Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013

Transkriptio

1 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2012 ja 2013 Valtuusto

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23 KV KH NURMIJÄRVEN KUNTA KUNTASTRATEGIA

24 2

25 JOHDANTO Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä. Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää keskusten ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nurmijärven kuntastrategia päivitetään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa tarkennuksia voidaan tehdä vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Edellisen kerran strategia päivitettiin Kuntastrategian päivitys käynnistyi syksyllä 2008 toimialojen valmistelutyöllä, missä mm. arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toimialoihin. Luottamushenkilökäsittely käynnistyi huhtikuussa 2009 pidetyllä seminaarilla, jossa keskusteltiin arvoista, strategisista tavoitteista sekä strategisista valinnoista. Seminaarin pohjalta valmisteltu strategia-aineisto oli kunnan kotisivuilla välisen ajan kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kommentoitavana. Kesäkuussa pidettiin toinen valtuustoseminaari, jossa keskusteltiin visiosta, strategiasta, strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä. Prosessin tuloksena on syntynyt Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärven kunnan arvoja on käsitelty alkuvuoden seminaareissa. Kunnan arvot millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista työtehtävistä. Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Uudistumiskyky edellyttää kuntaorganisaatiolta kykyä muuttaa toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. Kunnan visio kuvaus halutusta tavoitetilasta vuonna 2020 on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jos- 3

26 sa on 1. toimivat palvelut, 2. kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Strategisia valintoja, eli koko kuntaa koskevia strategisia toimintalinjauksia on kullakin strategisella tavoitteella 2-5 kappaletta. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Asukkaille tarjotaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhteisvastuullista ja avointa. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa enintään 2% väestönkasvua, joka suunnataan hallitusti kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Kunta tuottaa hyvää elinympäristöä ja ylläpitää sitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on keskeistä tavoiteltaessa kestävää yhdyskuntarakennetta. Nurmijärven kehittämisessä tärkeitä tekijöitä ovat myös toimiva ja turvallinen liikenneverkko sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen talous edellyttää palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä toimintatapojen kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut määritellään selkeästi ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä sekä uusia teknisiä ratkaisuja. Investoinnit ja maapolitiikka toteutetaan optimaalisesti. Terve talous edellyttää, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus taataan toimivalla rekrytoinnilla, huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista ja arvostamalla hyviä työsuorituksia. Osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Kullekin strategiselle valinnalle on määritelty 1-3 kriittistä menestystekijää asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision ja strategisten valintojen suunnassa. 4

27 Kuntastrategia on ylätason strategia, jolle muut ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa. Kunnan omistamien toimintayksiköiden tulee ottaa strategia lähtökohdaksi omassa tavoitteiden asettelussaan. 5

28 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN HAASTEET TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT NUR- MIJÄRVELLÄ TALOUDELLINEN JÄRJESTELMÄ Talouden globaalisuus ja epävarmuus o Kunta on yhä riippuvaisempi maailman taloudesta o Ennustettavuus vaikeutuu o Sopeutumiskyky korostuu Lakisääteisten ja ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu o Joudutaan tekemään arvovalintoja lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen kesken o Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus heikkenevät, jos tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita Kansalaisten omatoimisuus lisääntyy Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon merkitys lisääntyy Palvelujen tuottamistavat, palvelujen yksityistäminen o Kunta ulkoistaa palveluja todellisiin tai oletettuihin säästövaatimuksiin perustuen o Palveluntuottajariippuvuus lisääntyy, jos kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Samalla palvelujen laadunvarmistus ja puutteiden korjaaminen on vaikeampaa o Samanaikaisesti on pidettävä huolta oman organisaation osaamisen kehittämisestä ja motivoinnista TEKNOLOGINEN KEHITYS JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset o Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus korostuu o Taajamarakenteen tiivistäminen on tärkeää o Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen merkitys kasvaa. o Tarve lähipalveluille lisääntyy o Ekologinen jalanjälki on otettava osaksi suunnitteluprosessia o Energiankäytön ja tuotannon suunnittelun merkitys kasvaa Ympäristöarvojen merkitys kasvaa o Kunta toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tietoverkkojen hyödyntäminen, järjestelmien teknistyminen (esim. verkkooppimisympäristöt, sähköinen asiointi) o Palveluiden saavutettavuus paranee, mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla teknisten menetelmien käytössä eriarvoisessa asemassa o Vuorovaikutustaidoissa, yhteisöllisyydessä ja yhteydenpidossa tapahtuu muutoksia o Teknologiariippuvuus lisääntyy, esim. vesihuoltoon, talotekniikkaan ja energiahuoltoon liittyvät riskit 6

29 Kiinteän omaisuuden ikääntyminen o Omaisuuden määrä kasvaa o Ylläpito- ja vauriokorjauskustannukset kasvavat o Rahoitustarve lisääntyy ja samaan aikaan pyritään karsimaan kuluja kiinteistöjen sekä infrastruktuurin ylläpidosta SOSIAALINEN JA YHTEISKUNNALLINEN JÄRJESTELMÄ Perheiden pahoinvointi o Ennaltaehkäisevän työn tarve lisääntyy, prosesseja sekä työtapoja on kehitettävä o Erityistuen tarve lisääntyy o Palvelut monimuotoistuvat Syrjäytymisen lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajakautuminen Valtion ohjausjärjestelmä kuntia kohtaan laajenee Elämäntapojen ja asumistapojen erilaistuminen o Monipuolisten asuntoalueiden ja omistusmuotojen tarve lisääntyy Muuttuvat kulutustottumukset o Palvelujen kysyntä lisääntyy Väestön ikärakenteen muutos, eläköityminen o Kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja palveluverkon muuttuva tarve Työhyvinvointi, työssä jaksamisen ongelmat o Työpoissaolojen ja työkyvyttömyysuhan lisääntyminen o Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen yksilö- ja yhteisvastuullisuuteen Työvoiman saannin turvaaminen o Rekrytointipaineet, pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. o Kuntatyönantajan haluttavuus työmarkkinoilla on vaarassa jäädä jälkeen muista työnantajista o Toimintatapojen yhtenäistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö kunta on yksi työnantaja o Uusia tapoja saavuttaa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä, esim. työharjoitteluilla, opinnäytetöillä, oppisopimuskoulutuksilla, oppilaitosyhteistyöllä o Haetaan oikeanlaisia ihmisiä Työnkierto ja moniosaajat 7

30 NURMIJÄRVEN KUNNAN ARVOT ARVO VASTAA KYSY- MYKSIIN MILLAINEN ON TAPAMME TOIMIA JA MIHIN USKOMME? VASTUULLISUUS Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Toimintaympäristössä havaittaviin ongelmiin puututaan ajoissa ja edistetään kestävää kehitystä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista tehtävistä. Perustana on selkeä vastuunjako, jolloin jokainen tuntee oman työkenttänsä ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaat ja asiat eteenpäin oikeaan paikkaan. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (määrää, kustannusta ja laatua). AVOIMUUS Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Tietoa jaetaan avoimesti eikä myöskään jätetä tarjolla olevaa tietoa huomiotta. Avoimuutta tulee osoittaa myös kuntaorganisaation ulkopuolelle asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. UUDISTUMISKYKY Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta tulee osata valita kulloinkin oman toiminnan kannalta keskeisimmät ja niitä tulee ottaa vastaan avoimin mielin. YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä, kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Näitä ulkopuolisia tahoja ovat mm. eri viranomaiset, yritykset sekä muut kunnat. Kuntalaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä vahvistaa kunnan näyttäytymistä ulospäin yhtenäisenä rintamana, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. 8

31 NURMIJÄRVI ELINVOIMAA JA ELÄMISEN TILAA HEL- SINGIN SEUDULLA Nurmijärven sijainti on erinomainen pääkaupunkiseudun rajanaapurina valtatie 3:n varrella. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja kunnassa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Nurmijärvi tarjoaa luonnonläheistä asumista taajamissa ja kyläkeskuksissa maaseutumaisessa ympäristössä. Yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Täällä on myönteinen työpaikkakehitys, yritysmyönteinen ilmapiiri kuntaan sijoittuville yrityksille, valmiita tontteja ja hyvät yrityspalvelut. NURMIJÄRVEN KUNNAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET VISIO KUVAA HALUT- TUA TAVOITETILAA, NÄKEMYSTÄ NURMI- JÄRVESTÄ TULEVAI- SUUDESSA. VISIO AN- TAA STRATEGIALLE SUUNNAN. Nurmijärvi tarjoaa riittävät peruspalvelut kaikenikäisillä asukkailleen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nurmijärvi on mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, missä pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudun vetovoimatekijöinä. Visiosta johdetut strategiset tavoitteet ovat 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. 9

32 STRATEGINEN VALINTA TARKENTAA VISIOTA, ON KOKO KUNTAA KOSKEVA. KRIITTINEN MENESTYSTE- KIJÄ ASIOITA, JOISSA ON ONNISTUTTAVA, JOTTA EDETÄÄN VISION JA STRATEGISTEN VALIN- TOJEN SUUNNASSA. 1. TOIMIVAT PALVELUT 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen ten h 1.4 Yritystoiminnan edistäminen invointi Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 2. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2% Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti 10

33 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 3. TASAPAINOINEN TALOUS JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti 3.2 Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Tehokas omaisuuden hoito 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen 11

34 1. TOIMIVAT PALVELUT NURMIJÄRVI TARJOAA TARKOITUKSENMU- KAISET PERUSPALVE- LUT KAIKENIKÄISILLE ASUKKAILLEEN HY- VINVOINNIN EDISTÄ- MISEKSI. PALVELUISSA PAINOTETAAN VAR- HAISTA AVOINTA YH- TEISTYÖTÄ JA ENNAL- TAEHKÄISYÄ. 1.1 ASUKKAILLE MONIPUOLISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Palveluverkko ja palveluohjelma palvelujen järjestämistavoista Nurmijärven kunnassa uudistetaan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Palveluverkon tarkoituksenmukaista kokoa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään selvitys tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta. 1.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA PERHEIDEN TUKE- MINEN Kunnan väestörakenne on nuori, sillä yli neljännes väestöstä on alle 17 vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisevänä toimintana. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä eri muodoissaan. Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä panostaminen asennekasvatukseen sosiaalisen välittämisen edistämiseksi ovat tärkeä osa tätä työtä Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. 12

35 Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 1.3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI Väestön ikärakenne tulee lähivuosina voimakkaasti muuttumaan ja yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes kolmanneksella valtuustokauden aikana. Palvelutuotannossa varaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelujen kysyntään sekä tästä aiheutuviin rakenteellisiin muutoksiin. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen siten, että he voisivat mahdollisimman kauan asua kotona. Tämä on inhimillistä ja kunnan palvelutuotannon kustannuksiin vaikuttava tekijä Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä. Hyödynnetään monipuolisesti Kiljavan sairaalan tarjoamia kuntoutuspalveluita Vakiinnutetaan aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 13

36 1.4 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kunta tarjoaa yrityksille hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä luodaan mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle. Uudet toimipaikka-alueet luovat monipuoliset mahdollisuudet uusien toimialojen sijoittumiselle alueelle. Riittävät varaukset taajamien kaavoituksessa luovat hyvät edellytykset kaupallisten palvelujen sijoittumiselle sekä synnyttää uusia työpaikkoja, yrityksiä että parantaa kuntalaisten palveluja. Toimiessaan palvelujen ja investointien hankkijana kunta luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja uuden yritystoiminnan syntymiselle alueellaan Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Uusia toimipaikka-alueita hankitaan, kaavoitetaan ja käyttöönotetaan sekä kehitetään merkittävästi kaupallisia palveluja kunnan kolmessa päätaajamassa. Palveluverkkosuunnitelman ja palveluohjelman mukaisesti kunta ottaa omassa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet nykyistä laajemmin käyttää yksityisiä palveluja. Työpaikkaomavaraisuudessa tavoitteena on70 %. 1.5 YHTEISVASTUULLINEN JA AVOIN TOIMINTA Kunnan arvopohjan mukaisesti päätöksenteossa lähtökohtana on aina yhteisvastuullisuus ja avoimuus. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa kuntalaisia kuullaan, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa. Yhteistyö ja avoimuus kuntalaisten kanssa perustuvat oikea-aikaiseen ja riittävään tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen asukkaiden ja kaikkien kunnan yhteistyötahojen kanssa. 14

37 1.5.1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Edistetään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan palveluja koskevien asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta. Varhaisen puuttumisen mallit ovat laajasti käytössä keskeisillä toimialoilla. 15

38 2. KESTÄVÄ YH- DYSKUNTARA- KENNE KESTÄVÄLLÄ YHDYS- KUNTARAKENTEELLA TARKOITETAAN TOI- MINNAN, TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA TARKOITUKSENMU- KAISTA KUNTARAKEN- NETTA, MINKÄ PERUSTA ON HALLITUSSA VÄES- TÖNKASVUSSA JA EHE- ÄSSÄ KUNTARAKEN- TEESSA. 2.1 KOLMEEN PÄÄTAAJAMAAN JA KYLÄKESKUKSIIN SUUNNATTU HALLITTU VÄESTÖNKASVU Nurmijärven kunnan väestönkasvu on ollut 2000-luvun alkupuolella voimakasta, parina viime vuotena se on tasaantunut alle puoleentoista prosenttiin. Hallittu väestönkasvu antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelujen järjestämiseen. Kunnan kehittämisen lähtökohtana pidetään väestön alle kahden prosentin vuosikasvua. Tällä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2020 noin asukasta. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Päätaajamien ja kylien omaleimaisuus sekä kehittyminen turvataan kaavoituksella. Samalla voidaan sekä säilyttää taajamien ja kylien ulkopuolisten alueiden maaseutumaisuus kunnan vetovoimatekijänä, että turvata maaseudun elinkeinojen perusedellytykset Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Kunnan kasvua pystytään ennakoimaan alueellisesti ja määrällisesti Kunnan kehittäminen perustuu systemaattiseen palvelutarpeiden arviointiin Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen Strategiatyön jatkoksi on tarpeen laatia koko kunnan strateginen yleiskaava eli maankäytön kehityskuva vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehityskuvassa määritellään eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä tärkeät liikenneyhteydet. 16

39 2.2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Kunnan yhdyskuntarakenteen ja taajamien sisäisen rakenteen eheys ovat ilmaston muutoksen hillinnän kannalta keskeisiä lähtökohtia. Merkittävimmät ilmastomuutokseen vaikuttavat tekijät ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maankäytön kehityskuvan eräänä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Laadittavilla taajama- ja kyläosayleiskaavoilla tuetaan tavoitetta, uudisrakentamisen alueet osoitetaan taajamissa tiivistäen ja täydentäen nykyistä rakennetta ja haja-asutusalueilla rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Taajamaosayleiskaavoissa osoitetaan riittävästi alueita yritys- ja kaupallista palvelurakentamista varten, millä vähennetään liikkumistarvetta Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tiivistetään taajamia yleis- ja asemakaavoituksen keinoin Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti Kunnan käytössä olevien rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Suositaan ympäristöystävällisesti tuotettuja energiatuotantomuotoja 17

40 2.3 HYVÄN ELINYMPÄRISTÖN TUOTTAMINEN JA YLLÄPITO Tavoitteena on, että ympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Kaavoituksessa varmistetaan luonnon ja rakentamisen tasapaino Liikunnan, retkeilyn ja kevyenliikenteen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja otetaan huomioon toiminnassa Pohjavesivarantojen turvaaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pidetään ajan tasalla Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta 18

