Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013 ja 2014

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2013 ja 2014 Valtuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu VUODEN TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT OHJEET NURMIJÄRVEN KUNNAN STRATEGIA... 1 YLEISPERUSTELUT Yleistä Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Talousarvion sitovuus Yleinen taloudellinen tilanne Kuntien menot vuosina Kuntien verotulot Kuntien valtionosuus Kunnan talous Väestösuunnite vuoteen YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUDEN MÄÄRÄRAHOISTA JA TULOARVIOSTA KÄYTTÖTALOUSOSA Ylin päätöksenteko Omaisuuden tuotot/hallinta Klaukkalan jäähalli Rajamäen uimahalli Yhteiset toiminnot Tarkastuslautakunta Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Talouskeskus Talous, rahoitus ja kuntahankinnat Hankintapalvelukeskus Keskushallinnon toimiala Hallinto ja toimialan yhteiset Kuntakanslia Henkilöstöpalvelut Tietotekniikka Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Hallinto- ja talouspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Liikuntapalvelut Sivistystoimen toimiala Hallinto- ja talouspalvelut Koulutuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Ympäristötoimiala Ympäristökeskus Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Tekninen keskus Tilakeskus Hallinto- ja talouspalvelut

3 INVESTOINTIOSA Investointiohjelma Tekstiperustelut toimialoittain KUNNAN TULOSLASKELMA KUNNAN RAHOITUSLASKELMA NURMIJÄRVEN VESI Tuloslaskelma Investointiohjelman periaatteet vuosille Rahoituslaskelma KLAUKKALAN JÄÄHALLI Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYS -LIIKELAITOS Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ALEKSIA, NURMIJÄRVEN KIINTEISTÖ-, RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUJEN KUNNALLINEN LIIKELAITOS Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma YHDISTETTY TULOSLASKELMA.156 Tuloslaskelman erien perustelut YHDISTETTY RAHOITUSLASKELMA.161 Rahoituslaskelmaerien perustelut LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN SEKÄ KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN a LIITTEET Henkilöstösuunnitelma Maankäytön toteuttamisohjelma (sis.asunto-ohjelman) Kaavoitusohjelmat Kunnallistekniikan rakentamisen periaatteet TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Aitohelmi Kiinteistö Oy Aleksis Kiventie Kiinteistö Oy Impivaara Kiinteistö Oy Klaukkalan Säästökeskus Kiinteistö Oy Nurmijärven Virastotalo Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy Rajamäen Uimahalli Oy MUUT LIITTEET Nurmijärven kunnan EU-hankkeet vuosina Luettelo Nurmijärven kunnan maksuista ja taksoista Kohderahoitteiset toiminnot TILIKARTTA 2012 SEKÄ LUETTELO TOIMIALOITTAIN TULOSALUEISTA, LASKENTAYKSI- KÖISTÄ, TOIMINNOISTA JA KOHTEISTA V VALTUUSTO , PÖYTÄKIRJAN OTE VUOSIEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ SIIHEN SISÄLTYVÄT INVESTOINTIHANKKEET

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24 KV KH NURMIJÄRVEN KUNTA KUNTASTRATEGIA

25 2

26 JOHDANTO Kunnan toimintaympäristö on dynaaminen ja nopeasti muuttuva. Kunnan ja sen omistamien yhtiöiden tulee kyetä vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, jotta se selviää tulevien vuosien haasteista. Elinvoimaisen tulevaisuuden perustana on hyvin valmisteltu ja toimiva strategia. Se ohjaa koko kunnan kehittymistä. Kuntastrategia on ylästrategia, jolle kaikki muut strategiset ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Keskeisistä toimintakokonaisuuksista laaditaan valtuustokaudelle ajoitettuja toteuttamisohjelmia, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa, jossa valtuusto päättää keskusten ja toimialojen tavoitteista ja jakaa määrärahat tavoitteiden saavuttamiseksi. Nurmijärven kuntastrategia päivitetään kerran valtuustokaudessa ja tarvittaessa tarkennuksia voidaan tehdä vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Edellisen kerran strategia päivitettiin Kuntastrategian päivitys käynnistyi syksyllä 2008 toimialojen valmistelutyöllä, missä mm. arvioitiin toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia toimialoihin. Luottamushenkilökäsittely käynnistyi huhtikuussa 2009 pidetyllä seminaarilla, jossa keskusteltiin arvoista, strategisista tavoitteista sekä strategisista valinnoista. Seminaarin pohjalta valmisteltu strategia-aineisto oli kunnan kotisivuilla välisen ajan kuntalaisten, luottamushenkilöiden ja kunnan työntekijöiden kommentoitavana. Kesäkuussa pidettiin toinen valtuustoseminaari, jossa keskusteltiin visiosta, strategiasta, strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä. Prosessin tuloksena on syntynyt Nurmijärven kuntastrategia Nurmijärven kunnan arvoja on käsitelty alkuvuoden seminaareissa. Kunnan arvot millainen on tapamme toimia ja mihin uskomme ovat vastuullisuus, avoimuus, uudistumiskyky sekä yhteistyö ja palveluhenkisyys. Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista työtehtävistä. Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Uudistumiskyky edellyttää kuntaorganisaatiolta kykyä muuttaa toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. Kunnan visio kuvaus halutusta tavoitetilasta vuonna 2020 on Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa Helsingin seudulla. Nurmijärvi haluaa korostaa sijaintiaan ja yhteistyötä Helsingin seudulla, mutta samalla korostaa omia vahvuuksia vetovoimaisena asumisen ja yrittämisen kuntana, jos- 3

27 sa on 1. toimivat palvelut, 2. kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. Strategisia valintoja, eli koko kuntaa koskevia strategisia toimintalinjauksia on kullakin strategisella tavoitteella 2-5 kappaletta. Toimivissa palveluissa on korostettu lasten ja nuorten hyvinvointia ja perheiden tukemista, ikäihmisten hyvinvointia sekä yritystoiminnan edistämistä. Asukkaille tarjotaan monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluita. Toiminta on yhteisvastuullista ja avointa. Kestävä yhdyskuntarakenne tarkoittaa enintään 2% väestönkasvua, joka suunnataan hallitusti kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin. Kunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita. Kunta tuottaa hyvää elinympäristöä ja ylläpitää sitä. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on keskeistä tavoiteltaessa kestävää yhdyskuntarakennetta. Nurmijärven kehittämisessä tärkeitä tekijöitä ovat myös toimiva ja turvallinen liikenneverkko sekä hyvät joukkoliikenneyhteydet. Tasapainoinen talous edellyttää palvelu- ja tuotantorakenteiden sekä toimintatapojen kokonaisuuksien hallintaa. Palvelut määritellään selkeästi ja niiden toteuttamisessa hyödynnetään yhteistyötä sekä uusia teknisiä ratkaisuja. Investoinnit ja maapolitiikka toteutetaan optimaalisesti. Terve talous edellyttää, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Osaavan henkilöstön saatavuus taataan toimivalla rekrytoinnilla, huolehtimalla työyhteisön hyvinvoinnista ja arvostamalla hyviä työsuorituksia. Osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Kullekin strategiselle valinnalle on määritelty 1-3 kriittistä menestystekijää asioita, joissa on onnistuttava, jotta edetään vision ja strategisten valintojen suunnassa. 4

28 Kuntastrategia on ylätason strategia, jolle muut ohjelmat ja suunnitelmat ovat alisteisia. Strategia muuttuu käytännön toimenpiteiksi talousarviossa. Kunnan omistamien toimintayksiköiden tulee ottaa strategia lähtökohdaksi omassa tavoitteiden asettelussaan. 5

29 TOIMINTA- YMPÄRISTÖN HAASTEET TOIMINTAYMPÄRIS- TÖSSÄ TAPAHTUVIA MUUTOKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT NUR- MIJÄRVELLÄ TALOUDELLINEN JÄRJESTELMÄ Talouden globaalisuus ja epävarmuus o Kunta on yhä riippuvaisempi maailman taloudesta o Ennustettavuus vaikeutuu o Sopeutumiskyky korostuu Lakisääteisten ja ei-lakisääteisten toimintojen tarkastelu o Joudutaan tekemään arvovalintoja lakisääteisten ja vapaaehtoisten palvelujen kesken o Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus heikkenevät, jos tarjotaan vain lakisääteisiä palveluita Kansalaisten omatoimisuus lisääntyy Kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon merkitys lisääntyy Palvelujen tuottamistavat, palvelujen yksityistäminen o Kunta ulkoistaa palveluja todellisiin tai oletettuihin säästövaatimuksiin perustuen o Palveluntuottajariippuvuus lisääntyy, jos kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Samalla palvelujen laadunvarmistus ja puutteiden korjaaminen on vaikeampaa o Samanaikaisesti on pidettävä huolta oman organisaation osaamisen kehittämisestä ja motivoinnista TEKNOLOGINEN KEHITYS JA YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset o Liikenteen ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus korostuu o Taajamarakenteen tiivistäminen on tärkeää o Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämisen merkitys kasvaa. o Tarve lähipalveluille lisääntyy o Ekologinen jalanjälki on otettava osaksi suunnitteluprosessia o Energiankäytön ja tuotannon suunnittelun merkitys kasvaa Ympäristöarvojen merkitys kasvaa o Kunta toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Tietoverkkojen hyödyntäminen, järjestelmien teknistyminen (esim. verkkooppimisympäristöt, sähköinen asiointi) o Palveluiden saavutettavuus paranee, mutta toisaalta kuntalaiset voivat olla teknisten menetelmien käytössä eriarvoisessa asemassa o Vuorovaikutustaidoissa, yhteisöllisyydessä ja yhteydenpidossa tapahtuu muutoksia o Teknologiariippuvuus lisääntyy, esim. vesihuoltoon, talotekniikkaan ja energiahuoltoon liittyvät riskit 6

30 Kiinteän omaisuuden ikääntyminen o Omaisuuden määrä kasvaa o Ylläpito- ja vauriokorjauskustannukset kasvavat o Rahoitustarve lisääntyy ja samaan aikaan pyritään karsimaan kuluja kiinteistöjen sekä infrastruktuurin ylläpidosta SOSIAALINEN JA YHTEISKUNNALLINEN JÄRJESTELMÄ Perheiden pahoinvointi o Ennaltaehkäisevän työn tarve lisääntyy, prosesseja sekä työtapoja on kehitettävä o Erityistuen tarve lisääntyy o Palvelut monimuotoistuvat Syrjäytymisen lisääntyminen, yhteiskunnan kahtiajakautuminen Valtion ohjausjärjestelmä kuntia kohtaan laajenee Elämäntapojen ja asumistapojen erilaistuminen o Monipuolisten asuntoalueiden ja omistusmuotojen tarve lisääntyy Muuttuvat kulutustottumukset o Palvelujen kysyntä lisääntyy Väestön ikärakenteen muutos, eläköityminen o Kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon esteettömyys ja palveluverkon muuttuva tarve Työhyvinvointi, työssä jaksamisen ongelmat o Työpoissaolojen ja työkyvyttömyysuhan lisääntyminen o Työyhteisön toimintakulttuurin kehittäminen yksilö- ja yhteisvastuullisuuteen Työvoiman saannin turvaaminen o Rekrytointipaineet, pätevän henkilöstön saatavuus vaikeutuu. o Kuntatyönantajan haluttavuus työmarkkinoilla on vaarassa jäädä jälkeen muista työnantajista o Toimintatapojen yhtenäistyminen ja toimialojen välinen yhteistyö kunta on yksi työnantaja o Uusia tapoja saavuttaa tulevaisuuden potentiaalisia työntekijöitä, esim. työharjoitteluilla, opinnäytetöillä, oppisopimuskoulutuksilla, oppilaitosyhteistyöllä o Haetaan oikeanlaisia ihmisiä Työnkierto ja moniosaajat 7

31 NURMIJÄRVEN KUNNAN ARVOT ARVO VASTAA KYSY- MYKSIIN MILLAINEN ON TAPAMME TOIMIA JA MIHIN USKOMME? VASTUULLISUUS Koko kunnan läpileikkaava arvo vastuullisuus tarkoittaa huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Toimintaympäristössä havaittaviin ongelmiin puututaan ajoissa ja edistetään kestävää kehitystä niin luonnon, kuin sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Vastuullisuus näkyy kunnan toiminnassa johdonmukaisena ja pitkäjänteisenä vastuunkantamisena omista tehtävistä. Perustana on selkeä vastuunjako, jolloin jokainen tuntee oman työkenttänsä ja osaa tarvittaessa ohjata asiakkaat ja asiat eteenpäin oikeaan paikkaan. Vastuullisuus koskee myös työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta (määrää, kustannusta ja laatua). AVOIMUUS Avoimuus ja keskusteleva toimintakulttuuri tukevat toisiaan. Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää, ratkaisut perustellaan rehellisesti. Tietoa jaetaan avoimesti eikä myöskään jätetä tarjolla olevaa tietoa huomiotta. Avoimuutta tulee osoittaa myös kuntaorganisaation ulkopuolelle asianmukaisella ja oikea-aikaisella tiedottamisella ja vuorovaikutuksella. UUDISTUMISKYKY Riippuvuus muusta maailmasta korostaa kykyä uudistua. Kuntaorganisaation täytyy pystyä muuttamaan toimintatapojaan joustavasti tarpeiden niin vaatiessa. Kehityksen mukana pysyminen edellyttää uusien asioiden omaksumista ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Uusien innovaatioiden tulvasta tulee osata valita kulloinkin oman toiminnan kannalta keskeisimmät ja niitä tulee ottaa vastaan avoimin mielin. YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS Yhteistyö ilmenee kunnan toiminnassa niin kuntaorganisaation sisällä, kuin myös toimintana ulkopuolisten organisaatioiden ja tahojen kanssa. Näitä ulkopuolisia tahoja ovat mm. eri viranomaiset, yritykset sekä muut kunnat. Kuntalaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö kuntaorganisaation sisällä vahvistaa kunnan näyttäytymistä ulospäin yhtenäisenä rintamana, jolla on yhteiset toimintaperiaatteet ja arvot. Palveluhenkisyys tarkoittaa valmiutta tarjota neuvontaa ja tietoa kuntalaisille ja muille kunnan asiakkaille. Palveluhenkisyys on kunnan toiminnan palveluperiaate. 8

32 NURMIJÄRVI ELINVOIMAA JA ELÄMISEN TILAA HEL- SINGIN SEUDULLA Nurmijärven sijainti on erinomainen pääkaupunkiseudun rajanaapurina valtatie 3:n varrella. Kunta on pinta-alaltaan suuri ja kunnassa on kolme omaleimaista päätaajamaa sekä kyläkeskuksia. Nurmijärvi tarjoaa luonnonläheistä asumista taajamissa ja kyläkeskuksissa maaseutumaisessa ympäristössä. Yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Täällä on myönteinen työpaikkakehitys, yritysmyönteinen ilmapiiri kuntaan sijoittuville yrityksille, valmiita tontteja ja hyvät yrityspalvelut. NURMIJÄRVEN KUNNAN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET VISIO KUVAA HALUT- TUA TAVOITETILAA, NÄKEMYSTÄ NURMI- JÄRVESTÄ TULEVAI- SUUDESSA. VISIO AN- TAA STRATEGIALLE SUUNNAN. Nurmijärvi tarjoaa riittävät peruspalvelut kaikenikäisillä asukkailleen hyvinvoinnin edistämiseksi. Nurmijärvi on mukana tiiviisti Helsingin seudun yhteistyössä, missä pääpaino on maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seudun vetovoimatekijöinä. Visiosta johdetut strategiset tavoitteet ovat 1. Toimivat palvelut, 2. Kestävä yhdyskuntarakenne ja 3. Tasapainoinen talous ja osaava henkilöstö. 9

33 STRATEGINEN VALINTA TARKENTAA VISIOTA, ON KOKO KUNTAA KOSKEVA. KRIITTINEN MENESTYSTE- KIJÄ ASIOITA, JOISSA ON ONNISTUTTAVA, JOTTA EDETÄÄN VISION JA STRATEGISTEN VALIN- TOJEN SUUNNASSA. 1. TOIMIVAT PALVELUT 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa 1.2 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Syrjäytymisen ehkäiseminen 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen ten h 1.4 Yritystoiminnan edistäminen invointi Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 2. KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 2.1 Kolmeen päätaajamaan ja kyläkeskuksiin suunnattu hallittu väestönkasvu Vuosittainen väestönkasvu enintään 2% Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen 2.2 Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti 10

34 2.3 Hyvän elinympäristön tuottaminen ja ylläpito Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Pohjavesivarantojen turvaaminen Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta 2.5 Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 3. TASAPAINOINEN TALOUS JA OSAAVA HENKILÖSTÖ 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti 3.2 Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Tehokas omaisuuden hoito 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen 11

35 1. TOIMIVAT PALVELUT NURMIJÄRVI TARJOAA TARKOITUKSENMU- KAISET PERUSPALVE- LUT KAIKENIKÄISILLE ASUKKAILLEEN HY- VINVOINNIN EDISTÄ- MISEKSI. PALVELUISSA PAINOTETAAN VAR- HAISTA AVOINTA YH- TEISTYÖTÄ JA ENNAL- TAEHKÄISYÄ. 1.1 ASUKKAILLE MONIPUOLISET JA KUSTANNUSTEHOKKAAT PALVELUT Nurmijärvi tarjoaa asukkailleen kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset peruspalvelut. Palvelut tuotetaan paitsi omana tuotantona myös kuntayhteistyöllä sekä hyödyntämällä yksityisiä palveluntuottajia että järjestöjä ja yhteisöjä. Lisäksi painotetaan yksilön omaa vastuuta ja yhteisöllisyyttä. Peruspalvelujen saatavuus turvataan palveluja keskittämällä sekä hyödyntämällä sähköisiä palveluja ja uutta teknologiaa Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Palveluverkko ja palveluohjelma palvelujen järjestämistavoista Nurmijärven kunnassa uudistetaan valtuustokauden puoliväliin mennessä. Palveluverkon tarkoituksenmukaista kokoa arvioidaan jatkuvasti ja tehdään selvitys tarkoituksenmukaisesta palveluverkosta. 1.2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA PERHEIDEN TUKE- MINEN Kunnan väestörakenne on nuori, sillä yli neljännes väestöstä on alle 17 vuotiaita. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen ja perheiden tukeminen on tärkeää ongelmien ennaltaehkäisevänä toimintana. Kaikissa palveluissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista avointa yhteistyötä eri muodoissaan. Perheiden tukeminen ja yhdessä tekeminen sekä panostaminen asennekasvatukseen sosiaalisen välittämisen edistämiseksi ovat tärkeä osa tätä työtä Lasten ja nuorten palvelujen turvaaminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään 2009 ja päivitetään valtuustokausittain. 12

