Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä Raportti tekniikan alan vastavalmistuneiden palautteesta ja työseminaarin keskustelusta

Transkriptio

1 Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä Raportti tekniikan alan vastavalmistuneiden palautteesta ja työseminaarin keskustelusta Toimittanut: Pirre Hyötynen 1

2 Sisällysluettelo Yhteenveto....3 Palautekyselyn toteutus....4 Palautekyselyn tulosten käsittely keväällä Tulokset vuonna 2012 valmistuneiden osalta Opiskeluaika Opintojen aikainen työskentely Osaamisten tärkeys ja niiden kehittyminen opinnoissa Diplomityö Ohjauksen tarve ja kanavat Vastavalmistuneiden työllistyminen Avoin palaute ja yleinen tyytyväisyys tutkintoon Liite 1: Tekniikan alan vastavalmistuneiden palautekyselyn ohjausryhmä Liite 2: Kyselylomake Liite 3: Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa pidetyn valtakunnallisen tulosseminaarin ohjelma ja järjestäjät Julkaisja: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: VantoDesign Tilastot: Arttu Piri Kuvat: Kirsti Levander ISBN

3 Yhteenveto Tekniikan akateemiset TEK ja tekniikan yliopistot tekevät tiivistä yhteistyötä tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämiseksi. Valtakunnallinen vastavalmistuneiden palautekysely on eräs esimerkki yhteistyöstä. Kyselyllä kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa opintojen etenemisestä, opintojen aikaisesta työkokemuksesta ja osaamisen kehittymisestä sekä vastavalmistuneiden työllisyydestä. Valmistuminen on luonteva ajankohta kerätä palautetta koulutuksesta kokonaisuudessaan, sekä vahvuuksista että kehittämiskohteista. Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisessä ja laajemmin yliopistojen laadun hallinnan työvälineenä. Palautekyselyn käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa TEKin ja osallistuvien yliopistojen edustajista koostuva ohjausryhmä. Vuoden 2012 kyselyssä ovat olleet mukana Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkeakoulua, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta. Kyselyssä mukana olevista yliopistoista valmistui yhteensä diplomi-insinööriä tai arkkitehtia, joista eli 53 prosenttia vastasi palautekyselyyn. Kyselyn piirissä on noin 95 prosenttia Suomessa valmistuvista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista. Kattavuus nousee edelleen kun Turun yliopiston DI-koulutusta antavat yksiköt, Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta sekä Åbo Akademin kemiantekniikan tiedekunta tulevat mukaan kyselyyn. Palautteen kerääminen ei ole itsetarkoitus palautetta pitää myös hyödyntää ja sillä pitää olla vaikutusta toimintaan. Vuoden 2012 aikana valmistuneilta kerättyä palautetta käsiteltiin useissa yliopistokohtaisissa työpajoissa sekä yhteisessä valtakunnallisessa työseminaarissa Lappeenrannassa. Tilaisuuksissa tavoitteena on ollut ennen kaikkea yhteisesti pohtia koulutuksen tilaa ja kehittämiskohteita. Lisäksi yliopiston johdolle, opettajille, opiskelijoille, koulutuksen kehittäjille ja muille keskeisille sidosryhmille on haluttu antaa mahdollisuus verkostoitumiseen sekä osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamiseen. Tähän raporttiin on koottu vuoden 2012 vastavalmistuneiden palautekyselyn tärkeimmät tulokset ja tulostyöpajojen tuotokset. Keskeisimpiä tuloksia: Yli 90 prosenttia vastavalmistuneista piti omaan opintoalaan liittyvää työkokemusta hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä osaamisen kehittymisen kannalta. Työssä kehittyvät erityisesti omaan opintoalaan liittyvä osaaminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja ongelmanratkaisutaidot. Opintojen aikana kertynyt työkokemus edistää työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeen. Parhaiten opinnoissa ovat kehittyneet tiedonhakutaidot, kyky jatkuvaan osaamiseen ja omaan opintoalaan liittyvä osaaminen. Innovaatioiden ja niiden kaupallistamisen kannalta luovuus ja yrittäjyystaidot ovat tärkeitä. Näiden edistämiseen tulisikin koulutuksessa kiinnittää erityistä huomiota. Työpajoissa ja -seminaarissa nousivat esille työssä oppimisen hyödyntämisen, yliopistojen työelämäyhteistyön ja opintojen ohjauksen teemat. Esille tulleita kehittämisehdotuksia: Opintojen aikaista työstä kertyvää osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän yliopisto-opinnoissa. Yliopistoilla on ollut perinteisesti laajaa työelämäyhteistyötä. Sen tulisi kuitenkin olla nykyistä systemaattisempaa ja tavoitteellisempaa. Opinto-ohjausta on tarjolla paljon, mutta se on usein pirstaleista. Tavoitteena tulisi olla opintojen ohjauksen kokonaisuuden selventäminen. Tutorointiin pitäisi panostaa; erityisesti opintojen alkuvaiheessa tulisi tukea opiskelijan kiinnittymistä yliopistoyhteisöön. Tekniikan alan vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset kokonaisuudessaan: 3

4 Palautekyselyn toteutus Tekniikan yliopistojen yhteinen vastavalmistuneille suunnattu palautekysely toteutettiin vuonna 2012 nyt toista kertaa. kyselyssä oli mukana yhteensä seitsemän yksikköä: Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkeakoulua (Insinööritieteiden, Perustieteiden, Kemiantekniikan sekä Sähkötekniikan korkeakoulut), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta. Sähköinen kysely toteutettiin SurveyPal-ohjelmalla. Yliopistoyksiköt vastasivat itse omien valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoidensa tavoittamisesta. Joissakin yksiköissä linkki sähköiseen kyselyyn lähetettiin valmistuville henkilökohtaisesti, toisissa se oli esimerkiksi intra- tai internet-sivuilla muun valmistumiseen liittyvän informaation ohessa. TEK vastasi aineiston keruun teknisestä toteuttamisesta, aineiston analyysistä ja raportoinnista. Palautekyselyn käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa TEKin ja osallistuvien yliopistojen edustajista koostuva ohjausryhmä (Liite 1). Valmistuneet 2012 Vastauksia Vastausprosentti Aalto % TTY % LUT % OY % Yhteensä % Taulukko 1. Yliopistokohtaiset vastaajamäärät Vuonna 2012 diplomi-insinöörejä tai arkkitehteja valmistui palautekyselyssä mukana olevista yliopistoista yhteensä Heistä kyselyyn vastasi 1 226, joten kyselyn vastausaktiivisuus oli 53 prosenttia. Yliopistokohtaiset vastaajamäärät ja vastausprosentit on esitetty taulukossa 1. Kyselykaavake on esitetty liitteessä 2. Palautekyselyn tulosten käsittely keväällä 2013 Palautekyselyn tuloksia käsiteltiin useissa työpajoissa mukana olevissa yliopistoissa ja yhteisessä tulosseminaarissa. Muutamissa tilaisuuksissa tulosten käsittely tehtiin toiminnallisin menetelmin siten, että pienryhmä perehtyi tiettyyn teemaan liittyviin tuloskalvoihin. Tämän jälkeen ryhmä esitteli muille tulokset ja havaintonsa sekä mahdolliset kehittämiskohteet. Tässä raportissa tulokset esitellään kuuteen teemaan jaettuina siten kuin niitä käsiteltiin toiminnallisissa tulostyöpajoissa. Yliopisto- tai yksikkökohtaisten tilaisuuksien lisäksi järjestettiin myös valtakunnallinen tulostyöpaja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toukokuussa 2013 (Liite 3). Tähän raporttiin on koottu ainoastaan vastavalmistuneiden palautekyselyn keskeisimmät tuloskuvaajat, laajemmat yksikkökohtaiset tulokset löytyvät palautekyselyn nettisivulta Tulosteemat toiminnallisissa työpajoissa olivat 1. opiskeluaika 2. opintojen aikainen työskentely 3. osaamisten tärkeys ja niiden kehittyminen opinnoissa 4. diplomityö 5. ohjauksen tarve ja kanavat 6. vastavalmistuneiden työllistyminen. 4

5 5

6 Tulokset vuonna 2012 valmistuneiden osalta 1. Opiskeluaika Tulokset: Keskimäärin tekniikan kandidaatin opintoihin on mennyt 61 kuukautta (5,1 vuotta) ja maisteriopintoihin keskimäärin 45 kuukautta (3,75 vuotta). Maisteritutkinnon (DI/arkkitehti) kokonaissuoritusaika on ollut keskimäärin 73,3 kuukautta (6, 1 vuotta). Opiskeluaikojen tulokset perustuvat vastaajien omaan arvioon opiskeluajoistaan ja saattavat siten hieman erota virallisista yliopistojen opintorekisterien antamista arvoista Analyysi: Kandi- ja maisteritason tutkintojen suoritusajoista nähdään, että aito kaksiportaisuus ei vielä toteudu; kandi- ja maisteriopintoja suoritetaan limittäin. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tehdyn seurannan mukaan kandi- ja DI-tutkinnon valmistumisajankohtien ero keskimäärin vain 67 vuorokautta. Asiaan tulee ajan mittaan muutos, kun tutkintouudistuksen myötä siirrytään aiempaa selkeämpiin kandi- ja maisteritason opintokokonaisuuksiin. 45 TTY, n=469 OY, n=55 LUT, n=131 Aalto/Sähkötekniikka, n=51 Aalto/Perustieteet, n=79 Kuva 1. Kandiopintojen suoritusaika, kuukautta (ka) Aalto/Kemian tekniikka, n=80 Aalto/Insinööritieteet, n=148 Yhteensä, n=1013 Työpajoissa keskusteltua: Siihen nähden, että tekniikan alalla vastavalmistuneilla on keskimäärin jo 24 kuukautta omalta alalta hankittua työkokemusta, voidaan 6 vuoden kokonaisvalmistumisaikaa pitää erittäin kohtuullisena. 6

7 Kuva 2. Maisteriopintojen suoritusaika, kuukautta (ka) ,1 48,7 44,0 47,5 34,8 59,3 43,9 45, TTY, n=413 OY, n=51 LUT, n=117 Aalto/Sähkötekniikka, n=46 Aalto/Perustieteet, n=78 Aalto/Kemian tekniikka, n=58 Aalto/Insinööritieteet, n=130 Yhteensä, n=893 Kuva 3. Kokonaisopiskeluaika poislukien poissaolot (kuukautta) ,3 68,9 68,1 74,4 75,4 79,3 72,3 73, TTY, n=405 OY, n=47 LUT, n=118 Aalto/Sähkötekniikka, n=47 Aalto/Perustieteet, n=72 Aalto/Kemian tekniikka, n=53 Aalto/Insinööritieteet, n=135 Yhteensä, n=877 7

8 2. Opintojen aikainen työskentely Tulokset: Kyselyyn vastanneille oli yhteensä kertynyt opintojen aikana keskimäärin 19,1 kuukautta työkokemusta. Tästä omaan opintoalaan liittyvää työkokemusta oli keskimäärin 13,5 kuukautta. Kun tähän lisätään diplomityöhön kulunut 9,1 kuukautta, on tekniikan alalta valmistuvilla keskimäärin 22,6 kuukautta eli lähes 2 vuotta alan työkokemusta. 92 prosenttia vastavalmistuneista piti omaan opintoalaan liittyvää työkokemusta erittäin hyödyllisenä tai hyödyllisenä oman osaamisen kehittymisen kannalta. Vuoden 2011 tuloksiin verrattuna erittäin hyödyllisenä pitäneiden määrässä on ollut jopa hienoista kasvua (58 prosentista 64 prosenttiin). 59 prosenttia arvioi, että työskentely opintojen ohella ei ole vaikuttanut opintojen etenemiseen. 39 prosenttia arveli työskentelyn hidastaneen opintoja. Kansainvälistä työharjoittelukokemusta oli keskimäärin 5,6 kuukautta. Ulkomaan työkokemusta oli kuitenkin hankkinut vain 10 prosenttia vastaajista. Eniten työkokemuksen kautta on kehittynyt omaan opintoalaan liittyvä osaaminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja ongelmanratkaisutaidot. Vähiten ovat kehittyneet matemaattisluonnontieteellinen osaaminen, yrittäjyystaidot sekä eettinen valveutuneisuus. Analyysi: Vahva oman alan työkokemus edesauttaa työllistymistä hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin jo valmistumisvaiheessa. Valmistumisen jälkeen ollaan myös todennäköisesti melko nopeasti valmiita vaativiinkin tehtäviin. Huolestuttavaa tulevaisuuden innovaatioiden kaupallistamisen ja teknologiayrittäjyyden edistämisen kannalta on se, että yrittäjyystaitojen ohella luovuus on yksi heikoimmin kehittyneistä osaamisista. Palautekyselyn tulosten mukaan yrittäjyystaidot ja luovuus kehittyvät heikosti myös formaaleissa opinnoissa. Näiden kehittäminen onkin selkeä haaste tekniikan yliopistokoulutukselle. Huolestuttavaa on myös kansainvälistä työharjoittelukokemusta hankkineiden pieni osuus (10 prosenttia) tekniikan yliopistoista valmistuneissa. Ulkomailla opintoja on suorittanut vain 25 prosenttia valmistuneista. Todennäköisesti luvuissa on mukana osin samoja kansainvälisesti orientoituneita henkilöitä, joten parhaassa tapauksessakin kansainvälistä opiskeluaikaista kokemusta on alle kolmasosalla tekniikan yliopistoista valmistuneilta. Ottaen huomioon yhä voimakkaammin globalisoituvan yhteiskunnan, tulisi huomattavasti suuremmalla joukolla tekniikan yliopistoista valmistuvista olla jo opiskeluaikana hankittua kansainvälistä kokemusta. Työpajoissa keskusteltua: Ottaen huomioon jo opintojen aikana kertyvän oman alan työkokemuksen ja sen hyödyllisyyden myöhemmälle työllistymiselle, voidaan sanoa, että tekniikan alalla työura käynnistyy jo ennen valmistumista. Opiskelijoita tulisi kannustaa hankkimaan kansainvälistä työharjoittelu- tai opiskelukokemusta. Tätä edistäisivät esimerkiksi yliopistojen valmiiksi neuvottelemat harjoittelupaikat suomalaisten yritysten kansainvälisissä organisaatioissa tai tutkimustehtävät ulkomaisissa partneriyliopistoissa. Kansainvälistymisaste myös vaihtelee paljon yksiköiden tai laitosten kesken. Jokaiseen yhteisöön tulisi saada vallalle kansainvälinen mentaliteetti, joka viestittäisi opiskelijoille kansainvälistymisen merkitystä ja madaltaisi kynnystä lähteä maailmalle. 8

9 Kuva 4. Opintojen aikainen työkokemus (kuukautta) ,3 12,7 23,2 18,5 18,1 15,2 15,0 15,6 14,1 13,5 10,8 18,9 13,0 22,4 17,5 19,1 13,5 Työkokemus yhteensä (pl. DI-työ) Omaan opintoalaan liittyvä työkokemus Työkokemus ulkomailla (jos ollut) 5 5,7 5,9 5,8 5,6 4,8 4,5 2,8 0 TTY, n(1)=525, n(3)=54 OY, n(1)=60, n(3)=4 LUT, n(1)=175, n(3)=20 Aalto/Perustieteet, n(1)=83, n(3)=15 Aalto/Sähkötekniikka, n(1)=50, n(3)=4 Aalto/Insinööritieteet, n(1)=147, n(3)=17 Aalto/Kemian tekniikka, n(1)=83, n(3)=16 Yhteensä, n(1)=1123, n(3)=130 Kuva 5. Kuinka hyödyllisenä koit opintoalaan liittyvän työkokemuksen osaamisen kehittymisen kannalta? Yhteensä, n=1166 Aalto/Insinööritieteet, n=167 Aalto/Kemian tekniikka, n=87 Aalto/Perustieteet, n=87 64 % 71 % 61 % 66 % 28 % 25 % 29 % 31 % 6 % 2 % 4 % 7 % 3 % 3 % Aalto/Sähkötekniikka, n=55 75 % 18 % 6 % 2 % Erittäin hyödyllisenä LUT, n= % 35 % 8 % 4 % Hyödyllisenä Vain vähän hyödyllisenä Ei lainkaan hyödyllisenä OY, n=60 TTY, n= % 64 % 28 % 20 % 7 % 6 % 3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9

10 Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Teorian soveltaminen käytäntöön Ongelmanratkaisutaidot Ihmissuhdetaidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus 30 % 28 % 47 % 54 % 62 % Selite: Osaamisalueiden esiintyvyys viiden tärkeimmän joukossa vastanneilla. Projektinhallintataidot 26 % Ryhmätyötaidot 24 % Tiedonhaku 22 % Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 22 % Kyky jatkuvaan oppimiseen 22 % Itsetuntemus Analyyttisyys 21 % 20 % Kriittisyys 18 % Oman alan uusin tutkimus 16 % Vieraan kielen taidot 16 % Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) 14 % Kansainvälisyys 11 % Luovuus 10 % Esimiestaidot 9 % Matematiikka ja luonnontieteet 5 % Yrittäjyystaidot 2 % Eettinen valveutuneisuus 2 % 0 % 0 % 20 % 60 % 80 % Kuva 6. Osaamisen kehittyminen työkokemuksen myötä. N=1 242, kaikki yksiköt 10

11 3. Osaamisten tärkeys ja niiden kehittyminen opinnoissa Tulokset: Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten tärkeinä työelämän kannalta he pitävät erilaisia osaamisia ja miten yliopisto-opinnot olivat mahdollistaneet näiden osaamisten kehittymisen. Tulokset on esitetty kuvissa Tärkeyttä arvioitiin asteikolla 1 (ei lainkaan tärkeä) 5 (erittäin tärkeä). Vastaavasti näiden osaamisten kehittymistä yliopisto-opinnoissa pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 (huonosti) 5 (loistavasti). Tarkastelemalla näiden kahden lukuarvon erotusta nähdään, missä osaaminen ei kehity yliopisto-opinnoissa tärkeyttään vastaavalle tasolle ja missä taas opinnoista saatu osaaminen vastaa vastaajien kokemaa tärkeyttä. Työelämän kannalta tärkeimmiksi osaamisiksi vastavalmistuneet listasivat seuraavat taidot: omaan opintoalaan liittyvä osaaminen (4,5) ongelmanratkaisutaidot (4,5) kyky jatkuvaan oppimiseen (4,5) teorian soveltaminen käytäntöön (4,4) Työelämän kannalta vähiten tärkeiksi osaamisiksi vastavalmistuneet listasivat seuraavat taidot: yrittäjyystaidot (2,9) eettinen valveutuneisuus (3,2) matemaattis-luonnontieteelliset taidot (3,3) Tulosten mukaan suurimmat erot tärkeyden ja toteutumisen välillä olivat seuraavien taitojen kohdalla: esimiestaidot (erotus 1,3) teorian soveltaminen käytäntöön (1,2) projektinhallintataidot (1,0) luovuus (1,0) Tulosten mukaan pienimmät erot tärkeyden ja toteutumisen välillä olivat seuraavien taitojen kohdalla: tiedonhankintataidot (0,2) kirjoittamistaidot (0,2) omaan alaan liittyvä osaaminen (0,3) analyyttisyys (0,3) Matematiikka ja luonnontieteet ovat ainoa osaamisen alue, jossa erotus on negatiivinen (-0,4) eli koettu tärkeys on matalampi, kuin miten kyseinen osaaminen on kehittynyt opinnoissa. Muut osaamiset sitä vastoin koetaan tärkeämmäksi kuin se, miten ne ovat kehittyneet opinnoissa. Analyysi: Työelämän muutostahti kiihtyy ja urapolut monimuotoistuvat. Tämä asettaa vaatimuksen osaamisen jatkuvalle päivittämiselle, kerran suoritettu tutkinto ei enää riitä. Jokaisella yliopistosta valmistuneella tulisi siis olla kykyä ja halua jatkuvaan oppimiseen myös työelämässä. Positiivista onkin, että tulosten mukaan kyky jatkuvaan oppimiseen koetaan erittäin tärkeäksi (4,5). Tärkeyteensä nähden heikoiten opinnot kehittävät osaamista esimiestaidoissa, kyvyssä soveltaa teoriaa käytäntöön, projektinhallintataidoissa ja luovuudessa. Nämä kuuluvat kuitenkin oleellisesti tekniikan yliopistosta valmistuvien työnkuvaan. Kaikkea työelämässä tarvittavaa osaamista ei voida kuitenkaan olettaa saatavan formaalien opintojen kautta. Osaamista kertyy myös opintojen aikaisen työkokemuksen kautta. Huolestuttava tilanne on kuitenkin niiden osaamisten kohdalla, jotka eivät kehity opinnoissa eivätkä työharjoittelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi esimiestaidot ja luovuus. 11 Työpajoissa keskusteltua: Innovaatioiden ja niiden kaupallistamisen kannalta luovuus ja yrittäjyystaidot ovat tärkeitä. Huolestuttavaa on se, että näitä ei koeta tärkeiksi eivätkä ne kehity opinnoissa tai työkokemuksenkaan kautta. Innovointiin tarvitaan kuitenkin yrittäjämäistä ajattelua: pelle pelottomien tuotteet pitäisi osata kaupallistaa järkevällä tavalla. Luovuuden ja yrittäjämäisen asenteen kehittymisen edistäminen on todellinen haaste tekniikan yliopistokoulutuksessa. Näkyisiköhän vastauksissa eroa niiden kohdalla, jotka ovat jo yrittäjiä? Valtaosa diplomi-insinööreiksi valmistuneistahan ei todennäköisesti näe itseään yrittäjänä, vaan uran ajatellaan perinteisesti toteutuvan palkansaajan roolissa isossa yrityksessä. Yrittäjiksi suuntaavat saattavat jopa jäädä kokonaan valmistumatta, eivätkä ole vastaamassa kyselyyn. Tilanne yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta on joka tapauksessa huolestuttava. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten yrittäjyys näyttäytyy muiden kuin tekniikan alan yliopistojen tuloksissa. Onko eroja? Yrittäjyys on nykyään esillä yhteiskunnassa laajasti ja on nykypäivän nuorille kuitenkin todennäköisempi uravaihtoehto kuin aiemmin valmistuneille. On myös mielenkiintoista nähdä, miten yliopistojen nykyinen panostus innovointia ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin näkyy tulevaisuudessa. Oleellista on; osataanko työelämässä käyttää sitä osaamista, jota yliopistossa on opittu? Järkevä ajankohta kysyä tästä asiasta olisi 3 5 vuotta valmistumisen jälkeen. Silloin vastaajilla todennäköisesti olisi objektiivisempi näkökulma siihen, millaista osaamista työelämässä tarvitaan.

12 Yhteensä, n=1198 Kuva 7. Taitojen tärkeys työelämässä (sininen viiva) ja niiden kehittyminen opinnoissa (oranssi viiva). Kaikki vastaajat. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 12

13 Kuva 8. Taitojen kehittyminen opinnoissa (kaikki vastaajat yliopistoittain) Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa 1=huonosti, 5=loistavasti Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TTY, n=554 OY, n=59 LUT, n=183 Aalto, n=399 13

14 TTY, n=556 Kuva 9. Tampereen teknillisen yliopiston vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 14

15 OY, n=59 Kuva 10. Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan vastaajat. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 15

16 LUT, n=184 Kuva 11. Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 16

17 Aalto / Insinööritieteet, n=169 Kuva 12. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 17

18 Aalto / Perustieteet, n =87 Kuva 13. Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulun vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 18

19 Aalto / Sähkötekniikka, n=56 Kuva 14. Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 19

20 Aalto / Kemian tekniikka, n=87 Kuva 15. Aalto-yliopiston Kemiantekniikan korkeakoulun vastaajat Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen 22. Analyyttisyys ,0 4,5 2. Oman alan uusin tutkimus 3. Matematiikka ja luonnontieteet Itsetuntemus 18. Kriittisyys 20. Luovuus 19. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ihmissuhdetaidot Kansainvälisyys Ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot Esimiestaidot Tiedonhaku Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Eettinen valveutuneisuus Yrittäjyystaidot Kirjoittaminen 11. Projektinhallintataidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä Kehittymisen mahdollistuminen opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 20

21 4. Diplomityö Tulokset: Tulosten mukaan 59 prosenttia diplomitöistä tehtiin yksityiselle sektorille, 18 prosenttia laitoksen projektiin, 13 prosenttia julkiselle sektorille ja 6 prosenttia muuhun projektiin yliopistolla. 65 prosenttia diplomitöistä tehtiin palkkatyössä, 19 prosenttia stipendillä 10 prosenttia ilman erillistä rahoitusta ja 6 prosenttia muulla rahoituksella. Diplomityötä tehtiin keskimäärin 9,1 kuukautta. Analyysi: Diplomityöt tehdään pääsääntöisesti yksityiselle sektorille palkkatyönä. Verrattuna vuoden 2011 tuloksiin, yksityiselle sektorille tehtyjen töiden osuus on jopa kasvanut 55 prosentista 59 prosenttiin. Vastaavasti ne on tehty edellisvuoteen verrattuna entistä useammin palkkatyönä, kasvua 58 prosentista 65 prosenttiin. Diplomityö on merkittävä työllistymisen väylä, sillä 42 prosenttia vastavalmistuneista ilmoitti työllistyneensä sen tuomien kontaktien kautta. Työpajoissa keskusteltua: Keskimäärin kymmenen prosenttia diplomityön tekijöistä ei ole saanut ei ole saanut mitään erillistä rahoitusta diplomityön tekoon. Tässä on tosin paljon vaihtelua yksiköiden välillä. Työpajoissa heräsi kysymys, tehdäänkö esimerkiksi laitoksille diplomitöitä ilman palkkaa? Kun työ tehdään yrityksiin, se on yleisesti palkallista. Eräs tulkinta oli myös, että palkatta diplomityötä tehneiden joukossa on todennäköisesti paljon sellaisia, jotka ovat tehneet lopputyönsä normaalin palkkatyönsä ohella. Tällöin diplomityöstä itsessään ei ole maksettu erikseen palkkaa. Kuva 16. Mille sektorille diplomityö on tehty? Yhteensä, n=1211 Aalto/Insinööritieteet, n=171 Aalto/Kemian tekniikka, n=73 Aalto/Perustieteet, n=87 59 % 13 % 1 % 18 % 6 % 3 % 55 % 21 % 2 % 12 % 5 % 5 % 64 % 16 % 12 % 4 % 3 % 53 % 10 % 3 % 26 % 5 % 2 % Aalto/Sähkötekniikka, n=50 LUT, n= % 22 % 16 % 9 % 61 % 12 % 2 % 13 % 10 % 2 % 3 % OY, n=57 62 % 27 % 7 % 5 % TTY, n= % 9 % 1 % 21 % 5 % 3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityiselle sektorille Julkiselle sektorille (valtio, kunta, tutkimuslaitos tmv.) Järjestöön tai yhteisöön Laitoksen projektiin Muuhun projektiin yliopistolla Muualle, mihin? 21

22 Kuva 17. Diplomityön rahoitus Yhteensä, n=1162 Aalto/Insinööritieteet, n=165 Aalto/Kemian tekniikka, n=69 Aalto/Perustieteet, n=87 Aalto/Sähkötekniikka, n=50 LUT, n=181 OY, n=57 TTY, n= % 19 % 6 % 10 % 62 % 26 % 7 % 5 % 71 % 22 % 7 % 77 % 8 % 7 % 8 % 60 % 24 % 2 % 14 % 50 % 25 % 7 % 18 % 79 % 14 % 5 % 2 % 66 % 17 % 5 % 11 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Palkkatyö - Mikä oli diplomityöpalkka? ( /kk) Stipendi - Mikä oli sen suuruus? ( ) Muuten, miten? En saanut mitään rahoitusta Kuva 18. Diplomityön kesto, kuukautta ,7 8,4 7,9 9,4 8,6 8,4 8,8 9, TTY, n=573 OY, n=58 LUT, n=187 Aalto/Sähkötekniikka, n=54 Aalto/Perustieteet, n=88 Aalto/Kemian tekniikka, n=70 Aalto/Insinööritieteet, n=169 Yhteensä, n=

23 5. Ohjauksen tarve ja kanavat Tulokset: Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan kolme tahoa/kanavaa, joilta saatu ohjaus tai neuvonta oli tärkeintä opinnoissa. Vastausten mukaan tärkeintä oli professoreilta, muilta opiskelijoilta ja opintooppaasta saatu ohjaus. Vastavalmistuneilta kysyttiin myös mikä oli ohjauksen tarve (osuus vastaajista, jotka tarvitsivat jonkin verran/tarvitsivat paljon): ainevalintoihin (49,8 / 6,5) opintojaksojen valintaan (42,7 / 5,3) opintojaksojen sisältöön (44,2 / 5,8) kv-vaihtoon tai harjoitteluun ulkomailla (25,7 /9,9) työnhakuun ja urasuunnitteluun (30,1 / 10,8) opiskelutaitoihin tai ajanhallintaan (24,4 /6,3) kandidaatintyöhön (60,9 /12,3) diplomityöhön (66,0 /27,4) tiedonhankintaan (54,9 /11,1) tieto- ja viestintätekniikan käyttöön (38,3 / 4,8) työharjoitteluun (18,0 /6,1) Tulosten mukaan eniten ohjausta tarvittiin diplomityön ja kandidaatin työn tekoon. Ohjausta tarvittiin selvästi myös tiedonhakuun, ainevalintoihin sekä opintojaksojen sisältöön ja valintaan. Vastavalmistuneet kokivat tarvitsevansa vähiten ohjausta työharjoitteluun, opiskelutaitoihin tai ajanhallintaan sekä opintoihin tai harjoitteluun ulkomailla. Analyysi: Professorien tärkeys korostuu juuri kandi- ja DItyövaiheessa, jolloin selkeästi tarvitaan ohjausta. Myös muiden opiskelijoiden tarjoama vertaistuki näyttäisi olevan tärkeä. Yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista tulisikin edesauttaa sekä opetusmenetelmien että opiskelijoiden integroitumisen edistämisen kautta. Tässä tärkeässä roolissa ovat sekä yliopiston alakohtaiset yhteisöt että ylioppilaskunnat, killat ja kerhot. Professorit Muut opiskelijat Opinto-opas Opintosuunnittelija tai opintosihteeri www-sivut Muut opettajat Opintoneuvoja Opiskelijatuutorit Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Opettajatuutorit Opinto-ohjaaja Ura- ja rekrytointipalvelut YTHS Opintopsykologi 9 % 8 % 7 % 5 % 5 % 2 % Tulosten mukaan ohjausta opintoihin tai työharjoitteluun ulkomailla ei ole tarvittu. Vastaavasti tekniikan alalla kansainvälistymisaste, eli osuus opiskelijoista jotka ovat tehneet opintoja tai työharjoittelua ulkomailla, on alhainen (alle kolmasosa). Kiinnostus ylipäätään hankkia kansainvälistä kokemusta opintoaikana on siis vähäinen, mikä on yhä globalisoituvamman yhteiskunnan näkökulmasta huolestuttavaa. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Neuvonnan ja ohjauksen kanavat: Keneltä saamasi neuvonta, ohjaus tai muu apu oli mielestäsi tärkeintä? Valitse 3 tärkeintä. 24 % 21 % 18 % 31 % 37 % 45 % 42 % 51 % 23

24 Työpajoissa keskusteltua: Lähes prosenttia valmistuneista sanoo, ettei juurikaan tarvinnut ohjausta. Tämä voitaneen tulkita siten, että puolet opiskelijoista suoriutuu opinnoistaan ilman sen kummempia ongelmia. Vaikka tulosten mukaan opiskelijat eivät juurikaan koe tarvitsevansa ohjausta esimerkiksi opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan, yliopistossa toimivan opintopsykologin kokemus on toinen. Valmistumishetkellä ei enää ehkä muisteta, että ohjausta on jossain vaiheessa tarvittu. On myös muistettava, että kyselyyn ovat vastanneet ne, jotka suorittivat tutkintonsa. Valmistuneiden tuloksissa ei ole mukana niitä, jotka eivät koskaan valmistuneet, ja jotka todennäköisesti olisivat tarvinneet paljon ohjausta. Tutorointi on hyvä ohjauskeino opintojen sujuvoittamiseen ja kokonaisuuden hallintaan sekä opiskelijan integroimiseen yliopistoyhteisöön. Tätä pitäisi tukea ja kehittää nykyistä huomattavasti enemmän. Tutorointi ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa yliopistoissa. Mestari-kisälli-opetusta sovelletaan parhaissa ulkomaisissa yliopistoissa. Suomessa sitä kuitenkin pidetään kalliina, koska se vie yksittäisen opettajan/tutkijan aikaa. Tutorointia tulisikin kehittää niin, että päästäisiin win-wintilanteeseen, jolloin myös tutoroija saisi nuoresta osaajasta itselleen hyvän keskustelukumppanin ja sparraajan. Opettaja voisi tutoroida myös yksittäisen opiskelijan sijasta opiskelijaryhmää. Opettajatutoroinnin hyviä käytänteitä Oulun yliopistossa: Toiminta on hyvin organisoitu, tehtävät ja työt ovat hyvin vaiheistettuja ja rakennettuja. Opiskelijalla on koko opintojen ajan sama opettajatutori. Opettajatuutori ohjaa opiskelijan kandityön portfoliona, joka kootaan tavanomaista kandityötä pidemmältä ajalta. Opettajatuutoreille on tarjolla systemaattista koulutusta ja materiaalia, esimerkiksi käsikirja, jotta saadaan laatu varmistettua ja nuoret integroitua toimintaan. LUT:ssa tuotantotalouden laitoksella on käytössä opetutoroinnin kevytversio, joilloin ohjaus painottuu vain ensimmäiseen opintovuoteen. Tutoroinnilla on todettu olevan positiivinen vaikutus opiskelijoiden kiinnittymiseen yliopistoyhteisöön ja sitä kautta se lisää opiskelumotivaatiota. LUT:ssa tuotantotalouden opettajatutoreilta kerätyn palautteen perusteella tehtävä on koettu hyvänä vaihteluna, joka on tuottanut myös työniloa. Mallia soisi hyödynnettävän laajemminkin! 6. Vastavalmistuneiden työllistyminen Tulokset: Vuonna 2012 valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista työpaikka oli valmistumishetkellä 69 prosentilla vastaajista, 20 prosenttia ei ollut vielä työllistynyt, mutta haki töitä, 5 prosenttia jatkoi päätoimisena jatko-opiskelijana ja 2 prosenttia jatkoi päätoimisena perusopiskelijana. Työsuhteessa olevista 62 prosentilla oli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja 37 prosentilla määräaikainen. Työllistyneistä 76 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, 11 prosenttia yliopistolla, 6 prosenttia valtiolla ja 4 prosenttia kunnalla. Tuoreet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit sijoittuivat hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Vaativuudeltaan hyvin tai kohtalaisesti koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteli keskimäärin 96 prosenttia työelämässä olevista vastaajista. Työn sisältö vastasi koulutusalaa hyvin tai kohtalaisesti 95 prosentin kohdalla. Pääsääntöisesti (78 prosenttia) vastavalmistuneet sijoittuivat asiantuntijatehtäviin. Vastavalmistuneista 9 prosenttia sijoittui suoraan keskijohtoon. Tyypillisimpiä tehtäviä vastavalmistuneilla ovat erilaiset projektitehtävät sekä tutkimukseen - ja kehittämiseen sekä tuotekehitykseen liittyvät tehtävät. 59 prosenttia työllisistä oli työllistynyt joko diplomityöpaikkaansa tai muuhun opintojen aikaiseen työpaikkaansa. Analyysi: Kokonaisuutena tekniikan alan yliopistoista valmistuneiden tilanne työmarkkinoilla on hyvä. He työllistyvät heti vaativuudeltaan ja sisällöltään koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mikä osin on mahdollista jo opintojen aikana hankitun työelämäkokemuksen ansiosta. Opiskeluaikana syntyneet työelämäkontaktit ovat oleellisessa roolissa myös työpaikan löytämisessä. Työpajoissa keskusteltua: Työllistymismahdollisuudet tekniikan alan sisällä vaihtelevat kuitenkin paljon. Tämä näkyy, kun katsotaan muun muassa Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen tuloksia. Tilanne tulee huomioida, kun tarkastellaan valmistuneiden työllistymisestä yleisellä tasolla. Osalla aloista lähdetään tekemään jatko-opintoja, mikäli työllistyminen on heikkoa. 24

25 Kuva 20. Työtilanne valmistumishetkellä Yhteensä, n= % 20 % 2 % 5 % 5 % Aalto/Insinööritieteet, n= % 12 % 1 % 1 % 5 % Aalto/Kemian tekniikka, n=81 53 % 21 % 11 % 5 % 10 % Aalto/Perustieteet, n=89 72 % 10 % 2 % 12 % 3 % Aalto/Sähkötekniikka, n=57 77 % 9 % 2 % 11 % 2 % LUT, n= % 23 % 7 % 3 % OY, n=60 58 % 30 % 2 % 5 % 5 % TTY, n= % 22 % 1 % 5 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Minulla on työpaikka En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Jatkan päätoimisena perustutkinto-opiskelijana Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana Muu tilanne, mikä Kuva 21. Työnantajan toimiala Yhteensä, n= % 11 % 4 % 6 % 1 % 2 % Aalto/Insinööritieteet, n= % 6 % 7 % 8 % 2 % Aalto/Kemian tekniikka, n=51 80 % 6 % 2 % 10 % 2 % Aalto/Perustieteet, n=69 71 % 13 % 1 % 6 % 6 % 3 % Aalto/Sähkötekniikka, n=45 76 % 9 % 4 % 11 % LUT, n= % 8 % 5 % 5 % 1 % 2 % OY, n=38 71 % 24 % 3 % 3 % TTY, n= % 14 % 3 % 4 % 1 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yksityinen sektori Yliopisto Kunta Valtio Järjestö Muu, mikä? 25

26 Kuva 22. Miten työsi vastaa vaativuudeltaan koulutustasoasi? Yhteensä, n=880 Aalto/Insinööritieteet, n= % 68 % 26 % 29 % 4 % 1 % 2 % 1 % Aalto/Kemian tekniikka, n=50 68 % 18 % 8 % 6 % Aalto/Perustieteet, n=68 77 % 22 % 2 % Aalto/Sähkötekniikka, n=45 73 % 22 % 4 % LUT, n= % 35 % 6 % 1 % OY, n=37 84 % 14 % 3 % TTY, n= % 24 % 3 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan Kuva 23. Miten hyvin työsi sisältö vastaa koulutusalaasi? Yhteensä, n=880 Aalto/Insinööritieteet, n= % 71 % 29 % 25 % 4 % 1 % 3 % 1 % Aalto/Kemian tekniikka, n=51 57 % 29 % 6 % 8 % Aalto/Perustieteet, n=68 71 % 28 % 2 % Aalto/Sähkötekniikka, n=45 49 % 47 % 4 % LUT, n= % 37 % 5 % OY, n=37 73 % 24 % 3 % TTY, n= % 27 % 4 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan 26

27 Kuva 24. Toimiasema Yhteensä, n= % 9 % 2 % 1 % 10 % Aalto/Insinööritieteet, n= % 9 % 6 % Aalto/Kemian tekniikka, n=50 63 % 10 % 2 % 25 % Aalto/Perustieteet, n=68 86 % 2 % 2 % 2 % 10 % Aalto/Sähkötekniikka, n=45 89 % 2 % 9 % LUT, n= % 15 % 7 % 2 % 9 % OY, n=37 87 % 5 % 8 % TTY, n= % 9 % 1 % 2 % 11 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiantuntija Keskijohto Johto Yrittäjä Muu, mikä Kuva 25. Pääasiallinen työtehtävä Yhteensä, n= % 3 % 4 % 22 % 3 % 3 % 15 % 3 % 9 % 9 % 2 % 5 % Aalto/Insinööritieteet, n= % 2 % 1 % 36 % 2 % 2 % 10 % 1 % 15 % 10 % 1 % 5 % Aalto/Kemian tekniikka, n=51 26 % 8 % 14 % 16 % 6 % 8 % 16 % 6 % Aalto/Perustieteet, n=68 27 % 2 % 4 % 10 % 3 % 2 % 22 % 2 % 19 % 2 % 6 % 3 % Aalto/Sähkötekniikka, n=45 30 % 5 % 5 % 14 % 2 % 23 % 2 % 14 % 5 % 2 % LUT, n= % 5 % 8 % 18 % 6 % 5 % 9 % 1 % 7 % 13 % 6 % 4 % OY, n=37 32 % 3 % 3 % 27 % 3 % 8 % 5 % 3 % 3 % 14 % TTY, n= % 1 % 3 % 23 % 4 % 3 % 17 % 3 % 7 % 9 % 2 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tutkimus ja kehittäminen Laadunhallinta Markkinointi ja myynti Projektitehtävät Strateginen suunnittelu ja johtaminen Logistiikka ja hankinnat Tuotekehitys Opetus ja koulutus Konsultointi Tuotanto, valmistus ja ylläpito Hallinto ja talous Muu, mikä? 27

28 Kuva 26. Miten sait työpakkasi? Yhteensä, n=877 Aalto/Insinööritieteet, n=147 Aalto/Kemian tekniikka, n=50 Aalto/Perustieteet, n=69 Aalto/Sähkötekniikka, n=45 LUT, n=128 OY, n=37 TTY, n=401 1 % 42 % 17 % 18 % 12 % 9 % 1 % 2 % 41 % 22 % 16 % 13 % 1 % 1 % 6 % 48 % 16 % 16 % 10 % 2 % 8 % 26 % 29 % 20 % 19 % 4 % 1 % 36 % 27 % 18 % 11 % 9 % 34 % 13 % 20 % 10 % 1 % 3 % 3 % 16 % 57 % 11 % 11 % 11 % 11 % 1 % 47 % 13 % 18 % 11 % 8 % 2 % 1 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Diplomityöpaikasta Muusta opintojen aikaisesta työpaikasta Vastaamalla työpaikkailmoitukseen Avoimella hakemuksella ottamalla yhteyttä suoraan työnantajaan Oman yliopiston rekrytointipalvelun kautta Muun rekrytointipalvelun kautta, minkä? Omasta yrityksestä Muuten, miten? 28

29 29

30 Avoin palaute ja yleinen tyytyväisyys tutkintoon Tutkinnon vahvuuksia ja kehittämistarpeita kysyttiin avoimella kysymyksellä. Tutkinnon erityisiksi vahvuuksiksi mainittiin laaja-alaisuus, opetussisältö sekä työelämä- ja oppimistaidot. Näiden teemojen alla nousi esiin erityisesti seuraavat asiat: kattavat perusopinnot ja monipuoliset suuntautumisvaihtoehdot käytännön laboratorio- ja muut harjoitustyöt, joista saa hyvän pohjan työelämän tehtäviin vierailijaluennoitsijat ja käytännön esimerkit teollisuudesta ryhmätyöt analyyttisen ja kriittisen ajattelun kehittyminen Monipuolinen kurssitarjonta, valinnanvaraa on ollut vähintään riittävästi. DI-tutkinto luo hyvät edellytykset saada asiantuntevuutta vaativa ja palkitseva työpaikka. Vastaajien mielestä tutkinnon kehittämistä vaativia osa-alueita ovat opetussisältö, käytännönläheisyys ja opetus. Näiden teemojen alla nousi esiin erityisesti seuraavat asiat: Perusopinnoissa pitäisi olla nykyistä selvempi yhteys omaan alaan, erityisesti matematiikassa ja fysiikassa Opetusmenetelmissä tulisi olla enemmän teorian soveltamista käytäntöön ja yhteyksiä todelliseen elämään. Esimerkiksi ongelmalähtöistä oppimista ja työkokemuksesta karttuvaa osaamista tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. DI-kunnan työelämässä tarvittavia taitoja tulisi huomioida paremmin opetussisällöissä. Erityisesti liiketalousosaaminen, johtaminen, luovuus ja ihmissuhdetaidot. Opettajien pedagogisia taitoja ja opetusmotivaatiota tulee kasvattaa. Vuorovaikutteista ja interaktiivista opetusta tulee lisätä. Tästä esimerkkejä ryhmätyöt, keskustelut pelkän luennolla istumisen sijaan, opiskelijoiden integrointi osaksi tutkimustiimejä ja muuta yliopistoyhteisöä. Epäsuhta työmäärän ja opintopisteiden välillä Monet käymistäni kursseista olivat sellaisia, joista sai arvosanan 4 5 opettelemalla vain edellisvuosien tenttejä. Kurssilla ei juuri tarvinnut käydä. Tämä on helppo tapa suorittaa yliopisto, mutta todellisuudessa oppimistulokset eivät ole hyviä. Opetuksessa tulisikin keskittyä enemmän jatkuvaan oppimiseen/ arvioimiseen, jossa tentin painoarvo olisi pienempi. Tällöin myös työmäärä jaksottuisi paremmin koko vuoden ajalle eikä vain tenttiviikkojen ajaksi. Vastasuoritettuun tekniikan yliopistotutkintoon oltiin pääosin tyytyväisiä. 89 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, että hakisi edelleen suorittamaan DI-/arkkitehtitutkintoa, jos voisi valita koulutusalansa uudelleen. Luku on täsmälleen sama kuin edellisenä vuonna. 30

31 Kuva 27. Mikä oli mielestäsi hyvää DI-/ arkkitehtikoulutuksessa? Laaja-alaisuus Opetussisältö Työelämä- ja oppimistaidot Muu Vapaus Ilmapiiri ja ihmiset Tieteellisyys Opetus Käytännönläheisyys Joustavuus Ajankohtaisuus Kiinnostavuus Kansainvälisyys Vaativuus Muuntokoulutus Kuva 28. Mitä kehitettävää on mielestäsi DI-/ arkkitehtikoulutuksessa? Opetussisältö Käytännönläheisyys Opetus Muu Työelämäyhteistyö Tutkintojärjestelmä Opinto-ohjaus Vaatimustaso Joustavuus Ajantasaisuus Viestintätaidot Erikoistuminen Poikkitieteellisyys Yliopiston rooli Byrokratia Kansainvälisyys

32 Kuva 29. Jos voisit valita koulutusalasi uudelleen, valitsisitko edelleen DI-/ arkkitehtikoulutuksen? Yhteensä, n=1225 Aalto/Insinööritieteet, n=171 Aalto/Kemian tekniikka, n=87 Aalto/Perustieteet, n=88 Aalto/Sähkötekniikka, n=56 LUT, n=191 OY, n=60 TTY, n= % 11 % 90 % 10 % 84 % 16 % 91 % 9 % 89 % 11 % 87 % 13 % 97 % 3 % 90 % 10 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä En 32

33 33

34 Liite 1: Tekniikan alan vastavalmistuneiden palautekyselyn ohjausryhmä Tekniikan alan vastavalmistuneiden valtakunnallisen palautekyselyn toteutuksesta ja kehittämisestä vastaa Tekniikan akateemiset TEKin koordinoima ohjausryhmä, jossa on edustus jokaisesta osallistuvasta yksiköstä. Vuoden 2013 aikana kyselyyn liittyi Turun yliopiston DI-koulutusta antavat yksiköt sekä Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta. Tavoitteena on, että myös Åbo Akademin kemiantekniikan tiedekunta liittyy kyselyyn mukaan. Silloin kysely kattaisi kaikki suomalaiset tekniikan yliopistokoulutusta antavat yksiköt. Kokoonpano toukokuussa 2013 Sakari Heikkilä, Aalto-yliopisto, Kehityspalvelut Kati Kangasniemi, Vaasan yliopisto, Teknillinen tiedekunta Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopisto, Sähkötekniikan korkeakoulu Tiina Kerola, Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Mari Martinmaa, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu Annika Mauno, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu (5/2013 saakka) Sirpa Nelo, Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ville Taajamaa, Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos Jenni Tervaportti, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta Heidi Tukiainen, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu (5/2013 lähtien) Ira Vihreälehto, Tampereen teknillinen yliopisto Pirre Hyötynen, Tekniikan akateemiset TEK (työryhmän sihteeri) Arttu Piri, Tekniikan akateemiset TEK Timo Tapola, Tekniikan akateemiset TEK 34

35 Liite 2: Kyselylomake 2012 Perustiedot Sukupuoli Nainen Mies Syntymävuosi Ennen vuotta 1960 Kansalaisuus Suomen Muun EU-maan EU:n ulkopuolisen maan Koulutusohjelma yliopistokohtaiset vaihtoehdot Tekniikan kandidaatin tutkinto a) Kandidaatintutkinnon aloitusvuosi Ennen vuotta 1980 b) Kandidaatintutkinnon valmistumiskuukausi Tammikuu Joulukuu c) Kandidaatintutkinnon valmistumisvuosi Ennen vuotta 2000 d) Kandidaatintutkinnon aikainen poissaolo, lukukautta 0 20 Yli 20 Diplomi-insinööri-/arkkitehtitutkinto (ts. opintojen maisterivaihe) a) Diplomi-insinööri-/arkkitehtitutkinnon aloitusvuosi Ennen vuotta 1980 b) Diplomi-insinööri-/arkkitehtitutkinnon valmistumiskuukausi Tammikuu Joulukuu c) Diplomi-insinööri-/arkkitehtitutkinnon valmistumisvuosi Ennen vuotta 2000 d) Diplomi-insinööri-/arkkitehtitutkinnon aikainen poissaolo, lukukautta 0 20 Yli 20 Aiemmat tutkinnot Tekniikan kandidaatti samasta yliopistosta Tekniikan kandidaatti eri yliopistosta Insinööri (AMK) Muu tutkinto, mikä? Missä työskentelisit mieluiten DI-/ arkkitehtitutkintosi valmistumisen jälkeen? Suomessa Kotimaassasi, mikäli se on muu kuin Suomi Jossain muussa maassa 35

36 Työtilanne valmistumishetkellä Työtilanne DI-/arkkitehtitutkinnon valmistumishetkellä Minulla on työpaikka En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Jatkan päätoimisena perustutkintoopiskelijana Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana Muu tilanne, mikä Viivästytitkö oma-aloitteisesti DI-/ arkkitehtitutkintosi valmistumista? Kyllä En Mikäli viivästytit valmistumistasi, niin kuinka monella kuukaudella? 0 60 Yli 60 Mikäli viivästytit oma-aloitteisesti valmistumistasi, miksi teit niin? (voit valita useamman kuin yhden vaihtoehdon) Halusin hyödyntää opintososiaalisia etuuksia pidempään Minulla ei ollut tiedossa valmistumisen jälkeistä työpaikkaa Halusin opiskella vielä lisää Halusin korottaa keskiarvoja Muu syy, mikä? Valmistumishetken työpaikka Työsuhteen laatu Määräaikainen työsuhde Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja Määräaikaisen työsuhteen pituus, kuukautta 0 60 Yli 60 Työsi on kokopäiväistä osa-aikaista Työnantajan toimiala Yksityinen sektori Yliopisto Kunta Valtio Järjestö Muu, mikä? Työnantajan nimi Tehtävänimike Valmistumisen jälkeinen alkupalkka (brutto) OHJE: Syötä kenttiin vain numeroita ilman tuhaterotinta, välilyöntejä tai muita merkkejä. Euron tarkkuus riittää. a) Peruskuukausipalkka (ilman luontoisetuja), /kk b) Luontoisedut, lisät (ei vuosibonus), /kk Miten sait työpaikkasi? Diplomityöpaikasta Muusta opintojen aikaisesta työpaikasta Vastaamalla työpaikkailmoitukseen Avoimella hakemuksella ottamalla yhteyttä suoraan työnantajaan Oman yliopiston rekrytointipalvelun kautta Muun rekrytointipalvelun kautta, minkä? Omasta yrityksestä Muuten, miten? Työpaikan sijainti Opiskelupaikkakunnan työssäkäyntialueella (80 km säteellä opiskelupaikkakunnasta) Muualla Suomessa Ulkomailla Mikäli työpaikkasi sijaitsee muualla Suomessa kuin opiskelupaikkakuntasi työssäkäyntialueella, mihin maakuntaan se sijoittuu? Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Mikäli työpaikkasi sijaitsee ulkomailla, mihin maanosaan/euroopan maahan se sijoittuu? 36

37 Pääasiallinen työtehtävä Strateginen suunnittelu ja johtaminen Hallinto ja talous Markkinointi ja myynti Logistiikka ja hankinnat Tuotanto, valmistus ja ylläpito Tuotekehitys Tutkimus ja kehittäminen Laadunhallinta Projektitehtävät Opetus ja koulutus Konsultointi Muu, mikä? Toimiasema Johto Keskijohto Asiantuntija Yrittäjä Muu, mikä Miten työsi vastaa vaativuudeltaan koulutustasoasi? Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan Miten työsi sisältö vastaa koulutusalaasi? Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Ei lainkaan Työssäkäynti opintojen aikana Harjoittelu/työssäkäynti opiskeluaikana a) Harjoittelu/työssäkäynti opiskeluaikana yhteensä (diplomityötä ei lasketa), kuukautta 0 60 Yli 60 b) josta opintoalaan liittyvää (diplomityötä ei lasketa), kuukautta 0 60 Yli 60 Opiskeluaikainen ulkomaankokemus a) Opiskelu ulkomailla, kuukautta 0 60 Yli 60 b) Työssä/harjoittelussa ulkomailla, kuukautta 0 60 Yli 60 Miten hyödyllisenä pidät opintojesi aikaista opintoalaasi liittyvää harjoittelu-/työkokemusta osaamisen kehittymisen kannalta? Erittäin hyödyllisenä Hyödyllisenä Vain vähän hyödyllisenä Ei lainkaan hyödyllisenä Valitse seuraavista viisi taitoa, joiden kehittymisen opintojen aikainen harjoittelu/ työkokemus mahdollisti parhaiten Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Oman alan uusin tutkimus Matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys Ongelmanratkaisutaidot Tiedonhaku Eettinen valveutuneisuus Projektinhallintataidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Yrittäjyystaidot Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Esimiestaidot Ryhmätyötaidot Ihmissuhdetaidot Itsetuntemus Luovuus Kriittisyys Analyyttisyys Kyky jatkuvaan oppimiseen 37