KARHUSAARENTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA
|
|
- Iivari Mikkonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KARHUSAARENTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS NATURA-ARVIOINNIN TARVEHARKINTA Karhusaarentie kulkee Natura 2000 osa-alueen läpi jakaen sen kahtia: pohjoispuolella Karlvik ja eteläpuolella Kapellviken (Kappelinlahti). Natura-arvioinnin tarveharkinta on tehtävä, kun hanke tai suunnitelma kohdistuu Natura-alueelle. Se on tehtävä myös silloin, kun itse toiminta sijoittuu alueen ulkopuolelle, mutta toiminnalla voi olla suoria tai epäsuoria merkittäviä vaikutuksia läheisen Naturaalueen suojeluperusteisiin. Tarveharkinnassa punnitaan sitä, onko hankkeesta tai suunnitelmasta tehtävä Natura-arviointi vai ei. Siinä arvioidaan, heikentääkö hanke todennäköisesti merkittävästi niitä suojeluarvoja, joiden perusteella alue on Natura-verkostossa. Hankkeen vaikutuksia Natura 2000-alueisiin arvioitaessa keskitytään arvioimaan vaikutuksia nimenomaan kyseisellä alueella suojeltuihin lajeihin ja biotooppeihin. Natura-arvioinnin tarveharkinnan tulee vastata kysymykseen, onko hankkeesta haittaa juuri näiden Natura-päätöksessä mainittujen lajien elinolosuhteille. 1. Östersundomin lintuvesien Natura alueen suojeluperusteet Kapellvikenin ja Karlvikenin ruovikkoalueet kuuluvat Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet - nimiseen Natura alueeseen (F ) Kapellvikenin osa-alueena. Lisäksi ne kuuluvat kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Koko Natura - kohteen pinta-ala on 355 ha, josta Kapellvikenin osa-alueen pintaala on 97,7 ha. KUVA: Natura 2000-alueen rajaus, Uudenmaan ympäristökeskuksen Internet-sivut, 4= Kapellvikenin osa-alue
2 2 Kohde on otettu Natura verkostoon luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (Site of Community Importance, SCI) sekä myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaisena erityisenä suojelualueena (Special Protection Area, SPA). Suojeluperusteina ovat sekä luontotyypit että lintulajit. SCI-kohteen valintaperusteina mainitaan seuraavien luontodirektiivin liitteen I luontotyyppien esiintymät (tähtimerkinnällä osoitetut kuuluvat ensisijaisesti suojeltuihin luontotyyppeihin): 7140 vaihettumissuot ja rantasuot 1160 laajat matalat lahdet 9050 boreaaliset lehdot 8220 kasvipeitteiset silikaattikalliot 6430 kostea suurruohokasvillisuus 9080* Fennoskandian metsäluhdat 8210 kasvipeitteiset kalkkikalliot 91D0* puustoiset suot 6510 alavat niitetyt niityt (Alopercus pratensis, Sanguisorba officinalis) Näistä Kapellvikenin osa-aluetta koskevat seuraavat luontotyypit: laajat matalat merenlahdet, kostea suurruohokasvillisuus ja alavat niitetyt niityt. Alueella esiintyviksi SPA-kohteen valintaperusteina olevina lintudirektiivin liitteessä I mainittuina lintulajeina mainitaan: pikkusieppo (Ficedula parva) kirjokerttu (Sylvia nisoria) pyy (Bonasa bonasia) kalatiira (Sterna hirundo) pikkulepinkäinen (Lanius collurio) luhtahuitti (Porzana porzana) ruisrääkkä (Crex crex) laulujoutsen (Cygnus cygnus) suokukko (Philomachus pugnax) liro (Tringa glareola) kehrääjä (Caprimulgus europaeus) SPA-kohteen valintaperusteina olevina kohteessa esiintyvinä säännöllisesti muuttavina lajeina mainitaan: nuolihaukka (Falco subbuteo) mustaviklo (Tringa erythropus) uuttukyyhky (Columba oenas) punajalkaviklo (Tringa totanus) harmaahaikara (Ardea cinerea) heinätavi (Anas querquedula) jouhisorsa (Anas acuta)
3 3 2. Luonnontila ja -arvot Kapellvikenin Natura alueella Kasvillisuus Kapellvikenin alue on kooltaan suurin Natura-kohteen lintuvesialueista. Lintulajeista hallitsevin ryhmä siellä ovat ruovikkolajit. Helsingin Satama on teettänyt yhdessä Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen kanssa selvityksiä alueen kasvillisuudesta ja hyönteisistä sekä suorittanut perusteellisia lintuseurantoja Naturaalueelta vuodesta 2001 lähtien. Lintuseurannat jatkuvat vielä 3 vuotta sataman valmistumisen jälkeen. Kapellvikenin alueelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna Alueen arvokkaat kasvillisuustyypit ovat matalia, kosteita merenrantaniittyjä ja luhtia. Järviruoko (Phragmites australis) kasvaa merenlahdissa laajoina yhtenäisinä kasvustoina ja on vallannut lähes kaikki aiemmin laidunkäytössä olleet merenrantaniityt. Avovettä on vähän pieninä lampareina ja kapeina uomina, joita on ruopattu. Ruoppausmassat on läjitetty rantatöyräille, joilla nyt kasvaa tiheää lehtipuutaimikkoa. Eteläreunan Talosaareen rajautuvalla osalla on pienialaisia lehtoja ja länsireunalla, Krapuojan tuntumassa kasvaa tiheää pajuluhtaa. Natura-alueella on tehty kasvillisuusselvitys (Honkanen 2000), jonka inventoinneissa ei löytynyt uhanalaisia kasvilajeja. Linnusto Helsingin Sataman teettämissä selvityksissä Kapellvikenistä ja Karlvikenistä on tehty direktiivilintulajien laskennat vuosina Seurannan toteuttaminen on tapahtunut Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen teettämän suunnitelman mukaisesti. (Koskimies, P., 2001, Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelma Osa I Linnustovaikutusten seurantaohjelma, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2001) Kapellvikenin ja Karlvikenin alueilla sijaitsee habitaatteja, jotka soveltuvat direktiivilajien pesimäpaikoiksi.(laine, Yrjölä, 2005, Kirjokertun, pikkulepinkäisen, ruisrääkän ja luhtahuitin habitaattikartoitus, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2005) Lintukartoituksissa kyseisistä direktiivilajeista Kapellvikenin alueelta on tavattu viime vuosina melko säännöllisesti kolmea lajia: ruisrääkkä, pikkulepinkäinen ja pyy. Näiden lintulajien yksilöiden pysyviä reviirejä on havaittu 4-10 kappaletta vuosittain. Havainnot lintulajeista vaihtelevat vuosittain. Direktiivilajien pesivien parin määrät ovat Kapellvikenin alueella hyvin vähäiset verrattuna Porvarinlahden ja Mustavuoren alueeseen. Pyy pesii tiheissä, kosteissa korpikuusikoissa ja pyitä on tavattu joitakin yksilöjä Husön metsäalueilla varsinaisen Natura-rajauksen ulkopuolella. Pyyn talviravintoa ovat tervalepän silmut ja kukkanorkot, joita se löytää mm. Kapellvikenin rantametsiköistä. Alueella esiintyy
4 4 paljon rauhoittamattomia yleisiä lintulajeja ja alueella on myös merkitystä lintujen muutonaikaisena ruokailu- ja levähdyspaikkana. Natura-kohteen arvoa ovat heikentäneet umpeenkasvu ja rantaniittyjen häviäminen. Kapellvikenin umpeenkasvaminen on vähentänyt lahden merkitystä vesilinnuille. Karlviken on linnustoltaan arvokkaampi kuin Kapellviken, koska siellä on enemmän avovettä. Kahlaajalinnut tarvitsevat elinympäristökseen matalia merenrantaniittyjä, joiden säilyttäminen ja palauttaminen vaatii aktiivisia hoitotoimia. 3. Hankkeen kuvaus 4. Muut tiedossa olevat hankkeet Karhusaarentie on Tiehallinnon ylläpitämä maantie. Östersundomin alueen siirryttyä Helsingin kaupungille, on tarvetta muuttaa maantie kaduksi asemakaavamuutoksella, jolla parannetaan Karhusaarentien liikenneturvallisuutta. Asemakaavamuutoksella muutetaan Karhusaarentien liikennealue (LYT) katualueeksi, johon voidaan näin rakentaa jalankulku- ja pyöräilytie. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on teettänyt katusuunnitelman, jossa asemakaavamuutosehdotuksen mukaisesti jalankulku- ja pyöräilytien järjestelyt on esitetty. Jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 syksynä. Karhusaarentie on valmistunut v Tie on linjattu maaperäolosuhteiden takia kulkemaan entisen merenlahden yli Svedjeholmenin ja Skutholmenin saarekkeiden kautta. Tieltä puuttuu pääosalta matkaa jalankulku- ja pyöräilytie. Korkean veden aikaan tie on osittain veden peitossa, koska pehmeikköosilla tien rakenteet ovat painuneet tiepenkereestä johtuvan kuormituksen takia. Tiellä on perusparannustarpeita. Helsinkiin liitetylle alueelle tullaan laatimaan Östersundomin osayleiskaava, jossa suunnitellaan liitosalueen maankäyttö yleispiirteisellä tasolla. Östersundomin ruovikkoalueesta on tehty Uudenmaan ympäristökeskuksessa hoito- ja käyttösuunnitelma (Suikkari 2007, Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 4/2007). Suunnitelmassa määritellään tärkeimmät alueen luontoarvoja säilyttävät toimenpiteet: ruoppaus, talviniitto ja laidunnus. Ruoppauksia on toteutettu keväällä 2009.
5 5 5. Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten kuvaus Asemakaavamuutos mahdollistaa maantien parantamisen kaduksi monella tavalla. Kaavaehdotuksen katutilavaraus on sama kuin voimassa olevan asemakaavan mukainen maantien tilavaraus. Asemakaavamuutos mahdollistaa erilaisia kadun parannustoimia mm. molemmin puoleiset jalankulku- ja pyöräilytiet, kadun pohjarakenteen parantamisen ja kadun korkeusaseman korottamisen sekä osalle matkaa esimerkiksi istutuskaistojen lisäämisen. HKR:n katusuunnitelmassa esitetään pelkästään Karhusaarentien eteläpuoleisen yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilytien, bussipysäkkien sekä suojateiden ja keskisaarekkeiden rakentaminen. Katusuunnitelman mukaan yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie rakennetaan leventämällä Karhusaarentietä nykyisen ajoradan eteläreunasta välittömästi ilman istutuskaistaa. Todennäköistä on, että kun tulevaisuudessa ratkaistaan lähialueiden muuttuva maankäyttö, laaditaan uusi asemakaavamuutos. Tällöin suunnitellaan myös uudessa tilanteessa tarvittavat kadunrakennustoimenpiteet. Seuraavassa on tarkasteltu toimenpiteitä, jotka mahdollisesti saattaisivat vaikuttaa Natura-luontoarvoihin. Tarkastelu on jaoteltu rakennusaikaan ja käytön aikaan. Rakennusaikaiset vaikutukset Ajankohta Rakentamisen aikana suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat työmaaliikenteestä sekä maa-ainesten käsittelystä johtuvista maisemallisista vaikutuksista. Kevytliikenneväylän rakentaminen on tarkoitus tehdä talvikaudella Natura-alueen läheisyydessä kaikki kadun rakennustyöt tulee tehdä lintujen pesintä- ja muuttoajan ulkopuolella, jolloin mahdolliset työmaahäiriöt (liikenne-, melu) eivät haittaa lintuja. Vaikutukset maaperään Rakennettaessa jalankulku- ja pyöräilytietä kaivetaan maaperää pääasiassa poistamalla nykyisen tiepenkereen reunalta turve ja humuskerros. Toimenpiteet rajoittuvat tässä tapauksessa nykyiselle maantiealueelle. Mikäli tien tasausta korotettaisiin HKR:n ohjeistuksen mukaiseen minimikorkoon (+3,0 ), jouduttaisiin tiepenkereen pohjarakenteet uusimaan pehmeikköalueilla kokonaan. Tällöin tiepenkereen korotuksesta aiheutuva luiskien leveneminen saattaisi ulottua nykyisen maantiealueen ulkopuolelle. Tässä tapauksessa olisi ajankohtaista laatia asemakaavamuutos, jossa tarkistettaisiin kadun tilavaraus.
6 6 Katualueen maa-aineksen kaivamisen, puhtaan pintamaan mahdollisen läjittämisen pientareelle tai vaihdettavien maamassojen muualle viemisen ja uuden aineksin sijoittamisen ei arvioida vaikuttavan heikentävästi viereisiin luontotyyppeihin eikä linnuston elinolosuhteisiin. Työmaajärjestelyt Työnaikaiset liikennejärjestelyt ja työmaasuunnitelma tulee laatia siten, ettei työkoneita eikä muuta kalustoa säilytetä maantiealueen ulkopuolella Natura-alueella. Myöskään rakentamisessa käytettäviä materiaaleja ei saa varastoida nykyisen maantiealueen ulkopuolelle. Louhintaan liittyvässä ympäristöriskianalyysissä tulee huomioida louhinnan tapahtuvan mahdollisesti Natura-alueen sisällä. Rakennusaikaiset häiriöt ovat lyhytkestoisia. Kun kadun rakennustyöt tehdään lintujen pesintä- ja muuttoajan ulkopuolella, rakennustöiden ei arvioida todennäköisesti merkittävästi heikentävän niitä suojeluarvoja, joiden perusteella alue on Natura-verkostossa. Käytönaikaiset vaikutukset Liikennemäärä Kaavamuutos, johon ei liity uutta maankäyttöä, ei sinällään lisää autoliikennemääriä. Jalankulku- ja pyöräilytien valmistuttua on odotettavissa, että jalankulun ja pyöräilyn määrät kasvavat ja toisaalta henkilöautoliikenteen määrä - ainakin lyhytaikaisesti - hieman vähenee, kun esimerkiksi lasten kyyditys vähentyy. Kaupunkiin liittämisen myötä Karhusaaressa on aloitettu bussiliikennöinti. Östersundomin tulevaisuuden maankäyttö selvitetään mm. laadittavassa osayleiskaavassa ja Karhusaarentielle tultaneen laatimaan muuttuvan maankäytön vaatimat asemakaavamuutokset myöhemmin. Liikennemelu Natura -osa-alueelle kohdistuvan liikennemelun kannalta Karhusaarentietä olennaisempi liikennemelun lähde on Uusi Porvoontie. Tehtyjen lintuseurantojen valossa liikennemelu ei ole merkittävästi heikentänyt lintujen elinolosuhteita. Liikennemeluun vaikuttavat ajonopeudet. Muutettaessa maantie kaduksi kaduksi liikennemäärät eivät muutu, mutta liikennenopeuksien rajoittamisessa on käytettävissä enemmän keinoja kuin maantien ollessa kyseessä, jolloin suunnittelu tehdään maantiestandardien mukaan.
7 7 Ihmisten liikkuminen Natura-alueella Lisääntyvän polkupyöräilyn ja kävelyn myötä ihmisen lähikontakti ruovikkoalueeseen lisääntyy ja saattaa osaltaan kasvattaa paineita yhteen sovittaa virkistyskäyttöä ja luontoarvoja. Samaan suuntaan ohjaava vaikutus on myös Ympäristökeskuksen esittämillä ruovikkoalueen hoitotoimilla. Esimerkiksi laidunnus Karhusaarentien vierellä toisaalta hoitaa luonto- ja maisemaarvoja, mutta myös lisää kiinnostusta alueen virkistyskäyttöön. Ruovikkoalueelta puuttuvat kuitenkin opasteet ja polut, joten kadun parantaminen ei suoranaisesti lisää ihmisen liikkumista vaikeakulkuisella Natura-alueella. Ruovikkoalueen hoito Jatkossa virkistyskäytön ja kulun ohjaaminen esimerkiksi pitkospuita pitkin ruovikkoalueella tulee ajankohtaiseksi suunnittelutehtäväksi. Joitakin linnustoa uhkaavia tekijöitä voitaisiin helposti torjua maisemanhoidolla ja virkistyskäytön ohjaamisella. Veneliikenne häiritsee vesilintuja kapeilla väylillä, mutta jos avovettä olisi riittävästi, mahtuisivat veneet ja linnut paremmin samalle alueelle. Laiton kalastaminen verkoilla ja katiskoilla on myös suuri ongelma luonnonsuojelualueilla. Kalastajat kulkevat ruovikossa, säilyttävät siellä luvatta veneitään ja pelästyttävät lintuja. Ilmiö vähentyisi, mikäli reitit, opasteet, säännöt, luvalliset kalastuspaikat ja venesatamat olisivat järjestetty alueelle suunnitelmallisesti. Ongintapaikat ja muut luvalliset kalastuspaikat tulisi järjestää niemien kärkiin suojelualueiden ulkopuolelle. Minkit ja supikoirat aiheuttavat tappioita lintukannoille, siellä missä ruovikko on jo muuttumassa kiinteäksi maaksi ja pedot pääsevät esteettä lintujen pesille. Avoveden ympäröimät pesäpaikat ovat linnuille turvallisempia ja rauhallisempia, mutta niiden määrä jatkuvasti vähenee umpeenkasvun myötä. Karhusaarentien uudet järjestelyt eivät haittaa vuonna 2007 laaditun hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamista ruovikkoalueella. Katuvalaistus Maantien muuttuessa kaduksi on katuvalaistuksen järjestämisessä käytettävissä useampia vaihtoehtoja kuin maantiekäytössä. HKR:n katusuunnitelmassa katuvalaistus esitetään edelleen sijoitetuksi puupylväisiin. Pylväitä siirretään niin, että valaistus on koko Karhusaarentien osalla pelkästään tien pohjoispuolella. Valaistuksen vaikutuksissa linnuston elinolosuhteisiin ei arvioida tapahtuvan huononnusta, sillä valon kirkkaus tai öisen ajoneuvoliikenteen määrä ei merkittävästi kasva. Vesiolot Päällystetyn maanpinnan määrä lisääntyy jonkin verran. Jatkossakin vedet katualueelta johdetaan ympäröivään maastoon
8 8 eikä kadun peruskorjauksen arvioida aiheuttavan merkittäviä haittoja ympäristön vesiolosuhteisiin ja kosteustasapainoon. Merenlahtien veden virtauksiin kaavamuutoksella ja jalankulku- ja pyöräilytien toteuttamisella ei ole vaikutuksia. HKR:n katusuunnitelmaan ei sisälly Svedjeholmenin sillan leventämistä; vesiaukko säilyy ennallaan. Kaavamuutoksen mukainen katualue mahdollistaa myös sillan leventämisen, uuden kevyen liikenteen sillan rakentamisen tai kokonaan uuden sillan rakentamisen. Todennäköistä on kuitenkin, että tarvittaessa uusia siltaratkaisuja muutetaan asemakaavaa. Pitkällä ajanjaksollakin katualueella tapahtuvien muutosten vaikutus direktiivilajien elinolosuhteisiin on hyvin vähäinen. Sen sijaan muut tekijät, kuten maankohoaminen ja umpeenkasvu, uhkaavat linnustoa ja näiden uhkien torjumiseen tulee keskittyä. Kaavamuutoksen toteuttamisen aiheuttamien käytönaikaisten vaikutusten ei arvioida merkittävästi heikentävän niitä suojeluarvoja, joiden perusteella alue on Natura-verkostossa. 6. Johtopäätös Kaavaehdotuksen mukainen maankäyttö ei aiheuta merkittäviä muutoksia Natura verkostoon liitetyn Östersundomin lintuvesialueen luontoarvoihin. Asemakaavamuutoksen toteuttaminen ei heikennä Kapellvikenin Natura-osa-alueen luontotyyppien luonnontilaa, ei olennaisesti vähennä luontotyyppien levinneisyysaluetta eikä lintudirektiivin liitteen I lintulajien tärkeitä elinympäristöjä. Kaavasta ei myöskään seuraa merkittävää häiriötä lintudirektiivin liitteen I lajeille. Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, asemakaavamuutos ei aiheuta luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, jotka on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura suojeluverkostoksi eikä jatkossa luonnonsuojelulain (65 ja 66 ) mukaista Natura arviointia ole tarpeen suorittaa. Lähdeaineisto: Honkanen, J Östersundomin lintulahtien kasvillisuuskartoitus. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 2/2000. Honkanen, J Östersundomin lintulahtien kasvillisuuskartoitus pysyvät seuranta-alat. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita 3/2000.
9 9 Uudenmaan ympäristökeskus Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Natura-tietolomakkeet Uudenmaan ympäristökeskus, Helsinki. Eeva Suikkari, Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma. Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 4/2007 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Lounais-Sipoon luontoselvitykset kesällä 2008: päiväperhoset, sudenkorennot ja saukko, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Koskimies, P., 2001, Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurantaohjelma Osa I Linnustovaikutusten seurantaohjelma, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2001 Yrjölä, R. & Koivula, M Vuosaaren sataman linnustonseuranta 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
Suojelualueet, yleiskartta
Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Alueen koodi: FI0100065 Pinta ala (ha): 355 Kunta: Sipoo, Helsinki, Vantaa Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 23 Aluetyyppi: SCI
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotSAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Natura-arviointi 0630-C8968 18.12.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Natura-arviointi I 18.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotNATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotUUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE
UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI0200083) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Vanhankaupunginlahden lintuvesi Alueen koodi: FI0100062 Pinta ala (ha): 316 Kunta: Helsinki Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 90 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue)
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Ilkka Laine Projektipäällikkö suunnitteluvirasto Yleiskaava pähkinänkuoressa Pk-seutu laajenee itään 70 000 uutta asukasta 15 30 000 uutta työpaikkaa 5 uutta metroasemaa
LisätiedotTuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotLuontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet
Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
LisätiedotPienvenesataman pysyttäminen Länsisalmessa Porvarinlahdella, Helsinki
Etelä-Suomi Päätös Nro 82/2010/4 Dnro ESAVI/46/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2010 ASIA HAKIJA Pienvenesataman pysyttäminen Länsisalmessa Porvarinlahdella, Helsinki Vantaan kaupunki MERKINTÄ
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotÖstersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2007 Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunnitelma Eeva Suikkari UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2007 Östersundomin ruovikkoalueen yleissuunitelma Eeva
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 298 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta 2011 sekä vuosien 2001-2011 yhteenveto HEL 2011-000934 T 11 00 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi raportin Vuosaaren
LisätiedotMUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa
MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa
LisätiedotMuistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta
Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotTUUSULAN HAVUPUISTON RANNAN RUOPPAUKSEN VAIKUTUKSET TUUSULANJÄRVEN LINTUVEDEN NATURA ALUEESEEN (FI )
TUUSULAN HAVUPUISTON RANNAN RUOPPAUKSEN VAIKUTUKSET TUUSULANJÄRVEN LINTUVEDEN NATURA 2000 -ALUEESEEN (FI0100046) Esa Lammi & Pekka Routasuo 30.9.2017 TUUSULAN HAVUPUISTON RANNAN RUOPPAUKSEN VAIKUTUKSET
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA HELSINGFORS STAD MILJÖNÄMNDEN 9.1.2007
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTOPYYNTÖ 1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Ympäristölautakunnan päätös 9.1.2007 5 MUSTAVUOREN-PORVARINLAHDEN LUONNONSUOJELUALUEEN
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA
NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotPäähuomiot kaavaehdotuksesta. Yleistä
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Suojelusihteeri Hanna-Maija Kehvola Annankatu 29 A 16 00100 Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottaja:
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus 26.1.2015 2015 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI LIITE 4 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulivoimahanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista
LisätiedotNatura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen
Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaehdotuksen selostus 04.06.2018 (täydennetty 12.10.2018) Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap
LisätiedotHelsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Muutoksenhaku Östersundom-toimikunnan päätöksestä 11.12.2018 :n 4 kohdalla (Östersundomin yhteisen yleiskaavan hyväksyminen). Päätöksestä kuulutettu
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
Lisätiedotwpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta
60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotNatura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy WPD FINLAND OY SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT JA AINEISTO... 3 2.1 Natura-arviointi... 3 2.2... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit...
LisätiedotMuonio. KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 10 14, VL-aluetta sekä VR-1,VR-2 ja VR-3 aluetta Kaavaluonnoksen selostus 26.03.2019 2019 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija:, Ainonkatu
LisätiedotPohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen vaikutukset Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura alueeseen
Pohjois-Vuosaaren asuntoalueen rakentamisen vaikutukset Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura 2000 -alueeseen Esa Lammi & Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Kesäkuu 2006 Pohjois-Vuosaaren
LisätiedotKirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016
Kirkkonummen Medvastsundetin laitumen toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Hanna-Leena Keskinen & Päivi Leikas 2016 1. Alueen kuvaus Kirkkonummella, Medvastön kylässä sijaitsee
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotVastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa
H E L S I N G I N H A L L I N T O O I K E U D E L L E ASIA: Vastaselitys Finnoon keskuksen alueen asemakaavaa koskevassa valitusasiassa VIITE: Vastaselityspyyntö 28.3.2019 (00445/19/4103). VALITTAJA: Helsingin
LisätiedotSAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö
SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotJärviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella
Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
LisätiedotASIA: Muistutus luonnontieteellisten tietojen ajantasaistamisesta Naturaalueella FI Matalajärvi, Espoo
Espoon ympäristöyhdistys ry Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo www.sll.fi/espoo Uudenmaan ELY-keskus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi 30.9.2016 ASIA: Muistutus
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16X OTSOTUULI OY. Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 30.9.2013 OTSOTUULI OY Teerivaaran tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotTäydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä
Täydentävät ehdot Lintu- ja luontodirektiivin huomioiminen maatalousympäristössä Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 6.3.2013 Ahlman-instituutti 11.3.2013 http://www.mavi.fi/attachments/mavi/julkaisut/5ndber1sg/
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotPellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotMuonio, Kukaslompolon ranta- asemakaavan muutos 2019 Korttelit Muonio
Muonio KUKASLOMPOLON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee kortteleita 10 14, VL-,VR-1,VR-2, VR-3 ja ET-1 aluetta Muodostuu kortteli 10 sekä VR ja ranta-asemakaavatiealuetta Kaavaehdotuksen selostus
LisätiedotKuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013
Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä
LisätiedotVoimassa olevassa kaavassa Hanhikiven ja Halkokarin sekä Kettukaaret-Mörönkallion valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet.
Pro Hanhikivi ry 8.12.2009 Laitatie 14, 86110 Parhalahti pro.hanhikivi@omanetti.fi Euroopan komissio (Pääsihteeri) Rue de la Loi/Wetstraat 200 B-1049 Bruxelles/Brussel BELGIA SG-PLAINTES@ec.europa.eu Kantelu
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Ojakylänlahden, sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Ojakylänlahden, Hailuodon pohjoisrannan sekä Akionlahden pesimälinnustoselvitys 2009 Mustakurkku-uikku kuuluu Akionlahden pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 38/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotNyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:13 ruoppaus, Masku
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 145/2012/2 Dnro ESAVI/160/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2012 ASIA Nyynäisissä sijaitsevien kiinteistöjen Aukunniemi RN:o 3:19 ja Aukunniemi 1 RN:o 3:28 edustalla olevan
LisätiedotTurun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku
Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL 67 20101 Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu 5 20810 Turku Turun hallinto-oikeus PL 32 20101 Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen
LisätiedotPerho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset
Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus
LisätiedotHERTTUALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN LUONTOVAIKUTUKSET
HERTTUALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN LUONTOVAIKUTUKSET Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.3.2006 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO... 2 3. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KAAVALUONNOS... 3 4. ALUEEN
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,
LisätiedotLIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ
LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Forest BtL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista
Lausunto LAPELY/14/07.04/2011 16.10.2012 Forest BtL Tiilenpolttajankuja 5A 01720 VANTAA Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arviointi 16.4.20012 Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Forest BtL:n
LisätiedotNatura-alueet. Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus. Arviointi HelsinginYleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin
Natura-alueet Helsingin Yleiskaava 2002, ehdotus Arviointi HelsinginYleiskaava 2002:n vaikutuksista Natura-alueisiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2002:5, 19.12.2002
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKAUNIAISTENTIE 1. kaupunginosan liikennealueet Asemakaavan muutos Ak 208
KAUNIAISTEN KAUPUNKI Maankäyttöyksikkö 5.3.2013 KAUNIAISTENTIE 1. kaupunginosan liikennealueet Asemakaavan muutos Ak 208 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5.3.2013
LisätiedotÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA
ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA Arvio Östersundomin yhteisen yleiskaavan Suora metro vaihtoehdon vaikutuksista Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueeseen (FI0100065) sekä Sipoonkorven
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotJaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro
Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos
LisätiedotPohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan
Lisätiedotsisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.
Helsingin kaupunki Esityslista 11/2017 1 (5) 8 Skatanniemi 10a ja b, tonttien 54327/2 ja 3 asemakaavan muuttaminen (nro 12453) (b-asia) HEL 2016-003957 T 10 03 03 Ksv 5544_1, karttaruutu 675509-10 Päätösehdotus
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotFCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HELSINGIN KAUPUNKI, KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVALUONNOKSEN Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0591-P15251 Natura-arviointi I Kärkkäinen Jari/Pihlaja
Lisätiedot