41 2.4 VAIHTOEHTOISET ASUMISMUODOT JA VETOVOIMAISET YRI- TYSALUEET Nurmijärvi on tunnettu Helsingin seudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestään. Asumisvaihtoehtojen tarjonnassa otetaan huomioon myös eri tarpeet ja elämäntilanteet. Uudet työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa (kunnan ja yksityinen) varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto Asunto- ja yritysalueet toteutetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti oikeassa järjestyksessä Kunnalla on raakamaata kymmenen vuoden asuntorakentamiseen ja kunnan palveluja varten Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Lisätään tonttitarjonnan monipuolisuutta Taajamien keskustoissa on tarjolla kerros- ja rivitaloasumista Vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt Varataan sopivia tontteja ikäihmisten palveluasumiseen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Hyödynnetään valtatie 3:n, Kehä V:n ja Klaukkalan ohikulkutien lähialueita vetovoimaisina yritysalueina 19

42 2.5 TOIMIVA JA TURVALLINEN LIIKENNEVERKKO JA HYVÄT JOUK- KOLIIKENNEYHTYEDET Kuluvalla valtuustokaudella merkittävin liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä käsittelevä suunnitelma on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ, joka on tarkoitus hyväksyä Siinä käsitellään koko seudun merkittävät liikennehankkeet, joukkoliikennejärjestelmät sekä sovitaan muista liikenteeseen liittyvistä järjestelyistä Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kuntaan laaditaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Kehitetään sujuvia matkaketjuja (kävely- ja pyörätiet, liityntäpysäköinti, terminaalit) Joukkoliikenteen yhteensopiva lippujärjestelmä on selvitetty ja käytössä Kaavoituksessa varaudutaan Klaukkalan radan jatkamiseen Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle Päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma Tiepiirin kanssa on sovittu valtion teiden varteen tulevien kävely- ja pyöräteiden suunnittelusta ja rakentamisesta Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tärkeät tie- ja ratainvestoinnit on saatu mukaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan edunvalvontatyön tuloksena 20

43 3.1 PARANTUNUT TOIMINNAN TUOTTAVUUS Toiminnan tuottavuuteen vaikuttavat hallinto-, palvelu- ja tuotantorakenteet, työ- ja toimintatavat ja kokonaisuuksien/prosessien hallinta. Tuottavuutta voidaan parantaa ja samanaikaisesti hillitä kulujen kasvua määrittämällä selkeästi kunnan palvelut, tekemällä monipuolista seutuyhteistyötä, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja sähköisiä palveluita sekä toteuttamalla optimaalisesti maapolitiikka ja investoinnit. Kuntakonserni omistaa vain välttämättömät tuotantovälineet ja hoitaa omaisuuttaan ja sijoituksiaan taloudellisella tavalla koko konsernin näkökulmasta Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Kuvataan keskeiset ydin- ja palveluprosessit sekä poikkihallinnolliset prosessit. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa palvelutuotannon korkea käyttöaste ja vaikuttavuus. 3. TASAPAI- NOINEN TALO- US JA OSAAVA HENKILÖSTÖ TASAPAINOINEN TALO- US EDELLYTTÄÄ TUOT- TOJEN JA KULUJEN KES- KINÄISTÄ TASAPAINOA, KULUJEN OIKEAA SUH- DETTA VERORAHOITUK- SEEN SEKÄ VAKAVARAI- SUUTTA. KUNTA ON ARVOSTET- TU TYÖNANTAJA JA TYÖYHTEISÖT VOIVAT HYVIN Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Laskennan periaatteet yhdenmukaistetaan ja lisätään taloudellista osaamista. Tällöin käytetään tuottavuuden mittarina yksikkökustannuksia tai palveluprosessien kokonaiskustannuksia ja niiden kehitystä suhteessa suoritteiden kehitykseen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnan maapolitiikka, kaavoitus ja investoinnit toteutetaan oikeaaikaisina ja sijainniltaan parhaina. Kaavaprosessiin sisällytetään kaavataloudelliset tarkastelut. 21

44 3.2 TASAPAINOINEN KUNTAKONSERNIN TALOUS TERVEELLÄ POHJALLA Tasapainoinen talous edellyttää tuottojen ja kulujen keskinäistä tasapainoa kolmen, neljän vuoden aikavälillä. Terveen talouden edellytys on, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Lähivuosina investointikulut rahoitetaan osin vieraalla pääomalla maltillisesti velkaantuen Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Omavaraisuus kertoo kunnan ja konsernin vakavaraisuuden ja kyvyn selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kunnan omavaraisuuden tulee olla selvästi yli 50 % ja konsernin vähintään 45 %. Kuntakonsernin yhtiöt toimivat taloudellisesti kannattavasti ja tehokkaasti Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen niin, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Veroprosentit ovat seudun keskitasoa Tehokas omaisuuden hoito Kunnan omistamien tilojen käyttöaste on korkea. Palvelutuotannon kannalta käyttöä vaille jäävistä tarpeettomista toimitiloista ja asunnoista luovutaan suunnitelmallisesti mahdollisimman nopeasti. Kunnan investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 22

45 3.3 OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva syntyy aktiivisesta toimintakulttuurista, jossa toimitaan yhteisten arvojen mukaisella tavalla strategian suuntaisesti. Yhteiset menettelytavat ja esimiestyön käytännöt edistävät oikeudenmukaisuuden kokemusta ja asioihin tarttuvaa, vuorovaikutteista toimintatapaa. Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, arviointiin ja työn organisointiin kannustaa toiminnan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Yhteistoiminta on tuloksellista ja hyvää työsuoritusta arvostetaan. Huolehditaan työhyvinvoinnista avoimella esimiestyöllä ja työyhteisön vuorovaikutuksella. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Pitkän tähtäimen tarpeista johdetut osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Rekrytointi on toimivaa ja henkilöstösuunnittelu mahdollistaa tehtäväkierron ja optimaaliset henkilöstöresurssit. 23

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ylin päätöksenteko Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

67 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Omaisuuden tuotot ja hallinta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toiminnalliset tavoitteet vuosille Toimintatuotot kertyvät myytävien tonttien myyntivoitosta ja maa-alueiden vuokratuotoista. Vuonna 2011 omakotitontteja luovutetaan Kirkonkylästä Laidunalueelta ja Klaukkalasta Pikimetsän alueelta. Työpaikkatontteja on valmiina asemakaavoissa vain muutamia Kirkonkylän Laidunalueella ja Ilvesvuoressa. Asuntoosakkeita myydään 10 kpl ja lisäksi myydään Kiinteistö Oy Impivaaran osakkeet. Kartoitetaan kunnan tarpeeton ja tuottamaton osake- ja kiinteistöomistus mahdollista myyntiä varten. Toimelan kiinteistö on vapautunut päiväkotikäytöstä, alueen kaavamuutos on vireillä ja kiinteistö voidaan luovuttaa myytäväksi kaavamuutoksen vahvistuttua. Rajamäeltä on varattu kaksi kerrostalotonttia ja Kirkonkylästä yksi kerrostalotontti vuokrattavaksi Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Kirkonkylän Laidunalueelta on varattu yksi pientalotontti Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:lle. Vuosina jatketaan Pikimetsän alueen omakotitonttien ja muiden asuntotonttien myyntiä. Rajamäen Saunatien alueen tonttien myynti alkaa v V myydään Viirinlaaksossa liiketontteja. Kirkonkylän Ilvesvuoren laajennusalueelta on työpaikkatontteja myynnissä v Vuonna 2013 myydään asuntotontteja Kirkonkylästä Krannilan alueelta, Lepsämästä Lintumetsän alueelta ja Rajamäeltä Metistön alueelta. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS myydyt omakotitontit kpl vuokratut omakotitontit kpl myydyt yritystontit kpl/ha 3/1 6/2 3/1 5/2 10/4

68 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Klaukkalan Jäähalli Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

69 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Rajamäen Uimahalli Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit Sisältää toiminta-avustuksen ja rahoitustuen TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

70 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Yhteisten toimintojen tulosalue sisältää toimintoina mm. ylimmän päätöksenteon toimielimet (valtuusto, kunnanhallitus, kunnanhallituksen henkilöstöjaosto, kunnalliset ja valtiolliset vaalit), jäsenyydet, verotuksen, suhdetoiminnan ja edustuksen sekä kansainvälisen toiminnan. Keskusvaalilautakunta Vuonna 2011 on eduskuntavaalit ja vuonna 2012 presidentin vaalit sekä kunnallisvaalit. Vuonna 2013 ei ole vaaleja. Äänestys-% Äänioikeutettuja 2000 Presidentin vaalit I kierros 78, II kierros 80, Kunnallisvaalit 53, Eduskuntavaalit 68, Europarlamenttivaalit 41, Kunnallisvaalit 58, Presidentin vaalit I kierros 77, II kierros 80, Eduskuntavaalit 69, Kunnallisvaalit 61, Europarlamenttivaalit 39, Kunta on jaettu 20 äänestysalueeseen. Valtuusto päättää äänestysaluejaosta. Kunta järjestää ennakkoäänestyksen. Kunnanhallitus päättää kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärän ja sijainnin sekä vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat. Kunta järjestää yleiset ennakkoäänestyspaikat Rajamäelle, Kirkonkylään ja Klaukkalaan. Vaalitoimikunta hoitaa ennakkoäänestykseen kuuluvan laitosäänestyksen ja vaalitoimikunnan jäsenet kotiäänestyksen. Vaalipäivän äänestyksen hoitaa kunkin äänestysalueen vaalilautakunta. Vaalipäivän äänestyspaikat on sijoitettu kouluille. Herusista vuokrataan vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalit toimitetaan vaalilainsäädännön ja oikeusministeriön antamien ohjeiden mukaan. Oikeusministeriö antaa vaalien tietojärjestelmät korvauksetta kuntien käyttöön. Vaalien kustannusten jaossa pääperiaate on, että valtio vastaa valtiollisten vaalien ja kunta kunnallisvaalien kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa kunta saa valtiolta tietyn suuruisen kustannuskorvauksen, jonka oikeusministeriö päättää vaalikohtaisesti vaalien jälkeen (vahvistettu euromäärä x äänioikeusrekisteriin merkittyjen lukumäärä).

71 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Valtuusto Talousarviovuoden aikana varaudutaan pitämään edelleen yhdeksän valtuuston kokousta ja kokousta edeltävää kyselytuntia. Tarvittaessa pidetään myös muita keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia ja osallistutaan sovittavalla tavalla muiden tahojen järjestämiin keskustelutilaisuuksiin. Toimintamuotoina jatketaan myös kyläiltoja, ja näissä korostetaan teemallisuutta ja eri toimialojen järjestämisvastuuta. Valtuuston hyväksymät erillisohjelmat ovat osa strategista suunnittelua. Näiden ajoitus, päivittäminen, rooli ja seuranta kuntastrategian toteuttamisessa varmistetaan. Keskeisinä erillisohjelmina valtuusto on hyväksynyt - Ikäihmisten hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen 2012, entinen vanhustyön strategia (kv ) - Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma (kv ) - Palvelustrategia (kv ) uusitaan v nimellä palvelutuotanto-ohjelma. Asiakaslähtöisen palvelutuotannon johtaminen hankkeeseen kuuluvana käydään keskustelu valtuuston ja muiden toimielinten roolista. Kunta on vuoteen 2013 mukana Kuntaliiton hankkeessa Tulevaisuuden kunta 2017 ja siinä teemalla sitoutuminen strategiseen johtamiseen Kuuma-alueen kuntien kesken jatketaan tiivistä yhteistyötä. Nurmijärvi on mukana seudullisessa talouspalvelukeskuksessa (isäntäkuntana Tuusula) ja hankintapalvelukeskuksessa (Nurmijärvi isäntäkuntana). Loppuvuonna 2010 kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti) ratkaisevat kantansa Kymppi-kuntien (Kuuma-kunnat ja Neloset) yhteistyöhön. Nurmijärvi on mukana vapaaehtoisessa Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä. Ratkaisu näiden 14 (tai 16) kunnan seutuyhteistyöstä syntyy sekä poliittisessa käsittelyssä seudulla että seuraavan valtion hallitusohjelman yhteydessä, ja tuloksena syntynee laki Helsingin seudun hallinnosta. Tämä osaltaan vaikuttaa myös Kuuma-yhteistyöhön, koska laki seutukuntakokeilusta päättyy , ja Kuuma-kunnat joutuvat tältäkin osin käynnistämään valmistelun yhteistyön jatkamisen muodosta. Mittarit: Kokonaistalouden keskeiset tavoitteet ja tunnusluvut on esitetty talouskeskuksen yhteydessä, ja ne toimivat mittareina myös valtuuston kohdassa. Valtuusto käy vuosittain keskustelun strategian toimivuudesta.

72 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Valtuuston vaikuttavuus Toimiva päätöksentekojärjestelmä ARVIOINTIKRITEERIT Valtuusto parantaa ohjausvaikutustaan osallistumalla sille järjestettäviin info- ym. tilaisuuksiin ja seminaareihin. Päätöksenteossa otetaan huomioon taloudellinen näkökulma ja arvioidaan ympäristövaikutukset. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Osallistumisprosentti on aina yli 50 %. Päätöksenteon yhteydessä selvitetään hankkeiden taloudelliset vaikutukset ja arvioidaan vaikutukset ilmastonmuutokseen. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Vuosittaiset arviointikeskustelut. Vuosittaiset arviointikeskustelut. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kuntalain mukaan kunnan johtamisesta valtuuston asettamien strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vastaa asioiden valmistelusta valtuustolle. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta , ja toimikauden lopussa käydään palaute-/yhteenvetokeskustelu. Kunnanhallituksen tukena toimii mm. strategisten linjausten määrittelyssä kuntakehitystoimikunta ja henkilöstöasioissa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. Molemmilla on myös johtosäännöissä määriteltyä itsenäistä päätösvaltaa. Näiden toimielinten erilaisia yhteistoimintamuotoja pidetään tärkeinä yhteisen linjan saavuttamisessa. Kunnan johtoryhmän kokoonpano määritellään hallintosäännössä. Johtoryhmä vastaa kunnan organisaation toimivuudesta. Kokonaisjohtamisen kannalta on tärkeää kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän tiivis yhteistyö, ja ne ovat yhteisvastuussa sitovien tavoitteiden toteuttamisesta. Kunnanhallituksen kokouksia varaudutaan pitämään etukäteen suunnitellun aikataulutuksen mukaisesti vuodessa n. 28, ja tarpeen mukaan joustavasti. Asiakaslähtöisen palvelutuotannon johtaminen hankkeessa käydään läpi mm. toimielinten vastuut johtamisen osalta. Hankkeessa haetaan asiakaslähtöistä ajattelutapaa palveluiden tuottamisessa ja samalla parempaa mahdollisuutta palveluiden kustannusvertailuun.. Asiantuntijapalveluissa on varattu Kuuma-kuntayhteistyön perusrahoitukseen euroa. Lisäksi on varattu joukkoliikennehankkeeseen (isäntänä Tuusula) n euroa. Sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamiseen on varattu euroa sen lisäksi, että organisaatiossa on annettu työhön lisäresursseja toimenkuvajärjestelyillä. Uuden sukupolven organisaatio ja rakenne hankkeeseen osallistutaan vuosina , ja määrärahoissa on kummallekin vuodelle euroa tarkoitusta varten. Lisäksi asiakaslähtöisen palvelutuotannon johtaminen hankkeeseen on varattu euroa. Kunnanhallituksen toimintakuluilla pyritään varmistamaan kunnan johdon toimintakykyisyys tilainteiden mukaan joustavasti.