36 Turvataan toimivat peruspalvelut lapsille, nuorille ja perheille Palvelujen kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisyä, perheiden tukemista, yhdessä tekemistä ja asennekasvatusta sosiaalisen välittämisen edistämiseksi Syrjäytymisen ehkäiseminen Lapsen ja nuoren auttaminen omassa toimintaympäristössä Kaikki nuoret saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen koulutuspaikan Riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyisyyttä ja henkistä hyvinvointia 1.3 IKÄIHMISTEN HYVINVOINTI Väestön ikärakenne tulee lähivuosina voimakkaasti muuttumaan ja yli 75 vuotiaiden määrä kasvaa lähes kolmanneksella valtuustokauden aikana. Palvelutuotannossa varaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomaan palvelujen kysyntään sekä tästä aiheutuviin rakenteellisiin muutoksiin. Ikäihmisten omatoimisuuden tukeminen siten, että he voisivat mahdollisimman kauan asua kotona. Tämä on inhimillistä ja kunnan palvelutuotannon kustannuksiin vaikuttava tekijä Ikäihmisten omatoimisuuden turvaaminen Ikäihmisten omatoimisuutta tuetaan tarjoamalla riittävät perus- ja tukipalvelut ja tehostamalla yksilökohtaisesti eri ammattikuntien suunnitelmallista yhteistyötä. Hyödynnetään monipuolisesti Kiljavan sairaalan tarjoamia kuntoutuspalveluita Vakiinnutetaan aktiivinen yhteistyö järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. 13

37 1.4 YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Kunta tarjoaa yrityksille hyvin kilpailukykyisen toimintaympäristön. Aktiivisella elinkeinopolitiikalla sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä luodaan mahdollisuudet kasvavalle yritystoiminnalle. Uudet toimipaikka-alueet luovat monipuoliset mahdollisuudet uusien toimialojen sijoittumiselle alueelle. Riittävät varaukset taajamien kaavoituksessa luovat hyvät edellytykset kaupallisten palvelujen sijoittumiselle sekä synnyttää uusia työpaikkoja, yrityksiä että parantaa kuntalaisten palveluja. Toimiessaan palvelujen ja investointien hankkijana kunta luo edellytyksiä yritystoiminnalle ja uuden yritystoiminnan syntymiselle alueellaan Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Uusia toimipaikka-alueita hankitaan, kaavoitetaan ja käyttöönotetaan sekä kehitetään merkittävästi kaupallisia palveluja kunnan kolmessa päätaajamassa. Palveluverkkosuunnitelman ja palveluohjelman mukaisesti kunta ottaa omassa toiminnassaan huomioon mahdollisuudet nykyistä laajemmin käyttää yksityisiä palveluja. Työpaikkaomavaraisuudessa tavoitteena on70 %. 1.5 YHTEISVASTUULLINEN JA AVOIN TOIMINTA Kunnan arvopohjan mukaisesti päätöksenteossa lähtökohtana on aina yhteisvastuullisuus ja avoimuus. Vahvistetaan toimintakulttuuria, jossa kuntalaisia kuullaan, päätöksenteko on läpinäkyvää ja tosiasioihin perustuvaa. Yhteistyö ja avoimuus kuntalaisten kanssa perustuvat oikea-aikaiseen ja riittävään tiedottamiseen sekä vuorovaikutukseen asukkaiden ja kaikkien kunnan yhteistyötahojen kanssa. 14

38 1.5.1 Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Edistetään kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kunnan palveluja koskevien asioiden valmisteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kunta rakentaa kumppanuutta ja tiivistä yhteistyötä järjestöjen sekä yhteisöjen kanssa niin, että yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden toteutumiselle on perusta. Varhaisen puuttumisen mallit ovat laajasti käytössä keskeisillä toimialoilla. 15

39 2. KESTÄVÄ YH- DYSKUNTARA- KENNE KESTÄVÄLLÄ YHDYS- KUNTARAKENTEELLA TARKOITETAAN TOI- MINNAN, TALOUDEN JA YMPÄRISTÖN KANNAL- TA TARKOITUKSENMU- KAISTA KUNTARAKEN- NETTA, MINKÄ PERUSTA ON HALLITUSSA VÄES- TÖNKASVUSSA JA EHE- ÄSSÄ KUNTARAKEN- TEESSA. 2.1 KOLMEEN PÄÄTAAJAMAAN JA KYLÄKESKUKSIIN SUUNNATTU HALLITTU VÄESTÖNKASVU Nurmijärven kunnan väestönkasvu on ollut 2000-luvun alkupuolella voimakasta, parina viime vuotena se on tasaantunut alle puoleentoista prosenttiin. Hallittu väestönkasvu antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen palvelujen järjestämiseen. Kunnan kehittämisen lähtökohtana pidetään väestön alle kahden prosentin vuosikasvua. Tällä kasvuvauhdilla Nurmijärvellä olisi vuonna 2020 noin asukasta. Kuntarakenteen eheys on keskeinen keino pitää kurissa palvelujen järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Päätaajamien ja kylien omaleimaisuus sekä kehittyminen turvataan kaavoituksella. Samalla voidaan sekä säilyttää taajamien ja kylien ulkopuolisten alueiden maaseutumaisuus kunnan vetovoimatekijänä, että turvata maaseudun elinkeinojen perusedellytykset Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Kunnan kasvua pystytään ennakoimaan alueellisesti ja määrällisesti Kunnan kehittäminen perustuu systemaattiseen palvelutarpeiden arviointiin Koko kunnan maankäytön kehityskuvan hyväksyminen Strategiatyön jatkoksi on tarpeen laatia koko kunnan strateginen yleiskaava eli maankäytön kehityskuva vuoden 2011 loppuun mennessä. Kehityskuvassa määritellään eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet sekä tärkeät liikenneyhteydet. 16

40 2.2 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ JA SIIHEN SOPEUTUMINEN Kunnan yhdyskuntarakenteen ja taajamien sisäisen rakenteen eheys ovat ilmaston muutoksen hillinnän kannalta keskeisiä lähtökohtia. Merkittävimmät ilmastomuutokseen vaikuttavat tekijät ovat liikenne ja rakennusten lämmittäminen Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Maankäytön kehityskuvan eräänä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Laadittavilla taajama- ja kyläosayleiskaavoilla tuetaan tavoitetta, uudisrakentamisen alueet osoitetaan taajamissa tiivistäen ja täydentäen nykyistä rakennetta ja haja-asutusalueilla rakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin. Taajamaosayleiskaavoissa osoitetaan riittävästi alueita yritys- ja kaupallista palvelurakentamista varten, millä vähennetään liikkumistarvetta Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tiivistetään taajamia yleis- ja asemakaavoituksen keinoin Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen ja käytetyn energian tuottaminen ympäristöystävällisesti Kunnan käytössä olevien rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Suositaan ympäristöystävällisesti tuotettuja energiatuotantomuotoja 17

41 2.3 HYVÄN ELINYMPÄRISTÖN TUOTTAMINEN JA YLLÄPITO Tavoitteena on, että ympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Kuntalaisten elinympäristöä suunnitellaan, rakennetaan, ylläpidetään ja valvotaan kestävään kehitykseen pohjautuen. Palveluille ja yritystoiminnalle luodaan hyvät puitteet Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Kaavoituksessa varmistetaan luonnon ja rakentamisen tasapaino Liikunnan, retkeilyn ja kevyenliikenteen suunnitelmat pidetään ajan tasalla ja otetaan huomioon toiminnassa Pohjavesivarantojen turvaaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja pidetään ajan tasalla Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä Suunnittelun laadun kehittäminen rakentamisessa ja maankäytössä ja resurssien kohdentaminen oikein Edistetään hyvän suunnittelun käyttöä ja arvostusta 18

42 2.4 VAIHTOEHTOISET ASUMISMUODOT JA VETOVOIMAISET YRI- TYSALUEET Nurmijärvi on tunnettu Helsingin seudulla asumisen turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestään. Asumisvaihtoehtojen tarjonnassa otetaan huomioon myös eri tarpeet ja elämäntilanteet. Uudet työpaikka-alueet sijoitetaan hyvien liikenneyhteyksien varsille Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa (kunnan ja yksityinen) varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto Asunto- ja yritysalueet toteutetaan suunnitelmallisesti ja taloudellisesti oikeassa järjestyksessä Kunnalla on raakamaata kymmenen vuoden asuntorakentamiseen ja kunnan palveluja varten Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokra-asuntojen lisääminen Lisätään tonttitarjonnan monipuolisuutta Taajamien keskustoissa on tarjolla kerros- ja rivitaloasumista Vuokra-asuntojen määrä on lisääntynyt Varataan sopivia tontteja ikäihmisten palveluasumiseen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Hyödynnetään valtatie 3:n, Kehä V:n ja Klaukkalan ohikulkutien lähialueita vetovoimaisina yritysalueina 19

43 2.5 TOIMIVA JA TURVALLINEN LIIKENNEVERKKO JA HYVÄT JOUK- KOLIIKENNEYHTYEDET Kuluvalla valtuustokaudella merkittävin liikenneverkkoa ja joukkoliikennettä käsittelevä suunnitelma on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ, joka on tarkoitus hyväksyä Siinä käsitellään koko seudun merkittävät liikennehankkeet, joukkoliikennejärjestelmät sekä sovitaan muista liikenteeseen liittyvistä järjestelyistä Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kuntaan laaditaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma Kehitetään sujuvia matkaketjuja (kävely- ja pyörätiet, liityntäpysäköinti, terminaalit) Joukkoliikenteen yhteensopiva lippujärjestelmä on selvitetty ja käytössä Kaavoituksessa varaudutaan Klaukkalan radan jatkamiseen Kirkonkylän ja Rajamäen kautta Hyvinkäälle Päivitetään liikenneturvallisuussuunnitelma Tiepiirin kanssa on sovittu valtion teiden varteen tulevien kävely- ja pyöräteiden suunnittelusta ja rakentamisesta Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Tärkeät tie- ja ratainvestoinnit on saatu mukaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan edunvalvontatyön tuloksena 20

44 3.1 PARANTUNUT TOIMINNAN TUOTTAVUUS Toiminnan tuottavuuteen vaikuttavat hallinto-, palvelu- ja tuotantorakenteet, työ- ja toimintatavat ja kokonaisuuksien/prosessien hallinta. Tuottavuutta voidaan parantaa ja samanaikaisesti hillitä kulujen kasvua määrittämällä selkeästi kunnan palvelut, tekemällä monipuolista seutuyhteistyötä, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja sähköisiä palveluita sekä toteuttamalla optimaalisesti maapolitiikka ja investoinnit. Kuntakonserni omistaa vain välttämättömät tuotantovälineet ja hoitaa omaisuuttaan ja sijoituksiaan taloudellisella tavalla koko konsernin näkökulmasta Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen Kuvataan keskeiset ydin- ja palveluprosessit sekä poikkihallinnolliset prosessit. Tavoitteena on yksinkertaistaa prosesseja ja varmistaa palvelutuotannon korkea käyttöaste ja vaikuttavuus. 3. TASAPAI- NOINEN TALO- US JA OSAAVA HENKILÖSTÖ TASAPAINOINEN TALO- US EDELLYTTÄÄ TUOT- TOJEN JA KULUJEN KES- KINÄISTÄ TASAPAINOA, KULUJEN OIKEAA SUH- DETTA VERORAHOITUK- SEEN SEKÄ VAKAVARAI- SUUTTA. KUNTA ON ARVOSTET- TU TYÖNANTAJA JA TYÖYHTEISÖT VOIVAT HYVIN Talouden läpinäkyvyyden ja kustannuslaskennan kehittäminen Laskennan periaatteet yhdenmukaistetaan ja lisätään taloudellista osaamista. Tällöin käytetään tuottavuuden mittarina yksikkökustannuksia tai palveluprosessien kokonaiskustannuksia ja niiden kehitystä suhteessa suoritteiden kehitykseen Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Kunnan maapolitiikka, kaavoitus ja investoinnit toteutetaan oikeaaikaisina ja sijainniltaan parhaina. Kaavaprosessiin sisällytetään kaavataloudelliset tarkastelut. 21

45 3.2 TASAPAINOINEN KUNTAKONSERNIN TALOUS TERVEELLÄ POHJALLA Tasapainoinen talous edellyttää tuottojen ja kulujen keskinäistä tasapainoa kolmen, neljän vuoden aikavälillä. Terveen talouden edellytys on, että verorahoitus riittää pitkällä aikavälillä käyttö- ja investointikuluihin sekä vieraan pääoman kuluihin. Lähivuosina investointikulut rahoitetaan osin vieraalla pääomalla maltillisesti velkaantuen Kunnan ja koko konsernin riittävän omavaraisuuden turvaaminen Omavaraisuus kertoo kunnan ja konsernin vakavaraisuuden ja kyvyn selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Kunnan omavaraisuuden tulee olla selvästi yli 50 % ja konsernin vähintään 45 %. Kuntakonsernin yhtiöt toimivat taloudellisesti kannattavasti ja tehokkaasti Verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen Toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen niin, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista %. Veroprosentit ovat seudun keskitasoa Tehokas omaisuuden hoito Kunnan omistamien tilojen käyttöaste on korkea. Palvelutuotannon kannalta käyttöä vaille jäävistä tarpeettomista toimitiloista ja asunnoista luovutaan suunnitelmallisesti mahdollisimman nopeasti. Kunnan investoinnit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. 22

46 3.3 OSAAVAN HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva syntyy aktiivisesta toimintakulttuurista, jossa toimitaan yhteisten arvojen mukaisella tavalla strategian suuntaisesti. Yhteiset menettelytavat ja esimiestyön käytännöt edistävät oikeudenmukaisuuden kokemusta ja asioihin tarttuvaa, vuorovaikutteista toimintatapaa. Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, arviointiin ja työn organisointiin kannustaa toiminnan ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi Yhteistoiminta on tuloksellista ja hyvää työsuoritusta arvostetaan. Huolehditaan työhyvinvoinnista avoimella esimiestyöllä ja työyhteisön vuorovaikutuksella. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä Osaamisen kehittäminen ja henkilöstöresurssien hyödyntäminen Pitkän tähtäimen tarpeista johdetut osaamisen kehittämistavoitteet ovat osana säännöllisiä keskustelukäytäntöjä. Rekrytointi on toimivaa ja henkilöstösuunnittelu mahdollistaa tehtäväkierron ja optimaaliset henkilöstöresurssit. 23

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ylin päätöksenteko Vastuuhenkilö: Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate asukasluku Toimintakate, euroa/asukas

68 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Omaisuuden tuotot ja hallinta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toiminnalliset tavoitteet vuosille Toimintatuotot kertyvät myytävien tonttien myyntivoitosta ja maa-alueiden vuokratuotoista. Vuonna 2012 omakotitontteja luovutetaan Klaukkalasta Pikimetsän alueelta ja Rajamäestä Saunatien alueelta. Työpaikkatontteja on valmiina Kirkonkylän Laidunalueella ja Ilvesvuoreen kaavan laajennusalueelle tulee uusia tontteja. Vapautuvia asunto-osakkeita myydään ja lisäksi myydään Kiinteistö Oy Impivaaran osakkeet. Toimelan alueen tontti voidaan luovuttaa, kun kaavamuutos on vahvistunut ja nykyisessä kiinteistössä oleva toiminta on siirretty muualle. Päiväkotikäytöstä vapautuneet kiinteistöt Klaukkalan Kiikkaistenkuja (tontilla purettava rakennus), Rajamäen Olantie ja Tykkitorni (edellyttävät kaavamuutosta) laitetaan myyntiin. Rajamäeltä on varattu kaksi kerrostalotonttia ja Kirkonkylästä yksi kerrostalotontti vuokrattavaksi Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Lisäksi Nurmijärven Vuokra-asunnot on esittänyt varattavaksi tontteja myöhempää toteuttamista varten Klaukkalan Pikimetsästä, Rajamäeltä ja Kirkonkylästä. Vuosina omakoti-/asuntotontteja luovutetaan Rajamäeltä Saunatien alueelta ja Metistön alueelta, Lepsämästä Lintumetsän alueelta ja Kirkonkylästä Krannilan alueelta. Viirinlaaksosta luovutetaan liike- ja asuntotontteja. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS myydyt omakotitontit kpl vuokratut omakotitontit kpl myydyt yritystontit kpl/ha 5/2 6/11 5/3 5/2 7/4

69 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Klaukkalan Jäähalli Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Liikelaitoksen avustus sisältää sekä toiminta- että rahoitusavustusta. Rahoitusavustus määräytyy laitoksen investointien perusteella. Kunta vastaa investointien rahoituksesta.

