LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Otsikko Sivu. 322 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat 5

Transkriptio

1 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus AIKA klo 15:30-17:55 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone, Pielisentie 3 KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 322 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset 325 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtyman (Siun soten) omistajaohjaus 326 Lieksan kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta Kaupunginhallituksen taloustyöryhmän nimeäminen Paikallinen virka- ja työehtosopimus matkustamiskustannuksiin kuuluvien seisontapaikkamaksujen korvaamisesta 329 Lieksan kaupungin kimppakyytien hinnat ja alennukset alkaen 330 Kuntalaisille järjestettävä ateria joulun avauksen yhteydessä 331 Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaan valitukseen Kaupunginhallitukselle tiedoksi 28 Oikaisuvaatimusohje

2 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Oravalahti-Pehkonen Lea 15:30-17:55 puheenjohtaja Est. 326 Saastamoinen Esko 15:30-17:55 II varapj. Est. 326 Karhinen Mirja 15:30-17:55 jäsen Kortelainen Reijo 15:30-17:55 jäsen Est. 329 Tossavainen Seppo 15:30-17:15 jäsen Turunen Pertti 15:30-17:55 jäsen Est. 326 Törnqvist Solja 15:30-17:55 jäsen Väänänen Timo 15:30-17:55 jäsen Kärkkäinen Tarja 15:30-17:55 varajäsen Est. 325 Kärkkäinen Eero 15:30-17:55 kv:n pj. Est. 325 Riikonen Maija 15:30-17:55 kv:n I vpj. Ponkilainen Matti 15:30-17:55 kv:n II vpj. Määttänen Jarkko 15:30-17:55 kaupunginjohtaja Tähkiö Johanna 15:30-17:55 pöytäkirjanpitäjä Kokkonen Leena 15:36-15:40 varajäsen POISSA Kiiskinen Arja I varapj. MUU Saastamoinen Susanna 15:30-15:52 elinvoimajohtaja ALLEKIRJOITUKSET Lea Oravalahti-Pehkonen Puheenjohtaja Johanna Tähkiö Pöytäkirjanpitäjä Reijo Kortelainen Puheenjohtaja 326 KÄSITELLYT ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS maanantai kaupunginhallituksen kokoushuone Mirja Karhinen Reijo Kortelainen Timo Väänänen 329 PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävillä

3 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ kokousta seuraavana arkipäivänä Todistaa Johanna Tähkiö

4 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 322 Kuntalain 103 :n mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 131 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus vähintään kolme päivää ennen kokousta toimielimen päättämällä tavalla. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjantarkastajat KH 323 Kaupungin hallintosäännön 150 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kaupunginhallituksen pöytäkirjat tarkastetaan siten, että kussakin kokouksessa valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarkastavat pöytäkirjan pääsääntöisesti heti kokouksen jälkeen. Nimetään pöytäkirjantarkastajiksi Mirja Karhinen ja Reijo Kortelainen. Päätös: Nimettiin pöytäkirjantarkastajiksi Mirja Karhinen ja Reijo Kortelainen.

6 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätökset KH 324 Seuraavat kaupungin viranomaiset olivat toimittaneet viranhaltijapäätöksensä kaupunginhallitukselle ajalta : Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus - kaupunginjohtajan päätös 7/ maankäyttöpäällikön päätökset :t 21-22/ paikkatietoinsinöörin päätökset :t 15-16/2017 toteaa, etteivät viranhaltijapäätökset aiheuta ottovaateita kaupunginhallituksen taholta. Päätös: Hyväksyttiin.

7 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtyman (Siun soten) omistajaohjaus 249/01.011/2014 KH 325 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän, Siun soten perussopimuksen mukaan "Järjestämis- ja tuot tamisvas tuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jä senkun tien suorittamalla korvauksella (=kuntien maksuosuudet). Omis ta ja oh jauk ses sa määrätään maksuosuuksilla kerättävän mää rän muutos vuosittain. Muutoksen pohjana käytetään ku luvan vuoden ennustetta (Siun sote). Vuoden 2018 loppuun saakka kuntien maksuosuudet pe rus tu vat ra hoi tus mal liin, jossa käytön mukainen osa on 95 % ja asu kas luvun mukainen osa on 5 %. Kunnan ta lous ar vio vuo den käytön mu kai nen osa perustuu kuluvan vuoden en nus teen (Siun sote) ja kahden (2) edellisen vuoden ti lin pää tök siin, joita painotetaan suh teel li ses ti seuraavasti; kuluva vuosi 50 %, edellinen 30 % ja si tä edellinen 20 %. Kun nan talousarviovuoden maksuosuus on lo pul li nen. Asukasluvun mu kai sen osan määrittämisessä käy tetään viimeksi päättyneen vuoden virallista asukaslukua." Yllä oleva kustannusraamin ja kuntien maksuosuuksien mää rit tely koskee kunnilta kuntayhtymälle vuoden 2017 alussa siir ty neiden so si aa li- ja terveyspalveluiden nettokustannuksia; pe las tustoi men, ensihoidon ja ympäristöterveydenhuollon maksuosuudet mää rä tään erillisten kriteereiden perusteella. Omistajaohjauksen tehtävä on siis perussopimuksen mukaan mää rit tää kuntien maksuosuuksien yhteissumman muutos ku luvaan vuoteen. Muutos lasketaan kuntayhtymän kuluvan vuoden to teu tu vis ta nettokustannuksista, jotka Siun sote ennustaa. Kuluva vuosi on Siun sote -kuntayhtymän aloitusvuosi. Kuluvan vuo den kuntien maksuosuuksien summaksi määriteltiin 553,2 mil joo naa euroa. Tähän sovittiin lisättäväksi kuntien vuonna 2016 käyt tä mien sisäisten vuokrien ja Siun soten kunnille maksamien vuok rien välinen erotus. Kuntien sisäisten vuokrien mää ri tys perus teet ovat eri kunnissa erilaisia, ja siksi Siun soten kunnille mak sa ma vuokra määriteltiin konsulttityönä teknisen nykyarvon poh jal ta. Vuokrakorjausten jälkeen Siun sotelle sosiaali- ja terveys pal ve lui den järjestämistä varten vuonna 2017 maksettava sum ma on yhteensä 559,7 miljoonaa euroa. Siun soten tämänhetkisen ennusteen mukaan sen net to kus tannuk set ilman lisäsopeutuksia ylittävät vuonna 2017 kuntien maksu osuuk sien yhteissumman 10 miljoonalla eurolla. Kuntayhtymä ar vioi vielä loppuvuonna voivansa erilaisilla järjestelyillä ja kustan nus leik kauk sil la pienentää ylityksen parhaimmillaan 5,8 miljoo naan euroon. Tarkkaa ennustetta vuoden 2017 net to kus tan-

8 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus nuk sis ta Siun sote ei pysty tässä vaiheessa antamaan. Vuodelle 2018 Siun sote arvioi kustannusten kasvupaineen olevan noin 6 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna. Li sä kus tannuk sis ta 3 miljoonaa euroa on palkkojen harmonisoinnista ja palkan ko ro tuk sis ta johtuvaa. Omistajaohjauskokousta varten Siun soten talousarvioraamia on val mis tel tu sitä varten nimetyssä taloustyöryhmässä. Työryhmän sel vi tyk sen mukaan kuntien taloudellinen kantokyky vuonna 2018 heik ke nee kuluvasta vuodesta. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien ve ro tu lot kasvavat 0,5 % ja valtionosuudet vähenevät -1,4 % vuon na Pohjois-Karjalan kunnissa verotulot eivät kasva, ja val tion osuu det laskevat -1,5 %. Sosiaali- ja terveyspalvelut muodos ta vat yli 60 prosenttia kuntien kustannuksista. Tästä seuraa, et tä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä maksettava kun ta ra hoi tus ei voi kasvaa ilman että kuntien muussa toi min nassa joudutaan tekemään merkittäviä leikkauksia. Maakuntauudistuksen myötä sekä kuntien että maakuntien ra hoitus muuttuu. Uudistukseen sisältyy rahoituksen näkökulmasta ele ment te jä, jotka korostavat uudistusta edeltävän ajan mer kitys tä. Kuntien tilanne kiristyy entisestään, jos talous ei pysy ta sapai nos sa, ja sote-menojen kasvu maltillisena vuosina Ennakkolaskelmien mukaan maakuntauudistuksen vaikutus Poh jois-kar ja lan kuntien rahoitukseen tulee olemaan ne ga tii vinen; rahoituksen menetys vastaa maakunnan kunnissa kes kimää rin 0,25 veroprosentin tuottoa. Taloustyöryhmä tuo esiin myös seikkoja, jotka alentavat kun tayh ty män kustannuksia tulevana vuonna. Kilpailukykysopimuksen mu kai set työnantajamaksujen alennukset pienentävät kus tannuk sia n. 1,6 miljoonaa euroa ja työajan pidennysten las ken nal linen säästöpotentiaali on 2,9 miljoonaa euroa. Valtakunnan ta solla on valmisteilla useita sote-sektoria koskevia tehtävämuutoksia, joil la tavoitellaan merkittäviä säästöjä. Niin työnantajamaksujen alen nuk set, työajan pidennyksen säästöpotentiaali kuin so te-sekto rin muutoksetkin on huomioitu kuntien valtionosuuksien lasken nas sa pienentävinä erinä. Taloustyöryhmän käsityksen mukaan vuoden 2017 kustannuksiin si säl tyy kertaeriä, jotka johtuvat uuden organisaation pe rus ta mises ta, ja jotka eivät enää rasita tulevia vuosia. Tärkeänä kustannusten alentamiseen vaikuttavana tekijänä pidet tiin prosessien ja rakenteiden kehittämistä. Siun sotea pe rustet taes sa yhtenä merkittävimmistä perusteista oli se, että eri koissai raan hoi don, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saami nen samaan organisaatioon mahdollistaa paremmat, toi mi vammat ja kustannustehokkaammat palvelut.

9 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus Kuntajohtajat kokoontuivat sopimaan kannastaan Siun soten sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarvioraamista. Ta lous työryh män esityksestä kuntajohtajat päätyivät siihen, että Siun sotel le sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä maksettavan kun ta osuu den vuonna 2018 tulisi olla sama kuin vuonna 2017, eli euroa. Vuoden 2018 kuntakohtaisia maksuosuuksia määriteltäessä lähtö koh ta na ovat vuoden 2017 kuntakohtaiset maksuosuudet, joissa on huomioitu vuokraperusteiden yhtenäistämisen vaikutus. Kun ta koh tai sis ta toteutumista ei vielä riittävää tietoa, että kun takoh tai sia osuuksia voitaisiin luotettavasti laskea. Oheismateriaalina Siun soten diasarja taloustilanteesta, ta loustyö ryh män diasarja raamivalmistelusta ja raamilaskelma, jossa nä ky vät alustavat kuntaosuudet on laskettu niin, että vuoden 2017 kuntakohtaisina kustannuksina on käytetty kuluvan vuoden mak su osuuk sia. Viimeisimmän arvion mukaan Lieksan kaupungin verotulot las kevat vuonna 2018 kuluvan vuoden tasosta noin 0,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet pienenevät 1,4 miljoonaa euroa. antaa omistajaohjauksen Siun soten omistajaohjauskokouksen edus ta jal le. Päätös: Kaupunginhallitus antaa omistajaohjauksena kokousedustajalle seuraavaa: Neuvotteluvara Siun soten vuoden 2018 talousarvioraamissa (sosiaali- ja terveyspalvelut) on 559, 67 milj. euroa - 565,47 miljoonaa euroa Lieksan kaupunki lähtee siitä, että lieksalaisten lähipalvelut eivät saa heikkentyä. Säästöihin on pyrittävä palveluprosesseja kehittämällä. Merkittiin, että kokous keskeytettiin klo 15:53-16:14 väliseksi ajak si. Eero Kärkkäinen Siun soten hallituksen va ra pu heen joh ta ja na ja Tar ja Kärkkäinen Siun Talous Oy:n hallituksen jäsenenä il moit tivat olevansa esteellisiä, ja poistuivat kokouksesta kokousasian kä sit te lyn ajak si. Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti jo han na.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti

10 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus mir Oheismateriaali Jakelu Siun soten talous Pirskanen Siun soten raami taloustyöryhmä, kuntajohtajien kokous Siun sote - kehyslaskelmaluonnos 2018 Oravalahti-Pehkonen Lea Siun sote

11 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Lieksan kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta 447/01.013/2017 KH 326 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on lähettänyt Lieksan kaupungille se kä Lieksan Teollisuuskylä Oy:lle lausuntopyynnön Poh jois-karja lan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liitty väs tä ympäristöselostuksesta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen Poh jois-kar jalan nykytila ja kehitysnäkymät, maakunnan kehittämistyön keskei set tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voi ma va rat. Lisäksi asiakirjaan kuuluu ympäristöseloste. Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maa kun ta ohjel mat ja niiden toimeenpanosuunnitelmat, edistää niiden to teutta mis ta ja arvioida toimenpiteidensä aluekehitykseen. Maa kun taoh jel mal la ohjataan myös maakuntaan osoitettujen EU-varojen käy tö tä. Maakuntaohjelman aikajänne on neljä vuotta ( ). Lausuntoa pyydetään viimeistään lomakkeen kautta. Lausuntopyyntö, POKAT 2021 luonnos ja ympäristöselostus ovat kokousasian oheismateriaaleina. Lieksan kau pun ki antaa lausuntonaan oheiset kommentit POKAT luon nok seen: Lausunnon antajan yhteystiedot Organisaatio Lieksan kaupunki Yhteyshenkilö Jarkko Määttänen Sähköposti Puhelin Yleisluontoiset kommentit maakuntaohjelman luonnoksesta: Maakuntaohjelma lähestyy kattavasti ja monipuolisesti maa kunnan nykytilaa ja kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Ohjelman raken teen ja sisällön uudistamisessa on otettu huomioon ajan kohtai set ja tulevaisuuteen liittyvät älykkään erikoistumisen ratkaisut ja resurssiviisaus. Joensuun seudun kehitykseen liittyvät asiat ovat vahvasti esillä maakuntaohjelman sisällöissä. Kes kus kaupun ki seu dun lisäksi huomiota olisi kiinnitettävä enemmän Joensuun seudun ulkopuolisten alueiden merkitykseen ja tu le vai suuden kehittymisen mahdollisuuksiin. 1. Pohjois-Karjalan nykytila ja sen kehitysnäkymät: Mahdollinen sanallinen kommentti

12 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan nykytilannetta on maakuntaohjelman luon nokses sa avattu melko hyvin useista eri näkökulmista. Ny ky ti lan netta kuvataan peilaten sitä edellisten vuosien kehitykseen ja koko maan kehitykseen. Nykytilanteen kuvausta voidaan pitää maakun ta oh jel man näkökulmasta riittävänä. Pohjois-Karjalan kehitysnäkymien osalta esiin on nostettu niitä asioi ta, jotka tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuksia alue talou den kehittymiseen kuten esimerkiksi biotalous ja siihen liittyen re surs si vii sau den ja hiilineutraaliuden muodostamat mah dol li suudet. Näiden osa-alueiden painottuminen ohjelman sisällöissä olisi voi nut olla merkittävämpikin, koska biotalouden kasvu ja ke hit tymi nen tukevat taloudellisen aktiivisuuden ja infrastruktuurin säily mis tä maaseutumaisilla alueilla kaupunkimaisten ympäristöjen li säk si. 2. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö 2.1 Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Yleisesti ottaen saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet osiossa on otettu monipuolisesti esiin maakunnan kannalta tärkeitä ke hit tä mis koh tei ta. Kuitenkin etenkin metsäbiotalouden nä kö kulmas ta Pielisen itäpuolella sijaitsevan kantatie 73 merkitys olisi huo mioi ta va nykyistä paremmin ja nostettava strategisen ke hittä mi sen kohteeksi. On hyvä, että maakuntaohjelman sisällöissä on huomioitu alemman tason tieverkon kunnon turvaaminen. Raideliikenteen merkitys tavarakuljetuksissa kasvanee tu le vaisuu des sa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että väli Jo en suu-ui ma harju-liek sa-nur mes-kon tiomä ki tulee kokonaisuudessaan säh köiste tyk si kuljetusten mahdollistamiseksi. Maan kun ta oh jel man tavoit tee na on turvata henkilöjunaliikenteen palvelutason säi lyt tämi nen välillä Joensuu-Lieksa-Nurmes. Tätä voidaan pitää maakun ta oh jel man minimitavoitteena. 2.2 Asuin- ja elinympäristö Maakunnan vetovoima ja tunnettuusosiossa on tunnistettu maakun nan ulkopuolelle suuntautuvan markkinoinnin ja viestinnän jat ku vuus. Esille nostettujen tapahtumien ja BusinessJoensuu.fi ja VisitKarelia.fi brändien lisäksi on syytä huomioida Koli ja Pie linen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuina asioina. Oman eri tyis piir teen sä ja houkuttelevuutensa ainutlaatuisen luon nonym pä ris tön lisäksi luovat karjalaisuus ja siihen liittyvä or to dok sinen kulttuuri sekä sotahistoria erityisesti matkailuun liittyvien toimin to jen kehittämisessä. 2.3 Kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet 2.4 Kansalliset ja kansainväliset verkostot

13 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Lieksan Inarissa sijaitsevan tilapäisen rajanylityspaikan, jota käyte tään pääasiassa puutavaraliikenteeseen, toiminta on turvattava osa na alueen kehittyvän metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä. Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien kehit tä mis tar pei siin? Kehittämistavoitteet vastaavat kohtalaisesti Pohjois-Karjalan lä hivuo sien kehittämistarpeisiin. Kehittämisehdotus: 3. Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elin kei no ra ken ne 3.1 Elinkeinoelämän kilpailukyky Maakunnan keskeisiksi tuotannollisiksi aloiksi on tunnistettu hyvin metsäbiotalous ja teknologiateollisuus. Sen sijaan elintarvikealan ja elintarviketeollisuuden rooli on jäänyt vähäiseksi. Maakunnan kokonaisuuden kannalta niillä on hyvin suuri merkitys ja ko. aloille pystytään luomaan kokonaan uutta maakunnan ulkopuolelle ja jopa ulkomaille suuntautuvaa vientiä. Alalla on maakunnassa etenkin reuna-alueilla hyviä ja kehittymiskykyisiä yrityksiä, jotka ovat vahvassa kasvussa. Metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittäminen Maakunnan metsäbiotaloussektorin monipuolinen osaa mis kes kitty mä nähdään jo nyt merkittävänä alueellisena vahvuutena, mutta potentiaalin täysi hyödyntäminen vaatii kas va via panostuksia yri tys ten sijoittumisen ja investointien sekä osaa jien hou kut te lemi sek si maakuntaan. Metsäbiotalous, kuten muut kaan teol li suuden kärkialat, eivät kasva ilman alueelle suun tau tu via in ves tointe ja. Näiden investointien merkitystä tulee kasvattaa POKATissa suh tees sa osaamis- ja in no vaa tio kes kit ty män rooliin. Metsien kestävän hyödyntämisen ja käytön sekä metsäluonnon mo ni muo toi suu den turvaamiseksi metsänhoitotoimenpiteitä metsien elinvoimaisuuden ja hiilensidonnan varmistamiseksi tulee edel leen kehittää. Se mahdollistaa kasvavan ja kestävän metsien käy tön sekä monipuolisten uusien metsästä saatavien hyö dyk keiden kehittämisen. Vähähiilisen energiantuotannon ja energiatehokkuuden edis tä misen näkökulmasta vähähiilisyyden korostaminen on hyvä tavoite. Poh jois-kar ja lan aluetalouden kannalta tarkoituksenmukaisempaa on korostaa bioenergian merkitystä tämän hetkistä luon nos ta enem män, koska bioenergian ja erityisesti metsäbioenergian roolin vahvistamisella on merkittäviä myön tei siä aluetaloudellisia vai-

14 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus ku tuk sia. Aurinkoenergia ja tuulivoima eivät vaikuta samalla taval la aluetalouteen myönteisesti johtuen siitä, että niiden työl listä vä vaikutus maakunnan alueella on pieni. Teollisten symbioosien kehittäminen ja teollisten keskittymien vahvistamiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi Pohjois-Karjalan maakuntaan tulisi tukea kiertotalouden periaatteiden mukaisesti toimivien yritysten ja uutta liiketoimintaa houkuttelevien teol listen keskittymien syntymistä, joissa yhden toimijan jäte on toiselle yritykselle tärkeä raaka-aine. Maakunnan paras osaa minen yhdistettynä alueella jo olemassa oleviin teollisiin kes kit tymiin pystyy tarjoamaan yrityksille selvää kilpailuetua. Ole mas sa ole vat yritykset ja julkinen sektori pystyvät toi mi maan näissä kes kit ty mis sä yhteistyötä ja innovaatioita edistävinä ke hit tä misja palvelualustoina. Keskittymät eivät kuitenkaan kasva ja houkuttele yrityksiä kas vamaan ilman merkittävää ja määrätietoista työtä niiden ke hit tä misek si. Tähän liittyen tulee maakuntaohjelmassa nostaa esiin nykyis tä vahvemmin myös investointien houkutteleminen maa kuntaan. Pohjois-Karjalan matkailun kehittämiskohteet on nostettu maakun ta oh jel mas sa hyvin esille. Kansainvälisen mat kai li ja mää rän kas vat ta mi sek si alueen infrastruktuuriin on kiinnitettävä eri tyis tä huo mio ta. Onttolan lentokentän ja Joensuun rau ta tie ase man saavu tet ta vuu den lisäksi on kehitettävä matkailun kannalta kes keisten kohteiden liikenneyhteyksiä. Merkittävien mat kai li ja vir to jen saa vut ta mi sek si erityistä huomiota on kiinnitettävä ym pä ri vuo tisten matkailun kärkikohteiden kuten esimerkiksi Koli, Ruu naa, Bom ba markkinointiin osana Lakeland Finland aluetta. 3.2 Älykkään erikoistumisen valinnat Älykkään erikoistumisen valinnoissa maakuntaohjelmassa on hyvä rakenne. Eri alojen yhteyttä korostetaan. Tätä yhteyttä voi taisiin ohjelmassa korostaa vielä enemmän, koska alueellinen erikois tu mi nen tapahtuu Pohjois-Karjalassa vain siten. Muissakin maakunnissa on metsätaloutta ja teknologiaa sekä erilaisia mate ri aa le ja teollisessa tuotannossa. Yhdistelemällä näitä eri osa-aluei ta tarkoituksenmukaisesti Pohjois-Karjalassa voidaan luo da ainutlaatuisia ja älykkäitä erikoistumisen valintoja. Maa kunta oh jel mas sa olisi hyvä pohtia Joensuun seudun lisäksi muunkin maa kun nan, kuten esimerkiksi Lieksan ja Nurmeksen, alu eel la ole via älykkään erikoistumisen valintojen mahdollisuuksia. 3.3 Resurssiviisaus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien ke-

