Valtiovarainministeriö MINVA VM

Transkriptio

1 Valtiovarainministeriö MINVA VM EUS JULKINEN Viite Asia ECOFIN -neuvosto , Bryssel Tiivistelmä Suomea kokouksissa edustaa valtiovarainministeri Petteri Orpo. Oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:lle Komissio esittelee antamaansa yritysverotuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksiaan, joilla pyritään luomaan oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:lle. Ecofinneuvostossa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä asiasta. Yritysveropaketti sisältää uuden ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) sekä ehdotukset koskien hybridijärjestelyjä ja riidanratkaisumekanismia. Samalla kun ehdotukset annetaan, komissio vetää pois vanhan vuonna 2011 annetun CCCTB-direktiiviehdotuksen. Suomi kannattaa tavoitteita oikeudenmukaisesta, kilpailukykyisestä ja vakaasta yritysverojärjestelmästä. CCCTB on laaja yritysverotuksen harmonisointihanke, joka täyttää näitä kannatettavia tavoitteita, mutta on myös tärkeää arvioida, mitä järjestelmä vaikuttaa jäsenmaiden verotuottoihin. Monikansallisia yrityksiä koskeva pakollinen CCCTB-järjestelmä ehkäisisi aggressiivista verosuunnittelua EU:ssa. On kuitenkin myös arvioitava, mitä pakollinen veropohja ja sitä seuraava myöhempi konsolidointi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin käyttää yritysverotusta talouspolitiikan välineenä ja miten ehdotus sopii yhteen kansallisen yritysverojärjestelmän kanssa. Suomi ottaa tarkemmin kantaa yritysveropaketin direktiiviehdotusten yksityiskohtaiseen sisältöön myöhemmässä vaiheessa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuoden 2015 talousarvion toteuttamisesta Neuvostossa Euroopan tilintarkastustuomioistuin esittelee julkaistun vuosikertomuksensa varainhoitovuodelta Neuvoston suosituksesta vastuuvapauden myöntämiseksi EU:n komissiolle varainhoitovuodelta 2015 on tarkoitus päättää Ecofin-neuvostossa Euroopan parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle kevään 2017 aikana. Suomi pitää valitettavana sitä, että tilintarkastustuomioistuimen arvio maksujen kokonaisvirhetasosta (3,8 %) on edelleen korkea ja ylittää selvästi olennaisuusrajan (2 %). Myönteistä on kuitenkin se, että kokonaisvirhetaso on viime vuosina ollut lievästi laskussa ja lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan lausunnon tilien luotettavuudesta. Suomi katsoo, ettei ole olemassa riittävän painavia perusteita olla esittämättä vastuuvapauden myöntämistä komissiolle varainhoitovuodelta 2015.

2 Suomi painottaa edellisvuosien tapaan sitä, että varainhoitoa on parannettava edelleen kaikilla EU:n politiikka-aloilla ja tässä yhteydessä on huomioitava lainsäädännön ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen sekä valvonnan kustannustehokkuus. Samalla myös kokonaisvirhetaso on saatava pienenemään, mikä vaatii komissiolta parempaa riskianalyysiä, resurssien kohdentamista ja tarkempaa toimintasuunnitelmaa. Tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia sekä komission ja muiden toimielinten vastauksia koskevat yksityiskohtaiset kannanotot ovat valmisteltavina ja Suomen kanta tulee täsmentymään neuvoston budjettikomitean käsittelyn aikana tammi-helmikuussa Muut Ecofin-neuvoston asiat Ecofin-neuvostossa saadaan tilannekatsaukset tiivistetyn yhteistyön aloittamisesta rahoitusmarkkinaveron alalla, pankkiunionin toimeenpanosta sekä vähittäismarkkinoille tarkoitetuista paketoiduista sijoitustuotteista (PRIIP-tuotteet). Neuvostossa hyväksytään päätelmät tilastopaketista sekä mahdollisesti EU:n yhteisen listan perustamisesta yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista verotuksen alalla. Ecofinaamiaisaiheina tavanomaiset euroryhmän raportointi ja taloustilanne. Muut kokoukset Maanantaina käydään makrotaloudellinen vuoropuhelu neuvoston, komission, Euroopan keskuspankin sekä työmarkkinaosapuolten välillä. Aamulla ennen Ecofin-neuvoston kokousta on ministeritason dialogi EFTA-maiden kanssa. Euroryhmä (34) Euroryhmän kokouksen alustavalla asialistalla on pankkiunionin euroaluetta koskevat näkökohdat, temaattinen keskustelu kasvusta ja työllisyydestä kansallisten maksukyvyttömyyskehikoiden näkökulmasta, tilannekatsaus Kreikan toisen väliarvion valmistelusta, informointi Kyproksen sekä Espanjan ohjelman jälkeisistä valvontakäynneistä, ja lisäksi inflaatiokehitys euroalueella.

3 Asialista: 3(34) 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntöasiat 2. A-kohtien luettelon hyväksyminen 3. (mahd.) Yhdenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:ssa s.4 = Komission esittely ja näkemysten vaihto 4. (mahd.) Tiiviimpi yhteistyö finanssitransaktioveron alalla s.9 = Tilannekatsaus 5. Muut asiat Ei-lainsäädäntöasiat 6. A-kohtien listan hyväksyminen 7. Tilasto-paketti s.13 - EU-tilastot - Yhteistyön tiivistäminen Eurostatin kanssa - ESGAB:n raportti Euroopan tilastoja koskevien käytäntöjen toimeenpanosta = Neuvoston päätelmät 8. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuoden 2015 talousarvion toteuttamisesta s.16 = Esittely 9. (mahd.) Pankkiunionin toteuttaminen s.21 = Tilannekatsaus 10. Vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut ja vakuutusmuotoiset sijoitustuotteet (PRIIP tuotteet) s.25 = Tilannekatsaus 11. (mahd.) EU:n yhteisen listan perustaminen yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista verotuksen alalla: kriteerit ja prosessit s.29 = Neuvoston päätelmät Maanantai :30 Makrotaloudellinen vuoropuhelu 15:00 Euroryhmä s.31 Tiistai :30 Ministeritason dialogi EFTA-maiden kanssa 09:30 Aamiainen 10:30 Ecofin-neuvosto

4 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Järvinen Tarja(VM) JULKINEN 4(34) Asia ECOFIn-neuvosto , Bryssel; 3. Oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:lle Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus U 22/2011 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio esittelee antamaansa yritysverotuspakettiin sisältyviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään luomaan oikeudenmukainen, kilpailukykyinen ja vakaa yritysverojärjestelmä EU:lle. Yritysveropaketti sisältää uuden ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) sekä ehdotukset koskien hybridijärjestelyjä ja riidanratkaisumekanismia. Yritysveropaketti sisältää näitä koskevat direktiiviehdotukset. Ecofin-neuvostossa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä asiasta. Komission yritysveropakettia on tarkoitus käsitellä korkean tason työryhmän kokouksessa, jossa komissio esittelee paketin ja vaihdetaan näkemyksiä. Antaessaan uuden CCCTB-direktiiviehdotuksen komissio vetää samanaikaisesti vanhan CCCTB-direktiiviehdotuksen pois. Vanha direktiiviehdotus on annettu asiakirjassa KOM(2011) 121 lopullinen ja sitä koskeva U-kirjelmä (U 22/2011) on annettu Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) Suomi kannattaa tavoitteita oikeudenmukaisesta, kilpailukykyisestä ja vakaasta yritysverojärjestelmästä. CCCTB on laaja yritysverotuksen harmonisointihanke, joka täyttää näitä kannatettavia tavoitteita, mutta on myös tärkeää arvioida, mitä järjestelmä vaikuttaa jäsenmaiden verotuottoihin. Vanhan CCCTB-direktiiviehdotuksen pohjalta tehtyjen arvioiden mukaan esim. veropohjan jakaminen jäsenmaille ehdotetulla jakokaavalla aiheuttaisi Suomessa merkittävää epävarmuutta verotuloista.

5 Pääasiallinen sisältö 5(34) Monikansallisia yrityksiä koskeva pakollinen CCCTB-järjestelmä ehkäisisi aggressiivista verosuunnittelua EU:ssa. On kuitenkin myös arvioitava, mitä pakollinen veropohja ja sitä seuraava myöhempi konsolidointi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin käyttää yritysverotusta talouspolitiikan välineenä ja miten ehdotus sopii yhteen kansallisen yritysverojärjestelmän kanssa. Järjestelmän pakollisuus voi vaikuttaa mahdollisuuteen säilyttää yritysverotuksessa CCCTB:n ohella kansallinen yritysverojärjestelmä. Komission suunnitelmaa direktiiviehdotuksen vaiheittaisesta käsittelytavasta, jossa veropohjien konsolidointia lykätään, kunnes yhteinen yhtiöveropohja on hyväksytty ja toteutettu, on pidettävä hyvänä. Vanhaa CCCTB-direktiiviehdotusta on käsitelty useita vuosia ilman sanottavaa edistystä. Komission ehdotus rajat ylittävästä tappiontasauksesta kaventaisi jäsenvaltioiden verotusvaltaa ja myös sen osalta on olennaista arvioida vaikutukset verotuottoihin. Tappioiden siirtäminen voi lisäksi luoda yrityksille uusia aggressiivisen verosuunnittelun mahdollisuuksia, joten ehdotuksen pitäisi myös sisältää keinot näiden mahdollisuuksien estämiseksi. Hybridijärjestelyt Suomi kannattaa direktiivin tavoitteita veron välttämisen ja veropohjien rapautumisen estämisestä. Direktiiviehdotuksen tavoite puuttua tilanteisiin, joissa verovelvolliset pyrkivät alentamaan verojaan ja toimivat lain tarkoituksen vastaisesti käyttämällä hyväkseen kansallisten verojärjestelmien eroja, on erittäin tärkeä. Direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi yhteinen kansainvälinen sääntely on perusteltu. Veroasioiden riitojenratkaisumenettely Suomi pitää kannatettavana ehdotuksen tavoitetta vähentää yritysten kaksinkertaista verotusta sekä varmistaa, että näihin tilanteisiin liittyvät valtioiden väliset prosessit saadaan ratkaistua. Suomi ottaa tarkemmin kantaa komission yritysveropaketin direktiiviehdotusten yksityiskohtaiseen sisältöön myöhemmässä vaiheessa. Yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja (CCCTB) Komission yritysverotusta koskevaan pakettiin sisältyy uusi ehdotus yhteiseksi yhdistetyksi yhtiöveropohjaksi. Uusi ehdotus annetaan kahtena erillisenä direktiiviehdotuksena, josta toinen koskee yhteistä veropohjaa (Common Corporate Tax Base = CCTB) ja toinen veropohjien konsolidointia (Common Consolidated Corporate Tax Base = CCCTB). Tarkoituksena on, että konsolidointia koskevan ehdotuksen käsittelyä lykätään siihen, kunnes veropohjasta on päästy sopimukseen. Kompensoidakseen konsolidoinnin puutetta alkuvaiheessa, komissio ehdottaa väliaikaista rajat ylittävää tappiontasausta. Veropohjaa koskeva ehdotus (CCTB) Erotuksena vanhaan CCCTB-ehdotukseen, yhteinen veropohja (CCTB) olisi pakollinen tietyn kokorajan ylittäville yrityksille. Yhteinen veropohja olisi pakollinen niille

6 6(34) yrityksille, jotka kuuluvat konserniin, jossa konsolidoitu liikevaihto on yli euroa. Muille verovelvollisille CCTB olisi vapaaehtoinen. Veropohja olisi laaja. Tulot olisivat lähtökohtaisesti veronalaisia, jollei niitä ole erikseen vapautettu verosta. Uuteen CCTB-ehdotukseen sisältyy erillinen T&K-verokannustin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olisivat normaalisti vähennyskelpoisia. Sen lisäksi verovelvollisella olisi oikeus 50 prosentin suuruiseen lisävähennykseen euroon saakka. Sen ylittävältä osin lisävähennys olisi 25 prosenttia. Tämän lisäksi CCTB-ehdotukseen sisältyy tehostettu T&K-verokannustin toimintaa aloittaville pienille yrityksille. Näillä olisi oikeus 100 prosentin suuruiseen lisävähennykseen euroon saakka. Veropohjaan sisältyy ehdotus korkorajoitussäännöksestä. CCTB:hen sisältyy ehdotus myös erityisestä omasta pääomasta tehtävästä vähennyksestä. Tällä pyritään poistamaan velkarahoituksen edullisempi verokohtelu suhteessa oman pääoman verokohteluun. Käyttöomaisuushyödykkeet poistettaisiin yksittäisinä hyödykkeinä. Kuitenkin koneet ja kalusto sekä muu irtain käyttöomaisuus, jonka taloudellinen käyttöikä on alle 8 vuotta, poistettaisiin yhtenä ryhmä menojäännöspoistoin. Verovelvollinen voisi hyödyntää toiminnan tappiot vähentämällä ne seuraavien vuosien verotettavasta tuloksesta ilman aikarajoitusta. Tilanteessa, jossa verovelvollisen omistus vaihtuu siten, että verovelvollisesta tulee toisen yhtiön tytäryhtiö ja pääosa verovelvollisen toiminnasta muuttuu, tappioiden käyttöoikeus kuitenkin menetettäisiin. Verovelvollisella olisi oikeus vähentää suoraan omistamansa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan tytäryhtiön tai kiinteän toimipaikan tappio veronalaisesta tulostaan. Tilanteessa, jossa tytäryhtiön tai kiinteän toimipaikan toiminta muuttuu voitolliseksi, emoyhtiön tulosta vähennetyt tappiot palautettaisiin emoyhtiön tuloon. Vähennetyt tappiot palautettaisiin emoyhtiön tuloon myös tietyn vuosimäärän jälkeen tai tilanteessa, jossa tytäryhtiö tai kiinteän toimipaikka myydään tai puretaan, jollei niitä ole jo aiemmin palautettu tuloon. Veropohjaa koskeva ehdotus sisältää myös yleisen veronkiertosäännöksen, eräitä erityisiä veronkiertoa ehkäiseviä säännöksiä (vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtyminen, Switch over säännös, ja väliyhteisösäännös). Ehdotus sisältää myös ns. hybriditilanteita koskevan sääntelyn. Veropohjan konsolidointi (CCCTB) Veropohjan yhdistäminen eli konsolidointi olisi pakollinen tietyn suuruisille yrityksille samoin edellytyksin kuin yhteinen veropohja olisi pakollinen näille yrityksille. Konsolidoinnissa konserniyhtiöiden verotettavat tulokset yhdistettäisiin ja yhdistetty veropohja jaettaisiin verotettavaksi niille jäsenvaltioille, joissa konsernilla on toimintaa. Veropohja jaettaisiin jäsenvaltioille direktiiviin sisältyvän erityisen jakokaavan mukaan. Jos yhdistetty veropohja olisi negatiivinen, tappio siirtyisi vähennettäväksi seuraavasta positiivisesta yhdistetystä veropohjasta. Yhdistettyä veropohjaa laskettaessa eliminoitaisiin konsernin jäsenten väliset liiketoimet.

7 Hybridijärjestelyt 7(34) Ehdotus sisältää säännökset tilanteista, jolloin verovelvollinen liittyy konserniin ja lähtee konsernista. Säännöksien mukaan esimerkiksi verovelvollisen vanhoja tappioita voitaisiin hyödyntää vain sen omia tulo-osuuksia vastaan. CCCTB-direktiiviehdotus sisältää myös järjestelmään liittyvät hallinnolliset menettelyt. Poikkeuksena vanhaan direktiiviehdotukseen, uusi CCCTB-ehdotus sisältäisi hallinnolliset menettelysäännökset koskien pelkästään konsolidoinnin kohteena olevia yrityksiä. Ne yksittäiset yritykset, jotka hakeutuisivat pelkästään yhtenäisen veropohjan (CCTB) piiriin, olisivat edelleen kansallisten hallinnollisten säännösten alaisia. Direktiiviehdotuksessa esitetään sääntelyä, jonka tarkoituksena on ehkäistä verotuksellisiin hybridijärjestelyihin perustuvien veroetujen saaminen sellaisissa tilanteissa, joihin voi liittyä EU:n ulkopuolinen valtio tai kiinteä toimipaikka. Sääntely kattaisi lisäksi muita erityisiä hybridijärjestelyjä, jotka G20-valtioiden ja OECD:n, taloudellisen yhteistyön järjestön, veropohjan rapautumisen ja voitonsiirtojen estämistä koskevan BEPS-hankkeen, Base Erosion and Profit Shifting, selvitysten mukaan aiheuttavat veropohjan rapautumista. Verotukselliset hybriditilanteet ovat seurausta suoritusten tai eri toimijoiden oikeudellisen luonnehdinnan ja verokohtelun eroista kahdessa oikeudellisessa järjestelmässä. Verotuksellisten hybridijärjestelyjen yhteydessä syntyy kansainvälisissä tilanteissa veroetuja monenkertaisten vähennysten tai veronhyvitysten sekä verottamatta jäävien tulojen muodossa. Esitetyllä sääntelyllä pyritään estämään näiden veroetujen saaminen. Sääntely koskisi verovelvollisia, jotka ovat yhteisöverovelvollisia jossain valtiossa Direktiiviehdotus täydentää veron kiertämisen käytäntöjen torjuntaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta annettua direktiiviä (EU) 2016/1164, joka sisältää jo suppean hybridisäännön. Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on BEPS-hankkeeseen sisältyvien hybridijärjestelyjä koskevien suositusten kattava ja koordinoitu täytäntöönpano Euroopan unionissa. EU:n kaksinkertaista verotusta koskeva riitojenratkaisumekanismi Mikäli ne jäsenvaltiot, joilla on oikeus verottaa yrityksen tuloa, eivät pääse yksimielisyyteen verotuksen lopputuloksesta, johtaa tämä saman tulon kaksinkertaisen verotukseen. Valtioiden välillä solmitut verosopimukset sisältävät säännöksiä kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta. Näihin säännöksiin perustuvat menettelyt ovat usein pitkiä, aiheuttavat kustannuksia eivätkä aina johda yhteisymmärrykseen valtioiden välillä. EU-maiden välillä on solmittu EU:n pakkoarbitraatiosopimus, joka velvoittaa poistamaan kaksinkertaisen verotuksen siirtohinnoittelutilanteissa, eli tilanteissa, jotka koskevat hinnoittelua samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä liiketoimissa. Osana komission yritysveropakettia komissio ehdottaa direktiiviä EU:n kaksinkertaista verotusta koskevasta riitojenratkaisumekanismista. Ehdotetulla direktiivillä luotaisiin mekanismi kaksinkertaisen verotuksen poistamiseen. Direktiivi soveltuisi yrityksiin ja yhtiöihin, eli tahoihin, joihin kaksinkertainen verotus eniten komission mukaan vaikuttaa. Se pohjautuu EU:ssa jo voimassa olevaan pakkoarbitraatiosopimukseen, joka jo tarjoaa sitovan, pakollisen sovittelumekanismin, mutta laajentaa soveltamisalaa alueille, joihin sitä ei nykyisin sovelleta. Lisäksi direktiiviehdotus sisältäisi ominaisuuksia nimenomaisesti suunnattuna tiettyihin, nykyisessä pakkoarbitraatiosopimuksessa tunnistettuihin puutteisiin. Siten direktiiviehdotus tähtää oikeusvarmuuden lisäämiseen sekä rajat ylittävän toiminnan toimintaedellytysten parantamiseen sisämarkkinoilla.

8 8(34) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artikla. Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ahvenanmaan asema tulee arvioitavaksi siinä vaiheessa, kun direktiiviehdotuksista laaditaan U-kirjelmät. Taloudelliset vaikutukset Komission uudella CCCTB:tä koskevalla ehdotuksella tulee olemaan taloudellisia vaikutuksia. Verotuottovaikutuksia sekä yhteisen veropohjan (CCTB) että yhdistetyn veropohjan (CCCTB) osalta tulee arvioida tarkemmin myöhemmässä vaiheessa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät CCCTB-ehdotusta sekä ehdotusta riitojenratkaisusta tulee jatkokäsittelyssä arvioida myös toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Asiakirjat COM (2016) 683 final COM(2016) 685 final COM (2016) 686 final COM(2016) 687 final COM(2016) 686 final COM(2016) 682 final SWD(2016) 345 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VO, erityisasiantuntija Tarja Järvinen, p , tarja.jarvinen@vm.fi VM/VO, erityisasiantuntija Anu Rajamäki, p , anu.rajamaki@vm.fi VM/VO, erityisasiantuntija Leena Aine, , leena.aine@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0406 Liitteet Viite

9 9(34) Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VO Vanhanen Jukka, Knuutinen Jyrki(VM) JULKINEN Asia ECOFIN-neuvosto Bryssel; 4. Finanssitransaktiovero (FTT) Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus E 40/2013 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Tilannekatsaus finanssitransaktioveroa koskevan direktiiviehdotuksen käsittelystä 10 jäsenvaltion tiiviimmässä yhteistyössä. Puheenjohtajan tilannekatsausta ei ole käytettävissä Slovakian puheenjohtajuuskaudella pidetyssä ensimmäisessä neuvoston työryhmän kokouksessa käsiteltiin FTT:n ydinelementtejä, joista osallistuvat jäsenvaltiot olivat päässeet alustavaan ratkaisuun. Näkemykset on määrä siirtää lainsäädäntötekstin muotoon 2016 loppuun mennessä, mihin liittyy haasteita. Lisäanalyysiä tarvitaan FTT:n vaikutuksesta reaalitalouteen ja eläkerahastoihin. Edellinen tilannekatsaus annettiin kesäkuun 2016 Ecofin-kokouksessa. Viro jättäytyi tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle maaliskuussa 2016, joten tällä hetkellä mukana on 10 jäsenvaltiota. Jos vaadittu yhdeksän jäsenvaltion määrä alittuu, edellytyksiä FTT:n käyttöönottoon tiiviimmän yhteistyön muodossa ei ole. Finanssitransaktioveron tiiviimpää yhteistyötä on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa yksityiskohtaisemmin ja Valtioneuvoston kanta vastaa Ecofinperusmuistioissa olevia kirjauksia (VM ja VM ), joiden perusteella Suomi jättäytyi tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle. Ecofin -neuvosto päätti luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön finanssitransaktioveron alalla, johon osallistuu 11 jäsenvaltiota. Komissio antoi asiaan liittyvän direktiiviehdotuksen. Direktiiviehdotusta on käsitelty sen jälkeen kahdeksan jäsenvaltion puheenjohtajuuskauden aikana.

10 Kymmenen osallistuvaa valtiota ilmoittivat joulukuun 2015 Ecofin -kokouksessa päässeensä yhteisymmärrykseen veron tietyistä piirteistä. Avoimet asiat oli määrä ratkaista kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kesäkuun 2016 Ecofin kokouksessa käsitellyn puheenjohtajan edistymisraportin pohjalta Ecofin -neuvosto totesi lisätyötä tarvittavan ennen sellaisen lopullisen sopimuksen saavuttamista osallistuvien maiden kesken, joka ottaa huomioon tiivistetyn yhteistyön ulkopuolisten jäsenvaltioiden toimivallan, oikeudet ja velvollisuudet. Ecofin -neuvostolle nyt annettavassa puheenjohtajan tilannekatsausta ei ole ollut käytettävissä Finanssitransaktioveroa käsiteltiin Slovakian puheenjohtajakauden ensimmäisessä pidetyssä neuvoston työryhmän kokouksessa, jossa osallistuvien jäsenvaltioiden todettiin päässeen alustavaan ratkaisuun FTT:n ydinelementeistä. Näitä ovat asuinpaikka- ja liikkeeseenlaskuperiaatteen soveltaminen ja alueellinen soveltamisala, johdannaisten veropohja ja soveltamisala, markkinatakaus, verotettava transaktio ja transaktioketjut. Osallistuvien jäsenvaltioiden ministeritapaamisessa ministerit olivat pyytäneet näkemysten siirtämistä lainsäädäntötekstiksi 2016 loppuun mennessä, mihin liittyy haasteita muun muassa tiettyjen kohtien kaksivaiheisuuden ja siirtymäkauden toteuttamisen osalta. Lisäanalyysiä katsotaan tarvittavan FTT:n vaikutuksesta reaalitalouteen ja eläkerahastoihin. Veronkannon järjestämistavan osalta käsiteltiin hajautettua ja keskitettyä mallia. Jäsenvaliolle annettavaa joustoa veronkannon järjestämistavassa tuettiin ja korostettiin kustannustehokkuutta. Viro jättäydyttyä tiiviimmän yhteistyön ulkopuolelle tällä hetkellä mukana on 10 jäsenvaltiota. Jos osallistuvien maiden määrä jää alle yhdeksän, edellytyksiä FTT:n käyttöönotolle tiiviimmän yhteistyön muodossa ei enää ole. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 10(34) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 113 artikla, yksimielinen päätöksenteko sekä artiklat tiivistetystä yhteistyöstä ja artikla 329 siihen liittyvästä päätöksenteosta. Käsittely Euroopan parlamentissa Finanssitransaktioveroa käsiteltiin Talous- ja raha-asiat (ECON) valiokunnassa ja esittelijänä toimi MEP Anni Podimata vuonna Euroopan parlamentti laati konsultointiraportin komission alkuperäisestä ehdotuksesta, joka hyväksyttiin parlamentissa täysistunnossa Parlamentti kannattaa direktiiviehdotusta ja näkee tärkeänä, että tapahtumavero voitaisiin jäsenvaltioyhteistyön kautta ottaa käyttöön merkittävässä osassa jäsenvaltioita vaikka jotkut yksittäiset maat vastustaisivat tällaista veroa, ja hyväksyi komission tiiviimmän yhteistyön päätösehdotuksen Euroopan parlamentti laati konsultointiraportin komission ehdotuksesta jäsenvaltioiden tiivistetyssä yhteistyössä toteutettavasta finanssitransaktioverosta, jonka parlamentti hyväksyi täysistunnossaan Parlamentti tukee finanssitransaktioveron käyttöönottoa, mutta on ehdottanut joukon tarkennuksia ja muutoksia komission ehdotukseen. Huomattavimmat näistä ovat veron ulottaminen tavallisiin valuuttakauppoihin, transaktioveron maksaminen ehtona arvopaperien omistussiirroille,

11 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 11(34) PK-yritysten kasvumarkkinoiden jättäminen verotuksen ulkopuolelle, verokantojen alueellinen yhtenäistäminen, veroperintämenettelyjen yhtenäistäminen ja transaktioverotulojen kerääminen ainakin osittain EU-budjetin omiksi varoiksi. Lisäksi parlamentti edellyttää komissiolta vuosittaisia ja kolmen vuoden välein tehtäviä selvityksiä transaktioveron käyttöönotosta ja sen mahdollisista vaikutuksista mm. erilaisiin eläkejärjestelmäratkaisuihin. Parlamentti edellyttää myös tarkempaa selvitystä siitä, ettei yhteistyövaltioissa käyttöönotettava finanssitransaktiovero haittaisi sisämarkkinoita eikä taloudellista, sosiaalista tai alueellista yhteenkuuluvuutta. Tiiviimmässä yhteistyössä käyttöönotettu vero ei saisi luoda esteitä tai aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välisessä kaupankäynnissä. Valtiovarainministeriö EU-asiain komitean jaosto 9 (Verotus) ja 10 (Rahoituspalvelut ja pääomanliikkeet) EU-ministerivaliokunta , , , , , , , , , , , , Suuri valiokunta , , , , , , , , , , , , Talousvaliokunta , TaVL 24/2011 vp Valtiovarainvaliokunta: Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Direktiiviehdotuksen mukaisen alueelliselta soveltamisalaltaan osallistuviin jäsenvaltioihin rajatun transaktioverojärjestelmän voimaan saattaminen ei edellyttäne asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Siltä osin kuin ei-osallistuvien maiden finanssilaitokset mahdollisesti tulevat verovelvollisiksi osallistuville jäsenvaltioille, verojärjestelmän toimeenpanon edellyttämä osallistuvien maiden ja sen ulkopuolelle jäävien maiden verohallintojen välinen yhteistyö toteutunee asiaa koskevien direktiivien (ns. virka-apudirektiivi ja perintädirektiivi) mukaisten menettelyjen puitteissa. FTT olisi valtiolle suoritettava vero eikä kuulu itsehallintolain mukaan Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Suppean maaryhmän yhteistyönä syntyvän veromallin mahdollisiin taloudellisiin vaikutuksiin, mukanaoleville ja ulkopuolelle jääville jäsenmaille, voi ottaa kantaa vasta, kun veromallista on yksityiskohtaisempia tietoja. Erilaiset veromallit tuottavat hyvin erilaisia lopputuloksia johtuen esimerkiksi toimintojen mahdollisesti siirtymisestä verotuksen ulkopuolisiin maihin tai verotuottojen keskittymiseen finanssikeskuksiin. Mahdollinen siirtyminen liikkeeseenlaskuperiaatteeseen johtaisi ilmeisesti siihen, että suomalaiset sijoittajat, mukaan lukien työeläkelaitokset, joutuisivat maksamaan transaktioveroa FTT-jäsenvaltioissa liikkeeseenlaskettuja arvopapereita koskevista kaupoista. Verovelvollisuuden perusperiaatteet vaikuttaisivat myös yhteistyön ulkopuolisten maiden finanssilaitosten FTT-veromaksuihin osallistuville maille ja voisi olla omiaan johtamaan arvopaperimarkkinoiden jakautumiseen alueellisesti EU:n sisällä FTT-maiden ja muiden maiden osamarkkinoiksi.

12 Veron rajoitetulla soveltamisalalla olisi luultavasti suhteellisen pieni vaikutus Suomessa, mutta suomalaisen osapuolen ollessa mukana FTT-maissa liikkeseenlaskettujen FTTalaisten osakkeiden tai FTT-alaisten johdannaisten kaupoissa siitä tulisi FTTverovelvollinen. Nykytietojen perusteella on epäselvää minkälainen verovelvollisuus syntyisi, jos suomalainen osapuoli osallistuisi FTT-maan verovelvollisen kanssa osakeja johdannaiskauppoihin koskien FTT-maiden ulkopuolisia osakkeita ja johdannaisia sekä miten määriteltäisiin mahdolliset pienyritysrajoitukset tällaisessa tilanteessa. Mahdollisilla poikkeuksilla voi myös olla merkittävä vaikutus suomalaisten verovelvollisten verotukseen. Alkuperäisen esityksen mukaan ulkopuoliset tahot olisivat olleet laajasti verovelvollisia näissäkin tilanteissa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Puheenjohtajan tilannekatsausta ei ole ollut käytettävissä Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 12(34) VM/VO, lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, jukka.vanhanen@vm.fi puh VM/RMO, finanssineuvos Jyrki Knuutinen, jyrki.knuutinen@vm.fi puh EUTORI-tunnus EU/2013/0657 Liitteet Viite

13 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (34) KO Paavonen Marja(VM), Koikkalainen Pasi(VM) JULKINEN Asia ECOFIN -neuvosto , Bryssel; 7.Tilastopaketti Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ecofin-neuvosto käy keskustelun ns. tilastopaketista ja hyväksyy asiasta päätelmät. Tilastopaketti sisältää mm. katsauksen EU-tilastoihin, yhteistyön lisäämisen Eurostatin kanssa sekä Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) vuosiraportin. Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Suomi voi hyväksyä esitetyt päätelmät. Suomi tukee pyrkimyksiä parantaa tilastojen hallinnointia sekä yhteistyön tiivistämistä Eurostatin kanssa. Samalla Suomi pitää tärkeänä, että myös vakaus- ja kasvusopimuksen toimeenpanon seurannassa käytettävät tilastot (EDP-tilastot) laaditaan perussopimuksen mukaisesti riippumattomasti ja että niiden laadinnasta käytettävästä metodologiasta päättävät tilastoviranomaiset. EU:n tilastojen kehittämistyötä kuvaavassa Komitean tilannekatsauksessa todetaan PEEI tilastojen (Principal European Economic Indicators) ajantasaisuuden parantuneen tänä vuonna: bruttokansantuotteen ensimmäinen neljännesvuosiestimaatti euro/eu alueen osalta julkaistaan nyt 30 päivän viiveellä, sektoritilien neljännesvuosijulkaisu on nopeutunut t+102 päivään ja harmonisoitu kuluttajahintaindeksi euroalueelle julkistetaan 0 päivän viiveellä kuukauden päättymisestä. Eurostat ei ole lokakuun 2015 jälkeen pystynyt julkistamaan julkisyhteisöjen rahoitustilinpidon neljännesvuositietoja Kreikan osalta Kreikan keskuspankkiin liittyvien yhteistyöongelmien takia.

14 14(34) Harmonisoitua kuluttajahintaindeksiä ja asuntojen hintaindeksiä koskeva uusi asetus astui voimaan kesäkuussa Asetus luo yhteiset puitteet näiden tilastojen laadinnalle. Euroopan tilastojärjestelmän sekä rahoitus- ja maksutasetilastokomitean CMFB:n alaiset työryhmät valmistelevat suosituksia julkistamis- ja revisioaikataulujen harmonisoimiseksi kansantalouden tilinpidossa ja maksutasetilastoissa. Tilastotiedon jakamista ja tiedonsiirtostandardeja kansainvälisten organisaatioiden välillä (Eurostat, EKP, YK, IMF, Maailmanpankki, OECD, BIS) ollaan kehittämässä. Tilastotietokantojen ja tiedonsiirtostandardien yhtenäistäminen parantaisi tietojen vertailukelpoisuutta ja vähentäisi kansallisten tilastotuottajien tiedonantorasitetta. Neuvosto keskustelee myös yhteistyön tiivistämisestä Eurostatin kanssa erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen toimeenpanon seurannassa käytettäviä tilastoja (ns. EDP-tilastot) koskevien metodologisten kysymysten osalta. EDP-tilastojen laadinnassa käytettäviin metodologisiin periaatteisiin on viime vuosina tehty paljon muutoksia ESA 2010 tilinpitouudistuksen seurauksena. Jäsenmaissa on siksi herännyt toiveita lisätä metodologisten päätösten ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä. Päätelmissä komissiota kehotetaan parantamaan EDP-tilastojen hallinnointia nykyisten yhteistyö- ja valmisteluryhmien puitteissa. Perussopimuksen artiklan 338 nojalla tilastojen laadinnassa noudatetaan puolueettomuutta ja tieteellistä riippumattomuutta. Näin ollen EDP-tilastojen hallinnoinnin parantamiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi tehtävässä työssä on kunnioitettava Eurostatin ja kansallisten tilastovirastojen itsenäisyyttä. Lisäksi neuvostolle esitellään Euroopan tilastohallinnoinnin neuvoa-antavan lautakunnan (ESGAB) vuosiraportti, jota tervehditään päätelmissä. ESGAB on 7 jäseninen riippumaton asiantuntijalautakunta, joka perustettiin v vahvistamaan Euroopan tilastojärjestelmän ammatillista riippumattomuutta, eheyttä ja vastuunalaisuutta. ESGAB antaa raportissaan 16 suositusta koskien mm. tilastoalan käytännesääntöjen noudattamisen seurantaa, sääntöjen päivittämistä ja sitä, miten tilastojärjestelmän tulisi varautua tulevaisuuden haasteisiin ml. niin sanotun big datan käyttöön tilastotuotannossa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Perussopimuksen (SEUT) artikla 338 Käsittely Euroopan parlamentissa ESGABin vuosiraportti esitellään ECON-komitealle Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta

15 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 15(34) Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - Neuvoston päätelmäluonnos Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/KO, neuvotteleva virkamies Marja Paavonen, p VM/KO, neuvotteleva virkamies Pasi Koikkalainen, p etunimi.sukunimi@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/0467 Liitteet Viite

16 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM VVC Tiala Toni(VM) (34) Asia ECOFIN-neuvosto , Bryssel; 8. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuoden 2015 talousarvion toteuttamisesta Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan tilintarkastustuomioistuin on julkaissut vuosikertomuksensa varainhoitovuodelta 2015 ja se esitellään Ecofin-neuvostolle Vuosikertomusta käsitellään tammi- ja helmikuussa 2017 neuvoston budjettikomiteassa. Neuvoston suosituksesta vastuuvapauden myöntämiseksi EU:n komissiolle varainhoitovuodelta 2015 on tarkoitus päättää Ecofin-neuvostossa Euroopan parlamentti päättää vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle kevään 2017 aikana. Tilintarkastustuomioistuimen esittely otetaan tiedoksi. Suomi pitää valitettavana sitä, että tilintarkastustuomioistuimen arvio maksujen kokonaisvirhetasosta (3,8 %) on edelleen korkea ja ylittää selvästi olennaisuusrajan (2 %). Myönteistä on kuitenkin se, että kokonaisvirhetaso on viime vuosina ollut lievästi laskussa ja lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa puhtaan lausunnon tilien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen perusteella komission ei voida katsoa syyllistyneen selviin laiminlyönteihin. Näin ollen Suomi katsoo, ettei ole olemassa riittävän painavia perusteita olla esittämättä vastuuvapauden myöntämistä komissiolle varainhoitovuodelta Suomi painottaa edellisvuosien tapaan sitä, että varainhoitoa on parannettava edelleen kaikilla EU:n politiikka-aloilla ja tässä yhteydessä on huomioitava lainsäädännön ja hallinnoinnin yksinkertaistaminen sekä valvonnan kustannustehokkuus. Hallinnollista taakkaa olisi pyrittävä vähentämään merkittävästi. Samalla myös kokonaisvirhetaso on saatava pienenemään, mikä vaatii komissiolta parempaa riskianalyysiä, resurssien kohdentamista ja tarkempaa toimintasuunnitelmaa. Virheiden vähentäminen tulee kytkeä myös tuloksellisuuteen sekä parempaan tavoitteiden asetteluun. Myös pitkän aikavälin vaikuttavuusarviointia EU:n rahoituksen vaikutuksista on parannettava sekä kiinnitettävä huomiota rahoitusvälineiden käytön lisääntymisestä aiheutuviin riskeihin.

17 Pääasiallinen sisältö 17(34) Suomi pitää tärkeänä sitä, että tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen avulla saadaan jatkossakin kattava ja vertailukelpoinen kuva EU:n talousarvion toimeenpanosta ja varainhoidon tilasta. Samalla Suomi tukee tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä kohdentaa tuloksellisuustarkastustoimintaansa ja erityiskertomuksiaan esimerkiksi sektori- ja jäsenmaakohtaisten toimien syvällisempään arviointiin. Tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia sekä komission ja muiden toimielinten vastauksia koskevat yksityiskohtaiset kannanotot ovat valmisteltavina ja Suomen kanta tulee täsmentymään neuvoston budjettikomitean käsittelyn aikana tammi-helmikuussa EU:n tilinpäätös vuodelta 2015 on laadittu asianmukaisesti kansainvälisiä standardeja noudattaen, ja se antaa tilanteesta kaikilta olennaisilta osiltaan oikean ja riittävän kuvan. Tilintarkastustuomioistuin antaa siis jälleen puhtaan tarkastuslausunnon tilien luotettavuudesta. Tilintarkastustuomioistuin antaa kuitenkin kielteisen lausunnon maksujen asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta). Vuoden 2015 maksujen arvioitu virhetaso (joka kuvastaa sääntöjenvastaisuuksien tasoa) on 3,8 prosenttia. Tilanne on viime vuosina parantunut, mutta virhetaso on edelleen huomattavasti tilintarkastustuomioistuimen asettaman kahden prosentin olennaisuusrajan yläpuolella. Hallinnointitavalla on vähäinen vaikutus virhetasoon. Arvioitu virhetaso oli edelleen lähes sama siitä huolimatta, hallinnoitiinko menoja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa (4,0 prosenttia) vai hallinnoiko komissio menoja suoraan (3,9 prosenttia). Korkeimmat arvioidut virhetasot havaittiin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden menoalalla (5,2 prosenttia) sekä kasvua ja työllisyyttä edistävän

18 18(34) kilpailukyvyn alalla (4,4 prosenttia). Arvioitu virhetaso oli alhaisin hallintomenojen alalla (0,6 prosenttia). Kulujen korvaamiseen perustuvien järjestelmien ja tukioikeuksiin perustuvien järjestelmien erilaisilla riskirakenteilla on ollut edelleen suuri vaikutus eri menoalojen virhetasoihin. Kulujen korvaamiseen perustuvissa järjestelmissä EU korvaa tukikelpoisista toimista aiheutuneet tukikelpoiset kulut edunsaajien esittämien kuluilmoitusten perustella, kun taas tukioikeuksiin perustuvissa ohjelmissa ei korvata kuluja vaan maksut suoritetaan tiettyjen ehtojen täytyttyä. Virhetaso on paljon korkeampi kulujen korvaamisen yhteydessä (5,2 prosenttia) kuin tukioikeuksiin perustuvien menojen kohdalla (1,9 prosenttia). Jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission toteuttamilla korjaavilla toimenpiteillä oli myönteinen vaikutus arvioituun virhetasoon. Arvioitu kokonaisvirhetaso olisi ilman kyseisiä toimenpiteitä ollut 4,3 prosenttia. Parantamisen varaa on edelleen, vaikka komissio on pyrkinyt parantamaan riskienarviointiaan ja lisäämään korjaavien toimenpiteiden vaikutusta. Merkittävä osa virheistä olisi voitu estää tai havaita ja korjata ennen maksujen suorittamista, jos komissio, jäsenvaltioiden viranomaiset tai riippumattomat tarkastajat olisivat hyödyntäneet kaikkia saatavillaan olevia tietoja. Kuluvana vuonna tai tulevina vuosina maksettavat määrät pysyvät erittäin suurina. Komissio ei kuitenkaan ole esittänyt seuraaviksi 7 10 vuodeksi laadittua kassavirtaennustetta. Tällainen ennuste tarjoaisi sidosryhmille mahdollisuuden ennakoida tulevia maksuvaatimuksia ja talousarvion painopisteitä. EU:n toimintapolitiikkoja ja toimia koskevaan tilivelvollisuuteen ja koordinointiin kohdistuvat riskit ovat suurempia, jos käytetään enemmän rahoitusvälineitä, joita ei rahoiteta suoraan EU:n talousarviosta ja joita tilintarkastustuomioistuin ei tarkasta. Komissiossa tuloksellisuuden mittaamiseen käytetyt indikaattorit ovat parantuneet jonkin verran, mutta niissä esiintyy edelleen puutteita. Hallinnolliset tavoitteet on myös laadittava paremmin komission pääosastojen tasolla. Suomea koskevia erityisen merkittäviä havaintoja vuosikertomuksessa ei ole. Huomiot liittyvät mm. alv-varaumiin ja perinteisten omien varojen avoimiin kohtiin. Maatalousmenojen osalta tilintarkastustuomioistuin kohdisti Suomeen yhdeksän tarkastusta, joista viidessä havaittiin virheitä. Virheet arvioitiin kuitenkin pieniksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 287 ja 319 artikla. Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen artiklat Tilintarkastustuomioistuin antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen, johon on liitetty toimielinten vastaukset.

19 19(34) Neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta Euroopan parlamentti myöntää komissiolle talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asian käsittelystä Euroopan parlamentissa vastaa talousarvion valvontavaliokunta (CONT), jonka laatiman mietinnön pohjalta täysistunto äänestää vastuuvapauden myöntämisestä. Alustavan aikataulun mukaan talousarvion valvontavaliokunnan äänestykset ovat maaliskuussa 2017 ja täysistunto äänestää vastuuvapaudesta huhtikuussa Valtiovarainministeriö pyytää kannanotot ja mahdolliset muut kommentit tilintarkastustuomioistuimen huomautuksiin ja komission vastineisiin asianomaisilta hallintoviranomaisilta Suomen kannan muodostamiseksi EU-käsittelyä varten. EU-asioiden jaosto 34 (budjetti- ja hallintoasiat); kirjallinen menettely PeL 97 :n mukainen tiedoksianto eduskuntaan. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksella pyritään vaikuttamaan EU-varojen hoitoon ja käyttöön. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Kriittisimmin vastuuvapauden myöntämiseen komissiolle ovat suhtautuneet NL, SE ja UK, jotka äänestivät vuoden 2014 neuvoston vastuuvapaussuositusta vastaan. Muut jäsenmaat ovat yleensä puoltaneet neuvoston vastuuvapaussuositusta. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus varainhoitovuodelta 2015 (EU:n virallinen lehti 2016/C 375/01). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/VVC, Neuvotteleva virkamies Toni Tiala, p , toni.tiala@vm.fi VM/VVC, Valtioneuvoston apulaiscontroller Esko Mustonen, p , esko.mustonen@vm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1572

20 20(34) Liitteet Viite

21 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM (34) RMO Kariniemi Pauli, Lindgren Jussi(VM), Weuro Jaakko(VM) JULKINEN Asia ECOFIN -neuvosto , Bryssel; 9. (mahd.) Pankkiunionin toteuttaminen Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö ECOFIN-neuvosto hyväksyi päätelmät pankkiunionin syventämistä koskevaksi tiekartaksi. Tiekartta on laajalti Suomen tavoitteiden mukainen ja siinä hyväksyttiin periaate, jonka mukaan poliittiset neuvottelut yhteisestä talletussuojasta siirretään odottamaan etenemistä riskien vähentämistä koskevissa toimissa. Ministerit saavat asiakohdassa tilannekatsauksen pankkiunionin toteutuksesta. Mikäli Belgia saa elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädäntönsä hyväksytyksi, on mahdollista että ministereille esitetään päätöstä aloittaa tekniset neuvottelut yhteisen varautumisjärjestelyn perustamiseksi. Suomi tukee vahvaan sijoittajavastuuseen perustuvan pankkiunionin kehittämistä. Lyhyellä tähtäimellä tulisi varmistaa pankkiunionia koskevan lainsäädännön täytäntöönpano. Yhteisen talletussuojajärjestelmän luominen voi tulla kyseeseen vasta, kun siihen voidaan siirtyä tasavertaiselta pohjalta. Nykyisen kaltaiset erot pankkisektorien riskeissä johtaisivat hyötyjen ja kustannusten epätasaiseen jakautumiseen. Tasavertaisen perustan luominen yhteiselle talletussuojajärjestelmälle edellyttäisi vähintään, että pankkisääntely ja -valvonta yhtenäistetään aidosti, eri maiden pankkisektorien riskejä vähennetään nykyisestä tuntuvasti ja talletussuojan kansalliset rahastointiasteet kartutetaan yhdenmukaiselle tasolle. Suomi on myös poliittisesti sitoutunut yhteisen kriisinratkaisurahaston täydentävän rahoitusjärjestelyn perustamiseen, mutta vasta sovitun kahdeksan vuoden siirtymäajan lopussa. Siinä vaiheessa on odotettavissa, että nykyisen kaltaiset erot eri jäsenvaltioiden pankkisektorien riskeissä ovat tasoittuneet nykyisestä. Tiekartta pankkiunionin syventämiseksi ECOFIN-neuvosto hyväksyi päätelmät pankkiunionin syventämistä koskevaksi tiekartaksi.

22 Riskien vähentämiseen tähtäävien toimien osalta tiekartassa viitataan komission tulevaan pankkisääntelypakettiin, joka komission on määrä antaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Paketin puitteissa pyritään vahvistamaan pankkien tappionkattamiskykyä ja vähentämään jäsenvaltioiden harkintavaltaa luottolaitoslainsäädännössä. Lisäksi viitataan myös sijoittajavastuun toteuttamisen mahdollistavien tase-erien vähimmäismäärän uudelleen tarkasteluun. Uutena toimena komissiolta pyydetään esitystä velkojien maksunsaantijärjestyksen yhdenmukaistamiseksi pankkien maksukyvyttömyystilanteissa. Valtionriskien osalta odotetaan työn edistymistä Baselin komiteassa, mutta tunnustetaan, että sen jälkeisessä tarkastelussa tulee huomioida Euroopan erityispiirteet. Tältä osin siis asiaa koskevat linjaukset lykkääntyvät ainakin vuoden 2017 loppupuolelle. Riskien jakamiseen tähtäävien toimenpiteiden osalta tiekartta toteaa, että poliittisen tason keskustelu talletussuojasta lykätään odottamaan riskienvähentämistoimissa saavutettua etenemistä. Samassa yhteydessä käynnistetään neuvottelut mahdolliseen erilliseen valtiosopimukseen turvautumisesta yhteisen talletussuojan järjestämisen osalta. Yhteisen julkisen varautumisjärjestelyn (common backstop) jatkotyön osalta todetaan jäsenvaltioiden aikomuksena olevan aloittaa valmistelu syyskuussa, jos kaikki asianomaiset jäsenvaltiot ovat toimeenpanneet pankkien elvytys- ja kriisinhallintadirektiivin (BRRD). Lainsäädännön kansallinen voimaan saattaminen on kuitenkin edelleen kesken Belgiassa. Odotuksena on, että maan parlamentti hyväksyy viimeiset avoinna olevat kohdat lähiaikoina. Huomioita tiekartan toteutukseen liittyen 22(34) Tiekartan hyväksymisen jälkeen on ilmennyt, että eri leirien näkemyserot eivät ole kadonneet ja tiekartan soveltamisesta on erilaisia tulkintoja. Käytännössä komissio ja osa jäsenvaltioista katsovat, että komission loppuvuodesta 2016 annettavaksi suunniteltu uusi pankkisääntelypaketti on itsessään riittävä toimi riskien vähentämiseksi ja sen perusteella riskien jakamisessa voitaisiin edetä jo nyt. Komission pankkisääntelypaketin sisältö ja siten ambitiotaso riskien aidosti vähentämiseksi ei tässä vaiheessa ole selvillä. Pankkien vakavaraisuussääntelyn osalta komissio on kuitenkin esittänyt huolensa Baselin komiteassa keskusteltavien kesken olevien uudistusten vaikutuksesta eurooppalaisille pankeille. Ilmeisesti komissio pelkää, että uudistukset rajoittaisivat liikaa eurooppalaisten pankkien harkinnanvaraa määritellä riskipainojaan sisäisillä laskentamalleilla ja siten paljastaisivat lisäpääomatarpeita eurooppalaisissa pankeissa. Komissio on saanut tukea kannalleen mm. Italialta, Ranskalta ja Saksalta. Linjauksen voi kuitenkin katsoa olevan ristiriidassa pankkiunionin riskien vähentämiseen tähtäävän agendan kanssa. Pankkien tappionkantokyvyn osalta sääntelyä ollaan täydentämässä, kun G20-ryhmän hyväksymä kansainvälinen standardi kokonaistappionkantokyvystä (TLAC, Total Loss Absorbing Capacity) hyväksyttiin marraskuussa TLAC-standardi määrittelee kansainvälisen vähimmäistason pankeilta edellytettäville tase-erille, joilla pyritään varmistamaan, että omistaja- ja sijoittajavastuu voidaan toteuttaa pankin joutuessa kriisinratkaisutoimenpiteiden kohteeksi. EU:ssa on jo aiemmin sovittu osana elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä osin vastaavista säännöistä koskien pankeilta edellytettävä tappionkantokykyä. TLAC-standardi ei kaikilta osin vastaa voimassa olen EUlainsäädännön määräyksiä, minkä vuoksi.komissio valmistelee asetusehdotusta TLACstandardin täytäntöönpanemiseksi harmonisoituna EU:n osalta. Asetusehdotus annettaneen vielä tämän vuoden puolella. Samassa yhteydessä komissio esittänee myös

23 23(34) muita tarkistuksia tappionkantokykyä koskeviin elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivin säännöksiin. TLAC-standardin toimeenpanon tulisi olla soveltamisalaltaan tarpeeksi kattava, jotta sijoittajavastuun edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät mahdollisimman suuressa joukossa pankkeja. Tämä olisi tärkeää riskien vähentämistavoitteen kannalta. Kriisinratkaisulainsäädäntöön liittyy elimellisesti myös neuvoston tiekartassa mainittu aloite tuoda erityislainsäädäntöä pankkivelkojen etuoikeusjärjestykseen. Tämän lainsäädäntöaloitteen osalta tulee arvioitavaksi kuinka se parantaa sijoittajavastuun toteuttamisen edellytyksiä EU:ssa. Yleisenä haasteena pankkiunionissa on edelleen se, jos pankkien pääomapuskureita ei haluta nykyisestä vahvistaa, eikä sijoittajavastuuta uskalleta ongelmatilanteissa käyttää, johtaa se väistämättä paineeseen turvautua yhteisen kriisinratkaisurahaston tai jopa julkiseen rahoitustukeen pankkiongelmien ratkaisumallina. Kun Belgia saa lähiaikoina elvytys- ja kriisinhallintadirektiivin kansallisesti voimaan, neuvoston odotetaan tekevän päätös aloittaa yhteisen julkisen varautumisjärjestelyn valmistelu. Saattaa kuitenkin olla niin, että teknisen valmistelun käynnistäminen yhteisen varautumisjärjestelyn osalta luo tosiasiassa painetta myös toteutuksen aikaistamiseen aiemmin sovitusta vuodesta Asetelma on Suomen kannalta ongelmallinen, sillä olemme ajaneet juuri vahvaan sijoittajavastuuseen perustuvan pankkiunionin toteuttamista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Valtiovarainministeriö EU-ministerivaliokunta , Suuri valiokunta , Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset - - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

24 Asiakirjat 24(34) - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VM/RMO, finanssineuvos Pauli Kariniemi. p VM/RMO, neuvotteleva virkamies Jussi Lindgren, p VM/RMO, neuvotteleva virkamies Jaakko Weuro, p (etunimi.sukunimi@vm.fi) EUTORI-tunnus EU/2015/1625, EU/2016/0154 Liitteet Viite

25 Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM RMO Kirppu Paula(VM) JULKINEN 25(34) Asia ECOFIN -neuvosto , Bryssel; 10.Vähittäismarkkinoille tarkoitetut paketoidut ja vakuutusmuotoiset sijoitustuotteet (PRIIP - tuotteet) Kokous Talous- ja rahoitusasiat -neuvosto U/E/UTP-tunnus E 90/2009 vp, U 58/2012 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvostossa kuullaan komission tilannekatsaus PRIIP-asetuksen (Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen (EU) N:o 1286/2014 vähittäismarkkinoille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita (PRIIP) koskevista avaintietoasiakirjoista, PRIIP-asetus) soveltamisesta ja komission ns. 2 tason teknisten sääntelystandardien (RTS) jatkovalmistelusta. PRIIP-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta ja sitä sovelletaan lukien. Komissio on julkistanut ehdotuksensa PRIIP-asetuksen nojalla annettaviksi RTS:ksi. Euroopan parlamentti on käsittelyssään hylännyt ehdotukset avaintietoasiakirjan sisältöä ja antamista koskevista RTS:ta. Neuvosto on (Coreper II) todennut Euroopan parlamentin kannan ja jäsenmaiden enemmistö on neuvoston käsittelyssä vaatinut myös PRIIP-asetuksen (1 tason asetuksen) soveltamisen lykkäämistä. Suomen kanta Euroopan parlamentin kannan yhteydessä ovat useat jäsenmaat antaneet julistuksena näkemyksensä myös PRIIP-asetuksen soveltamisen lykkäämisestä säädetystä aikarajasta, jotta RTS:t saadaan muokattua hyväksyttävään muotoon. Lykkäyksen kestoksi on ehdotettu enintään vuotta eli asti. Myös lyhyempää lykkäysaikaa on ehdotettu. Suomi on liittynyt jäsenmaiden yhteiseen julistukseen, jossa lykkäystä vaaditaan. Suomi ei ole aktiivisesti vastustanut RTS:ien hyväksymistä. Vastustuksen lisääntyessä myös Suomi on ilmoittanut ymmärtävänsä muiden jäsenmaiden huolet ja käytännön ongelmat, joita RTS:ien antamiseen liittyy (mm. lyhyt toimeenpanoaika toimialalle).