70 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Rajamäen Uimahalli Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Yhtiön avustus sisältää sekä toiminta- että rahoitusavustusta. Rahoitusavustus määräytyy yhtiön investointien perusteella. Kunta vastaa investointien rahoituksesta. Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankkeen päivitetty, valtuuston hyväksymän toteutusvaihtoehdon mukainen hankesuunnitelma käsitellään erikseen kunnanhallituksessa omistajaohjauksen näkökulmasta ennen hankkeen suunnittelun aloittamista. Kunnanjohtaja antaa hankesuunnitelman jatkovalmistelua varten kustannusohjauksen yhtiölle. Hankkeen rahoittamiseen kuntaemolta tarvittava toimintatuen ja rahoitustuen määrä vuosina 2013 ja 2014 täsmentyy hankesuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

71 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Yhteisten toimintojen tulosalue sisältää toimintoina mm. ylimmän päätöksenteon toimielimet (valtuusto, kunnanhallitus, kunnanhallituksen henkilöstöjaosto, kunnalliset ja valtiolliset vaalit), jäsenyydet, verotuksen, suhdetoiminnan ja edustuksen sekä kansainvälisen toiminnan, varhe-maksut ja avustuksia. Ylimmän päätöksenteon Yhteiset toiminnot -tulosalueelle sisältyy varausmäärärahaa palkankorotuksiin euroa/vuosi kullekin vuodelle ja kertaerä euroa vuodelle 2012 sekä tuloarvion lisäyksenä valtion kompensaatio julkiselle työnantajalle euroa vuodelle Tämän lisäksi tulosaluekohtaisiin määrärahoihin 2012 sisältyy 1,6 % palkankorotus varaus. Keskusvaalilautakunta Vuonna 2012 järjestetään tasavallan presidentin vaali sekä kunnallisvaalit. Vuonna 2013 ei ole vaaleja. Vuonna 2014 on europarlamenttivaalit. Äänestys-% Äänioikeutettuja 2000 Presidentin vaalit I kierros 78, II kierros 80, Kunnallisvaalit 53, Eduskuntavaalit 68, Europarlamenttivaalit 41, Kunnallisvaalit 58, Presidentin vaalit I kierros 77, II kierros 80, Eduskuntavaalit 69, Kunnallisvaalit 61, Europarlamenttivaalit 39, Eduskuntavaalit 71, Kunta on jaettu 20 äänestysalueeseen. Valtuusto päättää äänestysaluejaosta. Kunta järjestää ennakkoäänestyksen. Kunnanhallitus päättää kunnan alueella olevien yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärän ja sijainnin sekä vaalipäivän äänestysalueiden äänestyspaikat. Kunta järjestää yleiset ennakkoäänestyspaikat Rajamäelle, Kirkonkylään ja Klaukkalaan. Vaalitoimikunta hoitaa ennakkoäänestykseen kuuluvan laitosäänestyksen ja vaalitoimikunnan jäsenet kotiäänestyksen. Vaalipäivän äänestyksen hoitaa kunkin äänestysalueen vaalilautakunta. Vaalipäivän äänestyspaikat on sijoitettu kouluille, ja Herusista vuokrataan ko. tila. Vaalit toimitetaan vaalilainsäädännön ja oikeusministeriön antamien ohjeiden mukaan. Oikeusministeriö antaa vaalien tietojärjestelmät korvauksetta kuntien käyttöön. Vaalien kustannusten jaossa pääperiaate on, että valtio vastaa valtiollisten vaalien ja kunta kunnallisvaalien kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa kunta saa valtiolta tietyn suuruisen kustannuskorvauksen, jonka oikeusministeriö päättää vaalikohtaisesti vaalien jälkeen (vahvistettu euromäärä x äänioikeusrekisteriin merkittyjen lukumäärä).

72 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Valtuusto Talousarviovuoden aikana varaudutaan pitämään kahdeksan valtuuston kokousta ja kokousta edeltävää kyselytuntia. Tarvittaessa pidetään myös muita keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan sovittavalla tavalla muiden tahojen järjestämiin keskustelutilaisuuksiin. Toimintamuotoina jatketaan myös kyläiltoja, ja näissä tehdään yhteistyötä eri toimialojen sekä asukas-/kyläyhdistysten kanssa. Kuuma-kunnat ovat päättäneet laatia pääkaupunkiseudun kuntien tapaan ns. demokratiaselvityksen asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista. Uusi valtuusto aloittaa 4-vuotiskautensa vuoden 2013 alussa, ja tällöin varaudutaan määrärahoissa uusien luottamushenkilöiden kouluttamiseen. Valtuuston hyväksymät erillisohjelmat ovat osa strategista suunnittelua. Näiden ajoitus, päivittäminen, rooli ja seuranta kuntastrategian toteuttamisessa varmistetaan. Kuntastrategiaa täydentävät seuraavat keskeiset erillisohjelmat: - Ikäihmisten hyvinvointiohjelma vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma vuoteen 2012, entinen vanhustyön strategia (kv ) - Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma (kv ) - Palvelutuotanto-ohjelma (aikaisemmin palvelustrategia kv ) v Palveluverkkosuunnitelma, valmistuu Talousarviovuoden aikana järjestetään seminaari, jossa arvioidaan valtuustokauden strategian sekä tärkeimpien ohjelmien toteutuminen. Kunta on vuoteen 2013 mukana Kuntaliiton käynnistämään Uusi Kunta 2017 ohjelmaan kuuluvassa hankkeessa Uuden Sukupolven Organisaatio ja Johtaminen (USO). Tämän yhteydessä luodaan tulevaisuutta varten uusia toimintamalleja. Keväällä 2012 päätetään Uso-ohjelman yhteydessä laadittavasta toimielinrakenteesta tulevalle valtuustokaudelle. Kuuma-alueen kuntien kesken jatketaan tiivistä yhteistyötä. Nurmijärvi on mukana seudullisessa talouspalvelukeskuksessa (isäntäkuntana Tuusula) ja hankintapalvelukeskuksessa (Nurmijärvi isäntäkuntana), ja v alusta kunta liittyy Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen (isäntäkuntana Tuusula) ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävien osalta. Maataloushallinto on menossa Mäntsälän isännöimäksi v alusta. Lisäksi on työn alla selvityskohteena mm. perustietotekniikan hoitotapa. Kuuma-alue laajentui v alusta kuntaryhmä Nelosilla ja käsittää nyt Hyvinkään, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin aikaisempien Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan lisäksi. Nurmijärvi on mukana toistaiseksi vapaaehtoisessa Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyössä. Ratkaisu näiden 14 (tai 16) kunnan seutuyhteistyöstä syntyy sekä poliittisessa käsittelyssä seudulla että seuraavan valtion hallitusohjelman yhteydessä, ja tuloksena syntynee laki Helsingin seudun hallinnosta. Tämä osaltaan vaikuttaa myös Kuuma-yhteistyöhön, kun laki seutukuntakokeilusta päättyy , Kuuman rahoitus loppuu tällöin ja hallinnointikulut tulevat kokonaisuudessaan kuntien itse kustannettavaksi. Kuuma-kunnat joutuvat tältäkin osin käynnistämään valmistelun yhteistyön jatkamisen muodosta. Mittarit: Kokonaistalouden keskeiset tavoitteet ja tunnusluvut on esitetty talouskeskuksen yhteydessä, ja ne toimivat mittareina myös valtuuston kohdassa.

73 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Valtuusto käy vuosittain keskustelun strategian toimivuudesta. Keväällä järjestetään seminaari, jossa arvioidaan valtuustokauden strategian sekä tärkeimpien ohjelmien toteutuminen. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Valtio tarkastelee v kuntarakennetta koko maan osalta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille /Valtuusto Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Valtuuston vaikuttavuus Toimiva ohjausjärjestelmä ARVIOINTIKRITEERIT Valtuuston osallistuminen valmisteluprosessin osana sille järjestettyihin tilaisuuksiin ja seminaareihin. Strategioiden ja tärkeimpien valtuuston hyväksymien ohjelmien ohjausvaikutus. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Osallistumisprosentti on neljä prosenttia parempi kuin vuonna Talousarviovuoden aikana järjestetään seminaari, jossa arvioidaan valtuustokauden strategian sekä tärkeimpien ohjelmien toteutuminen. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Vuosittaiset arvioinnit. Vuosittainen arviointi. Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kuntalain mukaan kunnan johtamisesta valtuuston asettamien strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hallitus vastaa asioiden valmistelusta valtuustolle. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta, ja talousarviovuosi on toimintakauden viimeinen vuosi. Toimikauden lopussa käydään palaute-/yhteenvetokeskustelu. Kunnanhallituksen tukena toimii mm. strategisten linjausten määrittelyssä kuntakehitystoimikunta ja henkilöstöasioissa kunnanhallituksen henkilöstöjaosto. Molemmilla on myös johtosäännöissä määriteltyä itsenäistä päätösvaltaa. Näiden toimielinten erilaisia yhteistoimintamuotoja pidetään tärkeinä yhteisen linjan saavuttamisessa. Kunnan johtoryhmän kokoonpano määritellään hallintosäännössä. Johtoryhmä vastaa kunnan organisaation toimivuudesta. Kokonaisjohtamisen kannalta on tärkeää kunnanhallituksen ja kunnan johtoryhmän tiivis yhteistyö, ja ne ovat yhteisvastuussa sitovien tavoitteiden toteuttamisesta. Kunnanjohtajan määräaikainen sopimus päättyy huhtikuussa Kunnanhallituksen kokouksia varaudutaan pitämään etukäteen suunnitellun aikataulutuksen mukaisesti keskimäärin kaksi kuukaudessa ja yhteensä vuoden aikana 28, kuitenkin tarpeen mukaan joustavasti. Asiakaslähtöisen palvelutuotannon johtaminen hankkeessa työtä jatketaan sovittujen palvelujen tuotteistamisella. Hankkeessa haetaan asiakaslähtöistä ajattelutapaa palveluiden tuottamisessa ja samalla parempaa mahdollisuutta palveluiden kustannusvertailuun. Asiantuntijapalveluihin sisältyy Kuuma-kuntayhteistyön perusrahoitusta vuoden 2011 tasolla euroa. Sisäisen tarkastuksen palveluiden ostamiseen on varattu euroa. USO hankkeeseen osallistutaan vuosina , ja määrärahoissa on varattu tarkoitusta varten euroa myös talousarviovuodelle. Tuotteistamishanketta varten on varattu euroa (vetovastuu talouskeskuk-

74 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot sella) ja euroa palvelutuotanto-ohjelman loppuun saattamiseen, lisäksi kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen 2012 (KAPA) on varattu euroa ja demokratiaselvitykseen euroa. Kunnanhallituksen avustusmäärärahoissa on varattu Onnenkimpaleen allasavustukseen euroa. Se on siirretty sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista. Kunnanhallituksen toimintakuluilla pyritään varmistamaan kunnan johdon toimintakykyisyys tilanteiden mukaan joustavasti. Strategiset painopisteet ovat: - Asukkaille monipuolisia ja kustannustehokkaita palveluja sekä palvelutuotantoprosessien hiomista ja asiakaslähtöisiä laatukriteerejä (1.1), - Vaihtoehtoisia asumismuotoja ja vetovoimaisia yritysalueita (2.4), - Toiminnan tuottavuuden parantamista (3.1) ja - Osaavan henkilöstön saatavuutta (3.3). Konsernijohdon koko kunnan toiminnalle yhteiset strategiset tavoitteet vuodelle 2012 ovat seuraavat STRATEGINEN NÄKÖKULMA KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT ARVIOINTIKRITEERIT SITOVA TAVOITE V.2012 STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA MITTARI 2014 Arjen sujuvuus Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden ylläpito ja parantaminen (Nurmijärvi pitäjänä= asukkaat, yritykset, yhdistykset) Tuottavuuden parantaminen Keskeisten peruspalveluiden turvaaminen Hyvä kunnan imago Palvelutuotantoohjelman ohjaavuus Asiakkaiden antama palaute sekä organisaation arvio Houkuttelevuus ja monipuolinen esilläolo tiedotusvälineissä Selkeä suunta ja johtopäätökset Sidotaan toimialojen sitovat tavoitteet palvelutuotantoohjelmaan ja siitä johdettaviin laatumäärityksiin Mittari: -Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus 2012 (KAPA) -Valtuustokaudesta laadittava arvio -Hyvinvointikertomus Hyvien käytäntöjen ja asioiden esille nostaminen sekä menestyvän toimintaympäristön edistäminen Mittari: Asukasluvun kehitys, työllisyysaste, verojen ja keskeisten maksujen taso, houkuttelevuus asuinpaikkana ja yritysten sijaintipaikkana Palvelutuotanto-ohjelman ja palveluverkkosuunnitelman valmistuminen Mittari: -Sovitut ohjelmat on laadittu -Sovitut tuotteistukset on tehty -Palvelujen hinta euroa/asukas deflatoituna Asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon liittyvän vuorovaikutuksen lisääminen monikanavaperiaatteella Organisaation hierarkiajohtaminen, markkinoiden sopimusjohtaminen ja verkostojohtaminen Toimintakulttuurin kehittäminen (USO 2017), toimiva tietojärjestelmien kokonaisuus Kilpailukykyiset palvelut Kansainvälinen toiminta Ystävyyskuntatoimintaa jatketaan virolaisen Raplan kunnan kanssa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Ruotsalaisen Lilla Edetin kunnan kanssa pyritään saamaan yhteistoimintaa mm. koulujen kesken. Varhe-maksu Vuodelle 2012 on siirretty keskushallinnon toimialalta henkilöstöpalveluista ns. varhe-maksu euroa.

75 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Yhteiset toiminnot Jäsenyydet Tavoitteena on jäsenyyksien hyödyntäminen ja liittojen asiantuntemuksen käyttäminen kunnan eri toiminnoissa. Maksuosuudet jakaantuen seuraavasti: Suomen Kuntaliitto Uudenmaan Liitto muut jäsenmaksut Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto käsittelee kunnalle työnantajana kuuluvat ja muut olennaiset henkilöstöasiat. Nurmijärven kunnan tavoitteena on saada sairauspoissaolojen määrä kääntymään pysyvästi laskuun. Henkilöstön työhyvinvoinnin osalta keskeisiä tekijöitä ovat johtamisen linjakkuus, työskentelyedellytykset perustehtävässä ja työpaikan ilmapiiri (asiakasyhteistyö ja työyhteisö). Näiden perusasioiden merkitys korostuu taloudellisesti hankalina aikoina. Toiminnalliset tavoitteet vuosille /kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Selkeät johtamistavat ja henkilöstön hyvinvointi ARVIOINTIKRITEERIT Selkeiden toimintatapojen ja henkilöstön työkykyä edistävien linjausten tekeminen. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät v tasosta (16,4 kalenteripv/hlö) 0,5 kalenteripäivällä henkilöä kohden tasolle 15,4kp/hlö STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Arvostettu työnantaja. Sairauspoissaolot vähenevät henkilötasolla 0,5 kalenteripäivän vuodessa(v.2014 tasolle 14,4) Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstöä/1000 as. 62,1 62,1 61,9 61,5 61,0 sairauspoissaolot/ kalenteripäivää/ henkilö (1 päivä/henkilö sairauspoissaolon palkkavaikutus ilman sijaiskuluja n /v) 16,4 15,9 15,4 14,9 14,4

76 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tarkastuslautakunta Vastuuhenkilö: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Valtuuston roolin strategisuus ARVIOINTIKRITEERIT Kuntastrategian toteuttamisen arviointi ja raportointi SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Kuntastrategian ja toimialojen / keskusten / liikelaitosten sitovien tavoitteiden vastaavuus, 100 % Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arviointi, 100 % Sitovien taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi, 100 % STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Tavoitteiden asettamiseen vaikuttaminen (olennaiset tavoitteet) Hyvien mittareiden löytymiseen vaikuttaminen Pitkän aikavälin arviointi Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä arviointikokousten määrä

77 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Keskuksen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Keskuksen strategia: Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen strategiana on kunnan kasvun hallinta siten, että kunnassa on kestävä yhdyskuntarakenne, toimivat palvelut ja kuntatalous pysyy tasapainossa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Valtuuston v hyväksymä maankäytön kehityskuva antaa hyvän pohjan kunnan kasvun hallinnalle ja palvelujen suunnittelulle toimialoilla sekä maanhankinnalle, osayleiskaavoitukselle ja Helsingin seudun MAL-yhteistyölle. Seutuyhteistyö jatkuu monella tasolla ja vaatii kunnan osallistumista erityisesti maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevissa asioissa KUUMA-kuntien, pääkaupunkiseudun kuntien ja valtionviranomaisten kanssa. Kuntakehityksen toiminnan painopisteinä ovat v hyväksytyn kuntastrategian toteutumisen ja toimivuuden arviointi v aikana uuden v käynnistyvän strategiakierroksen pohjaksi. Palveluverkkosuunnitelma laaditaan v yhteistyössä toimialojen kanssa jatkona v uudistettavalle palvelutuotantoohjelmalle. Yleiskaavoitus jatkaa maankäytön kehityskuvan pohjalta taajamien ja kylien osayleiskaavoitusta. Lisäksi v on tarpeen käynnistää rakennusjärjestyksen ajantasaistaminen yhteistyössä ympäristötoimialan kanssa. Maanhankintaa on tarpeen jatkaa aktiivisesti turvaamaan riittävä tonttituotanto sekä asunto- että yritystarkoituksiin. Painopiste on asuntotarkoituksiin soveltuvissa alueissa Kirkonkylässä ja Klaukkalassa, jotta kunnalla on riittävästi myös vuokra-asuntotuotantoon ja kunnan palveluille soveltuvia tontteja. Maanhankinta edellyttää riittävän määrärahan varaamista investointeihin. Maapoliittinen ohjelma valmistellaan käsittelyyn v Maankäytön toteuttamisohjelmaa on kehitetty toimimaan työkaluna tonttituotannon koordinoinnissa. Tonttituotantoprosessin sujuvuus edellyttää toimivaa poikkihallinnollista yhteistyötä myös yksittäisissä maanhankinta- ja kaavoituskohteissa, jotta maanhankinnan tueksi on saatavissa oikea-aikaisesti asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun asiantuntemusta. Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on kuntastrategiassa ja maankäytön kehityskuvassa asetettu keskeiseksi tavoitteeksi. Elinkeinopoliittinen ohjelma uudistetaan v aikana ja siinä määritettyjä painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kunnassa toimivien ja tänne tulevien yritysten toimintaedellytyksien parantamiseksi. Monipuolisia ja vetovoimaisia yritystontteja tulee olla tarjolla kilpailukykyiseen hintaan. Ilvesvuoren eteläiseltä yritysalueelta myydään tontteja ja uutta Ilvesvuoren pohjoista yritysaluetta suunnitellaan ja markkinoidaan. Lisäksi jatketaan v käynnistetyn esisuunnittelun pohjalta kunnan ete-

78 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus läosassa vt 3:n, mt 130 ja Metsäkyläntien tuntumassa olevien kehityskuvassa osoitettujen työpaikkaalueiden (Mäyränkallion läntinen ja pohjoinen alue) kaavoittamista ja maanhankintatoimenpiteitä (lisämaan hankinta ja maankäyttösopimus). Yritysneuvontaa kehitetään yhteistyössä Keski-Uudenmaan uusyrityskeskuksen ja muiden toimijoiden kanssa verkostomaisesti. Uusyrityskeskuksen tekemää aloittavien yritysten neuvontaa varten järjestetään paremmat ja toimivammat tilat kunnan omistamasta liikehuoneistosta Lepsämäntie 1:ssä. Elinkeinotoimeen varataan tätä varten tarvittava osuus tilan vuokrasta. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen henkilöstössä voidaan v aikana päästä tilanteeseen, jossa kaikki vakanssit on täytetty, kun tilapäisjärjestelyin hoidetut virat ja toimet saadaan täytettyä. Jotta keskuksen lisääntyvistä tehtävistä voidaan suoriutua tavoitteiden mukaisesti, esitetään vuodelle 2014 maankäytön ja elinkeinotoimen yhteistä tonttiasiamiestä ja liikennesuunnittelijaa alkaen. Esitetyllä liikennesuunnittelijan vakanssilla varaudutaan tällä hetkellä tilapäisin ratkaisuin hoidetun liikenneverkon ja joukkoliikenneasioiden hoitamiseen pysyvin järjestelyin. Tällä hetkellä liikenne- ja joukkoliikenneasioita hoidetaan sekä yleiskaavoituksessa että ympäristötoimialalla kunnallistekniikan suunnittelussa. Liikennesuunnittelija vapauttaa yleiskaavoituksen resursseja yleiskaavoitukseen. Keskuksen talousarvioesitys vuodelle 2012 alittaa kehyksen, mutta ylittää em. uusien vakanssien vuoksi jonkin verran kehyksen suunnitteluvuosina v ja Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Kulujen reaalimuutos-% v : 15,8 Toimialan kulut asukasta kohti ovat vuodesta 2009 laskeneet vuoteen 2010, koska keskuksen henkilöstössä on ollut varausta. Kun pienen yksikön kuluista suuri osa on henkilöstökuluja, se vaikuttaa tällä tavalla asetettuun tuottavuusmittariin. Käytännössä kulujen kasvu merkitsee elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen toiminnan palauttamista sille tasolle, jota v organisaatiouudistuksessa sille osoitettiin. Keskuksen toiminnan todellinen tuottavuus ei kuvaudu tässä mittarissa vaan sitä voidaan seurata tavoitteiden toteutumiselle ja suoritteilla.

79 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Palveluverkko ja palveluohjelma ohjaavat tarkoituksenmukaista ja tehokasta palvelutuotantoa Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen Vuosittainen väestönkasvu enintään 2 % Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin Tasapaino luonnon ja rakentamisen välillä säilyy Maapoliittisten keinojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokraasuntojen lisääminen Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Kuntastrategiaa on toteutettu ja se on ajan tasalla Asumista, yritysten sijoittumista ja palvelutuotantoa varten on ajoissa valmiina riittävä tonttivaranto ARVIOINTIKRI- TEERIT Strategian toteutumisen arviointi Luovutuskelpoisen tonttivarannon määrä vastaa strategian, maankäytön kehityskuvan ja maanmyyntitulojen tavoitetta SITOVA TAVOITE V (MITTARI) v hyväksytyn kuntastrategian toteutumisen ja toimivuuden arviointi Vuosittain kyetään luovuttamaan asumiseen omakotitonttia, 4-6 pientalotonttia ja 2-4 kerrostalotonttia. Vuosittain kyetään luovuttamaan 5-8 yritystonttia STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Uusi valtuusto hyväksyy uuden kuntastrategian Kaavoitettavan maan ja luovutuskelpoisten tonttien varanto on kasvanut kaikissa taajamissa Laaditaan koko kunnan kehityskuva ja osayleiskaavat päätaajamiin ja kyliin Osayleiskaavojen hyväksyminen Maankäytön kehityskuvan jälkeen valmistellaan käsittelyyn Klaukkalan osayleiskaavaehdotus ja Kirkonkylän osayleiskaavaluonnos. Perttulan osayleiskaava on hyväksytty ja Rajamäen osayleiskaavaluonnos on valmisteltu käsittelyyn Rakennusjärjestyksen ajantasaistaminen valmistellaan käsittelyyn yhteistyössä ympäristötoimialan kanssa. Talouden hallinta ja rahoitus Laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma (Mato) 5 vuodeksi (kaavoitusohjelmat, asunto-ohjelma, palveluverkkosuunnitelma, kunnallistekniikan toteuttamisohjelma, investointiohjelma) Laaditaan palveluverkkosuunnitelma Mato-ohjelman toteutuminen Palveluverkkosuunnitelman hyväksyminen Mato-ohjelman hyväksyminen vuosittain talousarvion yhteydessä Palveluverkkosuunnitelma on laadittu yhteistyössä toimialojen kanssa v Laaditaan vuosittain ja asuntopoliittinen osa on uudistettu ja laajennettu v Palveluverkon kehitystä seurataan jatkuvasti Tarkistetaan maapoliittinen ohjelma Ohjelman hyväksyminen Valtuusto hyväksyy keväällä 2012 Ohjelman toteutumista arvioidaan

80 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Elinkeino- ja kuntakehityskeskus Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan tärkeät hankkeet mukana Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Edunvalvonta Helsingin seudun liikennejärjestelmätyössä (HLJ) ARVIOINTIKRI- TEERIT Kunnan hankkeiden mukanaolo seudun suunnitelmissa ja toteutusohjelmissa SITOVA TAVOITE V (MITTARI) HLJ- 2011:tä toteuttava MAL- aiesopimus hyväksytään Seuraavan HLJ- suunnitelman laadinta käynnistyy STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Liikennejärjestelmän suunnittelussa ja aiesopimuksen seurannassa on vaikutettu kunnan alueella olevien hankkeiden etenemiseen Palvelut ja vaikuttavuus ja talouden hallinta ja rahoitus Joukkoliikenteen kehittäminen osana Helsingin seudun joukkoliikennettä Kustannusvaikutus suhteessa hyötyyn. HSL- selvityksen päivitys (KUUMA yhteistyönä) päätöksentekoa varten tarvittavien tietojen aikaansaamiseksi on tehty Siirtymäajan sopimukset ja kehäradan liikenteen aloitus on otettu huomioon kehitystyössä Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen 2.4. Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus ja talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Työpaikka-alueiden kehittäminen ARVIOINTIKRI- TEERIT Uusien työpaikkaalueiden kehittäminen, tonttien markkinointi ja yhteydenpito yrityksiin. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Työpaikkojen ja yritysten määrän kasvu STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Työpaikkojen ja yritysten määrän kasvu Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen Vahvistetaan olemassa olevaa yrittäjyyttä ja yritystoimintaa sekä hyödynnetään seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten toimintojen kehittämisessä Työpaikkojen ja yritysten määrän kasvu 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä , maankäyttösopimuksia, kpl/ha * 8/31 1/16 5/12 2/5 0 ostettu maata, ha *) tiedossa olevat, arvioitu sopimuksen käsittelyvuosi

81 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Talouskeskus Vastuuhenkilö: talousjohtaja Tuula Valtonen Keskuksen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Keskuksen strategia: Talouskeskus toimii niin, että kunnan talous on hallinnassa, mahdollisimman tasapainoinen ja sen kustannustehokkuus on arvioitavissa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kuntatalouteen vaikuttavat enenevästi alueelliset, valtakunnalliset ja sitäkin laajemmat ratkaisut ja tapahtumat. Sähköiset toimintatavat lisääntyvät. Hankintatoiminnassa lainsäädännön muutokset ovat todennäköisiä ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittävimpiä. Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Kulujen reaalimuutos-% v : 2,3

82 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Talouskeskus Toiminnalliset tavoitteet vuosille Kunnan kokonaistalous 3.1. Toiminnan tuottavuuden parantaminen NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TA- VOITE V Prosessit ja rakenteet, palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus Tuottavuus pysyy vähintään v.2009 tasolla Kuntalaisten veroaste ja kunnan velkaantuminen ovat kohtuulliset Toimintakate / asukas (deflatoitu) Kulukehitys suhteessa tulo- ja verorahoitukseen, omavaraisuusaste Tuottavuus pysyy vähintään v.2009 tasolla Toimintakulujen kasvu rajataan 3,2 %:iin edellisestä vuodesta ja verorahoituksen nousutavoite edellisestä vuodesta on 3,1 %. Vuosikatetavoite on 324 euroa/ asukas. Tuottavuus pysyy vähintään v.2009 tasolla Toimintakulujen reaalikasvu rajataan 2,5-2,7 %:iin/ vuosi ja verorahoituksen nousutavoite on 2,1-3,5 %/ vuosi. Vuosikatetavoite on noin 380 euroa/ asukas/ vuosi Lainamäärä on enintään euroa/asukas Lainamäärä on v enintään 3270 euroa/asukas. Tuloveroprosentti on vuoden 2011 tasolla 19,00 % Tuloveroprosentti on edelleen 19,00 % Kiinteistöveroprosentit ovat vuoden 2011 tasolla, rakentamattoman rakennuspaikan veroa lukuunottamatta. Ne ovat : yleinen 0,75 % vakituinen asuminen 0,35% muu asuminen 0,85% rakentamaton rakennuspaikka 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00% Kiinteistöveroprosentit ovat edelleen vuoden 2012 tasolla Talouskeskus 3.1. Toiminnan tuottavuuden parantaminen 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet, palvelut ja vaikuttavuus, uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus Yhteistyö ja palvelu on hyvää Asiakaspalaute Palautteen arviot ylittävät keskitason ja paranevat aikaisemman kyselyn tuloksista Palautteen arviot ylittävät keskitason ja paranevat aikaisemman kyselyn tuloksista Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

83 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Talous, rahoitus ja kuntahankinnat Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Palveluohjelman ja palvelurakenneselvityksen kautta tuotteistus etenee kunnan toiminnoissa ja kustannuslaskenta sen myötä. Sähköisiä palveluita edistetään. Kuntahankintojen keskittäminen ja seututasoinen käsittely lisääntyvät. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 3.1. Toiminnan tuottavuuden parantaminen NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet, palvelut ja vaikuttavuus, uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus Talouden seuranta ja kustannuslaskenta on ajantasaista ja läpinäkyvää Kokonaistalouden, toimialojen, palvelukokonaisuuksien ja tuotteiden kustannuslaskenta ja raportointi Talouden seuranta perustuu yhtenäisiin sovitun aikataulun mukaisiin raportteihin organisaatiolle, lautakunnille, kunnanhallitukselle ja valtuustolle Talouden seuranta perustuu yhtenäisiin sovitun aikataulun mukaisiin raportteihin Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

84 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hankintapalvelukeskus Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Hankintapalvelukeskuksen strategia: Seudullisen hankintapalvelukeskuksen strategiana on tuottaa tehokkaasti laadukkaita hankintapalveluja jäsenkunnilleen. Hankintapalveluilla tarkoitetaan hankintojen kilpailuttamistyötä, hankintasopimusten hallinnointia, neuvontapalveluja, koulutuspalveluja/koulutuksen järjestämistä ja kuntien hankintatoimen yleistä kehittämistä. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Suunnittelukaudella selvitetään voimaan tulleiden hankintalainsäädäntöuudistusten käyttömahdollisuuksia ja käyttöönottoa (sähköinen huutokauppa ja dynaaminen hankintajärjestelmä). Hankintalainsäädäntöön on valmisteilla aikaisintaan v voimaantulevia uudistuksia, joilla arvellaan olevan merkittäviä vaikutuksia kuntien nykyisiin hankintakäytäntöihin ja kunnallisiin hankintaohjeisiin, jotka tarpeen mukaisesti uudistetaan lukien on esitetty uusi hankintasuunnittelijan toimi, jolla tehostetaan tarjouspyyntö- ja sopimusvalmistelua ja nopeutetaan merkittävästi hankintaprosessien läpimenoaikoja. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 3.1. Toiminnan tuottavuuden parantaminen NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet, palvelut ja vaikuttavuus, uudistuminen ja henkilöstö sekä talouden hallinta ja rahoitus Hankinnat on hoidettu tehokkaasti Hankintatyön toimivuus ja laatu: (toimivat hankintaprosessit, toiminnan keskittymisaste, henkilöstön osaaminen, toiminnan ympäristö-, yrittäjä- ja asiakasnäkökulma) Ei sanktioita markkinaoikeudesta Uusia kilpailutettavia tuoteryhmiä 2-3 kpl/vuosi Järjestetään kuntien ja hankintapalvelukeskuksen henkilöstölle asiantuntijakoulutusta tarveperusteisesti Ei sanktioita markkinaoikeudesta Uusia kilpailutettavia tuoteryhmiä 2-3 kpl/vuosi Järjestetään kuntien ja hankintapalvelu-keskuksen henkilöstölle hankintoihin liittyvää koulutusta tarveperusteisesti Asiakaspalautteen arviot ylittävät keskitason ja paranevat aikaisemman kyselyn tuloksista

85 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hankintapalvelukeskus Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

86 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja Jukka Anttila Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Toimiala vastaa päätöksentekoon liittyvästä hallinnosta, henkilöstön kehittämisestä, tietotekniikasta, viestinnästä ja kunnan palvelutoimintaa koskevasta yleisestä kehittämisestä sekä keskitetyistä hallinnon tukipalveluista. Toimiala tukee kunnan liikelaitoksista Aleksiaa, Nurmijärven Työterveyttä ja Klaukkalan jäähallia. Keskushallinto toimii ylimmän päätöksenteon osalta valtuuston, kunnanhallituksen ja kunnanhallituksen henkilöstöjaoston virkamieskuntana. Keskushallinnon vastuulle kunnan strategian toteuttamisesta kuuluvat seuraavat teemat: - järjestää hyvä tietotekniikka käyttäjille, mikä tehostaa toimintaa ja mahdollistaa itsepalvelukanavien käytön - luoda hyvät viestintäkäytännöt lisäämään toiminnan vuorovaikutteisuutta eri tahojen kanssa - unohtamatta niitä kuntalaisia, jotka eivät käytä internettiä - edistää yhteisöllisyyden lisäämistä eri keinoin; - tukea henkilöstön ja luottamushenkilöiden tehtävissä vaadittavan osaamisen hankintaa ja ylläpitoa sekä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja saatavuudesta ja - edistää hyvää asioiden valmistelua ja ymmärrettävää päätöksentekoa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Kunta ratkaisee kantansa perustietotekniikan hoitotapaan. Konsulttityönä laadittava keskushallinnon vakanssitarkastelu valmistuu helmikuussa. Kehitetään sähköistä asianhallintaa ja laajennetaan sähköistä kokousmenettelyä koskemaan kaikkia lautakuntia ja johtokuntia. Sähköisestä kokousmenettelystä tehdään käyttäjäkokemusselvitys ensi vuoden aikana. Liikelaitosten osalta Aleksia (kiinteistönhoito-, siivous- ja ruokapalvelut) voidaan säilyttää liikelaitosmaisena toimintana, koska liikelaitos tuottaa sisäisiä palveluja. Nurmijärven Työterveys liikelaitoksen osalta juridinen kanta on vielä epäselvä ja toimintatapa päätetään vuodenvaihteessa. Klaukkalan Jäähalli liikelaitoksen harjoitusjäähalli ajoittuu suunnittelukaudelle. Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Toiminnan tuottavuustavoite on 1,5 % viidessä vuodessa. Sähköisessä asioinnissa pyritään paperin ja postituksen määrän vähentämiseen

87 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Puhelinkuluja pyritään alentamaan uudella sopimuskaudella mm. lankapuhelinten ja vuokrajohtojen määrää vähentämällä. Tavoitteena on päästä n. 15 % puhelinkulujen säästöihin nykytasoon verrattuna. Kuntien Tiera Oy:n omistajuus ja sen palveluiden oikein mitoitettu käyttö mahdollistaa kunnan tietotekniikkamenojen kasvun hillitsemisen. Henkilöstöhallinnon toimintatapojen muutokset (esim. sähköinen sijaisvälitys ja muut sähköiset lomakkeet, sähköiset ansioerittelyt, pitkäjänteinen työ koko kunnan sairaspoissaolojen systemaattiseksi vähentämiseksi) parantavat tuottavuutta koko kunnan tasolla. Näiden toimenpiteiden kustannussäästö kohdistuu kaikille toimialoille. Keskushallinnon omista tulosalueista kuntakanslia pyrkii säästämään henkilöstömenoissa kahden seuraavan vuoden aikana siten, että puolet kunnansihteerin tehtävistä hoidetaan muilla järjestelyillä. Tietotekniikkayksikössä jatketaan yksikön asennus- ja valvontatöiden automatisointia ja otetaan käyttöön sisäisiä sähköisiä palveluita siten, että tieto tallennetaan vain kerran tietojärjestelmiin. Liikelaitokset Aleksiassa ruokatuotannon ohjelman 100 % käyttöönottoa käytetään tuloksellisuuden mittarina. Tuottotavoitteen saavuttamiseksi tarkistetaan henkilöstömitoitusta. Siivouspalvelujen tuottotavoitteen saavuttamiseksi työmäärämitoituksia tarkastellaan ja uusitaan siivousmitoitusohjelma. Kiinteistöpalvelujen tuottotavoitteen saavuttamisen avuksi on hankittu energianseurantaohjelma, joka on asennettu kaikkiin merkittävimpiin kiinteistöihin. Työterveys liikelaitoksen tuottavuuden parantamiskeinoina ovat työterveyshuollon ja palveluiden kustannustehokkuuden kehittäminen ja palveluiden tuottamiseen tarvittavan henkilöresurssin varmistaminen. Klaukkalan jäähallin osalta tuottavuutta haetaan käyttökustannuksia hillitsemällä ja erityisesti energiankulutukseen vaikuttamalla. Harjoitusjäähallin saaminen parantaisi liikelaitoksen toiminnallisuutta tehokkuutta mutta edellyttää investoinnin rahoittamista. Aleksia-liikelaitokselle on voimassa perustamissuunnitelman mukainen 5 %:n tuottavuuden parantamistavoite vuodesta 2009 vuoteen Aleksian johtokunnan tulee käyttösuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä tarkemmin määritellä keinot ja toimenpiteet, joilla tuottavuustavoite saavutetaan ja seurata tuottavuustavoitteiden saavuttamista osavuosikatsausten yhteydessä. Myös muiden liikelaitosten johtokuntien tulee seurata tuottavuudelle asetettuja tavoitteita ja kuvata kehitystä myös graafisesti. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.5.1/Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Palveluvalikon hallinta ARVIOINTI- KRITEERIT Monipuoliset palvelukanavat, toimivat osallistumis- ja palautejärjestelmät SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Sähköisen koko kuntaa koskevan asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen Mittari: Kartoitettu soveltuva järjestelmä STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Palveluita ja palveluprosesseja kehitetään asukas- ja asiakaslähtöisesti ja vuorovaikutteisesti. Kehitetään uusia osallistumista edistäviä vaikutusmahdollisuuksia.