15 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus hit tä mis tar pei siin? Riittävästi Kehittämisehdotus: 4. Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki 4.1 Koulutus ja osaaminen 4.2 Hyvinvointi ja osallisuus 4.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat 4.4 Turvallisuus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois-Karjalan lähivuosien kehit tä mis tar pei siin? Vastaavat hyvin Kehittämisehdotus: Koulutuksen alueellisen kattavuuden ja saavutettavuuden ke hittä mis nä kö kul maa voisi tuoda paremmin esille. Mahdollinen sanallinen kommentti: 5. Aluepolitiikka Pohjois-Karjalassa Mahdollinen sanallinen kommentti: Koska uusi aluekehitys- ja kasvupalvelusäädäntö on vielä val miste lus sa, on tarkoituksenmukaista laatia siihen liittyvät sisällöt lakien saatua eduskunnan hyväksynnän. 6. Maakuntaohjelman rahoitus Mahdollinen sanallinen kommentti: 7. Maakuntaohjelman laadintaprosessi Mahdollinen sanallinen kommentti: 8. Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi Mahdollinen sanallinen kommentti: Maakuntaohjelman ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi on laa dit tu kattavasti ja monipuolisesti. Salpa-linjan lisäksi so ta histo ri aan liittyvissä kohteissa tulee huomioida Ilomantsin ja Lieksan toi seen maailmansotaan liittyvät kohteet ja niiden historiallinen se kä matkailullinen arvo. Energiantuotannon ja käytön osalta on kiin ni tet tä vä huomiota Joensuun seudun lisäksi muun maakunnan ti lan tee seen ja mahdollisuuksiin bioenergian tuotannossa. 9. Muita kommentteja ja huomioita:

16 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää antaa oheisen lausunnon Lieksan kaupungin ja Lieksan Teol lisuus ky lä Oy:n puolesta POKAT luonnokseen Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Lea Oravalahti-Pehkonen maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana sekä Esko Saastamoinen ja Pertti Turunen maakuntahallituksen jäseninä ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokoushuoneesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajaksi tämän asian käsittelyn ajaksi valittiin Reijo Kortelainen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti jo han Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir Oheismateriaali Jakelu Lausuntopyyntö P-K:n maakuntaohjelma POKAT 2021 luonnos ja siihen liittyvä ympäristöselostus POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma (luonnos ) POKAT ympäristöselostus (luonnos ) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

17 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen taloustyöryhmän nimeäminen 487/02.020/2017 KH 327 Kaupunginhallitus perusti talouden ter veh dyt tämis työ ryh män, jonka tehtävänä oli kaupunginhallituksen apu na val voa laadittujen talouden tervehdyttämisohjelmien ( ) ja kau pun gin val tuus ton hyväksymän talousarvion to teu tutta mis ta sekä teh dä uusia esityksiä toimenpiteistä, joita talouden ter veh dyt tä mi nen edellyttää. Ryhmä on edellisellä valtuustokaudella kokoontunut tarpeen mukaan, seurannut talouden tervehdyttämisohjelmien ja ta lous arvion toteuttamista. Talouden tervehdyttämisryhmä on pyrkinyt puut tu maan havaittuihin poikkeamiin mahdollisimman nopeasti, ja antanut talouden hallintaan liittyvää ohjausta. Vuosien 2012 ja 2013 alijäämäiset tulokset on saatu kääntymään yli jää mäi sik si vuosina Kaupungin strategian tär keänä painopistealueena on talouden pitäminen tasapainossa kaupun ki kon ser nis sa. Tasapainon pitäminen vaatii suunnittelua, seuran taa ja aktiivisia toimenpiteitä. Talouden ter veh dyt tä mis työ ryhmän toiminnan on koettu olevan tärkeä osa talouden ohjausta, ja täs tä syystä vastaavalle talousryöryhmälle on tarvetta myös jatkos sa. Kj. Jarkko Määtänen: Kaupunginhallitus päättää perustaa toimikaudekseen taloustyöryhmän ja nimetä työ ryhmään jäsenet. Työryhmän tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valvoa kaupungin ja kau pun kikon ser nin talouden tasapainoa sekä valtuuston hyväksymän ta lous ar vion toteuttamista, pyytää palvelualueilta, tulosyksiköiltä ja tytäryhteisöiltä tarpeel li sek si katsomiaan selvityksiä. tehdä kaupunginhallitukselle esityksiä toimenpiteistä, joita ta lou den tasapainossa pitäminen tai tasapainoon saat ta minen vaativat. Päätös: Hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen taloustyöryhmään nimettiin Esko Saas tamoi nen, Reijo Kortelainen, Lea Oravalahti-Pehkonen, Pertti Tu runen ja Eero Kärkkäinen sekä viranhaltijaedustajina kau pun gin johta ja Jarkko Määttänen ja hallintojohtaja Johanna Tähkiö.

18 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti jo han Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir Jakelu Työryhmään nimetyt Oinonen Pirjo

19 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Paikallinen virka- ja työehtosopimus matkustamiskustannuksiin kuuluvien seisontapaikkamaksujen korvaamisesta 484/11.111/2017 KH 328 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus liite 16 3 : "Lentokentällä, rautatieasemalla ja hotellimajoituksen yhteydessä au tos ta perittävä seisontapaikkamaksu korvataan tositteen mukai ses ti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin matkaa koh den. Muita seisontapaikkamaksuja ei korvata". Lieksan kaupungin henkilöstölle työmatkoihin liittyviä sei son tapaik ka mak su ja aiheutuu määrällisesti eniten Joensuuhun suuntau tu vis ta virka- ja virantoimitusmatkoista, joten Joensuun käyttä mi nen esimerkkinä pysäköintikäytännöistä on perusteltua. Joen suus sa pysäköinti on maksullista ydinkeskustan alueella, ja mak sut to mia (aikarajoitteisia) pysäköintipaikkoja löytyy lähinnä ruu tu kaa va-alu een laidoilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työmatkan aikana kaupungin keskustan alueella py sä köin tipaik kaa tarvitseva joutuu siirtymään jalkaisin maksuttomalta pysä köin ti alu eel ta esim. kokouspaikkaan. Tämä on työajan käytön nä kö kul mas ta tehoton menettelytapa, ja toisaalta kaupungin työn te ki jöi tä ei voida velvoittaa maksamaan pysäköintimaksuja omis ta varoistaan. Kaupungin eri yksiköissä on myös toimittu ja toimitaan py sä köinti mak su asias sa eri tavoilla. Joissain yksiköissä pysäköinti kor vataan matkakustannusten maksamisen yhteydessä ja joissain ei kor va ta. Sekä työajan käytön näkökulmasta että kokonaiskustannusten nä kö kul mas ta on perusteltua, että työnantaja maksaa virka- ja vi ran toi mi tus mat koi hin liittyvät seisontapaikkamaksut. Seisontapaikkamaksujen korvaamisesta on järjestetty pai kal li nen neuvottelu, johon osallistuivat hyvinvointijohtaja, Jyty/Liek san pääluottamusmies, JHL/Lieksan pääluottamusmies sekä Tekniikka ja Terveys/Juko/KTN Lieksan pääluottamusmies. Neuvottelutuloksen pohjalta laadittiin ehdotus paikalliseksi virkaja työehtosopimukseksi. Ehdotus on liitteenä. Esityksen lähtökohta on se, että Lieksan kaupungin työn te ki jöiden kaikki virka- ja virantoimitusmatkoilta (sisältää myös kou lutus mat kat) aiheutuvat seisontapaikkamaksut korvataan tositteen mu kai ses ti siltä ajalta, kun pysäköinti liittyy työmatkaan. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä seisontapaikkamaksujen korvaamista koskevan pai kal lisen virka- ja työehtosopimuksen liitteen mukaisena.

20 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Päätös: Lisätietoja: Hyväksyttiin. Hyvinvointijohtaja Arto Sihvonen, puh , sähköposti ar Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir Liitteet 1 Paikallinen virka- ja työehtosopimus matkustamiskustannusten korvaaminen/seisontapaikkamaksut Jakelu Johdon sihteeri Palkkatoimisto

21 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Lieksan kaupungin kimppakyytien hinnat ja alennukset alkaen 521/09.094/2014 KH 329 Lieksan kaupungin alueella on toiminut jo vuosia kimp pa kyy ti liiken ne. Se on Lieksan kaupungin järjestämää, kaikille avointa estee tön tä joukkoliikennettä. Kimppakyytipalvelun tarkoituksena on tar jo ta kaikille Lieksan asukkaille mahdollisuus päästä palveluihin huo li mat ta siitä, missä he asuvat. Kimppakyyti on todettu toi mivak si ja hyväksi palveluksi niin asiakkaiden kuin kaupunginkin kan nal ta. Kimppakyytiliikenne mahdollistaa myös esimerkiksi mökkiläisten tai matkailijoiden kulkemisen taajaman ja haja-asutusalueen välil lä. Suurin käyttäjäryhmä ovat autottomat ja ikääntyneet ih miset, joille palvelu on tärkeä kotona asumisen kannalta. Kimppakyydin liikennöintisopimukset päättyivät Sopi muk sia jatkettiin kuitenkin liikennöitsijöiden kanssa vuoden 2017 loppuun saakka, sillä vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain (VPL ja SHL) mukaiset kuljetukset siirtyivät vuoden alusta muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tavoin Siun Sotelle, ja yh teistyös tä ja toiminnasta kuljetusten tiimoilta on neuvoteltu vuoden ai ka na useaan otteeseen. Neuvotteluissa todettiin, että asioin ti liiken ne, samoin kuin SHL- ja VPL-asiakkaat on tar koi tuk sen mukais ta kuljettaa jatkossakin samoilla autoilla, ja kaupunki vastaa kyy tien kilpailutuksesta. Pohjois-Karjalan hankintatoimi on parhaillaan viimeistelemässä kil pai lu tus ta Liek san kimppa- ja koulukyydeistä siten, että kimppa kyy tien so pi mus astuu voimaan ja koulukyytien So pi muk set loppuisivat ja niihin on mah dollis ta myöntää vuo den optio. Yhteisellä kilpailutuksella tavoitellaan si tä, että liikennöitsijät pystyivät halutessaan tarjoamaan pal velui taan sekä koulu- että kimppakyyteihin, sillä niiden ajoajat limit ty vät saumattomasti toisiinsa. Lieksan kimppakyytien osalta hinnat ovat olleet muuttumattomia usean sopimuskauden. Edellisen kerran asiaa on käsitelty kaupun gin hal li tuk ses sa , jossa aiemmin voimassa ollei ta hintoja on sovittu jatkettavan. Samassa yhteydessä on viitat tu Pielisen Karjalan joukkoliikennekoordinaattori - hankkeessa kun tien kanssa tehtyyn linjaukseen, että kimppakyytien lippujen hin noit te lut yhtenäistettäisiin kuntien alueilla ottaen huomioon Mat ka huol lon bussilippujen hinnaston. Tämä tarkoittaisi Lieksassa asia kas mak su jen huomattavaa alentamista ja sitä kautta li sä vastui den tulemista kunnan vastattavaksi. Tuolloin ELY-keskuksen lii ken teet olivat siirtymässä Waltti-järjestelmään ja sitä kautta vyö hy ke hin noit te luun; tämä asia on muuttunut eli val ta kun nal lista Waltti-lippujärjestelmää ei ole tulossa käyttöön.

