Tehtivii puheenjohtaja varapuheenjohtaja jiisen jdsen jdsen jdsen jdisen jisen jiisen

Transkriptio

1 Saapuvilla olleet jisenet Nimi Gr0hn Marja-Leena Mutanen Pirkko Hakulinen Pauli Keronen Jari Kivivuori Marja-Leena Koppinen Kirsi Kosonen Juha Kuittinen Tero Kummunmdki Juhani Tehtivii puheenjohtaja varapuheenjohtaja jiisen jdsen jdsen jdsen jdisen jisen jiisen Muut saapuvilla olleet Tikka Tiina Parkkinen Sanna Mikkanen Hannele Raninen Hannu Sarkkinen Terttu valtuuston 1. vpj valtuuston 2. vpj kunnanjohtaja kunnankamreeri hallintopddllikko Reijonen Eero valtuuston pj. puheenjohtaja Terttu Sarkkinen poytiikirjanpitaja Kirsi Koppinen puheenjohtaja, $ 25 Ptiytdkirjan tarkastus Pdytakirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Ta rkastu s aika ,1 t4r,+*m#a-'l,._-' pdytilki ria nta rkastaja Tarkastettu p6ytiikirja on nahtevillii Liperin kunnanvirastolla kokousta seuraavana arkipiiivdnd klo Tarkastusmerkintd Lautakunta

2 OTE POYTAKIRJASTA Kunnanhallitus S Pelastustoimen aluejako t20',13 KHS17 Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa tarkoituksena on toteuttaa pelastustoimen jerjestelman uudelleenorganisointi. Hallituksen piidtoksen ( ) mukaisesti pelastustoimen alueita vdhennetddn 22:sta 11:een lahtdkohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulleen poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Sisdasiainministeri6n tavoitteena on, etta pelastustoimen alueita vdhenttimiilld saavutetaan pelastustoimelle asetettu 7,5 milj. euron (1,40 /asukas) saastdtavoite vuoden 2016 loppuun mennessa. Hallituksen piiiit<iksen mukaisesti ltd-suomeen muodostuisi yksi pelastustoimen alue. ltd-suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etelii-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon pelastustoimen alueet. AluejakopdEit6ksessd on tarkoitus asettaa mdirdaika yhteistoiminnan ehtojen sopimiseksi siten, ettii uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Mikdli kunnat eivtit pease sopimukseen valtioneuvoston asettamassa mddriajassa, valtioneuvosto paattaa kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtavien jdrjestamisen perusteista ja muista valttamattomiste asioista, joista kunnat eivdt ole sopineet. Valtioneuvoston paatos on voimassa kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen jarjestamisesta. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa paatosta tehteiessi on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisdasiainministerio on pyytanyt kunnilta, maakuntaliitolta, pelastuslaitokselta ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymalta lausuntoa aluejakojakoehdotuksesta mennessa. Lausunnossa pyydetiiiin ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkti ovat toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliifto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymi sekd Pohjois-Karjalan kunnat esittivit yhteiseni lausuntonaan seuraavaa: 1. Ehdotettu aluejako ei ole parhaiten soveltuva pelastustoimen aluejaoksi. 2. Aluejako tulisi olla ltd-suomen osalta nykyinen, koska nykyinen hallinto- ja toimintamalli on osoiftautunut Pohjois-Karjalassa kustannustehokkaaksi, laadukkaaksi ja toimivaksi. 3.- Pohjois-Karjalan kunnat, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos sekii Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymd

3 s17 ymmailavat hyvin valtiontalouteen kohdistuvat saast6paineet. Naemme kuitenkin, etta tavoitteena oleva 7,5 miljoonan euron saast6 on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa nykyisen pelastustoimen rakenteen puitteissa tehostamalla samalla sisiiisesti edelleen toiminta- ja yhteisty6muotoja harva -hankkeen kokemusten perusteella. Pohjois-Karjalan vahvuutena ovat hyvet kokemukset pelastuslaitoksen toiminnan jarjestamisesta liikelaitosmallin mukaisesti, jossa Joensuun kaupunki ja muut kunnat seka Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymd toimivat palveluiden tilaajana ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Jiikelaitos palveluiden tuottajana. Toimintamallilla on pystytty rakentamaan kustannustehokas pelastustoimen ja ensihoidon palvelutuotannon jarjestelma, jonka yhteenlasketut kuntien kustannukset ovat asukasta kohden maamme kolmanneksi edullisimmat (92,68 /asukas). Pohjois-Karjalan kuntien pelastustoimen nettokustannukset (kuntamaksuosuudet) olivat vuoden 2012 tilinpaatdstietojen mukaan 69,80 / asukas. Lisaiksi pelastuslaitoksen taloudellinen asema on muodostunut vahvaksi, taseen ylijaeman ollessa noin '1,1 milj. ja kalustohankintoja varten tehtyjen varausten ollessa 0,9 milj.. Aluejakoesityksen mukaisen ltd-suomen pelastuslaitoksen keskimdtiriiiset kuntamaksuosuudet olivat vuonna 2012 pelastustoimen osalta 11,41 / asukas (ldhde: Pronto -tietojirjestelmd). Vuoden 2012 kustannustasolla tarkasteltuna voivat Pohjois-Karjalan kuntien maksuosuudet kohota pelastustoimen palveluista 1,67 lasukas (2,3 %), mikali uudella pelastustoimen alueella kustannukset jaetaan asukaslukuun suhteutettuna. Tarkasteltaessa lta-suomen pelastuslaitosten vuoden 2014 talousarvioiden kuntamaksuosuuksia kdy ilmi, ettti pohjois-karjalan kuntien maksuosuudet ovat noin 4 / asukas keskiarvoa pienemmat (EtelEi-Savo 84,03 /asukas, Pohjois-Savo 73,66 /asukas ja Pohjois-Karjala 71,88 /asukas). Pelastuslaitosuudistus uhkaa nostaa Pohjois-Karjalan kuntien pelastustoimen maksuosuuksia yhteensd eurolla vuodessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on toiminnallisesti laadukas yksikk6 ja suurempi pelastustoimen aluejako uhkaa heikentdd pelastustoimen palvelutuotannon laajuutta ja saatavuutta maakunnassa. Sekd ennaltaehkeisevat toimenpiteet ja varautuminen, ettd varsinaiset halffstehtavdt (pelastustoimi noin tehtdvdd ja ensihoito noin tehtiiveid) hoidetaan nykyisin tehokkaasti varmistaen maakunnan veiestdn ja tddlld vierailevien turvallisuus. Pelastustoimen toimintavalmiusaikojen toteumat olivat vuonna 2013 maan keskiarvon yldpuolella. Lisdksi valvontakohteiden ja asuinrakennusten palotarkastusten toteutumisen sekd kansalaisten saaman turvallisuuskoulutuksen osalta Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen toiminnan laajuus ja tunnusluvut olivat vuonna 2013 pelastuslaitosten veilisid toteumia vertailtaessa selvasti maan keskitasoa paremmat. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on my6s yksi harvoista pelastuslaitoksista, joka huolehtii edelleen asuinrakennusten turvallisuudesta tekemalle niihin riskiperusteisesti palotarkastuksia.

4 Pelastuslaitos Palotarkastukset Toimintavalmiusaika, tiyftyminen % Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etele-Savo Toimintatilasto (Pronto) Sairaanhoitopiirin lakisddteisena tehtevana on vastata ensihoidon jarjestamisestd alueellaan. Pohjois-Karjalassa ensihoito on toteutettu kokonaispakettina Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa eli pelastuslaitos tuottaa palvelun kuntarajoista riippumatta koko alueelle asetettujen palvelutasokriteerien mukaisesti. Tehdessidn tdllaisen ratkaisun sairaanhoitopiiri on tietoisesti halunnut turvata ensihoitotoiminnan tehokkaan johtamisen, joustavuuden kuntarajoista vdlittdmdttti sekd pelastustoimen ja ensihoidon synergian hyddyntamisen. Kokemukset ovat olleet erittdin hyvdt, asetetut vertailukelpoiset kriteerit on taytetty ja toiminta on ollut kustannuksiltaan yksi edullisimmista koko maassa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtyma pitae valittua toimintamallia parhaana tapana jarjestaa ensihoito myos koko valtakunnan tasolla. Mikali pelastuslaitoksia yhdistetddn, tulee Pohjois-Karjalan ensihoidon toimintamalli ottaa k6ytt66n koko alueella, koska ei liene mahdollista saman pelastuslaitoksen toimia eri periaatteilla ja erilaisilla hinnoilla eri sairaanhoitopiirien alueilla. Pohjois-Karjalan kunnille ei voi syntyii velvoitetta huolehtia muiden sairaanhoitopiirien korkeammista ensihoitokustannuksista. Pohjois-Karjalassa sopimuksiin perustuva operatiivisen pelastustoiminnan ja ensihoidon viranomaisyhteistyd (harva) pelastuslaitoksen, rajavartioston ja tullin kesken on esimerkillistd. Apua Hhetetaan hdlytystehtiiviin ldhimmdn yksikdn periaatteella, mikd on todettu erittdin tehokkaaksi tavaksi toimia erityisesti harvaan asutuissa rajakunnissa. Harva-hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta kehitetddn edelleen maakunnassa pitkdlle menevaa viranomaisyhteistydta ja kehitetdsn uusia toimintamalleja myds kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Pelastuslaitoksen johdolla tehty maakunnallinen varautumisyhteistyo on hyvdlld tasolla ja kestdd my6s valtakunnallisen vertailun. Varautumisen yhteisty6kumppaneiden palaute on ollut kauttaaltaan positiivista ja AVI:n valmiustarkastuksissa varautuminen on todettu hoidetun hyvin. Pelastuslaitos on yhdessti kuntien kanssa laatinut riskeihin perustuvat kuntakohtaiset suunnitelmat normaaliolojen hdiri6tilanteiden ja poikkeusolojen varalle seke nimennyt yhteyshenkil6t tukemaan kuntien hdiri6tilanteiden aikaista johtamistoimintaa. LisEiksi on toteutettu kunnan avainhenkil6iden tiedottamis- ja hdlytysjiirjestelmd, joka mahdollistaa tarvittaessa nopean molemminpuolisen tiedon vilitt6misen. Kuntien valmiussuunnittelun tukemista varten pelastuslaitos on perustanut viisi alueellista valmiusryhmdd, joiden tehtavana on koordinoida, kehittaa ja yhteen sovittaa alueen kuntien sekd maakunnallisten toimijoiden valmiuksia hiiiri6tilanteiden varalle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on my6s vankka osaaminen Vendjdn kanssa tehtiivdssd rajan ldhialueella tapahtuvassa pelastusviranomaisten turvallisuusyhteistydssd. Tuvallisuusyhteistyd on pysffi jalkauttamaan kaytannon tasolla vuo-