73 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän yhteiset koko kuntaa koskevat sitovat tavoitteet vuodelle 2011 ovat seuraavat: 1) Kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen. Mittari: Nimettyjen keskeisten peruspalveluiden asiakkaiden antama palaute sekä vastuullisten virkamiesten näkemys palveluiden laadusta. 2) Kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden parantaminen. Mittari: Asukasluvun kehitys, työllisyys-/työttömyysaste, verojen hinta ja keskeisten maksujen taso, Nurmijärven imago ja houkuttelevaisuus asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana. Vertailukohtana käytetään ns. kymppikuntia. 3) Tuottavuuden parantaminen. Sitova tavoite: Palveluverkkosuunnitelma on tehty. Keskeinen palvelutarjonta on läpikäyty. Tuottavuus paranee 0,6 % vuosien välillä. Työhyvinvointi ja johdonmukainen johtaminen. Mittari: Euroa/asukas deflatoituna. Sairauspoissaolojen vähentyminen. Kansainvälinen toiminta Ystävyyskuntatoimintaa jatketaan virolaisen Raplan kunnan kanssa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ruotsalaisen Lilla Edetin kunnan kanssa pyritään saamaan yhteistoimintaa mm. koulujen kesken. Jäsenyydet Tavoitteena on jäsenyyksien hyödyntäminen ja liittojen asiantuntemuksen käyttäminen kunnan eri toiminnoissa. Maksuosuudet ovat yhteensä euroa/vuosi, jakaantuen seuraavasti: Suomen Kuntaliitto Uudenmaan Liitto muut jäsenmaksut Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto käsittelee kunnalle työnantajana kuuluvat ja muut olennaiset henkilöstöasiat. Nurmijärven kunnassa tavoitteena on saada sairauspoissaolojen määrä kääntymään pysyvästi laskuun. Henkilöstön työhyvinvoinnin osalta keskeisiä tekijöitä ovat johtamisen linjakkuus, työskentelyedellytykset perustehtävässä ja työpaikan ilmapiiri (asiakasyhteistyö ja työyhteisö). Näiden perusasioiden merkitys korostuu taloudellisesti hankalina aikoina.

74 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Selkeät johtamistavat ja henkilöstön hyvinvointi ARVIOINTIKRITEERIT Selkeiden toimintatapojen ja henkilöstön työkykyä edistävien linjausten tekeminen. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Henkilöstön sairauspoissaolot vähentyvät v tasosta 1 kalenteripäivällä henkilöä kohden (tasolle 15,6 kp/hklö) STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Arvostettu työnantaja. Sairauspoissaolot vähentyvät henkilötasolla 1 kalenteripäivän vuodessa (2013 tasolla 13,6 kp/hklö) Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä ( ollut säästösyistä täyttämättä laskennallisesti n vakanssia) 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstöä/1000 as. 62,6 63,1 62,3 61,9 62,2 sairauspoissaolot/ kalenteripäivää/ henkilö (1 päivä/henkilö sairauspoissaolon palkkavaikutus ilman sijaiskuluja n /v) 16,6 16,6 15,6 14,6 13,6

75 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYSTE- KIJÄT Valtuuston roolin strategisuus ARVIOINTIKRITEERIT Kuntastrategian toteuttamisen arviointi ja raportointi SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Kuntastrategian ja toimialojen / keskusten / liikelaitosten sitovien tavoitteiden vastaavuus, 100 % Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi, 100 % Sitovien taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi, 100 % STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaminen (olennaiset tavoitteet) Hyvien mittareiden löytymiseen vaikuttaminen Pitkän aikavälin arviointi Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä arviointikokousten määrä

76 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskesk Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Keskuksen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Keskuksen strategia: Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen strategiana on kunnan kasvun hallinta siten, että kunnassa on kestävä yhdyskuntarakenne, toimivat palvelut ja kuntatalous pysyy tasapainossa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Laadittu maankäytön kehityskuva antaa hyvän pohjan kunnan omalle osayleiskaavoitukselle kyläkeskuksissa ja taajamissa ja Helsingin seudun MAL-yhteistyölle. Maanhankinnalla tulee turvata riittävä tonttituotanto sekä asunto- että yritystarkoituksiin. Painopiste tulee olla asuntotarkoituksiin soveltuvissa alueissa Kirkonkylässä ja Klaukkalassa. Kunnalla tulee olla omistuksessaan riittävästi myös vuokra-asuntotuotantoon ja kunnan palveluille soveltuvia tontteja. Maankäytön toteuttamisohjelmalla tulee varmistaa riittävä tonttituotanto, mikä on kunnan tasapainoisen kehittämisen ja talouden kannalta välttämätöntä. Tonttituotantoprosessi on saatava toimivaksi. Kunnassa toimivien ja tänne tulevien yritysten toimintaedellytyksiä on kehitettävä. Yrityksille on tarjottava ajankohtaisia kehittämis- ja koulutusmahdollisuuksia. Monipuolisia ja vetovoimaisia yritystontteja tulee olla tarjolla riittävästi. Elinkeinopoliittinen ohjelma tarkistetaan. Elinkeinotoimen resursseja on vähennetty v , koska elinkeinopäällikkö on siirretty viestintäpäällikön virkaan väliaikaisesti. Maankäytön henkilöstöresursseissa on ollut varaus kiinteistöinsinööri työpanoksesta 50 %, jota ei käytännössä ole voitu hyödyntää kiinteistöinsinöörin muiden tehtävien vuoksi. Tavoitteena on ollut kiinteistöinsinöörin työpanoksen siirtäminen 100 %:sti maankäyttöön, jota ei kuitenkaan ole voitu huomioida v talousarviossa ja suunnitelmassa. Edellä mainitut resurssien vähennykset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat keskuksen tulokseen ja toimintaan. Keskuksen kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden ja tuottavuustavoitteen parantaminen, toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Kilpailukyvyn sitova tavoite: Kilpailukykyisiä asunto- ja työpaikkatontteja tarjolla riittävästi. Mittari: Asukasluvun kehitys, työpaikkojen kehitys. Sitova tavoite: Nurmijärven edun huomioon ottaminen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmissa ja aiesopimuksessa Mittari: Kunnan alueella olevien hankkeiden toteutuminen, valtion rahoitusosuus hankkeissa, kunnan velvoitteiden kohtuullisuus. Tuottavuuden sitova tavoite: Palveluverkkosuunnitelma tehty: koordinointi/vetovastuu elinkeino- ja kuntakehityskeskuksella, laaditaan yhteistyössä toimialojen kanssa. Mittari: Palveluverkkosuunnitelma hyväksytty v

77 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskesk Tuotavuuden muutos-% v : -6,5 Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin 2.3. Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokraasuntojen lisääminen 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Laaditaan koko kunnan kehityskuva ja osayleiskaavat päätaajamiin ja kyliin ARVIOINTIKRITEE- RIT Kehityskuvan ja osayleiskaavojen hyväksyminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Valtuusto hyväksyy maankäytön kehityskuvan alkuvuodesta, jonka jälkeen laaditaan palveluverkkosuunnitelma. STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Klaukkalan, Kirkonkylän, Perttulan ja Rajamäen osayleiskaavat on hyväksytty

78 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskesk Palvelut ja vaikuttavuus Laaditaan joka toinen vuosi MATO-ohjelma 5 vuodeksi (kaavoitusohjelmat, asunto-ohjelma, palveluverkkosuunnitelma, kunnallistekniikan toteuttamisohjelma, investointiohjelma) Väestönkasvu kokonaisuutena pysyy hallittuna MATO-ohjelman hyväksyminen Väestömäärän lisäys (% ja abs.) Mato-ohjelman tarkistaminen. < +2% / vuosi Laaditaan joka toinen vuosi ja tarkistus vuosittain < +2% / vuosi Talouden hallinta ja rahoitus Väestön kasvu sijoittuu päätaajamiin ja kyliin Laaditaan palveluverkkosuunnitelma ja investointiohjelma osana MATOa Kasvusta % asemakaava-alueille Palveluverkkosuunnitelman ja MATOohjelman hyväksyminen 87 % asemakaavaalueille Palveluverkkosuunnitelma on laadittu 90 % asemakaavaalueille Tarkistetaan asuntopoliittinen ohjelma Ohjelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy keväällä 2011 Ohjelman toteutumista arvioidaan Tarkistetaan maapoliittinen ohjelma Ohjelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy keväällä 2011 Ohjelman toteutumista arvioidaan 2.5. Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYSTE- KIJÄT Joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman tekeminen ARVIOINTIKRI- TEERIT Suunnitelman hyväksyminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Laadinta käynnistyy 2011 STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Suunnitelma on hyväksytty 2012 Edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä (HLJ) Kunnan hankkeiden mukanaolo HLJ hyväksytään 2011 Palvelut ja vaikuttavuus ja talouden hallinta ja rahoitus Joukkoliikenteen kehittäminen osana Helsingin seudun joukkoliikennettä Kustannusvaikutus suhteessa hyötyyn. Päätös on tehty 1.4. Yritystoiminnan edistäminen Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 2.4. Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus ja talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYSTE- KIJÄT Tarkistetaan elinkeinopoliittinen ohjelma ARVIOINTIKRITEE- RIT Ohjelman laatiminen SITOVA TAVOI- TE V (MIT- TARI) Valtuusto hyväksyy ohjelman loppuvuodesta STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Ohjelman toteutumista arvioidaan. Työpaikka-alueiden kehittäminen Ilvesvuoren työpaikkaalueen kehittäminen, tonttien markkinointi ja yhteydenpito yrityksiin. Yhteydenpito yrityksiin ja ennakkomarkkinointi. Ilvesvuoren tonttien myynti.

79 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskesk Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,6 11, henkilöstön määrä ,1 11, maankäyttösopimuksia, 11/51 2/25 11/48 4/13 1/5 kpl/ha * ostettu maata, ha suunnittelutarveratkaisuja/ poikkeamislupia, kpl *) tiedossa olevat, arvioitu sopimuksen käsittelyvuosi

80 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Talouskeskus Vastuuhenkilö: talousjohtaja Tuula Valtonen Keskuksen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tuottavuusmittarina käytetään euroa/asukas: Tuottavuuden muutos-% v : 1,5 % Keskuksen strategia: Talouskeskus toimii niin, että kunnan talous on hallinnassa, mahdollisimman tasapainossa ja sen kustannustehokkuus on arvioitavissa. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/kriittiset menestystekijät (nro) Talouskeskus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen, Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet sekä palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Yhteistyö ja palvelu on hyvää Talousosaamiseen panostus ARVIOINTIKRI- TEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Asiakaspalaute Arviot ylittävät keskitason Arviot ylittävät keskitason Talousprosessien toimivuus, kustannuslaskennan valmiudet, tuottavuuden arviointitavat Talousvastaaville ja tarpeen mukaan muulle henkilöstölle järjestetään 2-3 koulutustilaisuutta/v kustannuslaskentaan ja tuottavuuteen liittyen Talouden prosessien toimivuus arvioitu vuoden aikana talousvastaavien kanssa yhteistyössä Talousvastaaville ja muulle henkilöstölle järjestetään 2-3 koulutustilaisuutta/v talouteen ja tuottavuuteen liittyen Talouden prosessien toimivuutta arvioitu vuoden aikana talousvastaavien kanssa yhteistyössä ja tehty toimenpiteet arvioon perustuen

81 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Talouskeskus Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Kunnan kokonaistalous kehyksen perusteella 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet sekä palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Tuottavuuden parantaminen Verorasitus ja velkaantuminen ovat kohtuulliset ARVIOINTIKRITEERIT Taloudellista tuottavuutta mitataan tunnusluvulla euroa/asukas Prosessien toimivuus, kulukehitys verrattuna tulorahoitukseen, omavaraisuusaste SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tuottavuus koko kuntataloudessa paranee 0,6 % vuodesta 2009 vuoteen 2013 Toimintakulut (netto) kasvaa enintään 2,9 % ja verorahoitus vähintään 5,1 % edelliseen vuoteen nähden. Vuosikatetavoite on vähintään 313 euroa/asukas. Lainamäärä on enintään euroa/asukas. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Tuottavuus koko kuntataloudessa paranee 0,6 % vuodesta 2009 vuoteen 2013 Toimintakulujen muutos (%) on verorahoituksen muutosta pienempi. Vuosikate on yli 400 euroa/asukas. Lainamäärä ei ylitä euroa/ asukas. Tuloveroprosentti on 19 % Tuloveroprosentti on edelleen 19,00 % vuodesta 2012 alkaen Kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2010 tasolla: yleinen 0,75 % vakituinen asunto 0,35 % muu asuinrakennus 0,85 % rakentamaton rakennuspaikka 2,60% yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % Kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2010 tasolla

82 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Talous, rahoitus ja kuntahanki Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Tuula Valtonen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Seudullinen ja kunnan sisäinen yhteistyö taloushallinnossa ja hankinnoissa on sujuvaa. Sähköistä asiointia lisätään mm. myyntilaskutuksissa. Talousraportointia monipuolistetaan. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.5. Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus ( prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen, Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen) NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus sekä uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Hyvä palvelu Asiakaskysely Kyselyn tulos keskitasoa parempi. STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Kyselyn tulos keskitasoa parempi. Prosessit ja rakenteet sekä talouden hallinta ja rahoitus Talouden seuranta on ajantasaista ja kustannuslaskenta läpinäkyvää Palvelukokonaisuuksittainen ja tuotekohtainen laskenta ja raportointi Kustannuslaskennan periaatteet selvitetty ja käyttöön otettavissa. Raportointiin uusia välineitä/ raportteja käyttöön otettavissa. Keskeisissä palvelukokonaisuuksissa kustannuslaskenta ja raportointi käyttöön vuoden 2012 alusta. Kuntahankintoja minimoidaan ja hankintaosaaminen on hyvää Hankintojen keskittämisen määrä ja osaamiseen panostaminen Yhteinen ajantasainen hankintakalenteri hankintapalvelukeskuksen ja kuntahankintojen kanssa on valmis huhtikuun loppuun mennessä ja hankintaprosessit kuvattu. Kilpailutetut /kilpailutettavat tuotteet ja palvelut ovat seurattavissa kunnan kotisivuilta ja Myllystä ajantasaisina. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

83 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hankintapalvelukeskus Vastuuhenkilö: Hankintajohtaja Kari Ylitie Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Hankintapalvelukeskuksen strategia: Hankintapalvelukeskuksen (HPK) strategiana on tarjota mukana oleville kunnille resurssiensa puitteissa laadukasta, vahvaa ja tiivistä seudullista hankintayhteistyötä, joka mahdollistaa kokonaistaloudelliset, oikeaaikaiset, laadukkaat ja tehokkaasti hoidetut hankinnat. Hankintapalvelukeskus tukee kunnissa tehtävää hankintatyötä ja kehittää kuntien hankintatointa yleisellä tasolla. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Toiminta laajenee määrällisesti ja sisällöllisesti keskitettyjen hankintojen määrän kasvaessa. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 2.2. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Tuotantorakenteet ja prosessit selkeät, toimivat ja tehokkaat ARVIOINTIKRITEERIT Prosessien toimivuuden ja laadun seuranta SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Sanktioiden määrä valitustapauksissa. Tavoite: ei sanktioita STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Tavoite: ei sanktioita Tavara- ja palveluhankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen kilpailutuksissa mahdollisimman kattavaa Kaikissa HPK:n hoitamissa hankinnoissa arvioidaan ympäristönäkökohdat ja otetaan ne kilpailutuksissa huomioon mahdollisuuksien mukaan Kaikissa HPK:n hoitamissa hankinnoissa arvioidaan ympäristönäkökohdat ja otetaan ne kilpailutuksissa huomioon mahdollisuuksien mukaan Palvelut ja vaikuttavuus Neuvontapalvelu hyvätasoista ja vaikuttavaa Neuvontapalvelun laatu ja laajuus Asiakaskyselyssä vähintään keskitason tulos. Neuvontatapahtumien määrä. Asiakaskyselyssä vähintään keskitasoa parempi tulos. Neuvontatapahtumien määrä. Hajallaan olevia hankintoja keskitetään HPK:n hoitamien keskitettyjen hankintojen määrä Uusien kilpailutettavien tuoteryhmien määrä kasvaa 2 3 kpl/vuosi. Kokonaishankintaarvot ( /v) kasvavat. Uusien kilpailutettavien tuoteryhmien määrä kasvaa 2 3 kpl/vuosi. Kokonaishankintaarvot ( /v) kasvavat.

84 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hankintapalvelukeskus Uudistuminen ja henkilöstö Hankintaosaaminen ja tiedottaminen on hyvätasoista Koulutustarpeen ja tiedontarpeen tyydyttäminen Koulutustarveselvitysten pohjalta järjestetään 2-3 koulutustapahtumaa/vuosi. Asiakaskyselyssä vähintään hyvä tulos. Koulutustarveselvitysten pohjalta järjestetään 2-3 koulutustapahtumaa/vuosi. Asiakaskyselyssä vähintään hyvä tulos. Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. henkilöstön määrä Toiminnan kulut euroa/asukas 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS ,87 6,68 6,32 6,89 7,06

85 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Jukka Anttila Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso as ukas luku Toim intakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Toimiala vastaa päätöksentekoon liittyvästä hallinnosta, henkilöstön kehittämisestä, tietotekniikasta, viestinnästä ja kunnan palvelutoimintaa koskevasta yleisestä kehittämisestä sekä keskitetyistä hallinnon tukipalveluista. Toimiala tukee kunnan liikelaitoksista Aleksiaa, Nurmijärven Työterveyttä ja Klaukkalan jäähallia. Keskushallinto toimii ylimmän päätöksenteon osalta valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen henkilöstöjaoston virkamieskuntana. Keskushallinnon vastuulle kunnan strategian toteuttamisesta kuuluvat seuraavat teemat: - järjestää hyvä tietotekniikka käyttäjille, mikä tehostaa toimintaa ja mahdollistaa itsepalvelukanavien käytön - luoda hyvät viestintäkäytännöt lisäämään toiminnan vuorovaikutteisuutta eri tahojen kanssa - unohtamatta niitä kuntalaisia, jotka eivät käytä internettiä - edistää yhteisöllisyyden lisäämistä eri keinoin; vuonna 2011 mm. EU:n vapaaehtoistyön vuosi ja kunnan omat kampanjat valituista teemoista - tukea henkilöstön ja luottamushenkilöiden tehtävissä vaadittavan osaamisen hankintaa ja ylläpitoa sekä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta ja - edistää hyvää asioiden valmistelua ja ymmärrettävää päätöksentekoa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunta ratkaisee kantansa KPK ICT yhtiöön (kuntien tietotekniikan palvelukeskushanke) sovitun seutuselvityksen valmistuttua loppuvuonna Osakkuus merkitsee suunnittelukaudella ICT-asiantuntija, - sovellus ja infrastruktuuripalveluiden uudelleen järjestämistä. Puhelinpalveluita koskeva uusi sopimuskausi mahdollistaa sen, että puhelinvaihteen ja puhelintoimintojen asiakaslähtöisyyttä voidaan kehittää. Kehitetään sähköistä asianhallintaa ja laajennetaan sähköistä kokousmenettelyä. Arkistonhallinnassa otetaan käyttöön tiedonohjausjärjestelmä (TOJ). Kunnan kotisivujen uusimisen myötä luodaan myös toimialoille entistä paremmat mahdollisuudet reaaliaikaisen tiedon välitykseen kuntalaisille. Liikelaitosten osalta Aleksia (kiinteistönhoito-, siivous- ja ruokapalvelut) voidaan säilyttää liikelaitosmaisena toimintana, koska liikelaitos tuottaa sisäisiä palveluja. Nurmijärven Työterveys liikelaitoksen osalta juridinen kanta on vielä epäselvä, kunnan kannattaa ajoissa miettiä vaihtoehtoja toimintamallille. Klaukkalan Jäähalli liikelaitoksen osalta yhtiöittämistä kannattaa harkita vakavasti mm. sen takia, että esillä olevaan harjoitusjäähalliin olisi mahdollista saada yksityistä pääomaa.

86 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Toiminnan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Toiminnan tuottavuustavoite on 1,5 % viidessä vuodessa. Sähköisessä asioinnissa pyritään paperin ja postituksen määrän vähentämiseen Puhelinkuluja pyritään alentamaan uudella sopimuskaudella mm. lankapuhelinten ja vuokrajohtojen määrää vähentämällä. Tavoitteena on päästä n. 30 % puhelinkulujen säästöihin nykytasoon verrattuna. KPK ICT-yhtiön omistajuus ja sen palveluiden oikein mitoitettu käyttö mahdollistaa kunnan tietotekniikkamenojen kasvun hillitsemisen. Henkilöstöhallinnon toimintatapojen muutokset (esim. sähköinen sijaisvälitys ja muut sähköiset lomakkeet, sähköiset ansioerittelyt, pitkäjänteinen työ koko kunnan sairaspissaolojen systemaattiseksi vähentämiseksi) parantavat tuottavuutta koko kunnan tasolla. Näiden toimenpiteiden kustannussäästö kohdistuu kaikille toimialoille. Keskushallinnon omista tulosalueista kuntakanslia pyrkii säästämään henkilöstömenoissa kahden seuraavan vuoden aikana siten, että puolet kunnansihteerin tehtävistä hoidetaan muilla järjestelyillä. Tietotekniikkayksikössä jatketaan yksikön asennus- ja valvontatöiden automatisointia ja otetaan käyttöön sisäisiä sähköisiä palveluita siten, että tieto tallennetaan vain kerran tietojärjestelmiin. Liikelaitokset Aleksiassa ruokatuotannon ohjelman 100 % käyttöönottoa käytetään tuloksellisuuden mittarina. Tuottotavoitteen saavuttamiseksi tarkistetaan henkilöstömitoitusta. Siivouspalvelujen tuottotavoitteen saavuttamiseksi työmäärämitoituksia tarkastellaan ja uusitaan siivousmitoitusohjelma. Kiinteistöpalvelujen tuottotavoitteen saavuttamisen avuksi on hankittu energianseurantaohjelma, joka on asennettu kaikkiin merkittävimpiin kiinteistöihin. Työterveys liikelaitoksen tuottavuuden parantamiskeinoina ovat työterveyshuollon ja palveluiden kustannustehokkuuden kehittäminen ja palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöresurssin varmistaminen. Klaukkalan jäähallin osalta tuottavuutta haetaan käyttökustannuksia hillitsemällä ja erityisesti energiankulutukseen vaikuttamalla. Harjoitusjäähallin saaminen parantaisi liikelaitoksen toiminnallisuutta tehokkuutta mutta edellyttää investoinnin rahoittamista. Aleksia-liikelaitokselle on voimassa perustamissuunnitelman mukainen 5 %:n tuottavuuden parantamistavoite vuodesta 2009 vuoteen Aleksian johtokunnan tulee käyttösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä tarkemmin määritellä keinot ja toimenpiteet, joilla tuottavuustavoite saavutetaan ja seurata tuottavuustavoitteiden saavuttamista osavuosikatsausten yhteydessä. Myös muiden liikelaitosten johtokuntien tulee seurata tuottavuudelle asetettuja tavoitteita ja kuvata kehitystä myös graafisesti.

87 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Toiminnan tuottavuuden mittarina käytetään /asukas. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät /Arjen sujuvuuden parantaminen NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Kehitetään monikanavaista asiointia ja siihen liittyvää viestintää Palveluvalikon hallinta ARVIOINTIKRITEERIT Viestinnän palvelevuus ja toimivuus Palvelujen vaikuttavuus SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Lisätään reaaliaikaista viestintää Mittari: Tehdään kuntalaisille eri tiedotus- ja asiointikanavien käytettävyyttä koskeva kysely Järjestetään asiakaslähtöisen palvelutuotannon ohjausta koskevaa valmennusta ja kehitetään palvelutuotannon johtamista STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Vuorovaikutteisuutta lisätään Pääosa palveluista tuotteistettu Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,1 46,2 46,7 46,7 48,2 henkilöstön määrä ,6 46,7 46,7 48,2 49,2

88 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto ja toimialan yhteiset Vastuuhenkilö: Viestinnän tulosyksikkö: va. viestintäpäällikkö Hilkka Gehör Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit (sisältää viestinnän lisäksi toimialan yhteisten toimintojen kustannukset) 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Viestintä: Talouden kehityksessä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset kunnan toiminnassa voivat aiheuttaa tehostettua viestinnän tarvetta koko organisaatiossa myös suunnittelukaudella. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Viestintä: Kunnan kotisivujen uusimisen myötä luodaan toimialoille entistä paremmat mahdollisuudet reaaliaikaisen tiedon välitykseen kuntalaisille. Jatketaan uusittujen kunnan viestintä- ja kriisiviestintäohjeiden jalkauttamista organisaatioon. Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Kuntalaisilla on käytettävissään ajantasaista tietoa kunnan toiminnasta. Kuntalaisille tärkeiden asioiden tunnistaminen toimialoilla ja keskuksissa ja niiden viestiminen kuntalaisille. Uudistettujen kotisivujen jatkuva päivittäminen sekä eri viestintäkanavien käyttö Kunnan kotisiivujen uutisissa kerrotaan kuntalaisten arkea lähellä olevista asioista. Toimialat ja keskukset tuottavat aktiivisesti aineistoa. Uudistettujen viestintäohjeiden tunteminen ja soveltaminen. Kotisivulla tapahtuvan uutisoinnin määrä ja valikoima on kasvanut. Tiedon ajantasaisuus ja uusien vuorovaikutteisten kanavien käyttöön otto. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä 1.1. *) 1,9 *) 2,5 2,5 3,0 3,0 henkilöstön määrä ,9 2,5 3,0 3,0 3,0 *) Kaikki viestintäyksikön työpanokset eivät näy luvuissa. Edellisen organisaatiomuutoksen myötä osa viestinnän avustavien tehtävien resursseista siirtyi elinkeino- ja kuntakehityskeskukseen.

89 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Kuntakanslia Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Marja-Liisa Back Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Tulosalueen tehtävänä on hoitaa keskushallinnon päätöksentekoa sekä ylimpään päätöksentekoon sisältyvät valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä erilaiset sihteeri- ja toimistopalvelut. Tukitoimintoina tälle ja koko kunnan organisaatiolle ovat puhelinvaihdepalvelut, kirjaamo- ja keskusarkistopalelut, monistus- ja postituspalvelut, toimistotarvikevarasto sekä asiakaspalvelu, jota hoidetaan sekä kunnanviraston palvelupisteessä että Klaukkalan yhteispalvelussa. Tulosalueen henkilöstö hoitaa myös ylimpään päätöksentekoon kuuluvan keskusvaalilautakunnan vaalien toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Lisäksi tulosalueen tehtävänä on hoitaa asumiseen liittyvät viranomaistehtävät. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Sähköiseen kokoushallintaan ja sähköiseen asiakirjahallintoon siirtyminen edellyttävät tehtävien ja toimenkuvien uudelleen organisointia suunnittelukauden aikana. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Päätöksenteon valmistelun sujuvuus ja oikeellisuus Kehitetään puhelinvaihteen ja puhelintoimintojen asiakaslähtöisyyttä ARVIOINTIKRITEERIT Kehitetään sähköisiä prosesseja Kunnan henkilöstön tavoitettavuuden parantaminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Asianhallinnan toimintatapaohje laadittu ja käytössä Uudessa puhelinoperaattorisopimuksessa otetaan käyttöön tavoitettavuutta parantavia toiminteita. Edistetään tavoitettavuuskulttuuria myös muilla tavoin. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Sähköinen arkistointi ja sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma otettu käyttöön Kehitetään kuntalaisten käyttöön sähköisiä mobiililiittymään perustuvia asiointimahdollisuuksia.

90 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Kuntakanslia Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä puhelinliittymä kpl kirjatut asiat monistetut kopiot

91 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstön kehittämispäällikkö Kirsi Rantanen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Strategia: Henkilöstöpalvelujen tavoitteena on edesauttaa sitä, että kunta on nykyaikainen ja haluttu työnantaja, joka huolehtii osaavan henkilöstön saatavuudesta ja hyvinvoinnista kuntastrategian mukaisesti. Henkilöstöpalvelut huolehtii palkanmaksusta, rekrytoinnin, työsuojelun, palvelussuhdeasioiden, yhteistoiminnan ja henkilöstön kehittämistoiminnan koordinoinnista ja ohjaamisesta. Henkilöstöpalveluissa toimii kunnan rekry-yksikkö. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Matalapalkkatukijärjestelmä loppui vuoden 2010 lopussa. Tämän vuoksi tuotot laskevat vuoden 2010 tasosta eurolla. Yhteisten rekrytointikäytäntöjen kehittäminen ja edistäminen on keskeinen kehittämisalue talousarviovuonna. Kunnassa on otettu käyttöön sähköinen rekrytointi, mikä yhtenäistää toimintatapoja kautta linjan. Rekryyksikön sijaisvälitystoiminnan laajennus koulutuspalveluihin talousarviovuonna on lykätty taloustilanteen vuoksi. Laajentaminen edellyttää henkilöresurssin lisäämistä suunnitteluvuosina. Sähköisten palvelussuhteen keskeytysten käyttöönotto koko kunnassa on suunnittelukauden tavoite. Tämä tarkoittaa tyypillisimpien virka-/työvapaiden ja työsopimusten osalta siirtymistä sähköiseen anomis- ja hyväksymismenettelyyn. Työsuojelu-, henkilöstön kehittämis- ja palvelussuhdekäytäntöjen systemaattista kehittämistä jatketaan. Työterveyshuollon ja esimieskunnan kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu sairauspoissaolojen vähentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Myös palkitsemiskäytäntöjen, tuloksellisuuden ja tulospalkkauksen kehittämistyötä jatketaan. Palkitsemisella tarkoitetaan palkkausjärjestelmien ohella myös aineetonta palkitsemista (palaute, työskentelyedellytykset yms). Työkykyasioihin tarvitaan suunnitteluvuosien aikana koordinaattori.

92 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstöpalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantaminen Tuottavuuden parantaminen 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus (3.3.1 ja 3.3.2) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Selkeät johtamistavat, palvelussuhdeprosessin hallinta Osaava henkilöstö ARVIOINTIKRITEERIT Palvelussuhteen keskeytysten sähköinen toimintatapa suunniteltu ja käyttöönotossa (virka- ja työvapaat ja työsopimukset sähköisesti) Rekrytoinnin laadun kehittäminen, yhtenäiset toimintatavat ja esimiesten rekrytointi valmennus SITOVA TAVOITE V (MITTARI) web-lomakkeet eli sähköiset keskeytykset käytössä 30% henkilöstöstä Yhteinen rekrytointiprosessi on käytössä koko kunnassa, esimieskoulutukset käynnissä STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Arvostettu työnantaja Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,5 17,5 18, henkilöstön määrä *) 17,5 18, palkkapussien lkm**) sähköiset rekrytoinnit lkm sähköiset sijaistarpeet sijaisten täyttöaste ,9% % % n % n % *) Rekry-yksikkö keskitettiin v henkilöstöpalvelujen tulosalueelle toiminnassa vain terveysrekry, 2010 varhaiskasvatusrekry, Aleksia, koulutuspalvelut. Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita. **) Palkansaajien lukumäärä (v yht ) on palkkapussien lukumäärää korkeampi, koska palkansaajiin lasketaan mukaan kaikki henkilöt, ts. myös ne jotka eivät saa palkkaa, eikä näin ollen saa myöskään palkkapussia.

93 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tietotekniikka Vastuuhenkilö: Tietotekniikan päällikkö vs. Arja Toivonen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Sitran johdolla on valmisteltu kuntien tietotekniikan palvelukeskuksia (KPK ICT Oy) ja myös Nurmijärvi on mukana siihen liittyvässä seudullisessa selvityksessä. Yhtiön toimialana on tuottaa ICT-asiantuntija, - sovellus ja infrastruktuuripalveluita omistajilleen sekä kehittää ja järjestää omistajilleen strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja muita ICT-palveluita. Lisäksi yhtiö kehittää omistajilleen ICT-ratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisemman hyvin pitkän aikavälin integraatio- ja tehokkuustavoitteita. KPK-ICT Oy tuottaa palveluita vain omistajilleen. KPK-ICT Oy:n omistajuus on käsittelyssä kunnan toimielimissä ja tehtävällä päätöksellä on vaikutusta toimintaan. Mahdollinen omistajuus KPK-ICT Oy:ssa ja sen palveluiden oikein mitoitettu käyttö mahdollistaa kunnan tietotekniikkamenojen kasvun hillitsemisen. Myös valmisteilla oleva julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskeva lainsäädäntö asettaa kunnalle uusia velvoitteita. Sähköisten palveluiden käyttöönotto mm. terveystoimen ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin sekä sähköinen arkistointi. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Prosessien selkiyttäminen ja tehostaminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Työjaon sujuvoittaminen tietotekniikkayksikössä sekä yksikön ja sen sidosryhmien välillä ARVIOINTIKRITEERIT Toteutuiko:kyllä / ei SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tietotekniikan asiakaskyselyn tyytyväisyysluku parempi kuin 2010 Tehty kuntien palvelukeskushankkeeseen liittyvä selvitystyö, jossa linjataan toiminnan suuntaa ja puitteita. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Selkeä ja toimiva työnjako eri sidosryhmien kanssa

94 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tietotekniikka Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä * työasemien määrä uudet työasemat * yksi vakanssi täyttämättä

95 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen ikäihmisten hyvinvointi parantunut toiminnan tuottavuus sekä vuorovaikutteinen ja avoin toiminta Toimialan tarkoituksena on edistää ja tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä liikuntapalveluita. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tuottaa kuntalaisille laadukkaita hyvinvointipalveluita. Toimialan tuottamat palvelut suunnataan vastuullisesti ja tasapuolisesti nurmijärveläistä huolehtien. Toimiala tuo toimintaansa aiempaa avoimemmin esiin ja palveluita kehitetään keskustelevan toimintakulttuurin avulla. Toimintatapojen ja palveluiden uudistamisherkkyyttä lisätään asiakasnäkökulma ensisijaisesti huomioiden. Toimiala on jokaisen työntekijänsä persoonan kautta aktiivinen yhteistyökumppani eri sidosryhmien suuntaan. Korkeatasoisen ammattiosaamisen rinnalla vahvistetaan palveluhenkisyyden asennetta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Toimialan olennaiset muutokset kerrotaan tulosalueiden tekstiosioissa. Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Henkilökunnan sairauspoissaolojen väheneminen 1 kalenteripäivällä vuoden 2011 aikana. Tavoitetta kohti edetään mm. määrätietoisen ja henkilökuntaa huomioivan johtamisen keinoin. Sairauspoissaolojen vähenemisen vaikuttavuus näkyy varsinkin henkilökunnan yhteistyön ja palvelun parantumisen myötä asiakastyytyväisyydessä. Tuottavuus kasvaa vuodesta 2009 vuoteen %

96 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Henkilöstö ja talouden hallinta KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Kuntalaisten hyvinvoinnin ja arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen Kilpailukyvyn / elinvoimaisuuden ylläpito Tuottavuuden parantaminen ARVIOINTIKRITEERIT Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Pitkäaikaistyöttömien määrän väheneminen Hallintokuntien tilaamat työtehtävät aikuisten työpajalta, jotta pitkäaikaistyöttömiä voidaan työllistää Sairauspoissaolojen määrän väheneminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Toimiala kehittää sivistystoimialan kanssa oppilashuollon ja psykososiaalisen tuen prosessit toimiviksi kokonaisuuksiksi. Työmarkkinatukilasku ei kasva v tasosta. Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 kalenteripäivää v STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Merkittävät ylisektoriset prosessit kuvataan Kunnan ja työvoimahallinnon palvelut tavoittavat pitkäaikaistyöttömyyden uhkaamat henkilöt riittävän varhain Työyhteisöjen hyvinvointi lisääntyy Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,0 563,9 566,9 571,4 581,4 henkilöstön määrä ,9 566,9 571,4 581,4 604,4

97 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Jaakko Kartano Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Vuoden 2010 loppupuolella toteutettiin hoitotarvikevaraston siirto HUS logistiikkaan ja potilastoimiston toiminta muutettiin. Potilaiden ilmoittautumisesta luovuttiin ja laskut lähetetään asiakkaille suoraan heidän kotiosoitteisiinsa. Myös tekstinkäsittely keskitettiin. Kyseisten toimintojen sujuvuutta seurataan. Edelleen toimintaa tehostetaan tekstinkäsittelyn osalta siirtymällä digisanelun käyttöön. Toimintaa ja tuottavuutta parannetaan myös oman pesulatoiminnan tarkastelemisella. Muutoksissa vapautuvat resurssit käytetään tulosalueen muissa resursseja vaativissa kohteissa tai annetaan muiden toimintojen tarpeisiin. Taloustoiminnoissa pääpaino on kustannuslaskennassa, tuotteistuksessa ja henkilöstön talousosaamisen lisäämisessä. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖ- KULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Talouden ja toiminnan synkronointi ARVIOINTIKRI- TEERIT Sisäisten asiakkaiden taloustietouden kasvu. Suunnittelu ja toteutuma lähestyvät toisiaan. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Koko toimialan tulosalue- ja tulosyksikköjen kokousten kaikissa toiminnallisissa muutoksissa on huomioitu talousvaikutus. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Suunnittelussa ja päätöksen teossa yhtenä osana aina huomioitu talousvaikutus Talouden hallinta ja rahoitus Seurantajärjestelmä Nopea reagointi Resurssit ja tarpeet kohtaavat Vastuullisuus Pystytään puuttumaan kriittisiin pisteisiin Toteutuneet kustannukset on jaksotettu oikein. Kerättävät suoritetiedot tulevat sovitusti ajallaan. Toimijat on vastuutettu ilmoittamaan tulevista sitoumuksista ja niiden kustannuksista. Talouskoulutusta toimialan esimiehille, kolme kertaa vuoden aikana. Toimintolaskenta on toimialan jatkuvaa toimintaa. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,5 30, henkilöstön määrä ,

98 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö: Perhe- ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Vuoden 2010 alusta aloitti toimintansa Hyvinkään, Riihimäen ja Nurmijärven perheoikeudellinen yksikkö siten, että Hyvinkää toimii isäntäkuntana. Yksikkö vastaa lakisääteisistä lastenvalvojapalveluista ja lasten oikeudellisen aseman turvaamiseen liittyvistä palveluista. Toiminnan laajentuminen uusien mukaan tulevien kuntien - Hausjärven ja Lopen- myötä saadaan vahvistusta alkaneeseen toimintaan. Lastensuojelun sijoituksissa painotetaan edelleen kevyempiä sijaishuollon palveluita kuten perhehoitoa ja ammatillisia perhekoteja. Perhehoitajien rekrytointia ja valmennusta lisätään seudullisella yhteistyöllä ja luodaan seudullisen sijaishuollon yhteistyön malli. Tavoitteena on perustaa perhehoidon/sijaishuollon erityisyksikkö, joka hoitaa keskitetysti sijais - ja tukiperheiden sekä päivystysperheiden rekrytoinnin, valmennukset, sijoituksen valmistelun ja sijaisperheelle annettavan tuen. Kuntien yhtenäisistä, pääkaupunkiseudun tasolle korotetuista perhehoidon hoitopalkkioista aiheutuu kustannusten nousua. Perhepankki-hankkeeseen on saatu rahoitusta Uudenmaan liitolta ja siinä ovat mukana Hyvinkää, KUUMA kunnat, Lost ja Karviaisen alueet, yhteensä 14 kuntaa. Nikinharjun ky:n rakennukset edellyttävät suurta kunnostusta kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Lisäksi vanhat rakennukset eivät tue kuntien nykyisiä tarpeita. Peruskorjauksen kustannukset tulisivat lähes saman suuruisiksi kuin uudisrakentaminen (5,8 milj ). Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisesta on vuoden 2010 aikana kotiutettu kunnan omiin palveluihin 8-10 henkilöä. Toimintamallia arvioidaan uudestaan ja toimintaa jatketaan suunnitelmakaudella. Vammaispalvelulaki muuttuu siten, että alkaen yhteiskunnallista osallistumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämistä varten annetun henkilökohtaisen avun vähimmäismäärä kohoaa 10 tunnista 30 tuntiin kuukaudessa. Investointisuunnitelmassa oleva monipalvelukeskus sisältää kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan, keväällä 2010 käynnistyneen aikuisten työpajan sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoiminnan. Lisäksi keskuksessa olisi kokoustiloja järjestöille sekä ateriointi ym. yhteistilaa kaikille edellä mainituille. Nurmijärven vuokra-asunnot rakentaa asumisyksikön 14 kehitysvammaiselle kun hankkeelle on saatu korkotuki tms. avustusta. Hanke toteutettaisiin vuonna 2012 ja korvaisi nykyisen kehitysvammaisten 8- paikkaisen asuntolan sekä Onnenkimpaleen aiemmin neljälle kehitysvammaiselle tuottamat asumispalvelut. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kehitysvammalaitosten paikkojen merkittävästä vähentämisestä. ETEVA- kuntayhtymä rakentaa suunnittelukaudella Nurmijärven kunnan laidunalueelle Aran avustamana asumispalveluyksikön johon Nurmijärven kunta voi sijoittaa laitoshoidon asukkaita.

99 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit, rakenteet ja henkilöstö sekä talouden hallinta KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Varhainen avoin yhteistyö toteutuu asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Asiakkaan oma osallisuus ja vastuu sekä palveluiden oikea-aikaisuus toteutuvat. ARVIOINTIKRITEERIT Varhaisen avoimen yhteistyön prosessin toimivuus Palvelutarpeet pystytään toteuttamaan oikeaaikaisesti. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Aikuissosiaalityön ja lastensuojelutarpeen selvityksen prosessikuvausten ja päivitetyn Varpu-mallin juurtumista työkäytännöiksi edistetään käymällä niitä läpi tiimeissä sekä toimintayksiköissä ja arvioiden niiden toimivuutta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Sitovana tavoitteena v olevat prosessit ovat pysyvinä henkilöstön työ- ja toimintatapoina v Palvelut ja vaikuttavuus Ilman peruskoulun päättötodistusta tai ilman peruskoulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa jääneille tai jatkokoulutuksensa keskeyttäneille nuorille ja heidän perheilleen pystytään järjestämään tarvittava tuki syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa on monialaisena yhteistyönä tehty suunnitelma koulunkäynnin turvaamiseksi ja nivelvaiheen onnistumiseksi. Sosiaali- ja terveys -sekä sivistystoimi ovat mallittaneet ja kirjanneet monialaisen nivelvaiheen toimintamallin. Sen pilotointi toteutetaan Rajamäen alueella. Nuoren ja perheen tuen tarve on arvioitu ja he ovat saaneet tarvitsemansa tuen. Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ja jatkoopintonsa keskeyttäneiden määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä ,4 88,9 91,4 91,4 henkilöstön määrä ,4 88,9 91,4 91,4 95,4

100 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

101 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

102 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

103 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Ilpo Salminen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Talouden niukkuus luo huomattavan haasteen palveluiden tuottamiselle, etenkin, kun kunnan väestön kasvu jatkuu ja valtiohallinto lisää samanaikaisesti velvoitteita. Henkilökunnan lisäämiseen ei ole juurikaan mahdollisuuksia. Toisaalta valtiovallan asetukset määrittävät palvelun sisällön mm koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Lisäksi erikoissairaanhoidossa jonojen seuranta tiukkenee ja uhkasakkojen uhka on todellinen, mikä lisää edelleen kustannuspaineita. Lisäksi erikoissairaanhoito siirtää resurssien niuketessa tehtäviä perusterveydenhuoltoon hyvinkin nopealla aikataululla. Esitys terveydenhuoltolaiksi on annettu ja näillä näkyminen se tulee voimaan keväällä Lain myötä asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, alkuvaiheessa voisi valita kunnan sisällä terveysasemansa ja myöhemmin hoitopaikkansa toisessa kunnassa / sairaanhoitopiirissä. Sairaankuljetuksen järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille. Perusterveydenhuoltoa pyritään vahvistamaan erillisellä perusterveydenhuollon yksiköllä sairaanhoitopiirissä, konsultaatiokäytännöillä ja yhdessä laadittavalla palveluiden järjestämissuunnitelmalla. Kansallisesta sähköisestä arkistosta on puhuttu vuosia. Toteutuksessa on erinomaisia vaikeuksia ja nyt ollaan tekemässä lakimuutosta, jossa arkiston valmistumista siirrettäisiin 4 vuodella eteen päin. Sähköisen arkiston yksi osakokonaisuus on sähköinen resepti. Sen pilotti käyttö on myös huomattavasti viivästynyt eikä sen käyttöönoton laajennuksesta ole tarkkaa tietoa. Lisäksi projektin hintatiedot ovat edelleen hyvin vajavaiset. Ikäihmisten määrä tulee jatkossa lisääntymään huomattavasti ja samalla muistihäiriöisten määrä lisääntyy. Kirkonkylään terveyskeskuksen läheisyyteen valmistuu 40 paikkainen ympärivuorokautista hoivaa tarjoava asumispalveluyksikkö Muistisairaiden määrän kasvaessa on lisäksi varauduttava eri tasoisten palveluasuntojen lisäämiseen (soluasunnot, kunnan ja yksityiset palvelutalot). Vanhuspalveluiden, fysioterapian ja liikuntapalveluiden kanssa edelleen kehitetään ikäihmisten kuntoutuspolkuja kotonaselviytymisen parantamiseksi. Osasto 2 siirtyy väliaikaisesti Kiljavalle Perttulan neuvola lakkautetaan 2010 ja toiminnot siirtyvät Klaukkalaan ja Rajamäelle. Kirkonkylän terveysaseman saneeraus ja laajennus toteutetaan alkaen laajennuksella. Samassa yhteydessä toteutetaan osastojen sprinklaus. Poliklinikan laajennus mahdollistaa lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyn. Rajamäen terveysaseman saneerauksen ja laajennuksen suunnittelu alkaa 2012 ja toteutus KUUMA-kuntien ja Hyvinkään yhteistyöllä aloitetaan kouluttajaylilääkäritoiminta ja toimen sijoituspaikkana on Järvenpää. Tulevaisuudessa on mietittävä mahdollisuus ostaa hammashoidon päivystys, ellei lisätiloja ja resurssia saada.

104 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat peruspilari. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat toimivat prosessit ja rakenteet. Asiakkaan itsehoitoon ja omatoimisuuteen kannustavat palvelut ARVIOINTIKRITEERIT Palvelujen tarkastelu prosesseittain. Palvelurakenteen muuttaminen avopainotteiseksi (STM ja Kuntaliiton suositukset). Palveluiden saatavuus (hoitotakuun kriteerit ovat toteutuneet). SITOVA TAVOITE V (MITTA- RI) Ydinprosessien työstöä tulosyksikkö kohtaisesti jatketaan Itsehoitoon ja omatoimisuuteen kannustavien sähköisten palveluiden kartoitus ja suunnittelu aloitetaan Hoitotakuu toteutuu STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Ydinprosessit on vastuutettu, kuvattu ja ohjeistettu. Palvelurakenteen avopainotteisuus lisääntyy. Teknologiaa hyödynnetään enemmän. Oman tehostetun asumispalvelu-yksikön käynnistyminen. Hyvinvoinnin edistäminen on nivottu kuntaorganisaation toimintoihin. Henkilökohtaista terveyttä edistäviä tietoa, taitoa ja toimintatapoja on vahvistettu. Palveluja on kehitetty terveyttä edistävään suuntaan. Palvelut kohdennettu alueen tarpeisiin (hyvinvointia kuvaavat indikaattorit) Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus Koko organisaatiota johdetaan strategialähtöisesti. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kunnan kaikessa päätöksen-teossa ja toiminnassa. Toiminnan sopeuttaminen talouden resursseihin Henkilöstön tietoisuus strategiavalinnasta Sovittu seurantajärjestelmä. Henkilöstön saatavuudessa on onnistuttu (vakituiset vakanssit täytetty). Talousarviossa pysyminen. Perusterveydenhuollon imagon / profiilin nostaminen. Työn- ja vastuunjakoa on toteutettu koulutuksen antaman osaamisen mukaan. Palvelujen erilaiset järjestämistavat ovat kustannusvertailtavissa. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä

105 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut

106 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut

107 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien kanssa jatketaan kotiuttamispolkujen kehittämistä. Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikan saneeraus ja laajennus haittaa toimintaa vuoden 2011 ajan ja tuo paineita terveyskeskussairaalaan. Alueelle ollaan tekemässä palliatiivisen hoidon hoitopolkua, mikä valmistuu keväällä Yhteistyötä Kiljavan sairaalan kanssa kehitetään edelleen, jotta asiakkaan selviäisivät pidempään kotona. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Potilaiden siirtyminen sujuu ongelmitta perusterveydenhuoltoon ARVIOINTIKRITEERIT Siirtoviivepäivät SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Potilaat siirtyvät viiveettä terveyskeskukseen/ kotihoitoon STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Potilaat siirtyvät viiveettä terveyskeskukseen/ kotihoitoon Keskeisimmät perustiedot henkilöstön määrä 1.1. henkilöstön määrä TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS

108 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Erikoissairaanhoito

109 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: Liikuntapäällikkö Antero Lempiö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Strategia: Liikuntapalveluiden tehtävänä on edistää ja tukea liikunnan harrastamista ja luoda harrastamiselle edellytykset Nurmijärvellä. Tavoitteena on tarjota laadukkaita helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia kohderyhmille, joille perinteinen urheiluseuratoiminta ei pysty järjestämään riittävästi toimintaa. Oman ohjaustoiminnan lisäksi liikuntapalvelut on ollut yhteistyössä nurmijärveläisten urheiluseurojen ja muiden liikuntaa järjestävien yhdistysten ja yritysten kanssa sekä avustanut urheiluseurojen toimintaa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Liikuntapalvelut on ollut aktiivisena osapuolena hakemassa projektirahoitusta STM:stä kotona asuvien ikäihmisten liikuntapalveluiden kehittämiseksi. Projektin (3v.) mahdollinen rahoitus varmistuu vuoden 2010 lopulla. Projekti on yhteistyöprojekti vanhustyön/kotihoidon, fysioterapian ja liikuntapalveluiden kesken. Talousarvion henkilöstöesityksessä on uuden liikunnanohjaajan toimi. Jos STM:n projektiavustusta saadaan tullaan projektiin palkkaamaan vetäjä ja se korvaa uuden liikunnanohjaajan toimen tässä vaiheessa. Vertaisveturi ja ulkoiluystävä koulutuksella pyritään saamaan vapaaehtoisista toimijoista lisäapua ohjatuille tunneille. Tavoitteena on kouluttaa vertaisvetureita 15/vuosi. Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vaikutukset tulee huomioida liikunnanohjauksen, liikuntapaikkojen rakentamisen ja hoidon osalta suunnitteluvuosina tapahtuvina lisäpanostuksina. Rajakaaren saneeraus, Klaukkalan huoltorakennuksen laajennus sekä yksityisen monitoimihallin rakentamishanke Klaukkalaan ovat kunnan liikuntapalveluiden tarjonnan kannalta erittäin tärkeitä hankkeita, jotta voidaan vastata lisääntyvään ohjattujen tuntien tarpeeseen. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Arjen sujuvuuden kannata keskeisten peruspalveluiden turvaaminen Ikäihmisten hyvinvointi/ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen (1.3.1.) NÄKÖ- KULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Liikuntapalvelut ovat monipuolisia, ennaltaehkäiseviä, terveyttä ylläpitäviä ja asiakkaat tavoittavia ARVIOINTIKRITEERIT Palveluista tiedottaminen, niiden saatavuus ja monipuolisuus sekä vaikuttavuus. SITOVA TAVOITE v.2011 (mittari) Ikäihmisten toiminnasta kerätään jatkuvasti palautetta ja asiakastyytyväisyys kyselyjen keskiarvo on hyvä (4) Ikäihmisille suunnattujen ryhmien käyttöaste on vähintään 85 %. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE v.2013 Hyviä pysyviä käytäntöjä on syntynyt. Palvelut ovat laajemman asiakaskunnan tavoitettavissa

110 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Uudistuminen ja henkilöstö Yhteistyö toimialan sisällä ja liikunta-, eläkeläis- sekä kansanterveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyö toimialan eri yksiköiden kanssa (fysioterapia, kotihoito, vanhustyöt), Toiminnassa mukana olevalle henkilöstölle ja vapaaehtoisille on järjestetty koulutusta. Vertaisvetureita on koulutettu 15 Ulkoiluystävä hanke käynnistyy. Kotihoidon kehittämishankeprojekti on käynnistynyt. Liikuntaa ennaltaehkäisevänä toimintana arvostetaan ja yhteistyö koetaan tärkeäksi. Sote -järjestöjen toiminnasta tiedottaminen. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä , seura-avustukset euroa (100) säännöllisiä ohjauskertoja osallistumiskertoja liikuntasaleista myönnettyjä tunteja vuodessa Ohjauskertoja ja osallistumisia yhteensä

111 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Sivistystoimiala Vastuuhenkilö: Sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen Toimialan euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Sivistystoimen visio: Laadukkaiden ja monipuolisten kasvatus- ja koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden kunta Sivistystoimen strategia: - Palvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti, yhdessä vanhempien kanssa avoimen varhaisen yhteistyön näkökulmasta ja moniammatillisesti yhteistyössä toisten toimialojen kanssa. - Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä syrjäytymisen ehkäisyä - Palveluverkon tarkistaminen, jotta saadaan säilytettyä riittävät palvelut kuntalaisille tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta - Riittävien vapaa-ajan palveluiden säilyttäminen lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä - Sivistystoimen tulosalueiden yhteistyön edelleen tehostaminen laatimalla yhteisiä toimintamalleja ja tarkastelemalla yhteisiä prosesseja - Henkilöstön osaamista, sitoutumista ja työkykyä tuetaan koulutuksella, työnohjauksella sekä huolehtimalla riittävästä henkilömitoituksesta - Johtajuutta tuetaan vahvistamalla lähiesimiestoimintaa Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Palveluverkkosuunnitelman laatiminen yhteistyössä kuntakehityksen kanssa ja suunnitelman toteutuksesta tulevat muutokset palveluverkossa - Tilojen monikäyttöisyyden lisääminen - Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden toiminnan kehittäminen - Sähköisten järjestelmien asteittainen käyttöönotto asiakaspalvelussa - Joustavan perusopetuksen (JOPO) toiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan sisällä mahdollistetaan lisäopetuksen suorittaminen - Palveluverkkoa tarkastellaan kriittisesti. - Koulupiiriuudistuksen toteuttaminen lukuvuoden alussa - Lainsäädännössä tapahtumat muutokset ja niiden vaikutukset toimintaan Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Palveluverkko paremmin vastaamaan toiminnan tarpeita. Toteuttamistapa: Pienistä ja haavoittuvista yksiköistä luopuminen. Mittari: Koulutilojen määrä suhteessa oppilasmäärään. Epätarkoituksenmukaisten yksiköiden määrän vähentyminen. Toiminnan prosessit selkiytyvät. Toteuttamistapa: Keskeiset prosessit on määritelty ja laadittu. Mittari: Euroa/tuotettu keskeinen palvelu.

112 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Sivistystoimiala Tuottavuuden muutos-% v : 0,0 Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Toimiva asiakaspalvelu ARVIOINTIKRITEERIT Asiakaspalveluprosessien sujuminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Keskeiset asiakaspalveluprosessit on määritelty ja laadittu STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Asiakaspalvelu sujuu ja asiakastyytyväisyys on kasvanut Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Toimintaympäristö vastaa asiakkaan tarpeita Työhyvinvoinnin lisääntyminen Asiakkaiden kanssa yhteistoiminnan ja asiakasviihtyvyyden lisääminen Yhteisöllisyyden ja työssä jaksamisen parantuminen Asiakkaiden mukaan ottaminen heidän asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa on parantunut Mittari: Asiakastyytyväisyyskysely Keskimääräisten poissaolojen väheneminen suhteessa edelliseen vuoteen Yhteisöllisyyden lisääntyminen työyhteisössä. Mittari: Henkilöstökysely ja sairauspoissaolojen määrä Asiakas on läsnä hänen asioita käsiteltäessä ja osallisuus on lisääntynyt Työssä viihtyvä, sitoutunut ja osaava henkilöstö Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

113 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävänä on tuottaa tukipalveluita muille sivistystoimen tulosalueille. Tehtäviin kuuluvat mm. toimialan investointien, hankintojen, tietohallinnon ja henkilöstöasioiden koordinointi, johdon tukitehtävät kaikille toimialan tulosalueille, talousarvion laadinta, seuranta ja raportointi yhteistyössä tulosalueiden kanssa, viranhaltijapäätösten valmistelu- ja toimeenpanotehtävät, toimialan taloushallintojen ylläpitäminen, suunnittelu ja kehittäminen yhteistyössä tulosalueiden kanssa sekä koulu- ja esiopetuskuljetuksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi tulosalueella hoidetaan sivistyslautakunnan hallinnolliset valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävät. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Vuoden 2011 alusta toimistotehtävät lukuun ottamatta nuorisopalveluja keskitetään hallinto- ja talouspalvelut tulosalueelle. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Toimivat koulumatkajärjestelyt Henkilöstön osaamisen lisääntyminen ARVIOINTIKRITEERIT Toiminnan sujuminen oppilaaksiotosta kuljetuspäätökseen Organisatorisesti uudistunut henkilöstö toimii yhteisten päämäärien mukaisesti SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Prosessikuvaus oppilaaksiotosta kuljetuspäätökseen on tehty ja solmukohdat on poistettu Uudet tehtäväkuvat on laadittu ja sijaistukset toimivat (työpariajattelu) STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Päätökset tehdään ennakoivasti ajallaan, kuljetukset sujuvat ja valitusten määrä on vähentynyt Motivoitunut henkilöstö on osaavaa ja ammattitaitoista Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

114 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Vastuuhenkilö: opetuspäällikkö Kati Luostarinen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Koulupiiriuudistuksen toteuttaminen lukuvuoden alussa - Tehostetun ja erityisen tuen sekä salassapidon osalta päivitetyn perusopetuksen opetussuunnitelman käyttöön ottaminen lukuvuoden alussa - Perusopetuksen laatukriteerien käyttöön ottaminen lukuvuoden alussa - Joustavan perusopetuksen (JOPO) toiminnan vakiinnuttaminen ja toiminnan sisällä mahdollistetaan lisäopetuksen suorittaminen Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Sujuva perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö ARVIOINTIKRITEERIT Oppilaiden sijoittuminen toiselle asteelle SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Laaditaan prosessikuvaus oppilaan siirtymisestä perusopetuksesta toiselle asteelle yhteistyössä henkilöstön edustajien ja yhteistyötahojen kanssa STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe on kuvattu ja sen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen Käytössä olevan tuntikehyksen tasapuolinen jakaminen Yhteisöllisyyden ja työssä jaksamisen parantuminen Uusi tuntikehyksen laskentamalli pohjautuu oppilaskohtaisiin kertoimiin Jokainen tulosyksikkö järjestää vähintään yhden tyhy-iltapäivän Mittari: Toteutuneiden tyhy-iltapäivien lukumäärä Uusi tuntikehyksen laskentamalli laaditaan lukuvuoden aikana Tyhy-iltapäivien järjestäminen on jokavuotinen käytäntö. Tyhyiltapäiviä voidaan järjestää myös alueellisesti Tunnusluku tuntia/ oppilas on saman suuruinen kaikissa saman kouluasteen kouluissa

115 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Keskeisimmät perustiedot Perusopetus, toimintakulut, ilman tilakustannuksia ( /oppilas) Perusopetus, kokonaistunnit/oppilas (h/oppilas) Lukiokoulutus, toimintakulut ilman tilakustannuksia Lukiokoulutus, kurssit opiskelijaa kohti (h/opiskelija) 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS ,96 62,96 62,96 62,96 62, ,41 1,41 1,41 1,41 1,41 Henkilöstön määrä 1.1. Henkilöstön määrä Koulujen määrä suomenkiel. perusopetus ruotsinkiel. perusopetus Oppilasmäärä perusopetus lukiokoulutus Asukasmäärä

116 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut NURMIJÄRVEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN NETTOKULUT TEHTÄVITTÄIN TALOUSARVIOSSA 2011 Nettokulut yhteensä Nettokulut/oppilas Hallinto Opetustoiminta Kouluruokailu Koulukuljetukset Muu oppilashuolto Kiinteistöt Vahtimestarit Yhteensä NURMIJÄRVEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN NETTOKULUT /OPPILAS TALOUSARVIOSSA

117 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut NURMIJÄRVEN KUNNAN LUKIOKOULUTUKSEN NETTOKULUT TEHTÄVITTÄIN TALOUSARVIOSSA 2011 Nettokulut yhteensä Nettokulut/oppilas Hallinto Opetustoiminta Kouluruokailu Muu oppilashuolto Kiinteistöt Vahtimestarit Yhteensä

118 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuspäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Mutkapolun päiväkoti aloittaa toimintansa alkaen Rajamäellä - Olantien ja Tykkitornin päiväkotien toiminta siirretään Mutkapolulle - Perhepäivähoidon varakoti päiväkoti Erkissä lakkaa ja perhepäivähoidon lasten varahoitopaikat siirtyvät alueen päiväkoteihin - Päiväkoti Aarnen ja päiväkoti Erkin paikkamäärää lisätään yhden kasvattajan verran - Perttulan päiväkodin toiminta laajenee neuvolalta vapautuviin tiloihin alkaen - Perttulan ryhmäperhepäivähoitokoti lopettaa toimintansa alkaen - Jokihaan ja Koiramäen ryhmäperhepäivähoitopaikkojen ja Havumäen päiväkodin erillisryhmän lakkauttaminen alkaen Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.2 Lasten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Osaamisen kehittäminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT kehittyvät varhaiskasvatuspalvelut lasten ja perheiden hyvinvointi /osallisuus riittävä, pätevä ja motivoitunut henkilöstö ARVIOINTIKRITEERIT varhaiskasvatuksen pedagogiikan vahvistuminen monipuoliset, vanhempien osallisuutta tukevat yhteistyön menetelmät henkilöstön poissaolojen määrän ja työterveyskulujen vähentyminen SITOVA TAVOI- TE V (MITTA- RI) Selkiytetään henkilöstön perustehtävää ja tehtäväkuvia. Kasvattajat osallistuvat vähintään kahteen pedagogista osaamista vahvistavaan koulutukseen. Kehitetään uusia malleja vanhempainiltojen järjestämiseksi ja niitä kokeillaan pilottiyksiköissä. Esimiehille järjestetään työhyvinvointia käsittelevää koulutusta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Henkilöstön perustehtävät ja tehtäväkuvat ovat selkeät. Varhaiskasvatussuunnitelman painopisteet näkyvät toiminnassa. Uusia vanhempainiltojen toimintamalleja on varhaiskasvatuksen yksiköissä käytössä. Työhyvinvoinnin edistyminen.

119 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Keskeisimmät tunnusluvut ja perustiedot 2009-TP 2010-KS TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä ,3 623, päiväkotien määrä (kunnal.) perhepäivähoitajien lkm(kunnal.) yksityisten päiväkotien määrä (ostopalvelu+yksityisen hoidon tuki) yksityisten perhepäivähoitajien määrä avoimen varhaiskasvatuspalvelun yksiköt (avoimet pk:t, kerhot, leikkipuistot) perheitä keskimäärin/kk lakisääteisen lasten kotihoidon tuen piirissä Keskimääräinen lakisääteisen tuen suuruus, /perhe/kk lapsia keskimäärin/kk kuntalisän piirissä

120 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut

121 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut

122 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: kirjastopäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Tiukentunut taloustilanne näkyy kirjaston toiminnassa pienempinä aineistorahoina, mikä osaltaan vaikuttaa lainojen määrään. Perinteisen lainaustoiminnan ohella kirjasto toimii aiempaa enemmän verkossa ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa pyritäänkin lisäämään. Uuden verkkokirjastojärjestelmän hankinta antaa asiakkaille mahdollisuuden osallistua mm. kirjaston verkkosivujen sisällön tuottamiseen. Myös Pallasprokirjastojärjestelmä joudutaan lähiaikoina uusimaan. Nämä muutokset vaativat henkilökunnalta joustavuutta ja valmiutta uuden oppimiseen. Museo ottaa tulevana vuonna käyttöön uuden kokoelmanhallintaohjelman, joka mahdollistaa kokoelmien osittaisen käytön verkon kautta. Tavoitteena on saada vuonna 2012 yksi uusi vakanssi kulttuuri- ja museopalveluihin. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus 1.5. Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Toimiva organisaatio ja asiakaspalvelu ARVIOINTIKRITEERIT Työprosessien ja asiakaspalvelun sujuminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tarkastellaan kulttuuritoimen tavoitteita ja toimintaa tulevina vuosina. Lisäksi talousarviovuonna selvitetään kulttuuriohjelman laadinnan tarvetta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Laadittujen keskeisten prosessien jalkauttaminen Uudistuminen ja henkilöstö Motivoitunut ja työssä viihtyvä henkilöstö Poissaolojen väheneminen Uudet tehtäväkuvat ja vastuut on määritelty. Keskeiset asiakaspalveluprosessit on määritelty ja laadittu. Yhtenäisen käytännön luominen: joka toimipiste pitää säännölliset työpaikkakokoukset Henkilöstöä motivoivan ja kannustavan työkulttuurin vakiinnuttaminen

123 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä kirjastojen lainaus kirjastojen kävijämäärä kultt.tilaisuuksien määrä kulttuuritilaisuuksien kävijämäärä museoiden kävijämäärä

124 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Nuorisopalvelut Vastuuhenkilö: Nuorisopäällikkö Merja Winha-Järvinen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat jokaisen lapsen ja nuoren elämään. Nuorten työttömyyden lisääntyminen ja syrjäytymisen uhka ovat merkittävä haaste nuorisotyölle. Nuorisopalveluiden keskeinen toimintaympäristö on nuorten vapaa-aika. Lisääntyvässä määrin nuorisotyötä on suunnattu myös nuorten tukemiseen elämänhallintataidoissa. Sosiaalisen median merkityksen kasvaminen nuorten elämässä on sekä uhka että mahdollisuus nuorisotyössä. Nuorisolakiin lisätään vuoden 2011 alusta monialainen yhteistyö, joka suosittaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevä viranomaisia yhteistyöhön. Lain muutos tukee ja mahdollistaa Nurmijärvellä vuosia toimineen yhteistyön tiivistämisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nuorten työpajan uudet toimitilat mahdollistavat monipuolisemman toiminnan nuorten työllistämisen tukemisessa. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Lasten ja nuorten palveluiden turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Varhainen tuki nuorelle ja hänen perheelleen Nuorisotyön tekijöiden ja nuorten välinen vuorovaikutus verkossa Työhyvinvoinnin lisääntyminen Rahoituksen lisääminen nuorten työllistämiseen ARVIOINTIKRITEERIT Ehkäisevän lastensuojelumenetelmän kehittäminen Nurmijärvelle poikkihallinnollisesti. Nuorisotyö mukana sosiaalisessa mediassa Työssä jaksaminen on parantunut Nuorten työllistämiseen on hankittu uusia rahoitusmuotoja SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Omin Jaloin hanke on otettu käyttöön Nuorisotaloilla on käytössä facebook - sivut Tehtäväkuvat ovat päivitetty. Uusi rahoitusmuoto on löydetty. STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Ehkäisevä Lastensuojelumenetelmä toimii osana varhaista tukea Sosiaalisen median mukanaolo nuorisotyössä on kasvanut Työhön sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö Nuorten työllistäminen hoidetaan monimuotoisella rahoituksella

125 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Nuorisopalvelut Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä nuorisotilojen m2 määrä/alle 29 v. nuori toimintaan osallistuneiden määrä/vuosi 0,14 0,14 0,14 0,14 0,

126 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ilkka Ruutu Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Toimialan päätehtävänä on tuottaa ja ylläpitää hyvää elinympäristöä kuntalaisille. Kuntastrategia määrittää toiminnan painopisteet. Hyvän elinympäristön tuottamisella tarkoitetaan kuntalaisten fyysisen ympäristön suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja valvontaa. Toimialan ensisijaisena tavoitteena on vastata siitä, että rakennettu ja luonnonympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Alueita kehitetään kestäviin arvoihin pohjautuen; toiminnalla tuetaan kuntarakenteen eheyttä ja tiivistymistä. Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Hyvän elinympäristön tuottaminen ja yläpito Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Tehokas omaisuuden hoito Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Toimintaympäristön oleellisia muutostekijöitä ja painopisteitä ovat: Kunnan väestönkasvun jatkuminen; valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen aiesopimuksen mukainen kaava- ja asuntotuotanto Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen hillitseminen; energiansäästötoimenpiteet ja suunnitteluratkaisut Suurten yritys- ja asuinalueiden avaaminen; suunnitteluun panostaminen sekä investointien ja aikataulujen hallinta Kunnan jätehuollon järjestäminen ja Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuskuva Tuottavuus- ja tuotteistamisselvitykset

127 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala Toiminnan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Toiminnan tuottavuuden mittarina käytetään /asukas Kehitys, kulut /as Tuotavuuden muutos-% v : -2,3 Toimialan prosessitarkasteluilla saavutetaan tuottavuuden nousua aikataulujen, toiminnan tehokkuuden ja asiakaspalvelun suhteen. Prosesseja yksinkertaistetaan työn sujuvuuden parantamiseksi. Tuottavuutta parannetaan myös mm. omien henkilöstö- ja kalustoresurssien korkealla käyttöasteella, energiansäästötoimenpiteillä ja sähköisellä asioinnilla. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus Kilpailukyvyn / elinvoimaisuuden parantaminen Talouden hallinta ja rahoitus Tuottavuuden parantaminen KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Taajamarakenne tiivistyy kaupunkimaisen täydennysrakentamisen keinoin. Alueiden käyttöönotto tapahtuu taloudellisesti. ARVIOINTIKRITEERIT Rakennetuissa taajamissa on asemakaavoissa riittävästi rakennuspaikkoja / tontteja. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tiivistettäväksi määritettyjen keskustaalueiden aluetehokkuus lisääntyy vähintään 2,5 %. Kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamiskustannukset, liikennevaikutukset, energiankulutus, perustamisolosuhteet. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset arvioidaan keskeisissä asemakaavahankkeissa ja toteutumaa seurataan ja raportoidaan. STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Taajamarakenne on tiivistyy pitkäjänteisesti ja hallitusti kaikilla keskusta-alueilla. Kunnallistekniikan rakentamisessa on kattava kustannusten seuranta ja jälkilaskenta sekä vuosittainen tilastointi. Prosessit ja rakenteet Alueiden käyttöönotto tapahtuu oikeaaikaisesti. Tonttituotanto toimii tehokkaasti ja järjestelmällisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektihallinta on otettu täysmääräisesti tuotantokäyttöön. Projektinhallinta on laajennettu kustannussuunnitteluun ja investointiohjelmat tuotetaan

128 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala Kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen sen avulla. Järjestelmän avulla koordinoidaan myös resurssienkäyttöä tonttituotannon keskeisillä osa-alueilla. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

129 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristökeskus Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö Seija Peurala Ympäristölautakunta: Ympäristökeskuksen, ympäristönsuojelun, terveydensuojelun+ eläinlääkintähuollon ja maaseututoimen tulosyksiköt Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta: Rakennusvalvonnan tulosyksikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Kuntasuunnitelman mukaan perustetaan uusi tarkastajanvirka (50 % ympäristönsuojeluun ja 50 % terveydensuojeluun) vuoden 2011 alusta alkaen. - Vuoden 2013 alusta terveydensuojelu ja eläinlääkintä siirtyvät Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Ympäristönsuojelun siirtymisestä ei ole vielä tehty päätöstä. Perustamissopimuksen mukaan kuntien kustannusten ei pitäisi nousta. - Maaseutuhallinnon valtakunnallinen muutos v Maaseututoimen liittyminen yhteistoimintaalueeseen viimeistään 2013 alusta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYSTE- KIJÄT Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) Hyvän elinympäristöntuottaminen ja ylläpito (2.3) ARVIOINTIKRITEERIT Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen (3.1.1) Pohjavesivarantojen turvaaminen (2.3.2) SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Toiminta uusien prosessikuvausten mukaista Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmin päivitys jatkuu ja ne huomioidaan toiminnassa STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Pohjavesien suojelusuunnitelmat on päivitetty Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein (2.3.3) Rakentajille annettu neuvonta (2.3) Vähintään 80 % pientalorakentajista käy neuvonnassa 90 % pientalorakentajista käy neuvonnassa Uudistuminen ja henkilöstö Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta (1.5) Varhainen ja avoin yhteistyö (1.5.2) Aktiivinen mukana olo maaseutu hallinnon työtehtävien järjestämisessä Alueellinen yhteistyö on alkanut

130 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristökeskus Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Terveydensuojelu tarkastustenmäärä kpl, josta suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä kpl Ympäristönsuojelu tarkastusten määrä kpl suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä kpl Maaseututoimi jätettyjä tukihakemuksia kpl maksetut tuet (milj. ) hukkakauratarkastukset kpl , , , ,8 20 Rakennusvalvonta tarkastukset kpl rakennusluvat kpl kulut/tarkastus ( ) kulut/rakennuslupa ( ) Eläinlääkintähuolto viranomaistarkastukset kpl

131 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristökeskus

132 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Vastuuhenkilö: Suunnittelupäällikkö Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta: Koordinoinnin, asemakaavoituksen sekä kiinteistö- ja mittaustoimen tulosyksiköt Tekninen lautakunta: Kunnallistekniikan suunnittelun ja joukkoliikenteen tulosyksiköt Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Arvioidaan kunnallistekniikan kustannuslaskelmaohjelman hyöty ja kokemukset. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen liikenteen kehittäminen NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Toimiva ja turvallinen liikenneverkko (2.5) (Kunnallistekniikan suunnittelu) ARVIOINTIKRITEE- RIT Liikenneturvallisuustyöryhmän tekemä seuranta eri toimintasuunnitelmien osalta SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Liikenneturvallisuustyöryhmä kokoontuu vähintään neljä (4) kertaa vuodessa kehitystyön jatkamiseksi. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Liikenneturvallisuus kunnan alueella on parantunut. Henkilövahinkoonnettomuuksien vähentäminen v toteutuneista 42 henkilövahinkoonnettomuudesta. Uudistuminen ja henkilöstö Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen (2.5.1) (Joukkoliikenne) Joukkoliikennemäärärahojen ja harkinnanvaraisten tukien riittävyys hyvään palvelutasoon nähden. (Joukkoliikenne) Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein (2.3.3) (Asemakaavoitus) Toimivat joukkoliikenneyhteydet Palvelutasoselvitys tehdään yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa Asemakaavat ja niitä tukevat suunnitelmat ohjaavat laadukkaaseen rakentamiseen ja ympäristöön hankkeille asetetut aikataulutavoitteet huomioiden. Kunnan sisäisen joukkoliikenteen (Kivenkyyti) keskikuorman kasvu 50 %:lla Sampo-kyydin keskikuormasta. Suunnittelun puitesopimukset ovat käytössä. Viirinlaakson ideakilpailu tai kehityshanke on ratkaistu ja asemakaavatyö käynnissä. Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen edellytykset ovat parantuneet Joukkoliikenteen osuus liikenteestä on kasvanut. Rakentamisen ja ympäristön parantunut laatu on nähtävissä. Idea- tai suunnittelukilpailuja pidetään säännöllisesti oman asiantuntijatyön ohessa.

133 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu NÄKÖKULMA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEE- RIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Merkittävien yritysalueiden käyttöönotossa hyödynnetään projektimaista työtapaa ja kustannuslaskentaa Ilvesvuoren yritysalueen kehittäminen tuottaa asetetussa aikataulussa yritystoimintaa hyvin palvelevan ja kunnan näkyvyyttä parantavan yritysalueen. Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Asemakaavoitus tulosyksikkö (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) Tulosyksikön vastuuhenkilö: Asemakaavapäällikkö Timo Lehtinen Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnan väestönkasvun arvioidaan jatkuvan lähivuosina voimakkaana. Voimassa olevan valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välinen aiesopimus edellyttää tietyn suuruista asuntotuotantoa, jolle luodaan edellytykset asemakaavoituksella, ja johon asemakaavoitus omalta osaltaan pyrkii muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden ja toimijoiden mahdollistaessa sen. Kasvun hallinta ja kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne ovat keskeisiä keinoja, joilla kunta pystyy turvaamaan tarvittavat palvelut kuntalaisille ja pitämään taloutensa kestävällä pohjalla. Ympäristön laatuun kohdistuvat lisääntyvät vaatimukset ja väestölisäyksestä johtuva rakentamisen voimakas kasvu asettavat uusia haasteista kaupunkisuunnitteluun. Hyvän elinympäristön tuottaminen ja suunnittelun laadun kehittäminen toiminnan tavoitteena edellyttää henkilöresursointia, koska asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan rooli korostuu. Asemakaavoitukseen ja rakennusvalvontaan esitetään perustettavaksi yhteinen kaavoitus- ja lupaarkkitehdin virka (50 % / 50 %). Viran täytöllä paikataan tulosyksiköissä vuonna 2011 tapahtuvia eläkejärjestelyjä. Riittävä tonttimaan tarjonta taajamissa vähentää asemakaava-alueiden ulkopuolelle kohdistuvaa rakentamispainetta.

134 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Kiinteistö- ja mittaustoimi tulosyksikkö (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta) Tulosyksikön vastuuhenkilö: Kunnangeodeetti Johan v Wendt Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kaavoitusmittausasetuksen mukaan asemakaavan ja erillisen tonttijaon tulee perustua tiettyjä vaatimuksia täyttävään pohjakarttaan. On tärkeää, että kunnalla on käytössään ajan tasalla olevaa kartta-aineistoa, jotta kunnassa olisi mahdollista jatkaa kaavoitustyötä, joka palvelee tonttituotantoa. Klaukkalassa toissa vuonna suoritetun ilmakuvauksen pohjalta on ensi vuonna mahdollista saada uutta kartta-aineistoa Klaukkalasta voimassa olevan option perusteella. EU:n myötä on valtakunnan tasolla siirrytty uuteen koordinaattijärjestelmään, ja tähän uuden järjestelmän käyttöönottoon tulisi panostaa ensi vuonna, jotta kunta seuraavana vuonna voisi ottaa uuden järjestelmän käyttöön. Uudet asemakaavat sitovine tonttijakoineen ja katualueiden lohkomiset mahdollisine maapohjakorvauksineen merkitsevät työmäärän kasvua. Näin ollen uuden toimitusinsinöörin palkkaaminen vuonna 2011 olisi tärkeätä kunnangeodeetin siirtyessä viimeistään vuonna 2011 eläkkeelle. Tavoitteena on, että kunta myy vain rekisteröityjä tontteja, jolloin ostajien ei tarvitse välittää tontin lohkomisesta, ja he voivat välittömästi saada rakennuslupansa käsittelyyn ilman viivettä. Yritystontit pyritään räätälöimään toimijoiden toiveiden mukaisesti. Kunnallistekniikan suunnittelu tulosyksikkö (tekninen lautakunta) Tulosyksikön vastuuhenkilö: Suunnitteluinsinööri Juha Oksanen Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Arvioidaan kunnallistekniikan kustannuslaskelmaohjelman hyöty ja kokemukset. Tulosyksikköön sisältyvät myös joukkoliikenneasiat ja haja-asutusalueen vesihuollon tuki. Joukkoliikenne (tekninen lautakunta) Vastuuhenkilö: Suunnitteluinsinööri Juha Oksanen EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen palvelutason määrittelyn selvitys tehdään yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Palveluliikenne (Kivenkyyti) toimii ja sitä yritetään kehittää. Selvitystyö mahdollisesta liittymisestä HSL:ään valmistuu ja kartoitetaan mahdollisen liittymisen tuomia muutostarpeita joukkoliikenteeseen. Syyskuun alussa on valtiovallan taholta ilmoitettu, että se osuus, millä valtio tukee joukkoliikennettä, vähennetään 35 %:iin, joka kunnalle tarkoittaa vajaan euron menetystä verrattuna aikaisempaan arvioon tuen suuruudesta. Menopuolella on lisätty euroa palveluliikenteen linjan 3 (Järvikierros) tarvitseman toisen ajoneuvon käyttöä varten.

135 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tekninen keskus Vastuuhenkilö: kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnallistekniikan rakentaminen kohdistuu pääosin asemakaava-alueiden infrastruktuurin uudistuotantoon. Tämä johtaa siihen että, olemassa olevien teiden toimivuus ja palvelutaso on heikentymässä. Tulevaisuudessa voimavaroja on kohdistettava olemassa olevan katuverkon ja sen katuvalaistuksen perusparantamiseen. Katuvalaistuksen osalta huomioitavaa on myös siirtyminen korkeapainenatrium-lamppujen tai vastaavien käyttöön vuoteen 2014 mennessä. Jätehuollossa Metsä-Tuomelan jäteaseman tulevaisuuden suunnittelu on menossa. Jäteaseman vanhan täyttöalueen peittäminen pintarakenteilla vaatii suuria investointeja vuoteen 2013 mennessä. Tätä varten on tehty 2009 lähtien euron pakollinen varaus kirjanpitoon. Varausta puretaan noin 3 milj. euron osalta. Tällä kustannetaan I täyttöalueen lopullinen peittäminen. Vuonna 2011 harkitaan yhdyskuntajätteen toimittamista jätetäytön sijaan polttoon. Teiden kunnossapidon vertailuluvuissa on esitetty, että vuoden 2010 määräraha oli /km ja vuoden 2011 määrärahaa on vain / km. Luvut eivät sisällä valaistuksen osuutta. Vertailuluvut ovat ympäristökuntiin verrattu alhaisia. Tiukkaan budjettiraamiin pääseminen aiheuttaa teiden kunnossapidossa ja muissa yksiköissä seuraavien toimenpiteiden vähentämistä ja palvelutason huonontumista: - pölynsidontaa joudutaan tekemään vähemmän - tienvarsiniittoja vähennetään - talvikunnossapidon taso laskee aurausten, höyläysten ja liukkauden torjunnan osalta - ojien kunnossapito huononee ja aiheuttaa tulvimista - asfalttipaikkauksia vähennetään, korjataan vain todella vaaralliset kohteet, korvaushakemusten määrä kasvaa - teiden pesua vähennetään - kuluneiden ajoratamerkintöjen uusintaa lykätään - sadevesikaivojen sakkapesien tyhjennysväliä pidennetään Edellä mainitulla kunnossapitotasolla on vakava riski siihen, että liikenneturvallisuus ei pysy hyväksyttävällä tasolla. Vaikka katuvalaistuksen valopisteiden määrä on noussut vuosittain n. 200 valopisteellä ja energianhinta noussut, ei määrärahoja ole saatu vastaavassa suhteessa. Tämä tarkoittaa valaisimien hoitokertojen pudottamista kolmesta kahteen ja valaistuksen sammutusaikojen pidentämistä.

136 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tekninen keskus Supistukset hoidetaan niin, että oma kalusto tekee kaiken mahdollisen ja ulkopuolista ostopalvelua vähennetään. Kunnossapitokalustoa työllistetään kunnallistekniikan rakentamisessa ja siellä vähennetään ulkopuolisia ostopalveluja. Jätehuollossa ei voida vuonna 2011 järjestää ongelmajätekampanjaa. Urheilu ja liikuntapaikkojen hoidossa joudutaan lyhentämään talviurheilukauden mittaa, jolloin ladut ja jääkentät ovat käytössä lyhyemmän ajan. Supistukset hoidetaan vähentämällä ulkopuolisia ostopalveluja. Klaukkalan alueen alueurakka Destian kanssa päättyy syksyllä Saatujen kokemusten perusteella Klaukkalan alueen alueurakan uudistamista pidetään hyvänä vaihtoehtona. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 2.3. Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus 2.2 Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET ME- NESTYSTEKIJÄT Prosessien kehittäminen ja tehostaminen (3.1.1) ARVIOINTIKRITEERIT Selkeät ja tuotteistetut toimintamallit, joissa on arvioitu mahdollisuus toiminnan tehostamiseen SITOVA TAVOITE V (MITTA- RI) Teknisen keskuksen tuottavuuden kehittämisen ja tuotteistamisen suunnitelma tehty STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TA- VOITE V Tuottavuutta kehitetty ja tuotteistettu Palvelut ja vaikuttavuus Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy (2.3.1) Ulkoilureitistö, liikuntapaikat ja puistot sekä pohjavesien tila Liikunta, luonto ja retkeilysuunnitelma ja toteutusohjelma on laadittu 2010 ottaen huomioon kevyenliikenteen reitit. Hankkeet toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Ohjelmaa toteutettu vuosittain Prosessit ja rakenteet Energiakulutuksen vähentäminen (2.2.3) Katuvalaistuksen ohjauksen parantaminen ja valaistukseen tarvittavan energian väheneminen Valaistuksen yleissuunnitelma tehty ja siitä johdettu energian säästösuunnitelma Valaistuksen yleissuunnitelmaa on toteutettu Talouden hallinta ja rahoitus Alueiden käyttöönoton taloudellisuus (3.1.2) Kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamiskustannukset, liikennevaikutukset, energiankulutus, perustamisolosuhteet Kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia seurataan hankkeittain ja raportoidaan kuukausittain sekä osavuosikatsausten yhteydessä Kunnallistekniikan rakentamisessa on kattava kustannusten seuranta ja jälkilaskenta sekä vuosittainen tilastointi

137 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tekninen keskus Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä Teiden kunnossapito Kunnossapidetty tie-km kadut+jkp-tiet yksityistiet toimintakulut toimintakulut /km toimintakulut /asukas Puistot hoidetut puistot (A) ha toimintakulu (netto) toimintakulu /asukas Valaistus valopisteiden määrä kpl toimintakulu toimintakulu /valopiste ,1 163, , , ,3 163, , , ,3 163, , , ,8 163, , , , , , ,8

138 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tilakeskus Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Matti Räsänen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnan kiinteistöjen energiatalouden tehostaminen jatkuu edelleen talousarviovuonna kohteina mm. Palvelukoti, Syrjälän koulu, Maaniitun koulu, Metsäkylän koulu ja Klaukkalan päiväkeskus. Rakennusten teknisten järjestelmien käyntiaikojen optimointi saadaan tehtyä ja energiaseurantaohjelmat ovat käytössä kaikissa merkittävimmissä kunnan kiinteistöissä. Rajamäen Mutkatien päiväkodin valmistuttua päiväkotikäytöstä jää pois Olantie 1 ja 3, jotka on muutettu asuinkäytöstä päiväkotikäyttöön. Näiden rakennusten myynti selvitetään erikseen. Asunto-osakkeiden myynti jatkuu edelleen vuoden 2011 aikana. Talorakennusinvestoinneista merkittävimpänä hankkeena käynnistyy terveyskeskuksen laajennus kesällä Lukkarin koulun neljän vuoden jaksottaiset peruskorjaukset saadaan valmiiksi IV-vaiheen valmistuttua vuonna Työkohteena on myös Nurmijärven yhteiskoulun keittiön laajennus ja muutokset. Syrjälän päiväkodin vesikatteen uusinta on vuorossa talousarviovuonna. Henkilöstösuunnitelmaan sisältyy vuonna 2011 rakennuttajainsinöörin vakanssi vahvistamaan aliresursoitua tilakeskuksen kolmen kokoaikaisen henkilön tulosaluetta monipuolisissa tehtävissä. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopetuminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti (2.2.3) ARVIOINTIKRITEERIT Kunnan rakennusten energiatehokkuus. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Energiasäästötoimia jatketaan ja laajennetaan. Energiaseurantaohjelmat on asennettu 80 %:iin kunnan omistamista kiinteistöjen tilavuudesta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Kunnan rakennusten energiankulutus on vähentynyt. Hajautettu energiatuotantokohde on toiminnassa Energian kokonaiskulutus alle vuoden 2009 tason. Lämpöenergia: < 45,1 mwh/m3 Sähköenergia: < 18,9 kwh/m2

139 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Tilakeskus Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä hallinnassa olevat tilat hum 2 /asukas 4,23 4,17 4,07 4,07 4,02 kulut e/hum 2 50,3 51,3 54,3 54,8 55,9

140 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Leena Vuorenpää Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Henkilöstövaihdosten yhteydessä tarkastetaan uudelleen henkilöstön tehtäväkuvat ja vastuut. Mm. asiakaspalvelupisteessä tarvitaan uusia tehtäväjärjestelyjä, koska siellä toimitaan nyt vajaalla henkilöstöllä. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen oikeellisuus ja oikea-aikaisuus. (1.5.1) ARVIOINTIKRITEERIT Toimialan tiedottaminen on järjestelmällistä ja tiedottamisen vastuualueet ovat selvät. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tulosalueen johdolla luodaan toimialalle tiedottamisohjeet ja kehitetään toimialan nettisivuja. STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Toimialan tiedottamisohjeet ovat käytössä. Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö Parantunut toiminnan tuottavuus (3.1) Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen (3.1.1) Toimialan hallinnollinen valmistelu etenee ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Toiminta uusien prosessikuvausten mukaisesti Keskeisimmät perustiedot 2009-TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

141 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Sivu Aluepelastuslaitos Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Leena Vuorenpää Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2011 ja ohjeelliset resurssit TP 2010-KS 2011-TA 2012-TS 2013-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen talousarvio kokonaisuudessaan perustuu 3,1 % mukaiselle pelastustoimen kuntaosuuksien kasvulle. Pelastuslaitoksen kustannukset kohdistetaan kuntiin sidotun kapasiteetin perusteella. Pelastuslaitoksen maksuosuus on noin euroa suurempi mitä kunnan kehyksessä arvioitiin. Kunta edellyttää, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen maksuosuus ei kasva nykyisestä.

142

143

144

145

146

147

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173

174

175

176

177

178

179

180

181

182

183

184

185

186

187

188

189

190

191

192

193

194

195

196

197

198

199

200

201

202

203

204

205

206

207

208

209

210

211

212

213

214

215

216

217

218

219

220

221

222

223

224

225

226

227

228

229

230

231

232

233

234

235

236

237

238

239

240

241

242

243

244

245

246

247

248

249

250

251

252

253

254

255

256

257

258

259

260

261

262

263

264

265

266

267

268

269