Kasperin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja perheet kehittämishankkeen tutustumisvierailu Oulun seudulle

Transkriptio

1 Kasperin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja perheet kehittämishankkeen tutustumisvierailu Oulun seudulle

2 Toimintamallien kehittäminen 1. Kehitetyt/ kehitettävät toimintamallit - Mallintaminen - Pilotointi & arviointi 2. Juurruttaminen 3. Hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittäminen, pilotointi 4v-tarkastuksessa 2

3 1. Kehitetyt / kehitettävät toimintamallit Kunnat valitsivat kehitettävän(t) prosessin(t) Pilotoitavan prosessin tavoitetilan kuvaus mallintamalla (Process Guide-ohjelma) Pilotin valmistelu Henkilöstön koulutus/ perehdytys Pilotointi 3

4 3. VANHEMMUUDEN ANTOISA JA HAASTAVA PESTI, PERHEVALMENNUS synnytysvalmennuksen isäosio + fysioterapia ryhmäneuvola uudelleen synnyttäjille vauvoineen (2kk, 6 kk) esikkoryhmä ensimmäisen lapsen saaneille vanhempien voimavararyhmä perhepalveluopas (Liminka) OULUN SEUDULLA KEHITETYT UUDET TOIMINTATAVAT Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 5. ja 6. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ LAPSEN JA PERHEEN TUKENA SIIRRYTTÄESSÄ KOTIHOIDOSTA PÄIVÄHOITOON / ESIOPETUKSEEN ennakoiva kotikäynti yhteistyö neuvola - päivähoito (Oulunsalo, mukana Kiiminki) 8. JOPO NUOREN OHJATTU POLKU TYÖSSÄOPPIMI- SEN JAKSOLLA JOPO- ohjaaja tukee nuoren työssäoppimisen polkua (Oulunsalo) 10. NUOREN NEUVONTAPISTE TsekPoint ( vuotiaille) parityöskentelynä hyvinvointiarvio ja suunnitelma tukea tarvitseville nuorille (Kiiminki) 12. VAPAAEH- TOISTYÖN KURSSI TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE nuori tekee vapaaehtoistyötä, saa apua mm. ammatinvalintaan koulu tutustuu opiskelijaan paremmin ja voi tukea häntä opiskelussa (Oulu) 13. OPPILAAN TUEN POLKU erityisen tuen palveluiden yhtenäistäminen: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki (Oulu) 1. ja 2. RASKAUSAJAN TUEN POLKU hyvinvointiarvio ja -suunnitelma kotikäynti parityöskentelynä (Oulu, mukana Muhos, Tyrnävä, Haukipudas) 4. KOTONA HOI- DETTAVAN LAP- SEN JA HÄNEN PERHEENSÄ RYHMÄMUOTOI- SEN TUEN POLKU ryhmätoiminta perhetuvan ja avoimen päiväkodin välillä (Kempele) 7.MONIAMMATILLISET TOIMINNALLISIN MENETELMIN OHJATUT VANHEMPAINILLAT Seven up: kouluun lähtevien vanhemmille Volkkari: 5-luokkien vanhemmille (Liminka) 9.JOUSTAVASTA JOUSTAVASTI TOISELLE ASTEELLE JOPO-nuoren tuen polku siirryttäessä peruskoulusta toiselle asteelle (Kempele) 11. PERHEEN VOIMAPUDAS 6 lk:sten vanhempien vertaisryhmä kävelevä kirjasto 9 lk:n oppilaille tuotekuvasto kunnassa tarjottavista lapsiperhepalveluista (Haukipudas) 14.HAASTAVAS- TI KÄYTTÄYTY- VÄN NUOREN TUEN POLKU nopean puuttumisen toimintamalli, EXIT-tiimi (Oulu) 4

