Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä

Transkriptio

1 2012 Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä Raportti vastavalmistuneiden palautteesta ja työseminaarin keskustelusta Toimittanut Kaisa Harmaala

2 Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Juho Heikkinen Tilastot: Pirkka Jalasjoki Kuvat: Helena Hagberg ISBN:

3 Sisältö Lukijalle... 4 Yhteenveto...5 Vastavalmistuneiden palautekysely Tausta ja toteutus... 6 Työllistyminen vastavalmistuneena... 6 Opintojen aikainen työskentely... 8 Opinnoissa saadut taidot ja niiden tärkeys...11 Ohjauksen hakeminen ja saatavuus...13 Tyytyväisyys tutkintoon...14 Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä Työseminaari vastavalmistuneiden palautteen hyödyntämiseksi...17 Toteutus ja raportointi...18 Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen...20 Kokemuksia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta...20 Työryhmän työskentelyn tavoite...21 Työryhmässä keskusteltua...21 Työryhmässä oivallettua...22 Alkuvaiheen ohjaus...24 Tutkimusta Oulun yliopistossa...24 Työryhmän työskentelyn tavoite...24 Työryhmässä keskusteltua...25 Työryhmässä oivallettua...25 Uraohjauksen kehittäminen...26 Kokemuksia Tampereen teknillisestä yliopistosta...26 Työryhmän työskentelyn tavoite...26 Työryhmässä keskusteltua...26 Työryhmässä oivallettua...28 Osaamistarpeet ja osaamisen katvealueet...30 Aiheena elinikäinen oppiminen...30 Työryhmätyöskentelyn tavoite...31 Työryhmässä keskusteltua...32 Työryhmässä oivallettua...33 Tulevaisuuden varalle: tilaisuudesta kerätty palaute Liite 1: Kyselylomake...36 Liite 2: Työseminaarin ohjelma ja järjestäjät...44 Liite 3: Tekniikan alan vastavalmistuneiden palautekyselyn ohjausryhmä...45

4 Lukijalle Koulutuksen kehittäminen vaatii tahtoa, pitkäjänteisyyttä, päätöksiä ja yhteistyötä. Sen pitää myös perustua luotettavalle ja vertailukelpoiselle palautteelle. Valmistumisvaihe on otollinen aika kerätä tietoa siitä, millaista osaamista opintojen aikana on kertynyt ja miten sen kantaa työuran alkuaskelilla. Tekniikan akateemiset TEK, Aaltoyliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta ja Tampereen teknillinen yliopisto toteuttivat yhteisen palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille vuonna Toukokuussa 2012 järjestettiin työseminaari, jossa pureuduttiin palautteen hyödyntämiseen, alkuvaiheen ohjaukseen ja uraohjaukseen sekä elinikäisen oppimisen taitoihin. Vertailutieto, jaetut kokemukset ja käytänteet osoittautuivatkin yhteisen projektimme arvokkaimmaksi anniksi. Yhteistyömme syveni. Toivomme, että voit hyödyntää tähän raporttiin koottuja tuloksia kyselystä ja työseminaarista omassa työssäsi tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämiseksi. Yhteinen työ jatkuu! Terveisin palautekyselyn ohjausryhmä 4

5 Yhteenveto Palautetta kerätään yliopistoissa runsaasti, mutta saatua tietoa on myös hyödynnettävä. Palautteen on aidosti vaikutettava strategisessa johtamisessa, käytännön opetuksessa ja ohjauksessa sekä tutkintojen sisältöjen suunnittelussa. Palautteen perusteella on tehtävä päätöksiä. Prosessi jää kesken ilman tietoista päätöksentekovaihetta, vaikka muutoksia ei tehtäisikään. Palautteen kokoaminen opetuksesta, opintojaksoista ja tutkinnoista vaatii voimavaroja ja osaamista. Yliopistojen yhteistyö voi ratkaista monia näistä haasteista: pulmia voi ratkoa yhdessä ja muualla syntyneistä hyvistä käytänteistä voi ottaa oppia. Uraohjaus pitää nivoa tiiviisti osaksi muuta opintoihin liittyvää ohjausta. Urasuunnittelu ja elinikäinen oppiminen jatkuvat valmistumisen jälkeen, mutta on tärkeää ymmärtää niiden merkitys jo opiskeluaikana. Korkeakoulutettukaan ei ole valmistuessaan valmis. Asiantuntijatyössä tarvitaan jatkuvasti kykyä oppia uutta. Osaamista on päivitettävä säännöllisesti. Teknillinen korkeakoulutus antaa vahvan pohjan ponnistaa työelämään, mutta elinikäisen oppimisen asenteissa ja valmiuksissa on vielä parannettavaa. Opetuksessa ja ohjauksessa voidaan vaikuttaa näihin asenteisiin ja valmiuksiin. Työstä oppimista hyödynnettävä myös yliopistossa Yli 90 prosenttia vastavalmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista kokee, että opintojen ohessa hankittu työkokemus kehittää osaamista. Työssä opitaan muun muassa teorian soveltamista käytäntöön, ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaitoja sekä projektinhallintaa. Opintojen aikana kertynyt työkokemus auttaa myös työllistymään valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tekniikan alan koulutuksen keskeinen haaste onkin, miten työskentelyä ja työstä opittua osaamista voitaisiin sisällyttää nykyistä paremmin osaksi tutkintoa ilman, että se venyttäisi tarpeettomasti tutkinnon pituutta. Ohjausta tarvitaan opintojen alusta työelämään asti Alkuvaiheen ohjauksella on merkittävä vaikutus opintojen etenemiseen ja opintoihin sitoutumiseen. Opetuksesta innostunut opettaja saa opiskelijan motivoitumaan. Välitön vuorovaikutus henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä onkin usein ratkaisevaa opintomenestyksen kannalta. 5

6 Vastavalmistuneiden palautekysely 2011 Tausta ja toteutus TEK on tehnyt kyselyjä vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille vuodesta 1982 lähtien. Myös tekniikan alan yliopistoilla on ollut jo pitkään omia palautekyselyjä, mutta keskenään vertailtavaa palautetietoa ei ole ollut saatavilla. Vuonna 2011 toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteinen kysely neljän suurimman tekniikan koulutusta antavan yliopiston kanssa. Tavoitteena oli saada vertailukelpoista tietoa työllistymisestä ja osaamisesta opetuksen ja tutkintojen kehittämiseen. Kyselyssä oli 42 yhteisestä kysymystä sekä neljä yliopistoyksiköiden omaa kysymystä. Aalto-yliopistossa oli käytössä yhteensä neljä sen kullekin tekniikan korkeakoululle räätälöityä lomaketta. Kyselyyn vastasi yhteensä 550 vastavalmistunutta. Vastausprosentti oli 27 (kuviot 1-2). Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että yliopistoyksiköt tulivat mukaan kyselyyn eri vaiheessa vuotta. Lopulliset vastausmäärät jäivät siksi osassa yksiköitä alhaiseksi. Aaltoyliopiston neljän korkeakoulun vastaajat on näin ollen yhdistetty raportin kuvioissa yhdeksi kookkaammaksi ryhmäksi. Kuvio 1: Vastaajien lukumäärä Seuraavissa kuvioissa on esitelty kyselyn keskeisimmät tulokset. Lisää tuloksia ja taustatietoja löytyy diakoosteesta osoitteesta Työllistyminen vastavalmistuneena Vuonna 2011 valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeistä noin 70 prosentilla oli työpaikka valmistumishetkellä (kuvio 3). Päätoimisena jatko-opiskelijana jatkoi noin kahdeksan prosenttia. Kokonaan työtä vailla valmistumishetkellä oli noin 18 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt samalla tasolla vuosien taantuman jälkeen. Tuoreet diplomi-insinöörit ja arkkitehdit sijoittuvat hyvin koulutustaan vastaaviin tehtäviin (kuviot 4-5). Vaativuudeltaan koulutustasoaan hyvin tai kohtalaisesti vastaavissa tehtävissä työskenteli keskimäärin 95 prosenttia työelämässä olevista kyselyyn vastanneista. Työ vastasi koulutusalaa hyvin tai kohtalaisesti 93 prosentilla kaikista vastaajista. Kuvio 2: Vastausprosentit Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY 34 45% Aalto = Aalto-yliopiston teknillisistä korkeakouluista 41% valmistuneet 40% LUT = Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet 35% OY = Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet 30% TTY = Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneet 29% 27% 25% 25% 20% Kaikki vastaajat 550 Aalto % LUT % OY 34 5% TTY 161 0% Kaikki vastaajat 15% Aalto LUT OY TTY Ka Aa LU OY TTY 6