22 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kimppakyytien osalta liikennöitsijät saavat asiak kai den lipputulot, mi kä vaikuttaa osaltaan liikennöitsijöiden tar joa miin päi vä hin toihin eri reittien osalta. Tämä myös sitouttaa lii ken nöit si jät reitin mark ki noin tiin omalta osaltaan. Kimppakyydin hinnat ovat tällä hetkellä: - keskustan kimppakyyti: 5 - yli 10 kilometriä: 6 - yli 20 kilometriä: 7 - yli 70 kilometriä: 18 Alennukseen ovat oikeutettuja: - alle 17-vuotiaat - eläkeläiset - SHL- ja VPL-asiakkaat, joille on myönnetty oikeus alennukseen. Alennus on kaksi euroa kolmessa ensimmäisessä hintaluokassa ja kuu si euroa yli 70 kilometrin matkoilla. Ottaen huomioon sen, että lipputulot ovat pysyneet muut tu matto mi na vuosikaudet ja että suurin osa asiakkaista on oikeutettuja alen net tui hin lipunhintoihin, on perusteltua esittää pientä ko rotus ta lipunhintoihin seuraavalle sopimuskaudelle. Esityksenä on, et tä lipunhintoja korotettaisiin 50 sentillä kolmen ensimmäisen kilo met ri luo kan osalta, ja yhdellä eurolla yli 70 kilometrin osalta. Alen nus ten määräytymisperusteet ja määrät pidettäisiin entisellä ta sol la. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää, että alkaen kimppakyydin hinnat ovat: - keskustan kimppakyyti: 5,50 - yli 10 kilometriä: 6,50 - yli 20 kilometriä: 7,50 - yli 70 kilometriä: 19 Alennukseen ovat oikeutettuja: - alle 17-vuotiaat - eläkeläiset - SHL- ja VPL-asiakkaat, joille on myönnetty oikeus alennukseen. Alennus on kaksi euroa kolmessa ensimmäisessä hintaluokassa ja kuu si euroa yli 70 kilometrin matkoilla. Päätös: Hyväksyttiin. Tämä asia käsiteltiin :n 324 (kaupunginhallituksen alaisten viran hal ti joi den päätökset) jälkeen. Merkittiin, että Reijo Kortelainen ilmoitti olevansa esteellinen, kos ka hänen läheisensä on kimppakyytiliikennöitsijä, ja poistui ko kous huo nees ta asian käsittelyn ajaksi. Leena Kokkonen va ra jä-

23 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus se ne nä osallistui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn ajan. Pöytäkirjantarkastajaksi tämän pykälän osalta valittiin Timo Väänä nen. Tämän asian jälkeen kaupunginhallitus kävi keskustelun elin voiman palvelualueen valmistelussa olevista asioista. Susanna Saasta moi nen poistui keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen, puh , säh kö pos ti Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir

24 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kuntalaisille järjestettävä ateria joulun avauksen yhteydessä 696/09.099/2015, 49/09.093/2016 KH 330 Lieksan kaupunginhallitus on kokouksessaan käsi tel lyt uudenvuodenvastaanoton järjestämistä Lieksan torilla. Sa mas sa yhteydessä on viitattu Reino Rytiniemen kun ta lais aloittee seen ( ), jossa esitettiin, että uuden vuoden ilo tu lituk sen sijaan kuntalaisille tarjottaisiin yhteisateria. Kaupunginhallituksessa tuolloin käytyjen keskustelujen pohjalta oli päätetty, että uuden vuoden vastaanotto pidetään pe rin tei senä. Sen sijaan oli päädytty siihen, että kuntalaisille voi daan tarjoa ate ria jossain muussa yhteydessä, esim. kun juhlistetaan 100-vuo tias ta Suomea. Lieksan kaupunki on selvittänyt vaihtoehtoisia tilaisuuksia, jonka yh tey des sä aterian voisi tarjota. Mietinnässä on päädytty siihen, et tä kuntalaisille järjestettävä ateria olisi hyvä olla Lieksan Kaupun ki kes kus yh dis tyk sen järjestämän "joulun avaus" -tapahtuman yh tey des sä 24.11, jolloin kuntalaisia on hyvin liikkeellä jo olemas sa olevan ta pah tu man tiimoilta. Tarjous joulupuurosta, mehusta ja pipareista 1500 henkilölle pyydet tiin kolmelta yhdistykseltä. Edullisin tarjous, jossa tarjoilun ko ko nais hin nak si tulee (sis. alv) saatiin Koi vu rin teen Erä ry:ltä. Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus päättää - tarjota kuntalaisille joulupuuron joulun avauksen yhtey des sä - tilata Koivurinteen Erä ry:ltä tarjoilut 1500 henkilölle hintaan (sis. alv) - osoittaa varat ateriaan kaupunginhallituksen kus tan nus paikal ta. Päätös: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus nimesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lea Oravalahti-Pehkosen edustajakseen tilaisuuteen. Lisätietoja: Elinvoimajohtaja Susanna Saastamoinen, puh , säh kö pos ti susanna.saastamoinen@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mir ja.turunen@lieksa.fi Jakelu Johdon sihteeri Rytiniemi Reino

25 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kaupungin etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaan valitukseen 345/62.629/2016 KH 331 Lieksan kaupunginhallitus on päättänyt käyttää etu os to-oi keut ta kiinteistökaupassa, jossa on myyty 17,7 heh taarin suuruiset määräalat Iljanniemen alueella kiinteistöstä Lampila Ostaja on valittanut kaupunginhallituksen päätöksestä hal lin to-oikeu teen ja vaatinut päätöksen kumoamista. Valittaja on vaatinut myös kaupanteosta syntyneiden kustannusten, n euroa, kor vaa mis ta katselmuksen järjestämistä sekä suullista käsittelyä, mikäli pää tös tä ei kumota kirjallisen selvityksen perusteella oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkoineen. Lieksan kaupunki on antanut asiasta hallinto-oikeudelle lau sunnon (kh ), vastineen valittajien lisäselvitykseen (kh ), täydentävän lausunnon (kh ) sekä asiaan liittyvät kaavakartat. Itä-Suomen hallinto-oikeus on antanut asiasta pää töksen (17/0186/3). Kaupanteosta syntyneiden kustannusten korvaaminen va lit ta jalle: Etuostolain mukaan kanne etuostosta aiheutuvasta suo ri tus velvol li suu des ta on nostettava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden ku lues sa siitä, kun etuosto on loppuun saatettu. Hallinto-oikeus ei ole asiassa toimivaltainen, ja jättää asian tutkimatta. Katselmus ja suullinen käsittely: Hallinto-oikeus arvioi, että suullisen käsittelyn järjestäminen kohtuut to muu teen liittyvistä seikoista on ilmeisen tarpeetonta. Katsel muk sen toimittaminen sen selvittämiseksi, onko maa-alue yhdys kun ta ra ken ta mis kel pois ta, ei ole tarpeen. Hallinto-oikeus hylkää pyynnöt. Etuosto-oikeuden käyttäminen Hallinto-oikeus toteaa, että kun otetaan huomioon kun nan hal lituk sen esittämät seikat alueen sijainnista Lieksan keskustan lähei syy des sä, alueen rajoittumisesta osin asuinkäyttöön osoi tettuun asemakaavoitettuun alueeseen ja osin asemakaavoitettuun teol li suus alu ee seen ja vielä kunnanhallituksen lausuma vireillä ole vas ta osayleiskaavatyöstä, asiassa on osoitettu, että aluetta tul laan käyttämään yhdyskuntarakentamiseen kohtuullisessa ajas sa. Hallinto-oikeus arvioi, että etuosto-oikeuden käyt tä mi selle on ollut etuostolain 1 :n 3 momentin mukaiset edellytykset.

26 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kj. Jarkko Määttänen: Kaupunginhallitus Etuostolaissa edellytetään, että etuosto-oikeutta käytetään laissa sa not tuun tarkoitukseen. Sen arvioiminen, onko kunnalla tarvetta yh dys kun ta ra ken ta mi seen, on kunnan harkintavallan piirissä oleva seikka. Hallinto-oikeus arvioi, ettei valittajien esittämästä tont ti maan tarpeeseen tai alueen rakentamiskelpoisuuteen liit tyväs tä selvityksestä ilmene sellaisia seikkoja, joiden perusteella oli si pääteltävissä, että kunta olisi käyttänyt etuosto-oikeutta muu hun kuin etuostolaissa sanottuun tarkoitukseen. Hallinto-oikeuden arvion mukaan, kun arvioidaan etu os to-oi keuden käyttämisen kohtuuttomuutta, kiinteistön ostajien erityisen tär keää suhdetta juuri tiettyyn alueeseen ei lähtökohtaisesti muo dos ta pelkästään se, että kysymyksessä on sijainniltaan ja omi nai suuk sil taan ostajien tarkoitukseen hyvin sopiva alue. Va litta jien aikomus ryhtyä käyttämään kiinteistöä elin kei non har joit tami seen ei ole sellainen etuostolain tarkoittama olosuhde, jonka vuok si etuosto-oikeuden käyttämistä olisi pidettävä koh tuut to mana. Etuosto-oikeuden käyttämistä ei voida pitää kohtuuttomana myös kään sen seikan takia, että valittajille on aiheutunut kus tannuk sia viljelyyn ryhtymisestä kiinteistön kaupan jälkeen. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaupunginhallituksen päätös etuosto-oikeuden käyttämisestä ei ole valituksessa esitettyjen pe rus tei den johdosta lainvastainen. Hallinto-oikeus hylkää va lituk sen. Oikeudenkäyntikulut Hallinto-oikeus hylkää vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaa mise sa ta Etuostolain 22 :n 2 momentin perusteella hallinto-oikeuden päätök seen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hal linto-oi keus myöntää valitusluvan. Hallinto-oikeuden päätös kokonaisuudessaan on oheis ma te ri aa lina. merkitsee hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi. Päätös: Lisätietoja: Hyväksyttiin. Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti johanna.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi

27 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Oheismateriaali Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaan valitukseen

28 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitukselle tiedoksi 482/09.090/2017, 159/30.301/2014 KH Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston pöytäkirja Pohjos-Karjalan maakuntahallituksen pöytäkirja Lieksan Kehitys Oy LieKen jättämä hankehakemus 5T - Tekemätöntä Työtä Tarjolla, Työpaikkoja Tekijöille 4. Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 57/2017/1 Rantakylän sahan ympäristöluvan tarkistaminen, Lieksa Kj. Jarkko Määttänen: Merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Seppo Tossavainen poistui tämän asian käsittelyn jälkeen käydyn keskustelun aikana klo 17:15. Lisätietoja: Hallintojohtaja Johanna Tähkiö, puh , sähköposti johanna.tahkio@lieksa.fi Toimistonhoitaja Mirja Turunen, puh , sähköposti mirja.turunen@lieksa.fi Oheismateriaali Hankehakemus 5T - Tekemätöntä Työtä Tarjolla, Työpaikkoja Tekijöille Aluehallintoviraston päätös Rantakylän sahan ympäristöluvan tarkistaminen

29 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ Kaupunginhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimus ta eikä perus teet kun nallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöön panoa. Pykälät 322, 323, 324, 326, 331, 332 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisu vaati mus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 325, 327, 329, 330 Hallintolain käyttölain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. 328 / Kunnallinen virkaehtosopimus OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisu - vaati musvi ranomai nen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Lieksan kaupunginhallitus PL 41 (Pielisentie 3) LIEKSA sähköposti: kirjaamo@lieksa.fi Pykälät 325, 327, 329, 330 Oikaisuvaati muksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekirjoitetta va. Liitetään pöytäkirjaan

30 LIEKSAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 19/ VALITUSOSOITUS Valitus- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisu vaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvali tuksin vain se, viraomai- nen ja joka on teh nyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaa timuksen johdosta muuttunut, saa pää tökseen hakea muutosta kunnallisvalituk sin myös asianosainen sekä kun- valituaika nan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 (Minna Canthin katu 64) Kuopio sähköposti Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälä Valitusaika päivää Valituskir ja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtä väksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoi tettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puo lesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta vali tusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päätty mistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityk sellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille en nen valitusajan päättymistä. Valitusasiakir jojen toimitta minen Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista an netun lain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hal linto-oi keudessa 250 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanot teeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan