassa kylmempi alue joka johtuu todennäköisesti pilarin teräksisestä pohjalevystä Puupalkeista mitattiin puurakenteinen kosteuksia. Puun kosteus ilmoitetaan paino-%, mikäli paino % ylittää 20 paino-% niin puurakenteessa on mahdollista alkaa syntyä lahovaurioita, mikäli kosteus pysyy pitkään tällä tasolla. Puupalkkien kosteudet vaihtelivat 7-8,5 paino-% välillä. 10/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

11 Ulko- ja väliseinien halkeamat Kuva 6. Ulko- ja väliseinien liittymissä havaittiin monin paikoin halkeilua Kuva 7. Ulko- ja väliseinän rajapinnassa halkeamia Kuva 8. Ulko- ja väliseinän rajapinnassa halkeamia Kuva 9. Ilmanvaihdon päätelaitteiden ympärillä myös monin paikoin kipsilevyjen halkeilua. 11/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

12 IV-konehuoneen lattiapinnoitteen halkeilu Kuva 10. Yläkerran IV-konehuoneen lattiapinnoitteessa paljon halkeamia Kuva 11. Lattiapinnoitteen halkeilua Yläkerran IV-konehuoneessa havaittiin lattiapinnoitteen halkeilua, jonka vuoksi lattia ei ole enää vesitiivis. IV-kammioiden pesun, laitteista tulevien kondenssivesien tai muun yllättävän kosteusrasituksen vuoksi suositellaan IV-konehuoneisiin vedenpitävää lattiapinnoitetta. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Pintakosteusmittausten perusteella havaittiin märkätiloissa hieman kohonneita lukemia muihin tiloihin verrattuna, mikä on normaalia. Rakennetyyppejä ei ollut käytettävissä, mutta väestönsuojan alapohjarakenne on todennäköisesti toteutettu maanvastaisella betonirakenteella ja siellä havaittiin hieman muita tiloja korkeampia pintakosteusarvoja. Muissa tiloissa pintakosteusarvot olivat samalla tasolla, eikä tilojen välillä havaittu suuria eroja. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka voi aiheuttaa mittauksiin epävarmuutta. Liikuntasalin ja käytävän 115 kantavat rakenteet on toteutettu liimapuupalkkikehikolla. Palkkien alaosien kiinnityskohdissa kantaviin alapohjarakenteisiin havaittiin halkeamia. Ulkoseinien ja väliseinien liittymissä havaittiin monin paikoin kipsilevyjen halkeilua. Myös ilmanvaihdon päätelaitteiden ympärillä huomattiin halkeilua. Halkeamat eivät aistinvaraisesti viittaa rakenteiden painumiseen. Kuitenkin halkeamista saattaa kevytrakenteisten seinien osalla kulkeutua mineraalivillaa sisäilmaan. Mittaustulosten perusteella sisäilmassa ei esiinnyt villaa, mutta halkeamat on kuitenkin suositeltavaa sulkea. Yläkerran IV-konehuoneen lattiapinnoitteessa havaittiin paljon halkeamia, jonka vuoksi lattia ei ole enää vesitiivis. Toimenpide-ehdotukset: - Puupalkkien halkeamat suositellaan tarkistettavaksi rakennesuunnittelijan toimesta. Tällä varmistetaan, että palkkien rakennetekninen toimivuus on pysynyt ennallaan. - Sisäseinien halkeamat suositellaan paikattavaksi. Tällä toimenpiteellä parannetaan myös rakennuksen visuaalista yleisilmettä. - Yläkerran IV-konehuoneen lattiapinnoitteen uusiminen 12/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

13 Alapohjarakenteet Alapohjan rakenteita tarkasteltiin aistinvaraisesti käymällä koko rakennus läpi pintakosteusmittarin kanssa ja samalla havainnoitiin muita puutteita. Lisäksi tehtiin suhteellisen kosteuden mittauksia lattiamaton ja pintavalun välistä viiltomittauksin. Ryömintätila kontattiin läpi koko rakennuksen alueelta ja samalla tehtiin alapohjan ontelolaattojen onteloiden suhteellisen kosteuden mittauksia. Lattian pintamateriaaleista kerättiin näytteitä mikrobi- ja VOC-analyyseihin. Aistinvaraiset tarkastelut ryömintätilassa Ryömintätila tarkasteltiin aistinvaraisesti, jonka jälkeen ryömintätilasta mitattiin ontelolaattojen onteloiden suhteellista kosteussa. Aistinvaraisissa tutkimuksissa katselmoitiin alapohjan yleistä kuntoa, mahdollisia vuotokohtia, eristeiden kuntoa ja alapohjan siisteyttä. Kuva 12. Yleiskuvaa ryömintätilasta. Styrox eriteet olivat hyvin kiinnitetyt, eikä kierroksella havaittu irtonaisia eristeitä Kuva 13. Ryömintätilan korkeus oli lähes koko alueelta alle 800mm Ryömintätilan korkeus oli lähes koko rakennuksen osalta alle 800mm korkea, mikä vaikeutti liikkumista ja työskentelyä alapohjatilassa. RakMK C2 sekä RIL 107 ohjeen mukaan ryömintätilan korkeuden tulisi olla vähintään 800mm korkea, paitsi kantavien palkkien kohdalla. Ryömintätila oli siistissä kunnossa, eikä siellä havaittu ylimääräistä roskaa tai rakennusjätettä. 13/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

14 Kuva 14. Alapohjan ontelolaattojen onteloiden kohdalla havaittiin paljon tummia alueita Kuva 15. Tumman alueen kohdalla pintakosteusmittari näytti lukemaa 144,6 mikä viittaa todella korkeaan kosteuslukemaan Kuva 16. Tässä kohtaan rakennusta ontelolaattojen alapinnassa paljon tummia alueita, jotka viittaavat siihen, että ontelolaattojen sisällä on ollut vettä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu ontelolaattojen onteloiden sisällä vettä. Onteloihin on porattu jälkikäteen kuivatusreikiä ontelolaattojen molempiin päihin, joilla ylimääräinen vesi ja kosteus on koitettu poistaa. Pintakosteusmittausten perusteella ontelolaattojen keskikohdissa havaittiin korkeampia lukemia kuin päädyissä, johon on porattu kuivatusreiät. 14/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

15 Kuva 17. Ontelolaattojen molempiin päihin on porattu kuivatusreikiä jokaisen ontelon kohdalle Kuva 18. Osa alapohjan läpivienneistä oli epätiiviitä. Kuva 19. Ryömintätilan korvausilmaputki on hyvin matalalla ja tukkeutuu esim. kinostuvasta lumesta helposti Kuva 20. Korvausilmaputki. Havaintojen perusteella ryömintätila on tuuletettu koneellisesti Alapohjan viemäreiden läpivientejä on valettu umpeen betonilla tai tiivistetty uretaanilla. Osa läpivienneistä oli kuitenkin tiivistetty puutteellisesti. Betonilla tiivistettyjen läpivientien kohdalle oli ontelolaatan alapintaan jätetty muottien purun yhteydessä metalliset lyöntinaulat, jotka olivat kaikki ruostuneet ajan saatossa, mikä viittaa ryömintätilan korkeisiin kosteuspitoisuuksiin. Ryömintätilassa on koneellinen poistoilmanvaihto ja korvausilma ryömintätilaan tulee ylös nostetuilla tuuletusputkilla. Putkien päät olivat hyvin matalalla ja näin ollen saattavat tukkeutua talviaikaan 15/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

16 Kuva 21. Rakennuksessa havaittiin useassa huoneessa ulkoseinän läheisyydessä lattiarakenteen painumisia/halkeilua Kuva 22. Rakennuksessa havaittiin useassa huoneessa ulkoseinän läheisyydessä lattiarakenteen painumisia/halkeilua Kuva 23. Rakennepiirustusten mukaan sokkelin ja lattian pintavalun väliin on asennettu elastinen kitti ja irrotuskaistale. Kuva 24. Rakenneavauksesta selviää kuitenkin ettei sokkelin ja lattian pintavalun välissä ole elastista kittiä. Rakennuksessa havaittiin useassa tilassa ulkoseinän lähettyvillä lattiarakenteen painumista ja halkeilua. Halkeilu sijoittuu pienen etäisyyden päähän ulkoseinän ja alapohjan liitoksesta. Rakenneavauksista selviää, ettei sokkelin ja lattian pintavälin väliin ole asennettu irrotuskaistaletta, joka estää pintavalun tarttumisen sokkelirakenteeseen. Näin ollen valu on tarttunut kiinni sokkeliin ja kuivumiskutistuma on aiheuttanut halkeamat mattojen alle. Näin ollen ilmavuodon mahdollisuus on teoriassa olemassa. Matto on kuitenkin kohtuu tiivis ja näin ollen ilmavuodon riski on vähäinen. Suhteellisen kosteuden mittaukset Alapohjan suhteellisia kosteuksia mitattiin ontelolaattojen onteloiden sisältä ryömintätilasta käsin. Aikaisempien tutkimuksien perusteella ontelojen sisälle on jäänyt rakennusaikaista kosteutta/vettä. Tutkimusten jälkeen onteloihin on porattu kuivausreikiä ontelolaattojen jokaisen ontelon molempiin päihin. Suhteellisen kosteuden mittauksia tehtiin viiltomittauksina lattiapinnoitteen alapuolelta. Tällä selvitettiin rakenteen suhteellista kosteutta lattiapinnoitteen alapuolella. 16/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

17 Taulukko 2 Suhteellisen kosteuden mittaustulokset viiltomittauksin lattiapinnoitteen (linoleumimatto) alapuolelta Mittauspiste Pvm. Rakenne/tila Mittaussyvyys lämpötila ( o C) Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma Käytävä ,9 30,8 6,01 Ulkoilma Ulkoilma - 3,8 95,4 5,97 V Maton alapuoli 22,5 51,8 10,34 V Maton alapuoli 21,2 54,2 10,01 V Maton alapuoli 23,2 49,9 10,36 V Maton alapuoli 20,0 45,7 7,89 V Maton alapuoli 25,4 50,1 11,76 V Maton alapuoli 21,8 44,4 8,49 V Maton alapuoli 19,9 56,6 9,72 V Maton alapuoli 21,6 48,2 9,13 V Maton alapuoli 19,4 38,1 6,33 V Varasto 154a Maton alapuoli 19,6 79,2 13,37 Seuraavilla mittauksilla selvitimme, onko ontelolaattojen sisällä edelleen ylimääräistä kosteutta, joka voi aiheuttaa ylempien rakenteiden vaurioitumista. Ontelolaatoissa oli korkeimmillaan noin 1,9 g/m3 kosteuslisä, joka ei ole merkittävä. Tämän perusteella ontelot ovat todennäköisesti kuivuneet, mutta kuitenkin lievä kosteuslisä on havaittavissa. Taulukko 3 Suhteellisen kosteuden mittaustulokset alapohjan ontelolaattojen onteloiden sisältä Mittauspiste Pvm. Rakenne/tila Mittaussyvyys lämpötila ( o C) Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma Käytävä ,5 38,7 7,27 Ulkoilma Ulkoilma - 7,4 91,4 7,29 Ryömintätila Ryömintätila - 12,3 76,2 8,24 RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo 12,1 83,2 8,89 13,7 81,0 9,57 13,0 87,0 9,87 14,7 80,3 10,13 12,4 78,5 8,54 17/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

18 RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja RH Alapohja Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo Ontelolaatan ontelo 12,8 79,1 8,85 14,0 64,3 7,71 14,8 75,5 9,58 13,8 79,9 9,49 12,2 88,0 9,48 14,0 80,0 9,61 12,6 56,0 6,19 13,8 79,9 9,52 15,2 73,9 9,59 12,7 62,2 6,90 Mikrobitutkimukset Lattian linoleumimatosta kerättiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: Näyte MB 2 (tila 107): Linoleumimatto + liima + tasoite Näyte MB 4 (tila 103): Linoleumimatto + liima + tasoite Näyte MB 6 (tila 104): Linoleumimatto + liima + tasoite Näyte MB 7 (tila 102): Linoleumimatto + liima + tasoite Näyte MB 9 (tila 141): Linoleumimatto + liima + tasoite Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 3000 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. 18/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

19 Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan: RAJA-AR- VOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon / mikrobikasvua = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 MB 2 <45 <45 <45 0 MB 4 < <45 0 MB 6 <45 <45 <45 0 MB 7 < <45 0 MB <45 Aspergillus penicillioides 0 Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu mikrobikasvustoa VOC-analyysi Tilojen linoleum lattiamatoista otettiin 5 kpl ja muovimatoista 1 kpl mattonäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä tutkittiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, joista pyrittiin selvittämään maton mahdollinen hajoaminen ja siitä aiheutuvat terveydelle haitalliset haihtuvat yhdisteet. VOC-näytteet materiaaleista kerättiin seuraavanlaisesti: - Näyte VOC 1 linoleum Tila 107 ryhmähuone - Näyte VOC 2 linoleum Tila 103 ryhmähuone - Näyte VOC 3 linoleum Tila 104 leikki- ja lepohuone - Näyte VOC 4 linoleum Tila 102 leikki- ja lepohuone - Näyte VOC 5 linoleum Tila 141 kotikeittiö - Näyte VOC 6 muovimatto Tila 154a varasto Laboratorioanalyysit tutkimuksista ovat raportin liitteessä 4 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite 1). Näytteiden analysointi on tehty ttl:n laboratoriossa. 19/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

20 Analyysien tulokset: linoleum Linoleum-matto Viite-arvo VOC 1 VOC 2 VOC 3 VOC 4 VOC 5 [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] Propaanihappo TVOC kokonaispitoisuus Analyysien tulokset: muovimatto Muovimatto Viite-arvo VOC 6 [ g/m 3 ] [ g/m 3 ] 2-etyyli-1-heksanoli C9-alkoholit TVOC kokonaispitoisuus TTL:n määrittelemät TVOC kokonaispitoisuudet ja yksittäisille yhdisteille annetut raja-arvot ylittyvät kahdessa näytteessä. Lisäksi useassa näytteessä havaittiin kohonneita happoarvoja. Happoarvoille ei ole määritelty mitään raja-arvoja. Korkeat happoarvot voivat viitata/ovat yhteydessä matosta lähtevään pahaan/härskiintyneen voin tuoksuun. Väestönsuojan muovimaton 2-etyyli-1-heksanoli ylittää sille määritellyn raja-arvon. 2-etyyli-1-heksanoli voi aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita ihmisissä. Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Alapohjan ontelolaattojen onteloissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia pintakosteusmittarilla. Ontelolaattojen keskiosassa arvot olivat korkeampia kuin laattojen reunassa, johon oli porattu edellisten tutkimusten korjaussuositusten mukaiset kuivatusreiät. Todennäköisesti kosteus haihtuu hitaam- Lattiapinnoitteen alapuolelle tehtyjen viiltomittausten perusteella ontelolaatoissa oleva kosteus pyrkii tasoittumaan diffuusiolla sisäilman kanssa, minkä vuoksi viiltomittausten absoluuttiset kosteudet olivat hieman koholla lattian pintavalun ja linoleumimaton välissä. Kosteusmittausarvot eivät kuitenkaan olleet korkeita, joten todennäköisesti tilanne on reikien porauksen jälkeen parantunut. Lattiamattojen mikrobitutkimuksissa ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. VOC-analyyseissä linoleumimattojen TVOC kokonaispitoisuudet eivät suurelta osin ylittäneet TTL:n määrittämiä raja-arvoja. Yksittäisessä näytteessä propaanihapon pitoisuus saavuttaa raja-arvon. Muissa näytteissä havaittiin myös kohonneita happoarvoja, jotka voivat viitata/ovat yhteydessä matosta lähtevään pahaan/härskiintyneen voin tuoksuun. Tiloissa 103 ja 104 on havaittu aistinvaraisesti vaurioituneeseen mattoon viittaavaa tuoksua, joten näidenkin tilojen osalta toimenpiteet ovat perusteltuja. Näytteenotto on kuitenkin suoritettu otantana ja tiloissa voi näin ollen olla paikallisesti vaurioita, joita ei tässä tutkimuksessa havaittu. Väestönsuojan maanvastaisessa betonirakenteessa havaittiin pintakosteusmittarilla ja viiltomittauksilla kohonneita kosteusarvoja. Väestönsuojan lattian pintamateriaalina on muovimatto. Matosta otetusta VOC-näytteessä ilmenee kohonneita 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuuksia, joka viittaa mattoliimojen kosteusvaurioon liittyvästä emäksisestä hydrolyysistä. Tämä myös vahvistaa henkilökunnan tekemät aistinvaraiset havainnot kyseisestä tilasta. 20/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

21 Toimenpide-ehdotukset: - Ontelolaattojen keskiosaan porataan lisää kuivatusreikiä jokaisen ontelon kohdalle - Lattiapinnoitteiden uusiminen vähintään tilojen 103, 104 ja 141 kohdalla Vanha lattiapinnoite poistetaan Tasoite ja liimakerrokset jyrsitään Pintojen puhtautta voidaan varmistaa liekittämällä jyrsityt betonipinnat, joka höyrystää yhdisteitä ulos betonin huokostilasta. VOC-pitoisuuksien tarkistusmittaukset ennen uuden pinnoitteen asennusta Vaihtoehtoisesti pintalaatta voidaan poistaa kokonaan ja uusia - Alapohjan läpivientien tiivistyskorjaukset tarvittavassa laajuudessa - Lattiapinnoitteiden vaihdon yhteydessä tiivistetään ja tasoitetaan ulkoseinän ja pintavalun väliset halkeamat/painumiset Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenteita tarkasteltiin silmämääräisesti, jonka jälkeen määriteltiin ulkoseinän rakenneavauspaikat. Rakenneavaukset Rakenneavauksia tehtiin ulkoseinärakenteisiin yhteensä 5 kpl, joista neljä tehtiin sisäpuolelta ja yksi ulkopuolelta. Avauksista kerättiin näytteitä mikrobianalyysiin, joilla tarkistettiin ulkoseinän eristeiden mahdollisia mikrobivaurioita. Rakenneavaus RAK 1 Kuva 25. Rakenneavaus RAK 1 tehtiin ryhmähuoneeseen 107 Kuva 26. Rakenneavaus RAK 1 sisäpihan puoleiseen ulkoseinärakenteeseen 21/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

22 Kuva 27. Rakenneavaus RAK 1 sisäpihan puolelle. Kuva 28. RAK 1 alajuoksun puun painokosteus on 10 paino-% (kostean raja paino-%) Kuva 29. Ulkoseinärakenteessa on valesokkeli, jonka päällä on puurimat. Valesokkelin päältä lähtee tuulensuojalevynä toimiva kipsilevy. Ulkoseinän rakenne ei aivan täsmää saatujen piirustusten mukaista rakennetta. Kaikki suunnitelmat eivät olleet käytössä tutkimusten aikana, joten voi olla mahdollista, että tästä ulkoseinästä on olemassa detalji piirustus ja ulkoseinän rakenne on tehty suunnitelmien mukaan. Rakenneavauksessa havaittiin ulkoseinärakenteessa valesokkelirakenne. Ulkoseinän alajuoksu on kuitenkin maanpinnan yläpuolella, joten valesokkeli on todennäköisesti tehty visuaalisista syistä. Tällä ratkaisulla saadaan julkisivun laudoituksen aloitus ylempää. Rakenne ei kuitenkaan kosteusteknisesti ole hyvä ratkaisu, koska mineraalivilla on suoraan kiinni betonissa (valesokkelissa), joka on suoraan yhteydessä ulkoilmaan. Ulkoilman kosteus siirtyy betonin läpi diffuusiolla eristetilaan seinärakenteen alaosassa. Ylempänä seinärakenteessa eristeet ovat kiinni tuulensuojakipsilevyssä, jolloin tilanne on kosteusteknisesti parempi. 22/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

23 Valesokkelirakennetta tarkasteltiin DOF-lämpö ohjelmalla, jonka perusteella tammikuun aikana on riski, että betonin ja mineraalivillan rajapintaan syntyy kastepiste. Laskelmissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon ulkopuolelta tulevia ylimääräisiä kosteusrasituksia esim. kinostunut lumi tai viistosade, jotka heikentävät tilanne. Rakenneavaus RAK 2 Kuva 30. Rakenneavaus RAK 2 tehtiin ryhmähuoneen 103 väliseinään Kuva 31. Väliseinän rakenne tarkistettiin rakenneavauksella. Alajuoksun kosteuspitoisuus 6,3 paino%. Väliseinän rakenne tarkistettiin rakenneavauksella. Ei kantavan väliseinän alajuoksu lähtee pintalaatan päältä. Pintalaatan ja alajuoksun väliin on oikeaoppisesti laitettu solumuovikaistale, joka estää kosteuden nousun betonilaatasta. 23/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

24 Rakenneavaus RAK 3 Kuva 32. Rakenneavaus RAK 3 tehtiin ryhmähuoneen 103 ulkoseinään Kuva 33. Alajuoksun kosteuspitoisuus 11,6 paino%. Tässä kohtaa ulkoseinärakennetta menee kaksi kyllästettyä alajuoksua päällekkäin. Kuva 34. Rakenneavaus RAK 3 vastaa Us 1 detaljin mukaista rakennetta Ulkoseinärakenne vastaa tässä kohtaan rakennusta Us 1 detaljin mukaista rakennetta, mutta alajuoksuja on kaksi päällekkäin. 24/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

25 Rakenneavaus RAK 4 Kuva 35. Rakenneavaus RAK 4 tehtiin ryhmähuoneen 104 ulkoseinään. Rakenneavaus vastaa Us 1 detaljia Kuva 36. Rakenneavauksesta selviää että sokkelielementissä on alajuoksun ja kermin alapuolella on 45x100mm kestopuu Kuva 37. Sokkelielementin alajuoksun kosteuspitoisuus oli 13,6 paino%. Kuva 38. Ulkoseinän pystyrungon kosteuspitoisuus oli 12,3 paino%. Rakenneavauksesta selvisi, että ulkoseinärakenteen alajuoksun alapuolella sokkelielementtirakenteessa on 45x100mm kestopuu. Kestopuun ja alajuoksun välissä on kermi. Mikäli sokkelirakenne kyllästyy vedellä, niin rakenne on hieman riskialtis, koska kestopuu pääsee kuivumaan heikosti kermin alapuolella. Tällä hetkellä kestopuu ei ollut kostea, eikä siinä havaittu viitteitä vanhoista vuodoista. 25/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

26 Rakenneavaus RAK 5 Kuva 39. Rakenneavaus RAK 5 tehtiin kotikeittiön 141 ulkoseinään. Rakenneavaus vastaa rakenneavaus 1 valesokkelirakennetta. Kuva 40. Rakenneavaus RAK 5 Kuva 41. Rakenneavaus RAK 5 kohdalla alajuoksun ja kermin väli on tilkitty mineraalivillalla. Kuva 42. Kermin alapuolella sokkelielementissä kestopuu. 26/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

27 Kuva 43. Ulkoseinän pystyrungon puukosteus valesokkelin kohdalla 10,4 paino% Kuva 44. Sokkelielementin kermin alapuolisen kestopuun puukosteus 11,3 paino% Rakenneavaus RAK 5 on ulkoseinärakenteen osalta samanlainen kuin RAK 1. Tämän perusteella voidaan olettaa, että rakennuksen sisäpihan puoleiset ulkoseinärakenteet on toteutettu valesokkelirakenteella. Molemmista sisäpihan puoleisista avauksista löytyi valesokkelirakenne. Tässä kohtaan ulkoseinärakenteessa alajuoksun ja kermin väli oli tilkitty mineraalivillalla. Rakenneavaus RAK 6 Kuva 45. Rakennusavaus RAK 6 tehtiin ulkoseinärakenteeseen ulkopuolelta Kuva 46. Rakenneavaus RAK 6. Julkisivulaudoituksen koolauspuiden taakse on paikoitellen laitettu kermikaistaleita, jotka estävät kosteuden siirtymistä 27/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

28 Kuva 47. Avauksesta huomataan, että julkisivun alaosan ja sokkelin välinen vedenohjauspelti lähtee koolauksen ja tuulensuojan välisestä pinnasta, mikä on hieman huono ratkaisu. Mikäli tuuletustilaan pääsee kosteutta valumaan tuulensuojaa pitkin alas, voi vesi kulkeutua pellin raoista sokkelirakenteisiin. Detalji on puutteellinen ja pellin tulisi olla tuulensuojan takana. Koolaus kuitenkin painaa peltiä kohtuu tiiviisti kiinni, joten detaljivirhe ei ole merkittävä. Kuva 48. Ulkoseinärakenteessa tuulensuojalevynä toimii kipsilevy. Rakenneavaus RAK 6 tehtiin rakennuksen ulkoseinään ulkoapäin. Ulkoseinärakenne vastaa piirustusten mukaista seinää. Ulkoseinärakenteen tuulensuojalevynä toimii kipsilevy, josta emme saaneet täyttä varmuutta oliko levy tuulensuojakipsilevy vai normaali kipsilevy. Levyt näyttivät samanlaisilta, mutta levyistä pitäisi tutkia niiden leimat ja merkinnät, jotta saataisiin täysi varmuus. Suhteellisen kosteuden mittaukset Rakenneavausten yhteydessä mitattiin eristetilan suhteellisia kosteuksia ja puurakenteiden kosteuksia Taulukko 4 Suhteellisen kosteuden mittaustulokset ulkoseinärakenteen eristetilasta Mittauspiste Pvm. Rakenne/tila Mittaussyvyys lämpötila ( o C) Suhteellinen kosteus RH% Absoluuttinen kosteus g/m 3 Sisäilma Käytävä ,9 30,8 6,01 Ulkoilma Ulkoilma - 3,8 95,4 5,97 RAK US eristetila 12,0 43,7 4,66 RAK VS eristetila 20,7 26,0 4,69 RAK US eristetila 11,4 52,1 5,33 RAK US eristetila 14,9 42,4 5,4 RAK US eristetila 11,7 56,2 5,89 RAK US eristetila 14,1 40,4 4,91 28/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

29 Mikrobitutkimukset Ulkoseinän eristeistä kerättiin yhteensä 5 kpl rakennusmateriaalinäytteitä mikrobianalyysia varten. Ulkoseinän eristenäytteet kerättiin rakenneavausten yhteydessä. Mikrobinäytteiden sijainti on merkitty liitteen 1 tutkimuskarttaan. Mikrobinäytteet kerättiin seuraavasti: Näyte MB 1 (RAK 1 tila 107): Mineraalivilla Näyte MB 3 (RAK 3 tila 103): Mineraalivilla Näyte MB 5 (RAK 4 tila 104): Mineraalivilla Näyte MB 8 (RAK 5 tila 141): Mineraalivilla Näyte MB 10 (RAK 6 tila 145): Mineraalivilla Mikrobinäytteidenotto ja analysointi on tehty Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohjeen 2003:1 ja asumisterveysoppaan ohjeiden mukaan. Näytteiden analysointi on tehty WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Tulosten tulkinnassa ja terveyshaitan arvioimisessa on käytetty Asumisterveysasetuksen 545/2015 viitearvoja. Materiaalin vaurioitumiseen tai kostumiseen viittaavana raja-arvona pidetään kyseisessä asetuksessa elinkykyisille sieni-itiöille cfu/g, aktinobakteereille 3000 cfu/g ja bakteereille cfu/g. Jos näytteessä on kosteusvauriolle tyypillisten sienien pitoisuus cfu/g, voi näyte olla vaurioitunut. Mikrobianalyysin tulokset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2. Materiaalinäytteiden tulkinta Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan: RAJA-AR- VOT NÄYTE MATERIAALINÄYTTEET SIENET BAKT. SÄDE- SIENET KOSTEUSVAURIOLAJIT PITOISUUS TULOSTEN TULKINTA Vahva viite = 3 Viite vaurioon / mikrobikasvua = 2 Heikko viite = 1 Ei viitettä / ei mikrobikasvua = 0 MB <45 <45 Aspergillus versicolor 0 MB 3 <45 <45 <45 0 MB 5 <45 45 <45 0 MB 8 <45 45 <45 0 MB 10 <45 <45 <45 0 Tummennettujen solujen arvot ylittävät Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen raja-arvon. - Näytteissä ei havaittu mikrobikasvustoa 29/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

30 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinärakenteiden kunto on rakenneavausten, kosteusmittausten ja mikrobitutkimusten perusteella hyvä. Heikko kohta löytyy kuitenkin sisäpihan puoleisesta ulkoseinärakenteesta, jossa havaittiin valesokkelirakenne. Ulkoseinän alajuoksu lähtee kuitenkin valesokkelin kohdalla maanpinnan yläpuolelta, joten tilanne ei ole kosteusteknisesti niin huono. Ainut heikko kohta seinärakenteessa on se, kun mineraalivilla on suoraan kiinni ulkopuolen betonisessa valesokkelirakenteessa. Julkisivun alaosan ja sokkelin välinen vedenohjauspelti lähtee koolauksen ja tuulensuojan välisestä pinnasta, mikä on hieman huono ratkaisu. Mikäli tuuletustilaan pääsee kosteutta valumaan tuulensuojaa pitkin alas, voi vesi kulkeutua pellin raoista sokkelirakenteisiin. Detalji on puutteellinen ja pellin tulisi olla tuulensuojan takana. Koolaus kuitenkin painaa peltiä kohtuu tiiviisti kiinni, joten detaljivirhe ei ole merkittävä. Valesokkelirakennetta tarkasteltiin DOF-lämpö ohjelmalla, jonka perusteella tammikuun aikana on riski, että betonin ja mineraalivillan rajapintaan syntyy kastepiste. Laskelmissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon ulkopuolelta tulevia ylimääräisiä kosteusrasituksia esim. kinostunut lumi tai viistosade, jotka heikentävät tilanne. Sisäilman mineraalivillakuidut Sisäilman mineraalivillakuitupitoisuus selvitettiin laskeumanäytteillä. Sisäilman korkea mineraalivillakuitupitoisuus voi aiheuttaa oireilua rakennuksen käyttäjissä. Kun kuituja esiintyy sisäilmassa tarpeeksi paljon, ne saattavat aiheuttaa ylähengitystieoireita ja ihon tai silmien ärsytysoireita. Kuitujen esiintymistä arvioidaan pinnoilta kerättävien laskeumanäytteiden avulla. Kuitukeräyksen järjestelyt Sisäilmasta kerättiin 4 kpl mineraalivillakuitujen laskeumanäytteitä. Näytteenotto suoritettiin Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Keräysajankohta oli Näytteenottotasolle asetettiin avonainen petrimalja, johon painettiin keräysajan päätyttyä geeliteippi, josta mineraalivillakuitujen määrä laskettiin valomikroskooppia käyttäen WSP Finland Oy:n laboratoriossa. Laskeumanäytteet kerättiin seuraavasti: - Näyte 2MV Ryhmätila 106 (osa 2) - Näyte 3MV Ryhmätila 150 (osa 1) - Näyte 4MV Leikki- ja lepohuone 140 (osa 1) Kuitulaskennan tulokset Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet ovat seuraavat: Taulukko 5. Mineraalivillakuitujen laskeumanäytteiden tulokset ovat seuraavanlaiset. Viitearvon ylittävät pitoisuudet on korostettu. Näyte Tila Mineraalivillakuitupitoisuus (kpl/cm 2 ) 2MV Luokka 106 < 0,1 3MV Ryhmätila 150 0,14 4MV Ryhmätila 140 0,14 Kuitulaskentaraportti on raportin liitteenä LVI 6 ja näytteenottopaikat on merkitty tutkimuskarttaan (Liite LVI 1.1 ja LVI 1.2). Työterveyslaitoksen viitearvo mineraalivillakuitujen laskeumanäytteille on 0,2 30/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

31 kpl/cm 2. Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitupitoisuudet eivät ylittäneet viitearvoa minkään näytteen osalta. Havainnot mahdollisista kuitulähteistä Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Tuloilmakanavistojen äänenvaimentimissa ei ole käytetty pinnoittamatonta mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Katon alaslaskun yläpuolella havaittiin pinnoittamatonta mineraalivillaa tarkastusluukun kohdalla (tila 119A). Johtopäätökset Työterveyslaitoksen viitearvot eivät ylittyneet yhdenkään näytteen osalta. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei havaittu mahdollisia mineraalivillakuitulähteitä. Kattojen alaslaskujen yläpuolella olevat mineraalivillat on suositeltavaa korvata tai käsitellä sideaineella, mikäli tilan alakattorakenne ei ole tiivis. Toimenpide-ehdotukset - Katon alas laskussa olevan mineraalivillan poistaminen tarkastusluukun kohdalta tila 119A. G3 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksen ilmanvaihto on toteutettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Koko rakennuksen yleisilmanvaihtoa palvelee toisen kerroksen IV-konehuoneessa sijaitseva tulo- ja poistokone. Ilmanjakotapa on sekoittava ja pääosin kaikissa tiloissa on tulo- ja poistoilman päätelaitteet. Ilmanvaihto käynnistyy rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmien välityksellä. G31 Ilmanvaihtokoneet Rakennusta palvelee tulo- ja poistokone G3.01TK01 / PK01, joka on sijoitettu toisen kerroksen iv-konehuoneeseen. Kone on alkuperäinen ja se on käyttöönotettu vuonna Tuloilmakoneen ulkoilmasäleiköt on sijoitettu rakennuksen pohjoisseinälle. Yhdestä säleiköstä puuttuu suojaverkko ja toisessa säleikössä on verkkoon tarttuneita lehtiä yms. Ulkoilmakammion pohjalla oli tarkastushetkellä hieman lunta, mutta kammion pohjalla on saattolämmityskaapeli ja kammio on asianmukaisesti viemäröity. 31/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

32 Kuva 49. Ulkoilmasäleikköön on jäänyt lehtiä ja suojaverkko puuttuu toiselta puolelta (sininen nuoli). Kuva 50. Ulkoilmakammion pohjalla on hieman lunta. Tuloilmakone on varustettu lämmityspatterilla (vesi), mutta ei jäähdytyksellä. G3.01TK01 / PK01 on varustettu lämmöntalteenotolla (pyörivä / regeneratiivinen). Koneiden jälkeiset äänenvaimentimet ovat kangaspintaisia lamelleja. Lamellien pinnat ovat ehjiä, mutta osin hieman likaisia. Tuloilman ilmansuodatus on toteutettu pussisuodattimella (F7). Tuloilman suodatinasennukset ovat tiiviitä eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Tuloilmakoneen kammioissa tai LTO-kiekon otsapinnassa ei ole havaittavissa irtolikaa. 32/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

33 Kuva 51. Äänenvaimennuslamellin kangaspinta on ehjä, mutta hieman likainen. Kuva 52. Tuloilmasuodattimet ovat pussisuodattimia (F7). Kuva 53. LTO kiekon otsapinta on puhdas. Kuva 54. Lämmityspatterin otsapinta on puhdas. Yleisilmanvaihtoa palvelevien Ilmanvaihtokoneiden (G3.01 TK01 /PK01) tehoa säädetään taajuusmuuttajien ja rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä (painesäätö). Ilmanvaihtokoneissa ei havaittu normaalista poikkeavia ääniä (laakereista tms.). Koneiden yhteyteen ei ole asennettu kokonaisilmamääriä osoittavia fyysisiä mittareita. 33/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

34 Taulukko 6. Tutkimusaluetta palvelevat ilmanvaihtokoneet. Konepositio Palvelualue Valm. Ilmamäärä Sijainti/Huomio vuosi dm 3 /s G3.01TK01 yleisilmanvaihto päiväkotitilat IV-konehuone / painesäätö G3.01PK01 Yleisilmanvaihto päiväkotitilat IV-konehuone / painesäätö G3.01PK02 Wc:t vesikatto G3.01PK03 Huuva vesikatto G3.01PK04 Verstas H vesikatto G3.02PK01 IV koneh vesikatto G3.06PK01 Ryömintätila vesikatto G3.06PK02 Ryömintätila vesikatto G33 Ilmanvaihtokanavat varusteineen ja puhtaustarkastelut. Rakennuksen ilmanvaihtokanavat ovat sinkittyä kierresaumattua peltikanavaa. Kanavat ovat rakentamisvuoden mukaisia. Kanavat kulkevat pääosin kattojen alaslaskuissa näkymättömissä. Runko- ja haarakanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna hyvää, mutta yksittäinen vuotokohtakin havaittiin tilassa 131. Kuva 55. Kanava asennuksia alaslasketun katon yläpuolella. Kuva 56. Vuotokohta tuloilmakanavan haaraliitoksessa tilassa 131 (sininen nuoli). IV-konehuoneen runkokanavistoissa ja kerrosten haarakanavistoissa on mekaanisesti säädettäviä säätöpeltejä. Säätöpellit ovat pääosin Fläktin valmistamia (IRIS). Ilmanvaihtokanavisto on varustettu palopeltien toimintaan kytketyillä savunilmaisimilla. 34/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

35 Kuva 57. Säätöpellit osat pääosin fläktin valmistamia (IRIS). kuva 58. Kanavisto on varustettu optisilla savunilmaisimilla. Kanaviin on asennettu äänenvaimentimia alaslaskuissa kulkeviin runkokanaviin. Äänenvaimentimet ovat tehdasosia (PVD, IVK-tuote Oy /Lindab). Niiden äänenvaimennusmateriaalina on polyesteri. Tehtyjen sisäpuolisten tarkastusten perusteella vaimentimien sisäpinnoilla ei havaittu pintojen rikkoontumisia. Kanavien puhtauden aistinvarainen tarkastelu Tiedon mukaan ilmanvaihtokanavia ei ole puhdistettu rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Tuloilmakanavissa ei ole määrällisesti merkittävää pölykertymää, kertymä on visuaalisen arviointiasteikon perusteella selvästi alle 0,7 g/m². Poistoilmakanavissa on runsasta pölykertymää. Kuva 59. Tuloilmakanavassa ei ole merkittävää pölykertymää. kuva 60. Poistoilmakanavassa on runsasta pölykertymää. G34 Päätelaitteet ja ilmanjakotapa Tehdyissä tarkastuksissa havaittiin, että tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole käytetty mineraalivillaa äänenvaimennusmateriaalina. Käytetty materiaali on Dacron (tuloilman päätelaitteet MIK, MAP). 35/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

36 Ryhmätilat, leikki ja lepohuoneet Tilojen ilmanvaihto on toteutettu sijoittamalla tulo- ja poistoilman päätelaitteet kaikkiin tiloihin ja ilmanjakotapa on sekoittava. Tilojen ilmanvaihto on toteutettu yksivyöhykejärjestelmänä, jolloin tuloilman lämpötila on koko koneen palvelualueella sama, eikä sitä voida säätää huone-/tilakohtaisen tarpeen mukaan (ei jäähdytystä). Ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on säädettävissä portaattomasti konekohtaisesti (painesäätö). Tilojen tuloilman päätelaitteet ovat seinälle (MIK) ja kattoon (MAP) asennettuja suutinhajottajia. Poistoilman päätelaitteet ovat tyypiltään kartioventtiilejä (KSO). Ilmanjakoa ja ilmanvaihtuvuutta opetustiloissa tutkittiin merkkisavukokeilla. Kokeiden havainnot on esitetty kappaleessa 2.5 Merkkisavukokeet ja havainnot ilmanjaosta. Kuva 61. Tuloilman päätelaite (MIK) ja poistoilmaventtiilit (KSO) ryhmähuoneessa 103. Kuva 62. Tuloilman päätelaite (MAP) ryhmähuoneessa 107. Päätelaitteista ei visuaalisesti arvioituna aiheutunut poikkeavaa ääntä. Tuloilman päätelaitteiden liitäntälaatikoissa ei ole merkittävää pölykertymää, mutta poistoilmaventtiilit ovat osin likaisia. Kuva 63. Tuloilman päätelaitteen liitäntälaatikossa ei ole merkittävää pölykertymää. kuva 64. Poistoilmaventtiili on hieman likainen. 36/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

37 G34 Merkkisavukokeet ja havainnot ilmanjaosta Käyttäjiltä saatujen kokemusten ja tutkimuksissa saatujen havaintojen nojalla valittiin kaksi tilaa, joiden ilman nopeutta tarkasteltiin Swema 03 olosuhdeanturilla ja ilman liikettä tutkittiin aistinvaraisesti merkkisavua apuna käyttäen. Lisäksi tutkituille tiloille laskettiin ilmanvaihtokerroin (montako kertaa huoneen ilma vaihtuu tunnissa) Lähtötiedot Tutkittaviksi tiloiksi valittiin yksi tila rakennuksen osasta 1 (leikki- ja lepohuone 140) ja yksi tila rakennuksen osasta 2 (leikki- ja lepohuone 104). Mittaukset suoritettiin aikana, jolloin tila oli tyhjillään. Mittauspäivinä ulkoilman lämpötila oli noin -6 C. Tutkittujen tilojen ilmanjakotapa on sekoittava. Tutkituissa tiloissa tuloilmalaitteina on käytetty seinälle asennettuja suutinhajottajia (MIK-160). Tuloilman heittokuvia on manuaalisesti säädettävissä suuttimia suuntaamalla. Tuloilman päätelaitteet on asennettu noin 50 cm katosta, joten tuloilmasuihkut ovat vapaita. Poistoilmaventtiilit on asennettu samalle korkeudelle tuloilmalaitteiden viereen. Oikosulkuvirtauksia, joissa osa raitisilmasta virtaa suoraan poistoilmaventtiiliin havaittiin tilassa 140. Asia on korjattavissa suuttimia suuntaamalla. Taulukko 7. Tutkittujen tilojen ilmanjaon päätelaitteet. Tila Tuloilma Poistoilma X MIK X KSO X MIK X KSO-125 Tutkimuksessa mitattiin tuloilman nopeuksia katonrajasta eri etäisyyksillä päätelaitteista, sekä arvioitiin näiden avulla heittopituudet kullekin tuloilman päätelaitteelle. Heittopituutena käytetään sitä etäisyyttä, jossa ilman nopeus alittaa nopeuden 0,2 m/s. Seuraavassa on esitetty havaintoja tilakohtaisesti. Leikki- ja lepohuone 104 Tilaa käytetään päiväkodin nukkuma- ja leikkitilana. Huoneessa on asennettuna seinälle kolme suutinhajottajaa tuloilmalle, sekä neljä poistoilmaventtiiliä. Tuloilman otsapintanopeudeksi suuttimella mitattiin 2,0 m/s. Suuttimien suuntaus vaikutti sattumanvaraiselta. Suuttimet on suunnattu osin ylös ja alas, sekä osin alaviistoon eri suuntiin. Tuloilmasuihku etenee osin huoneen yläosassa (ylös tai yläviistoon suunnatut suuttimet) ja heittopituus on n. kaksi metriä päätelaitteelta ikkunaseinää kohden. Alaspäin suunnatut suuttimet saattavat aiheuttaa vedon tunnetta. Ilmannopeusmittausten ja savukokeiden perusteella huoneen ilmanvaihtuvuus on osin puutteellinen. Ikkunaseinältä kohti huoneen keskustaa jää n. 3 3,5 m alue, jossa ilmanvaihtuvuus on heikompaa. Ilman liikkeitä ja tilan huuhtelua on selvitetty kuvassa / Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

38 TULOILMA POISTOILMA TULOILMA POISTOILMA TULOILMA Kuva 65. Ilmanjaon päätelaitteet tilassa / Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

39 Ilmanvaihtokerroin T huone = 21,3 C T tuloilma = 19,6 C Kuva 66. Ilmanvaihtuvuus karkealla tasolla tilassa 104. Tuloilmasuihkun kantama riittää hieman yli huoneen puolivälin (heittopituus n. 2,5-3 metriä) ja ikkunaseinälle jää heikomman ilmanvaihdon alue. Parannusehdotuksena on suuttimien suuntaaminen ylöspäin ja tilakohtaisten tuloilmalaitteiden kappalemäärän vähentäminen kolmesta kahteen, yksittäisen päätelaitteen tuloilmavirran heittopituuden kasvattamiseksi (heittopituus kasvaa, kun päätelaitteesta saatu ilmavirta suurenee). Samassa yhteydessä on katossa olevat akustolevyt suositeltavaa jatkaa jatkumaan tuloilman päätelaitteiden otsapinnan tasalle (asiaa on käsitelty tarkemmin tilan 140 yhteydessä, kuva 20). 39/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

40 Leikki ja lepohuone 140 Tilaa käytetään päiväkodin nukkuma- ja leikkitilana. Huoneessa on asennettuna seinälle kolme suutinhajottajaa tuloilmalle, sekä neljä poistoilmaventtiiliä. Tuloilman otsapintanopeudeksi suuttimella mitattiin 2,0 m/s. Suuttimet on suunnattu reunimmaisilla päätelaitteilla sivuille kahteen suuntaan (toinen puoli poistoilmaventtiilien suuntaan) ja keskimmäisellä päätelaitteella suoraan ylöspäin. Tuloilmasuihkut huoneen reunoilla etenevät osin huoneen sivuseiniä pitkin kohti ikkunaseinää. Keskimmäisen päätelaitteen tuloilmasuihku törmää katossa olevan akustolevyn reunaan ja hajoaa / putoaa nopeasti alas. Ilmannopeusmittausten ja savukokeiden perusteella huoneen ilmanvaihtuvuus on osin puutteellinen. Ikkunaseinältä kohti huoneen keskustaan ja sivuseinien ikkunaseinän puolelle jää alueita, jossa ilmanvaihtuvuus on heikompaa. Ilman liikkeitä ja tilan huuhtelua on selvitetty kuvassa. POISTOILMA TULOILMA Kuva 67. Päätelaitteet tilassa 140. Tuloilmasuihku menee osin oikosulkuvirtauksena poistoilmaventtiiliin (sininen nuoli) ja keskimmäisen tuloilmalaitteen tuloilmasuihku törmää katossa olevan akustolevyn reunaan ja hajoaa / putoaa nopeasti alas (vihreä nuoli). 40/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

41 Ilmanvaihtokerroin T huone = 21,3 C T tuloilma = 20,7 C Kuva 68. Ilmanvaihtuvuus karkealla tasolla tilassa 140. Tuloilmasuihkun kantama riittää huoneen sivuilla hieman yli huoneen puolivälin (heittopituus n. 3 metriä). Keskelle huonetta ja ikkunaseinälle jää heikomman ilmanvaihdon alue. Parannusehdotuksena on suuttimien suuntaaminen ylöspäin ja tilakohtaisten tuloilmalaitteiden kappalemäärän vähentäminen kolmesta kahteen, yksittäisen päätelaitteen tuloilmavirran heittopituuden kasvattamiseksi (heittopituus kasvaa, kun päätelaitteesta saatu ilmavirta suurenee). Samassa yhteydessä on katossa olevat akustolevyt suositeltavaa jatkaa jatkumaan tuloilman päätelaiteiden otsapinnan tasalle. G34 Ilmavirtamittaukset Tiloissa tehtiin käyttäjäkokemuksien nojalla kohdennettuja ilmavirtamittauksia, tiloissa joissa on koettu olevan riittämätön ilmanvaihto. Ilmamäärämittausten tulokset ovat taulukossa 3. Tilakohtaisia ilmavirtoja mitattiin päätelaitteista ja linjakohtaisia ilmavirtoja säätöpelleiltä (IV-konehuoneesta ja tiloista). Suomen rakennusmääräyskokoelma D2:ssa määritellään sallitut poikkeamat suunniteltujen ja mitattujen ilmavirtojen suhteen, tilakohtaisesti ± 20 % ja järjestelmäkohtaisesti ± 10 %. Mittausten perusteella tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat suunniteltuja arvoja melko hyvin. Suurimpia poikkeamia on havaittavissa säätöpelleiltä mitatuissa arvoissa (osin poikkeamat voivat johtua säätöpellin asennuspaikoista / pelti on asennettu lähelle häiriölähdettä), sekä tilan 150 tuloilmavirran osalta (tilaan tehdyn jatkuvatoimisen paine-eromittauksen perusteella tila on voimakkaasti ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna). Mittausten perusteella vaikuttaa osin myös siltä, ettei järjestelmän ilmavirtojen säätä- 41/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

42 minen täysin suunnitelmien mukaiseksi ole mahdollista, ilman kanavistorakenteeseen tehtäviä muutostöitä (edellyttää suunnittelua). Koko rakennuksesta otettujen ilmavirtojen mittaustulokset ja erot suunnitteluarvoista on esitetty taulukossa 4. Taulukko 8. Ilmavirtamittausten tulokset ja poikkeamat suunnitteluarvoista. Rakennuksen ilmanvaihtosuunnitelmissa käytetyt raitisilmavirrat vastaavat henkilöperusteisesti mitoitettuna nykymitoituksen perusteella lepo- ja leikkihuoneiden ja ryhmähuoneiden osalta hengen kuormitusta tiloissa (Suomen rakennusmääräyskokoelmassa 2012 D2 määritellään päiväkodin leikkitai ryhmähuoneen ulkoilmavirraksi vähintään 6 (dm 3 /s) /hlö tai 2,5 (dm 3 /s)/m 2 ). G3 Johtopäätökset Tuloilmakoneen kammioissa tai pattereiden otsapinnoissa ei ole havaittavissa määrällisesti merkittäviä pölykertymiä. Tuloilmakoneen ulkoilmasäleiköt ovat hieman likaisia ja toisesta säleiköstä puuttuu metallinen suojaverkko. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Koneissa on pyörivä lämmöntalteenotto, jolloin osa poistoilman epäpuhtauksista voi mahdollisesti siirtyä tuloilmaan. Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna yleisesti hyvä, mutta yksittäinen vuotokohtakin havaittiin. Tuloilmakanavistossa ei ole merkittävää pölykertymää, mutta poistoilmakanaviin tehtyjen tarkastusten perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä on puhdistustarve. 42/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

43 Havaintojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmässä käytetyt äänenvaimennusmateriaalit ovat kunnossa, eikä niissä ole käytetty mineraalivillaa. Tutkittujen tilojen ilmanjako ei ole kaikin osin riittävää, heikomman ilmanvaihtuvuuden vyöhykkeitä löytyy tutkituista huoneista. Ilmanjakoa on mahdollista parantaa tuloilmasuihkun ohjaamisella ja tuloilmalaitteiden heittopituuden kasvattamisella (päätelaitteiden lukumäärän vähentäminen tilakohtaisesti). Korjaavia lyhyen aikavälin toimenpiteitä tiloissa 104 ja 140 ovat tuloilman päätelaitteiden lukumäärän vähentämin kolmesta kahteen, tuloilmasuihkun ohjaaminen ylöspäin ja katossa olevien akustolevyjen jatkaminen tuloilmalaitteiden otsapintojen tasalle. Paikoin tuloilmavirta törmää akustolevyn reunaan ja hajoaa / putoaa nopeasti oleskeluvyöhykkeelle. Todetut ongelmat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset on kerrottu tarkemmin kunkin tutkitun tilan kohdalla erikseen. Suunnitellut tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat tilojen käyttötarkoitusta. Ilmavirtamittausten perusteella tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat suunnitteluarvoja melko hyvin. Suurimpia poikkeamia on säätöpelleiltä mitatuissa arvoissa ja tilan 150 tuloilmavirta. Kanavistoissa on runsaasti säätöpeltejä ja päätelaitteissa on säätöosat, mutta järjestelmän ilmavirtojen säätäminen täysin suunnitelmia vastaavaksi on järjestelmän kanavarakenteen vuoksi vaikeaa. G3 Toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet - G31 Normaaleina huoltotoimenpiteinä ilmanvaihtokoneiden puhallinkammioiden, äänenvaimennuslamellien, yms. puhdistaminen suodatinhuoltojen yhteydessä. - G31 Tuloilmakoneen G3.01TK01 ulkoilmasäleikön puhdistaminen ja metallisen suojaverkon asentaminen ulkoilmasäleikköön. - G31 Kokonaisilmamäärää osoittavien fyysisten mittareiden asentaminen koneiden G3.01TK01/PK01 yhteyteen. - G33 Tuloilman runkokanavan liitoksessa olevan vuotokohdan tiivistäminen tilassa 131 (kohta on merkitty tutkimuskarttaan liite 1.1). - G34 Tilan 150 tuloilmavirran säätäminen (tilassa on tällä hetkellä voimakas ylipaine). Muut suositellut toimenpiteet - G33 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmavirtojen säätö. - G34 Tilojen 104 ja 140 ilmanjaon parantaminen. J6 Rakennusautomaatio, ohjaus-, säätö- ja valvontalaitteet Rakennuksen ilmanvaihtokoneita ohjataan, valvotaan ja säädetään rakennusautomaatiojärjestelmän välityksellä. Järjestelmä on TAC:n valmistama ja se on alkuperäinen, asennettu rakentamisvuoden mukaisesti. J61 Valvomolaitteet Järjestelmän graafinen käyttöliittymä (valvomo pc) sijaitsee eri rakennuksessa kaupungin keskusvalvomossa. 43/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

44 J62 Säätö- ja alakeskukset Järjestelmän alakeskukset sijaitsevat pohjakerroksen lämmönjakohuoneessa ja ullakkokerroksen IVkonehuoneessa. Alakeskusten laitteet ovat pääosin alkuperäisiä. Alakeskusten asennukset vaikuttivat siisteiltä ja asianmukaisilta, lukuun ottamatta dokumenttien arkistointia, sekä puuttuvia johtokourun kansia (iv-konehuoneen alakeskus). Alakeskuksen oveen on suositeltavaa asentaa tasku säilytettäville asiakirjoille. Kuva 69. Näkymä valvomo pc:n graafisesta käyttöliittymästä. kuva 70. IV-konehuoneen alakeskuksen johtokourusta puuttuu kansi (sininen nuoli). J63 Ohjelmistot Tuloilmakoneen (G301TK01) tuloilman lämpötilan asetusarvo säätyy järjestelmän grafiikkakaavioiden perusteella poistoilman lämpötilan mukaan (välillä 17 ºC ja 24 ºC). Päiväkodin yleisilmanvaihtoa palvelevien ilmanvaihtokoneiden (G301TK01/PK01) ilmamääriä säädetään painesäädöllä (asetusarvo on 1/1-teho: tulo 180 Pa ja poisto 170 Pa, sekä 1/2-teho: tulo 160 Pa ja poisto 150 Pa). Tällä hetkellä koneet käyvät 1/1-teholla jatkuvasti (24/7). Havaintona tehdyistä tarkastuksissa mainittakoon, että tuloilmakoneen painesäätö huojuu. Säädön huojunta aiheuttaa hetkellisiä tuloilmavirtojen muutoksia koneen palvelualueen tiloissa. Kuva 71. Ilmanvaihtokoneen G301TK01/PK01 grafiikkakaavio. kuva 72. Koneiden asetusarvot grafiikkakaaviossa 44/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

45 J64 Kenttälaitteet Kenttälaitteet ovat asennettu prosessilaitteiden asennuksien yhteydessä ja ne ovat alkuperäisiä. Kiinteistökierroksella ei havaittu kenttälaitteiden toiminnassa epäkohtia, lukuun ottamatta tuloilmakoneen G301TK01 sekoituskammioon asennetun painelähettimen mittaustulosta. Mittaustu huo J6 Ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmat Taulukko 9. Tutkimusalueita palvelevien ilmanvaihtokoneiden käyntiajat. Konepositio 1/1-teho 1/2-teho Huom. G3.01TK01/PK01 Päiväkotitilat jatkuvasti 1/1-teholla G3.01PK2 Wc:t Käyntilupa 24/7 Käynnistyy, jos G3.01TK01/Pk01 pysähtyy G3.01PK03 Huuva, keittiö 6:00 16:00 Lisäaikakytkin tilassa G3.01PK4 verstas 138 G3.06PK1 ja PK2 Ryömintätila Käsikytkin tilassa Käy / seis lämpötilan mukaan Yleisenä huomiona todettakoon, että ilmanvaihtokoneet olisi hyvä käynnistää täydelle teholle n. 1 2 tuntia ennen tilojen käytön alkua ja pitää täydellä teholla n. 1 h käytön jälkeen. Myös rakennuksen käyttöaikojen ulkopuolella tulisi olla tarpeenmukainen ilmanvaihto. J6 Johtopäätökset Rakennusautomaatiojärjestelmä on alkuperäinen. Järjestelmän toiminnassa havaittiin yksittäinen puute (tuloilman painesäätö), joka on suositeltavaa korjata välittömästi. Järjestelmä on toimintakuntoinen, ja sillä on vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Järjestelmällä on verkkoyhteys ja sen etäkäyttö on mahdollista kaupungin keskusvalvomosta. J6 toimenpide-ehdotukset Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet - J62 Alakeskusten dokumenttien (säätökaaviot, kytkentäkuvat) asentaminen alakeskuskaappien ovitaskuun, sekä puuttuvien johtokourujen kansien asennus. - J63 Tuloilmakoneen G3.01TK01:n painesäädön toiminnan tarkastus / säätöpiirin viritys. Muut suositellut toimenpiteet - Ei toimenpiteitä 45/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

46 Sisäilmaolosuhteet ja seurantamittaukset Rakennuksessa suoritettiin jatkuvatoimisia seurantamittauksia lähtötietojen perusteella valituissa tiloissa. Mittauksen kohteena olivat paineolosuhteet, hiilidioksidipitoisuus, sekä lämpötila ja suhteellinen kosteus. Mittaukset suoritettiin jaksolla ja mittauspaikat on esitetty tutkimuskartassa (Liite) Sisäilman hiilidioksidipitoisuus Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta (CO2) mitattiin kaikkiaan neljästä tilasta: Ryhmähuoneet 103 ja 107 (osa 2), sekä ryhmähuoneet 140 ja 150 (osa 1). Aiempi terveydensuojelulaki edellyttää sisäilman hiilidioksidipitoisuuden olevan alle ppm. Asumisterveysasetuksessa hiilidioksidipitoisuus määritellään suhteellisena arvona siten, että toimenpideraja ylittyy, mikäli sisäilman hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm korkeampi kuin ulkoilmassa. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 400 ppm, joten edellä mainitut ylärajat ovat jotakuinkin yhtenevät. Sisäilmastoluokitus (2008) mukaiset tavoitearvot sisäilman hiilidioksidipitoisuudelle ovat luokassa S2 < 900 ppm (90 % käyttöajasta) ja luokassa S3 < ppm. Suoritettujen hiilidioksidipitoisuuden seurantamittauksien graafit on esitetty liitteessä LVI 2. Mittausten perusteella tarkastelujakson aikainen sisäilman hiilidioksidipitoisuuden hetkittäiset maksimiarvot osassa 1 (tilat 140 ja 150) ovat pysyneet alle 1200 ppm tason (tilan 140 mittausarvo heittää n ppm). Osassa 2 (tilat 103 ja 107) maksimiarvot ovat pysyneet alle 900 ppm tason. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden pienentämiseen ilmanvaihtoa tehostamalla ei tällä perusteella ole tarvetta. Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Suhteellista kosteutta (RH) ja lämpötilaa (T) mitattiin samoista tiloista ja samaan aikaan kuin sisäilman hiilidioksidipitoisuuttakin. Sisäilmaluokitus 2008 mukaan S3 luokan tavoitearvo lämpötilalle on 21,0 ±1 C. Miniarvo on 18 C ja maksimiarvo 25 C. Ulkoilman lämpötilan keskiarvo mittausjaksoilla ( ) oli -3 C. Sisäilman suhteelliselle kosteudelle ei ole varsinaisia määrättyjä arvoja ja se voidaan tulkita luonteeltaan ominaisuudeksi, joka mahdollistaa suoria terveyshaittoja aiheuttavien tekijöiden synnyn. Asumisterveysohjeessa (2003) annetaan suhteelliselle kosteudelle ohjearvo %. Suoritettujen sisäilman lämpötilan mittausten tulokset on esitetty liitteessä LVI 3. Suhteelliselle kosteudelle vastaavat tulokset löytyvät liitteestä LVI 4. Mittausten perusteella tarkastelujaksolla osalla 1 (tilat 140 ja 150) tilakohtaisten lämpötilojen keskiarvot ovat 19,9 21,0 C. Maksimiarvot ovat olleet tilakohtaisesti luokkaa 21,8 22,6 C, joten tavoitearvon maksimirajan ylityksiä ei ole esiintynyt. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen. Mittausten perusteella tarkastelujaksolla osalla 2 (tilat 103 ja 107) tilakohtaisten lämpötilojen keskiarvot ovat 21,6 22,0 C. Maksimiarvot ovat olleet tilakohtaisesti luokkaa 22,9 23,3 C, joten tavoitearvon maksimirajan ylityksiä ei ole esiintynyt. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen. 46/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

47 Paine-eron seurantamittaukset Sisätilojen tulisi olla vain lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden, jolloin mahdolliset rakenteiden epäpuhtaudet eivät pääse imeytymään huoneilmaan (asumisterveysohjeen tavoitteellinen paine-ero koneellinen tulo- j - 2 Pa). Kohteessa suoritettiin 4 kpl paine-eron seurantamittauksia. Mittausten tarkoituksena oli selvittää ilman virtaussuuntia rakennuksessa ja ilmanvaihdon säätöjen onnistumista. Sisäilman painetta mitattiin suhteessa ulkoilmaan. Suoritettujen paine-eromittausten kuvaajat on esitetty liitteessä LVI 5. Havaintoja mittausten tulosten perusteella: Tilojen painesuhde osalla 1 verrattuna ulkoilmaan on tilan 140 osalta lievästi ylipaineinen (ka Pa). Tila 150 on voimakkaasti ylipaineinen (ka. +17,0 Pa). Tilojen painesuhde osalla 2 verrattuna ulkoilmaan on tilan 107 osalta lievästi alipaineinen (ka. -1-3,0 Pa). Tilassa 103 paine-erolähettimen mittaletku oli irrotettu, jolloin mittaustulos ei ole tulkittavissa. Paine-erokuvaajissa on hetkellisiä piikkejä (voimakas alipaine, kestoltaan n. 2 min), jotka johtuvat todennäköisesti sähköverkon toimintahäiriöistä. Sisäilman mineraalivillakuidut Laskeumanäytteiden mineraalivillakuitumäärät eivät ylittäneet Työterveyslaitoksen viitearvoa minkään näytteen osalta. Kahdessa näytteessä havaittiin kuituja 0,14 kpl / cm 2. Pinnoittamatonta mineraalivillaeristettä havaittiin katon alaslaskussa tarkastusluukun kohdalla tilassa 119A. Toimenpiteet (sisäilman mineraalivillakuidut) - Sisäilmaan kosketuksissa olevien mineraalivillaeristeiden poisto / pinnoitus. Poistetaan tai pinnoitetaan havaitut sisäilman kanssa kosketuksissa olevat mineraalivillaeristeet. Yhteenveto ja toimenpidesuositukset RAK + IVA Aistinvaraisesti havaittiin ulkoseinien ja väliseinien liittymissä havaittiin monin paikoin kipsilevyjen halkeilua. Myös ilmanvaihdon päätelaitteiden ympärillä huomattiin halkeilua. Halkeamat eivät aistinvaraisesti viittaa rakenteiden painumiseen. Väestönsuojan alapohjarakenne on todennäköisesti toteutettu maanvastaisella betonirakenteella ja siellä havaittiin hieman muita tiloja korkeampia pintakosteusarvoja. Muissa tiloissa pintakosteusarvot olivat samalla tasolla, eikä tilojen välillä havaittu suuria eroja. Rakennuksessa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka voi aiheuttaa mittauksiin epävarmuutta. Liikuntasalin ja käytävän 115 kehärakenne on toteutettu katon osalta puisilla liimapuupalkeilla, jotka liittyvät kantaviin liimapuusta tehtyihin mastopilareihin. Palkkien alaosien kiinnityskohdissa kantaviin alapohjarakenteisiin havaittiin halkeamia. Alapohjan ontelolaattojen onteloissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Ontelolaattojen keskiosassa arvot olivat korkeampia kuin laattojen reunassa, johon oli porattu edellisten tutkimusten korjaussuositusten mukaiset kuivatusreiät. Lattiapinnoitteen alapuolelle tehtyjen viiltomittausten perusteella ontelolaatoissa oleva kosteus pyrkii tasoittumaan sisäilman kanssa, minkä vuoksi viiltomittausten absoluuttiset kosteudet olivat hieman koholla lattian pintavalun ja linoleumimaton välissä. Lattiamattojen mikrobitutkimuksissa ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. VOC-analyyseissä linoleumimattojen TVOC kokonaispitoisuudet eivät suurelta osin ylittäneet TTL:n määrittämiä raja-arvoja. Yksittäisessä näytteessä propaanihapon pitoisuus saavuttaa raja-arvon. Muissa näytteissä havaittiin myös kohonneita happoarvoja, jotka voivat viitata/ovat yhteydessä matosta lähtevään pahaan/härskiintyneen voin tuoksuun. 47/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

48 Väestönsuojan maanvastaisessa betonirakenteessa havaittiin pintakosteusmittarilla ja viiltomittauksilla kohonneita kosteusarvoja. Väestönsuojan lattian pintamateriaalina on muovimatto. Matosta otetusta VOC-näytteessä ilmenee kohonneita 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuuksia, joka viittaa mattoliimojen kosteusvaurioon liittyvästä emäksisestä hydrolyysistä. Ulkoseinärakenteiden kunto on rakenneavausten, kosteusmittausten ja mikrobitutkimusten perusteella hyvä. Heikko kohta löytyy kuitenkin sisäpihan puoleisesta ulkoseinärakenteesta, jossa havaittiin valesokkelirakenne. Ulkoseinän alajuoksu lähtee kuitenkin valesokkelin kohdalla maanpinnan yläpuolelta, joten tilanne ei ole kosteusteknisesti niin huono. Ainut heikko kohta seinärakenteessa on se, kun mineraalivilla on suoraan kiinni ulkopuolen betonisessa valesokkelirakenteessa. Tässä kohtaan kosteus siirtyy ulkoilmasta diffuusiolla betonin läpi eristetilaan. Valesokkelirakennetta tarkasteltiin DOF-lämpö ohjelmalla, jonka perusteella tammikuun aikana on riski, että betonin ja mineraalivillan rajapintaan syntyy kastepiste. Laskelmissa ei kuitenkaan ole otettu huomioon ulkopuolelta tulevia ylimääräisiä kosteusrasituksia esim. kinostunut lumi tai viistosade, jotka heikentävät tilanne. Julkisivun alaosan ja sokkelin välinen vedenohjauspelti lähtee koolauksen ja tuulensuojan välisestä pinnasta, mikä on hieman huono ratkaisu. Mikäli tuuletustilaan pääsee kosteutta valumaan tuulensuojaa pitkin alas, voi vesi kulkeutua pellin raoista sokkelirakenteisiin. Detalji on puutteellinen ja pellin tulisi olla tuulensuojan takana. Koolaus kuitenkin painaa peltiä kohtuu tiiviisti kiinni, joten detaljivirhe ei ole merkittävä. Tuloilmakoneen kammioissa tai pattereiden otsapinnoissa ei ole havaittavissa määrällisesti merkittäviä pölykertymiä. Tuloilmakoneen ulkoilmasäleiköt ovat hieman likaisia ja toisesta säleiköstä puuttuu metallinen suojaverkko. Suodatinkehikot ja tuloilmasuodattimet ovat tehtyjen tarkastusten perusteella kunnossa, eikä merkittäviä ohivirtauksia havaittu. Koneissa on pyörivä lämmöntalteenotto, jolloin osa poistoilman epäpuhtauksista voi mahdollisesti siirtyä tuloilmaan. Rakennuksen ilmanvaihtokanavien asennustyön laatu on silmämääräisesti arvioituna yleisesti hyvä, mutta yksittäinen vuotokohtakin havaittiin. Tuloilmakanavistossa ei ole merkittävää pölykertymää, mutta poistoilmakanaviin tehtyjen tarkastusten perusteella ilmanvaihtojärjestelmällä on puhdistustarve. Havaintojen mukaan ilmanvaihtojärjestelmässä käytetyt äänenvaimennusmateriaalit ovat kunnossa, eikä niissä ole käytetty mineraalivillaa. Tutkittujen tilojen ilmanjako ei ole kaikin osin riittävää, heikomman ilmanvaihtuvuuden vyöhykkeitä löytyy tutkituista huoneista. Paikoin tuloilmavirta törmää akustolevyn reunaan ja hajoaa / putoaa nopeasti oleskeluvyöhykkeelle. Ilmanjakoa on mahdollista parantaa tuloilmasuihkun ohjaamisella ja tuloilmalaitteiden heittopituuden kasvattamisella (päätelaitteiden lukumäärän vähentäminen tilakohtaisesti). Korjaavia lyhyen aikavälin toimenpiteitä tiloissa 104 ja 140 ovat tuloilman päätelaitteiden lukumäärän vähentämin kolmesta kahteen, tuloilmasuihkun ohjaaminen ylöspäin ja katossa olevien akustolevyjen jatkaminen tuloilmalaitteiden otsapintojen tasalle. Todetut ongelmat ja niihin liittyvät toimenpide-ehdotukset on kerrottu tarkemmin kunkin tutkitun tilan kohdalla erikseen. Suunnitellut tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat tilojen käyttötarkoitusta. Ilmavirtamittausten perusteella tilakohtaiset ilmavirrat vastaavat suunnitteluarvoja melko hyvin. Suurimpia poikkeamia on säätöpelleiltä mitatuissa arvoissa ja tilan 150 tuloilmavirta. Kanavistoissa on runsaasti säätöpeltejä ja päätelaitteissa on säätöosat, mutta järjestelmän ilmavirtojen säätäminen täysin suunnitelmia vastaavaksi on järjestelmän kanavarakenteen vuoksi vaikeaa. Rakennusautomaatiojärjestelmä on alkuperäinen. Järjestelmän toiminnassa havaittiin yksittäinen puute (tuloilman painesäätö), joka on suositeltavaa korjata välittömästi. Järjestelmä on toimintakuntoinen, ja sillä on vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Järjestelmällä on verkkoyhteys ja sen etäkäyttö on mahdollista kaupungin keskusvalvomosta. Mittausten perusteella sisäilman hiilidioksidipitoisuuden hetkittäiset maksimiarvot osassa 1 ovat pysyneet alle 1200 ppm tason ja osassa 2 alle 900 ppm tason. Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden pienentämiseen ilmanvaihtoa tehostamalla ei tällä perusteella ole tarvetta. Mittausten perusteella osalla yksi tilakohtaisten lämpötilojen keskiarvot ovat 19,9 21,0 C ja osalla kaksi 21,6 22,0 C. Maksimiarvot ovat olleet tilakohtaisesti luokkaa 21,8 23,3 C, joten tavoitearvon maksimirajan ylityksiä ei ole esiintynyt. Ilman suhteellinen kosteus on tavanomainen. 48/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

49 Tilojen painesuhde osalla yksi verrattuna ulkoilmaan on tilan 140 osalta lievästi ylipaineinen (ka Pa) ja tilan 150 osalta voimakkaasti ylipaineinen (ka. +17,0 Pa). Osalla kaksi tila 107 on lievästi alipaineinen (ka. -1-3,0 Pa). Tässä tutkimusraportissa olevat korjaussuositukset eivät ole valmis korjaussuunnitelma. Korjauksista päätetään raportin valmistumisen jälkeen. Kiireelliset toimenpide-ehdotukset RAK: - Ontelolaattojen keskiosaan porataan lisää kuivatusreikiä jokaisen ontelon kohdalle Toimenpide-ehdotukset RAK: - Sisäseinien halkeamien paikkaukset - Lattiapinnoitteiden uusiminen vähintään tilojen 103, 104 ja 141 kohdalla Vanha lattiapinnoite poistetaan Tasoite ja liimakerrokset poistetaan Betonin pinta jyrsitään puhtaaksi ennen uuden tasoitteen/liiman asennusta VOC-pitoisuuksien tarkistusmittaukset ennen uuden pinnoitteen asennusta - Alapohjan läpivientien tiivistyskorjaukset tarvittavassa laajuudessa - Lattiapinnoitteiden vaihdon yhteydessä tiivistetään ja tasoitetaan ulkoseinän ja lattian pintavalun väliset halkeamat/painumiset - Yläkerran IV-konehuoneen lattiapinnoitteen uusiminen Jatkotutkimusehdotukset RAK: - Puupalkkien halkeamat suositellaan tarkistettavaksi rakennesuunnittelijan toimesta. Tällä varmistetaan, että palkkien rakennetekninen toimivuus on pysynyt ennallaan. - VOC-pitoisuuksien tarkistusmittaukset ennen uuden lattiapinnoitteen asennusta Kiireelliset ja huoltoluonteiset toimenpiteet IVA: - G31 Normaaleina huoltotoimenpiteinä ilmanvaihtokoneiden puhallinkammioiden, äänenvaimennuslamellien, yms. puhdistaminen suodatinhuoltojen yhteydessä. - G31 Tuloilmakoneen G3.01TK01 ulkoilmasäleikön puhdistaminen ja metallisen suojaverkon asentaminen ulkoilmasäleikköön. - G31 Kokonaisilmamäärää osoittavien fyysisten mittareiden asentaminen koneiden G3.01TK01/PK01 yhteyteen. - G33 Tuloilman runkokanavan liitoksessa olevan vuotokohdan tiivistäminen tilassa 131 (kohta on merkitty tutkimuskarttaan liite 1.1). - G33 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja ilmavirtojen säätö. - G34 Tilan 150 tuloilmavirran säätäminen (tilassa on tällä hetkellä voimakas ylipaine). - J62 Alakeskusten dokumenttien (säätökaaviot, kytkentäkuvat) asentaminen alakeskuskaappien ovitaskuun, sekä puuttuvien johtokourujen kansien asennus. - J63 Tuloilmakoneen G3.01TK01:n painesäädön toiminnan tarkastus / säätöpiirin viritys. Muut suositellut toimenpiteet IVA - G34 Tilojen 104 ja 140 ilmanjaon parantaminen (tehtyjen toimenpiteiden jälkeen ilmanjaon uudelleen arviointi ja tarvittaessa samojen toimenpiteiden tekeminen muissa vastaavissa tiloissa). 49/ Hornhattulan päiväkoti, Porvoo

50

51

52

53

54

55

56 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) WSP Finland Oy Tuomo Uusitalo Heikkiläntie 7 D HELSINKI VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: 21006/ Näytteen kerääjät: Tuomo Uusitalo Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Jekaterina Schwartz, Hanna Hovi Analysointimenetelmä Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

57 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: RAK1 linoleum, P:4,14g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,18 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT Dekaani 3 µg/m³g AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 0,9 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 3 µg/m³g EETTERIT 2-Pentyylifuraani 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 4 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 6 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 4 µg/m³g Dekanaali 3 µg/m³g Heksanaali 31 µg/m³g Heptanaali 15 µg/m³g Nonanaali 30 µg/m³g Oktanaali 23 µg/m³g Pentanaali 11 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 13 µg/m³g Etikkahappo 1) 110 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 2) 39 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 17 µg/m³g Propaanihappo 3) 47 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 180 µg/m³g 1) 2) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

58 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) 3) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: 103 linoleum, P:4,23g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,16 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 5 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 3 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 3 µg/m³g EETTERIT 2-Pentyylifuraani 2 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 3 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 10 µg/m³g ALDEHYDIT n-butanaali 1) 3 µg/m³g Bentsaldehydi 2 µg/m³g Dekanaali 2 µg/m³g Heksanaali 19 µg/m³g Heptanaali 7 µg/m³g Nonanaali 17 µg/m³g Oktanaali 10 µg/m³g Pentanaali 7 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 6 µg/m³g Etikkahappo 2) 51 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 15 µg/m³ Pentaanihappo, valeriaanahappo 8 µg/m³g Propaanihappo 23 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 120 µg/m³g 1) 2) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

59 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: 104 linoleum, P:5,15g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,09 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 6 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 3 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 3 µg/m³g EETTERIT 2-Pentyylifuraani 2 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 4 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 12 µg/m³g ALDEHYDIT n-butanaali 1) 3 µg/m³g Bentsaldehydi 2 µg/m³g Dekanaali 2 µg/m³g Heksanaali 23 µg/m³g Heptanaali 7 µg/m³g Nonanaali 23 µg/m³g Oktanaali 9 µg/m³g Pentanaali 7 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 2 µg/m³g Etikkahappo 2) 71 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 13 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 6 µg/m³g Propaanihappo 23 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 130 µg/m³g 1) 2) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

60 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: 102 linoleum, P:4,40g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,08 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 7 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 4 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 5 µg/m³g EETTERIT 2-Pentyylifuraani 2 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 1 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 2 µg/m³g 2-Fenoksietanoli 12 µg/m³g ALDEHYDIT Dekanaali 2 µg/m³g Heksanaali 22 µg/m³g Heptanaali 8 µg/m³g Nonanaali 31 µg/m³g Oktanaali 11 µg/m³g Pentanaali 6 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 6 µg/m³g Etikkahappo 1) 53 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 8 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 5 µg/m³g Propaanihappo 25 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 140 µg/m³g 1) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

61 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: 141 linoleum, P:4,26g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,15 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö ALIFAATTISET HIILIVEDYT 1-Dekeeni 3 µg/m³g Heptaani 5 µg/m³g Oktaani 8 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 23 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 2 µg/m³g EETTERIT 2-Pentyylifuraani 3 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 7 µg/m³g 2-(2-Etoksietoksi)etanoli 4 µg/m³g ALDEHYDIT n-butanaali 1) 20 µg/m³g Bentsaldehydi 4 µg/m³g Dekanaali 4 µg/m³g Heksanaali 94 µg/m³g Heptanaali 32 µg/m³g Nonanaali 37 µg/m³g Oktanaali 42 µg/m³g Pentanaali 49 µg/m³g KETONIT 2-Butanoni 2) 4 µg/m³g Sykloheksanoni 6 µg/m³g HAPOT Butaanihappo eli voihappo 3) 36 µg/m³g Etikkahappo 4) 310 µg/m³g Heksaanihappo, kapronihappo 5) 140 µg/m³g Pentaanihappo, valeriaanahappo 6) 40 µg/m³g Propaanihappo 7) 100 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 530 µg/m³g 1) 2) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

62 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) 3) 4) 5) 6) 7) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Hornhattulan päiväkoti Mittauskohde: 154a muovimatto, P:4,90g Analysointipvm.: /HAHO Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,12 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 2 µg/m³g 1-Butanoli 5 µg/m³g C9-C10-alkoholit** 160 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 72 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 3 µg/m³g TYPPIYHDISTEET 1-Metyyli-2-pyrrolidoni 3 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 240 µg/m³g Tulosten tarkastelu Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

63 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

64 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (9) Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

65

66