Lieksan kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lieksan kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta 447/01.013/2017 KH 326 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on lähettänyt Lieksan kaupungille se kä Lieksan Teollisuuskylä Oy:lle lausuntopyynnön Poh jois-karja lan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liitty väs tä ympäristöselostuksesta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen Poh jois-kar jalan nykytila ja kehitysnäkymät, maakunnan kehittämistyön keskei set tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voi ma va rat. Lisäksi asiakirjaan kuuluu ympäristöseloste. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maa kun ta ohjel mat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat, edistää niiden to teutta mis ta ja arvioida toimenpiteidensä aluekehitykseen. Maa kun taoh jel mal la ohjataan myös maakuntaan osoitettujen EU-varojen käy tö tä. Maakuntaohjelman aikajänne on neljä vuotta ( ). Lausuntoa pyydetään viimeistään lomakkeen kautta. Lausuntopyyntö, POKAT 2021 luonnos ja ympäristöselostus ovat kokousasian oheismateriaaleina. Lieksan kau pun ki antaa lausuntonaan oheiset kommentit POKAT luon nok seen: Lausunnon antajan yhteystiedot Organisaatio Lieksan kaupunki Yhteyshenkilö Jarkko Määttänen Sähköposti Puhelin Yleisluontoiset kommentit maakuntaohjelman luonnoksesta: Maakuntaohjelma lähestyy kattavasti ja monipuolisesti maa kunnan nykytilaa ja kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Ohjelman raken teen ja sisällön uudistamisessa on otettu huomioon ajan kohtai set ja tulevaisuuteen liittyvät älykkään erikoistumisen ratkaisut ja resurssiviisaus. Joensuun seudun kehitykseen liittyvät asiat ovat vahvasti esillä maakuntaohjelman sisällöissä. Kes kus kau punki seu dun lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä enemmän Joen suun seudun ulkopuolisten alueiden merkitykseen ja tu le vai suu den kehittymisen mahdollisuuksiin.

2 1. Pohjois-Karjalan nykytila ja sen kehitysnäkymät: Mahdollinen sanallinen kommentti Pohjois-Karjalan nykytilannetta on maakuntaohjelman luon nokses sa avattu melko hyvin useista eri näkökulmista. Ny ky ti lan net ta kuvataan peilaten sitä edellisten vuosien kehitykseen ja koko maan kehitykseen. Nykytilanteen kuvausta voidaan pitää maakun ta oh jel man näkökulmasta riittävänä. Pohjois-Karjalan kehitysnäkymien osalta esiin on nostettu niitä asioi ta, jotka tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia alue talou den kehittymiseen kuten esimerkiksi biotalous ja siihen liittyen re surs si vii sau den ja hiilineutraaliuden muodostamat mah dol li suudet. Näiden osa-alueiden painottuminen ohjelman sisällöissä olisi voi nut olla merkittävämpikin, koska biotalouden kasvu ja ke hit tymi nen tukevat taloudellisen aktiivisuuden ja infrastruktuurin säi lymis tä maaseutumaisilla alueilla kaupunkimaisten ympäristöjen lisäk si. 2. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö 2.1 Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Yleisesti ottaen saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet osios sa on otettu monipuolisesti esiin maakunnan kannalta tärkeitä ke hittä mis koh tei ta. Kuitenkin etenkin metsäbiotalouden nä kö kul mas ta Pielisen itäpuolella sijaitsevan kantatie 73 merkitys olisi huo mioita va nykyistä paremmin ja nostettava strategisen ke hit tä mi sen kohteeksi. On hyvä, että maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu alemman tason tieverkon kunnon turvaaminen. Raideliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa kasvanee tu le vai suudes sa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että väli Jo en suu-ui ma harju-liek sa-nur mes-kon tiomä ki tulee kokonaisuudessaan säh köiste tyk si kuljetusten mahdollistamiseksi. Maan kun ta oh jel man tavoit tee na on turvata henkilöjunaliikenteen palvelutason säi lyt tämi nen välillä Joensuu-Lieksa-Nurmes. Tätä voidaan pitää maakun ta oh jel man minimitavoitteena. 2.2 Asuin- ja elinympäristö Maakunnan vetovoima ja tunnettuusosiossa on tunnistettu maakun nan ulkopuolelle suuntautuvan markkinoinnin ja viestinnän jat ku vuus. Esille nostettujen tapahtumien ja BusinessJoensuu.fi ja VisitKarelia.fi brändien lisäksi on syytä huomioida Koli ja Pie li nen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuina asioina. Oman eri tyispiir teen sä ja houkuttelevuutensa ainutlaatuisen luon non ym pä ristön lisäksi luovat karjalaisuus ja siihen liittyvä or to dok si nen kulttuuri sekä sotahistoria erityisesti matkailuun liittyvien toi min-

3 to jen kehittämisessä. 2.3 Kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet 2.4 Kansalliset ja kansainväliset verkostot Lieksan Inarissa sijaitsevan tilapäisen rajanylityspaikan, jota käyte tään pääasiassa puutavaraliikenteeseen, toiminta on turvattava osa na alueen kehittyvän metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä. Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien kehit tä mis tar pei siin? Kehittämistavoitteet vastaavat kohtalaisesti Pohjois-Karjalan lä hivuo sien kehittämistarpeisiin. Kehittämisehdotus: 3. Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elin kei no ra ken ne 3.1 Elinkeinoelämän kilpailukyky Maakunnan keskeisiksi tuotannollisiksi aloiksi on tunnistettu hyvin metsäbiotalous ja teknologiateollisuus. Sen sijaan elintarvikealan ja elintarviketeollisuuden rooli on jäänyt vähäiseksi. Maakunnan kokonaisuuden kannalta niillä on hyvin suuri merkitys ja ko. aloille pystytään luomaan kokonaan uutta maakunnan ulkopuolelle ja jopa ulkomaille suuntautuvaa vientiä. Alalla on maakunnassa etenkin reuna-alueilla hyviä ja kehittymiskykyisiä yrityksiä, jotka ovat vahvassa kasvussa. Metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittäminen Maakunnan metsäbiotaloussektorin monipuolinen osaa mis kes kitty mä nähdään jo nyt merkittävänä alueellisena vahvuutena, mutta potentiaalin täysi hyödyntäminen vaatii kas va via panostuksia yri tys ten sijoittumisen ja investointien sekä osaa jien hou kut te lemi sek si maakuntaan. Metsäbiotalous, kuten muut kaan teol li suuden kärkialat, eivät kasva ilman alueelle suun tau tu via in ves toin teja. Näiden investointien merkitystä tulee kasvattaa POKATissa suh tees sa osaamis- ja in no vaa tio kes kit ty män rooliin. Metsien kestävän hyödyntämisen ja käytön sekä metsäluonnon mo ni muo toi suu den turvaamiseksi metsänhoitotoimenpiteitä metsien elinvoimaisuuden ja hiilensidonnan varmistamiseksi tulee edel leen kehittää. Se mahdollistaa kasvavan ja kestävän metsien käy tön sekä monipuolisten uusien metsästä saatavien hyö dyk keiden kehittämisen.

4 Vähähiilisen energiantuotannon ja energiatehokkuuden edis tä misen näkökulmasta vähähiilisyyden korostaminen on hyvä tavoite. Poh jois-kar ja lan aluetalouden kannalta tarkoituksenmukaisempaa on korostaa bioenergian merkitystä tämän hetkistä luon nos ta enem män, koska bioenergian ja erityisesti metsäbioenergian roolin vahvistamisella on merkittäviä myön tei siä aluetaloudellisia vaiku tuk sia. Aurinkoenergia ja tuulivoima eivät vaikuta samalla taval la aluetalouteen myönteisesti johtuen siitä, että niiden työl listä vä vaikutus maakunnan alueella on pieni. Teollisten symbioosien kehittäminen ja teollisten keskittymien vahvistamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaan tulisi tukea kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivien yritysten ja uutta liiketoimintaa houkuttelevien teol lis ten keskittymien syntymistä, joissa yhden toimijan jäte on toiselle yritykselle tärkeä raaka-aine. Maakunnan paras osaa mi nen yhdistettynä alueella jo olemassa oleviin teollisiin kes kit ty miin pystyy tarjoamaan yrityksille selvää kilpailuetua. Ole mas sa ole vat yritykset ja julkinen sektori pystyvät toi mi maan näissä kes kit tymis sä yhteistyötä ja innovaatioita edistävinä ke hit tä mis- ja palvelualustoina. Keskittymät eivät kuitenkaan kasva ja houkuttele yrityksiä kas vamaan ilman merkittävää ja määrätietoista työtä niiden ke hit tä misek si. Tähän liittyen tulee maakuntaohjelmassa nostaa esiin nykyis tä vahvemmin myös investointien houkutteleminen maa kuntaan. Pohjois-Karjalan matkailun kehittämiskohteet on nostettu maakun ta oh jel mas sa hyvin esille. Kansainvälisen mat kai li ja mää rän kas vat ta mi sek si alueen infrastruktuuriin on kiinnitettävä eri tyis tä huo mio ta. Onttolan lentokentän ja Joensuun rau ta tie ase man saavu tet ta vuu den lisäksi on kehitettävä matkailun kannalta kes keisten kohteiden liikenneyhteyksiä. Merkittävien mat kai li ja vir to jen saa vut ta mi sek si erityistä huomiota on kiinnitettävä ym pä ri vuo tisten matkailun kärkikohteiden kuten esimerkiksi Koli, Ruu naa, Bom ba markkinointiin osana Lakeland Finland aluetta. 3.2 Älykkään erikoistumisen valinnat Älykkään erikoistumisen valinnoissa maakuntaohjelmassa on hy vä rakenne. Eri alojen yhteyttä korostetaan. Tätä yhteyttä voi tai siin ohjelmassa korostaa vielä enemmän, koska alueellinen eri kois tumi nen tapahtuu Pohjois-Karjalassa vain siten. Muissakin maakunnissa on metsätaloutta ja teknologiaa sekä erilaisia ma teri aa le ja teollisessa tuotannossa. Yhdistelemällä näitä eri osa-aluei ta tarkoituksenmukaisesti Pohjois-Karjalassa voidaan

5 luo da ainutlaatuisia ja älykkäitä erikoistumisen valintoja. Maa kunta oh jel mas sa olisi hyvä pohtia Joensuun seudun lisäksi muunkin maa kun nan, kuten esimerkiksi Lieksan ja Nurmeksen, alu eel la ole via älykkään erikoistumisen valintojen mahdollisuuksia. 3.3 Resurssiviisaus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien kehit tä mis tar pei siin? Riittävästi Kehittämisehdotus: 4. Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki 4.1 Koulutus ja osaaminen 4.2 Hyvinvointi ja osallisuus 4.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat 4.4 Turvallisuus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien kehit tä mis tar pei siin? Vastaavat hyvin Kehittämisehdotus: Koulutuksen alueellisen kattavuuden ja saavutettavuuden ke hit tämis nä kö kul maa voisi tuoda paremmin esille. 5. Aluepolitiikka Pohjois-Karjalassa Koska uusi aluekehitys- ja kasvupalvelusäädäntö on vielä val miste lus sa, on tarkoituksenmukaista laatia siihen liittyvät sisällöt lakien saatua eduskunnan hyväksynnän. 6. Maakuntaohjelman rahoitus 7. Maakuntaohjelman laadintaprosessi 8. Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi on

6 laa dit tu kattavasti ja monipuolisesti. Salpa-linjan lisäksi so ta his tori aan liittyvissä kohteissa tulee huomioida Ilomantsin ja Lieksan toi seen maailmansotaan liittyvät kohteet ja niiden historiallinen se kä matkailullinen arvo. Energiantuotannon ja käytön osalta on kiin ni tet tä vä huomiota Joensuun seudun lisäksi muun maakunnan ti lan tee seen ja mahdollisuuksiin bioenergian tuotannossa. 9. Muita kommentteja ja huomioita: Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää antaa oheisen lausunnon Lieksan kaupungin ja Lieksan Teol li suusky lä Oy:n puolesta POKAT luonnokseen Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Lea Oravalahti-Pehkonen maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana sekä Esko Saastamoinen ja Pertti Turunen maakuntahallituksen jäseninä ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajaksi tämän asian käsittelyn ajaksi valittiin Reijo Kortelainen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti johan Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir