LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIRAPORTTI

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Kasvatus- ja opetustoimiala Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimiala Hallintopalvelukeskus 25

2 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI TAMPEREELLA LAPSEN OIKEUS OSUUTEEN YHTEISKUNNAN VOIMAVAROISTA Päivähoidon ja perusopetuksen ryhmäkoot Lasten ja nuorten erityistarpeet LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA JA TULLA KUULLUKSI Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen Hyvinvoinnin mittarit kouluterveyskyselystä LAPSEN OIKEUS KAIKINPUOLISEEN SUOJELUUN Lastensuojelutoimenpiteet ja toimeentulotukiasiakkaat Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet JOHTOPÄÄTÖKSET...14 LÄHTEET

3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI TAMPEREELLA Osaksi lapsiasiamiestoiminnan raportointia on päätetty liittää vuosikatsaus tamperelaisten lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittymisestä. Lähtökohtana on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta tiivistetyt lapsen perusoikeudet eli lapsen oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista, lapsen oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ja lapsen oikeus kaikinpuoliseen suojeluun. Seurannan ja raportoinnin mahdollistamiseksi on pyritty löytämään mittarit, joiden avulla lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittymistä voidaan seurata ja arvioida. Mittareiden valinta on toteutettu yhdessä ohjausryhmän jäsenten kanssa. Vuositasolla on päätetty ottaa lisäksi tarkasteluun teema, joka erityisesti painottuu toimintavuoden aikana. Vuoden 24 osalta painotuksena on lasten ja nuorten osallistuminen ja siihen liittyvän kehitystyön tarkastelu. Perusmittaristo pyritään vuosittain pitämään samana pitkäkestoisen seurannan mahdollistamiseksi. Vuosikatsaus toteutetaan hyödyntäen kaupungissa kerättävää tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Suurin osa mittareista on määrällisiä, mutta lasten ja nuorten osallistumisen kehittämistä kuvataan pääasiassa laadullisesti. Vertailuvuosina käytetään vuosia 24 tai 23 ja 2, joista jälkimmäisen vuoden tiedot ovat pitkälti saatavilla lapsipoliittisen ohjelman arvioinnista. Kaikilta osin vuoden 24 tietojen saaminen ei ole ollut mahdollista, minkä vuoksi on käytetty vuoden 23 tilastotietoja. 1. LAPSEN OIKEUS OSUUTEEN YHTEISKUNNAN VOIMAVAROISTA Lasten ja nuorten osuus (alle 18-vuotiaat) on vähentynyt Tampereen kaupungissa vuodesta 1996 vuoteen 2 ja edelleen vuoteen 23 (ks. Taulukko 2). Pienin lasten osuus on ollut keskisellä alueella kaikkina em. vuosina. Vuosien 1996 ja 23 välillä kaikilla muilla paitsi pohjoisella suuralueella lasten ja nuorten osuus on vähentynyt, eniten kaakkoisella suuralueella. Lasten (-18-vuotiaat) määrät ikäluokittain ja alueittain on liitteessä 1. vuosilta 1991, 1999 ja 24. Taulukko 2. Lasten (alle 18-vuotiaat) osuus väestöstä Tampereella alueittain vuosina 1996, 2 ja kaupunki yhteensä 19,4 18,8 18, keskinen suuralue 1,8 1,6 1, koillinen suuralue 25,6 24,8 23,7 kaakkoinen suuralue 24,3 22,5 2,2 eteläinen suuralue 19,7 19,4 19,4 lounainen suuralue 21,9 22, 21,8 luoteinen suuralue 23, 22,7 22,4 pohjoinen suuralue 23,4 24,3 24,4 muut 8,8 11,5 1,1 Tampereella lasten osuus väestöstä on noin kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa keskimäärin. Taulukossa 3 on lasten osuus koko maassa ja Tampereella. Lasten osuus on vähentynyt tarkasteluvuosina sekä Tampereella että koko maassa. 3