5 Mallinnukseen osallistuneet työntekijät Terveyden-huolto 9 eri amm.nimikettä lkm Sosiaalityö 8 eri amm.nimikettä lkm Mielenter-veys- ja päihdetyö 5 eri amm.nimikettä lkm Päivähoito 8 eri amm.nimikettä lkm Opetustoimi 10 eri amm.nimikettä lkm Nuoriso- ja kulttuuri 4 eri amm.nimikettä lkm Muut 6 eri amm.nimikettä lkm Yht. 50 terveyden-hoitaja 10 sosiaalityön-tekijä 6 erikoissairaanhoitaj a 5 päiväkodin-johtaja 3 rehtori 7 nuoriso-ohjaaja 2 diakonissa/srk 1 lääkäri 1 sosiaaliohjaaja 2 aluekoordi-naattori 1 sosiaali-kasvattaja 1 erityisopettaja 7 nuoriso- ja kulttuurisiht. 1 lapsityön-ohjaaja/srk 1 perhetyöntekijä 2 johtava sosiaalityöntekijä 1 perhetera-peutti 2 varhaiskasva-tuksen johtaja 1 koulukuraattori 4 nuorisotyön-tekijä 1 diakoniatyön-tekijä/ srk 1 ylihoitaja 1 sosiaalijohtaja 1 psykologi 1 lastentarha-opettaja 2 esiopettaja 3 erityisnuorisotyönohjaaja 2 markkinointipäällikkö/yksit. 1 hoito- ja hoivatyönjohtaja 1 perhetyönte-kijä 1 ohjaaja 1 lastenhoitaja 1 koulunkäynti-ohjaaja 1 projektipäällikkö/työpaja 1 psykologi 1 lastenkodin-johtaja 1 päivähoidon-johtaja 1 opettaja 3 nuorisotyön-ohjaaja/ srk 1 osastonhoitaja 1 ohjaaja 2 kiertävä erit. last.tarhaopet. 1 opinto-ohjaaja 4 JOPO- nuori 1 palvelupääl-likkö 1 toimintatera-peutti 1 päivähoidon ohjaaja 1 yksikönjohtaja 1 sosiaali- ja terveysjohtaja 1 koulutusjohtaja 2 koulupsykologi 1 Yhteensä

6 A. Raskausajan tuen polku Mallinnusesimerkki pilotoitavasta prosessista: Raskausajan tuen polku A.1 Yhteydenotto neuvolaan A.2 Ensimmäinen neuvolakäynti A.3 Toinen käynti neuvolassa A.4 Raskausajan kotikäynti A.5 Tarvittaessa kotikäynti (Ei kuvausta) A.6 Jatkokäynnit neuvolassa (Ei kuvausta) A.7 Kotikäynti kun lapsi on syntynyt (Ei kuvausta) 6

7 A.4. Raskausajan kotikäynti 7

8 Onko tarve uudelle kotikäynnille? A.4. Raskausajan kotikäynti Asiakas (raskaana oleva ja puoliso) Terveydenhoitaja Perhetilanteen vaatima työpari (esim. perhetyönt. sos.työnt. psyk.sh, päihdetyönt.) Työpari tekee hyvinvointiarvioita yhteistyössä perheen kanssa, käydään läpi hyvinvointiarviota Havainnoi perheen tilannetta Terveydenhoitaja tekee neuvolatutkimukset äidille Perhe saa tietoa tukimuodoista ONKO TUEN TARVETTA? Ei huolta => seuraava neuvolaaika Pieni huoli: ottaa asian puheeksi, ohjaa perhettä Tuntuva huoli: pyytää muita soten toimijoita mukaan / konsultoi Suuri huoli: järjestää avun välittömästi KYLLÄ: Vastaanottaa seuraavan kotikäyntiajan. Siirtyy vaiheeseen A.5 EI: Vastaanottaa seuraavan neuvola-ajan. Siirtyy vaiheeseen A.6 KYLLÄ: Antaa seuraavan kotikäyntiajan. Kirjaa tiedot käynnistä. Siirtyy vaiheeseen A.5. EI: Antaa seuraavan neuvola-ajan. Kirjaa tiedot käynnistä. Siirtyy vaiheeseen A.6 KYLLÄ: Antaa seuraavan kotikäyntiajan. Kirjaa tiedot käynnistä. Siirtyy vaiheeseen A.5. EI: Kirjaa tiedot käynnistä. Tietojärjestelmä Effica 8

9 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Isät ovat aktivoituneet ja tulleet näkyviksi 9 neuvolan asiakkaina.

10 Lähtökohta pilotille Tarve noussut Oulun lasten ja nuorten palveluketjuraportin pohjalta Mukana pilotissa Oulusta Tuira-Koskelan ja Kaakkurin neuvolat, lisäksi Muhos, Haukipudas ja Tyrnävä Syntyvyys neuvola-alueilla n lasta vuodessa; pilotissa mukana n. 300 perhettä Pilotissa mukana n. 46 toimijaa eri sektoreilta 10

11 VOIMAVARAMITTARI VAUVAPERHEEN VANHEMMILLE 1. Tunnen itseni terveeksi TERVEYS JA ELÄMÄNTAVAT Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 2. Mielialani on useimmiten valoisa ja hyvä mutta tiedän että ristiriitaiset tunteet kuuluvat raskausaikaan 3. Suhtaudun luottavaisesti raskauden tuomiin fyysisiin muutoksiin ja tulevaan synnytykseen 4. Pyrin noudattamaan säännöllistä ateriarytmiä 5. Olen useimmiten toimelias ja vireä, nukun riittävästi 6. Olen tietoinen alkoholin, huumeiden ja tupakan haitoista terveydelle sekä sikiön kehitykselle (Audit-kysely neuvolassa) 7. Kenenkään perheenjäsenen päihteiden käyttö ei aiheuta minulle huolta 8. Kenenkään perheenjäsenen netti- tai peliriippuvuus ei aiheuta minulle huolta PARISUHDE 9. Osoitamme toisillemme hellyyttä ja pystymme puhumaan tunteistamme 10. Fyysinen väkivalta ei kuulu suhteeseemme 11. Henkinen väkivalta ei kuulu suhteeseemme 12. Tiedän, että seksuaalielämäämme voi lapsen syntymän myötä tulla muutoksia 13. Pystymme puhumaan seksuaalielämästämme 14. Järjestämme aikaa yhdessäololle ja yhteisille harrastuksille 15. Sallimme toisillemme myös yksityisyyttä ja omaa aikaa 16. Tiedän, että parisuhteen toimivuus on tärkeää koko perheen hyvinvoinnille 11

12 VANHEMMUUS JA PERHE 17. Lapsen odotus ja syntymä tuntuvat luonnollisilta elämänmuutoksilta ristiriitoineen 18. Tiedän, että tunnesuhde lapseen kehittyy vähitellen lapsen odotuksen, syntymän ja hoitamisen myötä 19. Tiedän, että voin oppia toimimaan vanhempana toisin kuin omat vanhempani toimivat 20. Pyrimme puolisoni kanssa löytämään yhteisen näkemyksen lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa 21. Luotan että opin hoitamaan lastani ja tiedän mistä saan lisätietoa lapsenhoitoon ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista 22. Meillä on riittävät taidot kotitöiden tekemiseen 23. Tiedän, että lapsen syntymä muuttaa ajankäyttöä ja pyrimme joustavaan molempia tyydyttävään työnjakoon 24. Uskon sopeutuvani hyvin lapsen syntymän aiheuttamaan elämän muutokseen 25. Uskon perheen muiden lasten suhtautuvan vauvan tuloon myönteisesti 26. Minusta pidettiin lapsena hyvää huolta ja lapsuuden kotini oli turvallinen 27. Lapsuudessa tai myöhemmin koettu vaikea elämänkokemus ei aiheuta minulle huolta 12

13 Terveydenhoitajan työpari Perhetyöntekijä Sosiaalityöntekijä (aikuis- tai lastensuojelu) Psykiatrinen sairaanhoitaja Perheterapeutti Päihdetyöntekijä Neuvolalääkäri lääkärikäynti min., tarvittaessa tarkennetaan hyvinvointisuunnitelmaa perheen tukemiseksi 13

14 Kotikäynti Raskaudenaikainen kotikäynti tehdään kaikille Arvioidaan perheen mahdollinen tuen tarve yhdessä pariskunnan ja työparin kanssa ja tehdään jatkosuunnitelma perheelle Tarvittaessa kotikäynti tehdään uudelleen ennen vauvan syntymää tai järjestetään verkostotapaaminen (esim. perhe, terv.hoitaja, lastensuojelun sos.työnt, ensikodin työntekijä, kätilö OYS:ta) 14

15 Kotikäynti raskausaikana on tärkeä ja pitäisi pystyä tekemään ainakin jokaiseen perheeseen johon syntyy ensimmäinen lapsi 15

16 Mitä pilotin myötä saavutettiin? moniammatillinen yhteistyö edistynyt ja selkiytynyt toiminta muuttunut perhelähtöisemmäksi ja ennalta ehkäisevämmäksi isät aktivoituneet ja tulleet näkyviksi neuvolan asiakkaina moniammatillinen ja kokonaisvaltainen perheen tukeminen voimavaramittarilomake kokonaisvaltainen käsitys perheen tilanteesta helppo nostaa esille keskustelun vaikeita aiheita avannut myös puolisoiden välille uuden keskusteluyhteyden kotikäynti arvokas työkalu kokonaisvaltainen tutustuminen isien huomioiminen tehostui parityöskentely helpotti asioiden puheeksiottoa ja huolen taakka jaettiin asiakkaille moniammatillinen tuki 16

17 2. Juurruttaminen Tavoitteena pilotoitujen toimintamallien juurruttaminen ja siirtäminen käytäntöön seudun alueella Valittiin 5 seudullisesti pilotoitua toimintamallia juurrutettavaksi Kunnat valitsivat 1-3 toimintamallia omaan kuntaan juurrutettavaksi; juurrutusaika 11/2010-9/2011 Juurrutuksen tukena: hankkeen projektisuunnittelija HK-kouluttajat Innokylä Arviointi ja seuranta syksyllä

18 Juurrutettavat toimintamallit 18

19 Juurruttaminen - Mukana n. 300 työntekijää - HK-kouluttajat (6 hlö) kuntien työntekijöitä: vierihoito, tiedottaminen, suunnitelman teko - Innokylän tuki: työpajat 3/5 toteutunut ja REA-työkalu käyttöönotto- ja arviointisuunnitelmien teossa - Lähes kaikissa kunnissa toimintamalli jo käytössä, osassa käynnistymässä Palautetta: - Positiivinen vastaanotto kunnissa: - Uusi toimintatapa/ työkalu helpottanut työn tekemistä - Verkostoituminen kunnan sisällä ja seudullisesti - Kaivataan johdon tukea ja kannustusta - Onko hyväksyntä ja resurssit uuden toimintamallin käyttöönotolle? - Toimintamallin käyttöönotto viivästynyt: - Resurssien puute - Vanhasta työtavasta pois oppiminen 19

20 REA kuvaamisen ja arvioinnin työkalu REA-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista relational evaluation approach (relationaalinen lähestymistapa arviointiin). REA-menetelmä: Koko lähestymistapa, jossa käytäntöjä tarkastellaan suhteessa sovellusympäristöön. REA-malli: Käsitteistö, jonka avulla käytäntöjä kuvataan, laitetaan käytäntöön ja arvioidaan. REA-työkalu: Tämä menetelmään perustuva verkkotyöväline, joka pohjana on REA-malli. 20