88 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Keskushallinnon toimiala Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,2 46,7 46,7 48,2 49,2 henkilöstön määrä ,7 46,7 48,2 49,2 50,2 Kulujen reaalimuutos-% v : 14,7 Kulujen reaalimuutos-% v : 8,3

89 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto ja toimialan yhteiset Vastuuhenkilö: Hallinto ja toimialan yhteiset: hallintojohtaja Jukka Anttila; Viestintä: va. viestintäpäällikkö Hilkka Gehör Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Viestintäyksikkö: Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Viestintäyksikön vakinaisen henkilökunnan valintapäätökset on tehty ja yksikkö voi käynnistää toimintansa täysipainoisesti. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Kehitetään kunnan intranettia palvelemaan entistä paremmin henkilöstöä sisäisessä viestinnässä. Jatketaan hyvien asioiden esille nostamista julkisuudessa hyvän kuntaimagon vahvistamiseksi. Sähköisiä, erityisesti vuorovaikutteisia viestintäkanavia hyödynnetään kuntaorganisaatiossa monipuolisesti ja suunnitelmallisesti. Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.5. Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen Kuntakonsernin painopisteistä: Kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden ylläpito (mm. kunnan maineeseen ja imagoon vaikuttaminen) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Kuntalaisilla on käytettävissään ajantasaista tietoa kunnan toiminnasta sekä monipuolisia kanavia osallistumisen mahdollistamiseksi. ARVIOINTI- KRITEERIT Syksyn 2012 kuntavaalit ovat merkittävä asukkaiden vaikutuskanava. Kuntalaiset äänestävät vaaleissa aktiivisesti. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Aktivoidaan asukkaita äänestämään tarjoamalla tietoa kuntavaaleista ja kunnan toiminnasta. Mittari: Aktivointitoimenpiteiden määrä ja laatu. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Kuntalaiselle suunnatun tiedon ajantasaisuus ja laajuus ja sekä vuorovaikutteisuuden lisääminen

90 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto ja toimialan yhteiset Keskeisimmät perustiedot (viestintäyksikkö:) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 2,5 3,0 3,0 3,0 henkilöstön määrä ,5 3,0 3,0 3,0 3,0 - joista vakinaisia 1,0 2,0 3,0 3,0 3,0

91 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Kuntakanslia Vastuuhenkilö: hallintopäällikkö Marja-Liisa Back Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävä: Tulosalueen tehtävänä on hoitaa keskushallinnon päätöksentekoa sekä ylimpään päätöksentekoon sisältyvät valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät sekä erilaiset sihteeri- ja toimistopalvelut. Tukitoimintoina tälle ja koko kunnan organisaatiolle ovat puhelinvaihdepalvelut, kirjaamo- ja keskusarkistopalvelut, monistus- ja postituspalvelut, toimistotarvikevarasto sekä asiakaspalvelu, jota hoidetaan sekä kunnanviraston palvelupisteessä että Klaukkalan yhteispalvelussa. Tulosalueen henkilöstö hoitaa myös ylimpään päätöksentekoon kuuluvan keskusvaalilautakunnan vaalien toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Lisäksi tulosalueen tehtävänä on hoitaa asumiseen liittyvät viranomaistehtävät. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keskushallinnon vakanssitarkastelu käsittää myös kuntakanslian. Vuodelle 2014 on esitetty lakimiehen virkaa. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Tiedonohjauksen hallinta ARVIOINTI- KRITEERIT Arkistolaitoksen vaatimukset täyttävä arkistointijärjestelmä. Johtamista tukeva tiedonhallinta ja asiakirjahallinto SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tiedonohjausjärjestelmän (TOJ) työnkulkukaavio on laadittu ja työ käynnistetty vuoden loppuun mennessä. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Tiedonohjausjärjestelmä on valmis käyttöönotettavaksi sisältäen mm. sähköisen arkistoinnin ja arkistonmuodostussuunnitelman. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,7 14, henkilöstön määrä ,7 14, puhelinliittymä kpl kirjatut asiat monistetut kopiot

92 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstöpalvelut Vastuuhenkilö: henkilöstön kehittämispäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Henkilöstöpalvelujen tavoitteena on edesauttaa sitä, että kunta on nykyaikainen ja haluttu työnantaja, joka huolehtii osaavan henkilöstön saatavuudesta ja hyvinvoinnista kuntastrategian mukaisesti. Henkilöstöpalvelut huolehtii palkanmaksusta, rekrytoinnin, työsuojelun, palvelussuhdeasioiden, yhteistoiminnan ja henkilöstön kehittämistoiminnan koordinoinnista ja ohjaamisesta. Henkilöstöpalveluissa toimii kunnan rekry-yksikkö. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Henkilöstöohjelman eli henkilöstötoiminnan painopistealueiden ja tavoitteiden määrittely ja toteuttaminen on keskeinen koko suunnittelukauden tavoite. Henkilöstöohjelman osa-alueet ovat toimintakulttuuri (tavoitteet, prosessimainen toiminta, esimiestyö, puheeksi ottaminen, työyhteisötaidot, asiakaslähtöisyys), työhyvinvointi (työn hallinta, työkyky ja tyhy-toiminta), henkilöstösuunnittelu (tavoiteorganisaatio, osaamisen kehittäminen, rekrytointi, työkierto, tehtävien kehittäminen) ja palkitseminen (palkkaus, työsuorituksen johtaminen, palaute). Tulospalkkauksen kehittäminen liikelaitosten osalta on myös painopistealueena. Kunnassa on otettu käyttöön sähköinen rekrytointi, mikä yhtenäistää toimintatapoja kautta linjan. Rekrytointikoulutukset jatkuvat vuonna Rekry-yksikön sijaisvälitystoiminnan laajennus koulutuspalveluihin on suunniteltu alkavan vuonna Laajentaminen edellyttää henkilöresurssin lisäämistä. Sähköisten palvelussuhteen keskeytysten käyttöönotto koko kunnassa on suunnittelukauden tavoite. Tämä tarkoittaa tyypillisimpien virka-/työvapaiden, lomasuunnittelun ja työsopimusten osalta siirtymistä sähköiseen anomis- ja hyväksymismenettelyyn. Myös matkalaskujen ja ruokaveloitusten osalta siirrytään sähköisiin toimintatapoihin. Puheeksi ottamisen toimintatavan käyttöönottoa pitää laajentaa työntekijöihin työyhteisötaitojen koulutusten muodossa. Työterveyshuollon, esimieskunnan ja henkilöstön keskeisen kolmikantayhteistyön vahvistaminen jatkuu sairauspoissaolojen vähentymisen ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työsuojelu-, henkilöstön kehittämis- ja palvelussuhdekäytäntöjen systemaattista kehittämistä jatketaan (mm. taloon tulevan ja talosta lähtevän henkilön prosessit). Henkilöstöpalveluihin tarvitaan resurssia koordinoimaan työhyvinvoinnin kehittämistä sekä työkyky- ja uudelleensijoitteluasioita. Talousarviovuonna on henkilöstöesityksenä työhyvinvointi suunnittelija/koordinaattori.

93 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Henkilöstöpalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden parantaminen Tuottavuuden parantaminen 3.3 Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Selkeät johtamistavat, palvelussuhdeprosessin hallinta Ihmisten johtaminen, osaava henkilöstö ARVIOINTI- KRITEERIT Sähköisten keskeytysten toimintatapa suunniteltu ja käyttöönotossa Toimintaa ohjaava henkilöstö-ohjelma SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Sähköisen keskeytyksen lomakkeet (lomat ja vapaat) ja työsopimukset, matkalaskut käytössä 50% henkilöstöstä Laaditaan henkilöstöohjelma, joka sisältää lähivuosien painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet koskien: - toimintakulttuurin (sis. esimiestyö) - työhyvinvoinnin - palkitsemisen - henkilöstösuunnittelun (sis. osaaminen) kehittämistä STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. Arvostettu työnantaja. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä , henkilöstön määrä palkansaajien lkm sähköiset sijaistarpeet sijaisten täyttöaste n. 75% % % % %

94 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tietotekniikka Vastuuhenkilö: Tietotekniikan päällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Sisäisten sähköisten palveluiden käytön laajentaminen lisää tietojärjestelmien käyttäjämäärää. Kuntien Tiera Oy:n palvelutarjonnan hyödyntäminen uusitun tietohallinto-ohjelman mukaisesti. Kuuma-alueella tehtävän Keravan, Järvenpään, Hyvinkään, Mäntsälän, Sipoon ja Nurmijärven yhteisen perustietotekniikkaselvityksen mahdollinen vaikutus toimintaan ja sen organisointiin. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (3.1.1) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Hyvin toimiva perustietotekniikka. ARVIOINTI- KRITEERIT Tietotekniikkapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tyytyväisyysluku SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tietotekniikkapalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat parempia kuin 2011 kyselyn tulokset. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Perustietotekniikka on hyvälaatuista. Perustietotekniikka helpottaa ja tukee tietotekniikan avulla tehtävää työtä. Ajantasaisen tietohallintoohjelman hyödyntäminen. Tietohallinto-ohjelman tuki operatiiviselle toiminnalle Työnjaon selkeyttäminen ja resurssointi tietohallinnon osalta kunnan sisällä. Toiminnan kehittämistyötä tehdään yhteistyössä muiden kuntien ja Kuntien Tiera Oy:n kanssa sekä hyödynnetään Kuntien Tiera Oy:n tarjoamia palveluja. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä *) henkilöstön määrä *) työasemien määrä uudet työasemat *) yksi vakanssi täyttämättä

95 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Vastuuhenkilö: sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen ikäihmisten hyvinvointi parantunut toiminnan tuottavuus vuorovaikutteinen ja avoin toiminta poikkihallinnollista yhteistyötä vahvistetaan esim. yhteisin tavoittein vanhustyön ja sivistystoimialan (kirjasto- ja kulttuuri) sekä perhepalveluiden ja nuorisotoimen kesken. Toimialan tarkoituksena on edistää ja tukea väestön hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla terveys-, perhe- ja sosiaali- sekä liikuntapalveluita. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tuottaa kuntalaisille laadukkaita hyvinvointipalveluita. Toimialan tuottamat palvelut suunnataan vastuullisesti ja tasapuolisesti nurmijärveläistä huolehtien. Toimiala tuo toimintaansa aiempaa avoimemmin esiin ja palveluita kehitetään keskustelevan toimintakulttuurin avulla. Toimintatapojen ja palveluiden uudistamisherkkyyttä lisätään asiakasnäkökulma ensisijaisesti huomioiden. Toimiala on jokaisen työntekijänsä persoonan kautta aktiivinen yhteistyökumppani eri sidosryhmiensuuntaan. Korkeatasoisen ammattiosaamisen rinnalla vahvistetaan palveluhenkisyyden asennetta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Toimialan olennaiset muutokset kuvataan tulosalueiden tekstiosassa Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Henkilökunnan sairauspoissaolojen väheneminen 1 kalenteripäivällä vuoden 2012 aikana. Tavoitetta kohti edetään mm. määrätietoisen ja henkilökuntaa huomioivan johtamisen keinoin. Sairauspoissaolojen vähenemisen vaikuttavuus näkyy varsinkin henkilökunnan yhteistyön ja palvelun parantumisen myötä asiakastyytyväisyydessä. Tavoitetta tukee työterveyslaitoksen kanssa tehtävä Spiraali -työhyvinvointihanke

96 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Kulujen reaalimuutos % v : 4,1 % Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut ; 1.3 ikäihmisten hyvinvointi; 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus; 3.3 osaavan henkilöstön saatavuus ) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kustannustehokkaat ja laadukkaat, toimivat palvelut Vastuullinen, uudistumis- ja yhteistyökykyinen henkilöstö Tuottavuuden parantaminen ARVIOINTI- KRITEERIT Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen poikkihallinnollisesti. Hyvinvointikertomuksen tekoprosessi aloitettu Palvelut tarjotaan kuntalaisille oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikealla tavalla Henkilöstön kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa Selkeät vaikuttavat prosessit Hyödynnetään uutta teknologiaa SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Toimiala on määrittänyt omat hyvinvoinnin ja terveyden seuraamisen mittarit kuntayhteistyönä Tulosyksiköt / toimintayksiköt ovat kartoittaneet laatukriteerit Koulutukset toteutuneet annettujen asetusten ja strategisten tavoitteiden mukaisesti Toimiva toimialan yhteinen koulutussuunnitelma Luodaan ja otetaan käyttöön toimintamalli toistuviin omailmoitusmenettely poissaoloihin yhteistyössä henkilöstöpalveluiden kanssa Päällekkäisyyksien kartoittaminen Toimialan kannalta merkittävät tuotteet on määritetty STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Hyvinvointikertomuksen rakenne on toimialan osalta suunniteltu Laatukäsikirja on laadittu Toimiva, koko toimialaa koskeva koulutusjärjestelmä - Asiakaspalvelukoulutus - Varhainen avoin yhteistyö - Johtamiskoulutukset Kuuma-kuntien kustannustehokkain kunta

97 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sosiaali- ja terveystoimiala Keskeisimmät perustiedot (vakanssit) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 590,5 629,5 henkilöstön määrä ,5 590,5 629,5 645,5

98 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Jaakko Kartano Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Tulosalueen strategiana on tuottaa toimialan muille tulosalueille sellaisia tukipalveluja, jotka parantavat toiminnan tuottavuutta. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Tietotekniikan hyväksi käyttö terveyspalveluissa tulee lisääntymään merkittävästi suunnittelu vuosien aikana. Tämä merkitsee syvempää integroitumista koko maan käsittäviin järjestelmiin. Kehitystyö edellyttää tulosalueella panostusta. Kuntatalouden heikentyminen edellyttää tehokkaampaa taloudellista ohjausta Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Tulosalueen tuottamat palvelut Työhyvinvoinnin lisääntyminen Ennakointi ja nopea reagointi Toimiva seurantajärjestelmä Taloudellinen määrärahojen käyttö ARVIOINTI- KRITEERIT Yhteisöllisyyden ja työssäjaksamisen parantuminen Riittävien taloustietojen saatavuus Asiakastyytyväisyyskyselyt SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Asiakastyytyväisyyskyselyn keskiarvo 3,5 Henkilöstökysely tulos 0,2 parempi kuin edellinen Kehittämispäivissä hyvinvointiosuus Toimialan kannalta merkittävimmät tuotteet on määritelty Talouskoulutusta toimialan esimiehille kolme kertaa vuoden aikana. Poikkeamaraportoinnin sisällön kuvaus on kattavampi STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Tukipalveluita kehitetään saadun palautteen perusteella neljään Sitoutunut henkilöstö Suunnittelussa ja päätöksen teossa yhtenä osana aina huomioitu talousvaikutus

99 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Keskeisimmät perustiedot (vakanssit) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 30,5 30,5 28,5 28,5 henkilöstön määrä ,5 30,5 28,5 28,5 28,5

100 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö: Mervi Herola Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Sosiaali- ja perhepalvelujen strategiset tavoitteet ovat asiakkaan tuen tarpeen tunnistaminen lisäämällä asiakkaan osallisuutta häntä koskevissa riittävissä ja oikea-aikaisissa palveluissa. Oleellista on monialainen yhteistyö, toimivat palveluketjut ja niihin perustuvat yhtenäiset työkäytännöt. Painotetaan asiakkaan omia voimavaroja tukevaa ja kustannusvaikuttavaa toimintatapaa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelut mahdollisimman pitkälle omassa toimintaympäristössään ja kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden laadullista ja taloudellista toimivuutta seurataan suunnitelmallisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Lastensuojelun sijoituksissa painotetaan uuden lastensuojelulain asettamia raameja, joiden mukaan vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla. Perhehoitajien ennakkovalmennus on pakollinen ja perhehoitajille tulee turvata riittävä tuki sijoituksen aikana. Alueellinen perhehoidon erityisyksikkö Pihlaja on perustettu ja yksikön tavoitteena on lastensuojelun palvelurakenteen muuttaminen lapsilähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi nostamalla perhehoidon osuutta lastensijaishuollossa. Yksikkö vastaa lastensuojelun perhehoitajien rekry toiminnasta, valmennuksesta, välityksestä ja tuen järjestämisestä. Kunnat toimivat edelleen perhehoitajien toimeksiantajina ja palkkioiden maksajina. Uhkana on, että kuntien yhtenäisistä, pääkaupunkiseudun tasolle korotetuista perhehoidon palkkioista aiheutuu kustannusten nousua. Mukana yksikössä on Nurmijärven lisäksi Hyvinkää, Kuuma-kunnat, Lost ja Karviainen. Nikinharjun toiminta lakkaa 2012 aikana ja kuntayhtymä purkautuu Kuntayhtymän lakkauttamisen jälkeen lastensuojelun- ja arviointi sekä perhekuntoutuksen palvelut on turvattava jollakin muulla lailla eli joko palvelut turvataan kunnan omana toimintana tai yhteistyössä joidenkin muiden kuntien kanssa. Jatkoselvitykset mahdollisen korvaavan toiminnan aloittamisesta Kiljavalla selvitettävä vuoden 2012 aikana ja täsmennetään Nikinharjun lakkauttamisesta aiheutuvat suunnitelmat. Investointisuunnitelmassa oleva monipalvelukeskuksen suunnittelu on alkanut. Monipalvelukeskuksen tarkoituksena on hakea synergiaetuja kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskustoiminnan, aikuisten työpaja/kuntouttavan työtoiminnan sekä mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoiminnan kanssa. Lisäksi olennaista toiminnassa on kolmannen sektorin vahva mukanaolo; esimerkkinä, kokoustilojen käyttö, ateriointimahdollisuuksien järjestäminen ja yhteistilojen muu hyväksikäyttö- (esim. uuden toiminnan aloitus, merkittävät laajennukset, supistukset, lakkauttamiset). Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden järjestämisen kustannustehokkuutta tullaan parantamaan lisäämällä psykiatrisia terveyspalveluita ja asumispalveluiden kustannustehokkuuden seurantaa.