4 Taulukko 3. Lasten (alle 18-vuotiaiden) osuudet Tampereella ja koko maassa vuosina 1996, 2 ja 23. vuosi Tampere koko maa ,4 22,7 2 18,8 21, , 21, Päivähoidon ja perusopetuksen ryhmäkoot Päivähoidon ryhmäkoot määritellään päivähoitoasetuksessa. Sen mukaan yli 3-vuotiaiden ryhmässä voi olla 7 lasta yhtä aikuista kohden ja vastaavasti alle 3-vuotiaiden ryhmässä 4 lasta yhtä aikuista kohden. Lapsia on ollut mahdollista ottaa niin sanotuille ylipaikoille. Alle 3-vuotiaiden lasten ryhmiä on pienennetty vuodesta 23 alkaen (päätös linjattu talousarviosta päätettäessä ja käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä). Päivähoidon strategisena tavoitteena on ollut vuonna 24, että alle 3-vuotiaiden ryhmäkoko olisi keskimärin 12. Yli 3-vuotiaiden ryhmissä lapsia voi olla enimmillään 23, kun ylipaikat ovat käytössä. Yleisopetuksen ryhmäkoosta ei valtakunnallisia suosituksia ole nykyään olemassa. Luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmäkoot määritellään lainsäädännössä. Ryhmäkoot eivät ole ylittäneet ryhmäkoon määritelmää. Esiopetuksen ryhmäkoosta on Opetushallituksen suositukset, perusopetuslaissa ei esiopetuksen ryhmäkokoa mainita. Taulukko 4. Keskimääräiset ryhmäkoot Tampereen yleisopetusta järjestävissä kouluissa ( tietojen mukaan) Ryhmäkoko vuosiluokilla 1-6 Vuosiluokat 1-6 oppilaiden määrä Perusopetuksen ryhmät Vuosiluokat 1-6 lv lv ,4 lv lv ,8 lv lv ,6 lv lv ,5 lv lv ,3 Vuosiluokat 1-2 oppilaiden määrä Keskimääräinen ryhmäkoko Perusopetuksen ryhmät Vuosiluokat 1-2 lv ,2 lv 2-1 2,9 lv ,8 lv ,5 lv ,7 lv ,6 Keskimääräinen ryhmäkoko lv ,5 lv ,6 lv ,3 lv ,3 Vuosiluokat 3-6 oppilaiden määrä Perusopetuksen ryhmät Vuosiluokat 3-6 lv ,8 lv , lv ,1 lv ,2 lv ,3 lv ,8 Keskimääräinen ryhmäkoko 4

5 lv ,5 lv ,6 lv ,7 lv ,4 Koulutuslautakunnan tekemän päätöksen mukaan enimmäiskoko vuosiluokilla 1.-2 on pääsääntöisesti 25 oppilasta ja vuosiluokilla 3.-6 vastaavasti 32 oppilasta. Ryhmäkoko vuosiluokilla 7-9 Yhteiset oppiaineet Pitkät valinnaisaineet Lyhyet valinnaisaineet Kaikki yhteensä lv ,67 15, 16,1 16,98 lv ,6 15,46 15,5 16,89 lv ,13 14,8 16,5 16, Lasten ja nuorten erityistarpeet Perheneuvolassa asiakkaita on ollut vuoden 24 aikana kaikkiaan 199. Taulukossa 5. on tamperelaisten perheneuvonnassa ja perheasioiden sovittelussa käyneiden määrät. Taulukko 5. Tamperelaiset vuonna 24 perheneuvonnassa ja perheasioiden sovittelussa käyneet iän mukaan. yhteensä -6-vuotiaat aikuiset vuotiaat vuotiaat perheneuvonnassa perheasioiden sovittelussa Jonotusajat ovat perheneuvolassa olleet tavallisesti keskimäärin 1 viikkoa ja kiireellisissä tapauksissa 3 viikkoa. Jonotusajat ovat voineet olla myös keskimäärin 25 viikkoa perheen kanssa sovitun mukaisesti (tällöin on sovittu asiakkaan kanssa esimerkiksi lapsen osallistumisesta ryhmään tai perhe on omasta syystään halunnut tulla myöhemmin; nämä ovat erityistapauksia). Vuoden lopussa jonossa olevia perheitä oli 195, joista 82 on saanut ajan. Hoitotakuu ei ole koskenut vielä perheneuvolaa. Tampereen Yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatria tarjoaa Pirkanmaan alueella -15- vuotiaille lapsille ja nuorille polikliinistä hoitoa, avohoidon tutkimuksia ja osastohoitoa. TAYS:n lastenpsykiatriassa oli vuonna 24 jonossa yhteensä 163 tamperelaista lasta ja hoidettuja lapsia oli 129. Odotusaika vaihteli -56 päivää, keskimääräinen jonotusaika oli 68 päivää (mediaani). Päivystyspotilaat pääsivät hoitoon saman päivän aikana. Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian työryhmä tekee joustavaa perhekeskeistä nuorisopsykiatrista työtä avohoidossa, jossa tavoitteena on erityisesti vuotiaiden mielenterveyden häiriöiden varhaistunnistaminen ja hoito. Nuorisopsykiatrian toimipisteen osalta pysyttiin pääsääntöisesti hoitotakuun suosituksessa: tutkimuksiin pääsi kolmen viikon kuluessa. Ruuhka-ajat, jolloin hoitotakuuta ei saavutettu, olivat huhti-toukokuu sekä marras-joulukuu. Edellä mainittuina ajankohtina jonot venyivät 4-5 viikon mittaisiksi. Lähetteitä nuorisopsykiatriaan vuonna 24 tuli 15-2 kuukaudessa, ennätys oli marraskuussa, jolloin lähetteitä tuli 3. Kaikkiaan vuoden aikana hoidettiin noin 2 nuorta. 5

