Maakuntahallitus pöytäkirja :00

Transkriptio

1 Maakuntahallitus pöytäkirja :00 Läsnäolijat... 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Tiedoksiantoasiat Satakuntaliiton KIINA-yhteistyö Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Liite Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Satakunnan Keskustan valtuustoaloite "Kuntayhtymän jäljelle jäävien varojen käyttäminen" Liite Valtuustoaloite_Kuntayhtymän jäljelle jäävien varojen käyttäminen Osallistuminen Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Jyväskylän paviljongilla KuntaPron palvelu- ja yhteistyösopimus Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Satakuntaliiton sidonnaisuusrekisterin ylläpito Laskujen hyväksyminen Satakuntaliitossa Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän asettaminen Liite Maakunnan yhteistyöryhmän asettaminen - nimeämispyyntö HFP neuvottelukunnan Satakunnan jäsenten nimeäminen kaudelle Satakuntaliiton edustajat Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksessa Edustajan nimeäminen Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmään Maakuntakaavatoimikunnan asettaminen Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän Satapeto asettaminen Edustajien nimeäminen toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan Maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan asettaminen Jäsenten ja varajäsenten nimeäminen valtion ja lounais-suomen yhteiseen kasvun mahdollisuuksien hyödyntämistä valmistelevaan työryhmään Liite TEM jäsenpyyntökirje Liite Asettamispäätösluonnos_valtion ja Lounais-Suomen yhteinen kasvun mahdollisuuksien hyödyntämistä valmisteleva työryhmä Maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestys Liite Valmistelutoimielimen työjärjestys Satakunta II.pdf Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelma Liite VATE TOIMINTASUUNNITELMA _LUONNOS_MH Satakunnan maakunnan väliaikaisen YT-elimen asettaminen Viranhaltijoiden päätökset ja viraston lausunnot Muut mahdollisesti esille tulevat asiat

2 147 Kokouksen päättäminen Valitusosoitus ja oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus

3 PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Maakuntahallitus MH 7/2017 Kokoustiedot Aika klo Paikka Satakuntaliiton virasto, Pohjoisranta 11 D, Pori Osallistujat Päätöksentekijät Maakuntavaltuuston puheenjohtajat (*) Kallio Reijo, puh.joht. (*) Holmlund Anne, varapj. (-) Ervelä Mari (*) Huhtala Johanna (-) Huhtanen Riikka (*) Kivenmaa Harri (*) Kähkönen Kari (*) Lehmussalmi Riina (-) Mansikkamäki Kati (*) Marttinen Matias (*) Pajukoski Jari (*) Riuttamäki Simo (*) Simula Antti (*) Vasama Juha, pj. 122 (*) Kaunisto Mikko, I vpj. (*) Rauta Markku, II vpj. (*) Huhtanen Tapio, III vpj. Henkilökohtainen varajäsen ( ) Salonen Kristiina ( ) Puolakka Kristiina (*) Rosenberg Irmeli ( ) Vaitiniemi Ari (*) Lankinen Satu , , ( ) Helander-Nieminen Eija ( ) Aromaa Jaakko ( ) Kalliokorpi Sari (*) Koivisto Jari ( ) Saarela Jere ( ) Välkkynen Jari-Matti ( ) Salonen Tomi ( ) Jalonen Vesa Muut osallistujat Allekirjoitukset (*) Aro-Heinilä Asko, vt. maakuntajohtaja, esittelijä (*) Laitinen Katja, vs. aluekehitysjohtaja (*) Liuska-Kankaanpää Päivi, alueiden käytön johtaja (*) Leino Tiina, viestintäsuunnittelija (*) Hentunen Karolina, vs. hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Reijo Kallio Karolina Hentunen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Porissa Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Irmeli Rosenberg Johanna Huhtala Paikka ja aika Satakuntaliiton virastolla klo Vs. hallintojohtaja Karolina Hentunen

4 PÖYTÄKIRJA Sivu 2 Maakuntahallitus MH 7/2017 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ KÄSITTELYJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Käsittelyjärjestykseksi hyväksyttäneen esityslista. Maakuntahallitus: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. TÄMÄN KOKOUKSEN LÄSNÄOLO-OIKEUDET Maakuntajohtaja: Kokoukseen osallistuu viraston johtoryhmä. Lisäksi myönnetään läsnäolo-oikeus muutosjohtaja Timo Vesiluomalle koko kokouksen ajan sekä aluekehitysasiantuntija Kari Hietalalle 123 osalta. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Mari Ervelä ja Johanna Huhtala. Maakuntahallitus: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Irmeli Rosenberg ja Johanna Huhtala.

5 PÖYTÄKIRJA Sivu 3 Maakuntahallitus MH 7/ TIEDOKSIANTOASIAT Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus 1. Maakuntauudistuksen valmistelutilanne (Jukka Mäkilä, Timo Vesiluoma ja Terttu Nordman) 2. Suomi 100 Satakunnan päätapahtuman su valmistelujen tilannekatsaus (Susanna Virkki) 3. Maakuntaohjelman valmistelun tilannekatsaus (Katja Laitinen) 4. Vaihemaakuntakaava 2. valmistelun tilannekatsaus (Päivi Liuska-Kankaanpää) 5. Satakuntaliiton vuonna 2017 taloudellisesti ja toiminnallisesti tukeman Satakunnan Kansansoudun jatko vuodelle 2018 näyttää hyvältä. 6. Valtatie 2:n kehittämistä edistävän Helsinki Forssa Pori (HFP) neuvottelukunnan puheenjohtajuus ja vetovastuu siirtyy Satakuntaliitolle kaudeksi Neuvottelukunnan seuraava kokous on ehkä tai Helsingissä laajemman seminaarin yhteydessä eduskunnassa pidettävän makuja Satakunnasta tilaisuuden kokemukset ja palaute. 8. Maakunnan kuntajohtajakokouksen palaute. 9. Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä, satakunnan aika on tiistaina klo , keskustelut pidetään Työ- ja elinkeinoministeriössä. 10. Cloudia oy:n kanssa on allekirjoitettu maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvä, Kuntahankintojen puitesopimusmenettelyyn kuuluva, sopimusten hallintajärjestelmää koskeva sopimus kaikkien maakunnan kuntien ja muiden muutosorganisaatioiden käyttöön. 11. Satakuntaliitto on mukana (ei vetovastuussa) aloitetussa työssä, jossa pyritään yhdistämään ja samalla uudistamaan Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Hämeen vaellusreitistöt. 12. Satakuntaliiton vuodenvaihteen juhla ( ) yhdistetään Suomi100 pääjuhlaan su Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

6 PÖYTÄKIRJA Sivu 4 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALIITON KIINA-YHTEISTYÖ SL/179/ /2017 Satakunnan kansainvälistymisen pääsuunnat ovat Eurooppa (EU) ja Kiina. EU-alueella Satakuntaliiton keskeisin yhteistyötaho on neljän maakunnan liiton ylläpitämä Länsi- Suomen Eurooppa-toimisto (West Finland European Office, WFEO). Toimisto tukee Satakuntaliittoa esim. edunvalvonnassa, EU:n kumppanuuksissa sekä edustaa maakuntaa ja Länsi-Suomea eurooppalaisissa verkostoissa (esim. ERRIN, ERIAFF). Lisäksi toimisto auttaa maakunnan toimijoita EU-tietotarpeissa, verkostoitumisessa, osaamisen markkinoinnissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa. Satakunta on osana Länsi-Suomen ohjelma-aluetta mukana myös IQ-Net -verkostossa, joka yhdistää rakennerahasto-ohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan unionia. Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin BSSSC (Baltic Sea States Subregional Co-Operation) keskittyy taas aluekehityksen, elämänlaadun, koulutuksen ja nuorison, talouden, turismin, ympäristön sekä sosiaalipuolen kehittämiskysymyksiin. Toiminta edesauttaa satakuntalaisten toimijoiden partneriksi pääsyä esimerkiksi INTERREG Central Baltic-ja Itämeri -ohjelmien hankkeisiin. Satakuntaliitto on myös Euroopan alueiden järjestön (Assembly of European Regions, AER) jäsen. Kuluneiden EU-ohjelmakausien aikana satakuntalaisille toimijoille on syntynyt yhteistyöverkostoja ympäri Eurooppaa ja näitä voidaan hyödyntää myös jatkossa. Muun muassa satakuntalaiset Leader-toimintaryhmät ovat kahden viimeisen vuosikymmenen aikana rakentaneet monia yhteistyösuhteita Eurooppaan ja edistäneet alueensa yhdistysten ja yritysten kansainvälisiä yhteistyösuhteita. Lukuisilla maakunnan eri koulutusasteiden oppilaitoksilla on vilkasta kansainvälistä yhteistyötä kehittämishankkeiden sekä opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihdon muodossa. Uutena on avautunut myös koulutusvienti. Maakunnan kehittäjä-, koulutus-ja tutkimusorganisaatioiden kansainvälistä yhteistyötä on syytä edelleen vahvistaa. Satakunnalla on syksyllä 2008 allekirjoitettu yhteistyösopimus kiinalaisen Changzhoun kaupungin kanssa. Yhteistyö on ollut tiivistä ja sisältänyt virallisen ystävyysaluetoiminnan lisäksi korkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä sekä opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Yhteisiä aihealueita ovat olleet mm. uusiutuva energia, automaatio/robotiikka sekä kestävä kehitys (vesi ja ympäristöteknologia). Vanhustyö sekä ikääntymisen teknologiat ja siihen liittyvä osaamisen vienti on potentiaalinen ja kasvava yhteistyöalue. Changzhoun ohella Ningbon kaupunki on keskeinen ja kasvava yhteistyötaho erityisesti automaation ja robotiikan aloilla. Näiden kaupunkien lisäksi tekevät maakunnan korkeakoulut yhteistyötä myös muiden kiinalaisalueiden, kaupunkien ja niissä sijaitsevien oppilaitosten kanssa. Kansainvälisten kumppanuuksien kautta etsitään uusia mahdollisuuksia yhteistyön käytännön toteuttamiselle. Ningbo on valittu Kiinassa modernisaatio-ohjelman Made in China 2025 Project -pilottikaupungiksi erityisteemana älykkään tuotannon (intelligent manufacturing) kehittäminen. Ulvilan kaupunki on allekirjoittanut vuonna 2016 yhteistyösopimuksen Ningbon kanssa. Yhteistyösopimukselle perustan on luonut Ningbo SAFEA. SAFEA on valtiollinen organisaatio, joka hankkii ulkomaista osaamista kiinalaisiin kehittämisohjelmiin. Yhteistyömahdollisuuksien laajentamiseksi Kiinan julkisen sektorin kanssa on nähty tarpeelliseksi laatia yhteistyösopimus Satakuntaliiton ja vastuullisen kiinalaisministeriön (SAWS) kanssa. SAWS on Kiinan keskeinen lupaviranomainen. Laadittavan yhteistyösopimuksen tarkoituksena on keskinäisten suhteiden virallistaminen ja tahdonilmaisu myöhempien konkreettisten yhteistyötoimenpiteiden suunnittelemiseksi. Satakuntaliiton ja SAWS:n yhteistyösopimuksen solmimiselle haetaan vielä etukäteen varmistus Suomen valtiolta, jotta mahdollinen sopimus on yhteensopiva Suomen valtion Kiinaa koskevien tavoitteiden kanssa.

7 PÖYTÄKIRJA Sivu 5 Maakuntahallitus MH 7/2017 Valmistelijat: vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen aluekehitysasiantuntija Kari Hietala Asiaa esittelee kokouksessa aluekehitysasiantuntija Kari Hietala Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus päättää 1. Merkitä tiedoksi Kiina-yhteistyön tilannekatsauksen. 2. Valtuuttaa Satakuntaliiton viraston jatkovalmistelemaan edellä asian esittelyssä mainitun mukaisesti yhteistyösopimusta kiinalaisministeriön (SAWS) kanssa. 3. Oikeuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan valmistelun perusteella laadittavan yhteistyösopimuksen. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 PÖYTÄKIRJA Sivu 6 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kuntalain 39.2 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymään sovelletaan edellä mainittua pykälää. Kuntalain 96 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Karolina Hentunen Maakuntahallitus toteaa, että valtuuston päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset muutenkaan ole lainvastaisia. Maakuntahallitus päättää valtuuston päätösten täytäntöönpanosta seuraavasti: 16 Kokouksen avaus ja käsittelyjärjestyksen hyväksyminen - Ei toimenpiteitä 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen - Ei toimenpiteitä 18 Valitaan tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajat - Ei toimenpiteitä 19 Maakuntavaltuuston puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta - Päätös tiedoksi maakuntavaltuuston puheenjohtajiksi valituille 20 Maakuntahallituksen valinta - Päätös tiedoksi maakuntahallitukseen valituille 21 Tarkastuslautakunnan valitseminen - Päätös tiedoksi tarkastuslautakuntaan valituille 22 Maakuntavaltuuston ilmoituslehdet - Ei toimenpiteitä 23 Vuoden 2017 toiminta- ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti - Ei toimenpiteitä 24 Maakuntavaltuuston perehdytys keskeisiin valmistelussa oleviin asioihin - Ei toimenpiteitä 25 Muut mahdollisesti esille tulevat asiat - Ei toimenpiteitä 26 Valtuutettujen aloitteet - Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmän valtuustoaloite "Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kasvatettava Satakunnassa" - Maakuntahallituksen valmisteltavaksi 27 Kokouksen päättäminen - Ei toimenpiteitä 28 Valitusosoitus - Ei toimenpiteitä Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

9 PÖYTÄKIRJA Sivu 7 Maakuntahallitus MH 7/ VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA SL/151/ /2017 MH Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnille seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymissä noudatetaan samoja säännöksiä. Satakuntaliiton perussopimuksen 22 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja -suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Jäsenkunnille annetaan mahdollisuus tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi pyytämällä jäsenkuntien kirjalliset lausunnot talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Toimintaympäristö suunnittelukaudella Nyt valmisteltava talousarvio on Satakuntaliiton viimeinen ennen kuntayhtymän liittämistä uuden Satakunnan maakunnan osaksi. Näin ollen taloussuunnitelmaa jatkovuosille ei ole mielekästä tehdä. Talousarvion valmistelun lähtökohtana on kuntaosuuksien yhteismäärän pitäminen vuoden 2017 tasolla. Maakuntauudistuksen mahdolliset lisäkustannukset voidaan kattaa taseeseen kertyneellä edellisten tilikausien voittovaroilla. Talousarvion valmisteluaikataulu 8.5. maakuntahallituksen päätös valmisteluaikataulusta ja evästys valmisteluun talousarvion ja taloussuunnitelman periaatteet ja suuntaviivat maakuntahallituksessa 4.9. maakuntahallitus käsittelee valmisteluvaiheen luonnoksen uusi maakuntahallitus päättää luonnoksesta, josta pyydetään jäsenkuntien lausunnot maakuntahallituksen esitys maakuntavaltuustolle maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion Valmistelija: Täytäntöönpano: Vs. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Jukka Mäkilä Maakuntahallitus Maakuntahallitus hyväksyy vuoden 2018 talousarvion valmisteluaikataulun selostuksen mukaisesti ja evästää jatkovalmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

10 PÖYTÄKIRJA Sivu 8 Maakuntahallitus MH 7/2017 MH Satakuntaliiton edustajainkokous kokoontui ja valitsi uuden maakuntavaltuuston Satakuntaliiton jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseen ja valitsee maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan uudeksi toimikaudeksi ( ). Toimikausi päättyy, kun uusi maakunta aloittaa toimintansa. Valtioneuvosto päätti kesällä 2017 perustuslakivaliokunnan kannantoton jälkeen lykätä uusien maakuntien perustamista vuoteen Maakuntavaltuuston tulee näin ollen vahvistaa aikaisemmasta valmistelusta poiketen Talousarvion 2018 lisäksi talous- ja toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2018 talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut kuntaosuuksien pitäminen vuoden 2017 tasolla. Talous- ja toimintasuunnitelma vuosille tullaan laatimaan samoin perustein. Maakuntahallituksen perustama väliaikainen valmistelutoimielin on aloittanut toimintansa Maakuntavalmistelu jatkuu Satakuntaliiton projektina tämänhetkisen tiedon mukaan saakka. Tämän jälkeen se siirtyy perustettavan maakunnan toiminnaksi. Maakuntauudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset kohdistuvat vuosille Satakuntaliitto saa(nee) valmistelun kustannuksiin 90 %:n valtionavustuksen. Tämänhetkisen arvion mukaan Satakuntaliiton osuus vuodelle 2018 on euroa. Osuus katetaan aikaisempien vuosien ylijäämistä ja projektin talousarviosta laaditaan omavastuuosuuden verran alijäämäinen. Koko maakunnan talousarvio vuodelle 2018 muodostuu euroa alijäämäiseksi ja vuodelle 2019 tavoitteena on nollatulos. Satakuntaliitto jatkaa lakisääteisten tehtäviensä hoitoa myös uuden maakuntaorganisaation valmisteluvaiheen aikana. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu. Erityisesti vuonna 2018 panostetaan Satakunta -brändin mukaiseen viestintään sekä maakuntauudistus prosessin etenemistä tukevaan viestintään. Talousarviovuonna 2018 aluekehityksen toimialalla seurataan ja edistetään maakuntaohjelman temaattisten kehittämiskokonaisuuksien toteutumista, vahvistetaan kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, jatketaan maaseudun kehittämisen yhteistyötä sekä järjestöyhteistyötä, edistetään aluekehittämistä tukevaa verkostoitumista, yhteensovitetaan kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteutusta, huolehditaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta, toteutetaan alueellisia rakennerahasto-ohjelmia ( ja ) ja osallistutaan uuden ohjelmakauden valmisteluun yhteistyössä maakuntauudistuksen projektiorganisaation kanssa, edistetään aluekehitykseen liittyviä kansainvälisiä asioita, kehitetään ja ylläpidetään maakunnan alueennakointia ja aluetietopalvelua. Satakuntaliitto osallistuu kansainvälisten hankkeiden, mm. Interreg-hankkeiden arviointiin. Länsi-Suomen liittojen Brysselin toimiston kanssa suunnitellaan yhdessä kansainvälisen projektiverkottumispäivän järjestämistä uudistuva teollisuus-teemaan liittyen. Alueiden käytön toimialalla jatketaan vaihemaakuntakaava 2:n (energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt) valmistelua

11 PÖYTÄKIRJA Sivu 9 Maakuntahallitus MH 7/2017 arviointeineen. Lisäksi panostetaan jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin eteenpäin viemiseen, Satakunnan liikenteellisen aseman edistämiseen, maakuntakaavojen toteutumisen seurantaan ja uuden strategian alkuvalmisteluun sekä uutena lakisääteisenä tehtävänä merialuesuunnitteluun. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Maakuntahallitus merkitsee talousarvion valmistelutilanteen tiedoksi ja evästää valmistelua. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MH Esityslistan liitteenä oleva Satakuntaliiton talousarvioesitys 2018 ja taloussuunnitelma valmistelussa on huomioitu valmistelun yhteydessä saadut evästykset. Kuntaosuuksien yhteismäärä (2,3 Me) on pidetty edellisten vuosien tasolla. Talousarvioesitys sisältää maakuntauudistuksen projektitoimiston ja ICT:n suunnittelun kustannukset (1,3 Me) viiden kuukauden ajalta sekä arvioidun 90 % valtion avustuksen. Omarahoitusosuus eur katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä. Maakunnan muun projektitoiminnan omarahoitusosuus on eur. Projekteissa on varauduttu uuteen kaksivuotiseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on edistää merialuesuunnittelua. Koko maakunnan talousarvio on laadittu euroa alijäämäiseksi. Maakuntauudistuksen aikataulun mukaisesti uudet maakunnat aloittavat toimintansa Näin ollen maankuntaliiton taloussuunnitelma on laadittu vuodelle 2019 ja tavoitteena on +-0 tulos. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä, Karolina Hentunen, Asko Aro-Heinilä, Katja Laitinen, Päivi-Liuska-Kankaanpää Jäsenkunnat Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus hyväksyy 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman lähetettäväksi jäsenkuntiin lausuntoja varten. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Sivu 10 Maakuntahallitus Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma SATAKUNTALIITTO 0

13 Sivu 11 Sisällys 1 Johdanto Liiton toiminta ajatus Toimialojen keskeiset tehtävät ja tavoitteet Maakuntauudistus Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä... 6 Edunvalvonta... 7 Kuntayhteistyö... 7 Jäsenyydet ja yhteistyö... 8 Satakuntaliiton viestintä... 9 Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Aluekehityksen toimiala Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja järjestöyhteistyö Aluekehittämistä tukevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Alueelliset innovaatiot ja kokeilut toimenpiteet Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Alueidenkäytön toimiala Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava Merialuesuunnitelman laatiminen Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen seuranta ja edistäminen Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Erillisprojektit ja selvitykset Hallintopalveluiden toimiala Luottamushenkilöhallinto Virasto ja tukipalvelut Talous Talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelma Toimintatuotot Toimintakulut Tekninen tuki Projektit Maakuntauudistuksen projektitoimisto Liiton hallinnoimat muut projektit Talouden tulos Käyttötalousosa Toimintatuotot Toimintakulut

14 Sivu 12 1 Johdanto Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntayhtymissä noudatetaan samoja säännöksiä. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan tai kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tai kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Satakuntaliiton perussopimuksen 24 :n mukaan taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Satakuntaliiton hallintosäännön 38 :n mukaan maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviosta päätettäessä maakuntavaltuusto määrittelee, mitkä ovat sen sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Maakuntavaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat viraston viranomaisia. Lisäksi 39 :n mukaan maakuntavaltuuston hyväksymä talousarvio toimii käyttösuunnitelmana. Maakuntahallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta. Maakuntauudistukseen valmistautuminen: Maan hallituksen käynnistämä maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Satakuntaliiton taloussuunnitelmassa tuleva maakuntauudistus näkyy niin, että suunnitelma tehdään vain vuosille 2018 ja 2019, koska maakuntauudistuksen voimaantulo on ajoitettu vuoden 2020 alkuun ja nykyisen maakuntaliiton toiminta päättyy siten vuoden 2019 loppuun. Maakuntalain valmistelu lähtee siitä, että nykyiset maakunnan liitot lakkautetaan ja toiminta siirtyy valtion varoin rahoitettavien maakuntien toiminnaksi. Näin ollen perusteita kuntien maksuosuuksien perimiselle vuonna 2020 ei ole. Maakuntauudistuksen ja siihen liittyvän sote uudistuksen toimeenpano jakautuu kaikkiaan viiteen vaiheeseen: 1) esivalmistelun ensimmäinen vaihe päättyi , jolloin maan hallitus linjasi maakuntauudistuksen aikataulun uudelleen perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakiehdotuksesta antaman lausunnon takia, 2) esivalmisteluvaihe 2, jota koordinoivat maakuntaliitot, asti, 3) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin ajalla ), 4) maakunnan käynnistymisvaihe (ajalla ) ja 5) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). 2

15 Sivu 13 Maakuntauudistuksen esivalmistelu on käynnistynyt Satakunnassa elokuussa 2016 hyvässä yhteistyössä jo alkuvuodesta 2016 alkaneen sote valmistelun kanssa. Maakunta ja sotevalmistelut yhdistyivät yhdeksi maakuntauudistusvalmisteluksi kesällä Edunvalvontahankkeet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman ( ) ja sen toimeenpanosuunnitelman sisällöistä ja hankkeista. Keskeisiä toimenpiteitä ovat liikenneinvestointien (mm. vt 8, Pori Tampere rata ja perustienpito) ja muiden valtioneuvoston kärkihankkeiden toteuttamisen edistäminen Satakunnassa. Liiton viestintää ja tiedotusta kehitetään jatkuvasti tavoitteena Satakunnan kehittämistavoitteiden edistäminen ja vuoropuhelun tiivistäminen keskeisten sidosryhmien kanssa. Talousarvioesityksessä toimintatuotot (3,8 Me) arvioidaan kasvavan 1,1 Me eurolla, johtuen maakuntauudistuksen valtioavusta ja samanaikaisesti liiton hallinnoimien projektien vähentyessä. Muilta osin tuotot pysyvät ennallaan. Toimintakulut (3,9 Me) kasvavat 1,2 Me euroa maakuntauudistuksesta johtuen ja toisaalta hanketoiminnan vähentyessä. Hankkeiden omarahoitusosuudet rahoitetaan viraston työpanoksella ja vähentäen muita toimintakuluja. Alueiden käytön toimialalla jatketaan vaihemaakuntakaava 2:n (energiantuotanto, soiden moninaiskäyttö, kauppa, maisema alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt) valmistelua arviointeineen. Lisäksi panostetaan jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin eteenpäin viemiseen, Satakunnan liikenteellisen aseman edistämiseen, maakuntakaavojen toteutumisen seurantaan ja uuden strategian alkuvalmisteluun sekä uutena lakisääteisenä tehtävänä merialuesuunnitteluun. Aluekehityksen toimialalla seurataan ja edistetään maakuntaohjelman temaattisten kehittämiskokonaisuuksien toteutumista, vahvistetaan kuntien ja maakuntien välistä yhteistyötä, jatketaan maaseudun kehittämisen yhteistyötä sekä järjestöyhteistyötä, edistetään aluekehittämistä tukevaa verkostoitumista, yhteensovitetaan kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteutusta, huolehditaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta, toteutetaan alueellisia rakennerahastoohjelmia ( ja ) ja osallistutaan uuden ohjelmakauden valmisteluun yhteistyössä maakuntauudistuksen projektiorganisaation kanssa, edistetään aluekehitykseen liittyviä kansainvälisiä asioita, kehitetään ja ylläpidetään maakunnan alue ennakointia ja aluetietopalvelua. 3

16 Sivu 14 2 Liiton toiminta ajatus Satakuntaliiton toiminta ajatus on perussopimuksen mukaan: Satakuntaliitto toimii maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis, edunvalvonta, tutkimus ja suunnitteluorganisaationa. Satakuntaliiton tehtävänä on perussopimuksen mukaan: edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä hyvän ympäristön turvaamista sekä valvoa maakunnan etua vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisasioissa hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteuttamisen seurannasta sekä aluekehitysviranomaisille kuuluvien aluekehitys toimenpiteiden yhteensovittamisesta avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus, suunnittelu ja kehittämistoiminnassa huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä huolehtia lainsäädäntöön perustuvista muista tehtävistä sekä jäsenkuntien yhdessä sille osoittamista tehtävistä. Satakuntaliiton toiminnan perustan muodostavat lakisääteiset tehtävät, joista säädetään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö ja rakennuslaissa. 4

17 Sivu 15 3 Toimialojen keskeiset tehtävät ja tavoitteet 3.1 Maakuntauudistus Osana aluehallinnon uudistusta Satakuntaliiton kaikki lakisääteiset tehtävät siirtyvät uudelle maakunnalle lukien. Satakuntaliiton nykyisen muotoinen toiminta päättyy Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Hallitusohjelman mukaan ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille, maakunnille. Nykyisen Satakuntaliiton henkilökunta siirtyy uudistuksessa uuden maakunnan palvelukseen alkaen vanhoina työntekijöinä. Myös pääosa ELY keskusten tehtävistä siirtyy maakuntiin. Osa tehtävistä jää edelleen valtion vastuulle, mutta tehtävät järjestellään uudelleen. TE toimistojen vastuulla olevien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja niiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjätuottaja mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE palvelujen tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Kuntien vastuulla olevista tehtävistä myös pelastustoimi sekä maaseudun lomituspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäviksi. Maakuntauudistuksen ja siihen liittyvän sote uudistuksen toimeenpano jakautuu kaikkiaan viiteen vaiheeseen: 1) esivalmistelun ensimmäinen vaihe päättyi , jolloin maan hallitus linjasi maakuntauudistuksen aikataulun uudelleen perustuslakivaliokunnan valinnanvapauslakiehdotuksesta antaman lausunnon takia, 2) esivalmisteluvaihe 2, jota koordinoivat maakuntaliitot, asti, 3) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin ajalla ), 4) maakunnan käynnistymisvaihe (ajalla ) ja 5) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). Maakuntauudistuksen eteneminen vuonna 2018 Satakunnassa kesällä 2016 käynnistetty, Valtionvarainministeriön antamien ohjeiden mukainen, uuden maakuntahallinnon perustamisen yleisen esivalmistelun ensimmäinen vaihe päättyi kesällä Maakuntauudistuksen esivalmistelun ensimmäinen vaihe toteutettiin yhteistyönä Satakuntaliiton, Satakunnan ja Varsinais Suomen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen, Satakunnan työ ja elinkeinotoimiston, Satakunnan pelastuslaitoksen, Satakunnan alueen kuntien sekä henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken. Maakuntauudistuksen esivalmistelun ensimmäinen vaihe toteutettiin myös tiiviissä yhteistyössä Satasote valmisteluprosessin kanssa. 5

18 Sivu 16 Maakuntauudistuksen valmistelu siirtyi toiseen esivalmisteluvaiheeseen kesällä 2017, kun maan hallitus linjasi maakuntauudistuksen tulevan voimaan vuotta alun perin suunniteltua myöhemmin. Maakuntauudistus toteutetaan uudella aikataululla niin, että uudistus astuu voimaan Maakuntauudistuksen toinen esivalmistelu vaihe kestää sote järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon eli saakka. Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmistelun toisen vaiheen tavoitteena on luoda pohja maakuntauudistukselle ja tuottaa maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen, valtion ja muiden sidosryhmien käyttöön riittävän yksityiskohtaiset kuvaukset uuteen maakuntaan siirtyvien tehtävien nykytilanteesta. Esivalmisteluvaiheessa luodaan myös edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Tavoitteena on varmistaa myös Satakunnan maakuntauudistuksen osallistava suunnittelu, mukana olevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välinen riittävä vuorovaikutus sekä kattava muutosviestintä. Maakuntauudistuksen esivalmistelun toisen vaiheen toteutuksesta vastaa maakuntahallituksen asettama väliaikainen valmistelutoimielin, jonka toimintaa ohjaa myös maakuntahallituksen asettama vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä. Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä ovat edustettuina ne tahot, joiden toiminta / toimintaa tulee siirtymään uuteen maakuntaan. Väliaikaisen valmistelutoimielimen ohjauksessa on maakuntauudistuksen projektitoimisto ja projektitoimiston johdolla toimivat maakuntauudistuksen valmisteluryhmät, jotka ovat esivalmistelun toisessa vaiheessa keskeisiä sisällön tuottajia. 3.2 Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä ovat osa koko liiton toimintaa. Niitä koordinoi maakuntajohtajan työtiimi. Tiimi toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton toimialueiden, keskeisten sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Toimiva ja tuloksellinen edunvalvonta Satakunnan etujen ajaminen maakuntia ja kuntia koskevien hallinnollisten ja toiminnallisten uudistusten valmistelussa Maakuntaohjelmaan pohjautuva edunvalvontatyö ja yhteistyön koordinointi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Satakunnan brändikäsikirjan ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti Kansainvälisten suhteiden edistäminen osana maakuntahallinnon tekemää työtä 6

19 Sivu 17 Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on sisällytetty maakuntajohtajan työtiimin tehtävien ohella myös koko virastoa palvelevia toimintoja. Edunvalvonta Tuloksellinen edunvalvonta perustuu siihen, että maakunnan eri toimijoilla on samansuuntainen näkemys ja tahtotila maakunnan kehittämislinjoista. Pyritään edistämään keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edunvalvonta asioissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan maakunnan tunnettuuteen ja maakunnalle keskeisten hankkeiden ja näkemysten ottamiseen huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Valmistellaan aktiivisesti uuden maakunnan edunajamistyötä yhdessä fuusioituvien organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Edunvalvontatavoitteet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman sisällöistä ja hankkeista. Vaikutetaan ja reagoidaan ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin kysymyksiin mm. positiivisen rakennemuutoksen selvityksen mukaisiin asioihin. Satakuntaliitto jatkaa edunvalvontatavoitteidensa ajamista valtionhallinnon suunnitelmiin ja ohjelmiin. Keskeisinä toimenpiteinä liikenne, teollisuus ja koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen. Koordinoidaan ja valmistellaan Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän toimintaa ja tapaamisia erityisesti yhteisten linjausten ja maakunnan ja päättäjien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Informoidaan keskeisiä sidosryhmiä maakunnan keskeisistä edunvalvonta ja yhteistoimintatavoitteista ja toimitaan yhteistyössä niiden saavuttamiseksi. Järjestetään aktiivisesti vierailuja, tilaisuuksia, tapaamisia ja keskusteluja eduskunnan, valtion viranomaisten ja muiden päättäjien kanssa. Kehitetään ja systematisoidaan edelleen edunvalvonta asioiden sisäistä ja ulkoista valmistelua, koordinointia ja viestintää. Kuntayhteistyö Satakuntaliitto tarjoaa jäsenkunnilleen foorumin yhteisille keskusteluille uudistuksista ja rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Tarvittaessa liitto edesauttaa valmistelua esim. erillisten työryhmien perustamisen kautta. 7

20 Sivu 18 Jatketaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa uuden maakunnan valmistelussa. Järjestetään jäsenkuntien toiveiden mukaan erilaisia yhteisiä tapaamisia esim. johtavien kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunnallisjohdon maakunnalliset kokoukset ja seminaarit. Yhteiset tapaamiset koordinoidaan maakuntauudistuksen valmistelun kanssa. Jäsenyydet ja yhteistyö Yhteistyöverkostojen luominen kansallisesti ja kansainvälisesti on integroitu liiton koko toimintaan. Satakuntaliitto on mukana ja toimii aktiivisesti mm. seuraavissa maakunnan liikennehankkeiden edunvalvontaryhmittymissä - VT 8 Turku Pori ohjausryhmä - VT 8 valtuuskunta - Pori Tampere radan työryhmä. Vuonna 2018 työryhmän valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. - Helsinki Forssa Pori kuljetuskäytävän neuvottelukunta. Vuodet vetovastuu neuvottelukunnan toiminnasta on Satakuntaliitolla. - Pori Parkano Haapamäki raideliikennekäytävän työryhmä. Työryhmän sihteeriys ja valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. - päärataryhmä (11 maakuntaa) - Rauman radan henkilöjunaliikenneryhmän työskentelyyn osallistuminen - valtion lentoliikennestrategian toteutuksen aluetyöryhmä - Kasitie ry, joka ajaa valtatien 8 kehittämistä etelästä pohjoiseen. Hyödynnetään verkostomaisesti toimivaa Satakuntavaltuuskuntaa, kehitetään sen toimintaa ja aktivoidaan jäsenhankintaa. Valtuuskuntaan kuuluu Satakunnassa syntyneitä tai täällä muuten vaikuttaneita henkilöitä, jotka haluavat toimia Satakuntatietoisuuden ja maakunnan myönteisen kehityksen edistämiseksi. Valtuuskunnalle tiedotetaan aktiivisesti maakunnan asioista ja järjestetään kokoontumisia Helsingissä ja maakunnassa. Yksittäisten valtuuskunnan jäsenten kanssa tehdään tapauskohtaista yhteistyötä. Satakuntaliiton alainen Satakunnan vanhusneuvosto jatkaa vuorovaikutteista yhteistyötä Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen ja muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan Länsi Suomen maakuntien (Etelä Pohjanmaa, Keski Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta) kotimaan yhteistoimintaan. 8

21 Sivu 19 Ylläpidetään Brysselissä, Belgiassa yhteistä Eurooppa toimistoa Etelä Pohjanmaan, Keski Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Jatketaan yhteistoimintaa aluehallinnon mukaisella yhteistoiminta alueella, jonka Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat. Jatketaan aihe ja tapauskohtaista muuta strategista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Osallistutaan BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) ja sen työryhmien toimintaan. AER (Euroopan alueiden liitto) jäsenyyttä jatketaan toistaiseksi. Yhteistyössä Suomen muiden AER jäsenliittojen kanssa arvioidaan jatkuvasti jäsenyyden hyötyjä. Pyritään vaikuttamisen parantamiseen Satakunnan kannalta keskeisissä teemoissa. Jatketaan yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin ja Harjumaan (Tallinnan alue) maakuntien kanssa yhteistyösopimusten mukaisilla sektoreilla. Keskeisenä tavoitteena on valmistella Harjumaan maakunnan kanssa yhteishankkeita Central Baltic ohjelmaan. Valmistellaan yhteistyötä Harjumaan maakunnan ja muiden Viron maakuntien kanssa Suomi ja Viro 100 vuoden visio hankkeen puitteissa. Satakuntaliiton viestintä Satakuntaliiton viestinnän tavoitteena on liiton näkyvyyden ja työn vaikuttavuuden sekä tunnettuuden lisääminen Satakunnassa, Suomessa ja muualla maailmassa. Sisäinen viestintä edistetään Satakunnan brändikäsikirjan tavoitteita edistetään maakuntaohjelman ja muiden strategisten asiakirjojen tavoitteita osallistutaan maakuntauudistuksen viestintään Ulkoinen viestintä viestitään Satakuntaliiton toimialaan kuuluvista asioista eri keinoin ja välineissä ylläpidetään sivustoja ja ja tuotetaan niihin sekä niihin liittyviin kanaviin sisältöä osallistutaan maakuntauudistuksen viestintään tuotetaan tarkoituksenmukaista materiaalia maakunnan markkinointiin kehitetään, koordinoidaan ja lisätään englanninkielisiä aineistoja sekä soveltuvin osin muita kieliä 9

22 Sivu 20 julkaistaan verkkolehti Satasta kerätään palautetta tarjotuista palveluista ja seurataan palveluiden käyttöä Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Satakuntaliitto tekee yhteistyötä maakunnan markkinoinnissa muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, kuntien matkailutoimijoiden, tapahtumajärjestäjien sekä satakuntalaisten oppilaitosten yhteismarkkinoinnin kanssa. ylläpidetään sivustoja ja ja tuotetaan niihin sekä niihin liittyviin kanaviin sisältöä tuotetaan tarkoituksenmukaista materiaalia maakunnan markkinointiin kehitetään, koordinoidaan ja lisätään englanninkielisiä aineistoja sekä soveltuvin osin muita kieliä toteutetaan 2 3 maakunnan sisäistä ja 2 3 maakunnan ulkopuolista markkinointitapahtumaa, joissa Satakunnan maakuntaa tuodaan eri tavoin esille. Markkinoinnilla toteutetaan Satakunnan brändikäsikirjan mukaisia tavoitteita (mm. asuminen, työpaikat ja koulutusmahdollisuudet). Osallistumiset toteutetaan tarvittaessa maakunnan yhteistyönä Satakuntaliiton toimiessa koordinoivana tahona. Painopistealueet ovat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Vaasa. Pohjanmaan Suurmessut Vaasa Tampereen kotimaan matkailumessut Pyhäjärvimessut Eura Maaseutunäyttely Pori elokuu Paras koti messut Karhuhalli Pori marraskuu 2018 Kulttuurialan tempaus tai tapahtuma (esim. esittävät taiteet, kuvataide, musiikki). Huom. Turun kirjamessujen kautta kirjallisuus on ollut vahvasti esillä jo viitenä vuonna ja nyt panostetaan muuhun kulttuuriesittelyyn. tutkitaan mahdollisuutta esittäytyä Slushissa Helsingissä

23 Sivu Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat pääosin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Satakuntaliitto ja maakunnan keskeiset kehittämistoimijat käyvät systemaattista ja jatkuvaa vuoropuhelua maakunnan kehittämiseksi ja alue ennakoinnin toteuttamiseksi. Satakuntaliiton aluekehittämisen ajantasaiset seurantaraportit tarjoavat kattavaa tietoa Satakunnan kehityksen tilasta sekä palvelevat maakuntaohjelman seurantaa ja maakunnan edunvalvontaa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ohjaa ja seuraa maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto ohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien tehokasta toteutusta Satakunnassa Maaseudun kehittämisen, matkailun sekä kulttuurialan yhteistyö toimii Satakunnassa eri kehittäjäorganisaatioiden, maakunnassa toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien kesken. Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa alue ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tehtäviin kuuluvat sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen sekä ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehittäminen ja ennakointi edellyttävät kattavaa vertailukelpoista tietoa toimintaympäristöstä ja kehityksen tilasta. Aluekehitysyksikkö arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Käytännössä aluekehityksen seuranta ja alue ennakointi on numeerisen, teemakarttapohjaisen ja paikkatiedon hallintaa 11

24 Sivu 22 sekä analysoidun tiedon vaihtoa ja tietopalvelua. Tietotarjonta maakunnallisen kehityksen seurantaan ja aluepoliittisen päätöksenteon tueksi uudistuu merkittävästi kaiken aikaa. Kehitetään ja ylläpidetään maakunnan aluetietopalvelua. Huolehditaan aluekehittämisen toimialan sekä alueiden käytön tehtävässään tarvittavan tiedon hankinnasta ja analysoinnista, selvitysten laadinnasta sekä tiedottamisesta. Laaditaan alueellinen kehityskuvaraportti puolivuosittain maakuntavaltuustolle. Vuoden 2018 aikana kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintamalleja osana Satakurssi hanketta. Toteutetaan alue ennakoinnin vuosikello huomioiden ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatapa. Alue ennakoinnin vuosikello sisältää viisi aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: 1) Maakunnallinen alue ennakoinnin foorumi järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. 2 3) Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevätsyksy) Satakunnan ELY keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. 4) Satakuntaliitto koordinoi osaamis ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. 5) Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Jatketaan alue ennakoinnin johtoryhmän työskentelyä alue ennakoinnin vuosikellon koordinoinnissa. Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Maakuntasuunnitelmaan (Tulevaisuuskäsikirja 2035) perustuva Satakunnan maakuntaohjelma valmistuu syksyllä Ohjelmaa toteutetaan EU ja kansallisin varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Maakuntaohjelman toteutumista edistetään vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa muiden maakuntien, kuntaliiton, työ ja elinkeinoministeriön, opetus ja kulttuuriministeriön, ELY keskusten sekä tarkoituksenmukaisesti muiden mahdollisten tahojen kanssa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja välivuotena se tarkistetaan. Käytännöksi tullee menettely, että toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka vuosi syyskuussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rakennerahastojen käyttösuunnitelman maakunnassa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016 laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman 12

25 Sivu 23 mukaiseen Työ ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Maakuntaohjelmatyöhön liittyviä keskeisiä toimenpiteitä vuonna 2018 ovat: Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laaditaan maakuntavaltuustolle keväällä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittaneen syksyllä Osallistutaan samaan aikaan tarvittaessa ELY keskusten ja aluehallintoviraston strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen ja tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman (ERM) toteutumisen seuranta sisältyy maakuntaohjelman puolivuotisseurantaraporttiin keväällä 2018 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusinstrumentin koordinointitoimenpiteiden toteutus Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maakuntien yhteistoiminta alue Satakunta ja Varsinais Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoiminta alueen. Yhteistoiminta alueen osalta Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais rannikkoyhteistyö (LOURA) ja vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke. Maakuntien liittojen uusi lakisääteinen tehtävä on merisuunnittelu. Merialuesuunnittelua koskeva laki tulee voimaan lokakuussa Satakunta tekee merialuesuunnittelua yhteistyössä Varsinais Suomen kanssa. Vuonna 2018 jatketaan yhteistoimintateemojen edistämistä yhteistyössä Varsinais Suomen liiton kanssa. Maakunnallisen tutkimus, kehittämis ja innovaatio yhteistyön (TKI) edistäminen. TKIyhteistyön tavoitteena on muodostaa strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&korganisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välille. Tarkoituksena on mm. että maakunnan TKI toimijoiden välinen työnjako ja fokusoituminen on selkeä ja toimijat muodostavat strategiseen kumppanuuteen perustuvia kumppanuus /yhteishankkeita. Jatketaan maakunnallisten TKI yhteistyöryhmien koordinointia vuonna 2018 Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

26 Sivu 24 Teollisuuspilotti on ohjelmajulistus satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä kohdistuen etenkin maakunnan teollisuuspuistoihin. Teollisuuspilotti nostaa teollisuuden kannalta keskeiset kehitettävät asiat esille. Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm. Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken. Satakunnan Teollisuuspilotin teemat: 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana a) Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä (TEM). 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä b) Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen (LVM ja LiVi). c) Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä (YM). 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana d) Käynnistetään keskustelu Opetus ja kulttuuriministeriön kanssa siitä, miten räätälöity erikoiskoulutus mahdollistaa joustavat opintopolut yritysten tarpeisiin. Vuoden 2018 aikana edistetään Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman Teollisuuspilotin toteutumista Satakunnan positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutus vuoden 2018 aikana Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja toimii LOURA yhteyshenkilönä Satakunnan Team Finland toiminta Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. 14

27 Sivu 25 Aluekehityksen toimialan edustaja toimii Team Satakunta yhteyshenkilönä vuonna 2018 Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja järjestöyhteistyö Maaseudun kehittämiseen suunnattua kehittämis ja yritysrahoitusta myöntää ELY keskus. Satakuntaliitolla on edustaja Maakunnan Yhteistyöryhmän maaseutujaostossa, jossa seurataan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä leader kehittämisstrategioiden toteuttamista sekä maaseuturahaston rahoituksen suuntaamista em. strategioiden mukaiseen kehittämistyöhön. Maaseudun kehittämiseen liittyen Satakuntaliitto on yhdessä SataKylät ry:n kanssa valinnut Satakunnan maakuntakylän vuodesta 1994 asti. Satakuntaliitto on mukana Satakunnan järjestöyhteistyöryhmässä (JYTRY), joka on maakunnan yhdistys ja vapaaehtoistoimijoiden keskustelu, kehittämis ja yhteistyöfoorumi. Järjestöyhteistyöryhmän tavoitteena on edistää yhdistysten yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa (kunnat, yritykset, seurakunta, oppilaitokset) sekä lisätä järjestönkentän toiminnan ja osaamisen tunnettuutta maakunnassa. Satakuntaliitto on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa sekä Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Maaseudun kehittämisen yhteistyötä jatketaan maaseudun kehittäjäorganisaatioiden, maaseudulla toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien edustajien kesken. Valitaan Satakunnan maakuntakylä 2017 yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa Osallistutaan järjestöyhteistyöryhmään maakunnallisen järjestökentän toiminnan ja tavoitteiden kytkemiseksi maakunnalliseen kehittämistyöhön. Yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa valitaan vuoden maakuntakylä 2018, joka osallistuu Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämään valtakunnalliseen vuoden kylä kilpailuun. Matkailun strateginen kehittäminen ja yhteistyön koordinointi Satakuntaliitto edistää matkailutoimijoiden yhteistyötä Satakunnassa mm. kutsumalla koolle maakunnan keskeisistä matkailun kehittäjistä ja toimijoista koostuvan Matkailufoorumin. Foorumin tehtävänä on seurata ja arvioida Satakunnan matkailun tavoite ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, keskustella matkailun strategiseen kehittämiseen liittyvistä aiheista osana maakuntaohjelman toteuttamista sekä välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä matkailuun liittyvistä asiakokonaisuuksista. Lisäksi matkailufoorumi toimii yhtenä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevana TKI yhteistyöryhmänä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa matkailualan osaamis ja työvoimasekä kehittämistarpeista alueelliseen ennakointityöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamisen seurantaan. Vahvistetaan matkailutoimijoiden yhteistyötä ja edistetään matkailun strategista kehittämistä matkailun kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten sekä rahoittajien edustajien kesken. Jatketaan matkailufoorumin koordinointia vuonna Aluekehittämistä tukevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen 15

28 Sivu 26 Seurataan ja osallistutaan aluekehityksen toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin verkostoihin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta maakunnassa ja siinä tehtävässä vastaa mm. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17, 7/2014). Satakuntaliiton johdolla laadittu Satakunnan kulttuuristrategia määrittelee maakunnalliset kulttuurin kehittämisen linjaukset. Seurataan Satakunnan kulttuuristrategian toteuttamista sekä sovitetaan yhteen kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteuttamista. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Satakuntaliiton aluekehitysyksikkö vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta Satakunnassa. MYR yhteensovittaa aluekehittämisen ohjelmien ja erityisesti rakennerahastoohjelman toteuttamista maakunnassa. Yhteistyöryhmällä on sihteeristö ja maaseutujaosto. Satakuntaliitto hallinnoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmällä on 3 5 kokousta vuodessa. MYR hyväksyy syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Sihteeristö valmistelee MYR:n kokoukset ja lisäksi koordinoi ELY keskuksen ja liiton käytännön hanketyötä maakunnassa. Maaseutujaosto edistää ja seuraa EU:n maaseutuohjelman toteuttamista ja päättää itsenäisesti kokoontumisaikataulustaan. Alueellisten rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) EU:n päättyneen ohjelmakauden rakennerahasto ohjelmien toteuttaminen on päättynyt vuonna Satakunnassa on toteutettu vielä joitakin hankkeita vuoden 2015 puolella. Näiden hankkeiden viimeisimmät maksatukset hyväksyttiin helmikuun loppuun mennessä Kaikki vanhan ohjelmakauden hankkeet suljettiin kesään 2016 mennessä. Komissio hyväksynee syksyn 2017 aikana ohjelman loppuraportin, jonka jälkeen koko ohjelmatyö on saatettu loppuun. Uusi valtakunnallinen rakennerahasto ohjelma käynnistyi ensimmäisellä haulla syksyllä Ohjelma sisältää sekä EAKR että ESR rahastojen toimet. Maakunnassa 16

29 Sivu 27 rahoittajaviranomaisina toimivat maakunnan liitto ja ELY keskus. Ohjelman hallintoa on keskitetty Suomessa neljään ELY keskukseen ja neljään maakuntien liittoon. Länsi Suomessa toimivat koordinoivina viranomaisina Keski Suomen ELY keskus ja Pirkanmaan liitto. Maakunnilla on kuitenkin omat rahoituskehyksensä. Perusliitossa (Satakuntaliitto) hoidetaan edelleen hankevalmistelu kokonaisuudessaan ja myös hankepäätökset maakuntahallituksessa. Hankkeiden yhteyshenkilöt ovat edelleen perusliitoista, jotka osallistuvat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn maakunnassa. ELY keskus vastaa lähinnä yritysten tukemisesta ja maakunnan liitto tutkimus, kehittämis ja innovaatiotoiminnan tukemisesta. Erityisenä kattavana tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto ohjelman toteuttamisesta annettujen ohjeiden ja aikataulujen puitteissa tehokkaasti huomioiden mm. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja painotukset. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut toimenpiteet Satakunnan AIKO rahoitus Satakuntaliitto osoittaa vuonna 2018 rahoitusta Satakunnassa toteutettaviin AIKO kokeiluihin. Kokeilut pohjautuvat Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan, jonka Satakuntaliitto laati keväällä AIKO toiminnan avainsanoja ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Satakunnan ERM suunnitelman pääteemoja ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous sekä muuttuvat palvelut. Valtioneuvoston päättämä Satakunnan alustava julkinen rahoituskehys AIKO toimintaan vuosille on euroa. Vuonna 2017 käytettävissä ollut rahoituskehys oli euroa. AIKO toiminnasta järjestetään erillinen haku vuonna Maakuntahallituksen alustavan päätöksen mukaan Satakunnassa pyritään käynnistämään vuosittain noin 10 AIKO kokeilua suuruusluokaltaan välillä. Satakunnan ERM suunnitelma löytyy Satakuntaliiton www sivuilta osoitteesta satakunta. Pohjoinen kasvuvyöhyke Satakunnan ja Varsinais Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä Karjalan, Kymenlaakson, Päijät Hämeen, Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. 17

30 Sivu 28 Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia ja ne tehdään vuosille Hallitus on linjannut tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO rahoituksella. 1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä Suomen logistiikka alan tarvekartoitus ja logistiikka alueiden profilointi selvitys Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimuskauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät vyöhykkeen tavoitteita. Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja osallistuu Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmän työskentelyyn. Edistetään ja seurataan valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen etenemistä yhteistyössä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. 18

31 Sivu 29 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen Interreg ohjelmat Kansallisen rakennerahasto ohjelman rahoitus on pienentynyt ohjelmakaudella merkittävästi. Satakuntalaiset kehittämis, tutkimus ja koulutusorganisaatiot ovat aktiivisesti lähteneet hyödyntämään myös muuta EU rahoitusta alkavalla ohjelmakaudella. Satakuntaliitto on rahoittanut EAKR osarahoituksella mm. kansainvälisiin hankehakuihin tähtääviä pieniä (Lumpsum) valmisteluhankkeita maakunnan toimijoille. Interreg ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta Hämeen, Päijät Hämeen ja Etelä Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmakauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. Satakuntaliiton edustaja on varsinaisena jäsenenä ohjelman hallintokomiteassa ja varajäsenenä seurantakomiteassa. Itämeren alueen Interreg ohjelma (Itämeriohjelma) tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Ohjelman monikansalliset hankkeet keskittyvät yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja niihin osallistuu kumppaneita koko Itämeren alueelta. EU rahoitus ohjelmakaudella yht. 278,6 milj. euroa. Ohjelmassa ovat mukana jäsenmaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja (Pohjois )Saksa sekä kumppanuusmaat Norja, Valko Venäjä ja (Luoteis )Venäjä. Osallistutaan Central Baltic ohjelman hallinto ja seurantakomitean toimintaan. Välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Osallistutaan Itämeri ohjelman kansalliseen subkomiteaan sekä välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään myös muita kv ohjelmia kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Seurataan satakuntalaisten toimijoiden osallistumista kv ohjelmien hankehakuihin osana maakuntaohjelman seurantaa. Muu KV verkostoituminen, Innovaatiokumppanuudet ja S3. EU 2020 strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). 19

32 Sivu 30 Smart Specialisation. Euroopan Unioni toteuttaa uutta ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan Smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja lisäksi on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva Smart specialisation konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EU ohjelmien toteuttamisen ohjaajana. S3 temaattisten platformien alla (uudistuva teollisuus, energia, agri food) haetaan aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia uuden maakuntaohjelman ( ) painotusten mukaisesti Vuonna 2018 jatketaan automaation ja robotiikan kansainvälistä verkostoitumista ja kansainvälistä yhteistyötä osana maakunnan teollisuuden uudistumista Innovaatiokumppanuudet. Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (ERIAFF verkosto). Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa, metsä ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus ja käytäntö). Satakuntaliitto on lisäksi mukana yhdessä Länsi Suomen Eurooppa toimiston (WFEO) kanssa eurooppalaisten alueiden tutkimus ja innovaatioverkostossa (ERRIN) ja sen teematyöryhmissä. Vuoden 2018 aikana osallistutaan ERRIN sekä ERIAFF verkostojen ja näiden eri työryhmien toimintaan ja edistetään satakuntalaisten innovaatiotoimijoiden sekä elintarvikealan kansainvälistymistä sekä kansainvälistä yhteistyötä Kiina yhteistyö Toimintavuoden 2018 aikana edistetään maakunnan ja sen eri toimijoiden Kiinayhteistyötä Europe Direct tiedotuspiste Satakunta Satakuntaliitto on hakenut Europe Direct tiedotuspistettä sopimuskaudelle Europe Direct tiedotuspisteen palveluita on sopimuskaudella toteutettu pääosin hallintopalveluiden toimesta (palkkakulut). Mikäli Satakuntaliiton hakemus hyväksytään, toteutus muuttuu sopimuskaudella siten, että päävastuullinen tiedotuspisteen ylläpitämisessä on aluekehityksen toimiala. 20

33 Sivu Alueidenkäytön toimiala Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana pohjustaa maakunnan tavoiteltua kehitystä. Maakuntakaavalla tavoiteltu kehitys konkretisoidaan maakunnan alueiden käytön pitkän aikavälin suunnitelmaksi. Maakuntauudistuksen ja siihen liittyvien lakihankkeiden edetessä laaditaan maakunnalle uusi maakuntastrategia, minkä jälkeen MRL:n mukainen maakuntasuunnitelma sisältyisi yhteen maakuntastrategiaan. Maakuntastrategiassa tullaan pohjustamaan aikaisempaa laajemmin koko maakunnan kehitystä, ja maakuntakaavaa uudistetaan tulevassa maakunnassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja maakunnan tahtotilan mukaisesti. Alueiden käytön toimialan keskeinen tehtävä on maankäyttö ja rakennuslain 27 :n mukaisesti maakuntakaavan laatiminen, kaavan pitäminen ajan tasalla ja kaavan kehittäminen. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 2 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue ja yhdyskuntasuunnittelun rakennetun ympäristön sekä kulttuuri ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Maankäyttö ja rakennuslaissa on rannikkomaakunnille osoitettu myös uutena lakisääteisenä tehtävänä maakunnan suunnittelujärjestelmästä erillisen merialuesuunnitelman laatiminen vuoteen 2021 mennessä. Merialuesuunnitelman laatimisprosessi käynnistettiin vuonna 2017 yhdessä rannikkomaakuntien ja ministeriön kanssa. Merialuesuunnittelussa edetään vuonna 2018 kaikille rannikkomaakunnille yhteisen koordinaation, yhtenäistetyn laatimisprosessin, sekä tietopohjan keräämisen ja kartuttamisen kautta. Myös hanketyössä syntyviä tuloksia hyödynnetään merialuesuunnittelutyössä. Toimialan tehtävänä on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen sekä alueiden käytön suunnittelun edistäminen kuntakaavoituksen ja muun alueiden käytön suunnittelun kautta. Vuonna 2018 paikkatietotoiminta keskittyy liiton tietopalvelu ja analyysien tuotantoon niin alueiden käytön suunnittelun kuin kuntienkin tueksi, ja merialuesuunnitelman laatimiseksi. Paikkatietotoiminta tähtää samalla maakuntastrategian laatimisen edistämiseen sekä maakuntakaavojen toteutumisen seurantaan maakuntakaavan muutostarpeisiin reagoimiseksi. Alueiden käytön toimiala vastaa myös alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön koordinoinnista sekä alueellisten laaja alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta koskien suunnitteluprosessin käynnistämistä, siihen liittyvän yhteistyön johtamista ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmätyötä suunnataan myös uudelleen maakuntauudistuksen edetessä ohjaamaan mm tienpidon järjestämistä. Vuonna 2018 jatketaan hallinnonuudistustyötä, jossa tähdätään uuden maakunnan toiminnan aloittamiseen vuonna Hallinnonuudistusta varten laadittiin alueiden käytön, liikenteen ja luonnonvarojen toimialojen nykytilan kartoitukset vuonna sekä valmisteltiin väliaikaishallintoa varten tarvittavat päätökset. Vuonna 2018 hallinnonuudistustyötä vie 21

34 Sivu 32 eteenpäin väliaikaisen toimielimen johdolla Satakuntaliiton projektitoimisto siihen asti, kunnes uusi maakunta on perustettu. Alueiden käytön toimialalla valmistaudutaan maakuntauudistukseen perustamalla työryhmiä, vapauttamalla tarvittavia resursseja ja tilaipäisrekrytoinnein valmisteluprosessin kuluessa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelu MRL:n mukaisesti niin, että suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Satakunnassa. Maakuntakaavalla edistetään erityisesti Satakunnan kärkitavoitteiden; energia alan sekä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, puhtaan veden ja ruoantuotannon ja niihin liittyvän teknologiaosaamisen eteenpäinviemistä sekä puhtaan luonnonympäristön huomioonottamista Merialuesuunnittelulla edistetään Selkämeren sinisen talouden kestävää kasvua Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista seurataan ja edistetään Alueiden käytön suunnittelua edistetään yhteistyössä toimijoiden kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja maakuntauudistuksen edetessä uudistetaan LIS suunnitelmaa. Jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä tavoitellaan sujuvia arjen yhteyksiä sekä fyysisen ympäristön että järjestelmien tasolla niin, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat osana verkostoituvaa aluerakennetta. Edistetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta osana ympäristöohjelman toteuttamista. Alueiden käytön hanketoiminta linkittyy mm. sinisen talouden kestävään kasvuun sekä rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseen. Valmistaudutaan maakuntauudistukseen sekä uuden maakunnan strategian laatimiseen ja maakuntakaavan uudistamiseen. Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana on energiantuotanto (turve, bioenergia, aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto). Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema alueet ja kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavalla 2 tarkistetaan ja täydennetään v 2013 lainvoiman saanutta kokonaismaakuntakaavaa. Teemat kohdentuvat pääosin Satakunnan maakuntasuunnitelman kärkitavoitteisiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on edetty ehdotusvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua jatketaan v.2018 ehdotusvaiheen toimenpiteillä ja tarvittaessa viedään eteenpäin kaksivaiheisen päätöksenteon kautta. Vaihemaakuntakaavaa käsitellään sekä maakuntakaavatoimikunnassa että vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmässä. 22

35 Sivu 33 Maankäyttö ja rakennuslakia ollaan muuttamassa rinnan maakuntauudistuksen kanssa. Lain uudistustyötä seurataan ja muutoksen vaikutuksia kaavaan arvioidaan. Itse maakuntauudistuksen arvioidaan vaikuttavan vaihemaakuntakaavan 2 laatimisen aikatauluun. Merialuesuunnitelman laatiminen Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos (482/2016) osana maankäyttö ja rakennuslakia hyväksyttiin , ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on maakunnan liitoilla. Satakuntaliitto käynnisti merialuesuunnitelman laatimisen yhteistyössä ministeriöiden, rannikkomaakuntaliittojen ja sidosryhmien kanssa maakuntahallituksen päätöksellä Rannikkoliitot vetävät suunnittelua yhteisessä koordinaatioryhmässä ja suunnittelua tuetaan valtakunnallisesti Euroopan meri ja kalatalousrahaston rahoituksella. Työhön palkattiin rannikkomaakunnille yhteinen koordinaattori koko rannikkoalueen kattavan koordinointiryhmän ja merialuesuunnittelun yhteistyöverkon toimintaa varten. Erillisselvityspohjan mahdollisiin täydennyksiin varaudutaan meri ja kalatalousrahaston käyttösuunnitelmassa. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit 03/2021. Osallistutaan suunnitteluyhteistyöhön merialuesuunnittelun koordinaatioryhmässä Koordinaatioryhmässä pyritään yhtenäistämään suunnitteluprosessia koko rannikkoalueella nk Sabloonahankkeen kautta Vuonna 2018 edetään määrittelyvaiheesta valmisteluvaiheeseen Määritellään suunnittelu ja päätöksentekoprosessi, sekä suunnitteluyhteistyö ja osallistumismuodot sekä käytettävä aineisto ja suunnittelutyökalut Kootaan lähtötietoja ja osallistutaan Meritietoportaalin kokoamiseen suunnittelualustaksi Koordinoidaan sidosryhmäyhteistyötä ja pidetään työpajoja suunnittelun edistämiseksi. Kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa ympäristöministeriö MRL:n mukaisesti, ja kansainvälistä rajat ylittävää merialuesuunnitteluyhteistyötä edistetään liiton hanketyöllä sekä osallistumalla meneillään oleviin merialuesuunnittelua koskeviin tilaisuuksiin ja hankkeisiin. Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen seuranta ja edistäminen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutumista seurataan ja analysoidaan. Työssä hyödynnetään myös Valtakunnalliset yritysalueet hankkeessa syntynyttä tietopohjaa. Toteutuneisuuden seurannalla ja siihen liittyvillä analyyseillä kootaan tietopohjaa sekä tulevan maakunnan strategian laatimista että maakuntakaavojen uudistustyötä varten. 23

36 Sivu 34 Käydään maakunta, yleis, asema ja ranta asemakaavoihin ja muihin alueiden käytön toimialan tehtäviin liittyvät lakisääteiset viranomaisneuvottelut sekä osallistutaan viranomaisyhteistyöhön. Valmistellaan alueiden käytön toimialaan kuuluvat Satakuntaliitolta pyydetyt lausunnot Edistetään maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista yhteistoiminnassa kuntien ja eri viranomaisten kanssa kuntakaavoitukseen, teiden suunnitteluun, johtokäytävien suunnitteluun, loma asuntorakentamiseen, maaainesten ottamiseen, jätehuoltoon ja vaikutusten arviointeihin liittyvissä asioissa osallistumalla asiantuntijaneuvotteluihin ja työryhmiin. Maakuntakaava strategisena työkaluna varmistaa pitkän aikavälin kehityksen eri maankäyttömuotojen osalta. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä keskittyy Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaan ja edistämistä koskeviin kysymyksiin. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutuneisuutta analysoidaan ja seurataan Maakunnallista aluerakenneanalyysiä päivitetään sekä laaditaan tarvittavia analyysejä maakuntakaavoituksen pohjaksi Vaihemaakuntakaavan kaava asiakirjojen viimeistely, taitto, painatus ja jakelu aikataulutetaan vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluaikataulujen mukaan. Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY keskuksen toimintaprosesseja ja kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Alueiden käytössä edistetään maakunnan suunnittelun merkityksen tunnettavuutta sekä lisätään viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä. Huolehditaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön (SOVA laki) soveltamisesta Satakuntaliiton suunnittelu ja ohjelmatyössä. Seurataan ja osallistutaan alueiden käytön toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin suunnitteluryhmiin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Suunnittelun digitalisaatiota edistetään. Seurataan ja osallistutaan maakuntakaavojen digiloikka hankkeeseen sekä suunnittelun digitalisaation edistämiseen. Osallistutaan paikkatietoyhteistyöhön mm. Meritietoportaalin ja Lounaispaikan kanssa. Jatketaan kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämerellä (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) ryhmien kautta. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävän toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon yhteistyössä ympäristöministeriön, naapurimaakuntien sekä Ruotsin kanssa. Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä toimii aktiivisesti ja koordinointia jatketaan yhteistyössä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Edistetään tulvariskien hallintasuunnitelman toteuttamista (esim. Kokemäenjoen vesivisio työn kautta). 24

37 Sivu 35 Osallistutaan aluekehitysvaroja sekä rakennerahasto ohjelmien toteuttamista koskevaan työhön kokoamalla kumppanuuksia ja tarvittaessa toimitaan rahoituksen hakijana. Osallistutaan Satakunnan vesien ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen (SATAVESI). Osallistutaan yhdessä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa maankäyttö ja rakennuslain mukaisiin kuntien kehittämiskeskusteluihin. Nostetaan alueiden käytön tilasto ja paikkatietoa esille suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Osallistutaan yhteistyössä Varsinais Suomen ELY keskuksen kanssa ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden uudelleen arviointiin ja päivitykseen. Laaditaan maakuntasuunnittelua koskeva kaavoituskatsaus. Edistetään Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista osana vuonna 2015 laadittua kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta Jatketaan Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyön edistämistä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmän muodossa. Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY keskuksen toimintaprosesseja ja kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Satakunnan keskeinen menestystekijä on maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Keväällä 2015 valmistuneessa ja hyväksytyssä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa vahvistettiin liikennesuunnittelun roolia Satakunnassa päättämällä käynnistää jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä yhteistyössä kuntien kanssa ja ELY keskuksen kanssa Osallistutaan liikennesuunnittelun yhteistyö, edunvalvonta ja hankeryhmiin Edistetään liikennehankkeiden EU rahoituksen kohdentamista Satakuntaan Seurataan liikenteen kehitystä ja laaditaan tarvittavia selvityksiä maakuntakaavoitusta ja merialuesuunnittelua varten Helsinki Forssa Pori neuvottelukunnan sihteeriys Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY keskuksen toimintaprosesseja ja kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla 25

38 Sivu 36 Erillisprojektit ja selvitykset Katson maalaismaisemaa hanke Katson maalaismaisemaa hankkeessa syntyneen tiedon jatkojalostaminen Satakuntaliitto hankkeistaa Satakunnan maisema alueiden selvityksen pohjalta maisemaalueiden tunnettuutta. Maisema alueita ja niiden arvoa tuodaan esille maakunnan markkinoinnissa, matkailuhankkeissa ja esimerkiksi maisemanhoitoon tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa maaseudun arvon ja arvostuksen lisäämiseksi. Pohjanlahden teemavuosi Suomen Akatemia myönsi 8 miljoonan euron rahoituksen Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä koskevaan, Ilmatieteen laitoksen koordinoimaan, SmartSea hankkeeseen 09/2015. SmartSea hankkeen tavoitteet tukevat Pohjanlahtea koskevan teemavuoden tavoitteita ja Pohjanlahden seudun merialaa koskevan elinkeinotoiminnan kasvua. SmartSea hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. Satakuntaliitto osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja SmartSeassa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään mm teemavuonna ja teemavuoden tilaisuuksissa. Satakuntaliitto tähtää teemavuoden järjestämiseen merialuesuunnittelun ja SmartSea hankkeen edetessä ja etenkin hankkeessa kertyvän tietopohjan kartuttua SustainBaltic hanke Satakuntaliitto jatkaa kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja merialueella (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) sekä osallistuu merten aluesuunnittelun rajat ylittävään toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon. Satakuntaliitto on saanut rahoituksen Central Baltic ohjelmasta SustainBaltic (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human ecological Networks in the Baltic Region) hankkeeseen. SustainBaltic hankkeen tavoitteena on edistää rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa (Integrated Coastal Zone Management, ICZM) Virossa ja Suomessa rajat ylittävän yhteistyöhankkeen avulla. Erityisteemana hankkeessa on meri ja rannikkovyöhyke. SustainBaltic hankkeen toteutusaika on , josta viimeiset kolme kuukautta on varattu pääpartnerin hankkeesta tekemään raportointiin. ICZM suunnitelma tullaan 26

39 Sivu 37 laatimaan kahdelle alueelle Lounais Suomessa. analysointiin ja suunnitteluun. Vuonna 2018 keskitytään case alueiden Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja muut partnerit ovat Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, Estonian University of Life Sciensis (Tartu) ja Tallinn University. Hanke on edennyt suunnittelun kohdealueiden määrittelyyn ja valintaan. Vuonna 2018 laaditaan ICZMsuunnitelmat näille kohdealueille. Pan Baltic SCOPE (BalticSCOPEII) hanke Satakuntaliitto on osallistunut Euroopan komission the European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) rahoittamaan hakuun BalticSCOPE II hankkeella, jonka tavoitteena on edistää merialuesuunnittelun suunnitteluyhteistyötä naapurialueiden kanssa erityisesti alueille keskeisten yhteisten suunnittelukysymysten määrittelemiseksi ja tiedonvaihdon varmistamiseksi. BalticSCOPE II hankkeen arvioitu toteutusaika on Valmistelussa hankkeen vetovastuullisena on SwAM eli Swedish Agency for Marin and Water Management ja muut partnerit ovat mm. HELCOM, VASAB, SYKE, Satakuntaliitto, ja hanketta seuraavia jäseninä on Satakuntaliiton naapurirannikkoliitot. Hanke ei tuota merialuesuunnitelmaa, vaan edistää yhteistyön järjestämistä, skenaariopohjaista tavoitteiden asettelua ja ekosysteemipohjaista lähestymistapaa. Hankkeen tulokset hyödyttävät suoraan kestävää Sinistä kasvua tavoittelevan merialuesuunnitelman laatimista. Satakunnan ampumarataselvityksen laadinnan käynnistäminen Ampumaratalain (763/2015, 12 ) mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys ja ampumaurheiluorganisaatioita. Uuden maakunnan kokonaismaakuntakaavan uudistustyön taustaselvitykset Satakuntaliitto käynnistää tarvittavien taustaselvitysten päivitys ja laadintatyön. Tarvittavia analyyseja ja selvityksiä laaditaan sekä liiton omana työnä että kilpailutetaan tarvittaessa. Tällaisia tulevia selvityksiä ovat mm kulttuuriympäristökohteiden päivitys (erityisesti moderni kulttuuriympäristö), Satakunnan vanhentuneen luontokartoituksen 1996 ajantasaistus, maaainesten oton nykytilannekartoitus ja tulevaisuus, liikennejärjestelmien kehittämiseen tähtäävät selvitykset esim Pori Tampere ratayhteyden kehittämiseen tähtäävä selvitys. Lisäksi pohjavesivarojen hyödyntämismahdollisuuksien kartoittamista jatketaan kohdealueena Kankaanpään ja Jämijärven alueella sijaitsevan Hämeenkankaan (sekä Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä sijaitsevien Vatulanharjun ja Ulvaanharjun alueet). 27

40 Sivu Hallintopalveluiden toimiala Toimialan tehtävänä on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että muut toimialat pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan liiton toiminnalliset tavoitteet. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Ylläpidetään maakunnan tietoverkkoa siten, että sähköisten jakelukanavien ja palvelujen saatavuus on tietoturvallista ja tietosuojattua Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet Valmistellaan maakuntaliiton lopettamiseen liittyviä selvityksiä ja toimenpiteitä Luottamushenkilöhallinto Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuustossa on 53 jäsentä. Valtuuston toimikausi alkoi ja jatkuu kunnes uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Nykyinen valtuusto vastaa mm. maakunnan liiton lakkauttamisesta. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta, ohjaa ja valvoo Satakuntaliiton viraston toimintaa. Maakuntahallituksessa on vuonna 2017 alkaneella vaalikaudella 13 jäsentä maakunnan poliittisten valtasuhteiden mukaan. Maakuntahallituksen nimeämät edustajat osallistuvat AER:n ja BSSSC:n vuosikokouksiin. Maakuntahallitus on asettanut toimikaudekseen mm. maakunnan yhteistyöryhmän maakuntakaavatoimikunnan. Satakunnan ja Varsinais Suomen maakuntien muodostaman yhteistoiminta alueen päätöksenteosta vastaavat maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset yhtäpitävin päätöksin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että maakuntavaltuuston liiton toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuvat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Tarkastuslautakunta on valittu 2017 alkaneelle vaalikaudelle. 28

41 Sivu 39 Virasto ja tukipalvelut Satakuntaliiton virasto Porin puuvillassa on toimiva ja tarkoituksenmukainen liiton tarpeisiin nähden. Työssä tarvittavat välineet, ohjelmat ja laitteet pidetään ajan tasalla. Satakuntaliitto omistaa Teljäntorin kiinteistössä toimistotilaa n. 660 m2, joka on vuokrattu Porin kaupungille. Satakuntaliiton palveluksessa on 25 vakituisessa työ tai virkasuhteessa olevaa sekä keskimäärin 2,5 määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi työllistämistuella tai työharjoittelussa liiton palveluksessa voi olla 1 2 tilapäistä henkilöä Avautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden täyttämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti erikseen. Harkittaessa virkojen ja toimien täyttämisistä arvioidaan työvoimatarve kokonaisuutena viraston näkökulmasta siten, että tehtävänimike, toimenkuva ja tehtäväalueet ratkaistaan tehtäviä auki julistettaessa. Mahdollisiin työhuippuihin tai erillistehtäviin vastataan määräaikaisen projektihenkilöstön avulla, ellei niistä selvitä viraston sisäisin järjestelyin. Maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvaa henkilöstöä on maakuntaliiton projektitoimistossa työntekijää eripituisissa tehtävissä. Henkilöstö siirtyy maakuntauudistuksessa perustettavan uuden maakuntahallinnon palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä, kun nykyinen maakunnan liitto lakkautetaan. 29

42 Sivu 40 4 Talous Tavoitteena on varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen tasapaino, joka takaa sujuvan toiminnan liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liiton ja omien projektien hallinnoimiseksi. Talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelma Talousarviosuunnitelmassa Satakuntaliiton varsinainen toiminta on vuosina samassa laajuudessa kuin vuonna Kuntien maksuosuuksilla katetaan maakuntaliiton varsinaisen toiminnan ja jo hallinnoitavien tai haettavaksi esitettävien projektien omarahoitusosuudet ja kokonaiskustannukset, ilman maakuntauudistuksen projektitoiminnan osuutta. Vuoden 2018 talousarviossa Satakuntaliiton kehittämishankkeita ovat Baltic Sustain ja Pan Baltic Scope. Talousarvio sisältää maakuntauudistuksen projektitoimiston toiminnan kulut ja 90 %:n valtion avustuksen. Projektin omarahoitusosuus katetaan edellisten tilikausien ylijäämistä. Taloussuunnitelmassa tuleva maakuntauudistus näkyy niin, että nykyiset maakunnan liitot lakkautetaan , eikä vuodelle 2020 laadita taloussuunnitelmaa. Toimintatuotot Varsinaisen toiminnan osalta toimintatuotot pysyvät ennallaan. Varsinainen toiminta katetaan lähes täysimääräisesti jäsenkuntien jäsenmaksuosuuksilla ja perittävän maksuosuuden kokonaismäärään ei tule korotuksia. Toimintatuotot (3,8 Me) kasvavat vuoden 2017 talousarvioon nähden 40,7 %, mikä selittyy lähes kokonaan maakuntauudistuksen projektitoiminnan valtionosuudella, mikä on 90 % hyväksytyistä kustannuksista. Toimintakulut Toimintakulut (3,9 Me) kasvavat 2017 talousarvioon nähden 44,5 %. Maakuntauudistuksen projektitoiminnan osuus toimintamenoista on 33,0 % (1,3 Me). Varsinaisen toiminnan kulut (2,4 Me) ovat vuoden 2017 tasolla ja liiton hallinnoimien muiden hankkeiden kulut ovat vähentyneet yli kolmanneksen edellisestä talousarvioista. 30

43 Sivu 41 Viraston palkkakustannuksissa on huomioitu osa aikaisesta toimesta eläköityminen ja toimen täyttö kokoaikaisena vuoden 2018 alusta. Henkilöstösivukulut vähenevät vuoteen 2017 verrattuna Kuntien eläkevakuutuksen eläkemenoperusteisen maksun pienentyessä. Muista kuluista, joihin talousarvioissa on varauduttu, merkittävimpiä ovat maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan kustannukset yhteistyö Länsi Suomen maakuntien kanssa Suomen kuntaliiton palvelumaksu vuokramenot (liiton toimitilavuokrat Puuvillassa sekä koneet ja laitteet) asiantuntijapalveluiden hankintaan varautuminen ja omien hankkeiden omarahoitusosuudet Varsinainen toiminta TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut kulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korko- ja muut rahoitustuotot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Tekninen tuki Satakuntaliitto on rakennerahastojen osalta ns. perusliitto, joka valmistelee hankkeet ja seuraa niiden toteutumista. Rahoitus ja maksatuspäätökset tekee Länsi Suomen alueella välittävänä viranomaisena toimiva Pirkanmaan liitto. Satakuntaliitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta ja saa tätä toimintaa varten vuosittain teknistä tukea rakennerahastovaroista. Vuoden 2018 määrärahaksi on varattu euroa. 31

44 Sivu 42 Tekninen tuki TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset EU-tuki omiin kehittämisprojekteihin, suoraan EU:lta EAKR TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Projektit Maakuntauudistuksen projektitoimisto Maakuntauudistuksen projektitoimiston talousarvio sisältää jakson, minkä jälkeen projektitoimisto päättyy ja toiminta siirtyy uuden maakunnan väliaikaishallinnolle alkaen. Toimintakulut (1,3 Me) muodostuvat projektitoimiston ns. VATE henkilöstön ja eri työryhmien työskentelystä, toimipisteen kustannuksista (0,7 Me) sekä ICT valmisteluun liittyvistä eri asian tuntijapalveluista (0,6 Me). Valtionosuus on 90 % kuluista ja maakuntauudistuksen omarahoitusosuus on eur, mikä katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä. Maakuntauudistuksen projekti TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Muut tuet ja avustukset valtiolta TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS

45 Sivu 43 Liiton hallinnoimat muut projektit Liiton hallinnoimat projektit eivät ole liiton jäsenkuntien maksuosuuksilla katettua toimintaa omarahoitusosuutta lukuun ottamatta. Projekteista syntyneet menot katetaan EU tuella, kansallisella tuella sekä projektien omilla tuloilla. Hallinnoitavia hankkeita ovat Central Baltic ohjelmasta rahoitettavat Sustain Baltic ja Pan Baltic Scope. Hanketoimintaa ei ole samassa laajuudessa kuin vuonna 2017, jolloin Suomen 100 vuotisjuhlavuoden hankkeilla oli merkittävä osa hanketoiminnassa. Toimintatuotot vähenevät edelliseen toimintavuoteen verrattuna 37 % ja toimintakulut vähenevät 34 % euroa. Talousarviovuonna 2018 liiton hallinnoitaviin ulkopuolisella rahoituksella toteutettaviin projekteihin varataan omarahoitusosuutta n euroa, mikä on samalla tasolla kuin vuonna Projektit TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Maakunnan kehittämisraha EU-tuki omiin kehittämisprojekteihin, suoraan EU:lta Muut tuet ja avustukset valtiolta Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muut toimintakulut TOIMINTAKATE VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS Talouden tulos Vuoden 2018 talousarvioesityksen tulos rahoituserien jälkeen on euroa. Taseessa oleva edellisten kausien ylijäämä on vuoden 2018 talousarvion toteutuessa euroa. 33

46 Sivu Käyttötalousosa Maakuntavaltuusto määrittelee talousarviota päättäessään, mitkä ovat sen sitovina hyväksymät toiminnan tavoitteet. Maakuntavaltuusto antaa talousarvion noudattamista koskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat viraston viranomaisia. Maakuntavaltuuston hyväksymä talousarvio toimii käyttösuunnitelmana. Toimintatuotot Toimintatuottojen arvioidaan kasvavan 1,1 Me euroa maakuntauudistuksen valtioavusta johtuen ja samanaikaisesti liiton hallinnoimien projektien vähentyessä. Muilta osin tuottojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Toimintakulut Toimintakulut kasvavat niin ikään 1,2 Me euroa maakuntauudistuksesta johtuen ja toisaalta hanketoiminnan vähentyessä. Hankkeiden omarahoitusosuudet rahoitetaan viraston työpanoksella ja vähentäen muita toimintakuluja. Toiminnalliset tavoitteet on esitetty talousarvion tekstiosassa. Kunkin toimialueen päätehtävien jälkeen on lueteltu ne toimenpiteet tai tehtävä(t), joiden toteutumiseen toimintavuonna erityisesti panostetaan. Varsinaisen toiminnan sekä projektien tulot ja menot ilmenevät talousosasta. Tarkoitus on, että maakuntavaltuusto oikeuttaa talousarviota hyväksyessään maakuntahallituksen ylittämään talousarvion sillä edellytyksellä, etteivät kuntien jäsenmaksuosuudet nouse. Jäsenkuntien vuoden 2018 maksuosuudet määräytyvät vuoden 2016 kunnallisverotuksessa maksuunpantujen kunnallis ja yhteisöverotuottojen mukaisessa suhteessa. Tulevana suunnitelmavuonna 2019 liiton varsinaisten toimintakulujen on arvioitu pysyvän ennallaan. 34

47 Sivu 45 SATAKUNTALIITTO TP 2016 TA 2017 TAE 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä Muut suoritteiden myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot yhteensä Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut kulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korko- ja muut rahoitustuotot VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS

48 Sivu 46 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään perussopimuksen mukaan talousarviovuotta edeltävänä vuonna valmistuneen verotuksen kunnallisvero ja yhteisöverokertymien mukaisessa suhteessa. Taulukossa esitetty maksuosuuksien jakauma perustuu verohallinnon ennakkotietoon, jota tarkennetaan lopullisen verotustiedon perusteella ennen maakuntavaltuuston kokousta. VEROHALLINTO TIETO VEROVUODEN VEROISTA N KUNNAT VEROVUOSI 2016 Nimi Kunnallisvero Yhteisöveroosuus Yhteensä Maksuosuus 2018 Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila

49 PÖYTÄKIRJA Sivu 47 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNNAN KESKUSTAN VALTUUSTOALOITE "KUNTAYHTYMÄN JÄLJELLE JÄÄVIEN VAROJEN KÄYTTÄMINEN" SL/180/ /2017 MV Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kokouksessa jätettiin keskustan valtuustoryhmän aloite: Selvitys peruspääoman jakamisesta kuntayhtymän purkautumisen jälkeen, ensimmäisenä allekirjoittajana Seppo Korvala. Maakuntavaltuusto: Aloite liitettiin pöytäkirjaan ja lähetetiin maakuntahallituksen valmisteltavaksi. MH Satakuntaliiton Keskustan maakuntavaltuustoryhmän jättämä valtuustoaloite "Kuntayhtymän jäljelle jäävien varojen käyttäminen Satakuntaliiton perussopimuksen 34 :n mukaan kuntayhtymän purkautuessa kuntayhtymän jäljelle jäävät varat jaetaan jäsenkunnille niiden maksuosuuksien suhteen mukaan. Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan selvitettäväksi, voidaanko ko. varat palauttamisen sijaan käyttää elinkeinoelämän kasvuedellytysten tukemiseen tasapuolisesti koko maakunnan alueella. Näin Satakuntaliiton toiminnan päättyessä loppuvarallisuus palvelisi maakunnan elinvoiman ylläpitoa, joka on jatkossakin liiton jäsenkuntien keskeinen tehtävä." Keskustan valtuustoryhmän puolesta: Seppo Korvala Juha Kallio Antero Karppinen Martti Pöysti Helena Manninen Jukka Tuomisto Vesa Jalonen Juhani Seppälä Helena Ollila Anne Vastamäki-Ahola Tapio Huhtanen Valtioneuvosto päätti kesällä 2017 perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen lykätä uusien maakuntien perustamista vuoteen 2020.

50 PÖYTÄKIRJA Sivu 48 Maakuntahallitus MH 7/2017 Satakuntaliitto seuraa valtakunnallista keskustelua maakuntaliittojen lopettamiseen liittyvistä ohjeistuksesta ja valmistelee peruspääoman palauttamisen eri näkökulmat huomioiden. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Maakuntahallitus käy asiasta keskustelun ja ohjeistaa valmistelua Maakuntahallitus kävi asiasta keskustelun ja ohjeisti valmistelua.

51 Sivu 49

52 PÖYTÄKIRJA Sivu 50 Maakuntahallitus MH 7/ OSALLISTUMINEN LÄNSI-SUOMEN LIITTOJEN YHTEISTYÖFOORUMI JYVÄSKYLÄN PAVILJONGILLA SL/181/ /2017 Länsi-Suomen liittojen (WFA) yhteistyöfoorumi pidetään Jyväskylässä Tarkempi ohjelma toimitetaan myöhemmin. Yhteistyöfoorumi on liittojen maakuntahallituksille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajistoille vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa käsitellään liittojen ajankohtaisia edunvalvonta-asioita. Yhteistyöfoorumin edustajina toimivat maakuntavaltuustojen puheenjohtajat ja maakuntahallitusten jäsenet sekä heidän estyneinä ollessaan varajäsenet. Lisäksi maakuntajohtajilla ja liittojen muilla johtavilla viranhaltijoilla on foorumissa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhteistyöfoorumista tiedotetaan tiedotusvälineiden edustajille ja poliittisten piirijärjestöjen toiminnanjohtajille, joilla on läsnäolo-oikeus. Liitot huolehtivat etukäteistiedottamisesta ja kaikkien oman maakuntansa edustajien kutsumisesta yhteistyöfoorumiin. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Maakuntahallitus päättää osallistua Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumiin Jyväskylässä ja osallistujien ilmoittaumiset otetaan vastaan viimeistään maakuntahallituksen kokouksessa. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

53 PÖYTÄKIRJA Sivu 51 Maakuntahallitus MH 7/ KUNTAPRON PALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS SL/115/ /2017 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt merkitä KuntaPron osakkeita 25 kpl 2500 eur merkintähintaan. Merkinnän jälkeen Satakuntaliitto on hankkinut alkaen liiton talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelut KuntaPro Oy:ltä inhouse-hankintana. Nykyinen sopimus on voimassa saakka ja sopimukseen sisältyy kaksi (2) optiovuotta. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä ja optiovuosista on sovittava vähintään kuusi kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. KuntaPron kanssa on kuluvan vuoden aikana käyty sopimuksen sisältöä läpi ja yhteistyössä on laadittu talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista päivitetty sopimus, jossa mm. täsmennetty asiakkaan ja palveluntuottajan välistä vastuunjakoa. Palvelun sisältö ei muutu. Sopimus liitteineen on nähtävillä kokouksessa. KuntaPron palvelun hinnasto tarkistetaan vuosittain ja laskutus perustuu suoriteperusteiseen hinnoitteluun. Kustannukset eivät uuden sopimuksen vuoksi muutu vaan pysyvät nykyisellä tasolla. Valmistelija: Täytäntöönpano: Karolina Hentunen KuntaPro Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus hyväksyy palvelusopimuksen KuntaPro Oy:n kanssa toistaiseksi voimassa olevaksi ja valtuuttaa vt. maakuntajohtajan ja vs. hallintojohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

54 PÖYTÄKIRJA Sivu 52 Maakuntahallitus MH 7/ KASVUN MAHDOLLISUUS POSITIIVISEN RAKENNEMUUTOKSEN HYÖDYNTÄMINEN LOUNAIS-SUOMESSA SL/157/ /2017 MH Torstaina julkistettiin Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaama, selvityshenkilö Esko Ahon laatima raportti positiivisesta rakennemuutoksesta Lounais-Suomessa eli Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Satakuntaliitto järjesti TEM:n kanssa sopimallaan tavalla oman maakunnallinen julkistamisen seuraamis- ja keskustelutilaisuuden alueen toimijoille Satakuntaliiton tiloissa; paikalla oli Satakunnan julkisen sektorin, elinkeinoelämän yhdistysten, median ja koulutusalan toimijoita sekä Ahon raportin laatimisessa avustaneita tahoja. Positiivinen rakennemuutos on Lounais-Suomen lisäksi merkittävä koko Suomelle, koska kilpailua käydään kansainvälisesti, jolloin Suomen ja sen osa-alueiden tulee olla positiivisesti tunnistettu ja houkutteleva kansainvälisessä kilpailuympäristössä. Teknologiateollisuuden tilauskanta on Lounais-Suomessa poikkeuksellisen suuri. Realisoituessaan se muuttaa koko aluetta ja luo kehitys- ja työllistymismahdollisuuksia myös muille elinkeinoelämän sektoreille. Positiivisen rakennemuutoksen suuri haaste on osaavan työvoiman tarve. Jotta haluttuja työntekijöitä ja muuta positiivista mainetta saadaan rakennettua, Lounais-Suomen markkinointi ja sen vahvuuksien tunteminen niin alueen sisällä kuin muualla Suomessa on oleellinen imagotekijä. Esimerkiksi alueen omat lapset ja nuoret tulee saada tietoisiksi maakunnan mahdollisuuksista mm. koulutuksen saralla. Tämän lisäksi alueeseen kiinnittyvä työvoima edellyttää panostusta mm. asumiseen, infrastruktuuriin ja muihin hyvän elämän tekijöihin. Selvityshenkilö Esko Ahon laatiman raportin keskeinen ehdotus Lounais-Suomen kasvun tueksi on siltasopimus, jonka tavoite on luoda selkeä yhteistyömalli kehittämiseen ja tiedonsiirtoon eri toimijoiden kesken. Siltasopimuksella tuetaan työvoiman saatavuutta, saavutettavuutta, koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä, markkinointia ja tietopohjaa. Siltasopimuksen ehdotetaan olevan jatkuva prosessi valtion ja maakuntien välillä, ja on oleellista, että sopimus on tavoitteellinen, konkreettinen ja mahdollistaa nopeat reaktiot sekä on säännöllisesti seurattava. Satakunnan tilaisuudessa paikalla olleet Satakuntaliiton, Satakunnan ELY-keskuksen, Rauman ja Satakunnan kauppakamarien, Satakunnan Yrittäjien, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin, Rauman, Kankaanpään ja Huittisten kaupunkien edustajat näkivät siltasopimuksen hyväksi yhteistoiminnan kiinteyttämistavaksi, kunhan siltasopimuksesta tehdään selkeän konkreettinen ja sisällöltään uudistuva. Siltasopimuksen maakunnallisiksi vastuutahoiksi selvityshenkilö Esko Aho esittää raportissa maakunnan liittoja yhteistyössä ELY-keskusten kanssa, ja mukana olisi myös vahva yritysten ja alueen muiden toimijoiden (erityisesti kuntasektori) edustus. Siltasopimus ja prosessi sopimuksen elävänä pitämiseksi ovat Satakunnan ja Varsinais-Suomen eli Lounais-Suomen yhteinen asia, jossa valtiolle kuuluu TEM:n kautta keskeinen rooli vastata kansallisesti positiivisen rakennemuutoksen koordinoinnista. Raportin ehdotukset tukevat Satakunnan tavoitteita. Positiivinen rakennemuutos on käynnissä Satakunnassa, ja kasvua on erityisesti automatiikka- ja robotiikkaklusterissa, metalliteollisuudessa ja palveluiden alalla. Maakunnalle oleellista on tutkimus- ja koulutusresurssien vahvistaminen; Satakunnan korkeakoululaitoksen toimintaa tulisi voida kehittää kuten myös Satakunnan ammattikorkeakoulun koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä toisen asteen ammatillista koulutusta. Tiedollinen ja fyysinen infrastruktuuri on kehittämisen tarpeessa. Tärkeä askel eteenpäin on myös

55 PÖYTÄKIRJA Sivu 53 Maakuntahallitus MH 7/2017 raportissa mainittavan valtatien 8 Eurajoen risteysalueen uudistaminen ja uudistamisen eteen tehtävä työ. Liitteenä linkki selvityshenkilö Esko Ahon laatimaan raporttiin: Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa -raportti Esko Aho Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Asko Aro-Heinilä Maakuntahallitus merkitsee selvityshenkilö Esko Ahon laatiman raportin Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa tiedokseen. Maakuntahallitus hyväksyy osaltaan raportissa esitetyt johtopäätökset ja suositukset sekä ilmoittaa Satakuntaliiton olevan osaltaan halukas osallistumaan raportissa esitettyyn siltasopimusmenettelyyn. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MH Maakuntahallituksen kokouksessaan 4.9. hyväksymän Positiivisen rakennemuutoksen valmistelun osallistumispäätöksen täydentäminen maakuntahallituksen edustajien nimeämisellä Siltasopimuksen valmistelun Satakunnan taustaryhmään. Taustaryhmän seuraava kokous pidetään klo Porissa. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Asko Aro-Heinilä Maakuntahallitus päättää valita keskuudestaan edustajat Siltasopimuksen valmistelun Satakunnan taustaryhmään siten, että maakuntahallinnossa mukana olevien kaikkien maakunnasta kansanedustajapaikan saaneiden puolueiden edustajat saavat edustajansa tähän taustaryhmään. Samalla maakuntahallitus päättää esittää yhtä edustajista taustaryhmän puheenjohtajaksi. Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti edustajikseen Siltasopimuksen valmistelun Satakunnan taustaryhmään Reijo Kallion, Anne Holmlundin, Jari Pajukosken, Simo Riuttamäen ja Antti Simulan. Maakuntahallitus esittää puheenjohtajaksi Reijo Kalliota ja varapuheenjohtajaksi Anne Holmlundia.

56 PÖYTÄKIRJA Sivu 54 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALIITON SIDONNAISUUSREKISTERIN YLLÄPITO SL/173/ /2017 Kuntalain (410/2015) 84:n mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan tarkastuslautakunnalle, joka saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Ilmoitukset julkaistaan yleisessä tietoverkossa. Säännöstä sovelletaan alkaen. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu luottamustoimeensa tai tehtäväänsä. Satakuntaliitossa on rekisterin ylläpitoa varten avattu verkkopalvelu, jossa ilmoitusvelvolliset voivat ilmoittavaa sidonnaisuutensa. Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos henkilön ei ole mahdollista käyttää verkkopalvelua, hän voi antaa ilmoituksen paperilomakkeella. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Merkitään tiedoksi -palvelun käyttöönotto sidonnaisuurekisterin ylläpitoa varten. Merkittiin tiedoksi.

57 PÖYTÄKIRJA Sivu 55 Maakuntahallitus MH 7/ LASKUJEN HYVÄKSYMINEN SATAKUNTALIITOSSA SL/18/ /2017 Satakuntaliiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeiden mukaan maakuntahallitus valitsee toimikaudekseen laskujen hyväksyjät ja maakuntajohtaja laskujen vastaanottajat. Maksun hyväksyjä ja vastaanottaja eivät voi olla sama henkilö. Omia tai alainen esimiehensä laskuja ei voi hyväksyä. Maakuntahallituksen /90 päätöksen mukaisesti Satakuntaliiton laskut on hyväksynyt hallintojohtaja lukuun ottamatta 1) omia laskujaan, jotka hyväksyy maakuntajohtaja, 2) maakuntajohtajan laskuja, jotka hyväksyy maakuntahallituksen puheenjohtaja, 3) Satakuntaliiton hallinnoimien EU- tai maakunnan kehittämisrahahankkeiden laskuja, jotka hyväksyy maakuntajohtaja. Hallintojohtajan tai hänen sijaisensa estyneenä ollessa laskut hyväksyy maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan estyneenä laskut hyväksyy maakuntajohtajan sijainen. Laskun vastaanottaa henkilö, joka tietää tavaran tai palvelun saaduksi, useimmiten siis tilaaja. Satakuntaliiton hankintaohjeiden mukaan suuremmat hankintapäätökset on tehnyt hallintojohtaja tai maakuntahallitus. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Karolina Hentunen Satakuntaliiton virasto Maakuntahallitus päättää, että Satakuntaliiton laskut hyväksyy hallintojohtaja lukuun ottamatta 1) omia laskujaan, jotka hyväksyy maakuntajohtaja, 2) maakuntajohtajan laskuja, jotka hyväksyy maakuntahallituksen puheenjohtaja, 3) Satakuntaliiton hallinnoimien EU- tai maakunnan kehittämisrahahankkeiden ( saakka) laskuja, jotka hyväksyy maakuntajohtaja. Hallintojohtajan tai hänen sijaisensa estyneenä ollessa laskut hyväksyy maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan estyneenä laskut hyväksyy maakuntajohtajan sijainen. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

58 PÖYTÄKIRJA Sivu 56 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN ASETTAMINEN SL/103/ /2014 Lain (7/2014) mukaan maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen kokonaisuudesta. Edelleen ao. lain mukaan maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). MYR toimii myös Euroopan unionin yleisasetuksen 5. artiklan mukaisena kumppanuuselimenä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnanliiton hallitus ja se asetetaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi. Uusi MYR:n kokoonpano tulee asetettavaksi uuden maakuntahallituksen aloittaessa nyt toimintansa. Mainitun lain mukaan yhteistyöryhmässä on oltava kattavasti edustettuina maakunnan alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot: 1) alueen kunnat ja maakunnan liitto; 2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot; 3) alueen kehittämisen kannalta keskeisiä tahoja kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa kuten ympäristöjärjestöjä ja tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavia järjestöjä Valtioneuvoston asetuksen alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (hyväksytty ) 3 :n mukaan yhteistyöryhmän kokoonpanosta ja toimikaudesta määrätään seuraavasti: Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 16 :ssä tarkoitettujen yhteistyöryhmien kokoonpano on sovitettava niin, että siinä ovat edustettuina asian kannalta merkittävät tahot. Rakennerahastoasioita käsittelevät yhteistyöryhmät on asetettava sellaisiksi, että ne täyttävät Euroopan unionin lainsäädännön mukaiset kumppanuudelle asetetut vaatimukset. Kolmannen ryhmän osalta HE:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan maakunnan liiton hallituksella on valta valita näistä järjestöistä ne, jotka ovat kulloinkin alueellisen kehittämisen ja ohjelmien toimeenpanon kannalta oleellisimpia. Euroopan unionin ohjelmakauden vaihtuessa vuonna 2014 (ohjelmakausi ), teki maakuntahallitus asettamispäätöksen MYR:n kokoonpanosta kokouksessaan Kokouksessa päätettiin myös suuntaviivat koko ohjelmakaudeksi niin, että MYR:n kokoonpanoa tarkennetaan aiemman (kolmikannan edustajamäärät) sijasta jaolle. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n 1. momentin mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä, sekä kunnallisessa että kuntien välisen yhteistoiminnan elimissä, tulee olla sekä naisia, että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Edelleen tasa-arvolain 4a :n 3. momentin mukaan viranomaisten ja kaikkien niiden tahojen, joita pyydetään nimeämään ehdokkaita tässä pykälässä tarkoitettuihin toimielimiin, tulee mahdollisuuksien mukaan ehdottaa sekä naista, että miestä jokaista jäsenpaikkaa kohden. Satakuntaliitto on valmistellut nimeämispyyntökirjeen tahoille, joiden edustus tulee nimettäväksi maakunnan yhteistyöryhmän uuteen kokoonpanoon. Uusi lainsäädäntö on valmisteilla ja, näillä tiedoin, vuoden 2020 alusta aloittava uusi maakuntahallinto saattaa aiheuttaa muutoksia MYR:n kokoonpanoon ja tehtäviin.

59 PÖYTÄKIRJA Sivu 57 Maakuntahallitus Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: MH 7/2017 Katja Laitinen ja Jyrki Tomberg Päätös ja nimeämispyyntökirje lähetettäväksi toimenpiteitä varten Satakunnan poliittisille piirijärjestöille sekä päätöksessä mainituille valtionhallintoa ja työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä edustaville tahoille Maakuntahallitus päättää: 1) pyytää seuraavia tahoja nimeämään mennessä ehdokkaansa maakunnan yhteistyöryhmään, jossa Satakuntaliitolla ja sen jäsenkunnilla on puheenjohtajan ja tämän varaedustajan lisäksi 8 varsinaista edustajaa henkilökohtaisine varaedustajineen, valtiohallintoon kuuluvilla organisaatioilla yhteensä 6varsinaista edustajaa henkilökohtaisine varaedustajineen sekä työmarkkina- ja elinkeino- ja muita järjestöjä edustavilla organisaatioilla 8 varsinaista edustajaa henkilökohtaisine varaedustajineen. Maakunnan yhteistyöryhmä asetetaan tällä hetkellä olevan tiedon mukaan vuosille Esityksissä tulee huomioida tasa-arvolain mukaiset edellytykset mies- ja naisjäsenten esittämisestä (sekä jäseneksi, että myös varajäseneksi esitetään sekä miestä, että naista). 2) pyytää, että Satakuntaliittoa ja sen jäsenkuntia MYR:ssä edustavat henkilöt (yhdeksän varsinaista ja heidän yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä) nimetään poliittisten piirijärjestöjen toimesta. Lisäksi pyydetään esitystä puheenjohtajaksi ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. 3) pyytää seuraavilta valtiohallintoon kuuluvilta organisaatioilta sekä muilta alueen kehittämiseen keskeisesti kuuluvilta tahoilta esitykset mennessä maakunnan yhteistyöryhmän jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Lisäksi pyydetään esitykset varapuheenjohtajista (2. ja 3. vpj.). Valtionhallinto Satakunnan ELY keskus, ylijohtaja 1+1 Satakunnan ELY keskus, Tekes 1+1 Satakunnan ELY keskus, maaseutuyksikkö 1+1 Varsinais-Suomen ELY keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue 1+1 Varsinais-Suomen ELY keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 1+1 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 1+1 Työmarkkina-, elinkeino- ja muut järjestöt AKAVA 1+1 SAK 1+1 STTK 1+1 Satakunnan kauppakamari 1+1 Rauman kauppakamari 1+1 Satakunnan yrittäjät 1+1 EK Satakunnan aluejohtokunta 1+1

60 PÖYTÄKIRJA Sivu 58 Maakuntahallitus MH 7/2017 MTK Satakunta varalla Proagria Länsi-Suomi ry. 1+1 Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

61 Sivu 59 SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN ASETTAMINEN - NIMEÄMISPYYNTÖ Tämä pyyntö lähetetään ainoastaan sähköpostin välityksellä. Lain (7/2014) mukaan maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen kokonaisuudesta. Edelleen ao. lain mukaan maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien suunnitelmien ja sopimusten sekä kansallisten ja Euroopan unionin osarahoittamien ohjelmien toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Maakunnan yhteistyöryhmä toimii myös Euroopan unionin yleisasetuksen 5. artiklan mukaisena kumppanuuselimenä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnanliiton hallitus ja se asetetaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi. Satakuntaliitto pyytää, että Satakuntaliittoa ja sen jäsenkuntia MYR:ssä edustavat henkilöt (yhdeksän varsinaista ja heidän yhdeksän henkilökohtaista varajäsentä) nimetään poliittisten piirijärjestöjen toimesta. Lisäksi pyydetään esitystä puheenjohtajaksi ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Alla mainituilta valtiohallintoon kuuluvilta organisaatioilta sekä muilta alueen kehittämiseen keskeisesti kuuluvilta tahoilta pyydetään esitykset mennessä maakunnan yhteistyöryhmän jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Lisäksi pyydetään esitykset varapuheenjohtajista (2. ja 3. vpj.). Esitykset pyydetään toimittamaan Satakuntaliiton kirjaamon sähköpostiin osoitteeseen kirjaamo@satakunta.fi sekä MYR:n sihteerin sähköpostiin osoitteeseen jyrki.tomberg@satakunta.fi. Esityksissä tulee huomioida tasa-arvolain mukaiset edellytykset mies- ja naisjäsenten esittämisestä (sekä jäseneksi, että myös varajäseneksi esitetään sekä miestä, että naista). Lisäksi pyydetään esitykset varapuheenjohtajista (2. ja 3. vpj.). Valtionhallinto Satakunnan ELY keskus, ylijohtaja 1+1 Satakunnan ELY keskus, Tekes 1+1 Satakunnan ELY keskus, maaseutuyksikkö 1+1 Varsinais-Suomen ELY keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue 1+1 Varsinais-Suomen ELY keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 1+1 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue 1+1 Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt AKAVA 1+1 SAK 1+1 STTK 1+1 Satakunnan kauppakamari 1+1 Rauman kauppakamari 1+1 Satakunnan yrittäjät 1+1 EK Satakunnan aluejohtokunta 1+1 MTK Satakunta varalla Proagria Länsi-Suomi ry. 1+1 Maakunnan yhteistyöryhmä asetetaan tällä hetkellä olevan tiedon mukaan vuosille Uusi lainsäädäntö on valmisteilla ja, näillä tiedoin, vuoden 2020 alusta aloittava uusi maakuntahallinto saattaa aiheuttaa muutoksia maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanoon ja tehtäviin. Lisätietoja antaa MYR:n sihteeri, rahoitusasiantuntija Jyrki Tomberg jyrki.tomberg@satakunta.fi ja puh Porissa Vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Vaihde: (02) etunimi.sukunimi@satakunta.fi Postiosoite: PL 260, PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, PORI Y-tunnus

62 PÖYTÄKIRJA Sivu 60 Maakuntahallitus MH 7/ HFP NEUVOTTELUKUNNAN SATAKUNNAN JÄSENTEN NIMEÄMINEN KAUDELLE SL/123/ /2014 Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävän kehittämistä tukemaan ja edistämään on perustettu neuvottelukunta vuonna Neuvottelukunnassa on edustajia maakuntien liitoista, kunnista, eduskunnasta, kauppakamareista, kehittämisyhtiöistä, ELY-keskuksista, Logistiikkayritysten liitto ry:stä ja VR-yhtymästä. Neuvottelukunta kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa seminaariluonteiseen kokoukseen. Neuvottelukunnan koolle kutsujia ovat Uudenmaan liitto, Hämeen liitto ja Satakuntaliitto. Neuvottelukunnan asioiden valmistelusta vastaavat maakuntien liitot keskinäisen sopimuksensa mukaisesti kaksivuotiskausittain. Vuosina 2018 ja 2019 valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. Neuvottelukunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja nimetään siitä maakunnasta, jolla kulloinkin on neuvottelukunnan asioiden valmisteluvastuu. Satakuntaliiton henkilöstöstä neuvottelukunnan valmistelutoimikuntaan kuuluu maakuntaasiamies Marika Luoma, joka toimii neuvottelukunnan sihteerinä Satakunnan valmisteluvastuun ajan. Neuvottelukunnan työhön osallistuvat myös maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää ja liikennesuunnittelija Ville Turunen. Valmistelija: Täytäntöönpano: Marika Luoma Nimetyt edustajat HFP-neuvottelukunnan valmistelutoimikunta Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus nimeää edustajansa Helsinki Forssa Pori -liikennekäytävän neuvottelukuntaan vuosiksi Maakuntahallitus valitsee edustajista kaksi ehdotettaviksi neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi Satakunnan valmisteluvastuu- ja puheenjohtajuuskauden ajaksi vuosiksi Maakuntahallitus: Vt. maakuntajohtaja esitti asian käsittelyn aikana valittavaksi viisi edustajaa HFP-neuvottelukuntaan. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja maakuntahallitus valitsi yksimielisesti Helsinki-Forssa-Pori -liikennekäytävän neuvottelukuntaan puheenjohtajaksi Juha Vasaman ja varapuheenjohtajaksi Harri Kivenmaan sekä jäseniksi Riikka Huhtasen, Mikko Kauniston ja Simo Riuttamäen.

63 PÖYTÄKIRJA Sivu 61 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNTALIITON EDUSTAJAT LÄNSI-SUOMEN LIITTOJEN PUHEENJOHTAJIEN KOKOUKSESSA SL/183/ /2017 Länsi-Suomen maakuntien: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa ja Österbotten / Pohjanmaa liitot ovat sopineet tekevänsä yhteistyötä edunvalvonnassa, liittoja koskevissa hallinnollisissa asioissa, EU:n ohjelmatyössä sekä muissa yhteisesti sovituissa asioissa. Lisäksi liitot tekevät yhteistyötä EU-edunvalvonnassa Brysselissä sijaitsevien aluetoimistojensa kautta (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Österbotten / Pohjanmaa = West Finland European Office, WFEO ja Pirkanmaa = Tampere Region EU Office). Yhteistyö on organisoitu ja vastuutettu eri tasoille: yhteistyöfoorumille, puheenjohtajiston kokoukselle ja maakuntajohtajien kokoukselle. Puheenjohtajien kokouksesta on sovittu, että kutakin liittoa edustaa kokouksissa kaksi liittojen valitsemaa puheenjohtajaa. Maakuntajohtajalla tai hänen sijaisellaan on oikeus osallistua kokouksiin. Maakuntahallituksen tulisi nimetä Satakuntaliittoa edustavat puheenjohtajat ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt. Edellisellä hallituskaudella Satakuntaliittoa edustivat maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja maakuntahallituksen puheenjohtaja. Heidän estyneenä ollessaan varaedustajina toimivat soveltuvin osin maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat ja maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Karolina Hentunen Valitut edustajat Maakuntahallitus valitsee kaksi Satakuntaliiton edustajaa ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksiin. Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti Länsi-Suomen liittojen puheenjohtajien kokouksiin Satakuntaliiton edustajiksi maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Vasaman ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallion. Varajäseninä ovat maakuntahallituksen varapuheenjohtaja sekä maakuntavaltuuston varapuheenjohtajat (3).

64 PÖYTÄKIRJA Sivu 62 Maakuntahallitus MH 7/ EDUSTAJAN NIMEÄMINEN PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI -RAIDELIIKENNEKÄYTÄVÄN TYÖRYHMÄÄN SL/163/ /2014 Pori-Parkano-Haapamäki raideliikennekäytävän työryhmä on perustettu v Ryhmään kuuluu edustajia Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen liitoista sekä raideliikennekäytävän kunnista (Pori, Pomarkku, Kankaanpää, Jämijärvi, Parkano, Keuruu, Virrat) / kehittämisyhtiöistä. Kukin taho vastaa edustajansa osallistumisen kuluista. Työryhmä seuraa raideliikennekäytävän tilannetta, suunnittelee ja toteuttaa ratayhteyttä koskevaa edunvalvontaa, ja on mm. teettänyt raideyhteyden uudelleenkäyttöönottoa ja kehittämistä koskevia selvityksiä. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n hallinnoimana rataryhmä toteutti EU-osarahoitteisen Vihreä rahtirata kaasuveturiselvityksen, joka valmistui kuluvan vuoden keväällä. Rataryhmä on aktiivisesti esitellyt selvityksen johtopäätöksiä mm. liikenne- ja viestintäministeriölle, Liikennevirastolle, rata-alueen kansanedustajille ja raideliikenteen neuvottelukunnalle. Satakunnan maakuntahallituksen edustajana rataryhmässä on vuosina ollut maakuntahallituksen jäsen Kari Kähkönen. Hän toimi myös rataryhmän puheenjohtajana. Rataryhmän kokoonpano päivitetään alkavalle kunnallishallinnon kaudelle. Satakuntaliitto nimeää edustajansa ryhmään maakuntahallituksen toimikauden ajaksi. Alkavalla kaudella rataryhmän puheenjohtajuus on Parkanon kaupungilla ja varapuheenjohtajuus Keski-Suomessa. Sihteerinä toimii Satakuntaliiton liikennesuunnittelija Ville Turunen. Aiemmin sihteerinä toiminut Satakuntaliiton maakunta-asiamies Marika Luoma jatkaa ryhmän jäsenenä. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Marika Luoma Nimetyt edustajat Maakuntahallitus nimeää 1-3 luottamushenkilöä edustajikseen Pori- Parkano-Haapamäki-raideliikennekäytävän työryhmään. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päätti nimetä Pori-Parkano-Haapamäki - raideliikennekäytävän työryhmään kolme jäsentä ja nimeää edustajikseen Tapio Huhtasen, Kari Kähkösen ja Kati Mansikkamäen.

65 PÖYTÄKIRJA Sivu 63 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNNAN ASETTAMINEN Maakuntahallitus on kokouksissaan sekä asettanut toimikaudekseen maakuntakaavatyötä varten maakuntakaavatoimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on ollut kaavatyön valmistelun ohjaus. Maakuntahallitus on kokonaisuudessaan keskeisesti mukana työssä ja päätöksenteossa. Kaavat hyväksyy maakuntavaltuusto, jolle järjestetään ja on järjestetty seminaareja sekä annettu ajankohtaiskatsauksia työn edetessä. Maakuntahallitus on edellisellä kaudella asettanut keskuudestaan toimikuntaan yhden edustajan kustakin maakuntahallituksessa edustettuna olevasta puolueesta eli viisi varsinaista jäsentä sekä heille kullekin varajäsenet (5+5). Toimikunnan kokoonpanon on noudatettava tasa-arvolakia siten, että varsinaisessa toimikunnassa on sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Maakuntakaavatoimikunta voi kutsua tarvittaessa kokouksiinsa asiantuntijoita. Maakuntakaavatoimikunnan kokouksiin osallistuvat asiantuntijoina virastosta maakuntakaavan valmistelijat sekä kutsuttaessa muita viraston asiantuntijoita. Myös maakuntajohtaja kutsutaan ja osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan toimikunnan työhön ja kokouksiin. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Päivi Liuska-Kankaanpää Tiedoksi valituille Maakuntahallitus päättää 1. asettaa toimikaudekseen maakuntakaavatoimikunnan, jonka tehtävänä on maakuntakaavatyön valmistelun ohjaus 2. maakuntakaavatoimikunnan jäsenten määrästä 3. valita keskuudestaan toimikuntaan varsinaiset jäsenet ja heille kullekin varajäsenet 4. valita jäsenistä toimikunnalle puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan ja 5. että toimikunta voi kutsua tarvittaessa kokouksiinsa asiantuntijoita. Maakuntahallitus: Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti maakuntakaavatoimikuntaan viisi jäsentä: Jäsen Jari Koivisto (pj) Mari Ervelä (vpj) Anne Holmlund Riina Lehmussalmi Jari Pajukoski Varajäsen Johanna Huhtala Riikka Huhtanen Juha Vasama Simo Riuttamäki Mikko Kaunisto Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

66 PÖYTÄKIRJA Sivu 64 Maakuntahallitus MH 7/ SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SATAPETO ASETTAMINEN SL/250/ /2013 Satakuntaliiton maakuntahallitus perusti Satakunnan riistanhoitopiirin aloitteesta Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän, Satapeto. Samassa yhteydessä hyväksyttiin toimintaohje, jota tarkistettiin Työryhmän puheenjohtajaksi on nimetty maakuntajohtaja ja sihteerintehtävät on jaettu Satakuntaliiton ja Suomen riistakeskus Satakunnan (entinen Satakunnan riistanhoitopiiri). Ryhmä on kokoontunut keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja ensimmäinen kokous pidettiin Työryhmä käsittelee suurpetoihin ja niiden hallintaan liittyviä kysymyksiä sekä pyrkii lieventämään suurpetoihin sekä muihin eläimiin liittyviä ristiriitoja maakunnassa. Samalla ryhmä pyrkii maakunnallisen näkemyksen valmisteluun suurpetoasioissa ja vaikuttamaan asioiden käsittelyyn valtakunnan tasolla. Työryhmän tehtäväkentän muodostavat maasuurpedot (susi, karhu, ilves ja ahma), näiden lisäksi hylje sekä tarpeen mukaan myös muut intressiristiriitoja aiheuttavat eläimet. Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän kaltaisia ryhmiä/neuvottelukuntia toimii eri puolilla Suomea. Tarkoitus on ollut, että maakuntahallitus tekee päätöksen suurpetoyhteistyöryhmän uudelleen asettamisesta valtuustokausittain sekä tarkistaa tarvittaessa sen toimintaohjetta. Varsinaisen nimittämispäätöksen tekee maakuntajohtaja saatuaan vastaukset ryhmään nimettävistä jäsenistä. Satapeto-ryhmä kokoontuu seuraavan kerran pe ja kokouksessa on tarkoitus keskustella olemassa olevan ryhmän halukkuudesta jatkaa nykyisellä kokoonpanolla vuoden 2019 loppuun saakka ja mahdollisista ryhmän koostumuksen tarkistustarpeista. Asia tuodaan maakuntahallituksen päätettäväksi vuoden 2018 alussa. Valmistelija: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Anne Savola Maakuntahallitus päättää hyväksyä, että nykyinen Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä jatkaa toimintaansa siihen asti, että maakuntahallitus voi asettaa toimintakaudekseen uuden Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän vuoden 2018 alussa olevassa kokouksessaan. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

67 PÖYTÄKIRJA Sivu 65 Maakuntahallitus MH 7/ EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN NEUVOTTELUKUNTAAN SL/44/ /2017 Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista. Reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi. Lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Toimintalainsäädännön uudistamisen yhteydessä otetaan huomioon myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden osaamisen kehittämistarpeet, sillä osa työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen murros sekä ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat niin säästö- kuin laajemmat uudistustavoitteet (ammatillisen koulutuksen reformi) luovat ajankohtaisia haasteita koulutusorganisaatioille. Koulutuksen yleisessä toimintaympäristössä on myös tapahtumassa nopea ja laajamittainen muutos mm. digitalisaation myötä. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinoivan tehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto on vuoden 2016 aikana kutsunut maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Maakunnan koulutuksenjärjestäjät ovat tuoneet esille, että yhteisen neuvottelukunnan perustaminen koulutusasioiden käsittelemiseksi on merkittävää, sillä Satakunnan toinen aste on maakunnalle tärkeä kilpailu- ja vetovoimatekijä. Neuvottelukunnan tulisi myös säilyä uudessa maakuntahallinnossa, jotta osaamisen vahvistaminen osana aluekehitystä olisi ennakoitua. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunnan rakenne ja toimintamalli: Organisaatiot, jotka ovat keväällä 2017 nimenneet edustajansa Satakuntaliiton koordinoimaan neuvottelukuntaan: Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan TE-toimisto, Kankaanpään opisto, Satakuntaliitto Satakuntaliitto, aluekehityksen toimiala, WinNova Sataedu SASKY koulutuskuntayhtymä Ilmailuopisto Satakunnan yrittäjät Satakunnan kauppakamari Rauman kauppakamari Neuvottelukunnalle valitaan puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja kalenterivuosittain. Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan edustaja toimii neuvottelukunnan sihteerinä. Neuvottelukunnan tavoitteena on toisen asteen reformin mukaisen koulutuksenjärjestäjien yhteistyövelvoitteen (106 ) vahvistaminen

68 PÖYTÄKIRJA Sivu 66 Maakuntahallitus MH 7/2017 neuvottelumenettelyn toteuttaminen koulutuksenjärjestäjien kesken esim. koulutusten aloitusajankohdista sekä sisältöjen painotuksista vuoropuhelu työ- ja elinkeinohallinnon ja koulutuksenjärjestäjien välillä erityisesti työvoimakoulutuksen tarjonnan suunnittelussa koulutuksenjärjestäjien jatkuva dialogi alueen elinkeinoelämän kanssa työelämälähtöisyyden lisäämiseksi koulutusprosessin kaikkiin vaiheisiin alueellisten pitkän ja keskipitkän aikavälin osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi osana maakunnan strategista aluekehittämistä. Neuvottelukunnalle on mahdollista nimetä alatyöryhmiä esim. teemoittain. Alatyöryhmät raportoivat toiminnastaan neuvottelukunnalle puolivuosittain. Työryhmä voi kutsua kokouksiinsa myös tarvittavia asiantuntijoita. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Katja Laitinen aluekehityksen toimiala, neuvottelukunnan jäsenet Maakuntahallitus päättää nimetä edustajansa (2) Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan. Lisäksi nimetään työryhmään aluekehityksen toimialan edustajina vs. aluekehitysjohtaja Katja Laitinen sekä Saku Vähäsantanen. Vt. maakuntajohtaja esitti asian käsittelyn aikana valittavaksi kolme edustajaa Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja maakuntahallitus valitsi yksimielisesti edustajikseen Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukuntaan Kari Kähkösen, Harri Kivenmaan ja Irmeli Rosenbergin. Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

69 PÖYTÄKIRJA Sivu 67 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAHALLITUKSEN KEHITTÄMISTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN SL/200/ /2013 Maakuntahallituksessa on toiminut hallitusryhmien puheenjohtajien muodostama kehittämistoimikunta. Toimikunnan tehtävänä oli seurata ja vaikuttaa mm. aluehallinnon uudistamiseen sekä käsitellä muita liiton toimintaan ja johtamiseen liittyviä asioita. Myös tälle hallituskaudelle on perusteltua asettaa em. tehtävien hoitamista varten hallitusryhmien puheenjohtajista koostuva kehittämistoimikunta. Valmistelija: Täytäntöönpano: Asko Aro-Heinilä Tiedoksi valituille Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus päättää asettaa toimikaudekseen hallitusryhmien puheenjohtajista koostuvan kehittämistoimikunnan. Maakuntahallitus valitsi yksimielisesti toimikaudekseen kehittämistoimikuntaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallion ja valtuuston puheenjohtaja Juha Vasaman sekä hallitusryhmien puheenjohtajat Mari Ervelän, Anne Holmlundin, Harri Kivenmaan, Jari Pajukosken ja Simo Riuttamäen.

70 PÖYTÄKIRJA Sivu 68 Maakuntahallitus MH 7/ JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN NIMEÄMINEN VALTION JA LOUNAIS-SUOMEN YHTEISEEN KASVUN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISTÄ VALMISTELEVAAN TYÖRYHMÄÄN SL/184/ /2017 Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää liitteenä olevalla kirjeellä Lounais-Suomen alueelta viittä edustajaa ja heille varahenkilöitä selvitysmies Esko Ahon raportin mukaiseen TEM:n vetovastuulla olevaan valtakunnalliseen Siltasopimus -työryhmään. Lounais-Suomen edustajien valintaa on valmisteltu yhteistyössä Satakunnan osalta pyynnön saaneiden tahojen kanssa ja lisäksi asiasta on keskusteltu Varsinais-Suomen liiton edustajien kanssa. Valmistelija: Täytäntöönpano: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Asko Aro-Heinilä Nimetyt edustajat, Lounais-Suomen kauppakamarit Esitän, että maakuntahallitus päättää esittää valittavaksi kaksi edustajaa valtion ja Lounais-Suomen yhteiseen kasvun mahdollisuuksia (Siltasopimus) valmistelevaan työryhmään. Jäseniksi esitetään Marja Karvosta ja Asko Aro-Heinilää sekä Marjan Karvosen varalle Juhani Sundellia ja Asko Aro-Heinilän varalle Marika Luomaa. Lisäksi maakuntahallitus ehdottaa, että Lounais-Suomen Kauppakamarit nimeävät ryhmään yhden edustajan ja hänelle varahenkilön. Vt. maakuntajohtaja muutti esitystään asian käsittelyn aikana siten, että Lounais-Suomen Kauppakamarin sijasta maakuntahallitus ehdottaa, että Varsinais-Suomen liitto ilmoittaessaan Lounais-Suomen edustajat työ- ja elinkeinoministeriölle huolehtii siitä, että vähintään yksi Lounais-Suomen edustajista on myös elinkeinoelämän edustaja. Päätösehdotus muutoksineen hyväksyttiin yksimielisesti.

71 Sivu 69

72 Sivu 70

73 Sivu 71

74 Sivu 72

75 Sivu 73

76 PÖYTÄKIRJA Sivu 74 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAUUDISTUKSEN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN ASETTAMINEN SL/99/ /2016 MH Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan Uudet maakunnat perustetaan kyseessä olevasta ajankohdasta lukien. Perustamisen jälkeen maakuntiin asetetaan väliaikaiset valmistelutoimielimet, jotka voivat tehdä maakuntien nimiin tiettyjä oikeustoimia ja palkata maakunnille omia määräaikaisia viranhaltijoita. Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittaisivat vaiheittain lukien maakuntavaltuustojen toimikauden alettua. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille kokonaisuudessaan Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa ja käyttää valmistelua koskevaa päätösvaltaa alkaen maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu tammikuussa 2018 ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Lakiluonnoksen mukaan maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava näiden organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja ja asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Jos väliaikaista valmistelutoimielintä ei ole asetettu elokuun 2017 loppuun mennessä, valtioneuvosto asettaa toimielimen Valtionvarainministeriön esityksestä. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Valmistelutoimielimen tehtävänä on: 1. kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. 2. osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. 3. osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. 4. osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. 5. valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. 6. päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. 7. osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. 8. valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. Toimielin muodostuu sisältöosaamista hallitsevista virkamiehistä (varsinainen jäsenet + varajäsenet). Tasa-arvolaki koskee toimielintä. Lähettävä organisaatio vastannee toimielimen jäsenen ja varajäsenen kustannuksista. Toimielimelle palkataan oma valmisteluorganisaatio maakunnan palvelukseen määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan vuoden 2018 loppuun saakka. Valmistelutoimielin voi tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia määräaikaisesti voimassa oleviksi korkeintaan vuoden 2019 loppuun saakka.

77 PÖYTÄKIRJA Sivu 75 Maakuntahallitus MH 7/2017 Valmistelutoimielimen kanssa tekevät yhteistyötä ja antavat tarvittaessa virka-apua ne viranomaiset, joista tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy maakunnalle. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on tiedotettava valmistelun etenemisestä alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. Valtion varoista maksettaisiin kullekin maakunnalle tämän lain voimaan tultua maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi määräraha. Haku määrärahasta järjestetään maakuntien liitoille keväällä Maakuntaliitto on velvollinen tarjoamaan toimielimelle toimitilat ja muun työskentelyvarustuksen. Maakunnan liitto vastaa valmistelutoimielimen toiminnan ja henkilöstön edellyttämistä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutehtävistä. Satakunnan maakuntahallitus sekä Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmät kokoontuivat torstaina yhteisseminaariin suunnittelemaan Satakunnan maakuntauudistuksen etenemistä kohti uutta Satakunnan väliaikaista valmistelutoimielintä. Yhteisseminaarissa linjattiin toimenpiteitä maakuntauudistuksen ja Satasoten valmisteluprosessien yhteensovittamiseksi sekä aloittavan väliaikaisen valmistelutoimielimen perustamiseksi. Kokous teki toimielimen valmisteluun liittyvän esityksen Satakunnan maakuntahallitukselle. Valmistelijat: Maakuntajohtaja: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, Pertti Rajala Aiemman valmistelutyön linjauksiin pohjautuen esitetään, että maakuntahallitus: 1) perustaa muutosjohtajista koostuvan Satakunnan väliaikaista valmistelutoimielintä valmistelevan työryhmän, johon nimetään muutosjohtaja Terttu Nordman, aluekehitysjohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Timo Vesiluoma ja hallintojohtaja, maakuntauudistuksen projektipäällikkö Jukka Mäkilä. 2) toteaa, että muutosjohtajat voivat kutsua työryhmään asiantuntijoita mm. strategisen suunnittelun, henkilöstö- ja taloushallinnon, juridiikan ja muilta tarvittavilta aloilta, 3) määrittelee, että valmistelevan työryhmän tehtävänä on: - laatia tarkempi työsuunnitelma maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistetoimielimen perustamiseksi Satakunnassa, - huolehtia väliaikaisen valmistelutoimielimen perustamisvalmistelujen koordinoinnista esim. perustamiseen liittyvän yhteistyösopimuksen, toimielimen toimintasääntöjen sekä muiden tarvittavien sopimusten laatimiseksi, - valmistella Satasoten ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmien virtaviivaistamista - suorittaa valmistelutyö siten, että Satakunnan maakuntahallitus voi sen pohjalta käsitellä väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämisestä kokouksessaan Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

78 PÖYTÄKIRJA Sivu 76 Maakuntahallitus MH 7/2017 MH : Muutosjohtajatyöryhmä (Mäkilä, Nordman, Vesiluoma) on valmistellut maakuntauudistuksen Satakunnan väliaikaishallinnon perustamista saamansa tehtävän mukaisesti. Työryhmä on käynyt keskusteluja asiasta myös Satasoten ohjaus- ja johtoryhmän sekä maakuntauudistuksen ohjaus- ja johtoryhmän puheenjohtajien sekä maakuntahallituksen puheenjohtajan kanssa. Työryhmä on laatinut väliaikaishallinnon perustamisesta asiakirjan, jossa tuodaan esille seuraavat seikat: - Väliaikaisen valmistelutoimielimen rooli ja muodostaminen voimaanpanolakiluonnoksen mukaan - Väliaikaishallinnon tehtävät - Esitys väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanomalliksi - Esitys väliaikaiseksi uuden maakunnan yhteistoimintaelimeksi - Toimintamalli epävirallisen poliittisen ohjausryhmän perustamiseksi - Malli sote- ja maku-valmisteluryhmien virtaviivaistamiseksi - Esitys uuden maakunnan runkoesikunnan perustamiseksi sekä - Väliaikaishallinnon muodostamisprosessiksi vuonna Työryhmän laatimaa asiakirjaluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksen sekä Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmien ja poliittisten piirijärjestöjen neuvonpidossa Asiakirja lähetetään maakuntahallitukselle neuvonpidon jälkeen erillisellä postituksella Valmistelijat: Vs. maakuntajohtaja: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Maakuntahallitus 1) Hyväksyy muutosjohtajien asiakirjassa esitetyn toimintamallin väliaikaishallinnon perustamiseksi. 2) Päättää mallin mukaisesti käynnistää alustavan kartoituksen väliaikaishallinnon kokoonpanoksi sekä 3) Valtuuttaa muutosjohtajatyöryhmä käymään kartoituksen perusteella tekemään jatkovalmisteluja sekä käymään jatkoneuvotteluja maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon perustamiseksi Satakuntaan. Maakuntahallitus: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MH Maakuntauudistusta koskevan lainsäädännön valmistelu on viivästymässä niin, että eduskunta voi tehdä päätökset laeista vasta syksyllä Väliaikaisen valmistelutoimielimen virallinen toimikausi voi näin ollen alkaa tämän hetkisen arvion mukaan lokakuussa Maakuntauudistuksen kiireellisen aikataulun vuoksi maakuntahallitukselle esitetään väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamista välittömästi ja sen toiminnan aloittamista esivalmistelua johtavana elimenä alkaen. Samalla esitetään satasoten sekä maakuntauudistuksen johtoryhmien lakkauttamista samasta ajankohdasta lukien. Maakuntajohtaja on pyytänyt kaikkia maakuntauudistukseen osallistuvia organisaatioita tekemään ehdotuksensa väliaikaiseen valmistelutoimielimeen (VATE) valittavista viranhaltijoista ottaen huomioon työskentelyssä tarvittava osaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa, taloushallinnossa, henkilöstöhallinnossa ja yleishallinnossa

79 PÖYTÄKIRJA Sivu 77 Maakuntahallitus MH 7/2017 (kattaen myös kiinteistöosaamisen, lomituksen ja maaseutu YTA:n). Lisäksi valinnassa on noudatettava tasa-arvolakia. Vastausten perusteella muutosjohtajat laativat esityksen, joka lähetettiin kommentoitavaksi em. organisaatioille. Yhteenveto kommenteista on esityslistan liitteenä. Alustava luonnos VATEn kokoonpanosta on liitteenä, luonnos täsmentyy maakuntahallituksen kokoukseen mennessä. Valtiovarainministeriö on kirjeellään ilmoittanut valtionavustuksesta maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä. Satakunnalle on osoitettu väliaikaisen valmisteluelinten rahoitukseen tarkoitetusta 9 M määrärahasta ja ICT valmisteluun Lisäksi valtiovarainministeriö on myöntänyt päätöksellään haettavana olleesta ICT valmistelurahasta Satakuntaliitolle Vuoden lisätalousarviossa esitetään 22 M lisäystä maakuntien tietohallinnon perustamiseen sekä maakuntien esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon menoihin. Aiempien päätösten perusteella Satakunnalle osoitettaisiin lisäyksestä n. 1 M. Aiemmista rahoituspäätöksistä poiketen avustusta voi käyttää myös esivalmistelun menoihin. Valmistelijat: Jukka Mäkilä, Timo Vesiluoma Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus 1) Nimeää Satakunnan maakuntavalmistelun väliaikaiseen toimielimeen lukien jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Esityslistan liitteenä on alustava luonnos nimettävistä jäsenistä. Lopullinen ehdotus jäseniksi ja varajäseniksi valittavista tehdään kokouksessa. 2) Toteaa, että Satasoten johtoryhmän sekä maakuntauudistuksen esivalmistelun johtoryhmän tehtävät lakkaavat alkaen, kuten maakuntahallitus sekä Satasoten ja maakuntauudistuksen johtoryhmät sekä poliittisten piirijärjestöjen edustajat ovat neuvonpidoissaan ja sopineet. 3) Päättää, että väliaikaisen valmistelun ja esivalmistelun sekä projektitoimiston kulut kirjataan Satakuntaliiton kuluiksi erilliselle kustannuspaikalle, josta kulut voidaan siirtää perustettavan maakunnan kuluiksi, kun maakunta oikeushenkilönä perustetaan. 4) Toteaa, että väliaikaisen valmisteluelimen jäsenten palkasta, kokouspalkkioista ja muista kuluista vastaa jäsenen lähettävä organisaatio. Maakuntahallitus: Maakuntajohtaja lisäsi ehdotukseensa uuden kohdan (kohdaksi 4) Päättää hakea VM:n kirjeellä haettavaksi julistaman maakuntien valmisteluun liittyvää lisärahoitusta pidentyneeseen esivalmisteluvaiheeseen Avustuksen määrä on korkeintaan 90 % pidennetyn esivalmistelunvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Hakuaika päättyy , ICTkustannusten osalta kuitenkin

80 PÖYTÄKIRJA Sivu 78 Maakuntahallitus MH 7/2017 Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi maakuntahallitus valitsi väliaikaisen valmisteluelimen puheenjohtajaksi maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän. Merkittiin, että Antti Simula poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo MH Satakunnan TE-toimisto esittää palvelujohtaja Päivi Lainetta Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen Satakunnan TE-toimiston varajäseneksi. Esityksen perusteena on se, että Satakunnan TE-toimiston nykyinen varajäsen Elina Peurala on irtisanoutunut tehtävästään eläköitymisen vuoksi. Valmistelijat: Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Jukka Mäkilä, Timo Vesiluoma Maakuntahallitus valitsee palvelujohtaja Päivi Laineen Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen Satakunnan TE-toimiston varajäseneksi. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

81 PÖYTÄKIRJA Sivu 79 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNNAN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN TYÖJÄRJESTYS SL/65/ /2017 Satakunnan maakuntauudistuksen väliaikainen valmistelutoimielin on kokouksessaan päättänyt hyväksyä väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestyksen esityslistan liitteen mukaisesti ja esittää se maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Valmistelija: Täytäntöönpano: Jukka Mäkilä, Timo Vesiluoma VATE Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Maakuntahallitus hyväksyy väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestyksen liitteenä olevan luonnoksen mukaisesti. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti siten, että väliaikaisen valmistelutoimielimen työjärjestystä noudatetaan hallintosääntöä täydentävänä.

82 Sivu 80 MAAKUNNAN ESIVALMISTELUA OHJAAVAN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUELIMEN TYÖJÄRJESTYS Tämä työjärjestys on laadittu maakunnanhallituksen kokouksessaan asettaman väliaikaisen toimielimen (VATE) toimintaa varten tilanteessa, jossa maakuntauudistukseen liittyvää lainsäädäntöä ei ole vahvistettu eduskunnassa. Tätä työjärjestystä noudatetaan toissijaisena maakuntauudistuksen isäntäorganisaation, Satakuntaliiton hallintosääntöön nähden Maakuntauudistuksen toimeenpanolain tullessa voimaan tämä työjärjestys korvataan uudella työjärjestyksellä. Maakuntahallituksella tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä Satakuntaliiton maakuntahallitusta. 1 LUKU SOVELTAMINEN JA TOIMIVALTA 1 Määräysten soveltaminen Työjärjestystä noudatetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelussa sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen ja sen jaoston päätöksenteossa ja kokouksissa. 2 Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä on 15 jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kunnista sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista on 8 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen, Satakunnan työ- ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen. 3 Poliittinen ohjausryhmä Maakunnassa toimii lisäksi Satakunnan maakuntahallituksen asettama maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus väliaikaisen toimielimen kokouksissa. 4 Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät Valmistelutehtävät 1) ohjaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua; 2) vastaa yhdessä maakuntahallituksen kanssa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä; 3) Valmistelee maakuntahallituksen tai toimivaltaisen viranhaltijan päätettäväksi maakuntavalmisteluun palkattavan määräaikaisen henkilöstön ottamisesta

83 Sivu 81 määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen; 4) nimetä väliaikainen yhteistoimintaelin; 5) linjaa valmistelun viestinnän periaatteita; seuraa hyvän tiedonhallintotavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamista Selvitykset 6) osallistua maakunnille siirtyvän henkilöstön selvittämiseen; 7) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; 8) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen; 9) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tietoja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen; 10) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; Talous 11) valmistella maakuntauudistuksen esivalmistelun vuoden 2018 talousarviota; 12) valmistella valtionavustusten hakemista ja niiden käytön selvittämistä 13) valmistella vuoden 2017 tilinpäätöstä; Toiminnan järjestäminen Vaalit 14) nimeää maakunnan käynnistämistä valmistelevat työryhmät, vahvistaa niiden tehtävät ja aikataulun sekä raportointivelvoitteet väliaikaiselle toimielimelle; 15) valmistelee sopimukset maakuntahallituksen tai toimivaltaisen viranhaltijan päätettäväksi 16) valmistelee hankinnat maakuntahallituksen tai toimivaltaisen viranhaltijan päätettäväksi; 17) osallistuu tarvittaessa ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen 5 Toimikunnat Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan toimikuntia hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä, vahvistaa niiden tehtävät ja aikataulun sekä raportointivelvoitteet väliaikaiselle toimielimelle. Toimikuntaan voidaan valita toimielimen jäsen tai varajäsen. Toimielin voi nimetä pysyviä asiantuntijoita. 2 LUKU KOKOUSMENETTELY 6 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat

84 Sivu 82 läsnä kokouspaikalla tai etäyhteyden avulla tai muulla yhteisesti sovitulla tavalla. Varsinaisessa kokouksessa käytetään maakunnan liiton sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. 7 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan, paikan tai järjestämistavan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. 8 Kokouskutsu Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika, paikka tai järjestämistapa sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja tarvittaessa varajäsenille sekä muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus, ensisijaisesti sähköisesti vähintään 5 päivää ennen kokousta elleivät erityiset syyt vaadi lyhyenpää ilmoitusaikaa. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt osallistumaan kokoukseen, hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asiasta varajäsenelle. 9 Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa Esityslistat julkaistaan maakuntavalmistelun verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä sekä salassa pidettävät tiedot. Verkossa julkaistavasta esityslistasta voidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkaiden ja maakunnassa toimivien yhteisöjen tiedonsaanti-intressi. 10 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille

85 Sivu 83 lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta tai järjestämistavasta. 11 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 12 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus: Maakuntavalmistelun: - muutosjohtajilla - viestintäasiantuntijalla - lakimiehellä Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää valmistelutoimielin. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttava kokouksesta ennen päätöksentekoa. 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 14 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 15 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 16 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 17 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely

86 Sivu 84 Toimielin voi puheenjohtajan ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 18 Kokousasioiden valmistelu Kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaavat muutosjohtajat vastuualueidensa mukaisesti. Valmistelijan ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos valmistelija on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos valmistelija ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman valmistelua. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 19 Kokouksen julkisuus Kokous on julkinen vain, jos toimielin niin päättää, eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. 20 Esteellisyys Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 21 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu.

87 Sivu Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 23 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 24 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 25 Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan nimenhuudolla tai toimielimen päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. 26 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.

88 Sivu Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide 3) muut tiedot: salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. 28 Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Väliaikaisen valmistelutoimielimen pöytäkirja pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä maakuntavalmistelun verkkosivuilla siten kuin maakuntalain 136 :ssä tarkemmin määrätään, jollei salassa pitoa koskevista lain säännöksistä muuta johdu tai toimielin toisin päätä. 29 Projektitoimiston tilien hyväksyminen ja yleishallinto Projektitoimiston tilien hyväksyjänä toimii ja toimiston yleishallinnosta vastaa

89 Sivu 87 konsernipalveluista vastaava muutosjohtaja. Varahyväksyjinä toimivat Satakuntaliiton tilien hyväksyjät, hallintojohtaja ja maakuntajohtaja. Konsernipalveluista vastaava muutosjohtaja voi päättää projektitoimiston euron alittavista hankinnoista. Muilta osin hankinnoista päätetään Satakuntaliton hallintosäännön mukaisesti. 30 Projektitoimiston henkilöstöhallinto Projektitoimiston hallinnollisena esimiehenä toimii konsernipalveluista vastaava muutosjohtaja. Sotepalveluista vastaava muutosjohtaja (ml. turvallisuus ja varautuminen, elinvoimapalveluista vastaava muutosjohtaja (ml. maakuntastrategia) ja konsernipalveluista vastaava muutosjohtaja (ml. viestintä) toimivat kukin oman vastuualueensa henkilöstön työnjohdollisena esimiehenä.

90 PÖYTÄKIRJA Sivu 88 Maakuntahallitus MH 7/ MAAKUNTAUUDISTUKSEN SATAKUNNAN ESIVALMISTELUVAIHE 2:N TOIMINTASUUNNITELMA SL/65/ /2017 Suomen hallituksen tekemä päätös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisäajasta luo uudet puitteet myös Satakunnan maakunnalliseen valmisteluun ja sen aikatauluun. Esivalmistelutyö jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana esivalmisteluhankkeena 2 ajalla Uuden maakunnan väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa Maakunta- ja soteuudistukseen liittyviä asioita valmistellaan epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Maakuntahallituksen nimeämä väliaikaisen valmisteluelin toimii paitsi epävirallisena väliaikaisen valmisteluelimenä, myös esivalmisteluvaiheen 2:n johtoryhmänä. Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat Terttu Norman, Jukka Mäkilä ja Timo Vesiluoma sekä Satasoten hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi ovat valmistelleet hankesuunnitelmaluonnoksen esivalmistelun etenemisestä (liite). Satakunnan epävirallinen väliaikainen valmisteluelin (VATE) on hyväksynyt hankesuunnitelmaluonnoksen kokouksessaan Ryhmä on esittänyt maakuntahallitukselle, että se hyväksyisi hankesuunnitelmaluonnoksen ja sen käsittelyjärjestyksen kokouksessaan VATE esittää, että maakuntahallitus pyytää Satakunnan kunnilta ja muilta muutosorganisaatioilta kommentteja toimintasuunnitelmasta sekä sitoutumista suunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin mennessä. Lisäksi hankesuunnitelmasta pyydetään evästyksiä myös maakuntauudistuksen poliittiselta ohjausryhmältä. Tavoitteena on kommenttikierroksen jälkeen käsitellä muokattu hankesuunnitelma uudelleen VATE:n kokouksessa Valmistelijat: Täytäntöönpano: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, Terttu Nordman, Mari Niemi Epävirallinen väliaikainen valmisteluelin VATE, muutosjohtajat Vt. maakuntajohtaja: Maakuntahallitus: Satakunnan maakuntahallitus hyväksyy toimintasuunnitelmaluonnoksen, pyytää Satakunnan kunnilta ja muilta muutosorganisaatioilta siitä kommentteja sekä sitoutumista toimintasuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin mennessä. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

91 Sivu 89 Satakuntaliitto Sote- ja maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluvaihe II Epävirallinen väliaikainen valmisteluelin Luonnos toimintasuunnitelmaksi, versio 0.5: Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut Osa C: Sosiaali- ja terveyspalvelut Osa D: MAKU-elinvoimapalveluiden valmistelu Muutosjohtaja Jukka Mäkilä Muutosjohtaja Terttu Nordman Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

92 Sivu 90 Satakunnan muutosvisio: Satakunta on turvallinen ja elinvoimainen alue ihmisille, palveluille, elinkeinoelämälle, taloudelle ja ympäristölle. Täällä osaaminen korostuu kaikessa ja siitä ollaan ylpeitä maakunnassa, Suomessa ja maailmalla. Satakunta on lähellä ja Satakunnassa kaikki on lähellä. Yhteydet toimivat tänne, täällä ja täältä. Meillä niin ihmisten kuin yritysten on hyvä olla ja elää, kasvaa ja kehittyä. Toimiva ja laadukas elämä on kaikkien ulottuvilla. Satakuntalaiset huolehtivat itse hyvinvoinnistaan ja heistä huolehditaan hyvin. Palvelut järjestetään sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Maakunnan perustamisen tiivistelmä: Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen, (Vate) perustaminen tapahtuu virallisesti Virallinen väliaikaishallinto on uuden maakunnan ensimmäinen toimivaltainen elin. Se on erillinen juridinen toimija, jolla on oma Y-tunnus Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 Uusi maakunta järjestäytyy ja uusi maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa Vastaa maakuntauudistuksen jatkovalmistelusta virallisesti perustamisestaan alkaen Vate täydentää rekrytoinnit valmisteluhenkilökunnasta ajalle kesäkuu Uusi maakunta aloittaa toiminnallisesti työnsä S i v u 2 106

93 Sivu 91 Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluhanke II epävirallinen väliaikainen valmisteluelin VATE Luonnos hankesuunnitelmaksi, versio Kirjoittajat: o Luvut 1,2,3: Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, o Luku 4: Terttu Nordman, Mari Niemi o Luku 5: Timo Vesiluoma, Anne Jortikka Suunnitelman valmistelu- ja käsittelyaikataulu: Pvm Muokattu asia Tekijä(t) Versio no: Hankesuunnitelman 1. versio muokattu Timo Vesiluoma Muokattu hankesuunnitelma Mari Niemi, Timo Vesiluoma Muutosjohtajien sisäinen hankesuun- Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä, Tert- 0.2 nittelupalaveri Version 0.2 pääkohtien 1. esittely epävirallisen VATE:n työkokouksessa tu Nordman Muutosjohtajat, maakuntajohtaja, VATE:n jäsenet Hankesuunnitelman täydentäminen Timo Vesiluoma, Anne Jortikka Hankesuunnitelman täydentäminen Timo Vesiluoma, Jukka Mäkilä Hankesuunnitelman suunniteltu käsittelyaikataulu: tarkennettu toimintasuunnitelma, sekä työryhmien kokoonpanot ja yleisluonteiset aikataulut laaditaan mennessä. Hankesuunnitelman lähettäminen johtoryhmälle Hankesuunnitelma käsittely johtoryhmän kokouksessa Hankesuunnitelman käsittely Satakunnan maakuntahallituksessa Kirje Satakunnan kunnille ja muutosorganisaatiolle Mahdolliset täydennykset ja muutokset mennessä Hankesuunnitelman 2. käsittely johtoryhmässä S i v u 3 106

94 Sivu 92 Sisällys Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti Suomessa Yleistä valmistelutilanteesta Esivalmisteluvaihe 2:n organisoituminen ajalla Väliaikaishallinnolla tulee olemaan virallinen rooli alkaen Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen sekä muiden valmistelutoimielinten kokoonpano ja tehtävät Väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano ja tehtävät Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä ja sen tehtävät Valmisteluryhmät ja niiden tehtävät Työryhmien puheenjohtajien kokoukset (aik. palvelurakennetyöryhmä) Väliaikainen yhteistoimintaelin (yt-elin) Muut toimielimet osallisuusfoorumit ja sidosryhmäraadit Epävirallisen väliaikaishallinnon, esivalmisteluhanke 2:n valmistelutyön tavoitteet Valmisteluntyön tehtävät Valmistelutyön tulokset Väliaikaisen valmistelun työjärjestys Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja rahoitus OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut Konsernipalvelujen valmistelu Talouden simulointi Henkilöstöasiat ICT ja viestintäasiat ICT-asiat (erillisprojekti) Esivalmisteluhankkeen viestintä Omaisuuden ja sopimusten siirrot ja niistä annettavat selvitykset Maakunnan kiinteistöt Maakunnalle siirtyvien sopimusten läpikäynti Maakuntakonsernin rakenne Maakuntastrategian laatiminen ja valmistelun koordinointi Muu hallinto Talousarvion valmistelu vuodelle Maakuntavaalien valmistelu Muu hallinnon valmistelu OSA C: Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu Taustalla Satasoten valmistelu Tarkennetun toimintasuunnitelman valmistelu Työryhmien kokoonpano ja alatyöryhmät Valmistelu ja päätöksenteko Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelulinjan tarkempi toimintasuunnitelma, työryhmien kokoonpanot ja aikataulut Lasten ja perheiden muutosohjelma (LAPE) Vammaispalvelut Aikuispalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikääntyneiden palvelut S i v u 4 106

95 Sivu Päivystys 24 h Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Muut tukipalvelut Tuotteistus Sote-alan sidosryhmäyhteistyö Palveluverkon kehittäminen Turvallisuus ja varautuminen Hankkeet työryhmien tukena ja rinnalla Osa D: Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Aluekehityspalvelut Kasvupalvelut Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne Maaseutupalvelut Aikataulu Raportointi, seuranta ja arviointi Riskiarviot S i v u 5 106

96 Sivu 94 Osa A: Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutilanne yleisesti Suomessa 1 Yleistä valmistelutilanteesta Hallitus päätti neuvottelussaan jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta Eduskunnan jo käsittelyssä oleviin sote-järjestämis- ja maakuntalakeihin tehdään Perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset eduskunnan valiokunnissa ministeriöiden vastinemenettelyllä. Muilta osin sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset eivät ole auki. Perustusvaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä Hallituksen päättämät maakuntauudistuksen aikataulua koskevat aikataulumuutokset näkyvät kuvissa 1 ja 2. Uusien maakuntien maakuntavaltuustot järjestäytyvät Kuva 1. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus hallituksen lisäaikapäätöksen jälkeen (1/2) S i v u 6 106

97 Sivu 95 Kuva 2. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutus hallituksen lisäaikapäätöksen jälkeen (2/2) 1.1 Esivalmisteluvaihe 2:n organisoituminen ajalla Satakuntaliitto johti sopimusneuvotteluja väliaikaishallinnon muodostamiseksi Satakunnassa keväällä Valmistelutyön tuloksena Satakunnan maakuntahallitus asetti väliaikaisen valmistelutoimielimen Suomen hallituksen tekemä päätös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisäajasta luo viitekehyksen myös Satakunnan maakunnalliseen valmisteluun ja sen aikatauluun. Esivalmistelu jatkuu Satakuntaliiton hallinnoimana Esivalmisteluvaihe 2-projektina ajalla Väliaikaishallinnon toiminta on tänä aikana luonteeltaan epävirallista ja valmistelevaa siihen saakka, kunnes Eduskunta on vahvistanut maakuntauudistusta koskevat lait todennäköisesti toukokuussa Projektimaisella menettelyllä turvataan esivalmistelun jatkuvuus Satakunnassa. Epävirallinen väliaikaishallinto valmistelee asioita epävirallisesti väliaikaishallinnon työlistan mukaisesti. Muodostetun epävirallisen valmistelutoimielimen tulee tehdä tiivistä yhteistyötä maakuntiin muodostettujen uudistuksen täytäntöönpanoa valmistelevien vapaaehtoisten valmisteluryhmien kanssa ja pyrkiä sovittamaan yhteen laissa säädetty ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön pohjautuva valmistelutyö. Valmistelutoimielimen apuna on uuden maakunnan projektitoimisto, joka valmistelee muutosta valtion rahoittamana. Epävirallinen väliaikaishallinto tulee myös täydentämään rekrytoinnit valmisteluhenkilökunnasta syksyn 2017 ja kevään 2018 kuluessa. S i v u 7 106

98 Sivu 96 Maakuntahallituksen nimeämä epävirallinen väliaikainen valmisteluelin toimii samalla Esivalmisteluhanke 2:n johtoryhmänä. Ryhmän kokoonpano on esitetty kuvassa 5. Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen valmistelemien asioiden juridiset päätökset tehdään Satakunnan maakuntahallituksessa Satakuntaliiton hallintosäännön mukaisesti. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluhanke 2 organisoidaan kolmeen valmistelulinjaan, joissa operatiivisesta toimintaa johtaa kunkin linjan muutosjohtaja. Kukin valmistelulinja on valmistellut tähän hankesuunnitelmaan oman työsuunnitelmansa. Valmistelulinjat ovat: 1. Sote- ja pelastuspalvelut. Linjassa valmistellaan Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista uudessa maakunnassa. Linjaa valmistelee myös pelastusalan organisoitumista sekä uuden maakunnan läpäiseviä turvallisuus- ja varautumisasioita. Linjan muutosjohtajana toimii Terttu Nordman. 2. Konsernipalvelut. Linja luo perustan uuden Satakunnan maakunnan syntymiselle mm. konsernirakenteen, talouden simuloinnin sekä maakuntavaalien järjestämisen osalta. Linjan muutosjohtajana toimii Jukka Mäkilä. 3. Maakunnan elinvoimapalvelut. Linja valmistelee uuden maakunnan nk. non sote-palveluja, joita ovat aluekehitys, kasvupalvelut, maaseutupalvelut, alueiden käyttö, ympäristöasiat ja liikennesuunnittelu. Linja koordinoi myös uuden maakuntastrategian valmistelua. Linjan muutosjohtajana toimii Timo Vesiluoma. Satakunnan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n organisointikaavio on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kuva 3: Satakunnan sote- ja maakuntauudistuksen organisointi esivalmisteluvaihe 2:n aikana. S i v u 8 106

99 Sivu 97 Kuva 4. Esivalmisteluvaihe 2:n / epävirallisen väliaikaishallinnon valmistelulinjat Myöhemmin esivalmistelun aikana on tarkoitus käynnistää myös asukasdemokratiaa ja osallisuutta painottava valmistelulinja. Käytännön valmistelutyötä tehdään hankkeessa useiden eri valmisteluryhmien ja vastuuvalmistelijoiden kautta. Ryhmien tehtävät ja kokoonpanot on esitetty tarkemmin kohdassa 3.4. Valmistelussa on lisäksi kolme kaikki linjat läpäisevää toimenpidettä: maakuntastrategia, turvallisuus ja varautuminen sekä viestintä. Palvelurakennetyöryhmä/puheenjohtajaryhmä kokoaa yhteen valmisteluryhmien puheenjohtajat tiedon mm. vaihtamiseksi eri valmisteluryhmien kesken. 1.2 Väliaikaishallinnolla tulee olemaan virallinen rooli alkaen Esivalmisteluhanke2 Satakunnassa tähtää siihen, että alkaen virallinen väliaikainen valmistelutoimielin voi joustavasti aloittaa toimintana. Valmistelutoimielin vastaa voimaapanolain mukaisesti maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmisteluelin tulee olemaan nk. monijäseninen toimielin, joka muodostuu maakuntaa henkilökuntaa luovuttavien tahojen talous ja toimiala asiantuntemusta omaavista virkamiehistä. He toimivat tehtävässään jälkeen virkavastuulla. Jäsenet jäävät lähettävän organisaation palvelukseen, joka vastaa heidän kuluistaan. S i v u 9 106

100 Sivu 98 2 Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen sekä muiden valmistelutoimielinten kokoonpano ja tehtävät 2.1 Väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano ja tehtävät Satakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen muodostavat alkaen seuraavat tahot Satakunnan maakuntahallituksen vahvistamat tahot: Kuva 5: Epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpano. Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät (voimaanpanolakiluonnos 7 ): Esivalmisteluvaihe 2:n aikana epävirallinen väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee epävirallisesti seuraavia asioita: Momentin 1 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja sopimuksiksi. Momentin 2 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. Momentin 3 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. S i v u

101 Sivu 99 Momentin 4 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua maakunnille siirtyvien hallinto ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. Momentin 5 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. Tässä yhteydessä tulisivat valmisteltaviksi esimerkiksi ehdotus maakunnan hallintosäännöksi, johtamisjärjestelmäksi sekä tuotanto ja yhteistyörakenteiksi. Momentin 6 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. Momentin 7 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. Tässä yhteydessä tulisi kysymykseen esimerkiksi maakuntavaalilautakunnan asettamisen valmistelu. Momentin 8 kohdan mukaan valmistelutoimielimen tehtävänä olisi yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joista tehtäviä ja niitä hoitavaa henkilöstöä siirtyy maakunnalle valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. 2.2 Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä ja sen tehtävät Väliaikaiselle valmistelutoimielimelle on Satakunnassa valittu 15 hengen vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä, jonka valinnasta huolehtivat keväällä 2017 maakunnan poliittisten piirijärjestöjen edustajat. Valinnassa huomiotiin tasa arvolaki sekä huhtikuun 2017 kuntavaalien maakunnallinen tulos d Hondtin vaalimenetelmän mukaisesti. Maakuntahallituksen kesäkuussa 2017 asettama poliittinen ohjausryhmä toimii myös esivalmisteluvaihe 2:n ohjausryhmänä. Poliittinen ohjausryhmä varmistaa myös liittymäpinnan maakunnan poliittiseen päätöksentekoon. Ohjausryhmä toimii yhteistyössä viranhaltijoista muodostettavan väliaikaisen toimielimen kanssa ja antaa näkemyksiä ja ehdotuksia valmistelutoimielimelle. Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Taho Edustaja Varajäsen SDP Reijo Kallio, Rauma, pj. Erkki Raittila, Rauma Harri Kivenmaa, Kokemäki Markku Rauta, Harjavalta Harri Lehtonen, Eura Voitto Raita-aho, Karvia Leena Jokinen-Anttila, Ulvila Marika Uimaluoto, Merikarvia Diana Bergroth-Lampinen, Pori Mirva Heino, Pori Kokoomus Emilia Syväsalmi Jukka Tuori Juha Rantasaari Samu Vahteristo Kari Hannus Jaana Laitinen-Pesola Keskusta Tapio Huhtanen Riikka Huhtanen Satu Pietilä Marko Pelttari S i v u

102 Sivu 100 Keijo Kerola Satu Jokela Vasemmistoliitto Oili Heino, Pori Raisa Ranta, Pori Petri Salminen, Eura Juhani Oksanen, Kokemäki Perussuomalaiset Marianne Ostamo, Pori Seppo Toriseva, Rauma Markku Palomäki, Pori Riina Lehmussalmi, Jämijärvi Vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä seuraa maakuntauudistuksen valmistelua ja asettaa uudistukselle poliittisia tavoitteita. Poliittinen ohjausryhmä käsittelee asioita esivalmisteluhankkeen johtoryhmän (epävirallinen Vate) valmistelun jälkeen. Poliittisen ohjausryhmän kokouksen järjestetään synkronisoidusti johtoryhmän kokousten jälkeen. 2.3 Valmisteluryhmät ja niiden tehtävät Esivalmisteluhanke 2:n/epävirallisen väliaikaisen valmisteluelimen, VATE:n valmistelutyötä syvennetään valmisteluryhmien avulla. Ryhmät toimivat sen alaisuudessa ja ohjauksessa. Osa aiemman esivalmisteluvaiheen aikana toimineista sote- ja maku-valmisteluryhmistä (sote 12+maku 4 kpl) jatkaa uudistettuna myös esivalmisteluvaihe 2:n aikana. Tällä ylläpidetään aiemassa esivalmistelussa luotuja verkostoja, kehittämisen liikettä ja eri tahojen sitoutumista maakuntauudistukseen. Valmisteluryhmät jatkavat esivalmistelua huomioiden maakunnan palvelualueet. Valmisteluryhmät tekevät yhteistyötä väliaikaishallinnon muutosjohtajien, eri alojen vastuuvalmistelijoiden kanssa sekä Soteprojektien ja muutosagenttien kanssa. Valmisteluryhmien kokoonpanot on esitetty hankesuunnitelman osissa B, C ja D kunkin teeman yhteydessä. Osa valmisteluryhmistä muuttuu uuden maakunnan konsernipalvelua valmisteleviksi ryhmiksi. Näissä ryhmissä valmistelua tiivistetään muodostamalla kutsumenettelyllä kokoonpanoltaan pääosin noin 5 10 hengen asiantuntijaryhmiä (task forces). Ryhmät toimivat myös kansallisen valmistelun työpareina sekä vastuuvalmistelijoiden työkumppaneina. Työryhmien kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteluryhmien osalta jatketaan valmisteluryhmien työtä pääsääntöisesti laajemmilla kokoonpanoilla huomioiden Satasote-valmistelun osallisuus ja tulokset. Maku-elinvoimapalveluissa valmisteluryhmien kokoonpanoa pienennetään aiempaan esivalmisteluun nähden pääosin task force-tyyppisiksi ryhmiksi. Valmisteluryhmien tehtävät: Ryhmien tehtävät ja aikataulutus tarkennetaan niiden puheenjohtajien tai vastuuvalmistelijoiden kanssa alkusyksyn 2017 aikana. Valmisteluryhmien tavoitteissa nimetään ne asiat, joiden täytyy olla hoidettu kesään 2018 mennessä, mm. uuden maakunnan palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Ryhmien tehtävänä on myös syventää ja yhdenmukaistaa toimialaosaamista palvelutuotannon kehittämisessä Tukea väliaikaisen valmistelutoimielimen työtä kunkin toimialan sisältöasioissa, mm: Antaa tarvittaessa lausuntoja toimialan tilanteesta epäviralliselle väliaikaishallinnolle. Suorittaa syventäviä erityistoimeksiantoja sekä jatkovalmistelua Osallistua ja tuottaa tietoa horisontaaliseen maakuntastrategian valmisteluun Pohtia tietotarpeita ja mittareita kunkin toimialan osalta S i v u

103 Sivu 101 Miettiä integraatioasioita: pohtia toiminnallisia yhteyspintoja muiden valmisteluryhmän kanssa Tehdä toimialakohtaista vaikutusten arviointia Valmisteluryhmien raportointi: Valmisteluryhmät raportoivat toiminnastaan valmistelulinjoittain muutosjohtajille, joiden kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan esivalmistelun johtoryhmän (epävirallinen vate) ja ohjausryhmän sekä maakuntahallituksen käsittelyyn. 2.4 Työryhmien puheenjohtajien kokoukset (aik. palvelurakennetyöryhmä) Kaikkien työryhmien (sote, maku ja konserni) puheenjohtajat kokoontuvat yhteisesti kerran kuukaudessa. Varapuheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus puheenjohtajien kokouksissa. Muutosjohtajat kutsuvat puheenjohtajien kokouksen koolle, sekä toimivat kokouksen puheenjohtajina ja esittelijöinä. Työryhmien puheenjohtajat voivat esittää asioita puheenjohtajakokousten asialistalle. Puheenjohtajien kokousten tarkoituksena on: välittää puheenjohtajille tietoa muiden uudistusta toteuttavien työryhmien työstä koordinoida työryhmien työtä, ja edistää yhteisen kokonaiskuvan syntymistä. Puheenjohtajien kokousten lisäksi edellytetään, että työryhmät tekevät itsenäisesti yhteistyötä muiden työryhmien, muutosesikunnan (projektitoimisto) ja hankkeiden kanssa. Työryhmillä on lukuisia yhdyspintoja muiden ryhmien kanssa, jotka on valmistelussa aktiivisesti huomioitava. Päällekkäistä suunnittelua ja työtä ei pidä tehdä. 2.5 Väliaikainen yhteistoimintaelin (yt-elin) Katso hankesuunnitelman kohta Muut toimielimet osallisuusfoorumit ja sidosryhmäraadit Esivalmisteluhanke 2 toiminnan yhteydessä huomioidaan uuden maakuntalain mukaiset osallisuusfoorumit nuorisovaltuustot sekä vanhus ja vammaisneuvostot. Lisäksi eri valmisteluryhmät hyödyntävät mm. sidosryhmäraateja sekä mm. asiakasryhmien yhteistyötapaamisia. 2.7 Epävirallisen väliaikaishallinnon, esivalmisteluhanke 2:n valmistelutyön tavoitteet Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmisteluvaihe 2:n tavoitteina on: 1. Huolehtia sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tuloksellisesta jatkumisesta Satakunnassa sekä koordinoida ja johtaa sote- ja maakuntauudistuksen ko. prosessia. 2. Varmistaa, että aloittavalla väliaikaisella valmistelutoimielimellä on riittävät edellytykset aloittaa voimaanpanolakiluonnoksen mukainen työnsä. S i v u

104 Sivu Varmistaa Satakunnan maakuntauudistuksen osallistava suunnittelu, mukana olevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välinen riittävä vuorovaikutus sekä kattava muutosviestintä. 2.8 Valmisteluntyön tehtävät Esivalmisteluhanke 2:n yksityiskohtaiset tavoitteet ja tehtävät on kuvattu tässä hankesuunnitelmassa eri valmistelulinjoissa: OSA B) Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut OSA C) Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu sekä pelastusala, turvallisuus ja varautuminen OSA D) Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Esivalmisteluhanke 2:n valmistelulinjat ovat tehtäviltään, toimintatavoiltaan ja aikatauluiltaan erilaisia. Tämän vuoksi hankesuunnitelman laatimisessa on päädytty niiden kuvaamiseen omina kokonaisuuksinaan, joiden esitystapa poikkeaa hieman toisistaan. 2.9 Valmistelutyön tulokset Esivalmisteluhanke 2:n tuloksena Satakunnan virallinen väliaikainen valmisteluelin voi aloittaa riittävällä valmistasolla työnsä keväällä 2017 hyväksytyn maakuntauudistuksen voimaanpanolain mukaisesti Väliaikaisen valmistelun työjärjestys Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe 2:n johtoryhmälle eli epäviralliselle väliaikaiselle valmisteluelimelle on laadittu erillinen työjärjestys Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja rahoitus Valtionvarainministeriö on tehnyt rahoituspäätökset esivalmisteluvaihe 2:een Satakuntaliitolle. Valtio rahoittaa valmistelusta 90 %, Satakuntaliitto valtionavustuslain mukaisena omarahoitusosuutena 10 %. Valtiovarainministeriö on valmistelemassa keväällä 2017 maakunnalle myönnettyjen avustusten siirtämistä maakunnan liitolle käytettäväksi esivalmistelun kustannuksiin. Esivalmisteluhanke 2:n budjetti ja Satakuntaliiton saamat muut VM:n rahoituspäätökset maakuntavalmisteluun on esitetty tämän hankesuunnitelman liiteosassa. Valtion 2018 budjettiesitykseen sisältyy maakuntavalmistelun kuluihin 40 M määräraha, josta Satakunnan osuus on 1,6 2,1 M. Avustuksen myöntämisperusteita ei ole vielä täsmennetty VM:n toimesta. Maakuntavaalien järjestämiseen on lisäksi varattu 15,8 M, josta Satakunnan osuus on arviolta 0,7 M. Nämä varaukset käytettäneen jälkeen uuden maakunnan valmistelussa. S i v u

105 Sivu 103 OSA B: Maakunnan synnyttämisen toimenpiteet/konsernipalvelut 3 Konsernipalvelujen valmistelu 3.1 Talouden simulointi Valtiovarainministeriö on käynnistänyt maakuntatalouden simuloinnin. Tarkoituksena on simuloida maakunnan talousarvioprosessia yhdessä valtiovarainministeriön ja muiden ohjaavien ministeriöiden kanssa. Samalla arvioidaan mahdollisimman luotettavasti maakunnan talouden kehys. Tulevan maakunnan talousarvioprosessi on osa julkisen talouden suunnitelman (JTS) laadintaprosessia ja noudattaa valtion budjetin aikataulutusta. Alla olevassa kaaviossa on esitetty maakunnan talousarvioprosessin vuosikello ja sen yhteydet valtion talousarvioprosessiin vuosikelloon. Kuva 6. Maakuntien talouden simulointiprosessin vuosikello. Talouden simulointia ja konsernirakenteen suunnittelua varten hankitaan henkilöresurssia Porin kaupungilta 0,5 1 htv. Simulointi tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstö-, sopimus- ja kiinteistöselvitysten kanssa. Konsernirakenteen suunnittelu käynnistetään vuoden 2018 alussa, kun valmistelussa olevan lainsäädännön määrittelyt mm. asiakkaan valinnanvapauden suhteen ovat selkiytyneet. S i v u

106 Sivu Henkilöstöasiat VATE:n henkilökunnan rekrytoinnin käynnistäminen VATE on päätöksentekoelin, joka tarvitsee riittävän valmisteluhenkilöstön. VATE voi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31. päivänä joulukuuta Maakuntavalmistelulle on perustettu projektitoimisto , jossa työskentelee kolmen muutosjohtajan lisäksi ICT-valmistelija, lakimies ja viestintäasiantuntija, toimistosihteeri sekä sote-hankevalmistelija. Satakuntaliitto toimii työnantajana tai toimeksiantajana VATEn aloittamiseen saakka. Lisäksi on käynnistetty henkilöstövastuuvalmistelijan, talousvastuuvalmistelijan ja kiinteistövastuuvalmistelijan rekrytoinnit. Muita lyhytaikaisia toimeksiantoja käynnistetään tarpeen mukaan. Tällainen on esimerkiksi työterveyshuollon selvityksen tekeminen 2017 syksyllä. Projektitoimisto: VATE:n ja epävirallisen Vaten palvelukseen rekrytoitavat työntekijät sijoittuvat maakuntauudistuksen yhteiseen projektitoimistoon, joka valmistelee käsiteltäviä asioita väliaikaiselle valmistelutoimielimelle. Toimisto sijaitsee Porin Puuvillassa. Valtio tulee vastaamaan muodostettavan projektitoimiston kuluista valtionavustusten kautta. Projektitoimiston arvioitu alustava henkilötarve on noin 10 henkilötyövuotta ja loppuvuodesta 2017 noin henkilötyövuotta. Vuonna 2018 tarve on tätä suurempi ja ratkeaa lainvalmistelun edetessä riippuen mm. siitä, onko Satakunta niiden maakuntien joukossa, jotka aloittavat sote-valinnanvapauden kokeilun jo vuonna Satakunta on jättänyt hakemuksen valinnanvapauspilotiksi Aluksi esikunnassa työskentelevät konserniteemoihin liittyviä asiantuntijoita sekä maakuntauudistuksen Satakunnan muutosjohtajat. Projektitoimisto nojaa asioidensa valmistelussa osittain myös valmisteluryhmien asiantuntemukseen ja ryhmistä tarvittaessa saatavaan työpanokseen. Projektitoimistoon tultaneen rekrytoimaan henkilöitä alla olevan kuvan mukaisesti: S i v u

107 Sivu 105 Kuva 7. Projektitoimiston alustavat rekrytointitarpeet valmistelulinjoittain. Listaus täydentyy Muut rekrytoinnit ja niiden aikataulu Tehtäviin valittavat henkilöt tulevat palvelussuhteeseen maakuntaan/satakuntaliittoon ja heille myönnetään lähtöorganisaatioistaan palkatonta virkavapaata/työlomaa (50 % -100 %). Palkasta, työterveyshuollosta ja palvelussuhteen kestoon liittyvistä vuosilomaetuuksista sovitaan työsopimuksessa. Lähtökohtana on, että valittavat henkilöt siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä säilyttäen nykyiset palvelussuhteen kestoon liittyvät etuisuutensa (vuosilomat, lomarahat). Muut mahdolliset henkilöstöetuudet määräytyvät maakunnan/satakuntaliiton käytäntöjen mukaisesti. Mikäli henkilö siirtyy väliaikaishallinnon tehtäviin alle 50 % työpanoksella, pääasiallisena työnantajana on tällöin henkilön nykyinen työnantaja, jonka etuuksia ja käytäntöjä sovelletaan. Alle 50 % työpanoksen osalta kustannuksien jakamisesta sovitaan maakunnan/satakuntaliiton ja nykyisen työnantajan kanssa. Tapauskohtaisesti voidaan harkita myös työpanoksen ostamista lähtöorganisaatiolta, tehtävään valittu henkilö on tällöin palvelussuhteessa omaan organisaatioonsa ja työnantajavelvoitteista vastaa tällöin oma nykyinen työnantaja. Kustannuksien jaosta sovitaan nykyisen työnantajan ja maakunnan/satakuntaliiton kanssa. Henkilölle maksettavasta palkasta tulee sopia maakunnan/satakuntaliiton kanssa. Näitä linjauksia noudatetaan myös väliaikaishallinnon tulevissa rekrytoinneissa. Haut tehdään kutsumenettelyllä tai KT-rekrytoinnin kautta ilmoittautumismenettelyllä. Haut kohdennetaan pääsääntöisesti niihin organisaatioihin, joista siirtyy tehtäviä maakuntaan. VATE suosittelee lähtöorganisaatioita myöntämään väliaikaishallinnon henkilöstöjärjestelyjen edellyttämät virkavapaat/työlomat. S i v u

108 Sivu Henkilöstön siirron valmistelu Valtiovarainministeriön antaman suunnitellun aikataulun mukaan maakuntien esivalmisteluvaihe jatkuu saakka. Esivalmisteluvaiheessa kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla tehdään esiselvitystä liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvasta henkilöstöstä. Osana esivalmistelua käynnistetään talousarviovalmistelu ja toteutetaan talousarvion simulaatio valtionvarainministeriön ohjauksessa. Tietojen kerääminen henkilöstön siirtämistä varten. Liikkeen luovutuksen piiriin kuuluvan henkilöstön määrittelemistä varten väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävänä on kartoittaa kuuluva henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja -asiakirjoiksi. Henkilöstötiedot kerää luovuttava työnantaja. Koska uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo on viivästynyt, myös henkilöstötietojen kerääminen siirtyy, kunnes lait ovat voimassa ja väliaikaishallinto aloittaa lakiin perustuvan toimintansa. Ennen lakien voimaantuloa ei ole työnantajaa, jolla olisi oikeus tietoja kerätä, eikä luovuttavilla työnantajilla ole velvollisuutta tietoja luovuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietojen kerääminen henkilötasolla voi alkaa loppukeväästä 2018 kun lait ovat tulleet voimaan. Kun väliaikaishallinnolla on lakiin perustuva asema, se saa tiedot käyttöönsä. Tavoitteena on, että kaikki tiedot on kerätty henkilötasolla viimeistään joulukuussa Tietojen kerääminen talousarviovalmistelua varten Talousarviovalmistelua varten tarvitaan tietoja henkilöstökustannuksista jo ennen kuin henkilötason tietojen luovuttaminen on sallittua. Talousarviosimulaation toteuttamistapa täsmentyy syyskuun aikana kun valtakunnalliset ohjeet ilmoitetaan. Tietoja tullaan tarvitsemaan ainakin maksetuista palkoista ja niiden sivukuluista sekä lomapalkkavelasta vuosilta 2017 ja Todennäköisesti tieto kerätään toimipaikkaja ammattiryhmäkohtaisesti sekä kuukausitasolla. Tiedon keräämiseen on alettava valmistautua mahdollisimman pian. Tieto pitää pystyä keräämään tavalla, joka ei vaadi suurta resursointia luovuttavilta työnantajilta. Maakuntavalmistelun käytössä on oltava ajantasaista tietoa helposti käsiteltävässä ja raportoitavassa muodossa. Valtakunnallisesti valmistellaan tietojärjestelmäratkaisuja tiedon siirtoa varten. Näillä ratkaisuilla kerätään siirtyvän henkilöstön tiedot 2 kertaa esivalmistelun aikana. Luovuttava työnantaja kerää tiedot määrämuodossa Excel-tiedostopohjaan ja tallentaa ne s keskitettyyn järjestelmään. Maakuntaorganisaation väliaikaishallinnon asiantuntijat hakevat ns. palvelukanavan kautta järjestelmään siirretyn tiedon käyttöönsä. Tämä järjestely on käytössä määräajan myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan saakka, jonka jälkeen kerätyt tiedot tuhotaan ja palvelu suljetaan. Valtakunnallisesti valmisteltu Excel-tietopohjainen järjestely tuottaa tiedon vain siitä hetkestä, josta tieto on kerätty. Tietoa ei päivitetä, kun yhden kerran. Kerättävä tieto ei ole siirrettävissä suoraan henkilöstöja palkkahallinnon tietovarannoksi maakunnan toiminnan käynnistyessä, vaan tämän lisäksi tarvitaan palkkajärjestelmissä olevien tietojen konversio maakunnan käyttöön tuleviin järjestelmiin. Luovuttaville työnantajille tiedon kerääminen Excel-tietopohjaan yhteismitalliseen muotoon voi muodostua työlääksi. Maakunnan talous- ja henkilöstövalmistelun näkökulmasta valtakunnallisella järjestelyllä kerättävä tieto on nopeasti vanhentunutta. Tämän vuoksi Satakunnassa on alettu kartoittaa mahdollisuuksia toteuttaa tiedonkeruu luovuttavien työnantajien näkökulmasta mahdollisimman vaivattomasti mutta siten, että maakuntavalmistelun käytössä olisi ajantasaista tietoa helposti käsiteltävässä muodossa. S i v u

109 Sivu Yhteistyö maakunnan toimijoiden kanssa Satakuntaliitto on käynnistänyt Satakunnan alueen suurimman henkilöstöhallinnon palvelutuottajan KuntaPro Oy:n kanssa neuvottelut palveluista, joilla KuntaPro Oy voisi tukea henkilöstötiedon keräämistä. Tavoitteena on tehdä tiedon kerääminen ja siirtäminen henkilöstöä luovuttaville työnantajille mahdollisimman vaivattomaksi vaarantamatta siirtyvän tiedon täsmällisyyttä. Pyrkimyksenä on luoda järjestely, jolla siirrettävä henkilöstötieto on myös ylläpidettävissä ajantasaisena Vapaaehtoiseen maakuntavalmisteluun osallistuvien työnantajien osallistuminen henkilöstöselvitykseen syksyllä 2017 Talousarviovalmistelua varten tarvittavaa tietoa henkilöstökustannuksista tarvitaan maakuntavalmisteluun osallistuvilta työnantajilta syksyn 2017 aikana. Maakunnan valmisteluorganisaatio kerää tiedon ryhmätasolla siten, että tietoa ei voida yhdistää yksittäisiin henkilöihin. Henkilöstön siirtämistä varten tarvittavan tiedon keräämisen valmistelu alkaa yhteistyössä henkilöstöä luovuttavien työnantajien kanssa keväällä Varsinaisesti henkilöön yhdistettävissä olevan tiedon kerääminen aloitetaan vasta kun siihen on lainsäädäntöperusta Yhteistyö henkilökunnan kanssa ja väliaikainen YT-elin Maakuntien väliaikaishallinto tulee alkaen tekemään maakuntia sitovia, henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia. Tästä syystä väliaikaishallinnolla on tuolloin velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain periaatteita (Lähde: KT Työnantajat). Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi, joka on Väliaikaishallinnon ajan henkilöstön edustajat valitaan maakunnalliseen yhteistoimintaelimeen niin, että yhteistoimintalain 14 mukainen yhteistoimintaelin kootaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Henkilöstöä edustavat, 19 :ssä tarkoitettujen yhdistysten tai niiden rekisteröityjen paikallisten alayhdistysten maakunnalliset edustajat, kunnallisten ja valtion pääsopijajärjestöjen tarkemmin ohjeistamalla tavalla. Esivalmisteluvaihe 2:n aikana väliaikainen ytelin toimii epävirallisesti saakka. Väliaikaishallinnon virallistuttua myös yt-elin saa ytlain mukaisen virallisen aseman. Esivalmistelun johtoryhmä valitsee YT-elimeen myös kuusi varsinaista ja heille kuusi varajäsentä työnantajan edustajiksi. Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Toiminnassa noudatetaan hyvän yhteistoiminnan periaatteita, vaikka maakuntavalmistelun varsinaiset päätökset / sopimukset tehdään vasta maakunnan perustamisen jälkeen. Satakunnassa YT-elimen asettaa maakuntahallitus kokouksessaan YT-elimen kokoonpano noudattaa valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten sopimaa kokoonpanoa, jossa henkilöstöä edustavat kunta-alan pääsopijajärjestöjen (KoHo, JUKO, Kunta-alan Unioni) maakunnalliset edustajat. Kustakin pääsopijajärjestöstä valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Väliaikainen valmistelutoimielin esittää kuitenkin maakuntahallitukselle, että se mahdollistaisi päätöksessään myös valtion työntekijöiden edustajien (Pardia) osallistumisen YT-elimen työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella. S i v u

110 Sivu 108 Epävirallinen väliaikainen valmisteluelin on ehdottanut maakuntahallitukselle, että seuraavat pääsopijajärjestöjen esittämät tahot nimetään epäviralliseen yt-elimeen: Taho Edustaja Varahenkilö KOHO Virpi Nieminen Satakunnan sairaanhoitopiiri Johanna Rantanen Porin perusturva Marie-Anne Saari Porin kaupunki Asko Mansikkamäki Satakunnan pelastuslaitos JUKO Katriina Lähteenmäki Porin kaupunki Heli Salokangas Porin kaupunki Päivi Nurmi Rauman kaupunki Jaana Heino- Mattila Satakunnan TE-toimisto Kuntaalan unioni/jhl Erja Starck koordinoiva pääluottamusmies, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marjo Justen pääluottamusmies, Rauman kaupunki Kuntaalan unioni/jyty Päivi Alho pääluottamusmies, Jyty, Porin kaupunki Satu Lankinen pääluottamusmies, Jyty, Kokemäen kaupunki 4 ICT ja viestintäasiat 4.1 ICT-asiat (erillisprojekti) Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen maakuntien tietojärjestelmien ohjaamisesta, hallinnoinnista ja kehittämisestä. Maakunnan ICT-valmistelu toteutetaan erillishankkeina erillisinä hankkeina Valtiovarainministeriön erillisohjeiden mukaisesti. Maakunnan on järjestettävä tietohallintonsa siten, että tietohallinto voi ottaa vastuun maakuntansa ICTpalvelujen järjestämisestä, muutoksen läpiviennistä ja arkkitehtuurien hallinnasta siirtymävaiheen aikana palvelukeskuksen tehtävät ja palvelut huomioon ottaen. Jokaisen tulevan maakunnan tietohallinnon ja ICT-palvelujen suunnittelu, järjestäminen sekä siirtymän läpivienti on maakunnallisen valmisteluorganisaation vastuulla. Kukin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT-palvelut järjestetään olemassa olevia rakenteita, sopimuksia ja tuottajia käyttäen. Satakuntaliitto on jättänyt hankkeen Satakunnan maakunnan ICT-arkkitehtuurin kehittämiseksi. Keskeisimmät tavoitteet jakautuvat ko. erillishankkeessa osaprojekteittain seuraavasti: - OP1) Tietohallinnon muutos. Päätavoitteena on määritellä perustettavan maakunnan tietohallinnon arvoa tuottava toimintamalli ja myöhemmin aloittaa sen käyttöönottoprosessi. Tavoitteena on, että kaikki tiekartan7 maakunnan tietohallintotehtävät on huomioitu ja suunniteltu ehdotuksen mukaisesti. - OP2) ICT-palveluiden muutos. Tavoitteena on luoda suunnitelma, jolla tietojärjestelmäarkkitehtuurin hyötyjen realisoituminen varmistetaan. Toisin sanoen tarkoituksena on luoda arkkitehtuurikuvaus, jo- S i v u

111 Sivu 109 ta myös käytetään ja noudatetaan. Tavoitteena on huomioida monituottajamalli siten, että tarvittava tieto liikkuu ilman esteitä tuottajilta toisille, ja että saman järjestämisvastuullisen tahon ohjauksessa toimii useita tuottajia. Lähtökohtana on toiminnan ja prosessien kehittäminen. - OP3) ICT-infrastruktuurin muutos Tavoitteena on, että kaikki tiekartan ICT-infrastruktuurin osa-alueet on huomioitu ja suunniteltu ehdotuksen mukaisesti. Valmistelun vastuutaho ja erillishankkeen hallinnointi: Satakuntaliitto Vastuuhenkilö: Arttu Perttula Keskeisimmät lopputulokset ovat: Hankesuunnitelma täydentyy Maakuntien tietohallinnon perustamisen suunnitelmaksi (Satakunta) Hankkeen loppuraportti Tietohallinnon toimintamalli, joka sisältää mm. tiedonhallintaan ja tietoturvallisuuteen liittyvät osaalueet. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin kuvaus ICT-ratkaisujen tiekartta, jossa kuvataan, millä hallinnon ja palvelujen tietojärjestelmillä perustettava maakunta aloittaa toimintansa (toimenpide-ehdotukset tietohallinnon ja tietojärjestelmien osalta) Lyhyen aikavälin konsolidointi/integrointi -toimenpideselvitys ja pitkän aikavälin tavoitetilan määritelmä (konsolidoinnin/integroinnin laajuus ja taso). Alustava hahmotelma, mitä dataa, lähdekoodeja ja rajapintoja voidaan tarjota avoimesti maakunnan innovatiivisen kehittämisen tueksi. Alustava suunnitelma maakunnan oman pilotointiympäristön rakentamisesta uusille ohjelmistoille ja ohjelmistointegraatioille, mikä takaa näiden turvallisen testauksen ja käyttöönoton. Alustava suunnitelma maakunnan oman tietoaltaan ja/tai sotebiopankin perustamisesta tutkimus- ja diagnostiikkakäyttöön. Soten asiakas- ja potilastietoja voidaan hyödyntää ensisijaisen käytön lisäksi toissijaisissa käyttötarkoituksissa kuten tutkimustoiminnassa ja innovaatiotoiminnassa sekä toiminnan kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa, palvelujärjestelmän ohjaamisessa ja valvonnassa Rahoitushakemus projektin seuraavaan vaiheeseen Alustava aikataulu: Kokonaisprojekti viedään läpi aikavälillä Haettavalla rahoituksella käynnistetään laajamittaisempi muutosprosessi, joka jatkuu vuosina 2018 ja Esivalmisteluhankkeen viestintä Taustaa: Maakuntauudistuksen esivalmistelun vaiheen 2. vaiheen viestinnän pohjana on aiemman esivalmisteluvaiheen saakka tekemä työ. Työn aikana luotiin Satakunnan muutosvisio ja Satakunta elämää parhaimmillaan-brändi. Valmistelussa tullaan huomioimaan myös mm. mahdollinen kansallinen ohjeistus viestintään esim. uuden maakunnan verkkoviestinnän osalta. S i v u

112 Sivu 110 Viestinnän periaatteet ja linjaukset: Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen johtoryhmä (epävirallinen väliaikainen valmistelutoimielin VATE) on päätöksentekoelin, jonka toimijat viestivät aktiivisesti ja jonka toimista viestitään aktiivisesti. Avoin, oikea-aikainen, luotettava, ymmärrettävä ja kohderyhmiään palveleva viestintä varmistaa, että maakunnan toimijoilla ja asukkailla on tarvittava tieto valmistelun etenemisestä ja sen vaikutuksesta heihin. Muutostyöskentelystä viestitään koko prosessin ajan. Väliaikaisen valmistelutoimielimen viestinnän päälinjauksena ovat oikea-aikaiset, yhtenäiset ja hyvin suunnitellut viestit. Maakuntauudistuksen ja VATE:n tavoitteena on viestiä henkilöstölle, eri sidosryhmille sekä kunnille, kaupungeille ja niiden asukkaille avoimesti, luotettavasti ja ymmärrettävästi. Viestinnässä huomioidaan monisuuntainen, monikanavainen ja kohdennettu tiedonkulku. Olennaista on huomioida ja tunnistaa eri kohderyhmien tarpeet ja viestiä aktiivisesti niiden mukaisesti. Aktiivisella viestinnällä tuodaan esiin maakuntauudistuksen kokonaiskuvaa, tavoitteita, etenemistä sekä vaikutuksia. Koska viestinnässä on kyse myös toiminnan vaikuttavuudesta, on yhteinen visio VATE:n toiminnasta ja tavoitteista keskeinen osa maakuntauudistukseen liittyvää muutostyötä. Viestinnässä tavoitellaan yhdenmukaisuutta uskottavuuden lisäämiseksi ja muutoksen keskellä syntyvien epävarmuuksien vähentämiseksi. Yhtenäisen graafisen ilmeen käyttö osaltaan edistää viestinnän yhdenmukaisuutta. Sekä painetuissa materiaaleissa, että verkkoviestinnässä hyödynnetään Satakunta elämää parhaimmillaan - brändiä ja sen viestintäohjeistusta. Vuorovaikutus muutosta valmistelevien organisaatioiden, sidosryhmien ja henkilöstön välillä on merkittävässä roolissa, sillä uudistuksen onnistuneeseen läpivientiin vaaditaan aktiivista yhteistyötä, vahvaa ja motivoivaa johtajuutta sekä sitoutunutta, ammattitaitoista henkilöstöä. Jokainen valmistelutoimielimen toimija on siten myös aktiivinen viestijä. Toimijat antavat omalla esimerkillään kasvot muutokselle, motivoivat ja sitouttavat: heillä on keskeinen rooli vuoropuhelussa maakunnan eri toimijoiden kanssa. Toimijat osaltaan informoivat taustaorganisaatiotaan ja sidosryhmiään muutostyöskentelyn etenemisestä. VATE:n viestintää hoidetaan ammattimaisesti ja jatkuvasti kehittyen. Viestinnän rooli uudistustyöskentelyssä on merkittävä ja se on resursoitu omana toimintonaan. Viestinnän toimivuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, jotta voidaan varmistua sen tehokkuudesta ja toimivuudesta. Viestinnän periaatteita voidaan tarkentaa muutostyön edetessä. Viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan Valtiohallinnon viestinnän periaatteet ja linjaukset sekä ensimmäisen esivalmisteluvaiheen työskentely. Viestinnän organisointi: Viestinnän vastuuvalmistelija: Viestinnän vastuuvalmistelijana maakuntauudistuksessa toimii viestintäasiantuntija Taru Naskali. Hän kokoaa tuekseen 5-10 hengen viestintätyöryhmän, jonka edustajat tulevat eri muutosorganisaatioista. Organisointi tukee ja mahdollistaa tavoitteiden mukaista viestintää: viestinnän eri osa-alueita toteutetaan koordinoidusti sovittujen suunnitelmien mukaisesti. Käytännön tiedottamisesta vastaavat puheenjohtaja ja muutosjohtajat yhdessä viestinnästä vastaavien ammattilaisten kanssa. Kuntalaiset, eri sidosryhmät, henkilöstö ja media pidetään ajan tasalla suunnitelmista, tehtävistä päätöksistä ja niiden perusteista. Tiedonkulun varmistamiseksi nykyaikaisia viestintäkanavia hyödynnetään monipuolisesti. Mediasuhteiden hoidossa noudatetaan avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatteita. Viestintätyöryhmälle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. S i v u

113 Sivu 111 Häiriötilanteet ja kriisiviestintä: Toimiva tiedonkulku ja viestintä luovat edellytykset selviytyä tilanteista, joissa tarvitaan tehostettua viestintää. Mahdollisten kriisi- ja häiriötilanteiden viestintää hoidetaan pitkälti normaaliolojen ohjein ja järjestelyin. Mahdollisissa häiriötilanteissa olennaista on, että tiedonkulku eri toimijoiden välillä on sujuvaa ja tiedotusvastuut ovat selkeät. Kriisitilanteissa vaaditaan selkeää johtajuutta sekä avointa, informatiivista viestintää organisaation sisällä, mutta myös julkisuudessa. Ensisijaisessa vastuussa kriisiviestinnästä ovat puheenjohtaja ja muutosjohtajat. Viestintäammattilaiset toimivat käytännön apuna. 5 Omaisuuden ja sopimusten siirrot ja niistä annettavat selvitykset 5.1 Maakunnan kiinteistöt Maakuntaan siirtyvien kuntayhtymien kiinteistövarallisuus siirretään maakuntauudistuksessa vuoden 2017 alussa perustetulle Maakuntien Tilakeskus Oy:lle. Yhtiö huolehtii myös kunnilta ja muilta vuokranantajilta vuokrattavien tilojen vuokraamisesta maakunnille. Satakunta on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan kanssa valittu valtakunnallisen kiinteistöselvitysprojektin pilottimaakunnaksi. Valtakunnallisen selvitys valmistuu vuoden 2017 loppuun mennessä. Syys- lokakuussa valittava kiinteistöasioiden vastuuvalmistelija toimii maakunnan yhteyshenkilönä Maakunnan Tilakeskukseen ja osallistuu valtakunnallisiin valmisteluryhmiin. Vastuuvalmistelija kokoaa tiiviin asiantuntijaryhmän tuekseen. Ryhmä tulee koostumaan 5-7 maakunnan sote- ja maku-kiinteistöjen edustajista sekä muista asiantuntijoista. Vastuuvalmistelijan ja työryhmän tehtäviä ovat esivalmistelun aikana mm. - osallistua vuokrattavien tilojen vuokran määrittelyyn huhtikuun 2018 loppuun mennessä - Viiteryhmän informointi ajantasaisesti - Tilakeskuksen vastinparina toimiminen (maakunnan tila-asioiden edustaja) - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Jatkovalmistelussa 6/ /2019 tehtäviä ovat mm. - Alustavien vuokrasopimusten läpikäynti ja neuvottelu - Maakunnalle vuokrattavien tilojen (toiminnan) katselmointi - Investointitietojen tarkistaminen - Selvittää maakunnille siirtyvät kiinteistöt, niiden kunto ja tekniset ominaisuudet, niiden kustannusrakenne ja velat ja muut vastuut, niiden hallintoon ja hoitoon liittyvä henkilöstö ja palvelu- ym. sopimukset - Vuosina 2018 ja 2019 tapahtuvien muutosten, investointien yms. vaikutukset vuokrasopimuksiin Vastuuvalmistelija toimii työryhmän puheenjohtajana. Työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan vastuuvalmistelijan määrittämällä tavalla. Työryhmän työskentelyaikataulu on riippuvainen valtakunnallisista linjauksista ja lainsäädännön aikatauluista. Lopullisia linjauksia ja sopimuksia voitaneen tehdä vasta v S i v u

114 Sivu 112 Työryhmä raportoi toiminnastaan maakuntakonsernin valmistelusta vastaavalle muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. 5.2 Maakunnalle siirtyvien sopimusten läpikäynti Maakunnalle siirtyviä sopimuksia on selvitetty satasote- ja maku-valmistelun aikana. Esivalmistelun jatkuessa tehtyjä selvityksiä hyödynnetään siirtämällä tietoja sopimushallintaa varten hankittuun Cloudiajärjestelmään. Samalla tiedot yhdenmukaistetaan ja havaitut puutteet korjataan. Tietokannan avulla saadaan mahdollisimman tarkkakuva koko siirtyvästä sopimuskannasta. Tietokannan avulla voidaan aloittaa valmistelut sopimuskannan yhtenäistämiseksi sekä valmistella tarpeettomien tai päällekkäisten sopimusten irtisanomista ja muita sopimusjärjestelyjä. Järjestelmässä on myös työkalut olemassa olevien ja uusien sopimusten elinkaaren hallintaan. Järjestelmäkokonaisuuteen sisältyy suora liittymä kunnille ja muiden maakuntauudistukseen osallistuvien organisaatioille, joten kannassa olevia sopimustietoja voidaan päivittää ja sinne voidaan viedä uudet ja päättyvät sopimukset reaaliaikaisesti. Sopimusten hallinnan lisäksi kantaa hyödynnetään maakunnan talouden simulointiprojektissa. Sopimusten vastuuvalmistelijana toimii maakunnan esivalmistelun lakimies, joka kokoaa tiiviin valmisteluryhmän tuekseen maakunnan sopimusasiantuntijoista. Järjestelmän käyttöönotto aloitetaan lokakuussa Kerätyt taustatiedot viedään järjestelmään marraskuun alkuun mennessä. Sopimusten päivitykset alkavat marraskuussa Järjestelmä on kaikkien osallistuvien organisaatioiden käytettävissä koko maakuntavalmistelun ajan saakka. 5.3 Maakuntakonsernin rakenne 2020 Maakuntavaltuusto päättää maakuntakonsernin rakenteesta ja organisaatiosta keväällä ja kesällä Konsernirakenteen suunnittelu pääsee varsinaisesti alkamaan, kun valmisteilla olevasta lainsäädännöstä saadaan riittävä pohja maakunnan toiminnan reunaehdoista. Valmistelussa ovat vielä mm.: - asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisen tavat - kasvupalvelun toteuttamisen tavat - liikenneasioiden toteuttaminen maakunnassa Alustava maakunnan konsernimalli luodaan keväällä 2018 talouden simuloinnin yhteydessä. Mallia täydennetään valmistelun kuluessa. Päätöksen maakunnan konsernirakenteesta tekee vaaleilla valittu maakuntavaltuusto keväällä Maakuntastrategian laatiminen ja valmistelun koordinointi Maakuntalain 35 säädetään maakuntastrategian laatimisesta. Uuden maakunnan maakuntastrategia on laaja kokonaisuus, joka läpäisee koko tulevan maakunnan toiminnan. Maakuntastrategian velvoitta- S i v u

115 Sivu 113 vuus tulee olemaan luonteeltaan poliittista ja toiminnallista eli se ohjaisi päätösvalmistelua ja päätöksentekoa. Maakuntastrategia ei siten olisi oikeudellisesti sitova tai valituskelpoinen asiakirja. Maakuntastrategiaan pohjautuvat yksittäistä asiaa koskevat päätökset tehtäisiin erikseen. Strategialle syntyy kuitenkin välillisesti myös oikeudellista sitovuutta maakunnan vuosittaisen talousarviopäätöksen yhteydessä, sillä talousarviossa päätettyjen tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua maakuntastrategiaan. Maakuntastrategian luomisessa uudelle maakunnalle tarvitaan väliaikaishallinnon aikana horisontaalista koordinointia läpi kaikkien uuden maakunnan toimialojen. Maakuntastrategia tulee valmistella siten, että uusi maakuntavaltuusto voi käsitellä sen viimeistään vuoden 2018 lopulla vuoden 2019 toiminta ja - talousarvion yhteydessä. Maakuntastrategiassa maakuntavaltuuston tulisi linjata ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ainakin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelutavoitteisiin, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan, maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä alueiden käyttöön, elinympäristöön ja aluekehittämiseen liittyen. Maakuntalain säännös korostaa maakuntavaltuuston asemaa maakunnan toiminnan ohjaajana, maakuntakonsernin emoyhteisönä sekä maakunnan taloudesta vastaavana toimielimenä. Se myös velvoittaa maakuntavaltuustoa ottamaan selkeästi kantaa siihen, mihin maakunnan resurssit suunnataan Maakuntastrategian valmistelussa tulee maakuntalain huomioon otettavat asiat Maakuntastrategian laadinnassa tulee ottaa maakuntalakiluonnoksen 35 % mukaan ottaa huomioon seuraavat asiat: 1. Maakunnan vision, strategian ja palvelustrategian laatiminen 2. Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Momentin 1 kohdan mukaan strategiassa linjataan asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden määrittely perustuu tietoon asukkaiden hyvinvoinnin tilasta, mitä kuvataan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 8 :ssä tarkoitetussa alueellisessa hyvinvointikertomuksessa. 3. Strategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan eri palvelukokonaisuuksien (sote + 11 muuta toimialaa) järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset. Tällä tarkoitetaan erityisesti maakunnan palvelu-tuotantostrategiaa, jossa linjataan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamiseen, hankintoihin sekä palvelujen laatuun ja vaikuttavuuteen, omistajaohjaukseen ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä näkökohtia. 4. Maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa kuvatut palvelutavoitteet palvelulupaukset toimialoille. Osana maakuntastrategiaa voidaan päättää esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 15 :ssä tarkoitettu maakunnan palvelulupaus. S i v u

116 Sivu 114 Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiassa on lisäksi otettava huomioon asiakkaan valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen ja muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittaminen yhteen siten, että asiakkaiden tarvitsemat palvelut muodostavat tarpeen mukaisen kokonaisuuden. 5. Maakuntastrategiassa tulee linjata alueen (maakuntaohjelma), alueiden käytön, elinympäristön laadun (maakuntakaavat) ja alueen elinkeinojen kehittämisen strategiset tavoitteet (maakuntaohjelma). Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan uuden maakunnan maakuntastrategiaan liittyvä maakuntaohjelma valmistellaan nykyisen, voimassa olevan aluekehityslainsäädännön perusteella Satakuntaliiton toimesta. Uuden maakunnan maakuntavaltuusto voi halutessaan muokata maakuntaohjelmaa. Valmistelutyössä tulee huomioida SOVA-lain mukaiset kuulemiset. 6. Maakunnan omistajapolitiikka Maakuntastrategia sisältää maakunnan omistajapolitiikkaa ja ohjausta koskevat linjaukset. Mm. linjaukset maakunnan omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten suhteen sekä näkökulmat siitä miten maakunnan strategista hankintaosaamista kehitetään. 7. Maakunnan henkilöstöpolitiikka Maakuntastrategia sisältää myös maakunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset (henkilöstrategia tai -ohjelma). 8. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Maakuntavaltuusto linjaa strategiassa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kokonaisuutta. Maakuntalain ehdotetun 23 :n mukaan maakuntavaltuuston tulee huolehtia monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. 9. Talousarviorunko 4/2018 Maakuntastrategia tulee kytkeä maakunnan taloussuunnitelmaan maakuntalain 103 :n mukaisesti. Työssä on huomioitava myös Valtionvarainministeriön kanssa käytävät simulointibudjettikeskustelut (11/2017, kytkös JTS:ään) sekä toiminnalliset aluekehityskeskustelu Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Maakuntastrategiassa tulee tehdä myös arvio tekeminen maakunnan nykytilasta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. S i v u

117 Sivu Maakuntastrategian eri osa-alueiden ja tasojen tarkastelua Maakuntastrategiaa voidaan tarkastella sen laajuuden vuoksi hierarkkisena strategisena kokonaisuutena, joka muodostuu eri osista ja tasoista. Maakuntastrategia asettaa: 1. tavoitetilan koko maakunnalle, sille millainen maakunta haluaa olla? 2. tavoitetilan maakuntakonsernin sisäiselle toiminnalle: miten maakunta toimii ja järjestää palvelunsa? 3. vaikuttavuustavoitteet maakunnan omalle toiminnalle. Kärkenä voidaan pitää maakuntastrategian ydintä, dokumenttia, missä määritetään mm. maakunnan visio, arvot ja muut keskeiset periaatteelliset linjaukset. Strategiassa on myös toteuttamisohjelmia, joita saatetaan kutsua myös osastrategioiksi. Maakuntastrategian toteuttamisohjelmat tai osastrategiat ovat poikkihallinnollisia ja koskettavat kaikkia tai useita maakunnan toimialoista. Niiden laatiminen ja toteuttaminen edellyttävät monitoimijaisuutta sekä verkostoitumista niin maakunnan sisällä kuin usein myös maakuntaorganisaation ulkopuolella. Esimerkiksi palvelujen järjestäminen ja kehittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, elinvoiman kehittäminen, omistajapolitiikka, talouden tasapainottaminen jne. ovat keskeisiä osa-alueita, joiden kehittämistä voidaan lähestyä poikkihallinnollisten ohjelmien kautta. Osa strategiasta lähinnä päivitetään uuden maakunnan maakuntavaltuuston toimesta. Tällainen osa on esim. aluekehityslain mukainen maakuntaohjelma, joka asettaa osaltaan tavoitteita sille, millainen maakunta haluaa olla. Kuvassa X. on esitetty maakuntastrategian osa-alueet ja eri tasot. Kuva 8. Maakuntastrategian eri osa-alueet ja tasot. S i v u

118 Sivu Maakuntastrategian valmistelun organisointi ja vastuutahot väliaikaishallinnossa - Maakuntastrategia tulee olemaan hierarkkinen kokonaisuus, jonka eri osat valmistellaan väliaikaishallinnon eri valmistelulinjojen toimesta. Maakuntastrategia on rakennettava rahoitusraamin ja maakunnan kantokyvyn mukaiseksi, maakuntastrategia muodostaa talousarvion ja toimintasuunnitelman rungon. Maakuntastrategian on oltava riittävän yksityiskohtainen ja konkreettinen, jotta järjestäjätuottaja-roolit eriyttävässä maakuntarakenteessa ei synny demokratiavajetta, ja jotta järjestäjä (maakuntavaltuusto) aidosti ohjaa palvelutuotantoa. - Maakuntastrategian on oltava riittävän konkreettinen ja yksityiskohtainen, jotta monituottajamallissa toimijat toimivat suunnitellulla tavalla, ja jotta kustannukset eivät karkaa (mm. hoitoketjujen tarkka kuvaaminen. Valmisteluprosessin aikana huomioitava päättäjien ja henkilöstön laaja osallistaminen strategiaprosessiin - Maakuntastrategian kokoamisen koordinointivastuu on elinvoimapalvelut-linjassa, mutta strategian kokoamisessa tarvitaan vahvaa yhteensovitusta konsernihallinnon ja sote-valmistelulinjan kanssa. Maakuntastrategian laatimisen organisointi (luonnos) - Ohjausryhmä: poliittinen ohjaus-/seurantaryhmä ohjaa, seuraa, ottaa kantaa - Johtoryhmä: toimialuetason muutosjohtajat & väliaikainen valmistelutoimielin (esivalmisteluvaihe 2:n johtoryhmä) - Valmistelun koordinaatioryhmä: muutosjohtajat + maakuntastrategian vastuuvalmistelijat (1-3 kpl), + VATE:n edustajat - Valmisteluryhmät kaikilla maakuntastrategian osa-alueilla Arviointi ja seuranta: Maakuntavaltuusto suorittaa Aikataulu: Valmistelutyö käynnistyy työsuunnitelman hyväksymisellä marras-joulukuussa Alustava luonnos valmistelun vuosikellosta on esitetty kuvassa 9. (Kuvan tekstit muokataan näkyvämmäksi). Kuva 9: Maakuntastrategian laatimisen vuosikello. S i v u

119 Sivu Muu hallinto 6.1 Talousarvion valmistelu vuodelle 2018 Esivalmistelun kustannukset sisältyvät saakka Satakuntaliiton talousarvioon. Valmisteluun on myönnetty Satakuntaliitolle valtionavustusta pääosin 90% rahoituksella. Satakuntaliitto rahoittaa 10% rahoitusosuuden taseeseen kertyneillä ylijäämävaroilla niin, että kuntien jäsenkuntienmaksuosuuksiin ei uudistuksen vuoksi synny korotuspainetta. Seuraavassa yhteenvedossa on selvitetty maakuntauudistukseen myönnetty ja valtion talousarvioesitykseen sisältyvä tuleva rahoitus vuosille 2017 ja Kuva 10. Maakuntauudistusta varten Satakuntaan vuoden 2017 aikana myönnetty rahoitus. Maakuntavalmistelun talousarvio vuoden 2018 jälkimmäiselle puoliskolle valmistellaan keväällä 2018 VATEn toimesta. VATE vahvistaa talousarvion, kun uusi maakunta aloittaa itsenäisenä organisaationa Samalla on aloitettava talousarvion valmistelu vuodelle Vuoden 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto ja sen valitsemat toimielimet vastaavat vuoden 2019 talousarvion toimeenpanosta ja käynnistävät vuoden 2020 talousarviovalmistelun talouden simulaatioprosessista saatujen kokemusten pohjalta. 6.2 Maakuntavaalien valmistelu Maakuntavaalit pidetään nykytiedon mukaan lokakuussa 2018 ja uudet maakuntavaltuustot aloittavat toimikautensa Vaalien valmistelun ja toteutuksen ohjeistuksesta vastaa Oikeusministeriö. Vaaleja varten on valtion budjetissa varattu 15,8 M määräraha. S i v u

120 Sivu 118 Väliaikainen valmistelutoimielin osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen asettamalla hyvissä ajoin ennen vaaleja maakuntavaalilautakunnan. Sen jäsenten tulisi edustaa maakunnan kunnissa edellisissä eli vuoden 2017 kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Ensimmäisissä maakuntavaaleissa annettujen äänestyslippujen laskennasta huolehtii vaalipiirilautakunta 6.3 Muu hallinnon valmistelu Uuden maakunnan perustamisessa on paljon hallintokäytäntöihin ja hallintokulttuureihin liittyvää kehittämistä, jotka hahmottuvat valmistelun kuluessa. Näitä ovat mm. - hallinnon sähköisten välineiden ja kanavien laaja käyttöönotto - tiedolla johtamisen menetelmät ja järjestelmät - yhteisen asianhallinnan ja arkistoinnin menettelyt ja järjestelmät ja yhteinen TOS Luettelo täydentyy valmistelun kuluessa. Maakuntien yhteisiä hallinnon järjestelmiä, käytäntöjä ja standardeja kehitetään maakunnan oman valmistelun lisäksi myös valtakunnallisesti erityisesti taloushallinnon ja asiahallinnan alueilla. S i v u

121 Sivu 119 OSA C: 7 Sosiaali- ja terveyspalveluiden valmistelu 7.1 Taustalla Satasoten valmistelu Sote-uudistuksen valmistelu käynnistyi Satakunnassa tammikuussa Yhtenä ensimmäisenä tehtävänä oli laatia uudistushankkeelle, Satasotelle, projektisuunnitelma. Suunnitelma valmistui keväällä 2016, ja hyväksyttiin kuntien valtuustoissa kesäkuussa samana vuonna. Uudistusta vietiin eteenpäin Satasoten projektisuunnitelman mukaisesti. Satasoten ja maakuntauudistuksen valmistelun linjat yhdistyivät alkaen. Kesällä 2017 todettiin myös, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan vasta alkaen. Uudistuksen valmistelussa päätettiin, että työryhmien toimeksiantoa tulee tarkentaa vastaamaan em. muutoksia. Samassa yhteydessä todettiin, että myös työryhmien kokoonpanoa voidaan tarkistaa. Satasoten projektisuunnitelma on todettu valtakunnallisesti erinomaiseksi, eikä itse projektisuunnitelmaan tehdä muutoksia. Projektisuunnitelman linjaukset ohjaavat edelleen valmistelua, mutta työryhmien työn tueksi laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelma ja samalla esitetään muutoksia kokoonpanoon, jotta toimintaa voidaan parantaa. 7.2 Tarkennetun toimintasuunnitelman valmistelu Tarkennettu toimintasuunnitelma on laadittu yhteistyössä Satasoten työryhmien puheenjohtajien kanssa. Muutosjohtaja Terttu Nordman ja hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi haastattelivat kaikki 17 Satasotetyöryhmien puheenjohtajaa välisenä aikana. Haastattelujen ja työryhmien puheenjohtajien täyttämien lomakkeiden perusteella laadittiin työryhmille tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle Tässä tarkennetussa suunnitelmassa ei ole esitetty aiempien Satasoten Hallinto ja talous-, ICT-, Viestintä- ja Henkilöstötyöryhmien tarkennettua toimintasuunnitelmaa. Puheenjohtajien kanssa käytiin keskustelu, ja he laativat oman suunnitelmansa, joka on tarvittaessa saatavilla. Kuitenkin jatkossa ko. ryhmät ovat ns. konsernitason ryhmiä, joiden koordinaatiosta vastaa muutosjohtaja Jukka Mäkilä. 7.3 Työryhmien kokoonpano ja alatyöryhmät Työryhmien puheenjohtajat pysyvät pääosin samoina kuin aiemmissa ryhmissä. Kuitenkin niissä työryhmissä, joiden ydinalueella muutosorganisaatiossa työskentelee vastuuhenkilö, hän toimii oman erikoisalansa työryhmän puheenjohtajana. Työryhmiin ehdotetaan valittavaksi pääosin samoja henkilöitä, joita niissä on ollut aiemminkin. Jatkuvuuden kannalta on tärkeä, että erityisesti aktiivista kehittämisotetta osoittaneet henkilöt jatkavat koordinoivassa päätyöryhmässä. Tarvittaessa työryhmiin esitetään myös uusia jäseniä. S i v u

122 Sivu 120 Kuitenkin työryhmien toiminnassa ja koordinoinnissa huomattiin ajalla 06/ /2017 puutteita. Osa työryhmistä oli selkeästi liian suuria, jotta niiden työskentely olisi ollut hedelmällistä. Lisäksi osa työryhmien jäsenistä osallistui harvoin tai ei lainkaan työryhmän toimintaan. Toiminnallisesti ja työryhmän työskentelyn onnistumiseksi on tarpeen, että koordinoivan päätyöryhmän koko on pienehkö, n jäsentä. Työryhmille annetaan oikeus nimetä alaisuuteensa alatyöryhmiä, joihin he kutsuvat tarvittavat asiantuntijat laaja-alaisesti. Työryhmätyöskentelyssä on huomioitava asiakkaiden, järjestöjen, yritysten, oppilaitosten, seurakuntien ja muiden sidosryhmien rooli. Työryhmän on määriteltävä alatyöryhmän toimeksianto, tehtävät ja aikataulu. Työryhmä koordinoi alatyöryhmien työtä. Alatyöryhmien toimeksianto voi olla hyvin rajattu ja lyhyt. Tarvittaessa työryhmät voivat hyödyntää myös osallistavia työpajoja tai muita menetelmiä tehtäviensä hoitamisessa. Kaikissa työryhmissä (pää- ja alatyöryhmissä) huomioidaan henkilöstöjärjestöjen edustus. Pääsääntö on, että kaikkiin työryhmiin nimetään yksi henkilöstön edustaja. Järjestöt koordinoivat yhteisesti, millainen edustus mihinkin ryhmään valitaan. Järjestöt valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön, jolle puheenjohtajat välittävät nimeämispyynnön aina, kun uusia alatyöryhmiä nimetään. Henkilöstöjärjestöjen edustajilta edellytetään aktiivista osallistumista työryhmän toimenpiteiden suorittamiseen. Kaikille jäsenille on mahdollista osoittaa varajäsen. Varsinainen jäsen huolehtii, että varajäsen osallistuu toimintaan hänen ollessaan estynyt. Käynnissä olevien kehittämishankkeiden muutosagentit, projektipäälliköt tai muut vastuuhenkilöt kutsutaan niiden työryhmien kokouksiin, joiden tehtäväkenttään kuuluvia asioita hankkeet kehittävät. Hankkeiden ja työryhmien tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. Työryhmät ohjaavat osaltaan hankkeiden toimintaa, ja toisaalta vievät niiden tavoitteita käytäntöön. Työryhmien puheenjohtajat ovat laatineet oman ehdotuksensa työryhmän kokoonpanosta, joka toimitetaan pohjaehdotuksena työryhmään kutsuttaville organisaatioille. 7.4 Valmistelu ja päätöksenteko Työryhmät valmistelevat niille asetettuja tehtäviä tavoitteellisesti siten, että tuotokset ja tulokset valmistuvat annetussa aikataulussa. Kaikessa työryhmätyöskentelyssä tulee huomioida asiakkaiden ja sidosryhmien äänen kuuluminen. Lainsäädännön ja ministeriöiden ohjeet on huomioitava, toimintamallien ja rakenteiden suunnittelussa. Kaikessa kehittämisessä edellytetään myös huomioitavan asiakaskeskeisyys, horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, digitaalisten ja sähköisten palveluiden tuomat mahdollisuudet ja palveluiden painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheeseen. Työryhmät raportoivat toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, joka vie raportit VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Mikäli työryhmän työ ei etene aikataulun mukaisesti, puheenjohtajan on tuotava se välittömästi tiedoksi muutosjohtajalle. Lainsäädännön keskeneräisyys aiheuttaa valmistelulle omat haasteensa, jotka saattavat vaikuttaa toimintasuunnitelmiin tai aikatauluihin, mutta voimaan tulevien lakien edellyttämät toimenpiteet huomioi- S i v u

123 Sivu 121 daan valmistelussa ensisijaisesti. Lisäksi jos Satakunta saa rahoituksen valinnanvapausmallien pilotointiin, pilottihankkeiden vaatimukset huomioidaan työryhmien työskentelyssä. Työryhmät tekevät esityksiä tulevista, käyttöön otettavista toimintamalleista sote-muutosjohtajalle. Esitykset menevät muutosjohtajan kautta VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Tarvittaessa esitykset hyväksytetään myös kunnissa ja kuntayhtymissä. 7.5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen valmistelulinjan tarkempi toimintasuunnitelma, työryhmien kokoonpanot ja aikataulut Lasten ja perheiden muutosohjelma (LAPE) LAPE-työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia ja ottaa pilottien kautta maakunnissa ja kunnissa käyttöön lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavan toimintakulttuurin toimintamallit - Kehittää perhekeskustoimintamallia ja ottaa malli käyttöön - Vahvistaa varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten roolia lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena ottamalla käyttöön yhtenäisiä toimintamalleja ja varhaisen tuen menetelmiä - Kehittää erityis- ja vaativimman tason palveluiden integroituja toimintamalleja - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. LAPE-työryhmän tavoitteena on muutosohjelman mukaisesti uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut lapsi- ja perhelähtöisiksi integroiduksi palveluiden kokonaisuudeksi maakuntien ja tulevaisuuden kuntien toimintaympäristöön. Muutosohjelmaa toteutetaan niin, että LAPE- työryhmä (jatkossa myös SATULA-hankkeen ohjausryhmä) tukee muutosohjelman eri osa-alueiden alatyöryhmien, SATULAhankkeen työntekijöiden ja muutosagentin käytännön uudistustyötä. Satakunnassa keskeisiä LAPE-ohjelman mukaisia tavoitteita ovat: 1. Palveluiden painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon (mm. satakuntalaisen perhekeskusmallin rakentaminen). 2. Työn tuloksena rakentuvat maakunnalliset lapsi- ja perhelähtöiset palvelut, jotka toteuttavat muutosohjelman sisällöllisiä tavoitteita. Erityisenä painopisteenä on vahvistaa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaa osallisuutta ja toimintakulttuuria tulevien kuntien ja maakunnan päätöksenteossa ja palveluissa. 3. Erityistason palveluiden uudistamisessa luodaan asiakaslähtöistä integraatiota ja varmistetaan erityisosaamista edellyttävät palvelut niitä tarvitseville lapsille, nuorille ja perheille. 4. Huomioidaan lapsen arki varhaiskasvatuksessa ja koulussa, vahvistetaan yhteistyötä (SI-SOTE), tuetaan yhteisöllisyyttä sekä yksilöllistä oppilashuoltoa eri toimijoiden yhteistyöllä ja osaamisen integraatiolla. S i v u

124 Sivu Vaativin erityistason palvelukokonaisuus luodaan Länsirannikon OT-keskukseen yhteistyössä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien kanssa. 6. Muutosohjelmalla vastataan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin julkisen talouden haasteet huomioiden. Yhteenvetona LAPE-ohjelmassa kaikkea toimintaa ohjaavat seuraavat toimintaperiaatteet: - Lapsen oikeudet - Lapsi- ja perhelähtöisyys johtamisessa, yhteistoiminnassa ja asiakastyössä - Lasten, nuorten ja perheiden sekä työntekijöiden osallisuus ja vastavuoroinen kohtaaminen - Voimavarojen vahvistuminen ja perheen monimuotoisuuden huomioiminen - Helppo palveluihin pääsy (saavutettavuus) - Nopea palvelutarpeen arviointi ja avun saanti, palvelujen jatkuvuus - Vertaistuki ja yhteisöllisyys - Vaikuttavien menetelmien käyttö, osaamisen jatkuva vahvistuminen, kustannustietoisuus. LAPE-työryhmä toimii SATULA-hankkeen ohjausryhmänä kuitenkin niin, että hankkeen vastuullisella johtajalla ja hallinnon yhteyshenkilöllä on osallistumis- ja puheoikeus ohjausryhmän kokouksiin. LAPEtyöryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Maakunnallisia alatyöryhmiä perustetaan kunkin tavoitteen 1-4 toteuttamiseksi. Alatyöryhmän kokoonpano vaihtelee kunkin kehittämiskokonaisuuden sisällön mukaisesti. Kaikissa alatyöryhmissä huomioidaan asiakkaiden edustus. Alatyöryhmien tehtävänä on mm. kehittämistyön käytännön etenemisen toimenpiteiden suorittaminen, ammattilaisten ja eri toimijoiden verkostoitumisen lisääminen ja tiedon levittäminen sekä projektihenkilöstön käytännön tason toimenpiteiden toteuttamisen tukeminen. Kukin alatyöryhmä kokoontuu noin 1krt/kk tai tarpeen mukaan. Maakunnallinen Lape-työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä maakunnallisen sote-maku-valmisteluorganisaation kanssa siten, että Lapemuutosohjelman tavoitteet integroituvat uuteen palvelukokonaisuuteen. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. LASTEN JA PERHEIDEN MUUTOSOHJELMA (LAPE) Ehdotus päätyöryhmäksi: Mirja Antila, puheenjohtaja, LAPE-muutosagentti Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Posa, varapuheenjohtaja Eura Huittinen Karvia Kokemäki Pori SATSHP/psykiatria SATSHP/muut lasten palvelut Rauma Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Koulutoimen edustus S i v u

125 Sivu 123 Varhaiskasvatuksen edustus MLL Yritysten edustus Henkilöstöjärjestöjen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

126 Sivu 124 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutoksen toteuttaminen Alatavoite 1: Lapsiystävällisen hallinnon toimintamalli, päätösten lapsivaikutusten arviointi ja välineet lapsilähtöiseen budjetointiin Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Laaditaan nykytilakartoitus 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät Nykytilakartoitus Järjestetään maakunnallinen aloituskoulutus Edellisten pohjalta koordinoidaan ja tuetaan pilottikuntia toimintamallin luomisessa. Tuetaan eri hallinnon aloilla työskentelevää henkilökuntaa mm. viestinnän ja koulutuksen avulla. Laajennetaan pilotointia koko Satakunnan alueelle 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Pilottikunnat: Pori, Karvia ja Huittinen 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä ja alatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät Koulutus Kunnilla välineet lapsivaikutusten arviointiin, lapsibudjetointiin & valmiudet lapsen oikeusperustaisuuden arviointiin. Henkilöstön koulutukset Lapsiystävällisen kunnan toimintamallin laajentaminen Satakunnassa - tavoitteena lapsiystävällinen maakunta Alatavoite 2: Perheystävällisen työpaikan toimintamalli Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kartoitetaan mukaan lähtevät työpaikat 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, yritykset Työpaikkakartoitus Luodaan ja kuvataan lapsiystävällisen työpaikan satakuntalainen malli. Tarjotaan pilottiorganisaatioille koulutusta, verkosto- ja koordinointitukea perheystävällisen työpaikan toimintamallista. Laajennetaan toimintamallia uusiin yhteistyökumppaneihin 11/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä Alatavoite 3: Osallistuminen kansalliseen kehittämistyöhön Toimenpiteet Jatketaan mukanaoloa kansallisessa kehittämistyössä Toimenpiteen vaiheistus 10/ /2018 SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, mukaan lähtevät yritykset, oppilaitokset SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät, mukaan lähtevät yritykset Lapsiystävällisen työpaikan satakuntalaisen mallin kuvaus, Koulutukset. Pilotoinnit ja niiden tuki Satakunnassa on runsaasti työpaikkoja, jotka ottavat käyttöön perheystävällisen työpaikan toimintamallin. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, kunnat ja kuntayhtymät Valtakunnalliset linjaukset viety käytäntöön Satakunnassa S i v u

127 Sivu 125 Tavoite 2. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Alatavoite 1: Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto Satakunnassa Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kootaan perhekeskustoimintamallin maakunnallinen kehittämisryhmä, joka kokoontuu 10/2018 asti kerran kuukaudessa 1 x kk 10/ /2018 LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset Suunnittelutyö Työstetään aktiivisesti perhekeskusmallia ja toimintamallikuvauksia 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Koulutetaan henkilöstöä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilotoidaan mallia pilottikuntien toimesta Juurrutetaan mallia valtakunnalliset linjaukset huomioiden 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilottikunnat: Pori, Rauma, POSA, Huittinen, Eura 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Muut Satakunnan kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, yritykset, seurakunnat, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät Perhekeskustoimintamallin kuvaus Henkilöstökoulutukset, ammattilaisten osaamisen lisääminen Pilotointi Maakunnallinen perhekeskustoimintamalli on valmis käyttöön otettavaksi koko maakunnassa Alatavoite 2: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen vanhemmuuden ja parisuhteen tuen muotoihin 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilai- Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä tokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea S i v u

128 Sivu 126 Alatavoite 3: Erotilanteen palveluiden kehittäminen lapsen etua, sovinnollisuutta ja toimivaa yhteistyövanhemmuutta edistäviksi Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen eropalveluihin 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilai- Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä tokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea Alatavoite 4: Näyttöön perustuviin menetelmien käyttöönotto Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kootaan ja arvioidaan tietoa näyttöön perustuviin menetelmiin (esim. LP, IV ja MDFT) liittyen 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Selvitys ja arviointi eri malleista Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen Otetaan käyttöön näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakki 01 03/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, alatyöryhmä Alatavoite 5: Maahanmuuttajaperheiden tukeminen Toimenpiteet Kootaan ja arvioidaan tietoa liittyen maahanmuuttajaperheiden tukemiseen Kehitetään turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän perheidensä matalan kynnyksen palveluita. Tehdään ehdotus käytettävistä menetelmistä ja toimintatavoista Koulutetaan Satakunnan toimijoita ko. aihealueeseen Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, kohderyhmä, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset Ehdotus, joka sisältää toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea Yhtenäiset toimintatavat käytössä Satakunnassa Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10 12/2017 SATULA-hanke, Kunnat, kuntayhtymät, Selvitys ja arviointi eri LAPE-työryhmä kohderyhmä, järjestöt, malleista seurakunnat, oppilaitokset 01 03/2018 SATULA-hanke, Kunnat, kuntayhtymät, Ehdotus, joka sisältää LAPE-työryhmä, kohderyhmä, järjestöt, toimintamalli- ja menetelmäkuvaukset alatyöryhmä seurakunnat, oppilaitokset 03 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, oppilaitokset Koulutukset Ammattilaisten osaaminen kasvanut. Perheet saavat tarvitsemaansa tukea S i v u

129 Sivu 127 Tavoite 3. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Alatavoite 1: Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kartoitetaan kuntien yhteisöllistä hyvinvointityötä 10 12/ 2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset, järjestöt, Selvitys Otetaan käyttöön ja juurrutetaan opiskeluhuoltotyön yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistavat yhtenäiset toimintamallit 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Pilottikuntina Porin sivistystoimi, Rauman kasvatus- ja opetustoimi, SATSHP psykiatria, Kokemäki lastensuojelu seurakunnat Muut kunnat ja kuntayhtymät (varhaiskasvatuspäälliköt, sivistysjohtajat, oppilaitosten rehtorit, oppilashuollon toimijat, kuten. kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi, kasvatus- ja opetushenkilöstö), kohderyhmä, järjestöt Maakunnallinen toimintamalli, joka määrittelee toimijoille yhteisöllisen opiskelu- ja hyvinvointityön tehtävät sekä lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Yhteistyö eri toimijoiden (erit. sote ja sivistys) kanssa helpottuu. Henkilöstön osaaminen lisääntyy. Alatavoite 2: Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kartoitetaan yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä ja toimintatapoja 10 12/ 2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset Selvitys Kehitetään ja mallinnetaan lapsi- ja nuorisolähtöinen yksilökohtainen opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuus Vahvistetaan henkilöstön osaamista 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmä, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat Kunnat ja kuntayhtymät, oppilaitokset Lapsi- ja nuorisolähtöinen yksilökohtainen opiskeluhuoltopalvelujen kokonaisuuden kuvaus ja ehdotus yhtenäisistä toimintatavoista Koulutukset Henkilöstön osaaminen lisääntyy S i v u

130 Sivu 128 Tavoite 4. Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Alatavoite 1: Erityis- ja perustason palveluiden yhteistyön toimintamallien luominen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Monitoimijaisen arviointimallin ja yhteistyön sekä osaamisen yhdistämisen suunnittelutyö on nykyisten arviointimenetelmien kartoitusten jälkeen lähtenyt liikkeelle yhteistyössä Rauman perusja erityistason lapsi- ja perhepalveluiden toimijoiden kanssa. 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Monitoimijainen arviointimallin kuvaus ja käyttöönotto Henkilöstölle suunnatut koulutukset Järjestetään mallin suunnitteluun ja käyttöönottoon liittyvät henkilöstön koulutukset. Kartoitetaan jalkautuvien menetelmien ja pullonkauloja Kehitetään erityistason ja peruspalvelujen yhteistyötä ja uusia jalkautuvan työn toimintamalleja. Luodaan, kuvataan ja pilotoidaan verkostomaisen yhteistyön aukottomia prosesseja yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa Kartoitetaan ja arvioidaan monitoimijainen yhteistyö Sovitaan monitoimijaisesta yhteistyöstä, yhdistetään osaaminen, ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja. Lisäksi järjestetään yhteensovittavan johtamisen koulutus ja laajennetaan Ankkurimallia maakunnassa 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10/ /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmät Kunnat ja kuntayhtymät, kohderyhmät, järjestöt, yritykset Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, SATSHP, muut kunnat ja kuntayhtymät, 3. sektori, seurakunnat, yritykset Kohderyhmä, 3. sektori, seurakunnat, yritykset Kartoitus Prosessien mallinnukset sekä roolien, työnjaon ja vastuiden määrittelyt Selvitys ja arviointi Monitoimijaisen yhteistyön toimintamallit Eri ammattiryhmien osaamisen kokoaminen siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen. S i v u

131 Sivu 129 Alatavoite 2: Lastensuojelun kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Rakennetaan lastensuojelun 10/2017 monitoimijainen arviointimalli. 10/2018 Koordinoidaan maakunnallista systeemisen lastensuojelun kehittämistyötä ja tuetaan pilottikuntien monitoimijaisten lastensuojelutiimien muodostamista mm. koulutusten ja työpajojen ym. kautta. Järjestetään johdolle oma systeeminen koulutus tukemaan muutosta Systeemisen työskentelymallin ylläpitämiseksi luodaan koulutusrakenteet Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus kootaan, ja kartoitetaan vaikuttavat ja tarpeisiin vastaavat lastensuojelun perhetyön menetelmät ja keskeiset periaatteet. Tehdään em. liittyen mallinnukset ja koulutukset. Määritellään lastensuojelun laadukas laitoshoito ja sijaishuolto Selvitetään nuorten mielipide laadukkaan lastensuojelun laitoshoidon ja sijaishuollon Järjestetään systeeminen koulutus. Määritellään lastensuojelunperhehoidon keskeiset periaatteet ja järjestetään toimijoille tarvittavaa koulusta, myös systeemisen lastensuojelun koulutusta Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittämisen osalta valmistellaan maakunnallisena yhteistyönä lastensuojelun sijaishuollon kilpailutusasiakirjat. Sijaishuollon oh- Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Pori, Rauma, Nakkila, Harjavalta, Lastensuojelun kehittämisyksikkö 01 05/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 06 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä 10 12/2017 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Rauma, Kokemäki, Porin perusturva 01 10/2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, lastensuojelun laitoshoidon kilpailutusta laativa työryhmä 10/ / / /2018 SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Pori, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö SATULA-hanke, LAPE-työryhmä, Lastensuojelun kehittämisyksikkö, Porin perusturva, Rauma, Huittinen, Muut kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Muut kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, kohderyhmä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kunnat ja kuntayhtymät, Satanuoret, Satakunnan lastensuojelulaitokset Muut kunnat ja kuntayhtymät Muut kunnat ja kuntayhtymät Koulutukset, työpajat. Lastensuojelun monitoimijaisen toimintamallin kuvaus, pilotointi ja käyttöönotto maakunnassa. Koulutus Osaamisen lisääntyminen Osaamisen tuen mallinnus Kartoitus ja ehdotus menetelmistä ja periaatteista Toimintamallin kuvaukset ja koulutukset Opinnäytetyö lastensuojelun perhetyön vaikuttavista menetelmistä Keskeiset perhetyön ja perhekuntoutuksen periaatteet Henkilökunnan osaaminen kasvanut perhetyön keskeisten periaatteiden mukaisesti Laadukkaan ja asiakkaan tarpeisiin vastaavan lastensuojelun laitoshoidon ja sijaishuollon malli Asiaa tukevat koulutukset Malli lastensuojelun perhehoidon keskeisistä periaatteista. Henkilökunnan osaamista lisäävät koulutukset perhehoidon keskeisten periaatteiden mukaan Maakunnallisesti yhdenmukainen ohjauksen ja valvonnan toimintatapa Vahvistaa sijoitettujen S i v u

132 Sivu 130 jauksen ja valvonnan mallia kehitetään edelleen maakunnallisesti yhtenäiseen ja saman sisältöiseen toimintatapaan. Kehittämistyössä huomioidaan sijoitettujen lasten ja nuorten kuulluksi tuleminen. Keski-Satakunnan kunnat lasten tarpeiden kuulluksi tulemista ja mahdollisuutta vaikuttaa omiin kasvuyhteisöihinsä Alatavoite 3: Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Uudistetaan erityistason palveluita mm. koulutuksien, yhteisten työpajojen ja muiden tapaamisten avulla. 10/ /2018 Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan erityistason toimijat Maakunnalliset, integroidut erityistason mallit Kehitetään vaativimman tason palveluita tiiviissä yhteistyössä yhteistyöalueen toimijoiden kanssa valtakunnalliset linjaukset huomioiden SATULA-hanke, LAPE-työryhmä SATSHP, kuntayhtymät ja kunnat, lastensuojelun kehittämisyksikkö Kolmen maakunnan (Satakunta, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa) alueen yhteinen vaativimman tason osaamis- ja tukikeskus (OT-keskus) Tavoite 5. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Muutosagentti, SATULA-hanke, Työryhmä Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit S i v u

133 Sivu Vammaispalvelut Vammaispalvelutyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia vammaispalveluiden kokonaisuudet - Valmistella selvitys asiakasmaksuista ja ehdotus yhteisesti käytettävistä maksuista - Suunnitella sähköisten palvelujen käyttöönottoa Satakunnassa - Jatkaa selvitystä valtakunnallisesti käytössä olevista arviointimittareista, ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista - Laatia kuvaukset vammaispalveluiden erilaisista palveluprosesseista - Laatia asiakkaiden palvelujen ohjaus ja koordinointimallit - Laatia ehdotus vammaispalveluiden organisoinnista maakunnassa - Valmistella henkilökohtaista budjettia (pyritään vahvistamaan asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, omaa yhteiskunnallista osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta) - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko vammaispalveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Tavoitteena on, että Satakuntaan luodaan vammaispalveluihin toimintamalli eli yhtenäinen tapa toimia. Työn toteutuksen suunnittelua ja mahdollisen tuotannon ohjausta on kehitetty toimintamallien avulla. Eri toimintojen yhtenäistämisellä haetaan tehokkuutta ja parempaa laatua. Vammaispalvelun toimintamalli sisältää mm. yhtenäiset toimintaohjeet, palvelusuunnitelmat sekä lomakkeet. Lisäksi suunnitellaan hallintomalli ja määritellään päätöksenteko-oikeudet (johtosääntö). Työryhmä valmistelee hallinnon eli organisaation ja johtamisen käyttöönottoa. Vammaispalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: Vesa Kiiski, puheenjohtaja, Rauma Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Eura Eurajoki Huittinen Kela Kela Keski-Satakunnan terveydenhuollon ky Porin perusturva/vammaispalvelut Porin perusturva/ fysioterapia S i v u

134 Sivu 132 SATSHP/sosiaalipalvelut SATSHP/sosiaalipalvelut Säkylä Harjavallan seudun invalidit ry Kokemustiedon osaaja Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 15 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

135 Sivu 133 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia vammaispalvelun palvelukokonaisuudet Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Valmistellaan palvelukokonaisuuksia 10 12/2017 Työryhmä, Invalidiliitto ry alatyöryhmä Laki tulee voimaan / Työryhmä, Kunnat, kuntayhtymät, Laaditaan ehdotus vammaispalveluiden 10/2018 alatyöryhmä järjestöt, tulevista palvelu- yritykset, Sata- kokonaisuuksista sote-hankkeet ja muut työryhmät Palvelukokonaisuuksien kuvaukset kaikista uuden vammaispalvelulain mukaan myönnettävistä palveluista, kuten kuljetuspalvelu. Tavoite 2. Asiakasmaksujen selvitys ja ehdotus yhteisesti käytettävistä maksuista Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Kerätään tiedot kuntien käyttämistä 01 03/2018 Alatyöryhmä Kunnat ja kun- asiakasmaksuista tayhtymät Laaditaan yhteistyössä ehdotus 03 05/2018 Alatyöryhmä, työ- Kunnat ja kuntayhtymät asiakasmaksuista ryhmä Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Selvitys asiakasmaksut Ehdotus yhteisistä asiakasmaksuista päätöksentekoa varten Tavoite 3. Sähköisten palvelujen käyttöönotto Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Selvitetään sähköisten palveluiden 10 12/2017 Työryhmä, ICT käytön nykytilanne asiantuntija, ter- vammaispalveluissa veysteknologian Kehitetään sähköisten palvelujen hakemisen ja asian käsittelyprosessin seuraamisen ja turvallisen viestinnän ratkaisuja Järjestetään koulutusta ammattilaisille sähköisistä palveluista ja sosiaalihuollon liittymisestä Kanta-palveluihin Otetaan asiakkaat mukaan palvelusuunnitelmien laatimiseen sähköisesti täydennettävillä omasuunnitelmalomakkeilla. Tehdään ehdotuksia ja käydään keskustelua digipalveluiden maakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelijoiden kanssa, jotta tarpeet tulee huomioitua. projektisuunnittelija 01 05/2018 Työryhmä, kunnat/ kuntayhtymät, ICT asiantuntija 01 05/2018 Työryhmä, ICT asiantuntija 01 05/2018 Työryhmä, kunnat/ kuntayhtymät 10/ /2018 Työryhmä, ICT asiantuntija Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yritykset, järjestöt Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, kohderyhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kartoitus Esitys yhteisistä sähköisten hakemusten käytöstä, ja turvallisen viestinnän ratkaisuista Alueella riittävästi osaamista sähköisten palveluiden käytöstä Sähköiset omahoitolomakkeet Asiakkaiden osallisuus lisääntynyt Ehdotukset S i v u

136 Sivu 134 Tavoite 4. Jatkaa selvitystä valtakunnallisesti käytössä olevista arviointimittareista, ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Satasoten kuntoutus- ja työllisyyshankkeissa kartoitettiin mittareita; kysely loppui Kyselyn analysointi ja yhteenveto tehdään syksyllä / /2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Pilotoitavat mittarit valittu Ehdotus yhtenäisistä arviointimittareista ja niiden yhteishankinnoista Käydään keskustelu hankkeissa ja vanhuspalveluissa/ SATSHP:n sosiaalipalveluissa mietittävistä arviointimittareista Pilotoidaan mittareita 10/ /2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Otetaan mittarit käyttöön 06-10/2018 Työryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, I&O hanke, muutosagentti Tavoite 5. Laatia kuvaukset vammaispalveluiden erilaisista palveluprosesseista Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Osallistutaan IMS /2017 Työryhmä Monitieteinen prosessijärjestelmäkoulutuk- sote-alan kehittämisyksikkö seen Kuvataan prosessit ja laaditaan toimintaohjeet 06-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Taito käyttää IMSohjelmaa prosessikuvausten piirtämiseen Vammaispalvelun prosessien kuvaus ja toimintaohjeet Tavoite 6. Laatia asiakkaiden palvelujen ohjaus ja koordinointimallit Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan ehdotus palvelujen 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmtymät, Kunnat/ kuntayh- ohjaus- ja koordinointimalleista Satasote- hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset mittareista Yhteiset mittari käytössä. Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Satakunnan vammaispalveluiden yhteinen palveluohjausmalli, joka nivoutuu saumattomasti yhteen muiden palvelujen asiakasryhmien kanssa. S i v u

137 Sivu 135 Tavoite 7. Laatia ehdotus vammaispalveluiden organisoinnista maakunnassa Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan palvelujen järjestämisen 10 12/2017 Työryhmä, alatyö- Kunnat/ kuntayh- kuvaus: ryhmä tymät, Satasote- Perustaso ja erityistaso hankkeet ja muut Lähipalvelupisteet, resurssikeskus työryhmät (maantieteellinen tasa- arvo) Rajapinta-asiakkaat (yhteistyö) Tehdään esitys vammaispalvelujen organisoinnista palvelut (mm. yhtenäiset työkäytännöt ja asiakastietojärjestelmä) resurssit (osaaminen, tilat, talous) henkilöstö 01-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kuvaus Toimintamallin esitys Tavoite 8. Valmistella hallinto ja toimintamallit käyttöön otettaviksi Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Laaditaan yhtenäiset lomakkeet 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmä ja palvelusuunnitelmat Laaditaan yhtenäiset toimintaohjeet palveluprosesseista Suunnitellaan hallintoorganisaatio ja päätöksentekooikeudet 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmä 05-10/2018 Työryhmä, alatyöryhmä Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Lomakkeet ja palvelusuunnitelma Toimintaohjeet Johtaminen mallinnettu päätöksenteko delegoitu S i v u

138 Sivu 136 Tavoite 9. Henkilökohtaisen budjetin valmistelu Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Hebulla pyritään vahvistamaan 01-05/2018 Työryhmä, alatyöryhmät asiakkaiden itsenäistä suoriutumista, tarpeen omaa yhteiskunnallista mukaan osallisuutta ja itsemäärää- misoikeutta. Räätälöidään palvelukokonaisuuksia ja pyritään henkilökohtaisempaan palveluiden suunnitteluun ja vahvistetaan asiakkaiden valinnanvapautta. Valmistellaan uudenlaista toteutusta palveluiden suunnittelussa ja mm. palveluseteleiden käyttöönottoa. Lisätään uudenalaista osaamista ja uudenlaista palveluiden järjestämistapaa. Tutustutaan jo käytössä oleviin hebu-malleihin. Järjestetään koulutusta ja saada tietoa erilaisista kokemuksista Henkilökohtainen budjetointi viedään käytännön tasolle pilotoimalla. Kokeillaan, miten uudenlainen palveluiden järjestämistapa istuu vammaispalveluiden palvelujärjestelmään /2018 Työryhmä, alatyöryhmät tarpeen mukaan 06 10/2018 Työryhmä, alatyöryhmät tarpeen mukaan Yhteistyökumppanit Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Kunnat/ kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, yksityiset palveluntuottajat, kunnat, kolmas sektori, seurakunnat Tuotokset/tulokset Uudenlaiset palvelukokonaisuudet, Yksilökeskeisemmät toiminnat, verkostoituminen ja yhteistyö ja tiedottaminen Koulutukset, selvitys olemassa olevista hyvistä käytännöistä Pilotoinnin kokemukset, käytännönläheiset mallit Tavoite 10. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

139 Sivu Aikuispalvelut Aikuispalveluiden työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Määritellä palveluprosessit - Suunnitella digitaalisten palveluiden käyttöönottoa - Ottaa käyttöön yhtenäiset mittarit - Suunnitella aikuispalveluiden palveluverkko - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen kuitenkin niin, että aikuispalveluille esitetään omaa työryhmää, kun valmistelu aiemmin oli yhdistetty päihde- ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Työryhmän toimeksianto kattaa aikuisten sote-palveluiden kirjon lukuun ottamatta päihde- ja mielenterveys-, vammais-, päivystys-, ja perhepalveluita, joiden osalta suunnittelun päävastuu on ko. ryhmillä. Aikuispalvelutyöryhmä tekee tiivistä yhteistyötä em. ryhmien kanssa. Aikuispalveluiden asiakasryhmiä on monia, ja ne ovat erilaisia (mm. fysiatrian ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat, sekä aikuissosiaalityön asiakkaat).. Aikuispalveluiden työryhmän tehtävänä on valmistella koordinoivana tahona myös läpileikkaavia palvelukokonaisuuksia, joita ei huomioida muissa työryhmissä yhtenä kokonaisuutena (esimerkiksi suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon lääkärivastaanotot, operatiivinen toiminta). Vaikka asiakasryhmien tarpeet ovat vaihtelevia, työryhmän tehtävänä on tarkastella palveluita kokonaisuutena eri näkökulmat huomioiden. Aikuispalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. AIKUISPALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: puheenjohtaja Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen KSTHKY Kokemäki Nakkila Pori Posa Rauma SATSHP S i v u

140 Sivu 138 Säkylä Järjestöt Kela Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

141 Sivu 139 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Palveluprosessien määrittely Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Määritellään ja kuvataan keskeiset aikuispalveluiden prosessit 10/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Keskeisten asiakasohjauksen prosessien kuvaus IMSjärjestelmällä Tavoite 2. Asiakkaiden toiveiden huomioiminen sähköisten palvelujen suhteen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kartoitetaan kuntalaisten toiveet ja tarpeet sähköisistä palveluista 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Tarvekartoitus Selvitetään Satakunnassa käytössä olevat digitaaliset palvelut ja hyvät käytännöt Suomessa Tehdään ehdotus käyttöön otettavista palveluista 10/ /2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 04 10/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Ehdotus Tavoite 3. Otetaan käyttöön yhtenäiset mittarit Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään käytössä olevat palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittarit ja asiakkaan/potilaan toimintakyvyn mittarit Laaditaan ehdotus käyttöönotettavista mittareista. Koulutetaan henkilöstö mittareiden käyttöön 10/ /2018 Työryhmä Satasote-hankkeet 01 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Käytössä olevien mittareiden kartoitus Ehdotus, koulutukset Pilotoidaan mittareita 06 10/2018 Työryhmä Satasote-hankkeet Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, muut työryhmät, kohderyhmä Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten S i v u

142 Sivu 140 Tavoite 4. Aikuispalveluiden palveluverkon suunnittelu Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Tehdään aikuispalvelujen paikallisten, seudullisten ja maakunnallisten tarpeiden kartoitus 1/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, Tarvekartoitus Laaditaan suunnitelma kuntien/seutukuntien /maakunnan palveluverkostosta ja yhtenäisistä toimintamalleista 03/ /2018 Työryhmä kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Alustava suunnitelmaehdotus eri aikuispalveluiden palveluverkostoista ja yhtenäisistä toimintamalleista Tavoite 5. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

143 Sivu Päihde- ja mielenterveyspalvelut Päihde- ja mielenterveyspalveluiden -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Määritellä palveluprosessit - Suunnitella digitaalisia palveluita asiakkaiden toiveet huomioiden - Ottaa käyttöön yhtenäiset mittarit - Suunnitella päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkko - Levittää Pakka-toimintamallia - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko päihde- ja mielenterveyspalveluiden kirjon. Ko. palveluille esitetään omaa työryhmää, kun valmistelu aiemmin oli yhdistetty kaikkiin aikuispalveluihin. Aikataulua ja tavoitteita on täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Leena Kivimäki, puheenjohtaja, Rauma Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Pori/psykososiaaliset palvelut, varapuheenjohtaja Eura KSTHKY Pori/ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö Posa Rauma SATSHP/psykiatria TE-toimisto Kokemäen A- ja perhekuntoutumisklinikka, A-klinikkasäätiö Pikassos Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 12 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

144 Sivu 142 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Palveluohjausprosessien määrittely Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Selvitetään asiakasohjauksen sisältö ja nykytila 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Asiakasohjauksen sisällön ja nykytilan kartoitus Kuvataan asiakasohjauksen palveluprosessit Laaditaan ehdotus asiakasohjauksen palvelukokonaisuudesta 10/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä 01 05/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Keskeisten asiakasohjauksen prosessien kuvaus Ehdotus asiakasohjauksen palvelukokonaisuudesta Tavoite 2. Asiakkaiden toiveiden huomioiminen sähköisten palvelujen suhteen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kartoitetaan kuntalaisten toiveet ja tarpeet sähköisistä palveluista 10 12/2017 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Tarvekartoitus Selvitetään Satakunnassa käytössä olevat digitaaliset palvelut ja hyvät käytännöt Suomessa Tehdään ehdotus käyttöön otettavista palveluista Pilotoidaan valittuja palveluja 10/ /2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 02 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija 06 10/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Ehdotus Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten Tavoite 3. Otetaan käyttöön yhtenäiset mittarit Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Selvitetään käytössä olevat palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja tuottavuuden mittarit ja asiakkaan/potilaan toimintakyvyn mittarit Laaditaan ehdotus käyttöönotettavista mittareista. Koulutetaan henkilöstö mittareiden käyttöön 10/ /2018 Työryhmä Satasotehankkeet 01 06/2018 Työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Kunnat, kuntayhtymät, ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Käytössä olevien mittareiden kartoitus Ehdotus, koulutukset Pilotoidaan mittareita 06 10/2018 Työryhmä Satasotehankkeet Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, muut työryhmät, kohderyhmä Kokeilun tulokset varsinaista laajamittaista käyttöönottoa varten S i v u

145 Sivu 143 Tavoite 4. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden palveluverkon suunnittelu Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Tehdään päihde- ja mielenterveyspalvelujen paikallisten, seudullisten ja maakunnallisten tarpeiden kartoitus 1/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Tarvekartoitus Kartoitetaan olemassa olevat tarpeet päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta Laaditaan suunnitelma kuntien/seutukuntien /maakunnan palveluverkostosta 10/ / / /2018 Työryhmä Työryhmä Tavoite 5. Pakka-toiminnan levittäminen maakuntaan Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Levitetään Pakkatoimintamallia 11/2017 Alatyöryhmä Satakun- 10/2018 (Pakka- taan toiminta), Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Yhteistyökumppanit Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, kohderyhmä Selvitys Alustava suunnitelmaehdotuspäihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluverkostoista Tuotokset/tulokset Pakka-toiminnan käytön laajentaminen Tavoite 6. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

146 Sivu Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palveluiden työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja laatia iäkkäiden arjessa tukemisen yhtenäisiä toimintamalleja - Kehittää keskitettyä palveluohjausmalli KAAPOa - Kehittää kotihoidon sisältöä ja yhtenäisiä toimintamalleja - Yhtenäistää omais- ja perhehoidon toimintamalleja - Laatia asumis- ja laitospalveluiden yhtenäiset toimintamallit - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko ikääntyneiden palvelut ja kaikenikäisten omaishoidon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Ikääntyneiden palveluiden työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUIDEN TYÖRYHMÄ Ehdotus tulevaksi päätyöryhmäksi: Pirjo Rehula, puheenjohtaja, muutosagentti Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma, varapuheenjohtaja Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen Kokemäki Nakkila Pori Posa Säkylä Asiakas-, vanhusneuvosto ja yhdistysnäkökulma Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 13 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

147 Sivu 145 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen ja iäkkäiden arjessa tukeminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Selvitetään ja suunnitellaan vapaaehtoistyön laajempi/ keskitetympi organisoituminen 10/ /2018 Muutosagentti, työryhmä HYTE-ryhmät, Kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitok- Selvitys vapaaehtoistyön organisoinnista, Voimaa vanhuuteen mentoriohjelman loppu- Kartoitetaan itse/omahoidon sovelluksia Suunnitellaan itse/omahoitoa uusissa toimintaprosesseissa (mahdollinen pilotointi) Edistetään sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian käyttöönottoa (mm. ehdotukset käytettävistä menetelmistä) kaikissa prosesseissa (tavoitteet 1 5) Suunnitellaan yhteistyötä kuntiin jäävien hyvinvointipalveluiden kanssa (liikenne, kulttuuri, liikunta, vapaa-aika, asunto jne) 11/ / / / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä, ICTasiantuntija, terveysteknologian projektisuunnittelija Muutosagentti, työryhmä Tavoite 2. Keskitetyn palveluohjausmalli KAAPOn kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Selvitetään käytössä olevat 10/2017 Muutosagentti, palvelutarpeen, toimintakyvyn 04/2018 työryhmä ja muut arviointimittarit ja tehdä ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Selvitetään asiakasohjausjärjestelmän hankintaan liittyvät seikat (tavoitteena yksi puhelinnumero) Suunnitellaan ja kuvataan toimintaprosessi Järjestetään henkilöstölle koulutusta uusista toimintatavoista 11/ / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä, ICT-asiantuntija, lakimies Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä, kunnat, sairaanhoitopiiri set Kunnat, järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset Kunnat, järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset Kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset HYTE-ryhmät, yhdyspintatyöryhmät, kunnat, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset Yhteistyökumppanit Kunnat, järjestöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, sairaanhoitopiiri, Kela, Satasotehankkeet, Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö Kunnat, sairaanhoitopiiri Kunnat, järjestöt, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, sairaanhoitopiiri, Kela, Satasotehankkeet, Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Järjestöt, yhdistykset, yritykset, SAMK, sairaanhoi- raportti 2019 Selvitys - Satakunnassa käytössä olevista omahoidon työkaluista - valtakunnallisista hyvistä käytännöistä Ehdotukset etenemisestä, koulutukset henkilöstölle, informointi käyttäjille, mahdolliset pilotit Raportit ja ehdotukset, mahdolliset hyvinvointiteknologiapilotit Ehdotukset yhteistyön tavoista Tuotokset/tulokset Ehdotus yhtenäisen arviointimittarityökalun käyttöönotosta ja tarvittavista hankinnoista Ehdotus yhtenäisen asiakasohjausjärjestelmän hankinnasta Palveluohjauksen prosessikuvaus Koulutukset henkilöstölle S i v u

148 Sivu 146 Otetaan keskitetty palveluohjaus-toimintamalli (KAAPO) vaiheittain käyttöön iäkkäiden palveluissa koko Satakunnan alueella. Tiedotetaan asiakkaille uusista toimintatavoista 08-10/2018 Muutosagentti, työryhmä, kunnat, kuntayhtymät, viestinnän asiantuntija Tavoite 3. Kotihoidon sisällön kehittäminen ja yhtenäistäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Suunnitellaan kotikuntoutuksen 10/2017 Muutosagentti, toimintamalli ja kuvataan 09/2018 työryhmä toimintaprosessi Suunnitellaan lyhytaikaishoidon toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan intensiivisen kotihoidon toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi sekä palvelun lisääminen. Järjestetään ammattilaisten koulutus Suunnitellaan akuuttitilanteiden kotihoidon 24/7 toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan kotiuttamistiimin toimintamalli ja kuvataan toimintaprosessi Suunnitellaan lääkehoidon ja koneellinen annosjakelun toimintamalli, kuvataan toimintaprosessi, suunnitellaan mahdolliset hankinnat, ja laaditaan ehdotukset. Pilotoidaan uusia toimintamalleja 10/ / / / / / / / / /2018 Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä Muutosagentti, työryhmä 01 10/2018 Muutosagentti, työryhmä topiiri, Kela, Satasote-hankkeet, Monitieteinen sotealan kehittämisyksikkö Järjestöt, yhdistykset, yritykset, Satasote-hankkeet, muut työryhmät Uudet toimintamallit vaiheittain käyttöön, kuntalaisten neuvonnan ja ohjauksen toteuttaminen Yhteistyökumppanit Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Apteekit, Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Kunnat, sairaanhoitopiiri, yritykset, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Tuotokset/tulokset Kotikuntoutuksen toimintamallin palvelusisältöja prosessikuvaus Lyhytaikaishoidon toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Intensiivisen kotihoidon toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus 24/7 akuuttikotihoidon palvelusisältö- ja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Kotiuttamistiimin toimintamallin palvelusisältöja prosessikuvaus, henkilöstön koulutus Lääkehoidon ja koneellinen annosjakelun toimintamallin palvelusisältö- ja prosessikuvaus, ehdotus tarvittavista hankinnoista Päätöksenteon jälkeen käyttöönotto vaiheittain kunnissa S i v u

149 Sivu 147 Sovitaan ja tarvittaessa kehitetään yksilöllisiä palveluratkaisuja jaksamisen tueksi Valmistellaan ehdotus omaishoidon palvelukokonaisuudesta Satakunnassa, ja perustetaan maakunnallinen omais- ja perhehoidon osaamiskeskus, joka verkostoituu lähipalveluiden tueksi Selvitetään mahdollisuudet perhehoitajien määrän triplaamiseen 10/ /2018, tarkistus 10/ / /2018 Muutosagentti, työryhmä, kunnat ja sotekuntayhtymät, Muutosagentti, työryhmä, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, muut järjestöt 01 10/2018 Muutosagentti, työryhmä 10/ /2018 Muutosagentti, työryhmä Tavoite 5. Asumis- ja laitospalveluiden kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Selvitetään palvelusetelin 12/ käyttö asumis- ja laitospalveluissa, 06/2018 sekä laaditaan ehdo- tus setelin käytöstä jatkossa yhteistyössä hankkeiden, muiden työryhmien ja sidosryhmien kanssa. Mahdolliset valinnanvapausmallin kokeiluhankkeet otetaan huomioon. Selvitetään asumis- ja laitospalveluissa käytössä olevat - arviointimittarit ja laaditaan ehdotus yhteisesti käytettävistä mittareista Laaditaan ehdotus ikääntyneiden asumis- ja laitospalveluista osana ikääntyneiden palvelukokonaisuutta Satakunnassa 10/ /2018 Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä 01 10/2018 Muutosagentti, ikääntyneiden työryhmä Tavoite 4. Omais- ja perhehoidon vahvistaminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhtenäistetään palveluprosessit, kriteerit, palkkiot, valmennukset, sijaisjärjestelyt Yhteistyökumppanit Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, oppilaitokset Perhehoitoliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, muut järjestöt, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, Perhehoitoliitto, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, muut järjestöt Yhteistyökumppanit Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja sotekuntayhtymät, yritykset, järjestöt, muut työryhmät Tuotokset/tulokset Omaishoidon yhtenäisten toimintamallien palvelusisältökuvaukset ja prosessikuvaukset. Ehdotus sähköisen järjestelmän käyttöönotosta Yhtenäiset toimintamallit jaksamisen tueksi Perhehoidon palvelusisältö- ja prosessikuvaus, keskitetty omais- ja perhehoitokeskustoimintamalli ja sen pilotointi, henkilöstön koulutukset Esitys perhehoidon lisäämisestä Tuotokset/tulokset Selvitys palvelusetelin käytöstä sekä ehdotus käytöstä jatkossa Selvitys ja esitys yhteisesti käyttöön otettavista mittareista Palvelun sisältökuvaus ikääntyneiden asumisja laitospalveluista, ehdotus asumis- ja laitospalveluista osana koko- S i v u

150 Sivu 148 naisuutta Tavoite 6. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Vastuutaho Muutosagentti, työryhmä Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit Päivystys 24 h Päivystys 24 h -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Jatkaa laajan päivystyksen sairaalan suunnittelutyötä - Laatia valmius- ja varautumissuunnitelma - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko päivystyksen palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Päivystys 24h -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Alustavana ajatuksena on, että kiirevastaanoton suunnitteluun nimetään alatyöryhmä. Päivystyksen suunnittelussa on huomioitava päivystysasetuksen ja tulevien säädösten velvoitteet. Suunnittelun lähtökohtana on, että Satakunnassa on laajan päivystyksen sairaala. Maakunnan päivystyksen suunnittelun rinnalla suunnitellaan myös sairaanhoitopiirin päivystyssairaalan laajennusta. Nämä suunnitteluprosessit kulkevat kiinteässä yhteistyössä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. PÄIVYSTYS 24h Ehdotus päätyöryhmäksi: Eija Vaula, puheenjohtaja, SATSHP Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): SATSHP/ensihoito, ylilääkäri, varapuheenjohtaja SATSHP/päivystys, ylihoitaja, sihteeri Huittinen Keski-Satakunta/perusterveydenhuolto Keski-Satakunta - hammashoito Porin petu/sosiaalipäivystys S i v u

151 Sivu 149 Porin petu/sairaalapalvelut Posa Rauma SATSHP/psykiatria Satadiag/ kliininen kemia Satadiag/ kuvantaminen Säkylä 3. sektori (mielenterveyspalvelut) Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 16 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

152 Sivu 150 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Satasairaala laajan päivystyksen sairaalan toiminnan suunnittelu Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Päivystysasetus astuu voimaan 01 10/2018 Sairaanhoidon Kunnat, TYKS, Asetuksen toimialue Vaasa mukainen toiminta käynnistetään vuoden 2020 loppuun mennessä, mieluiten jo aiemmin Laaditaan maakunnan 24/7 sosiaali- ja kriisipäivystystä koskevan esitys ja toimintamalli Suunnitellaan psykiatrian päivystys (matala kynnys, yhteistyö sosiaali- ja kriisipäivystys) siten, että mielenterveyspotilas/psykiatrinen potilas saa palvelut sote-asemilla ja yhteispäivystyksessä matalalla kynnyksellä. Psykiatria siirtyy Harjavallasta Satasairaalaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Laaditaan hammaspäivystyksen toimintamalli Sovitaan päivystyksen päihdetyön toimintatavoista Kootaan liikkuvat palvelut yhteen: sosiaali- ja kriisipäiv., psykiatrian päiv.luonteiset liikkuvat palvelut, ensihoitopalvelu, mobiilitoiminnan ja kotihoidon palvelut. 10/ /2018 9/ / / /2018 Työryhmä, SATSHP Työryhmä SATSHP Työryhmä, SATSHP 01 10/2018 Työryhmä, SATSHP sel- 10/ /2018 viämishoitoyksikkö Työryhmä, Toimintaan osallistuvat Kunnat, muut kuntayhtymät Kunnat Kunnat, muut kuntayhtymät Kunnat, muut kuntayhtymät SATSHP, kunnat Tuotokset/tulokset Malli toteutuksesta: erikoisalat, kokemus etulinjaan, potilasturvallinen ja vaikuttava hoito, päivystyksessä hoidetaan päivystyspotilaita, toiminnan sujuvuus, palvelukulttuurin vahvistaminen ja toteutuneen palvelun mittaaminen Esitys kuntiin lausunnoille syksy 2017, toiminnan käynnistäminen Psykiatrian päivystyksen matalan kynnyksen toimintamalli, sen mahdollinen kokeilu (Toiminta voi olla alkuun hoitajavetoista, kons. palvelut turvattava) Oma hammaspäivystys - kuvaus Mallinnus yhteistyöstä erikoissairaanhoidon (suu- ja leukakirurgia) hammaspäivystyksen kanssa Selvitys, keskitetäänkö päihdehoitoa vai hoitavatko sote-asemat? Liikkuvien palveluiden koordinointi, Tiedon kulun ja yhteistyön paraneminen potilaslähtöisyys huomioiden Tavoite 2. Valmius- ja varautumissuunnitelma Toimenpiteet (kukin omalla Toimenpiteen rivillään) vaiheistus Sovitaan ensihoitopalvelusta 10/ /2018 Laaditaan valmius- ja varautumissuunnitelmtuksen mukai- Ensihoitoasenen toiminta Vastuutaho SATSHP, työryhmä Työryhmä, Ensihoitokeskus Yhteistyökumppanit Kunnat, Tyks, VSHP Tyks, Vaasa, paikalliset ensihoitopalveluntuottajat, kunnat ja kuntayhtymät Tuotokset/tulokset Ensihoitoasetuksen mukainen toiminta Valmius- ja varautumissuunnitelma S i v u

153 Sivu 151 Tavoite 3. Kiirevastaanoton suunnittelu Toimenpiteet (kukin omalla rivillään) Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Päivystyksessä kuuluu hoitaa 01 10/2018 Työryhmä, vain päivystyspotilaita (hoidon Alatyöryhmä tarve alle 24h). Laaditaan suunnitelma alueellisesta kiirevastaanottotoiminnan järjestämisestä Yhteistyökumppanit Kunnat, kuntayhtymät, kuntapäättäjät Tuotokset/tulokset Suunnitelma Tavoite 4. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Muutosagentti, työryhmä Yhteistyökumppanit Alatyöryhmät Tuotokset/tulokset Raportit S i v u

154 Sivu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Nostaa esiin terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimintatapoja - Laatia esitys hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäämiseksi - Kehittää hyte-rakenteita kunnissa ja maakunnassa - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN (HYTE) S i v u

155 Sivu 153 Ehdotus päätyöryhmäksi: Mari Kaunistola, puheenjohtaja, Poliisiammattikorkeakoulu Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Euran terveyskeskus Eurajoen kunta Huittisten terveyskeskus Huittisten terveyskeskus Jämijärvi Kankaanpään A-koti KSTHKY Länsi-Suomen aluehallintovirasto LIIKU Porin perusturvakeskus Porin kaupunki/perusturva Porin sivistyskeskus Porin ev.lut. srk-yhtymä Posa aikuispalvelut Rauman kaupunki/ Ehkäisyneuvola Rauman kaupunki/ kotihoito Rauman kaupunki/perhekeskus Rauman seudun mielenterveys seura Pikassos Oy Satakunnan mielenterveysseura Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sydänpiiri ry/neuvokas perhe Satalipake-hanke SPR Säkylän sosiaali-ja terveystoimi VESOTE-hanke Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 28 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Terveyttä ja hyvinvointia edistävien toimintatapojen esiin nostaminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Hyödynnetään laadittuja nykytilaselvityksiä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien palveluiden kuvauksia jatkosuunnittelussa 10 12/2017 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut Jatkosuunnitelmat Osallistutaan kärkihankkeiden toteutukseen: Neuvokas-perhe ja Vesote- hankkeiden tukiryhmänä toimiminen Laaditaan viestintäsuunnitelman hyvien Hyte-käytäntöjen/ tapojen esiin tuomiseksi, ja aletaan toteuttaa viestintää 10/ / / /2018 työryhmät Työryhmä Satasote-hankkeet Hankkeiden edistyminen Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Viestintäsuunnitelma ja sen toteutus Tavoite 2. Laatia esitys hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn lisäämiseksi Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset S i v u

156 Sivu 154 Laaditaan ehdotus mittareista, joilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tulevaisuudessa mitataan Laaditaan nykytilaselvitysten ja hyvien käytänteiden kartoituksen pohjalta ehdotus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluista ja menetelmistä (mm. sähköiset palvelut). Tehdään yhteistyötä kuntien kanssa hyvien Hytekäytäntöjen jalkauttamiseksi. Laaditaan selvitys, miten Hytetyötä voidaan kunnissa lisätä. 10/ / / / / /2018 Työryhmä Työryhmä Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Ehdotus mittareista Ehdotukset työkaluista ja menetelmistä Selvitys hyte-työn lisäämisen mahdollisuuksista Tavoite 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden kehittäminen kunnissa ja maakunnassa Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Selvitetään hyvät käytännöt hyte-rakenteiden ja eri tahojen yhteistyömalleista 10/ /2018 Työryhmä Selvitys hyte-rakenteiden ja yhteistyön hyvistä käytännöistä Laaditaan ehdotus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteista maakunnassa ja kunnissa, sekä mallinnetaan eri tahojen yhteistyörakenteet Tavoite 4. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen 10/ /2018 Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Toimintamallien kuvaukset ja ehdotukset rakenteista Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Valmistella Satakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma, ja sopiminen siten, että se on valmis toteutettavaksi v Laatia eläinlääkintähuollon toimintamalli - Valmistella ympäristöterveydenhuollon laatu- ja tietojärjestelmiä - Valmistella ympäristöterveydenhuollon organisaatiota - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen ja kattaa koko ympäristöterveydenhuollon palveluiden kirjon. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. S i v u

157 Sivu 155 Ympäristöterveydenhuollon työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Tarkoituksena on, että päätyöryhmän työn lisäksi terveysvalvonnan, elintarvikevalvonnan ja eläinlääkinnän henkilöstöstä kootut alatyöryhmät jatkavat tehtäviään annettujen toimeksiantojen mukaisesti. Alatyöryhmissä on toistaiseksi ollut yksi henkilöstön edustaja jokaisesta yksiköstä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Ehdotus tulevaksi päätyöryhmäksi: Laura Juhantalo, puheenjohtaja, Posa Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma, varapuheenjohtaja Pori Pyhäjärviseutu SATSHP Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Henkilöstöjärjestöjen edustaja (JUKO/KTN) Yhteensä 8 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

158 Sivu 156 Varmistetaan, että terveysvalvonnan kohdetietokanta on ajan tasalla kaikissa valvontayksiköissä. Kaikki neljä organisaatiota vastaavat omalta osaltaan, että kohteet on kirjattu oikein. Elintarvike- ja tsl- ryhmät kokoontuvat vielä tarvittaessa. Tehdään resurssitarvelaskenta terveysvalvonnan kohteiden suunnitelmalliseen valvontaan, terveysvalvonnan eisuunnitelmalliseen työhön ja eläinlääkintähuollon tehtäviin Laaditaan valvontatehtävien tarkastajakohtainen jakomalli Kerätään alkutuotantotiloista eläinlääkintähuollon kohdetietokanta Luodaan malli terveysvalvonnan pilotoinnista ja yhteisen valvontasuunnitelman toteuttamisesta jo vuonna 2019 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Satakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma on valmis toteutettavaksi v Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökump- Tuotokset/tulokset vaiheistus panit 01 10/2017 Työryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma 10/ / / / / / / /2018 Työryhmä Työryhmä Avi Työryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Excel-taulukko kiikaritietokannasta kaikista terveysvalvonnan valvontakohteista Suunnitelmallisen valvonnan laskennallisen resurssitarpeen kuvaus Arviot terveysvalvonnan ei-suunnitelmalliseen työhön ja eläinlääkintähuollon tehtäviin tarvittavista resursseista Excel-malli tasapuolisesta tehtävien jakautumisesta Excel tilatyypeittäin ja alueittain EHOn liitteeksi Toimintamallin kuvaus, valvontasuunnitelmamalli Kuntien päätökset terveysvalvonnan pilotoinnista siten, että maakunnan toimivaltaisella päätöksellä valvontasuunnitelmaa aletaan toteuttaa jo 2019 Tavoite 2. Eläinlääkintähuollon toimintamalli Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Tehdään päivystysjärjestelyselvitys 10/ /2018 Tehdään löytöeläinjärjestelyselvitys 10/ /2018 Vastuutaho Työryhmä Työryhmä Yhteistyökumppanit Eläinlääkinnän alatyöryhmä PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Ehdotus pieneläinpäivystyksen järjestämiseksi Periaatepäätös löytöeläinten hoitamisen järjestämisestä maakunnassa ja mahdollisesta kilpailuttamisesta S i v u

159 Sivu 157 Tavoite 3. Ympäristöterveydenhuollon laatu- ja tietojärjestelmät Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Tehdään IMS/ prosessikuvaus 10/ Työryhmä nimeää ydintoiminnoista 10/2018 vastuuhenkilöt Sovitaan yhteisistä periaatteista koskien tiedonsiirtoa nykyisistä tietojärjestelmistä valtakunnalliseen VATIjärjestelmään Tehdään tiedonsiirto nykyisistä tietojärjestelmistä VATIjärjestelmään Osallistutaan mahdollisuuksien mukaan VATI-järjestelmän pilotointiin, jonka on tarkoitus alkaa / / / / / /2018 Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Työryhmä nimeää vastuuhenkilöt Yhteistyökumppanit PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Pääprosessit kuvattu IMS järjestelmällä. Sovittu kirjallisesti yhteisistä periaatteista Tiedonsiirto yhteisiä periaatteita noudattaen Päätös järjestelmän pilotointiin osallistumisesta tai ei-osallistumisesta Mahdollinen pilotointi Tavoite 4. Ympäristöterveydenhuollon organisaatio Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Aloitetaan toimivallan määrittely, 10/ Työryhmä jos lainsäädäntö voimassa 10/2018 Tavoite 5. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Yhteistyökumppanit PoSa, Pori, Pyhäjärviseutu ja Rauma Tuotokset/tulokset Toiminta/ organisaatiomalli ympäristöterveydenhuollon yksiköstä. Ehdotus toimivaltaisesta viranomaisesta. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

160 Sivu Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Tarkistaa sopimusluettelo - Kuvata keskeiset prosessit sekä kehittää niitä Lean-menetelmien avulla - Määritellä palveluodotukset - Arvioida organisoitumisvaihtoehdot - Laatia ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista eri vaihtoehdot huomioiden - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Päätyöryhmän työskentelyn tukena toimii alkuvaiheessa 10 alatyöryhmää. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. SAIRAANHOITOON LIITTYVÄT TUKIPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Harri Hagman, puheenjohtaja, SATSHP Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus, joka noudattaa nykyistä hyvin toimineen valmisteluryhmän kokoonpanoa, saatavilla): Satadiag, varapuheenjohtaja Satadiag, sihteeri Eura Eurajoki Huittinen Jämijärvi KSTHKY KSTHKY Pori Porin petu Porin petu Posa Posa Rauma Satadiag SATSHP SATSHP Säkylä Seurakunta S i v u

161 Sivu 159 Henkilöstöjärjestöjen edustaja Yhteensä 21 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

162 Sivu 160 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Sopimusluettelon tarkistus Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Verrataan syksyllä 2016 tehtyä 10/2017 työryhmän sihteeri Porin kaupunki sopimusluetteloa hallinto- ja Eija Kaukiainen, talouspäällikkö talousryhmän tekemään luetteloon. varmistaa työryh- Ilkka Manninen Tehdään tarvittavat kormän pj. Harri Hag- jaukset ja lisäykset. Myös suulliset ma sopimukset kirjataan huomalellisesti. Tavoite 2. Keskeisten prosessien kuvaus Toimenpiteet Kuvataan kaikkien sairaanhoidon kymmenen tukipalvelun keskeiset prosessit ja samalla kehitetään niitä Lean-oppien mukaisesti. Tavoite 3. Palveluodotusten määrittely Toimenpiteet Määritellään asiakkaiden ja potilaiden keskeiset palveluodotukset Arvioidaan omistajatahojen odotukset tulevalle toiminnalle Toimenpiteen Vastuutaho vaiheistus 10 12/2017 Alatyöryhmien (10 kpl) puheenjohtajat Toimenpiteen vaiheistus 10/ / / /2018 Tavoite 4. Organisoitumisvaihtoehtojen arviointi Toimenpiteet Arvioidaan eri organisoitumisvaihtoehtojen toimivuutta Satakunnan maakuntaan sekä laaditaan niiden perusteella SWOT- analyysi. Toimenpiteen vaiheistus 10/ /2018 Vastuutaho Pj. Harri Hagman Pj. Harri Hagman Vastuutaho Työryhmä, Pj. Harri Hagman Tavoite 5. Ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista Toimenpiteet Laaditaan ehdotus sairaanhoidollisten tukipalveluiden organisoinnista (ja tarvittavasta henkilöstöstä) eri vaihtoehdot huomioiden Toimenpiteen vaiheistus lainsäädännön vakiinnuttua, arviolta Q2/2018 kuluessa Vastuutaho Pj. Harri Hagman, toistaiseksi Yhteistyökumppanit Kuvaukset sairaanhoidon kymmenen tukipalvelun keskeisistä prosesseista IMS:llä, huomioiden ja toiminnallinen kehitettäminen Lean-oppien mukaisesti Yhteistyökumppanit Myöhemmin määriteltävien asiakkaiden ja/tai kliinikoiden ryhmät. Myöhemmin määriteltävien omistajaa edustavien poliitikkojen ryhmät Yhteistyökumppanit Mm. Fimlab Laboratoriot Oy:n muodostama koalitiosuunnitteluryhmä. Länsirannikon Yliopistollinen keskussairaala Oy selvitystyö/ prof. Teemu Malmi. Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Sairaanhoidon tukipalveluiden sopimusluetteloa on verrattu talous- ja hallintotyöryhmältä saatuun (kunnilta ja kuntayhtymiltä kerättyyn) sopimusluetteloon, tarpeelliset korjaukset on tehty. Tuotokset/tulokset Tuotokset/tulokset Ymmärrys ja kuvaus asiakkaiden/kliinikoiden odotuksista Ymmärrys ja kuvaus omistajaa edustavien poliitikkojen odotuksista Tuotokset/tulokset Laboratoriotoiminnan liiketoimintasuunnitelma. Länsirannikon selvitystyö. Tuotokset/tulokset Vaihtoehtoiset organisoitumismallit karkeine liiketoimintasuunnitelmineen. S i v u

163 Sivu 161 Tavoite 6. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö Monitieteinen sote-alan kehittämisyksikkö -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Kehittää yhteistyöalueen t&k-toiminnan rakennetta ja yhteistyömalli - Kehittää maakunnan sote-toimintaan liittyvää yhteistyötä maakunnan ja oppilaitosten/yliopistojen välillä - Selvittää ja ottaa käyttöön laatutyökaluja - Laatia ehdotus yhteisistä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen toimintatavoista sekä niiden seurannasta - Laatia suunnitelma sote-alan koulutuksen koordinoinnista maakunnassa - Selvittää tieteellisen kirjaston rooli - Kehittää sidosryhmäyhteistyötä - Laatia ehdotus sote-alaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä ja organisoinnista - Laatia suunnitelma arkistoinnista - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman Kehittämisyksikkö-työryhmän mukainen. Toimeksianto kattaa sote-kehittämisen, ei maakuntauudistuksen muiden osa-alueiden kehittämistyötä. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Sairaanhoitoon liittyvät tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. MONITIETEINEN SOTE-ALAN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Ehdotus päätyöryhmäksi: Mari Niemi, puheenjohtaja, SATSHP/sote-muutosorganisaatio Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): TuKKK varapuheenjohtaja Pori Posa Rauma SATSHP S i v u

164 Sivu 162 Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Sosiaalialan osaamiskeskus (Vasso/Pikassos) SAMK Porin yliopistokeskus Järjestöt Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 12 varsinaista edustajaa puheenjohtaja mukaan lukien TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Yhteistyöalueen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rakenteen kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kutsutaan koolle ja kokoonnutaan vuoden 2017 aikana Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan t&k -toimijaverkoston kanssa. Selvitetään maakuntien t&ktoiminnan resurssit ja toiminta Laaditaan selvitysten pohjalta yhteinen esitys yhteistyöalueen t&k-toiminnan yhteisistä rakenteista, resursseista, ja koordinoinnista yhteistyömalleista yhtenäisistä toimintatavoista Tuetaan opetussairaalan jatkumista maakunnassa ja tehdään tarvittaessa tähän liittyen selvitys- tms. työtä /2017 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat 01 03/2018 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat 04-10/2018 Työryhmä Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan sotealan T&K-toimijat sekä alueen yliopistojen edustajat SATSHP työryhmä Yhteistyöverkosto ja sen työn käynnistyminen Selvitys resursseista ja toiminnasta Ehdotus Tavoite 2. Laatutyökalujen selvittäminen ja käyttöönotto Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Jatketaan IMS-järjestelmän käyttöönottoa ja hyödyntämistä 10/ /2018 Laaditaan IMS-prosessikartta 10/ /2018 Selvitetään ISO9001:2015- laatujärjestelmän käyttöönoton kustannukset ja vaadittavat resurssit Jos em. laatujärjestelmän hankintaan päädytään, laaditaan suunnitelma järjestelmän käyttöönoton vaiheista sekä valmistellaan kilpailutus ja tehdään hankinta Valmistellaan laatujärjestelmän käyttöönottoa Alatyöryhmä/ Jouko Alinen Työryhmä Alatyöryhmä/ Kimmo Laakso Työryhmä 10 12/2017 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio Työryhmä 01 08/2018 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio, Lakimies, Työryhmä 09 10/2018 Alatyöryhmä/ Kristiina Kuusio Työryhmä Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, IMS-järjestelmän koulutukset, prosessikuvaukset järjestelmää hyödyntäen IMS-prosessikartta Selvitys laatujärjestelmän käyttöönoton vaatimuksista Suunnitelma käyttöönoton vaiheista Kilpailutusasiakirja Käyttöönotto vaiheittain, pääkäyttäjien nimeäminen, koulutukset S i v u

165 Sivu 163 Selvitetään muiden laatutyökalujen käyttöönottoa (mm. Lean) ja järjestetään tarvittavat koulutukset Valmistellaan Satasoten hankkeiden ja muiden työryhmien kanssa mittareiden ja tiedolla johtamisen työkalujen käyttöönottoa, kuitenkin niin, että päävastuu on ko. toimijoilla 10/ / / /2018 Työryhmä, alatyöryhmät Satasotehankkeet ja muut työryhmät, työryhmä, alatyöryhmät Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Selvitykset ja ehdotukset käyttöön otettavista laatutyökaluista, henkilöstön koulutukset, käyttöönotto vaiheittain Arviointimittarit ja tiedolla johtamisen työkalut Tavoite 3. Ehdotus asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämisen toimintatavoista ja seurannasta Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Selvitetään nykyiset toimintamallit ja hyvät käytännöt mittarit mukaan lukien 10/ /2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä Selvitys Laaditaan ehdotus käyttöön otettavista potilasturvallisuuden työkaluista, mittareista ja toimintatavoista. Lisäksi tarvittaessa laaditaan maakunnallinen potilasturvallisuussuunnitelma Koulutetaan ja otetaan vaiheittain käyttöön ko. mallit ja työkalut maakunnassa Sovitaan ylimaakunnallisesta potilas- ja asiakasturvallisuuden yhteistyön tavoista 02-07/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä 08-10/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä 10/2018 Alatyöryhmä/ Lotta Nikki, työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset, asiakkaat Kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät, järjestöt, yritykset, asiakkaat Muut maakunnat Ehdotus Koulutukset, käyttöönotto Yhteistyömalli Tavoite 4. Oppilaitos- ja korkeakouluyhteistyö maakunnassa Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Kutsutaan koolle ja kokoonnutaan alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa 11/ /2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut Yhteistyöverkosto ja sen työn käynnistyminen Selvitetään yhteistyön kehittämistarpeet ja mahdollisuudet t&k-toiminnassa Sovitaan maakunnan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyökäytännöistä siten, että etsitään uusia tapoja toteuttaa tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyötä Tavoite 5. Koulutuksen koordinointi Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Selvitetään alueellisen koulutuksen ja täydennyskoulutuk- 02/ /2017 sen toimintamalleista 02 04/2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut 05-10/2018 Työryhmä Satakunnan oppilaitokset ja korkeakoulut Selvitys Yhteistyökäytännöt Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Alatyöryhmä/ Pirjo Aho, Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Selvitys S i v u

166 Sivu 164 Laaditaan suunnitelma alueellisen koulutuksen maakunnallisesta koordinaatiosta, sen toimintamalleista ja resursseista täydennyskoulutuksen yhteistyöstä ja käytännöistä Laaditaan ehdotus opiskelijaohjauksen toimintatavoista 03 08/2018 Alatyöryhmä/ Pirjo Aho, Työryhmä 01 06/2018 Työryhmä, Alatatyöryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Suunnitelma Ehdotus S i v u

167 Sivu 165 Tavoite 6. Tieteellisen kirjaston rooli Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Tieteellisen kirjaston osalta 01 06/2018 SATSHP, laaditaan selvitys eri toimintatavoista Alatyöryhmä, ja tehdään ehdotus työryhmä toiminnan organisoinnista jatkossa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Oppilaitokset ja korkeakoulut, kunnat ja kuntayhtymät, muut maakunnat Selvitys ja ehdotus Tavoite 7. Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Laaditaan ehdotus t&ktoiminnan yhtenäisistä käytännöistä (mm. hankehallinto, tutkimustoiminnan koordinointi, pohjat yms.) 01 08/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus Tavoite 8. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Kehitetään t&k-toiminnan tukimalleja työelämäyhteistyöhön Tuetaan asiakkaan osallisuuden ja asiakaskeskeisyyden toimintamallien ja rakenteiden muodostumista Satakuntaan, ja tuodaan aktiivisesti uusia hyviä käytäntöjä prosesseihin. Tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja seurannan toteutumista maakunnassa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 01 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset 01 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, asiakkaat 01 10/2018 HYTE-työryhmä Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät, asiakkaat Tuen mallit Toimintamallit HYTE-koordinaation tukimallit Tavoite 9. Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhtenäisistä käytännöistä ja organisoinnista Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Laaditaan em. tehtävät huomioiden ehdotus maakunnan monitieteisen sote-alan kehittämisyksikön tehtävistä resursseista toimintamalleista organisoinnista 04 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus Laaditaan em. tehtävät huomioiden ehdotus mahdollisen julkisen palvelutuottajan t&ktoiminnan yhteistyöstä maakunnan kanssa, tehtävistä ja toimintamalleista 04 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, yritykset, oppilaitokset Ehdotus S i v u

168 Sivu 166 Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Suunnitelma Tavoite 11. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Tavoite 10. Suunnitelma arkistoinnin järjestämisestä Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Satasoten aiemmin nimeämä 06/2018 Alatyöryhmä/Sari alatyöryhmä jatkaa arkistoa 10/2018 Soininen koskevan suunnitelman laadintaa Työryhmä Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

169 Sivu Muut tukipalvelut Muut tukipalvelut työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia ehdotus maakuntaan siirtyvistä tukipalveluista - Laatia ehdotus tukipalveluiden toimintamallista - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Muilla tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ruokahuoltoa, puhtaanapitoa, hankintoja, logistiikkaa, turvallisuutta ja lääkintälaitehuoltoa. Muut tukipalvelut -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmän työskentelyn tueksi nimetään heti alkuvaiheessa seuraavat alatyöryhmät, joihin nimetään keskeisten toimijoiden edustus kattavasti: - Puhtaanapito - Ateriahuolto - Hankinnat ja logistiikka - Turvallisuus - Lääkintälaitetekniikka Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. MUUT TUKIPALVELUT Ehdotus päätyöryhmäksi: Marjukka Palin, puheenjohtaja, Porin Palveluliikelaitos Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Rauma/ Ateriapalvelut SATSHP/Puhtaanapito SATSHP/Hankinnat SATSHP/Logistiikka Pori/Turvallisuus Henkilöstön edustaja Yhteensä 7 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

170 Sivu 168 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia ehdotus maakuntaan siirtyvistä tukipalveluista Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Laaditaan selvitys ja ehdotus 10 12/2017 Työryhmä, Kunnat, kuntayhtymät, siirtyvistä tukipalveluista henkilöstöineekahuolto, Alatyöryhmät: Ruonapito, yritykset puhtaa- hankinnatja logistiikka, turvallisuus, sekä lääkintälaitetekniikka Tuotokset/tulokset Selvitys, Ehdotus Tavoite 2. Laatia ehdotus tukipalveluiden toimintamallista Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Analysoidaan toteutusvaihtoehdot 10/2017 Työryhmä huomioiden lainsäädän- 03/2018 tö Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Toteutusvaihtoehdot valmiina esitettäväksi päätöksentekoon Valmistellaan toimintamallit käyttöönottoa varten 10/ /2018 Työryhmä, Alatyöryhmät: Ruokahuolto, puhtaanapito, hankinnatja logistiikka, turvallisuus, sekä lääkintälaitetekniikka Kunnat, kuntayhtymät, yritykset Valmis toimintamalli Tavoite 3. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

171 Sivu Tuotteistus Tuotteistustyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia kansallisten suositusten ja määräysten mukainen ehdotus tuotteistuskäytännöistä sekä selvitys sote-mittaristosta - Varmistaa prosessien kehitystyökalujen ja -ohjeistuksen yhteensopivuus ja tuki tuotteistukselle - Järjestää (tarvittaessa) tuotteistuskoulutusta - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen. Aikataulua ja tavoitteita on kuitenkin täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi työryhmän kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Tuotteistustyöryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. TUOTTEISTUSTYÖRYHMÄ Ehdotus päätyöryhmäksi: Esa Puolamäki, puheenjohtaja, Tukkk/Pori Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): SATSHP, varapuheenjohtaja/yhtymähallinto Pori/taloushallinto Porin petu/ hoitotyö Porin petu/taloushallinto POSA Rauma SATSHP/laskentapalvelut Satakunnan yrittäjät Suomen yleislääkäreiden aluetoimikunta Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 11 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

172 Sivu 170 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Laatia kansallisten suositusten ja määräysten mukainen ehdotus tuotteistuskäytännöistä sekä selvitys sote-mittaristosta Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökump- Tuotokset/tulokset Tehdään kansallisten STM/Sitra Sote-tietopaketteihin liittyvän tuotteistuksen ja siihen liittyvän mittaroinnin osalta käyttöönoton valmistelu Valmistellaan maakuntien kustannuslaskentaa koskeva JHS ohjeistuksen käyttöönotto Laaditaan selvitys Satakunnan tuotteistuskäytännöistä Osallistutaan valtakunnallisen KUVA-toimeenpanoalatyöryhmän toimintaan. vaiheistus panit 10 12/2017 Työryhmä Hallinto ja talous-, ICT- ja tuotteistustyöryhmien muodostama alatyöryhmä, STM, Sitra 01 05/2018 Työryhmä Hallinto ja talous-, ICT- ja tuotteistustyöryhmien muodostama alatyöryhmä, JUHTA Suunnitelma Satakunnan tuotteistuskäytänteiden sisällöstä ja kattavuudesta Suoritekohtaisen kustannuslaskennan ohjeistus Satakunnan yhteisen kirjanpitojärjestelmän perustalta 06 08/2018 Työryhmä Ehdotus tuotteistuksen toteutuksesta, organisoinnista, resursoinnista ja sen hyödyntämisestä kustannustehokkuuden ja laadun parantamisessa 10/ /2018 Sari Törölä, SATSHP, Työryhmä Satakunnan tietopohja vastaa valtakunnan mittaristotietotarpeita. KUVA TPA työ on osa Kustannus- ja vaikuttavuustiedon kehittäminen ja tietotarpeet muutosohjelmaa. Tämä on STM:n osa VM:n vastuulla olevaa poikkihallinnollista Maakuntatietoohjelmaaa. Ehdotus Satakunnassa käytettävästä Sotemittaristosta. 1.vaiheen mittariston pilointi tehdään osana VM valmistelemaa uuden maakunta ja sote-hallintomallin simulointiharjoitusta arviointitoiminnon yhteydessä. Tuloksen raportoidaan loppuvuodesta Vuoden 2018 aikana tehdään raportti tietopohja vaatimuksista ja julkaistaan lopullinen esitys mittareiksi. Tavoite 2. Varmistaa prosessien kehitystyökalujen ja -ohjeistuksen yhteensopivuus ja tuki tuotteistukselle Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Osallistutaan prosessikehitystyökalujen käyttöönottovaiheeseen 10 12/2017 Työryhmä Muut työryhmät Selvitys prosessinkehitystyökalujen käytöstä tuotteistamisessa S i v u

173 Sivu 171 Tavoite 3. Järjestää (tarvittaessa) tuotteistuskoulutusta Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Järjestetään tarvittaessa tuotteistuskoulutusta. 10/2017 Työryhmä 10/2018 Yhteistyökumppanit TY / Tukkk, oppilaitokset Tuotokset/tulokset Ehdotus tuotteistukseen liittyvästä koulutusmateriaalin sisällöstä Tavoite 4. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit Sote-alan sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyöryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Laatia järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Laatia Kelan ja maakunnan välinen yhteistyömalli - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on Satasoten projektisuunnitelman mukainen kuitenkin niin, että aikataulua ja tavoitteita on täsmennetty muuttuneiden tilanteiden mukaisesti. Lisäksi kokoonpanoa on tiivistetty ja lisätty mahdollisuutta toimeenpanevien alatyöryhmien nimeämiseen. Työryhmän toimeksianto kattaa aiempien Sidosryhmä- ja Soten ja kuntien rajapinta (yhdyspinta) -työryhmien toimeksiannon. Sidosryhmäyhteistyöryhmä toimii sote-alan sidosryhmäyhteistyötä koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat tarpeen mukaisesti. Alatyöryhmien toimeksiantojen tulee olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Ehdotus päätyöryhmäksi: Milja Karjalainen, puheenjohtaja, Satakunnan yhteisökeskus Seuraavista yksi edustaja kustakin (puheenjohtajan ehdotus saatavilla): Huittinen Järjestöjen satasote hanke Kela Pori/kulttuuriyksikkö S i v u

174 Sivu 172 Porin evl seurakuntayhtymä Porin perusturva SAMK SATSHP/asiakaspalvelu Satakunnan yrittäjät Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustus Yhteensä 11 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

175 Sivu 173 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Järjestetään työpajat satakuntalaisille 10/2017- Satakunnan JYTRY, SOSTE järjestöille 04/2018 yhteisökeskus Tutustutaan muiden maakuntien ja kansainvälisiin malleihin Tehdään ensimmäinen esitys yhteistyömallista 10/ /2018 Pilotoidaan yhteistyömallia 01/ /2018 Kuvataan järjestöjen ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä 04/2018 Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä 10/2018 Satakunnan yhteisökeskus Työryhmä Maakuntien Järjestö 2.0 hankkeet, SOSTE Satasoten hankkeet ja muut työryhmät, järjestöt Tuotokset/tulokset Järjestöjen laaja, yhteinen näkemys toimintamallista Parhaiden olemassa olevien toimintamallien huomioiminen Esitys toimintamalliksi Toimintamallin testaaminen käytännössä Toimintamalli, jossa huomioitu mm: palveluohjaus, rahoitus, osallisuus, kokemustieto, palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku, palvelujen kehittäminen, palvelutuotanto; asiakasseteli, henk.koht. budjetti, muut palvelut Tavoite 2. Seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Tehdään ensimmäinen esitys 9/2017 Työryhmä seurakuntien ja maakunnan 4/2018 Porin ev.lut. välisestä yhteistyömallista seurakuntayhtymä Pilotoidaan yhteistyömallia 04/ /2018 Kuvataan seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä Satakunnan seurakunnat 10/2018 Työryhmä Satakunnan seurakunnat Yhteistyökumppanit Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta, kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta, kunnat ja kuntayhtymät Satakunnan seurakunnat (22), Turun arkkihiippakunta Tuotokset/tulokset Satakunnan seurakuntien yhteistyösopimus Satakunnan seurakuntien sote-alueen laajuinen yhteistyö Seurakuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli (palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku) Tehdään ensimmäinen esitys oppilaitosten ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi Tavoite 3. Oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Järjestäydytään ja valmistellaan ensimmäinen esitys mahdollisten olemassaolevien mallien tarkastelu pilotoinnin mahdollisuuksien tarkastelu 10/ /2018 Työryhmä SAMK Yliopistokeskus Diak SataEdu Winnova Muut oppilaitokset Opiskelijaterveyden- Oppilaitosten yhteinen näkemys, selvitys malleista huolto 04/2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys S i v u

176 Sivu 174 Pilotoidaan yhteistyömallia sote-toimijoiden kanssa mahdollisuuksien mukaan Kuvataan oppilaitosten ja maakunnan välinen yhteistyömalli 01/ /2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät 10/2018 Työryhmä Oppilaitokset, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Yhteistyön kokemukset ja arviointi Toimintamalli (palvelujen yhteen sovittaminen, tiedonkulku, kehittäminen) Tavoite 4. Yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Tehdään ensimmäinen esitys yritysten ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työ- Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Kuvataan yritysten ja maakunnan välinen yhteistyömalli Työryhmä ryhmät Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät 10/2018 Työryhmä Yritykset, kunnat, kuntayhtymät, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Toimintamalli (tiedonkulku, palvelujen yhteen sovittaminen, palvelutuotanto; asiakasseteli, henk.koht. budjetti, muut palvelut) Tavoite 5. Kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Tehdään ensimmäinen esitys kuntien ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Kuvataan kuntien ja maakunnan välinen yhteistyömalli 10/2018 Työryhmä Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Toimintamalli (hyte, maakunnan soteammattilaisten rooli; esim sivistyspalvelujen yhteydessä) Tavoite 6. Kelan ja maakunnan välinen yhteistyömalli Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Tehdään ensimmäinen esitys Kelan ja maakunnan väliseksi yhteistyömalliksi 04/2018 Työryhmä Kela Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Esitys yhteistyöstä Pilotoidaan mallia 01/ /2018 Kuvataan Kelan ja maakunnan välinen yhteistyörakenne Työryhmä Kela 10/2018 Työryhmä, Kela Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kunnat, kuntayhtymät, Satasote-hankkeet ja muut työryhmät Kokemukset yhteistyöstä Toimintamalli Tavoite 7. Raportointi Toimenpiteet Väli- ja loppuraportin laatiminen Toimenpiteen vaiheistus 02/ /2018 Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Työryhmä Alatyöryhmät Raportit S i v u

177 Sivu Palveluverkon kehittäminen Palveluverkon kehittäminen -työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Valmistella esitys Satakunnan palveluverkosta kokonaisuus ja lainsäädännön velvoitteet huomioiden - Raportoida (väli- ja loppuraportit) VATE:lle - Suorittaa muut VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Sote-työryhmissä ja hankkeissa valmistellaan uusia palveluprosesseja ja toimintamalleja, joissa huomioidaan asiakaskeskeisyys, horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio, digitaalisten ja sähköisten palveluiden tuomat mahdollisuudet ja palveluiden painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheeseen. Palveluverkon kehittäminen - työryhmän toimeksianto on kaikkia sote-työryhmiä läpileikkaava. Työryhmän tehtävänä on sovittaa muiden työryhmien työ kokonaisuudeksi ja pohtia sen pohjalta tulevan palveluverkon kokonaisuutta. Työryhmä voi suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle tai erillisille asiantuntijoille. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä ja asiantuntijoiden työskentelyä. Työryhmän puheenjohtajana toimii sote-muutosjohtaja Terttu Nordman, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja toimii työryhmien puheenjohtajien kokousten yhtenä kokoonkutsujana. PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN Ehdotus päätyöryhmäksi: Terttu Nordman, puheenjohtaja Seuraavista yksi edustaja kustakin: Eura Eurajoki Harjavalta Huittinen KSTHKY Kokemäki Nakkila Posa Rauma Satakunnan sairaanhoitopiiri Säkylä Järjestöjen edustus Yritysten edustus Henkilöstöjärjestöjen yhteinen edustaja Yhteensä 15 varsinaista jäsentä puheenjohtaja mukaan lukien S i v u

178 Sivu 176 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite: Satakunnan palveluverkon yhteensovittaminen ja alustavan ehdotuksen laatiminen Toimenpiteet Toimenpiteen Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset vaiheistus Sovitetaan yhteen muiden työryhmien esitykset palveluprosesseista ja toimintamalleista huomioiden muiden sidosryhmien kehittämistyö. 10/ /2018 Työryhmä Kunnat ja kuntayhtymät, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työ- Yhteistyö kaikkien toimijoiden kanssa Laaditaan asiakkaiden tarpeita sekä maakunnan väestöä ja palveluita koskevien selvitysten sekä em. prosessi- ja toimintamalliehdotusten pohjalta esitys Satakunnan tulevasta palveluverkosta. Esityksessä huomioidaan voimaantulevan lainsäädännön vaatimukset toiminnalle ja rakenteelle. peruspalveluiden ja erityistason palveluiden koordinointi sähköisten, lähi-, seudullisten ja keskitettyjen palveluiden vaatimukset kokonaisuudelle. 10/ /2018 Työryhmä ryhmät Kunnat ja kuntayhtymät, asukkaat, yritykset, järjestöt, oppilaitokset, Satasotehankkeet ja muut työryhmät Esitys Satakunnan tulevasta palveluverkosta S i v u

179 Sivu Turvallisuus ja varautuminen Turvallisuus- ja varautuminen työryhmän tavoitteena on toteuttaa seuraavat tehtävät mennessä: - Kuvaus eri toimijoiden turvallisuuden ja varautumisen toimintamallista - Karkea tehtävä- ja vastuujako - Termien ja käsitteiden selkeyttäminen - Kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueista sekä esitys näiden vastuujaosta - Kuvaus varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin - Kuvaus maakunnan kumppanien roolista turvallisuus- ja varautumisasioissa - Tilannekuvajärjestelmän rakenne - Maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus ja varautumisosaamisen kaksisuuntainen hyödyntäminen - Raportoida (väli- ja loppuraportit) muutosjohtajalle ja VATE:lle - Suorittaa muut muutosjohtajan ja VATEn työryhmälle asettamat tehtävät Työryhmän toimeksianto on läpileikkaava koskien koko maakuntauudistuksen palvelukenttää. Turvallisuus- ja varautuminen -työryhmä toimii koordinoivana työryhmänä, joka suorittaa tehtävät itse tai siirtää toimeksiannon alatyöryhmälle. Työryhmällä on oikeus asettaa alatyöryhmiä sekä kutsua niihin tarvittavat asiantuntijat. Alatyöryhmien toimeksiantojen täytyy olla selkeitä, tavoitteellisia ja aikataulutettuja. Työryhmä koordinoi, seuraa ja ohjaa kaikkien alatyöryhmiensä työskentelyä. Turvallisuus ja varautuminen -työryhmä tuottaa tiedusteluja, toimeksiantoja ja esityksiä muille työryhmille (eli maakunnan muille toimijoille) millä mekanismilla. Näiden tarkoituksena on yhteisten toimintamallien rakentaminen ja jalkauttaminen eri toimialoille. Työryhmä raportoi toiminnastaan sote-muutosjohtajalle, jonka kautta selvitykset, raportit ja esitykset toimitetaan VATEn ja ohjausryhmän käsittelyyn. Työryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat työryhmien puheenjohtajien kokouksiin. TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Ehdotus päätyöryhmäksi: puheenjohtaja, nimi, organisaatio Mahdollisia henkilöitä/tahoja voivat olla: Petri Ekberg, Satakunnan pelastuslaitos Tiina Kielinen, Satakunnan pelastuslaitos Pasi Vainio, Porin kaupunki Ari-Pekka Laine, Satakunnan sairaanhoitopiiri X X, Porin Perusturva Esa Perttula, Varsinais-Suomen ELY S i v u

180 Sivu 178 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE Tavoite 1. Kuvaus eri toimijoiden turvallisuuden ja varautumisen toimintamallista Toimenpiteet Tuotetaan kuva maakuntakonsernin, toimialojen, maakunnan alueen eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden toimintamallista. Tarkennetaan kuvaa tarvittaessa sanallisesti Toimenpiteen vaiheistus Tavoite 2. Karkea tehtävä- ja vastuujako Toimenpiteet Tuotetaan karkea tehtävä- ja vastuujako, jossa turvallisuus ja varautuminen on oleellinen osa jokaisen työntekijän, työyksikön, toimialan ja maakuntakonsernin sekä muiden toimijoiden toimintaa. Turvallisuuden ja varautumisen laaja-alaisuuksien johdosta on tärkeää tiedostaa päävastuutahot eri osa-alueilla. Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien TuVavalmistelu 10-11/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät Muiden maakuntien TuVavalmistelu Toimenpiteen vaiheistus Tavoite 3. Termien ja käsitteiden selkeyttäminen Toimenpiteet Selkeytetään ( määritellään ) turvallisuuden ja varautumisen yhteydessä käytettävät keskeiset termit ja käsitteet. Kuva toimintamallista Toimintamallin sanallinen tarkennus tarvittaessa Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 10/2017 Työryhmä Tiedossa olevat muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien TuVavalmistelu Toimenpiteen vaiheistus Karkea kuvaus tehtävä- ja vastuujaosta Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 11/2017 Työryhmä Muiden maakuntien TuVavalmistelu Tavoite 4. Kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueista Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Turvallisuuden ja varautumisen termikäsikirja Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kuvataan päivittäistoiminnan turvallisuuden keskeiset osaalueet (henkilöturvallisuus, toimitilaturvallisuus, pelastusturvallisuus, rikosturvallisuus, tietoturvallisuus, toimintaturvallisuus, työturvallisuus, ympäristöturvallisuus) Esitys päivittäistoiminnan turvallisuuden osa-alueen valmistelun ja toteutuksen vastuujaosta 12/2017 Työryhmä Muiden maakuntien TuVavalmistelu 01/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Karkea kuvaus päivittäistoiminnan turvallisuuden keskeisistä osa-alueista Kuvaus tehtävä- ja vastuujaosta S i v u

181 Sivu 179 Tavoite 5. Kuvaus varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Konkretisoidaan yleisiä häiriötilanteita ja poikkeusoloja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti. Kuvataan sisäisiä häiriötilanteita (esimerkiksi henkilöstön joukkosairastuminen tai lakko) ja ulkoisia häiriötilanteita (esimerkiksi pitkittyvä sähkö- tai tietoliikennekatko). Tuotetaan esitys varautumisen yhteistyöverkostosta ja yhteensovittamisesta 02/2018 Työryhmä Muut työryhmät Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu 03/2018 Työryhmä Muut työryhmät Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu 04/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu Maakunnan alueella vaikuttavat yhteistyöviranomaiset ja -tahot Yleiskuvaus häiriötilanteista ja poikkeusoloista muiden työryhmien käyttöön Sisäisten ja ulkoisten häiriötilanteiden kuvauksia muiden työryhmien käyttöön. Esitys varautumisen verkostosta ja yhteensovittamisesta Tavoite 6. Kuvaus maakunnan kumppanien roolista turvallisuus- ja varautumisasioissa Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Tuotetaan muistutus turvallisuuden ja varautumisen merkityksestä ja vaatimuksista maakunnan kumppanitoiminnassa (palvelukeskukset, palveluja tuottavat yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat). Tavoite 7. Tilannekuvajärjestelmän rakenne Toimenpiteet Selvitetään ja konkretisoidaan maakunnan eri toimijoiden strateginen, operatiivinen ja operaatioiden aikainen tilannekuvatoiminta sekä näiden jakaminen. 02/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Toimenpiteen vaiheistus Turvallisuuden ja varautumisen muistilista kumppanitoimintaan Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset 09-11/2018 Työryhmä Muut työryhmät, maakuntavalmistelun johto Muiden maakuntien Tu- Va-valmistelu Kuvaus tilannekuvatoiminnasta ja toimenpide-ehdotukset Tavoite 8. Maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus ja varautumisosaamisen kaksisuuntainen hyödyntäminen Toimenpiteet Toimenpiteen vaiheistus Vastuutaho Yhteistyökumppanit Tuotokset/tulokset Kartoitetaan maakunnan oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden turvallisuus- ja varautumisosaaminen Kartoitetaan mahdollisuudet hyödyttää maakunnan oppilaitoksia ja tutkimustoimijoita, ml. Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue, turvallisuuden ja varautumisen osa-alueilla 10/2018 Työryhmä Maakunnan oppilaitokset ja tutkimustoimijat turvallisuuden ja varautumisen osa-alueella 11/2018 Työryhmä Maakunnan oppilaitokset ja tutkimustoimijat turvallisuuden ja varautumisen osa-alueella Yhteenveto ja esitys hyödyntämismahdollisuuksista Yhteenveto ja esitys hyödyttämismahdollisuuksista S i v u

182 Sivu Hankkeet työryhmien tukena ja rinnalla Maakunnallisilla hankkeilla viedään eteenpäin palvelutuotannon kehittämistyötä, ja valmistellaan osaltaan maakunnallisia rakenteita ja palveluprosesseja. Hankkeet toteutetaan koko Satakunnan alueella kaikkien sote-toimijoiden yhteistyössä. Tällä hetkellä toteutetaan seuraavaa 10 hanketta (tilanne ): - SATA-LIPAKE - Liikunta ja ravitsemus osana ylipainon hallintaa ja sairauksien ennaltaehkäisyä Satakunnassa - Vaikuttavaa elintapaneuvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon (VESOTE) - Neuvokas perhe Liikunta- ja ravitsemusohjauksen tuki neuvolaan ja kouluterveydenhuoltoon - Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakoinnin lopettamisen tukeminen (MITU) - MIELENTERVEYS KUULUU KAIKILLE - Mielenterveyden ensiapu terveyden ja hyvinvoinnin vahvistajana - Satakunnassa tulevaisuus lapsissa (Satula) LAPE-hanke - Satakunto - Satakunnan polut hoitoon ja kuntoutukseen - SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen - Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön (AKE-projekti) Hankkeet ovat pääosin Porin kaupungin hallinnoimia. Kahta hanketta hallinnoi SATSHP. Hankesalkun koko on tällä hetkellä n. 5,6 M omarahoitusosuus mukaan lukien. Omarahoitus katetaan pääosin kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön työpanoksella. Hankkeiden hallinnollisesta ohjauksesta ja seurannasta vastaa hanketoiminnan päällikkö. Hankkeet ovat osa muutosorganisaatiota, ja niiden tehtävät liittyvät usean työryhmän työhön. Hankkeet kytketään kiinteäksi osaksi työryhmätyöskentelyn toista vaihetta. Lisätietoja hankkeesta löytyy internet-sivuilta: S i v u

183 Sivu 181 Osa D: 8 Maku-elinvoimapalveluiden valmistelu Maakuntauudistuksen palveluiden valmistelu jatkuu epävirallisen väliaikaishallinnon alla omana valmistelulinjanaan, jota vetää linjan muutosjohtaja. Valmistelu koskee seuraavia uuden maakunnan palveluja, joihin muodostetaan omat valmistelu- tai alaryhmät - Aluekehityspalvelut - Kasvupalvelut - Maaseutupalvelut, sisältäen myös lomituspalvelut - Alueiden käytön palvelut sisältäen: o alueiden käytön palvelut o ympäristöpalvelut o maakunnan liikennepalvelut - Lisäksi valmistelulinja koordinoi uuden maakunnan maakuntastrategian laadintaa. Valmistelu hyödyntää työssään ensimmäisessä esivalmisteluvaiheessa laadittuja raportteja. Lisäksi hyödynnetään kansallisesti valmistelua muutosaineistoa. Valmistelutyötä tehdään maku-valmistelulinjassa neljän valmisteluryhmän sekä niiden alla toimivien alaryhmien kautta. Jokaiselle teemalle palkataan (todennäköisesti osa-aikainen vastuuvalmistelija) erikseen sovittavaksi määräajaksi. Vastuuvalmistelijan jonka ympärille kootaan noin 5-10 hengen valmisteluryhmä nk. task force-ajatuksen mukaisesti. Tämä ryhmä vastaa käytännön valmistelutyöstä ja aineistoa valmisteluun. Työryhmiin valitaan jäsenet asiantuntemuksen perusteella eri organisaatioista sekä eri puolista maakuntaa. Muutosjohtaja osallistuu tarvittaessa ryhmien toimintaan. Jokainen valmisteluryhmä määrittää itselleen tehtävät ja aikataulun johtoryhmän (vate) ja valmistelulinjan muutosjohtajan antamassa kehyksessä. Ryhmien tuottama aineisto kootaan vastuuvalmistelijan ja valmistelulinjan muutosjohtajan toimesta väliaikaisen valmistelutoimielimen käsittelyyn. Väliaikaishallinto/esivalmisteluvaiheen 2 johtoryhmä voi myös antaa valmisteluryhmälle selvitystehtäviä tai muita toimeksiantoja. Valmisteluryhmän sparraajaksi voidaan koota laajempi ryhmä, joka kommentoi ryhmän työtä tuomalla eri sidosryhmien näkemyksiä ja asiakkaiden näkemyksiä esille. 8.1 Aluekehityspalvelut Aluekehittäminen sisältää sekä erityiset aluekehittämisen toimet ja resurssit sekä näkökulman siitä, että yhteiskunnallisella päätöksenteolla (eri sektoreilla) on vaikutuksia aluekehittämiseen. Valtion ja uusien maakuntien kumppanuus aluekehittämisessä perustuu tähän laajaan ymmärrykseen aluekehittämisestä. Aluekehityksen valmisteluryhmä vastaa valmisteilla olevan maakuntauudistuksen aluekehittämistä koskevan ALKE-lakiuudistuksen aluekehitysjärjestelmää koskevasta muutoksen valmistelusta Satakunnassa. Uuden lain mukaisesti jatkossa uuden maakunnan ja valtion yhteistyöprosessissa käydään erikseen aluekehityskeskustelut. Lakiluonnosten perusteella aluekehityspalvelut käsittävät uudessa maakunnassa S i v u

184 Sivu 182 seuraavat, todennäköisesti maakuntakonsernin järjestäjätehtäviin liittyvät 6 :n palvelukokonaisuudet, joissa korostuu maakunnan koordinoiva rooli. Strateginen suunnittelu o Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä toimeenpanosuunnitelman laadinta ja toteuttamisen seuranta, RIS 3-strategian laatiminen (älykäs erikoistuminen) o Kulttuuristrategiatyö ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntaohjelmaa, liikunnan edistäminen o Kasvuohjelma strategiatyö maakunnan potentiaalisista kasvualoista Rakennerahasto- ja kansallisen rahoitustehtävän hoito o Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön (MYRS) toiminnot Rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävät Satakunnassa: o ohjelmavalmisteluun osallistuminen sekä EAKR- ESR -hankehallinnointi ja rahoitusta koskeva neuvonta, em. toimintoihin liittyvät maksatus- ja muut toiminnot Kansallisten aluekehitysvarojen hallinnointi ja ohjaus välittävänä toimielimenä Maakunnallisen alue-ennakoinnin koordinointi ja aluekehityksen tilannekuvan muodostaminen o Alue-ennakoinnin koordinointi, o Aluekehityksen tilannekuva, o Osaamis- ja koulutustarpeen ennakointi (lyhyt ja pitkä aikaväli), o Maakunnallisen TKI-toiminnan koordinointi, o Maakunnan kehityksen seuranta, toimintaympäristön analysointi (tilastot, tutkimukset, trendianalyysit) Kansainvälinen yhteistoiminta o Maakunnan kansainvälisten yhteyksien hoitaminen sekä kehittämistoimijoiden KVverkostoitumisen ja KV-yhteistyön tukeminen kasvun mahdollistamiseksi Maakunnallinen edunvalvonta o Maakunnan yleinen edunajaminen sekä kohdennetut edunvalvontatoimet, erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten osalta o Maakunnan sisäinen kehittämisen ja edunvalvonnan yhteensovittaminen Aluekehitykseen liittyy myös läpäiseviä toimintoja, joita ovat: o Sidosryhmäyhteistyö (mm. kunnat, järjestöt, yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämä, kansanedustajat, kansallinen, ylimaakunnallinen, kansainvälinen) o Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen o Maakunnan innovaatiotoiminnan kehittäminen o Maakunnan osaamispääoman vahvistaminen Aluekehityspalvelut, valmisteluryhmän kokoonpano: Valmistelulinjan muutosjohtaja Satakuntaliitto 3 jäsentä Satakunnan ELY-keskus 3 Timo Vesiluoma Katja Laitinen, Jyrki Tomberg ja Kari Hietala, Krista Tupala, Saku Vähäsantanen Marja Karvonen, Maija Saari ja Hannu Ahvenjärvi S i v u

185 Sivu 183 Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Tavoitteet: Valmisteluryhmän työn tavoitteena on laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan aluekehityspalvelujen järjestämiseksi. Tehtävät: Alustavasti aluekehityspalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 1-2x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja uuden ALKE-lainsäädännön pohjalta aluekehityspalveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten 3. Valmistella keväällä 2018 käynnistyvät aluekehityskeskustelujen tilannekuva ja neuvottelusisältö yhdessä Satakuntaliiton ja Satakunnan ELY-keskuksen edustajien kanna 4. Valmistella uuden EU-ohjelmakauden EU-rakennerahastokauden toteutusta ja laatia suunnitelma rakennerahasto-ohjelmien välittävän toimielimen tehtävien hoitamiseksi Satakunnassa 5. Huolehtia sidosryhmien, kuntien ja yrityspalvelutoimijoiden kuulemisesta 6. Valmistella maakuntastrategiatyöhön liittyvää uuden maakunnan maakuntaohjelman päivitystyötä 7. Yhteensovittaa aluekehityspalvelut maaseutu- ja kasvupalvelutoimijoiden kanssa 8. Laatia väli- ja loppuraportit Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi joulukuussa S i v u

186 Sivu Kasvupalvelut Maakunnalliset kasvupalvelut ovat lähtökohtaisesti harkinnanvaraisia. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee aluekehitys- ja kasvupalveluja koskevan lakiluonnoksen mukaan järjestää ainakin rekrytointi- ja osaamispalveluja. Kasvupalveluina voidaan järjestää myös palvelukokonaisuuksia, jotka koskevat yritystoimintaa ja yrittäjyyttä, edellytysten luomista innovaatioiden kehittämiselle sekä kansainvälistymistä. Lisäksi maakunta voi myöntää kasvupalvelujen rahoituslain mukaista rahoitusta. Kasvupalvelujen palvelukokonaisuudet perustuvat luonnoksiin alkukehitys- ja kasvupalvelulaista sekä kasvupalveluja koskeviin substanssilakeihin. Maakunnalla on harkintavaltaa sen suhteen, minkä osan palvelutuotannosta se ulkoistaa ja minkä se tuottaa itse maakuntakonsernissa. Maakunnan tehtävistä (maakuntalain 6 ) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittamisen, edellisiin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen ja koulutustarpeiden ennakointi ovat tehtäviä, jotka liittyvät osin sekä kasvupalveluihin että aluekehitykseen. Keskeinen kasvupalveluiden järjestämistehtävä on yritys- ja henkilöasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin ja palveluihin ohjaamisen järjestäminen. Kyseiset palvelut ovat volyymeiltään suuria ja niihin liittyy oleellisesti tarveharkinta ja määrärahojen käyttö, minkä vuoksi niiden siirtäminen markkinoille on haasteellista. Kasvupalveluille tullaan asettamaan kaikille maakunnille yhteisiä tavoitteita ja mittareita, joista on toistaiseksi käytössä vain alustavia hahmotelmia. Työllisyyden vahvistamiseen ja työttömyyden vähentämiseen liittyviksi vaikuttavuusmittareiksi ovat ehdolla mm. työllisyysaste (%), työllisten ja työvoiman määrä, työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%) sekä työttömien määrä. Kaksi viimeksi mainittua ovat kasvupalvelujen rahoituskriteerejä. Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukemiseen on ehdotettu mittareiksi mm. yritysten toimipaikkojen lukumäärää (rahoituskriteeri), tavaroiden viennin arvoa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrää suhteutettuna yrityskantaan sekä voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrää suhteessa pk-yrityskantaan. Satakunnan kasvupalvelujen alustavat määrälliset ja laadulliset tavoitteet henkilö- ja yritysasiakkaille on esitetty maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportissa Kasvupalveluiden valmisteluryhmän kokoonpano: Vastuuvalmistelija: Nimetään myöhemmin Jäsenet; Satakunnan ELY-keskus 3 Marja Karvonen, Anne Jortikka ja Maija Saari Satakunnan TE-toimisto 3 Juhani Sundell, Päivi Laine ja Satu Remmer Valmistelulinjan muutosjohtaja Timo Vesiluoma Satakuntaliitto Katja Laitinen Kasvupalvelujen valmisteluryhmälle ei nimetä erikseen sparrausryhmää, mutta keskeisiä sidosryhmiä (kunnat, kehitysyhtiöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinajärjestöt, palveluntuottajat, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat) kuullaan säännöllisesti valmistelun edetessä. Henkilöstön osallistaminen valmisteluprosessiin tapahtuu normaalin esimiestyön, asiantuntijavuorovaikutuksen ja yhteistoimintamenettelyn kautta. S i v u

187 Sivu 185 Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Tavoitteet: Laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan kasvupalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Tehtävät Kasvupalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 2x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja kasvupalvelulainsäädännön pohjalta kasvupalveluiden järjestämisen ja tuottamisen kuvaus uutta maakuntaa varten: - Kasvupalvelujen suunnittelu (sisältö); - Palvelukokonaisuudet ja -prosessit - Palvelulupausten ja palvelustrategian hahmottelu - Markkinoiden kartoittaminen ja markkinapuutteiden selvittäminen - Jatkuva markkinavuoropuhelu - Ehdotus kasvupalvelujen tuottamismallista maakunnassa 3. Maakunnan kasvupalvelujen organisointi. Ehdotus maakuntaan siirtyvien kasvupalvelutehtävien jakamisesta järjestämis-, viranomais- ja tuottamistehtäviin. - Palvelujen laajuus ja mitoitus, resursointi - Toimipaikkaverkko ja sähköinen asiointi - Maakunnan oman palvelutuotannon rakenne ja siirtymäkauden järjestelyt - Nykyisten ja tulevien hankintojen euromääräinen hahmottaminen - Kasvupalvelun hankintatoimen suunnittelu - Talouden simulointiin osallistuminen 4. Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistaminen asiakaspalveluprosessien ja palveluiden kehittämiseen. Eri toimijoiden roolien määrittäminen esim. seuraavien palveluprosessien pohjalta - Aloittavan yrittäjän palveluprosessi - Rekrytoivan yrityksen palveluprosessi - Kansainvälistyvän yrityksen palveluprosessi - Työtä tarvitsevan henkilön palveluprosessi - Työllistämisen tueksi osaamisen kehittämistä tarvitseva henkilöasiakkaan palveluprosessi S i v u

188 Sivu Moniammatillista tukea työllistymiseen tarvitsevan henkilöasiakkaan palveluprosessi 5. Kasvupalvelujen yhteensovitus maaseutu-, aluekehitys- ja sote-palveluihin sekä alueiden käytön ja ympäristön ja liikenteen palveluihin. 6. Väli- ja loppuraportointi Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi helmikuussa 2017 Teksti: Asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka, muutosjohtaja Timo Vesiluoma 8.3 Alueiden käyttö, ympäristö ja liikenne Alueiden käytön palvelutarpeet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata asianosaisten riittävä osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (MRL 1999/132, 1 ) Alueiden käytön palvelut koskevat maakuntakaavan laatimista, maakunnan suunnittelua ja merialuesuunnittelua, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistämistä, kulttuuriympäristön hoitoa, maakuntakaavan toteuttamista ja seurantaa sekä maakunnallisen identiteetin edistämistä alueella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi maakuntakaavoitus, maakunnan suunnittelu, merialuesuunnittelu ja niiden toteuttamisen edistäminen sekä seuranta ja kuntien alueiden käytön suunnittelun edistäminen linkittyvät toimialan sisällä liikennettä, ympäristöä ja luonnonvaroja koskeviin palvelukokonaisuuksiin. Palvelut järjestetään erityisesti asiantuntijapalveluilla, tietotuotannolla sekä tuottamalla lakisääteisiä suunnitteluasiakirjoja. Keskeisiä palveluja ovat mm. lausunnot, viranomais- ja työneuvottelut, ajankohtais- ja koulutustilaisuudet, ajankohtaiskatsaukset ja selvitykset sekä suunnitteluasiakirjat ja kulttuuriympäristön hoidon osalta avustukset rakennusperinnön hoitoon. Liikenteen asiakaskenttä on erittäin laaja, koska asiakkaita ovat kaikki alueen tienkäyttäjät. Liikenteen palvelutarpeet on nähtävä liikennejärjestelmien loppukäyttäjien kannalta. Tienkäyttäjien osalta asiakasvuorovaikutus on ohjattu toimimaan Liikenteen asiakaspalvelukeskuksen kautta, joka on siirtymässä Liikenneviraston tehtäväksi. Ympäristö- ja luonnonvarojen palvelukokonaisuuden tehtäviin kuuluvat mm: ympäristötietoisuuden edistäminen, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristöviestintä sisältäen mm. ympäristöstrategia- ja ohjelmatyön sekä ilmasto- ja energiastrategiatyön, ympäristökasvatus, paikkatietotyö, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, vesien- ja merenhoito ja suojelu, vesivarojen käyttö- ja hoito, tulvariskien hallinta ja vesistöjen säännöstely, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu. ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötyöt sekä vesistökunnostukset. kalastusasiat: elinkeinokalatalouden koko toimiala, yleisen kalatalousedun valvonnassa vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaiset hankkeet sekä lupapäätösten toimeenpano. Vapaa-ajan kalatalous. S i v u

189 Sivu 187 Alueelliset luonnonvaratehtävät ja niiden kestävä käyttö. Alueiden käytön, liikenteen, ympäristön ja luonnonvarojen palvelukokonaisuudet linkittyvät vahvasti aluekehittämiseen, hyvinvointia ja terveyttä, turvallisuutta ja varautumista sekä maaseutupalveluja koskeviin tehtäväkokonaisuuksiin. Toimiala tuottaa useita lakisääteisiä palveluja (mm. maakuntakaava, merialuesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, vesien- ja merenhoidon suunnitelmat). Tavoite: Laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan alueiden käytön, ympäristö-, ja liikennepalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Organisointi: Valmisteluryhmä jakaantuu kolmeen eri alateemaan: 1) alueiden käyttöön, 2) ympäristöasioihin sekä 3) liikenneasioihin. Jokaisessa em. teemassa on alaryhmä, joka muodostuu pääosin 3-4 jäsenestä. Em. ryhmät muodostavat koottuna yhteisen valmisteluryhmän. Valmisteluryhmään kuuluu lisäksi maakunnan elinvoimapalveluiden muutosjohtaja. Yhteensä valmisteluryhmässä on noin jäsentä. Valmisteluryhmän ja sen alaryhmien kokoonpano (tarkentuu): Alaryhmä: Alueiden käyttö Alaryhmä: Ympäristö Alaryhmä: Liikenne Satakuntaliitto: Päivi Liuska- Kankaanpää, pj. VARS ELY, pj. Mirja Koskinen (ympäristötieto) 1 Pekka Puurunen, VARS ELY (liikenne), pj. VARS ELY:n edustaja Anna- Satakuntaliitto: Anne Savola 1 Ville Turunen, Satakuntaliitto Leena Seppälä Ulla Riipinen, varalla Juha Mäkelä, VARSELY, Pori VARSELY, vesi, meret ja kalatalous toinen edustaja 1 Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Anne Nummela, Satakuntaliitto Satakuntaliitto: toinen edustaja Varsinais-Suomen ELY 1 1 Mahdollinen lisäjäsen VARSELY luonnonsuojelun edustaja 1 Mahdollinen lisäjäsen yhteensä 5 jäsentä yhteensä 5 jäsentä yhteensä 5 jäsentä Valmisteluryhmään kuuluvat lisäksi muutosjohtaja Timo Vesiluoma sekä Satakunnan ELY:n edustaja (1). Tehtävät: Alueiden käytön, ympäristön ja liikenteen valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Jokainen alatyöryhmä laatii myös itselleen toimintasuunnitelman. Alustavasti alueiden käytön, ympäristön ja liikennepalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin (suunnitelma täydentyy): 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen S i v u

190 Sivu Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, työpanos 3x50 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Laaditaan nykytilakartoituksen ja maakuntalakipakettien sekä mm. uuden maankäyttö- ja rakennuslain pohjalta palveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten. Huomioidaan mm. alueiden käytön ja maakuntakaavan, vesistö- ja merialuesuunnitelmien, luonnonsuojelun sekä liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tarpeet. 3. Huolehtia sidosryhmien, kuntien ja muiden viranomaistahojen kuulemisesta 4. Valmistella maakuntastrategiatyöhön liittyvää uuden maakunnan maakuntakaavoituksen päivitystyötä 5. Yhteensovittaa alueiden käytön, ympäristö- ja liikennepalvelut mm. aluekehittämisen, kasvupalveluiden sekä maaseutupalvelutoimijoiden kanssa 6. Laaditaan esivalmisteluvaihe 2:n väli- ja loppuraportit Aikataulu: Lokakuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi helmikuussa Maaseutupalvelut Yleistä Maaseutupalveluiden ydin on maaseudun kehittäminen, joka on asiakaslähtöisen toiminnan keskeinen strateginen tehtävä ja yhteinen päämäärä. Kehittämisen suuntaviivat määritellään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, Satakunnan alueellisessa maaseutustrategiassa, Satakunnan maakuntaohjelmassa sekä myös ohjaavien ministeriöiden strategioissa. Toiminnan kohteena ovat Satakunta ja erityisesti sen maaseutualueet. Maaseutupalveluiden keskeisimpiä asiakkaita ovat maatalousyrittäjät ja maaseudulla toimivat pkyritykset sekä kehittäjäorganisaatiot, kunnat, oppilaitokset ja muut maaseutua kehittävät yhteisöt. Asiakkaat odottavat tulevalta maakuntahallinnolta palveluiden toimivuutta, selkeää järjestämistapaa ja kattavaa saatavuutta. Digitaalisten palveluiden toimivuuden ja käytettävyyden merkitys korostuu jatkuvasti. Maaseutupalveluihin kuuluu nk. maksajavirastotehtäviä, joilla on omat EU-lainsäädännöstä johtuvat erityisvaatimukset. Maaseutuvirasto toimii maksajavirastona EU:n maaseuturahastotehtävissä ja on delegoinut kyseisistä tehtävistä osan (maksujen hyväksyntään ja tarkastuksiin liittyviä tehtäviä) ELYkeskuksille ja YT-alueille. Jatkossa ko. tehtävät delegoidaan uudelle maakunnalle. Tehtäviä ei tämän jälkeen voi enää siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle, mistä johtuen maakunnan on ne itse hoidettava. Muita vaatimuksia maksajavirastotoiminnassa ovat mm. riittävän henkilöstön osoittaminen näihin tehtäviin, tietoturvallisuudesta huolehtiminen, tiettyjen maaseutuviraston tietojärjestelmien käyttövelvollisuus sekä tehtävien eriyttäminen (sitoumus- ja sopimuskäsittely, myöntö, maksatus, valvonta, takaisinperinnät). Maksajavirastovaatimusten vuoksi kyseiset tehtävät (maaseutuohjelman toimeenpano, viljelijätuet (ml. valvonta) tulee hoitaa maakunnan virkamiestyönä eikä niitä voida hoitaa liikelaitoksessa tai yhtiöittää. S i v u

191 Sivu 189 Maaseudun yritysten kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä työ on keskeinen osa maaseutupalveluiden kokonaisuutta. Tärkeää on yhdessä maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden ja muiden kumppanien kanssa auttaa yrityksiä löytämään keinoja yritystoiminnan kasvamiseen ja kehittymiseen sekä yrittäjien jaksamisen ja hyvinvoinnin turvaamiseen. Eräs merkittävä tavoite on myös elintarviketurvallisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen. Maaseutupalveluiden yleisiä vaikuttavuustavoitteita ovat mm. turvallinen ruoka, maaseutuyritysten kilpailukykyinen toimintaympäristö, yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittyminen, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä alkutuotannon turvaaminen ja kehittäminen. Valmisteluryhmän tehtävään kuuluu maakuntauudistuksen valmistelu seuraavien nykyisten organisaatioiden hoitamien tehtävien osalta: Satakunnan ELY-keskus: EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet osarahoitteiset viljelijätuet täydentävät ehdot rakennetuet yritys- ja hanketuet elintarvike- ja rehuturvallisuus eläinten terveys ja hyvinvointi Maaseutuhallinnon YT-alueet: viljelijätuet (erityisesti tukien hakemiseen liittyvät tehtävät ja maksatuspäätösten teko) maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin sekä vahinkoarvioihin ja rekistereiden ylläpitoon liittyviä tehtäviä Lomituspalveluyksiköt (Vehmaa, Honkajoki) Vuosilomalomitus, sijaisapulomitus ja maksullinen lomitus. Valmisteluryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja: Valmistelija 1 Valmistelija 2 Jäsenet: Satakunnan ELY, yksikön päällikkö Pekka Antila % työpanos maaseutuohjelma, valitaan syksyllä % työpanos, maataloustukihallinto, valitaan syksyllä 2017 Timo Pukkila, Satakunnan ELY, maaseudun kehittäminen Hanna Mäntylä, Satakunnan ELY, maataloustuki Satakunnan YTA-alueen edustajat Sirpa Poikelispää, Honkajoki, Lomitushallinnon edustaja Maakuntauudistus, muutosjohtaja Timo Vesiluoma Ryhmä täydentää itseään tarvittaessa S i v u

192 Sivu 190 Tavoitteet: Valmisteluryhmän työn tavoitteena on laatia suunnitelma Satakunnan uuden maakunnan maaseutupalveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Tavoitteena on mallin luominen myös lomituspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Valmisteluryhmän tehtävät: Valmisteluryhmä tarkentaa tavoitteitaan, tehtäviään ja niiden aikataulua syksyllä Tarkentamisen yhteydessä asetetaan palveluille vaikuttavuustavoitteet, määritetään palveluketjut ja niiden asiakkaat, yhteistyö- ja yhdyspinnat sekä palveluja tuottavat henkilöt ja käytettävissä olevat määrärahat. Keskeisimpien palveluiden ja suoritteiden tuotannolle sekä yksittäisille projekteille asetetaan määrälliset tavoitteet. Määrällisten tavoitteiden ohella palvelutuotannolle voidaan asettaa taloudellisuutta, tuottavuutta ja laatua koskevia tavoitteita ja palvelulupauksia. Suunnitellun palvelutuotannon vaatima henkilöstö ja resurssit mitoitetaan lähtien liikkeelle nykyisistä resursseista. Alustavasti maaseutupalvelujen kehittämisen työsuunnitelma esivalmisteluhanke 2:n aikana jakaantuu mm. seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin: 1. Esivalmisteluvaihe 2:n toimintasuunnitelman tarkentaminen - Valmisteluryhmän organisoituminen - Valmisteluryhmän tarkennetun työsuunnitelman laatiminen ja aikataulutus - Vastuuvalmistelijoiden rekrytointi (määräaikaisia, 2x40 %) - Valmisteluprosessin raportoinnin, seurannan ja arvioinnin määrittely 2. Tehtävien jakaminen järjestämis-, viranomais- ja tuottamistehtäviin - Näiden tehtävien, sisällön ja substanssien määritteleminen - Resursointi - Juridinen tuki - Laaditaan nykytilakartoituksen ja uuden maakuntalainsäädännön pohjalta maaseutupalveluiden järjestämisen toimintamalli/kuvaus uutta maakuntaa varten 3. Sidosryhmien, kuntien ja maaseututoimijoiden kuuleminen a) Sidosryhmäkartoitukset: - Sidosryhmätilaisuudet maaseutuyrittäjille, viljelijöille ja muille maaseututoimijoille b) Kuntien osallistaminen/kuuleminen: - Kuntakierrokset - Kunta-maakunta-yhteistyö - Maaseutu YTA-toimijoiden kuuleminen 4. Yhteistyö Maaseutuviraston kanssa palveluiden järjestämiseksi ja tuottamiseksi mm. EU:n maksavirastosopimuksen osalta 5. Maaseutupalvelujen suunnittelu, mm. - palvelutarpeen kartoitus - palveluprosessien määrittely, (mm. rahoitus-, neuvonta, valvonta-, tieto- ja kehittämispalvelut sekä luvat ja ilmoitukset) - palveluprosessien suunnittelu 6. Maaseutupalveluiden palvelustrategian luominen - Kytkeytyminen maakunnan muihin toimintoihin - Tuottamisen huomioiminen prosesseissa S i v u

193 Sivu Esityksen tekeminen maakuntahallitukselle ja väliaikaishallinnolle maaseutupalveluiden tuottamiseksi. 8. Väli- ja loppuraportoinnin suorittaminen Kuva 11. Maaseutupalveluiden ydin- ja alaprosessit (Lähde: Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelun loppuraportti 2017) Lomituspalvelut: Maaseutupalveluiden valmisteluryhmä tarkastelee tarvittaessa maaseutupalveluiden alaryhmänä asiakaslähtöisesti sitä, miten maaseudun lomituspalvelut tulisi uuden lomituspalvelulain mukaisesti tuottaa Satakunnassa käsittäen vuosilomalomituksen, sijaisapulomituksen ja maksullisen lomituksen. Lomituspalvelutyölaki on maakuntauudistuksen myös uudistumassa. Maaseutupalveluiden yhteistyörajapinnat: Valmistelun tueksi perustetaan sidosryhmäraateja, jossa on edustettuna maaseutupalveluiden keskeisiä yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Valmisteluryhmä järjestää raadeille infotilaisuuksia. Maaseutupalvelujen ryhmä pitää yhteisiä kokouksia ympäristöterveydenhuollon ryhmän kanssa Huomioon otettavia asioita: o Uuden EU-ohjelmakauden valmistelu, etenkin 2018 ja 2019 o Sähköisten palveluiden ja digitaalisuuden huomiointi o LEADER-ryhmien erityisaseman huomiointi o Yhteistyö Varsinais-Suomen kanssa tiettyjen palvelujen suunnittelussa (mm. maaseudun rakentamispalvelut ELY:issä) Aikataulu: Syyskuu 2017 toukokuu 2018, väliraportointi joulukuussa 2017 S i v u