101 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Vuonna 2012 aloitetaan toisaalta uuden kehitysvammaisten Nurmijärven kunnan oma asumispalvelutuotannon lisääminen14 kehitysvammaiselle, joka korvaa tämän hetkisen oman 8-paikkaisen ryhmäkodin. Lisäksi Eteva rakentaa uuden asumisyksikön. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Varhainen avoin yhteistyö toteutuu asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa. Asiakkaan oma osallisuus ja palveluiden oikeaaikaisuus toteutuvat. Asiakkaiden omatoimisuus ja mahdollisuus hyvinvointia edistävien valintojen tekemiseen paranee. Ilman peruskoulun päättötodistusta tai ilman peruskoulun jälkeistä jatkokoulutuspaikkaa jääneille tai jatkokoulutuksensa keskeyttäneille nuorille ja heidän perheilleen pystytään järjestämään tarvittava tuki syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Riittävä ja osaava henkilöstö ARVIOINTI- KRITEERIT Varhaisen avoimen yhteistyön prosessin selkiyttäminen ja toimivuuden arviointikriteerien työstäminen yhdessä asiakkaiden, asiakasyhdistysten ja työntekijöiden kanssa.. Asiakkaan oman toimintakyvyn parantuminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Palvelutarpeet pystytään toteuttamaan oikeaaikaisesti laatimalla sosiaalityön suunnitelma asiakkaan kanssa yhdessä. Suunnitelma pitää myös sisällään asiakkaan ja työntekijän yhdessä tuottamasta seurannasta. Syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa on monenlaisena yhteistyönä tehty suunnitelma koulunkäynnin turvaamiseksi ja nivelvaiheen helpottamiseksi. Henkilöstöä koulutetaan asiakkaan osallistamiseen. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Aikuissosiaalityön ja lastensuojelutarpeen selvityksen prosessikuvaukset. Varhainen avoin yhteistyö juurrutettu työkäytännöiksi. Mittareiden työstäminen yhdessä asiakkaiden ja tiimien toimesta. Tarpeen mukaan päivitettävissä oleva mittaristo valmiina vuoden 2012 alusta. Sosiaali- ja terveys sekä sivistystoimi ovat mallittaneet ja kirjanneet monialaisen nivelvaiheen toimintamallin. Pilotoinnin toteuttaminen Rajamäen alueella. Tulosten avulla mallitus otetaan käyttöön ja/tai päivitetään. Kysely henkilöstölle uuden osallistavan toimintamallin toimivuudesta. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ovat pysyvinä henkilöstön työ- ja toimintatapoina v Nuoren ja perheen tuen tarve on arvioitu ja he ovat saaneet tarvitsemansa tuen. Ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden ja jatkoopintonsa keskeyttäneiden määrä on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaan kohtaaminen ja mukaanotto päätösten tekoon. Varhainen avoin yhteistyö ja monialayhteistyötyö. Sektoreiden ylittävä työja toiminta-tapa Talouden hallinta ja rahoitus Kuukausittainen seurantaja raportointijärjestelmä, jossa kyetään nopeasti reagoimaan mahdollisiin talouden uhkiin ja sitä kautta talouden sopeuttamisen suunnittelu. Talouden hallinta päätöksenteossa mittaa kokonaisuuden hallintaa. Kuukausittainen talouden seuranta tapahtuu kaikissa yksiköissä. Sosiaalipalvelujen kustannukset euro / asukas kuuma-kuntien pienin. Kuuma-kuntien kustannustehokkain kunta

102 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

103 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut

104 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Perhe- ja sosiaalipalvelut Keskeisimmät perustiedot (vakanssit) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 91,5 113,5 henkilöstön määrä ,5 91,5 113,5 114,5

105 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Ilpo Salminen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Terveydenhuoltolaki on tullut voimaan Asiakkaan valinnanvapaus laajenee v 2014 alusta koskemaan muun kunnan terveyskeskusta. Lisäksi valinnanvapaus koskee myös terveydenhuollon ammattihenkilöä toimintayksikössä olosuhteiden niin salliessa. Lain mukaan tulee laatia hyvinvointisuunnitelma vuosittain ja hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Vanhuspalveluissa oman asumispalveluyksikön rakennustyöt alkavat v 2012 aikana. Kotihoidossa kannettavat tietokoneet otetaan käyttöön. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan nykyisen hallituskauden aikana. Se tulee tuomaan lisävaateita ja kustannuksia. Kirjasto- ja kulttuuri tulosalueella valmistellaan yhdessä vanhustyön kanssa palvelusuunnitelma koskien ikäihmisten palveluita. Haipro eli haittailmoitusjärjestelmä (sisäistä valvontaa varten työntekijöille ja johdolle) otetaan käyttöön koko terveyspalveluiden alueella. Kirkonkylän terveysaseman laajennus valmistuu alkukesästä 2012 ja sen perään alkaa Kirkonkylän vanhimman osan saneeraus, mikä tulee tuottamaan runsaasti muutoksia palvelutuotannossa. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirille. Nurmijärven oma ensihoito siirtyy Hus sairaanhoitopiiriin v 2012 alusta. Vastaanottotoiminnan toimintatapojen yhtenäistäminen koko kunnan alueella jatkuu v 2012 aikana, sitä mukaan kun uusien työtilojen käyttöönotto antaa myöten. Sähköinen ajanvaraus alkamassa fysioterapiassa. E-reseptin käyttöönotto on alkuvuodesta, tämä aiheuttaa koulutustarvetta. Kansallisen sähköisen arkiston toteutuminen siirtynee edelleen eteenpäin vuosikymmenen loppuun. Erityistyöntekijöiden moniammatillinen kehitysarvio (MONIKA) tulee käyttöön koko kuntaa koskevana. Suun terveydenhuollossa valmistellaan alueellista ympärivuorokautista päivystystä. Terveydenhuoltolain mukainen palvelujen järjestämissuunnitelma tulee tehtäväksi yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Suunnitelmat hyväksytään HUS:n valtuustossa. Valtuuston päätöksellä pitkäaikaissairaiden ja päiväkeskusasiakkaiden virkistystoimintaan lisättiin euroa/ vuosi ajalle (yhteensä euroa).

106 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.1. Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 1.3 Ikäihmisten toiminnan turvaaminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Hyvinvoinnin ja terveyden, sairauksien hoidon ja hoivapalveluiden toteutuminen Asiakkaan itsehoitoon ja omatoimisuuteen kannustavat palvelut Hoidon, hoivan ja palvelutarpeen arvio ARVIOINTI- KRITEERIT Palvelujen tarkastelu prosesseittain. Palvelurakenteen muuttaminen avopainotteiseksi (STM, Kuntaliiton suositukset ja terveydenhuoltolaki). Sähköisten asiointipalveluiden saatavuus lisääntyy Palveluiden saatavuus (hoitotakuun kriteerit ovat toteutuneet). SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Terveyspalveluita koskevien hyvinvointimittareiden määrittäminen alueellisesti Kansalaisen ajanvaraus ja itseilmoittautuminen on otettu käyttöön Lainmukainen puhelinyhteys terveyskeskukseen onnistuu Hoitotakuu toteutuu STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Palvelurakenteen avopainotteisuus lisääntyy. Teknologiaa hyödynnetään enemmän. Kuntalaisten hyvinvointipalveluja seurataan ja kehitetään hyvinvointimittareiden avulla Asiakkaiden terveystietoisuus ja omahoitoisuus on lisääntynyt Palveluja on kehitetty terveyttä edistävään suuntaan Palvelut kohdennettu alueen tarpeisiin (hyvinvointia kuvaavat indikaattorit) Uudistuminen ja henkilöstö Tulosaluetta johdetaan strategialähtöisesti Henkilöstön tietoisuus toiminnan tavoitteista ja päämääristä Henkilöstön saatavuudessa on onnistuttu (vakituiset vakanssit täytetty) Perusterveydenhuollon imagon / profiilin nostaminen (uusi terveydenhuoltolaki) Talouden hallinta ja rahoitus Osaava ja yhteisvastuullinen työyhteisö Toiminnan sopeuttaminen talouden resursseihin Kustannusten oikea ennakointi Koulutus-ohjelma Talousarviossa pysyminen Henkilöstön osallistuminen suunniteltuihin koulutuksiin Sairauspoissaolopäivät Perusterveydenhuollon menot/ asukas Kuuma-kuntien alhaisimmat Työn- ja vastuunjakoa on toteutettu koulutuksen antaman osaamisen mukaan Palvelujen erilaiset järjestämistavat ovat kustannusvertailtavissa.

107 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut

108 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Terveyspalvelut Keskeisimmät perustiedot (vakanssit) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 466,5 468,5 464,5 481,5 henkilöstön määrä ,5 468,5 464,5 481,5 496,5

109 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Ilpo Salminen Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Hyvinkään sairaalan päivystysalueen saneeraus ja laajennus haittaa toimintaa vielä Tämä tuo paineita perusterveydenhuoltoon. Hoitotakuun kriteereiden tiukentuminen tuo paineita palvelutuotantoon erikoissairaanhoidossa ja tn lisää myös kustannuksia. Sairaankuljetuksen järjestäminen alueellisesti toteutuu vuoden 2012 alusta. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (3.1.1) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Potilaiden siirtyminen perusterveydenhuoltoon sujuu ongelmitta. ARVIOINTI- KRITEERIT Siirtoviivepäivät SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Potilaat siirtyvät viiveettä terveyskeskuksen osastolle/ kotihoitoon STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Potilaat siirtyvät viiveettä terveyskeskuksen osastolle/ kotihoitoon

110 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Erikoissairaanhoito

111 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Vastuuhenkilö: Liikuntapäällikkö Antero Lempiö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Liikuntapalveluiden tehtävän on edistää ja tukee liikunnan harrastamista ja luo harrastamiselle edellytykset Nurmijärvellä. Tavoitteena on tarjota laadukkaita helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia liikuntamahdollisuuksia kohderyhmille, joille perinteinen urheiluseuratoiminta ei pysty järjestämään riittävästi toimintaa. Oman ohjaustoiminnan lisäksi liikuntapalvelut on yhteistyössä Nurmijärveläisten urheiluseurojen ja muiden liikuntaa järjestävien yhdistysten ja yritysten kanssa mm. avustamalla urheiluseurojen toimintaa. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen vaikutukset tulee huomioida liikunnanohjauksen, liikuntapaikkojen rakentamisen ja hoidon osalta suunnitteluvuosina tapahtuvina lisäpanostuksina. Liikuntapalvelut kehittää oman ohjaustoimintansa lisäksi yhteistyötä Nurmijärven kansalaisopiston ja urheiluseurojen kanssa. Rajakaaren saneerauksen jälkeen tilat ovat entistä paremmin kolmannen sektorin toimijoiden käytettävissä. Kunnan tarjoamat liikuntapalvelut ovat tärkeä osa kunnan hyvinvointipolitiikkaa. Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Liikuntapalveluiden toiminnan tuottavuutta mitataan talousarvion toteutumisen kautta. Toiminnan toteutustapoja ja vaikuttavuutta mitataan toiminnasta saadulla asiakaspalautteella ja erilasilla yksilön terveyden ja kunnon parantumista kuvaavilla mittareilla.

112 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strateginen valinta: Arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja niiden vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Liikuntapalvelut ovat monipuolisia, ennaltaehkäiseviä, terveyttä ylläpitäviä ja asiakkaat tavoittavia ARVIOINTIKRITEERIT Liikuntapaikkojen rakentamishankkeiden päätöksentekoprosessi Liikuntapaikkarakentamisen hanke-esityksissä on huomioitu monipuolisesti eri käyttäjäryhmät Palveluista tiedottaminen, niiden saatavuus, monipuolisuus sekä vaikuttavuus. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Liikuntalautakunta määrittelee hankkeet ja esittää ne edelleen teknisenlautakunnan kautta talousarvion valmisteluun. Kehitetään asiakastyytyväisyys kyselyä ja sitä toteutetaan laajasti liikuntapalveluiden ohjaustoiminnassa STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Yhteistyö liikuntapaikkojen rakentamishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa teknisentoimialan kanssa on parantunut. Hyviä pysyviä käytäntöjä on syntynyt. Palvelut ovat laajemman asiakaskunnan tavoitettavissa Tyytyväisyyskyselystä saadaan jatkossa selvät toiminnan kehittämistä ohjaavat mittarit. Uudistuminen ja henkilöstö Yhteistyö toimialan sisällä ja liikunta-, eläkeläis- sekä kansan-terveysjärjestöjen kanssa. Yhteistyö toimialan eri yksiköiden sekä ulkopuolisten liikuntapalveluita tarjoavien tahojen kanssa. Toiminnassa mukana olevalle henkilöstölle ja vapaaehtoisille on järjestetty koulutusta. Ikäihmisille suunnattujen ryhmien käyttöaste on vähintään 85 %. Ulkoiluystävätoiminnan avulla tavoitetaan 25 ikäihmistä säännölliseen viikoittaiseen ulkoiluun. Ulkoiluystävä toiminta on vakiintunutta toimintaa. Liikuntaa ennaltaehkäisevänä toimintana arvostetaan ja yhteistyö koetaan tärkeäksi. Vertaisveturikoulutusta on järjestetty. Kehitetään TYHY toimintaa kansalaisopiston ja järjestöjen kanssa yhteistyössä. TYHY toimintaan on luotu 2-4 erilaista liikuntapakettia.