6 Tampereen Yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualue palvelee Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Nuorisopsykiatrian klinikan asiakkaat ovat pääosin 14-2-vuotiaita, mutta ikärajoja pyritään valtakunnallisesti yhtenäistämään ja tarjoamaan palveluita vuotiaille. Nuorisopsykiatrian osastoilla kuitenkin hoidetaan vain alle 18-vuotiaita nuoria. Tamperelaisia nuoria oli nuorisopsykiatrian potilaina yhteensä 29, hoitopäiviä kertyi 2837, hoitojaksoja 57 ja käyntejä kaikkiaan Tamperelaisista vuotiaista nuorista 2 odotti tutkimusta ja yksi hoidon aloitusta (,2 hoitoa ja 3,5 tutkimusta tuhatta nuorta kohti). Nuorisopsykiatriseen tutkimukseen neljännes (24%) pääsi alle kolmessa viikossa ja noin puolet 22-9 vuorokauden kuluessa (kaikista Pirkanmaan alueen tutkimusta odottavista); neljännes (26%) joutui odottamaan tutkimusta yli 9 vuorokautta. Nuorisopsykiatrian hoitoon pääsi noin 7% alle kolmessa kuukaudessa ja noin puolet alle kolmessa viikossa (lähes joka kolmas eli 3% joutui odottamaan yli 9 vuorokautta). Alkuvuoden aikana 24 (tammi-toukokuu) nuorisopsykiatrian vastuualueen tilastojen mukaan 51% ei päässyt ajallaan avohoidon tutkimukseen: odotusaika oli pisimmillään 135 vuorokautta (keskimäärin 39,8 vrk). Avohoidon hoitoon kaikki pääsivät ajallaan, jonotusaika oli enimmillään 5 vrk (keskimäärin 9,7 vrk). Osastohoitoon 2,1% ei päässyt ajallaan: jonotusaika vaihteli -156 vuorokauden välillä (keskimääräinen odotusaika 8,1 vrk). 2. LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA JA TULLA KUULLUKSI 2.1. Lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen Suunnittelu lasten ja nuorten osallistumisen kehittämiseksi Apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen asetti vuoden 23 lopussa työryhmän, jonka tehtäväksi tuli vuoden 24 aikana tehdä suunnitelma lasten ja nuorten osallistumisen kehittämiseksi tamperelaisissa kouluissa, oppilaitoksissa ja nuorisotaloilla aiempia hyviä käytäntöjä hyödyntäen. Suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi otettiin koulujen ja nuorisopalvelujen yhteistyön lisääminen. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin lasten ja nuorten edustuksellisten elinten, kuten oppilaskuntien, Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kehittäminen. Työryhmän tehtävänä oli tukea osallistumismallien rakentamista paikallisista tarpeista käsin, osallistua toiminnan suunnitteluun ja linjaamiseen sekä tiedottaa suunnitelmista yhteistyötahoille laajan sitoutumisen aikaansaamiseksi. Lapsiasiamies toimi vuoden aikana työryhmän koollekutsujana ja sihteerinä. Työryhmän muina jäseninä olivat eri kouluasteiden, nuorisopalvelujen, kuntademokratian kehittämisyksikön ja vanhempainyhdistyksen edustajat. Lasten ja nuorten näkemyksiä kerättiin Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kautta. Lasten ja nuorten osallistumisen kehittämissuunnitelma valmistui marraskuussa 24. Suunnitelma rakentuu siten, että osa I sisältää osallistuvan toimintakulttuurin ideologisen pohjan, joka on toiminnan lähtökohtana edistettäessä lasten ja nuorten osallistumista Tampereella. Osassa II esitellään osallistumisen erilaisia tasoja ja hyviä käytäntöjä sekä mallinnetaan lasten ja nuorten osallistumista paikallisessa ympäristössä. Osa III sisältää suunnitelman siitä, kuinka osallistumisen kehittämisessä tullaan Tampereella lähivuosina etenemään. 6