5 sittain tapahtuvien harjoitusten, operatiivisen tietojen vaihdon ja koulutuksen avulla. Molemmilla mailla on jatkuva valmius tarvittaessa antaa operatiivista apua toiselle osapuolelle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella on olemassa hyvat yhteistydverkostot Karjalan tasavallan palohallintoon. Mikdli valtioneuvosto peattaa muuttaa pelastustoimen aluejakoa, niin pelastustoimen lahtokohdista tarkasteltuna muutos tulee toteuttaa valtioneuvoston ehdottaman aluejaon mukaisena. Uuden pelastuslaitoksen hallinnon jdrjestaminen ja kustannusten jaosta sopiminen tulee olemaan erittain haasteellista, johtuen pelastuslaitosten erilaisista hallintomalleista ja kustannusrakenteesta seka ensihoitopalveluiden erilaisista tuotantoperiaatteista. Kolme maakuntaa kattava pelastustoimi on jirjestettdvd vdhinteidn samalla palvelun saatavuudella ja laadulla sekd kustannustasolla asukasta kohden, kuin nykytilassa itsendisen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottamana. Pohiois-Karjala ei ole myiiskddn valmis subventoimaan m uiden maakuntien investointeja toimitiloihin ja kalustoon. SisdasiainministeriOn esittdmdn aluejaon toteutuessa, tulee muodostuvan Iti-Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto sijoittaa Joensuuhun edellii kuvatuin toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Ottamalla kaytt0dn pohjois-karjalassa kaytossa oleva hallintomalli ja toimintatavat, laajemmalla alueella toimivalla pelastuslaitoksella on parhaat edellytykset saavuttaa vaaditut saast6- tavoitteet. Joensuun paloaseman toimitilat on otettu kaytt66n vuoden 200g alussa. Tilat mahdollistavat nykyisellaan ilman lisdrakentamista johtamistoimintojen jerjestelyt normaaliajoista poikkeusolojen vaatimiin erityisjdrjestelyihin. Joensuun paloasemarakennuksen tilaratkaisut mahdollistaisivat my6s ilman suuria muutoksia yhdistetyn pelastuslaitoksen vaatiman hallinto- ja tukipalveluhenkil6st6n sijoittumisen nykyiseen rakennukseen. MyOs Pohjois-Karjalan hiitdkeskukselta tyhjaksi jianeet samassa kiinteist6kokonaisuudessa sijaitsevat toimitilat ovat tarvittaessa hyddynnettavissd pienin kustannuksin uuden pelastuslaitoksen k-iyttoon. On huomioitava, etta pelastustoimen rakenneuudistukseen kytkeytyvat ldheisesti my6s mahdolliset kuntarakenteen muutokset sekd sosiaali- ja terveyspalvelujen jeirjestiiminen. Mikdli pelastusalueuudistus toteutetaan, tulee uudistuksen vaatiman suuren tydmaaran johdosta ja huolellisen valmistelun turvaamiseksi tahdate siihen, ettd uudet maantieteellisesti laajemmat pelastuslaitokset aloittaisivat toimintansa vuoden 2017 alusta lukien. Lausunnon yhteenveto: Yhteenvetona edelld esitetyin perusteluin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, pohjois-karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtyma sekd Pohjois-Karjalan kunnat esittavat ensisijaisesti, etta pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron saast6tavoite (1,40 /asukas) toteutetaan nykyiselld pelastustoimen aluejaolla. Pelastustoimen uudelleenorganisointi kytkeytyy muihin rakenneudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta seke sosiaali- ja terveyspalvelujen jarjestamista koskevat ratkaisut ovat tiedossa.

6 LIPERIN KUNTA Kunnanhallitus s17 OTE POYTAKIRJASTA Mikdli pelastustoimen aluejakomuutos paatetaan kuitenkin toteuttaa esitetyssa aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jolloin ltd-suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Eteld-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue.!td-suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tulee sijoittaa Joensuuhun toiminnallisin ia taloudellisin perustein. Kunnanjohtajan pidtiisehdotus: Liperin kunnanhallitus yhtyy edellii esitetyin perusteluin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtyman lausuntoon, jossa esitetddn ensisijaisesti, ettd pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron saastdtavoite (1,40 /asukas) toteutetaan nykyisell6 pelastustoimen aluejaolla. Pelastustoimen uudelleenorganisointi kytkeytyy muihin rakenneudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta seka sosiaali- ja terveyspalvelujen jdrjestiimistd koskevat ratkaisut ovat tiedossa. Mikdli pelastustoimen aluejakomuutos paatetaan kuitenkin toteuttaa esitetyssd aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jolloin lt i-suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Eteld-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue. ltd-suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tulee s[oittaa Joensuuhun toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Pddtiis: Hyviiksyttiin paatosehdotus. Ote: Tiedoksi: Taytant00npano: Lisatietoja: Sisaasiainministerio (sahk0postilla), Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta p6ytdkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Liperissd z'- 7t, zff-., l-t'r'gq,,-cn-- **L] -rr--",e" hallintopdsllikk6, poytekirjanpitaja Ensihoidon kustannukset Pelastustoimen kuntamaksuosuudet vuonna 2014 Sisdasiainministeri6n lausuntopyyntd pelastustoimen aluenjaon muuttamisesta