Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL Turku. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu Turku

Transkriptio

1 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry PL Turku Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Martinkatu Turku Turun hallinto-oikeus PL Turku Asia: Valitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksestä (DN:o LOS-2007-L ) koskien luonnonsuojelualueen perustamista Kaarinan Kuusistonlahdella Lounais-Suomen ympäristökeskus on asiakohdassa mainitulla päätöksellään perustanut luonnonsuojelualueen joukolle kiinteistöjä Kaarinan Kuusistossa. Päätöksessä on luonnonsuojelulain 24 3 mom. nojalla rauhoitettu 74 ha ranta- ja vesialueita. Suojelun perusteena ovat alueen luontoarvot sekä sen kuuluminen osana valtioneuvoston hyväksymään lintuvesien suojeluohjelman kohteeseen (LVO020046) ja valtioneuvoston Natura 2000 verkostoon ilmoittamaan SPA-alueeseen (FI ). Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry toimii Varsinais-Suomen alueella ja yhdistykseen kuuluu 640 jäsentä. Yhdistys on Suomen BirdLife ry:n paikallisyhdistys. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää lintuihin kohdistuvaa harrastusta, tutkimustyötä ja lintujen sekä muun luonnon suojelua. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry on Suomen luonnonsuojeluliiton piirijärjestö, joka edistää toimialueensa luonnon- ja ympäristönsuojelua. Yhdistyksessä on 3300 jäsentä. Valituksen kohde Yhdistykset moittivat perustettavan luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä riittämättömiksi. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen mukaan Kuusistonlahden luonnonsuojelualueella ovat voimassa mm. seuraavat rauhoitussäännökset: 1. Alueella on kielletty

2 - selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen ja pesien vahingoittaminen 2. Edellä olevien säännösten estämättä saa alueella - harjoittaa metsästyslain mukaista metsästystä Ympäristökeskuksen päätöksessä luonnonsuojelualueelle ei asetettu rajoituksia myöskään liikkumiselle lintujen pesinnän tai muuton kannalta arkoina aikoina. Yhdistysten vaatimus Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry esittävät, että Turun hallinto-oikeus kumoaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen ja palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että rauhoitusmääräykset kieltävät osalla aluetta eli Lyhtyholmaan johtavan tien itäpuolella - metsästyksen lukuun ottamatta minkin ja supikoiran pyyntiä - liikkumisen lintujen pesintäaikaan muutoin kuin niittyjen hoitoon ja laidunnukseen liittyvissä asioissa Em. vaatimukset koskevat seuraavia kiinteistöjä tai niiden osia: Riihimäki , Koivurinne -5-12, Etelärinne -5-14, Mäntykankareen pelto -5-19, Pitkäniitty -5-22, Yhteinen rauhoituspiiri ja Yhteinen vesialue Yhdistys ei moiti metsästyksen ja vapaan liikkumisen sallivia rauhoitusmääräyksiä mainitun tien länsi- ja eteläpuolisella osalla luonnonsuojelualuetta. Tämä muodostaa noin puolet rauhoitettavasta alueesta. Vaatimuksen perustelut Tätä vaatimustaan yhdistykset perustelevat seuraavasti: Luonnonsuojelualueen perustamisen SPA-alueelle tulee edistää linnuston suojelua siten kuin lintudirektiivi ja luonnonsuojelulaki edellyttävät. Lintudirektiivi määrittelee tätä mm. seuraavalla tavalla. Lintudirektiivin 4 artiklan 1. kohdan mukaan Tämän direktiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Saman artiklan 2. kohdan mukaan Jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden

3 muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun. Edelleen 4 artiklan 4. kohdan mukaan Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla suojelualueilla elinympäristöjen pilaantumisen tai huonontumisen sekä lintuihin vaikuttavien häiriöiden estämiseksi, jos häiriöt vaikuttaisivat merkittävästi tämän artiklan tavoitteisiin. Ympäristöhallinnon Internet-sivuilla ( - Kuusistonlahti) olevan tiedon mukaan Kuusistonlahden SPA-alueella tavataan 16 lintudirektiivin liitteen I lintulajia (kalatiira, kapustarinta, kirjokerttu, kurki, laulujoutsen, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, peltosirkku, pikkulepinkäinen, räyskä, ruisrääkkä, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky). Turun Lintutieteellisen hdistyksen keräämien tietojen mukaan tätä I-liitteen lajilistaa voidaan täydentää vielä ainakin neljällä muulla lajilla, jotka esiintyvät säännöllisesti alueella (kaulushaikara, lapintiira, liro ja palokärki). Kuusistonlahdella pesiviä lajeja näistä ovat ainakin kalatiira, kirjokerttu, kurki, luhtahuitti, pikkulepinkäinen ja ruisrääkkä. Muut I-liitteen lajit käyttävät lahtea muutonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Säännölliset muuttolinnut, jotka on lueteltu Kuusistonlahden suojeluperusteena ovat: harmaahaikara, heinätavi, harmaasorsa, jouhisorsa, lapasotka, mustalintu, tuulihaukka, mustaviklo, punajalkaviklo, jänkäkurppa, pikkulokki ja uuttukyyhky. Näiden eurooppalaisittain harvinaisten tai uhanalaisten I-liitteen lajien ja säännöllisten muuttolintujen lisäksi Kuusistonlahdella lepäilee syysmuuton aikana metsästyksestä huolimatta merkittäviä määriä tavallisempia vesilintuja, mm. taveja (satoja), haapanoita (kymmeniä), lapasorsia (kymmeniä), sinisorsia (satoja), telkkiä (kymmeniä), tukkasotkia (kymmeniä) ja nokikanoja (kymmeniä). Metsästys kohdistuu Kuusistonlahdella pääasiassa em. sorsalintuihin. Huomattavaa on kuitenkin, että metsästys häiritsee lintuja ja vähentää niiden mahdollisuuksia käyttää aluetta ruokailu- ja levähdysalueena. Paras lintujen kerääntymisalue on Fiskarinsuntti ja sen länsipuolella oleva laidunnettu ranta. Edellä mainitut tiedot I-liitteen lintujen ja muiden muuttavien lintujen esiintymisestä Kuusistonlahdella perustuvat Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen jäsenistön monien vuosien aikana keräämään tietoon. Ne ovat osoitus siitä, että tämä alue on eräs Lounais- Suomen parhaista vesi- ja rantalintujen esiintymisalueista, ja samalla tärkeä muutonaikainen levähdys- ja ruokailualue. Metsästys voi olla mahdollista myös SPA-alueella silloin kun se ei vaaranna edellä mainittuja lintudirektiivistä johdettuja tavoitteita. Silloin kun kyseessä on laaja alue, voidaan metsästysjärjestelyt toteuttaa siten, että vaikka osassa aluetta metsästetään, voivat linnut toisessa osassa levähtää ja ruokailla rauhassa syysmuuton aikana. Yhdistykset pitävät mahdollisena minkin ja supikoiran metsästystä koko luonnonsuojelualueella (vieraslajeja, jotka aiheuttavat tuhoa pesiville vesi- ja rantalinnuille) sekä kaiken metsästyksen sallimista luonnonsuojelualueen eteläosassa.

4 Käytännössä tämä tarkoittaa pääasiassa vesilintujen metsästystä Torpansuntissa, joka on osa samaa yhteistä vesialuekiinteistöä kuin pääosa Fiskarinsunttia. Tällöin samat ranta-alueiden maanomistajat, joilla on osuuksia yhteisissä alueissa Fiskarsuntissa, omistavat niitä myös saman kiinteistön toisella palstalla Torpansuntissa eikä metsästysmahdollisuuden väheneminen ensin mainitulla alueella vie heiltä kaikkia vesilintujen metsästysmahdollisuuksia. Jos sen sijaan metsästys sallitaan koko luonnonsuojelualueella, tulee tämä syksyinen vesilintujen metsästys tulevaisuudessakin häiritsemään sekä monia I-liitteen lajeja että sellaisia säännöllisesti esiintyviä muuttavia lajeja, joita ei luetella liitteessä I, sillä haulikon pauke ja metsästäjien liikkuminen veneellä avoveden reunassa ajaa lepäileviä ja ruokailevia lintuja pakosalle. Riistalintujen osalta metsästys suojelualueella vaikuttaa suoraan kuolleisuutta lisäävästi, vaikka suojelualueen tavoite on päinvastainen. Tällöin ei täyty luonnonsuojelulain 68 :n vaatimus suojelutavoitteen mukaisesta suojelusta, koska metsästys häiritsee Natura-alueen suojeluperusteena olevia lajeja ja vähentää niiden yksilömääriä sekä heikentää alueen luontoarvoja. Metsästyksen sallimista ei päätöksessä tarkastella luonnonsuojelulain 5 :n suotuisan suojelun tason saavuttamisen kautta tai Natura 2000-ohjelman edellyttämän vaikutusten arvioinnin (luonnonsuojelulaki 65 ja 66 ) edellyttämällä tavalla. Metsästys vaikuttaa alueella hyvin moninaisesti: - Metsästyksen kohteeksi joutuvat etenkin alueella onnistuneesti pesineet naaraat, jotka läpikäyvät sulkasatonsa lajikumppaneitaan myöhemmin ja siten lentävät metsästyksen alkuvaiheessa muita huonommin. Täten helpoiten saaliiksi joutuu kannan tuottoisin osa. - Metsästys lintuvesillä estää muiden kuin metsästettävien lajien levähtämisen ko. alueella, koska metsästyksen aiheuttama häirintä karkottaa myös nekin alueelta. Kuusistonlahdella on tavattu 20 lintudirektiivin liitteen I lajia, joista yksikään ei ole metsästettävä riistalaji. Myöskään useimmat suojeluperusteena olevista säännöllisistä muuttolinnuista eivät ole riistalajeja. - Metsästys estää myös riistalajien levähtämisen alueella. Kuusistonlahden säännöllisten muuttolintujen listalla Naturassa on muutama riistalaji, joiden syksyinen esiintyminen lahdella on lähes mahdotonta, jos siellä metsästetään. Metsästyksen mahdollistavaa päätöstä pitääkin tarkastella luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamalla tavalla. Lounais-Suomen ympäristökeskus on Kuusistonlahden ohella viimeisen vuoden aikana perustanut useita uusia lintuvesien luonnonsuojelualueita toimialueellaan. Näitä ovat mm. Uudenkaupungin Ahmasvesi-Alhontaanjärvi, Lamminjärvi, Kulju-Taipaleenlahti, Sirppujoen suisto, Sauvon Tapilanlahti, Rymättylän Paskalahti-Vanhankylänlahti ja Perniön Saarenjärvi. Lisäksi suojelupäätöksiä odotetaan mm. Paimion Paimionlahdelle, sekä Laitilan, Pyhärannan ja Rauman kuntien alueella sijaitsevalle Otajärvelle. Nämä edustavat Varsinais-Suomen parhaita ja eräät niistä ovat myös kansainvälisesti arvokkaita lintuvesiä. Tämän vuoksi ne on vuonna 1982 hyväksytty valtakunnalliseen lintuvesiä

5 koskevaan luonnonsuojeluohjelmaan. Kuitenkaan yhdelläkään em. ympäristökeskuksen perustamista kosteikkojen rauhoitusalueista ei rajoiteta ihmisten liikkumista lintujen pesimäaikaan tai metsästystä edes osalla aluetta. Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin mielestä tällainen lintuvesiohjelman ja Natura 2000 verkoston toteuttaminen on erittäin huolestuttavaa ja vakavalla tavalla ristiriidassa sekä lintuvesiohjelman että Natura 2000 verkoston tavoitteiden kanssa. Näyttää siltä, että näillä päätöksillä ympäristökeskus pyrkii saavuttamaan tulostavoitteita vain hehtaareissa mitaten, jolloin päätösten laatu ja lainmukaisuus kuitenkin kärsivät. Sen lisäksi, että metsästyksen salliminen Fiskarsuntin alueella on lintudirektiivin asettamien tavoitteiden vastaista, aiheuttaa metsästys myös vaarallisia tilanteita ihmisille, sillä alueella käy paljon luonnonharrastajia. Fiskarsuntin etelärannalla, valtion omistuksessa olevalla palstalla , on palstan itäpäässä niityn reunassa lintutorni, jossa on syksyn kuluessa arviolta yli tuhat kävijää. Mainittakoon, että kyseisellä palstalla ei metsästetä. Lahden vastakkaisella puolella, Turun kaupungin omistamalla palstalla on rakenteilla lintutorni. Se on lähellä matkailijoiden suosimia Kuusiston kartanoa ja linnanraunioita. Tällä tornilla odotetaan käyvän syksyn metsästyskauden kuluessa ainakin satoja kävijöitä. Turun kaupungin palstalla ei myöskään rauhoitusmääräysten mukaan metsästetä ja siellä on liikkumiskielto lintujen pesintäaikana Metsästyksen salliminen näiden lintutornien välissä lisää huomattavasti metsästysonnettomuuden riskiä. Lisäksi kolmannella suunnalla on useita kesämökkejä. Näin ollen metsästyksen turvalliselle järjestämiselle ei jää tilaa. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen perusteluissa viitataan siihen, että lintuvesiohjelman kohteessa ei luonnonsuojelulain 24 3 mom. perustuvilla rauhoitusmääräyksillä voitaisi rajoittaa metsästystä tai alueella liikkumista, vaikka siihen muutoin olisi perusteita. Tämä väite kuitenkin ohittaa sen, että nyt perustettava luonnonsuojelualue on osa Kuusistonlahden Natura 2000 verkoston aluetta, jonka toteuttamisen tulee täyttää paitsi valtioneuvoston hyväksymän lintuvesiohjelman myös luonnonsuojelulain ja EY:n lintudirektiivin edellytykset. Viimeksi mainittujen oikeusvaikutus on vahvempi kuin valtioneuvoston päätöksen. Lisäksi Korkein Hallinto-oikeus vahvisti äskettäin Turun ja Kaarinan Rauvolanlahdella vastaavanlaisessa tilanteessa lintuvesiohjelman ja Natura 2000 verkoston kohteelle rauhoitusmääräykset, jotka rajoittavat luonnonsuojelualueella liikkumista ja kieltävät siellä metsästyksen. Tämäkin luonnonsuojelualue perustettiin luonnonsuojelulain 24 3 mom. nojalla. Kyseessä oli Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätös. Pesimäaikainen liikkuminen suojelualueella aiheuttaa monenlaista haittaa. Pedot ja varislinnut syövät munat tilanteessa, jossa häirityt linnut väistyvät pesiltä. Liikkumisen rajoittamista tulisi käyttää enemmän poikastuoton kasvattamiseksi ja suojelualueiden pesimäkantojen turvaamiseksi. Natura-päätöksessään Suomen hallitus esitti liikkumisrajoituksia käytettäväksi juuri linnuston pesimäaikaiseksi turvaksi. Näin ollen hallitus otti kantaa siihen, että liikkumisrajoitukset ovat osa luonnonsuojelulain 68 :ssä tarkoitettua suojelutavoitetta.

6 Liikkuminen suojelualueella myös muuttoaikoina aiheuttaa sen, että lintujen ruokailu ja lepääminen käyvät vaikeiksi. Liikkumisessa ei ole kyse siitä kuka liikkuu tai millä välineellä vaan siitä, että kaikki alueella tapahtuva liikkuminen (luonnonharrastus, liikunta, veneily, kalastus, metsästys yms.) aiheuttaa häiriötä. Siksi päätöksessä sallittu perinteisten käyttömuotojen säilyminen ja se, että liikkumista ei ole lainkaan kielletty on monella tavalla ongelmallista. Se on arviointia vaativien Natura-pykälien (65 ja 66 ) ja suojelutavoitteiden (68 ) vastaista. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan jos hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, nämä vaikutukset on arvioitava. Ympäristökeskuksen päätöksessä ei ole arvioitu päätöksen vaikutuksia Kuusistonlahden Natura-alueen luonnonarvoihin. Metsästyksen ja liikkumisen salliminen ovat sellaisia seikkoja, jotka vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi haitallisesti Natura-alueen luonnonarvoihin. Päätös on tältä osin lainvastainen. Edellä olevaan viitaten Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry katsovat, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen asiakohdassa mainittu päätös perustettavasta Kuusistonlahden luonnonsuojelualueesta - ei turvaa lintudirektiivin 4 artiklan edellyttämää, erityistoimin suojeltua elinympäristöä niille kahdellekymmenelle saman direktiivin I-liitteen lajille, joita pesii tai esiintyy säännöllisesti muuttoaikoina Kuusistonlahdella - ei toteuta lintudirektiivin 4 artiklan 2. kohdan vaatimusta muiden kuin I- liitteeseen kuuluvien säännöllisesti esiintyvien muuttavien lintujen muuttoreittien varrella sijaitsevien pesimä- ja levähdyspaikkojen suojelemisesta erityistoimin - ei ole riittävä lintudirektiivin 4 artiklan 4. kohdan vaatimalla tavalla lintuihin suojelualueella kohdistuvien häiriöiden estämiseksi.. - ei täytä luonnonsuojelulain 24 2 mom. edellytystä rauhoituspäätökseen kuuluvista tarpeellisista määräyksistä alueen luonnon suojelemisesta - ei myöskään täytä luonnonsuojelulain 68 velvoitetta siitä, että Natura 2000 verkostoon sisällytetyillä alueilla on toteutettava suojelutavoitteita vastaava suojelu - ei täytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista arviointivelvollisuutta - ei täytä luonnonsuojelulain 5 :n mukaista vaatimusta linnuston suotuisasta suojelun tasosta Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry pyytävät mahdollisuutta antaa vastine ympäristökeskuksen tähän valitukseen antamasta lausunnosta. Turussa

7 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry:n puolesta Emma Kosonen, varapuheenjohtaja Jari Kårlund, sihteeri Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry:n puolesta Markku Lappalainen, puheenjohtaja