113 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS (vakanssit) henkilöstön määrä henkilöstön määrä seura-avustukset euroa (100) säännöllisiä ohjauskertoja osallistumiskertoja liikuntasaleista myönnettyjä tunteja vuodessa Liikuntapalveluiden tulot, menot ja toimintakate vuosina

114 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden ryhmien määrät eri toimintamuodoissa Liikuntapalveluiden ohjausryhmät yhteensä

115 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sivistystoimiala Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja Tiina Hirvonen Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Sivistystoimen visio: Nurmijärven sivistystoimi - laadukkaiden ja monipuolisten kasvatus-, koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaaajanpalveluiden tekijä Sivistystoimen toimialan strategia: - Tuotetaan palvelut asiakaslähtöisesti hyvinvointia lisäten - Turvataan ja kehitetään lasten ja nuorten palveluja - Toimitaan varhaisen avoimen yhteistyömallin mukaan - Kehitetään palveluverkkoa vastaamaan tarvittavien palvelujen tuottamista - Säilytetään riittävät vapaa-ajan palvelut lisäämään asukkaiden viihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä - Kehitetään sivistystoimen tulosalueiden yhteistoimintaa ja yhteisiä toimintatapoja - Tuetaan henkilöstöä ja esimiestyötä koulutuksella, työnohjauksella ja riittävällä henkilöstömitoituksella - Toimitaan vuorovaikutteisesti muiden kunnan toimialojen ja keskusten sekä yhteistyötahojen kanssa Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Perusopetus- ja nuorisolain muutosten vaikutukset toimintaan oppilaan tuen kolmiportaisuus ja etsivä nuorisotyö - Oppimisympäristöihin ja työvälineiksi nykyaikaiset atk- ja av-välineet sekä ohjelmat - Vaikeus saada muodollisesti päteviä lastentarhan- ja erityisopettajia - Sähköisten järjestelmien asteittainen käyttöönotto asiakaspalvelussa ja kehittäminen vastaamaan nykyaikaisia toiminnan tarpeita - Koulutustakuusta huolehtiminen - Sähkökirjan tuleminen - Ikäihmisten palvelut kirjasto- ja kulttuuripalveluissa - Nykyisten palvelujen kehittäminen ja uusien palvelujen luominen vastaamaan toimintaa ja tarvetta, palvelujen tuotteistaminen - Kulttuuriohjelman vaikutukset toimintaan - Päivähoito Aleksin siirtyminen sivistystoimeen

116 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sivistystoimiala Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: Henkilökunnan sairauspoissaolojen väheneminen 1 kalenteripäivällä / hlö vuoden 2012 aikana. Tavoitetta kohti edetään mm. määrätietoisen ja henkilökuntaa huomioivan johtamisen keinoin. Sairauspoissaolojen vähenemisen vaikuttavuus näkyy varsinkin henkilökunnan yhteistyön ja palvelun parantumisen myötä asiakastyytyväisyydessä Kulujen reaalimuutos-% v : 0,6 Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.1. Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Kuntalaisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen (1.2.1, ) Osaava ja motivoitunut henkilökunta (3.3.1.) ARVIOINTI- KRITEERIT Asiakaspalveluprosessien sujuminen ja tehostuminen Onnistuneet rekrytoinnit Työhyvinvoinnin lisääntyminen SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Laaditut asiakaspalvelu-prosessit ovat käytössä ja niitä kehitetään edelleen saadun asiakaspalautteen perusteella Mittari: välitarkastelu on tehty Kehitetään toimialan rekrytointia pätevän ja motivoituneen henkilökunnan saamiseksi Mittarit: Pätevän henkilökunnan suhteellinen osuus kasvanut verrattuna edelliseen vuoteen STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Asiakaspalvelu on sujuvaa ja perustuu varhaisen avoimen yhteistyön toimintaan Työhönsä motivoitunut, työyhteisöissä viihtyvä, osaava ja pätevä henkilöstö Sivistystoimen työnantajakuva paranee

117 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Sivistystoimiala Talouden hallinta ja rahoitus Tuottavuuden paraneminen (1.1.1.) Palveluverkkosuunnitelman laatiminen Laaditaan yhteistyössä elinkeino- ja kuntakehityksen sekä muiden toimialojen kanssa palveluverkkosuunnitelma Mittari: laadittu palveluverkkosuunnitelma Toimialan tilojen käyttö tehostuu Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä ,5

118 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Hallintopäällikkö Tiina Ahokas Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävänä on tuottaa tukipalveluita muille sivistystoimen tulosalueille. Tehtäviin kuuluvat mm. toimialan investointien, hankintojen, tietohallinnon ja henkilöstöasioiden koordinointi, johdon tukitehtävät kaikille toimialan tulosalueille, talousarvion laadinta, seuranta ja raportointi yhteistyössä tulosalueiden kanssa, viranhaltijoiden valmistelu- ja toimeenpanotehtävät, toimialan taloushallinnon ylläpito, suunnittelu ja kehittäminen yhdessä tulosalueiden kanssa sekä koulu- ja esiopetuskuljetuksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi tulosalueella hoidetaan sivistyslautakunnan hallinnolliset valmistelu-, toimeenpano- ja sihteeritehtävät. Tulosalueen henkilöstöön kuuluvat myös koulujen teknisten tilojen kalustonhoitajat. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Parantunut toiminnan tuottavuus 1.5 Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Prosessit ja rakenteet Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen (3.1.1) Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen (1.5.1) Asiakaspalautteeseen vastaaminen ja palautteen kerääminen järjestelmällisesti kunnassa yleisesti määriteltävien periaatteiden mukaisesti. Selvitetään asiakaspalautteen saapumis- ja vastaamistavat ja kerätään asiakaspalaute sekä vastaukset yleisimpien kysymysten ohjeistusta varten. Mittari: selvitys tehty ja mallivastaukset tehty yli 50 % yleisimmistä kysymyksistä. Asiakaspalautteisiin käytetty työaika on vähentynyt, koska toimimattomia toimintamalleja on pystytty poistamaan, asiakaspalautteeseen vastaaminen on järjestelmällistä ja yleisimpiin kysymyksiin on kehitetty ohjeistus. Toiminta tukee vastuullista osallisuutta. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

119 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Hallinto- ja talouspalveluiden kulut talousarviossa 2012 Sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset 4 % Muut kulut (asiantuntijapalvelut, Atk-palvelut, paino-, posti-ja telepalvelut, koneiden ja laitteiden ylläpito, majoitus- ja matkakorvaukset, henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutus) 7 % Erilliskorvaukset ja kokouspalkkiot 3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 % Kulut yhteensä: Sisäiset kulut (Vuokra, Atk, monistus, muut) 9 % Palkkojen sivukulut 13 % Vakituisten kk-palkat 63 %

120 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Vastuuhenkilö: opetuspäällikkö Kati Luostarinen Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävät: Koulutuspalveluiden tulosalueen tehtävänä on järjestää esiopetusta, perusopetusta, erityisopetusta ja lukiokoulutusta. Lisäksi edistämme vapaata sivistystyötä. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Tuntikehykseen lisättiin 1 % (= euroa v.2012 ja euroa vuosina 2013 ja 2014) - Tehostetun ja erityisen tuen osalta muuttunut perusopetuslaki vaikuttaa koulujen toimintaan (oppilaan tuen kolmiportaisuus) ja aiheuttaa painetta uusien erityis- ja erityisluokanopettajien virkojen perustamiseen - Oppimisympäristöjen nykyaikaistaminen käynnistetään aloittamalla nykypäivän vaatimusten mukaisten AV- ja ATK -laitteistojen sekä ohjelmistojen hankinta - Koulutustakuun toteutuminen turvataan arvioimalla kevään yhteishaun jälkeen syksyllä 2011 käynnistyneen lisäopetuksen oppilaspaikkojen riittävyys - Päivähoito Aleksin nivouttaminen osaksi Kivenpuiston koulun ja koulutuspalveluiden toimintaa. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 1.5. Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Syrjäytymisen ehkäiseminen (1.2.2.) Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen (1.5.1.) Oppimisympäristö tukee monipuolisesti oppilaiden oppimista nykypäivän vaatimusten mukaan ARVIOINTI- KRITEERIT Oppilaskuntien määrä ja kouluterveyskyselyn tulokset Nykyaikainen AV- ja ATK -laitteisto SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Oppilaskuntatoiminta käynnistyy kaikissa kouluissa lukuvuoden aikana Mittari: Uusien oppilaskuntien lukumäärä Koulujen AV- ja ATK - laitteiston uusimisen käynnistäminen. Mittari: Dataprojektoreiden, dokumenttikameroiden ja kaiuttimien määrä/luokka STRATEGIAN SUUN- TAA OSOITTAVA TAVOITE V Kouluterveyskyselyllä mitattu oppilaiden ja opiskelijoiden kokemus kuulluksi tulemisesta ja heidän mielipiteidensä huomioimisesta on parantunut verrattuna vuoden 2010 kouluterveyskyselyn tuloksiin Jokaisella opettajalla on käytössään dokumenttikamera, dataprojektori ja kaiuttimet. Lisäksi jokaisessa koulussa on vähintään yksi älytaulu. Tämä mahdollistaa sen, että kaikilla kouluilla on mahdolli-

121 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Uudistuminen ja henkilöstö Arvostettu työnantaja ja työyhteisön hyvinvointi (3.3.1.) Työhyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lisääntyminen (tavoite 1/1); älytaulujen määrä/koulu (tavoite vähintään 1/1) Koko henkilökunnan tyhy toiminnasta tulee jokavuotinen käytäntö. Vuoden 2012 aikana järjestetään yksi koulukohtainen ja yksi alueellinen tyhy -iltapäivä. suus käyttää sähköisiä oppimateriaaleja, monipuolisia oppimistapoja sekä Helmi reissu-vihkoa. Koettu työhyvinvointi ja yhteisöllisyys on lisääntynyt Mittari: Toteutuneiden tyhy -iltapäivien määrä Keskeisimmät perustiedot Perusopetus, toimintakulut, ilman tilakustannuksia ( /oppilas) Perusopetus, kokonaistunnit/oppilas (h/oppilas) Lukiokoulutus, toimintakulut ilman tilakustannuksia Lukiokoulutus, kurssit opiskelijaa kohti (h/opiskelija) 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS ,36 63,36 63,36 63,36 63, ,46 1,46 1,46 1,46 1,46 henkilöstön määrä 1.1. henkilöstön määrä Koulujen määrä suomenkiel. perusopetus ruotsinkiel. perusopetus Oppilasmäärä perusopetus lukiokoulutus Asukasmäärä

122 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Koulutuspalveluiden kulut talousarviossa 2012 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Asiakaspalvelujen osto Muiden palvelujen osto Ostot Avustukset Muut toimintakulut Koulukuljetukset Sisäiset ruokapalvelumaksut Sisäiset siivouspalvelut Sisäiset tilavuokrat Muut vuokrat Muut sisäiset maksut Yhteensä

123 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Koulutuspalvelut Perusopetuksen nettokulut /oppilas /oppilas

124 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Uusia yksiköitä ei valmistu vuoden 2012 aikana. - Klaukkalan päiväkodin suunnittelu aloitetaan. - Suomi toisena kielenä, S2 -opettajan vakanssi perustetaan ja opettaja aloittaa työnsä Perhepäivähoitajien työaikalain vaikutusta palveluun, ylitöiden määrään ja varahoitotarpeeseen seurataan. Painetta kohonneisiin ylityökorvauksiin saattaa syntyä. - Perhepäivähoitajien oman lapsen kotihoidontuen kuntalisän käytön seuranta. - Lasten hoitoapukokeilu aloitetaan vuoden alussa vuoden loppuun kestävänä kokeiluna. - Aloitetaan kustannuslaskenta ja tuotteistaminen pilottiyksikkönä vuoden 2012 alussa. - Lastentarhanopettajien rekrytointi haasteena päteviä lastentarhanopettajia vaikea saada. Tulosalueen tehtävä Kunnallinen ja yksityinen päiväkotihoito ja perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, esiopetus ja lasten kotihoidon tuki.

125 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.2. Lasten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus 3.3. Osaavan henkilökunnan saatavuus NÄKÖKULMA KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT ARVIOINTI- KRITEERIT SITOVA TAVOITE V (MITTARI) STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Palvelut ja vaikuttavuus Uudistuminen ja henkilöstö Talouden hallinta ja rahoitus Lasten ja perheiden hyvinvointi/osallisuus Riittävä, pätevä ja motivoitunut henkilöstö Varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan kustannustietoisesti Monipuoliset perheiden osallisuutta tukevat yhteistyön muodot Henkilöstön poissaolojen määrän ja työterveyskulujen vähentyminen. Eri palvelutuotteiden hinnan selvittämisen kautta kustannustietoisuus lisääntyy. Kehitetään uusia toimintamalleja vanhempainiltojen järjestämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Mittari: Luettelo sisältömalleista. Lyhyisiin poissaoloihin puututaan prosessikuvauksen mukaisesti. Esimiehille järjestetään työhyvinvointia käsittelevää koulutusta. Sairauspoissaolot vähenevät 5 % vuoden 2011 määrään verrattuna. Mittari: Sairauspoissaolojen määrä 2012 Kustannuslaskenta ja tuotteistus aloitetaan vuoden 2012 alussa. Mittari: Pilottitoiminta aloitettu. Uudet toimintamallit ovat käytössä. Vanhempien toiveet kuullaan. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja työhyvinvointi lisääntynyt. Eri palvelutuotteiden hinnat on selvitetty ja kustannustietoisuus lisääntynyt. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 henkilöstön määrä ,5 päiväkotien määrä (kunnall.) perhepäivähoitajien lkm (kunnal.) yksityisten päiväkotien määrä (ostopalvelu+yksityisen hoidon tuki) yksityisten perhepäivähoitajien määrä avoimen varhaiskasvatuspalvelun yksiköt (avoimet pk:t, kerhot, leikkipuistot) perheitä keskimäärin/kk lakisääteisen lasten kotihoidontuen piirissä Keskimääräinen lakisääteisen tuen suuruus, /perhe/kk lapsia keskimäärin/kk kuntalisän piirissä

126 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut

127 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut

128 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Varhaiskasvatuspalvelut

129 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vastuuhenkilö: kirjastonjohtaja Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävä: Tulosalueen tehtävänä on tuottaa kuntalaisille kirjasto- ja kulttuuripalveluja. Tulosalueeseen kuuluu kolme yksikköä: kirjasto, kulttuuripalvelut ja museo. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Kulttuurijohtajan palkkaaminen lisää henkilökuntaa kulttuuripalveluihin ja kulttuuripalvelujen tarjonta kasvaa. - Kulttuuriohjelman toteuttaminen - Ikäihmisten palvelusuunnitelman laatiminen Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.1. Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut 1.3 Ikäihmisten hyvinvointi 1.5. Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 3.3. Osaavan henkilöstön saatavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Toimiva organisaatio ja asiakaspalvelu (3.1.1) Ikäihmisille suunnatut palvelut (1.3.1) ARVIOINTI- KRITEERIT Henkilökunta tietää vastuunsa ja toimivaltansa. Aloitetaan yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ikäihmisten vapaa-ajan palvelujen kehittämiseksi. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tulosalueen sisäisen työnjaon selkeyttäminen siten, että kukin yksikkö tietää oman vastuualueensa ja toimivaltansa. MITTARI: Päätöksenteko ja sijaistukset toimivat Laaditaan asiakaslähtöisesti tulosalueen resurssit huomioiden ikäihmisten palvelusuunnitelma yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Toimiva ja yhteistyökykyinen organisaatio Suunnitelman mukaisia palveluja tarjotaan ikäihmisille.

130 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Kirjasto- ja kulttuuripalvelut MITTARI: Palvelusuunnitelma on laadittu. Uudistuminen ja henkilöstö Sähköinen asiointi (1.5.1) Hyvät yhteistyö- ja työyhteisötaidot omaava henkilöstö (3.3.2) Kehitetään sähköistä asiointia ja asiakaspalautteen antamista. Henkilöstö ymmärtää oman toimintansa vaikutukset työyhteisöön ja sen toimitaan sekä pyrkii myönteiseen kehitykseen Kulttuuriavustuksia voi hakea sähköisesti. Museon sähköinen valokuvien tilaus toimii. Asiakaspalautetta voi antaa myös sähköisesti. Kaikki osallistuvat työyhteisöjen alaistaitokoulutukseen Sähköinen asiointi ja asiakaspalautteeseen vastaaminen on sujuvaa. Työyhteisötaitoihin kiinnitetään huomiota. Taitoja pidetään yllä ja niitä kehitetään edelleen. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä kirjastojen lainaus kirjastojen kävijämäärä kirjastojen järjestämät tapahtumat kulttuuritilaisuuksien määrä kulttuuritilaisuuksien kävijämäärä museoiden kävijämäärä

131 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

132 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Nuorisopalvelut Vastuuhenkilö: nuorisopäällikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen tehtävä Nurmijärven nuorisopalvelut tukee nuorten kasvua painottaen vastuullisuutta, osallistumista sekä itsestä ja ympäristöstä huolehtimista. Tulosalueeseen toimintoja ovat: nuorisotyö, ehkäisevä päihdetyö, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, nuorten työllistäminen ja kansalaisvaikuttaminen. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Monialaisen työn merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa kasvaa Omin Jaloin menetelmä (ehkäisevä lastensuojelumenetelmä) osana varhaista tukea Sosiaalinen media osana nuorisotyötä Asiakaspalaute järjestelmän kehittäminen Nuorisovaltuusto vaalit kaudelle Nuoriso/monitoimitilan suunnittelu Klaukkalaan Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) 1.2. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja perheiden tukeminen 1.5.Yhteisvastuullinen ja avoin toiminta 3.1. Parantunut toiminnan tuottavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Monialainen yhteistyö tukee varhaista avointa yhteistyötä lasten ja nuorten palveluissa (1.2.2, 3.1.1) Asiakas- ja kuntalaispalaute ohjaa palveluiden tuottamista nuorisotyössä (1.5.1) ARVIOINTI- KRITEERIT Monialaisten alueellisten työryhmien toimintaa selkeytetään luomalla toimiva vuorovaikutuskanava ryhmien ja ohjausryhmän välille Nuorille suunnattujen palveluiden tuottamisessa huomioidaan asiakaspalaute. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Työryhmillä on yhteinen toimintaa tukeva toimintamalli. mittari toimintamalli on luotu Kerätään kuntalais- ja asiakaspalautetta nuorille tuotetuista palveluista mittari kyselyt on tehty STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Monialaisten työryhmien toimintamalli on toiminnassa. Palvelut sisältöineen vastaavat asiakkaiden tarpeita

133 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Nuorisopalvelut Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Henkilöstön määrä Henkilöstön määrä Nuorisotilojen m2 määrä alle 29-vuotias nuori Toimintaan osallistuneiden määrä/vuosi Nuorisopalveluiden kulut talousarviossa 2012 Muut kulut (ilmoitukset, kokouspalkkiot, vakuuutukset, ulkoiset kiinteistökulut) 7 % Sääksi (palkat ja tarvikkeet) 5 % Kulut yhteensä: Toimintakulut (ip-ruoka, materiaali, kuljetus, asiantuntijapalvelut) 6 % Avustukset (koululaisten iltapäivätoiminta, yhdistykset, työllistämisavustukset) 10 % Muut henkilöstökulut (matkakorvaukset, koulutus, työterveys) 2 % Sisäiset kulut (vuokra, Atk, monistus, muut) 23 % Työllisyyspalkat 4 % Palkat 34 % Palkkojen sivukulut (sis. työllisyyspalkat ja Sääksin palkat) 9 %

134 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden kulut toiminnoittain talousarviossa 2012 Työllistäminen ( työpaja, Sääksin kahvila, nuorten kesätyöllistäminen, avustukset) 21 % Ehkäisevä päihdetyö 2 % Hallinto (sis. nuorisoyhdistysten avustukset) 10 % Työterveyshuolto 0 % Leirit 4 % Nuorisovaltuusto 0 % Tapahtumat 2 % Kerhotoiminta 2 % Kulut yhteensä: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (sis. avustukset) 21 % Nuorisotilat (sis. toiminnan, sisäiset tilavuokrat) 38 %

135 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ilkka Ruutu Toimialan sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Toimialan strategia: Toimialan päätehtävänä on tuottaa ja ylläpitää hyvää elinympäristöä kuntalaisille. Kuntastrategia määrittää toiminnan painopisteet. Hyvän elinympäristön tuottamisella tarkoitetaan kuntalaisten fyysisen ympäristön suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja valvontaa. Toimialan ensisijaisena tavoitteena on vastata siitä, että rakennettu ja luonnonympäristö on viihtyisää, monipuolista, turvallista ja siistiä. Alueita kehitetään kestäviin arvoihin pohjautuen; toiminnalla tuetaan kuntarakenteen eheyttä ja tiivistymistä. Nurmijärven kunnan strategisten toimintalinjausten mukaisesti toimiala painottaa palveluissaan seuraavia valintoja: - Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen - Hyvän elinympäristön tuottaminen ja yläpito - Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet - Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti - Tehokas omaisuuden hoito Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: - Vuoden 2013 alusta ympäristönsuojelu, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto siirtyvät Keski- Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä maaseututoimi Mäntsälän kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen - Ensimmäiset joukkoliikenteen siirtymäajan sopimukset loppuvat vuoden 2014 aikana, uusi sopimusmalli valmistellaan suunnittelukaudella joukkoliikenne- ja hankintalain mukaisesti. - Jätehuollossa siirrytään vuoden 2012 aikana sekalaisen yhdyskuntajätteen polttoon viemiseen. Toimialan tuottavuustavoite, sen toteuttamistapa, mittari ja vaikuttavuusarvio: - toimitilajohtamisen keinoin parannetaan tilankäytön tehokkuutta - mittari: nykytila-analyysi - vaikuttavuusarvio: merkittävä säästöpotentiaali uudisrakennushankkeissa

136 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala Toimintakulut, /asukas Tuottavuuden muutos-% v : -0,8 Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät Taajamarakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin 2.4 Vaihtoehtoiset asumismuodot ja vetovoimaiset yritysalueet Asuin- ja yritysalueiden käyttöönottaminen taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti Arvostettu työnantaja ja työyhteisön huvinvointi NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus Kilpailukyvyn / elinvoimaisuuden parantaminen Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Taajamarakenne tiivistyy kaupunkimaisen täydennysrakentamisen keinoin.(2.2.2) Eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivien asumisvaihtoehtomahdollisuuksien tarjoaminen ja vuokraasuntojen lisääminen (2.4.2) Kunnan kiinnostavuuden lisääminen yritysten näkökulmasta (2.4.2) ARVIOINTIKRITEERIT Rakennetuissa taajamissa on asemakaavoissa riittävästi rakennuspaikkoja / tontteja. Suunnitelmien määrä, laatu ja aikataulut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Tiivistettäväksi määritettyjen keskusta-alueiden aluetehokkuus lisääntyy vähintään 2,5 %. (Tavoitelukua / mittaria täsmennetään yhteistyössä elinkeino- ja kuntakehityksen kanssa yleiskaavatyön etenemisen myötä) Tuotetaan asemakaavoja k-m2 asuntorakentamiseen ja k-m2 työpaikkarakentamiseen. Suunnitelmat mahdollistavat monipuolisen ja eri tarpeita palvelevan rakentamisen. STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Taajamarakenne tiivistyy pitkäjänteisesti ja hallitusti kaikilla keskustaalueilla. Tonttituotanto toimii saumattomasti annettujen tavoitteiden mukaisesti. Talouden hallinta ja rahoitus Tuottavuuden parantaminen Alueiden käyttöönotto tapahtuu taloudellisesti. Kunnallistekniikan ja palveluiden rakentamiskustannukset, liikennevaikutukset, energiankulutus, perustamisolosuhteet. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset arvioidaan keskeisissä asemakaavahankkeissa ja toteutumaa seurataan ja raportoidaan. Kunnallistekniikan rakentamisessa on kattava kustannusten seuranta ja jälkilaskenta sekä vuosittainen tilastointi.

137 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristötoimiala NÄKÖKULMA Talouden hallinta ja rahoitus Uudistuminen ja henkilöstö KRIITTISET MENES- TYSTEKIJÄT Työyhteisön hyvinvointi (3.3.1) ARVIOINTIKRITEERIT Tuottavuuden paraneminen Palveluverkkosuunnitelman laatiminen Sairauspoissaolotilastot SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Laaditaan yhteistyössä elinkeino- ja kuntakehityksen sekä muiden toimialojen kanssa palveluverkkosuunnitelma. Sairauspoissaolojen määrän vähentyminen STRATEGIAN SUUNTAA OSOIT- TAVA TAVOITE V Rakennuttaminen voidaan suunnitella ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Työhyvinvoinnin lisääntyminen Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 112,5 118,5 108,5 111,5 henkilöstön määrä ,5 117,5 119,5 111,5 111,5

138 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristökeskus Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö Seija Peurala Ympäristölautakunta: Ympäristökeskuksen, ympäristönsuojelun, terveydensuojelun, eläinlääkintähuollon ja maaseututoimen tulosyksiköt Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta: Rakennusvalvonnan tulosyksikkö Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Vuoden 2013 alusta ympäristönsuojelu, terveydensuojelu ja eläinlääkintähuolto siirtyvät Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen sekä maaseututoimi Mäntsälän kunnan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 1.1 Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut 2.2 Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Asukkaille monipuoliset ja kustannustehokkaat palvelut (1.1) (Rakennusvalvonta) ARVIOINTI- KRITEERIT Kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta keskeisten peruspalveluiden turvaaminen SITOVA TAVOI- TE V (MITTARI) Varautuminen sähköiseen ilmoitus- ja lupapalvelujen käyttöönottoon (rak.valv. 2013). STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Rakennusvalvonnalla on valmius sähköiseen lupakäsittelyyn Palvelut ja vaikuttavuus Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen (2.2) (Rakennusvalvonta) Rakennusten energiakulutuksen vähentäminen Kestäviin, ekologisiin ratkaisuihin ohjaavassa rakentamisen neuvonnassa käy 90 % rakentajista. Lähes kaikki käyvät neuvonnassa Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 4,5 4,5 henkilöstön määrä ,5 15,5 4,5 4,5

139 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Ympäristökeskus Terveydensuojelu tarkastustenmäärä kpl, josta suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä kpl Ympäristönsuojelu tarkastusten määrä kpl suunnitelman mukaisten tarkastusten määrä kpl 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Maaseututoimi jätettyjä tukihakemuksia kpl maksetut tuet (milj. ) hukkakauratarkastukset kpl , , ,8 15 Rakennusvalvonta tarkastukset kpl rakennusluvat kpl kulut/tarkastus ( ) kulut/rakennuslupa ( ) Eläinlääkintähuolto viranomaistarkastukset kpl

140 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Vastuuhenkilö: suunnittelupäällikkö Juha Oksanen Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta: Asemakaavoitus, kiinteistö- ja mittaustoimi Tekninen lautakunta: Kunnallistekniikan suunnittelu, joukkoliikenne ja haja-asutusalueiden vesihuolto Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Ensimmäiset joukkoliikenteen siirtymäajan sopimukset loppuvat vuoden 2014 aikana, uusi sopimusmalli tulee suunnittelukaudella valmistella joukkoliikenne- ja hankintalain mukaisesti. Valmistelu tapahtuu yhteistyöllä lupaviranomaisen eli Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Valtuuston päätöksellä ns. Nuorisolipun selvittämiseen ja käyttöönottamiseen lisättiin määrärahaa euroa vuodelle 2012, euroa vuodelle 2013 ja euroa vuodelle Lippu on tarkoitettu alle 17 vuotiaille. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijä Toimiva ja turvallinen liikenneverkko ja hyvät joukkoliikenneyhteydet (2.5) NÄKÖKULMA Palvelut ja vaikuttavuus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen (Joukkoliikenne) ARVIOINTI- KRITEERIT Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja liityntäpysäköinti. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Nurmijärvi-lipun käyttäjämäärien lisääntyminen verrattaessa v loppuvuoden (06-12/2011) toteumiin nähden ja liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen 50 paikalla. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Ulkoisen ja sisäisen joukkoliikenteen edellytykset ovat parantuneet. Joukkoliikenteen osuus liikenteestä on kasvanut. Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä ,5 30, henkilöstön määrä ,

141 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu Investoinnit (kiinteistö- ja mittaustoimen kalusto) 2012-TA 2013-TS 2014-TS GPS laitteistot mittausryhmille Takymetri (et.mittauslaite), Takymetri

142 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tekninen keskus Vastuuhenkilö: kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Mattila Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Teknisen keskuksen strategiana on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisten tarvitsema infrastruktuuri kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kunnallistekniikan rakentaminen kohdistuu pääosin uusien asemakaavaalueiden rakentamiseen. Tulevaisuudessa on pyrittävä lisäämään myös vanhojen alueiden perusparantamista korjausvelan hallitsemiseksi. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Valaistuksen ja katuvalokeskusten uusiminen on edelleen käynnissä, tähdäten vuoden 2014 määräaikaan. Määräaika johtuu elohopealamppujen valmistukseen kieltämisestä ja Nurmijärven Sähkö Oy:n suorittaman katuvalo-ohjauksen lopettamisesta. Jätehuollossa siirrytään vuoden 2012 aikana sekalaisen yhdyskuntajätteen polttoon viemiseen. Tämä on hyväksytyn jätehuollon projektisuunnitelman mukaista. Muutoksella on positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja se pidentää olemassa olevan täyttöalueen käyttöikää. Polttoon vieminen nostaa jätehuollon käyttökustannuksia ja tämä on huomioitu talousarvioesityksessä. Täyttöalueen käyttöiän pidentyminen muuttaa jätehuoltoon tehtävän pakollisenvarauksen keräämistä ja purkamista. Tästä on tehty erillinen päivitetty suunnitelma. Katujen kunnossapitomäärärahat on saatu hyväksyttävälle tasolle. Kunnossapitomäärärahaksi on vuodelle 2012 arvioitu euroa, joka on euroa/ km. Suunnitteluvuosilla taso on noin euroa/ km ilman valaistuskustannuksia. Tämä vastaa noin 0,70 euroa / hoito-m2. Valaistuksen kanssa kustannus on noin 0,97 euroa / hoito-m2. Ympäristökunnissa hoitokulut valaistuksen kanssa ovat JohdonVertti-vertailun mukaan yli euron / hoito-m2. Klaukkalan alueen alueurakka kilpailutettiin uudelleen. Uudeksi urakoitsijaksi valittiin YIT. Alueurakan kustannustaso on edullinen. Urakan valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Muutoin toiminnat jatkuvat edellisten vuosien tavoin.

143 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tekninen keskus Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät 3.1 Parantunut toiminnan tuottavuus NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Prosessien kehittäminen ja tehostaminen (3.1.1) ARVIOINTI- KRITEERIT Teknisen keskuksen tuottavuus- ja tuotteistussuunnitelma otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Jätehuollon projektisuunnitelmassa esitettyjen toimintojen käynnistäminen Sekalaisen yhdyskuntajätteen polttoon vieminen on aloitettu Sekalaisesta yhdyskuntajätteestä menee polttoon 95 % Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS asukasluku henkilöstön määrä henkilöstön määrä Teiden kunnossapito Kunnossapidetty tie-km kadut+jkp-tiet yksityistiet toimintakulut toimintakulut /km toimintakulut /asukas , , , , , , , , ,3 Puistot hoidetut puistot (A) ha toimintakulu (netto) toimintakulu /asukas 44, ,4 44, ,9 44, , ,1 45, ,2 Valaistus valopisteiden määrä kpl toimintakulu toimintakulu /valopiste , , , , ,6

144 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tilakeskus Vastuuhenkilö: rakennuspäällikkö Harri Apell Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Tulosalueen strategia: Tilakeskuksen strategia on järjestää toimitilat kunnan kaikille toiminnoille. Toimitilahallinta tukee kunnan toimintaa kustannustehokkaasti. Tilojen on oltava toimintaan oikein mitoitettuja, turvallisia, viihtyisiä ja ympäristöystävällisiä. Toimitilakehityksessä huomioidaan kunnan kasvutarpeet ja toimintojen muutokset. Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu ohjaa omana osanaan toimitilasuunnittelua. Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Tilakeskuksen toiminnan kannalta suurimmat muutokset kohdistuvat kiinteistöhallintaan ja sisäisen vuokrajärjestelmän kehitystyöhän. Talousarviovuodella suurimmat kunnan omat investoinnit kohdistuvat Kirkonkylän terveyskeskuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen sekä Rajakaaren muutostöihin aiempien vuosien taloussuunnitelmien mukaisesti. Ympäristöön kohdistuvia kiinteistöpidon rasituksia vähennetään energiansäästöön varattujen määrärahojen turvin sekä huomioimalla kaikissa alkavissa uudis-/peruskorjaushankkeissa ympäristöasiat, mm. uusiutuvien ja ensisijaisesti päästöttömien energiaratkaisujen mahdollisuudet. Kunnan käytöstä poistuneiden kiinteistöjen myyntiä jatketaan, mm. myymällä Olantien kiinteistöt Rajamäellä, Klaukkalassa sijaitseva Kiikaistenkujan päiväkoti sekä Nukarin myllyn kiinteistö. Kunnan tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt aloittavat talousarviovuonna merkittävän määrän investointihankkeita. Tulosalueen henkilöstön määrä kasvaa yhdellä. Tämä mahdollistaa kiinteistöhallintaan tarvittavat resurssit sekä kunnan tytär- ja osakkuusyhtiöiden rakennushankkeisiin osallistumisen omistajanohjausnäkökulmasta.

145 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Tilakeskus Toiminnalliset tavoitteet vuosille Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijä Tehokas omaisuuden hoito (3.2.3) Ilmastomuutoksen hidastaminen (2.2.) NÄKÖKULMA Talouden hallinta ja rahoitus KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Tehokas omaisuuden hoito (3.2.3) Kunnan toimitilajohtaminen on järjestelmällistä ja tehokasta. ARVIOINTI- KRITEERIT Uusia toimitiloja rakennetaan todellista tarvetta vastaava määrä ja toiminnassa olevat tilat pidetään kunnossa. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Analysoidaan tilankäytön tehokkuutta yhdessä toimialojen kanssa tekemällä kunnan toimitilat kattava selvitys (nykytila-analyysi). STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Yhtään sellaista toimitilaa ei rakennuteta, joka voidaan korvata olevien tilojen käytön tehostamisella. Oikein mitoitetuilla korjausinvestoinneilla pidetään tilat kunnossa ja varmistetaan omaisuuden arvon säilyminen. Palvelut ja vaikuttavuus Ilmastomuutoksen hidastaminen (2.2.) Kiinteistöjen ympäristökuormitusta vähennetään. Kiinteistöissä käytettävän energian tuottaminen ympäristöystävällisesti: uusiutuvan energian osuus koko energiasta. Energiankulutuksen vähentäminen. Käynnissä on vähintään kaksi kunnan hanketta, joissa kiinteistön lämmitysenergian osuudesta >30 % saadaan uusiutuvasta energiasta. Kunnan kiinteistöjen lämpöenergiasta MW pohjautuu uusiutuvaan energiaan (kunnan kokonaislämpöenergia oli MW vuonna 2009.) Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä hallinnassa olevat tilat, hum hum 2 /asukas 4,16 4,10 4,14 4,20 4,17 kulut e/hum 2 51,40 54,19 54,98 54,58 54,83 kokonaiskulut e/hum 2 (sis. poistot) 77,14 79,88 81,18 81,16 81,25

146 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Hallinto- ja talouspalvelut Vastuuhenkilö: Tulosalueen sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Ei olennaisia muutoksia suunnittelukaudella. Toiminnalliset tavoitteet vuosille Parantunut toiminnan tuottavuus Strategiset valinnat/ kriittiset menestystekijät (nro) NÄKÖKULMA Prosessit ja rakenteet KRIITTISET MENESTYS- TEKIJÄT Prosessien selkeyttäminen ja tehostaminen (3.1.1) ARVIOINTI- KRITEERIT Tehokas ja virheetön asiakirja-, kokous- yms. valmistelu. Virheettömät kilpailutukset. SITOVA TAVOITE V (MITTARI) Ei oikeusasteiden hyväksymiä oikaisuvaatimuksia eikä valituksia. STRATEGIAN SUUNTAA OSOITTAVA TAVOITE V Keskeisimmät perustiedot 2010-TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS henkilöstön määrä henkilöstön määrä

147 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Sivu Aluepelastuslaitos Vastuuhenkilö: Tulosyksikön sitovat euromääräiset resurssit 2012 ja ohjeelliset resurssit TP 2011-KS 2012-TA 2013-TS 2014-TS Toimintatuotot(+) Toimintakulut(-) Toimintakate, sitova taso asukasluku Toimintakate, euroa/asukas Olennaiset muutokset toiminnassa suunnittelukaudella: Keski-Uudenmaan pelastustoimen kuntaosuuden kasvu vuodelle 2012 on 1,2 %. Kuntaosuudet pohjautuu palvelutasossa määriteltyyn vähimmäispalvelutasoon.

148

149

150

151

152

153

154

155

156

157

158

159

160

161

162

163

164

165

166

167

168

169

170

171

172

173

174

175

176

177

178

179

180

181

182

183

184

185

186

187

188

189

190

191

192

193

194

195

196

197

198

199

200

201

202

203

204

205

206

207

208

209

210

211

212

213

214

215

216

217

218

219

220

221

222

223

224

225

226

227

228

229

230

231

232

233

234

235

236

237

238

239

240

241

242

243

244

245

246

247

248

249

250

251

252

253

254

255

256

257

258

259

260

261

262

263

264

265

266

267

268

269

270

271

272

273

274

275

276

277

278

279

280

281

282

283

284

285

286

287

288

289

290

291

292