7 Osallistuminen päivähoidossa Päivähoidon strategiassa osallistumisen näkökulma vahvistui vuoden aikana. Käytännössä työn lähtökohtana on ollut henkilöstön ja lasten vanhempien välinen kasvatuskumppanuus. Tavoitteena on tiivistää edelleen päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä, vanhempien osallistumista lastensa hoidon ja kasvatuksen suunnitteluun sekä etsiä uusia yhteistyön tapoja. Vanhempien kanssa tehtävät varhaiskasvatussuunnitelmat ovat yksi osa päivähoidon ja kodin välistä yhteistyötä. Tavoitteena vuonna 24 oli tehdä suunnitelma 7%:n kanssa. Tämä tavoite toteutui, keskustelut olivat toteutuneet marraskuuhun mennessä 77,4% päivähoidossa olevien lasten vanhempien kanssa. Päivähoidon roolia suhteessa osallistumissuunnitelmaan on tulevaisuudessa syytä vahvistaa. Tätä tukee myös kaupungin päivähoidon, perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivähoidon hallinnollinen yhdistyminen vuoden 25 alusta. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntatoimintaa on Tampereella perinteisesti ollut vuosiluokilla 7-9. Toisen asteen koulutuksessa oppilaskuntatoiminnan toteutumista tukee myös lainsäädäntö. Tavoitteena on kehittää edelleen tätä toimintaa ja samalla laajentaa oppilaskuntatoimintaa myös vuosiluokille 1-6. Lukuvuonna vuosiluokkien 1-6 kouluista, joita on 4, on 13:lla oppilaskuntatoimintaa. Määrä on kasvanut edelliseen lukuvuoteen verrattuna lähes puolella. Oppilaskuntatoiminnan edelleen laajentaminen näillä vuosiluokilla uusien opetussuunnitelmien hengen mukaisesti edellyttää jatkossa myös taloudellista resurssia, mikä merkitsee, että ohjaavien opettajien korvauksista ko. vuosiluokille tulee sopia. Tällä hetkellä OVTES ei tunne korvauksia näiden vuosiluokkien osalta. Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi Lasten ja nuorten osallistumisen kehittämiseen liittyi vuoden 24 aikana myös Lasten Parlamentin toiminnan jatkaminen Lasten Tampere ry:n LOVE-projektin jälkeen osana kaupungin kulttuuritoimen nuorisopalveluja. Lasten Parlamenttia ja osallistumistoimintaa varten nuorisopalveluihin saatiin vuoden 24 alusta uusi nuorisotyöntekijän vakanssi. Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi kokoontuivat vuoden aikana suurkokouksiin kaksi kertaa. Hallitukset kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Lisäksi Lasten Parlamentti ja Nuorisofoorumi jatkoivat työskentelyä toimikunnissa, joista uusimpana vuoden aikana perustetut kaupunkisuunnittelutoimikunnat. Molemmat toimijat ovat tehneet kaupungille aloitteita lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseksi. Kaikki aloitteet käsiteltiin kaupungin toimielimissä. Lautakuntakokeilu Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin aloitteesta syksyllä 24 käynnistyi lautakuntakuntakokeilu. Tämä merkitsi lasten ja nuorten pääsyä lautakuntiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Kokeilulautakuntina olivat koulutuslautakunta ja kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta. Käytännössä Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin ko. lautakuntia vastaavat toimikunnat kokoontuivat ennen lautakunnan kokousta ja käsittelivät esillä olleita asioita yhdessä sekä evästivät edustajansa kokouksia varten. Lautakuntakokeilua 7

8 harjoiteltiin jo kevään aikana kommentoimalla tiettyjä pykäliä kirjallisesti lautakunnille. Kokeilun arviointi toteutettiin vuodenvaihteessa Tampereen yliopiston opiskelijan Riitta Savikon toimesta, jonka jälkeen tehdään päätökset toiminnan jatkamisesta. Kehittämishankkeisiin osallistuminen Vuoden 24 aikana kokoontuivat säännöllisesti nuorisopalvelujen osallistumistoiminnasta vastaava koordinaattori, lapsiasiamies sekä Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin toiminnasta vastaavat nuorisotyöntekijät osallistumistoiminnan kehittämiseksi ja suunnittelemiseksi. Lapset ja nuoret osallistuivat vuoden aikana erilaisiin kehittämishankkeisiin edustaen tamperelaisten lasten ja nuorten näkökulmaa. Heidän näkemyksiään selvitettiin mm. Vuoreksen asuinalueen suunnitteluun, kaupungin keskustan esteettömään kulkuun, kaupungin vuoden 25 talousarvioon ja strategisiin painotuksiin, kouluterveydenhuollon kehittämiseen, opetussuunnitelmauudistukseen ja skeittipaikkojen ja puistojen suunnitteluun liittyen Hyvinvoinnin mittarit kouluterveyskyselystä Kouluterveyskyselyn tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä tietoa kouluille, kunnille ja lääneille nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista, terveystottumuksista ja koulukokemuksista. Kysely tehdään joka toinen vuosi luokkakyselynä peruskoulujen 8. ja 9. vuosiluokkien ja lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tampereella kysely on tehty viimeksi vuonna 23. Hyvinvoinnin mittareiksi valittiin seuraavat oppilaiden terveydentilaa, terveystottumuksia, elinoloja ja koulutyötä kuvaavat vastaukset vuoden 23 kyselyn tuloksista. (Rimpelä ym. 23.) Vastaajia on ollut vuosina 1999, 21 ja 23 Tampereella yläluokkalaisia 3133, 2897 ja 3277 ja lukiolaisia 1938, 2143 ja 233. Ylemmät luvut ovat lukiolaisten, alemmat 8. ja 9. luokkalaisten Vuosi Vuosi Kuvio 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneiden määrät vuosina 1999, 21 ja 23. 8

9 Terveys Kouluterveyskyselyyn vastanneista keskimäärin viidennes on arvioinut terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vuosien 1999 ja 23 välisenä aikana lukiossa olleiden masentuneisuus (keskivaikea tai vaikea) on kyselyn mukaan lisääntynyt. Vuosi 21 Vuosi N= Kuvio 2. Terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi arvioineiden osuus (%). N= Vuosi Vuosi Kuvio 3. Keskivaikeasti tai vaikeasti masentuneet. Terveystottumukset Päivittäin tupakoivien osuus on 8. ja 9. luokkalaisista vähentynyt, kuten myös tosi humalaan itsensä juovien osuus. Lukiolaisten osalta osuudet ovat olleet melko samat tarkasteluvuosina. Laittomia huumeita kokeilleita on lukiolaisista jopa joka viides. Yläluokkalaisista osuus on ollut laskussa, vaikka vuonna 23 ainakin joka kymmenes oli kokeillut laittomia huumeita. 9

10 N= Vuosi Vuosi Kuvio 4. Päivittäin tupakoivien osuus (%) N= Vuosi Vuosi ja 9.lk Kuvio 5. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa olevien osuus (%). N= Vuosi Vuosi Kuvio 6. Laittomia huumeita ainakin kerran kokeilleiden osuus (%). 1

11 Elinolot Vanhemmuuden puutetta kokee joka neljäs vastaaja. Hieman yleisempää sen kokeminen on 8. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Fyysistä uhkaa vuonna 23 koki yläluokkalaisista 19% ja lukiolaisista 18%. Yksinäiseksi itsensä tuntee noin joka kymmenes vastaaja, yläluokkalaisista hieman suurempi osa on ilman läheistä ystävää N= Vuosi Vuosi Kuvio 7. Vanhemmuuden puutetta kokeneiden osuus (%). Vuosi 21 N= Vuosi Kuvio 8. Fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneiden osuus (%) 11

12 N= Vuosi Vuosi Kuvio 9. Nuorten osuus (%), joilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Koulutyö Monet 8. ja 9. luokkalaisista (34%) sekä lukion 1. ja 2. luokkalaisista (35%) eivät saa apua kouluvaikeuksiinsa kotoa tai koulusta. N= Vuosi 21 Vuosi Kuvio 1. Nuorten osuus (%), jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa. 3. LAPSEN OIKEUS KAIKINPUOLISEEN SUOJELUUN 3.1. Lastensuojelutoimenpiteet ja toimeentulotukiasiakkaat Vuoden 24 aikana varsinaisia huostaanottoja oli 63 ja kiireellisiä huostaanottoja 182. Lastensuojelun avohuollon palveluiden piirissä oli vuoden lopussa 198 lasta, joista osa oli useampien tukitoimien kohteena (palveluja tarjottu yhteensä 1113). Palveluiden piirissä 12

13 olleista tyttöjä oli 484 ja poikia 614. Toimeentulotuen lapsiperhetyössä oli mukana 3335 ruokakuntaa ja asiakkaita kaikkiaan Taulukko 6. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien määrä ikäryhmittäin vuonna 24. ikä (vuosina) määrä Tampereen -17-vuotiaista oli vuonna 23 sijoitettuna 2,5%. Verrattuna muiden suurten kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Oulu) keskiarvoon (1,8%) Tampereella oli suurempi sijoitettujen osuus. Enemmän sijoitettuja -17-vuotiaaseen väestöön nähden oli Helsingissä (2,21%) ja Turussa (2,11%). Tamperelaisia -17-vuotiaita oli sijoitettuna vuonna 23 yhteensä 739, joista 149 oli lyhytaikaisessa perhehoidossa. Edelliseen vuoteen verrattuna Tampereella sijoitettujen osuus oli kasvanut. (Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 23.) Kasvattilapsisijoituksissa oli yhteensä 42 lasta (eivät näy sijoitettujen määrässä) Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet Tiedot toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneistä ovat vuodelta 23. Koska tilastotiedot kootaan aina seuraavana vuonna keväällä, niitä ei saada valmiiksi ennen lapsiasiamiehen toimintakertomuksen valmistumista. Lukuvuonna lukioista eronneita oli yhteensä 81. Opintonsa tilapäisesti keskeyttäneillä (25) yleinen syy on vaihtooppilasvuosi. Taulukossa 7. on päivälukioista eronneet lukuvuosina 2-21, ja Taulukko 7. Tampereen päivälukioista eronneet ja opintonsa keskeyttäneet (suluissa osuudet). lukuvuosi opiskelijoita yhteensä (2.9. 2, ja ) eronneita yhteensä siirtynyt toiseen oppilaitokseen eronnut ilman suunnitelmaa opintojen jatkamisesta opintonsa tilapäisesti keskeyttäneitä (3,1%) 71 (2,5%) 17 (,6%) 37 (1,3%) (2,4%) 5 (1,7%) 19 (,7%) 23 (,8%) (2,8%) 65 (2,3%) 16 (,6%) 25 (,9%) Taulukossa 8. on Tampereen ammattiopistossa nuorisoasteen koulutuksessa vuoden 23 aikana eronneet. Edelliseen vuoteen verrattuna eronneiden osuus oli vähentynyt jopa kolmella prosenttiyksiköllä. 13

14 Taulukko 8. Tampereen ammattiopistosta eronneet vuonna 23 (ops-perusteinen tutkintoon johtava nuorisoasteen koulutus) (Koulutuksen kuntatason vuoden 23 raportti.) Koulutusala Opiskelijoita yhteensä Eronneita yhteensä siirtynyt toiseen oppilaitokseen tai muusta syystä eronneita (2.9.23) työhön Luonnonvara Tekniikka ja liikenne Kauppa ja hallinto Sosiaali ja terveys Majoitus, ravitsemis ja talous Kulttuuri Yhteensä v ,3% 11,3% 89 2,9% 2,5% 166 5,4% 8,8% Niistä, jotka olivat eronneet muusta syystä, 15%:lla eron syy on tuntematon, 14%:n mielestä koulutusvalinta on epäonnistunut ja 11%:lla syynä eroamiseen on opiskeluhaluttomuus. Tarkemmin tarkastellessa eron syitä olivat seuraavat (suluissa opiskelijoiden lukumäärä): terveydelliset syyt (8), taloudelliset vaikeudet (7), koulutusvalinta epäonnistunut (36), opiskelu- ja oppimisvaikeudet (3), opiskeluhaluttomuus (28), opetukseen ja/tai oppilaitokseen liittyvät syyt (9), henkilökohtaiset, elämäntapaan liittyvät syyt (esim. päihteiden käyttö) (7), muut henkilökohtaiset syyt (29) ja syy tuntematon (39). 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tamperelaiset lapset ja nuoret voivat pääosin hyvin ja ovat aktiivisia osallistujia, esimerkiksi Lasten Parlamentissa ja Nuorisofoorumissa. Seuraavat johtopäätökset on tehty osasta II Lasten ja nuorten hyvinvointi Tampereella. Kouluterveyskyselyssä tulee korostuneesti esiin lasten ja nuorten pahoinvointi. Valtaosa lapsista ja nuorista voi silti hyvin. Seuraavissa johtopäätöksissä, jotka on tehty kouluterveyskyselyn ja muun aineiston pohjalta, tulevat esiin etenkin ongelmakohdat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Tampereella lasten suhteellinen osuus väestöstä on pienempi kuin koko maassa keskimäärin ja osuus on viime vuosina ollut laskussa. Olisi tarkasteltava onko tähän syynä kaupungin lapsiperheille tarjoamien palvelujen riittävyys. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ja vanhempien välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Päivähoidossa yhteistyö vanhempien ja henkilökunnan välillä on lisääntynyt. Nuoret tarvitsevat vanhempiensa tukea; vanhemmuutta voitaisiin tukea esimerkiksi kodin ja koulun yhteistyöllä. Vanhemmuus on ajan myötä muuttunut yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa. Lasten ja nuorten vanhemmat tarvitsevat tukea, jota voivat antaa monet eri toimijat kunnissa ja järjestöissä. Lasten ja nuorten nopealla hoitoon pääsyllä ehkäistäisiin vaikeiden ongelmien syntymistä. Lasten ja nuorten pääsy hoitoon ei ole täyttynyt kokonaan hoitotakuun määrittelyn mukaan (3 kuukautta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa). Palvelujen oikea kohdentaminen on tärkeää: tarvetta etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluille olisi enemmän. 14

15 Lasten ja nuorten olisi päästävä hoitoon riittävän ajoissa erityisesti psyykkisten ongelmien osalta. Perheneuvolaa hoitotakuu ei ole vielä koskenut; lasten asioissa hoitoon pitäisi päästä nopeammin, joten toivottavaa on, että hoitotakuu velvoittaa jatkossa myös perheneuvolaa. Kouluterveyskyselyn mukaan monet nuoret arvioivat terveydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi. Liikunnan merkitystä pitäisi korostaa hyvinvoinnin tekijänä ja hyvän terveydentilan ylläpitäjänä entisestään ja lapsia ja nuoria olisi kannustettava liikkumaan enemmän. Tärkeä osa lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja ja hyvinvointia on riittävä uni ja lepo. Nämä jäävät monilla hyvin vähälle kiireisten aikataulujen ja elämäntavan myötä. 15

16 Lähteet Koulutuksen kuntatason vuoden 21 arviointiraportti. Tampereen kaupunki. Koulutustoimialan raporttisarja 6/22. Koulutuksen kuntatason vuoden 22 arviointiraportti. Tampereen kaupunki. Koulutustoimialan raporttisarja 4/23. Koulutuksen kuntatason vuoden 23 arviointiraportti. Tampereen kaupunki. Koulutustoimialan raporttisarja 4/24. Kuuden suurimman kaupungin lasten sijaishuollon palvelujen ja kustannusten vertailu 23. Lasten sijaishuollon Kuusikko-työryhmä. Rimpelä, Hagelberg, Jokela & Luopa, 23. Kouluterveys 23: Tampereen kuntaraportti. Stakes