7 Aalto = Aalto-yliopiston teknillisistä korkeakouluista valmistuneet LUT = Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuneet OY = TTY = Oulun yliopiston teknillisestä tiedekunnasta valmistuneet Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistuneet Kuvio 3: Tilanne valmistumishetkellä 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 4% 4% 4% 3% 3% 8% 10% 4% 11% 12% 1% 1% 1% 3% 9% 18% 22% 24% 21% 69% Kaikki vastaajat 77% 62% 62% 71% Aalto LUT OY TTY Muu tilanne Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana Jatkan päätoimisena perustutkinto-opiskelijana En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Minulla on työpaikka Kuvio 4: Miten työsi vastaa vaativuudeltaan koulutustasoasi? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2% 1% 4% 2% 3% 9% 10% 21% 23% 74% Kaikki vastaajat 22% 73% 66% 91% 1% 1% 19% 79% Aalto LUT OY TTY Ei lainkaan Huonosti Kohtalaisesti Hyvin Kuvio 5: Miten työsi sisältö vastaa koulutusalaasi? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2% 1% 5% 4% 24% 69% Kaikki vastaajat 23% 3% 5% 7% 30% 71% 61% 76% 2% 4% 19% 21% 74% Aalto LUT OY TTY Ei lainkaan Huonosti Kohtalaisesti Hyvin 7

8 2% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kuvio 6: Miten sait työpaikkasi? 12% 2% 1% 11% 21% 13% 41% Kaikki vastaajat Muuten Omasta yrityksestä 8% 2% 11% 18% 23% 38% Muun rekrytointipalvelun kautta Avoimella hakemuksella ottamalla yhteyttä suoraan työnantajaan Kuvio 7: Työsuhteen laatu 2% 33% 65% Kaikki vastaajat 17% 1% 9% 35% 6% 32% 10% 10% 62% Aalto LUT OY TTY 1% 24% 75% Vastaamalla työpaikkailmoitukseen Muusta opintojen aikaisesta työpaikasta Diplomityöpaikasta 2% 35% 63% 10% 12% 5% 5% 10% 52% 38% 3% 2% 14% 13% 9% 48% 2% 40% 58% Aalto LUT OY TTY Yli puolet vuonna 2011 valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista oli löytänyt työpaikan opintojen aikana syntyneiden työelämäkontaktiensa avulla, kuten diplomityöpaikasta tai muusta opintojen aikaisesta työpaikasta (kuvio 6). Vuonna 2011 valmistuneet sijoittuivat pääosin asiantuntijoiksi projektitehtäviin, tutkimuksen ja kehittämisen sekä tuotekehityksen tehtäviin. Valmistuneista seitsemän prosenttia sijoittui suoraan johtotehtäviin keskijohtoon. Määräaikaisessa työsuhteessa työskenteli noin kolmannes kyselyyn vastanneista (kuvio 7). Yrittäjinä tai ammatinharjoittajina toimi heti valmistuessaan kaksi prosenttia. Suomessa DI- tai arkkitehtitutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista huomattavan moni haluaisi jäädä Suomeen. Kyselyyn vastanneista ulkomaalaisista peräti 70 prosenttia ilmoitti, että haluaisi ensisijaisesti työskennellä Suomessa. Ulkomaalaisista vastaajista 36 prosentilla oli työpaikka valmistumishetkellä, heistä 74 prosenttia työskenteli Suomessa. Kysymykseen vastasi yhteensä 53 ulkomaalaista vastavalmistunutta. Suomalaisista vastavalmistuneista vain noin neljä prosenttia oli heti valmistumisvaiheessa työllistynyt ulkomaille. Olen itsenäinen yrittäjä/ ammatiharjoittaja Opintojen aikainen työskentely Määräaikainen työsuhde Vuonna 2011 valmistuneilla diplomi-insinööreillä ja arkkitehdeilla oli takanaan keskimäärin Toistaiseksi voimassaoleva 1,5 vuotta opintojen aikana kertynyttä työkokemusta. Siitä noin kaksi kolmasosaa liittyi työsuhde omaan opintoalaan (kuvio 8). Lisää oman alan työkokemusta karttui diplomityötä tehdessä. Noin 90 prosenttia koki opintojen aikaisen työkokemuksen kasvattaneen heidän osaamistaan (kuvio 9). Työssä opittiin omaan opintoalaan liittyviä 40% Olen itsenäinen yrittäjä/ ammatiharjoittaja Määräaikainen työsuhde 58% Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde TTY 8

9 25 Kuvio 8: Opintoalaan liittyvä työssäkäynti opintojen aikana kuukausina, poislukien diplomityö 20 19,3 19,5 25 Keskiarvo ,6 19, ,1 19, Mediaani Keskiarvo 15 15, Mediaani , Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY 0 Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 100% 3% 2% 3% 3% 7% 5% 4% Kuvio 90% 9: Miten hyödyllisenä pidät opintojesi aikaista 10% opintoalaasi liittyvää 24% harjoittelu-/työkokemusta osaamisen kehittymisen kannalta? 80% 30% 29% 32% 70% 3% 2% 3% 3% Ei lainkaan hyödyllisenä 7% 5% 41% 18% 4% 10% 60% 24% Vain vähän hyödyllisenä 50% 30% 29% 32% 40% 58% 63% 46% Ei lainkaan Hyödyllisenä hyödyllisenä 30% 41% 18% 59% 65% 20% 10% 58% 0% 63% Kaikki vastaajat 46% 59% 65% Aalto LUT OY TTY Vain Erittäin vähän hyödyllisenä Hyödyllisenä Erittäin hyödyllisenä 10% 0% Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY 9

10 Kuvio 10: Valitse seuraavista viisi taitoa, joiden kehittymisen opintojen aikainen harjoittelu- /työkokemus mahdollisti parhaiten? (kaikki vastaajat) Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Teorian soveltaminen käytäntöön Ongelmanratkaisutaidot Ihmissuhdetaidot Projektinhallintataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Ryhmätyötaidot Kyky jatkuvaan oppimiseen Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Tiedonhaku Itsetuntemus Analyyttisyys Oman alan uusin tutkimus Kriittisyys Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Vieraan kielen taidot Luovuus Kansainvälisyys Esimiestaidot Matematiikka ja luonnontieteet Yrittäjyystaidot Eettinen valveutuneisuus 32% 31% 29% 24% 24% 23% 23% 22% 21% 18% 16% 15% 15% 11% 11% 9% 6% 3% 2% 53% 52% 60% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 100% 90% 80% 100% 70% 90% 60% 80% 50% 70% 40% 60% 30% 50% 20% 40% 10% 30% 4% 6% 6% 2% Kuvio 11: Onko työssäkäynti vaikuttanut opintojesi 29% etenemiseen? 48% 38% 31% 34% 4% 6% 6% 2% 48% 29% 38% 31% 34% 59% 47% 63% 71% 65% 59% 47% 63% 71% 65% Kyllä, arvioin sen nopeuttaneen opintojani Kyllä, arvioin sen Kyllä, hidastaneen arvioin sen opintojani nopeuttaneen opintojani Ei Kyllä, arvioin sen hidastaneen opintojani Ei 0% 20% 10% 0% Kaikki vastaajat Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY Aalto LUT OY TTY 10

11 asioita ja teorian soveltamista käytäntöön, mutta myös ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaitoja sekä valmiuksia projektien hallintaan (kuvio 10). Kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia arvioi, ettei työssäkäynti ollut vaikuttanut heidän opintojensa etenemiseen lainkaan (kuvio 11). Neljä prosenttia ilmoitti työssäkäynnin jopa nopeuttaneen opintoja. Niillä, joilla työnteko oli hidastanut opintoja, opinnot viivästyivät keskimäärin noin 14 kuukautta (mediaani 10 kk). Koko vastaajajoukolla opintojen mediaanipituus oli kuusi vuotta ja kolme kuukautta. Ulkomailla oli opiskellut jossain vaiheessa 25 prosenttia vastanneista. Ulkomaan työ- tai harjoittelukokemusta oli sen sijaan vain 10 prosentilla vastavalmistuneista. Opinnoissa saadut taidot ja niiden tärkeys Vastavalmistuneilta kysyttiin, minkälaisia taitoja he pitivät tärkeinä ja miten opinnot olivat mahdollistaneet näiden taitojen kehittymisen (kuviot 12 17). Tärkeimpinä osaamisina vastaajat pitivät omaan opintoalaan liittyvän osaamisen ohella kykyä jatkuvaan oppimiseen, teorian soveltamista käytäntöön, ongelmanratkaisutaitoja, projektinhallintataitoja, esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaitoja sekä ryhmätyö- ja ihmissuhdetaitoja. Saavutettu tutkinto oli antanut hyvin oman alan osaamista, kykyä jatkuvaan oppimiseen, tiedonhakutaitoja, kirjoittamistaitoja ja ryhmätyötaitoja. Sen sijaan esimiestaitojen, vieraan kielen taitojen, ongelmanratkaisukyvyn ja luovuuden osalta koettiin syntyneen vajetta niiden tärkeyteen nähden. Vastaajat mielsivät suurimman osan arvioitavana olleista taidoista tärkeämmiksi kuin mikä niiden painoarvo oli ollut opetuksessa. Toisaalta taas matematiikan ja luonnontieteiden osaamista vastaajat eivät pitäneet yhtä tärkeänä kuin miten koulutus oli näitä taitoja kehittänyt. Luovuus itsetuntemus ihmissuhdetaidot ryhmätyötaidot Kuvio 12: Taitojen koettu tärkeys (sininen) ja niiden oppimisen mahdollistuminen opinnoissa (punainen) (kaikki vastaajat) Kriittisyys esimiestaidot esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot Aalto LUT Oy TTy itsetuntemus Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Kyky jatkuvaan oppimiseen Oman alan uusin tutkimus Analyyttisyys 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 projektinhallintataidot yrittäjyystaidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Kuvio 13: Taitojen oppimisen mahdollistuminen opinnoissa (kaikki vastaajat yksiköittäin) Luovuus ihmissuhdetaidot ryhmätyötaidot Kriittisyys esimiestaidot Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Tiedonhaku eettinen valveutuneisuus Oman alan uusin tutkimus Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys Ongelmanratkaisutaidot matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Tiedonhaku Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys Ongelmanratkaisutaidot esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot eettinen valveutuneisuus yrittäjyystaidot projektinhallintataidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) 11

12 Kuviot 14-17: Taitojen koettu tärkeys (sininen) ja niiden oppimisen mahdollistuminen opintojen myötä (punainen) Kuvio 14: Aalto-yliopiston vastaajat Kuvio 15: Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastaajat Luovuus itsetuntemus ihmissuhdetaidot Kriittisyys Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Oman alan uusin tutkimus matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus itsetuntemus ihmissuhdetaidot Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Oman alan uusin tutkimus matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot esimiestaidot Tiedonhaku esimiestaidot Tiedonhaku esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot yrittäjyystaidot eettinen valveutuneisuus projektinhallintataidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat,a rtikkelit) eettinen valveutuneisuus esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot projektinhallintataidot yrittäjyystaidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) Kuvio 16: Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan vastaajat Kuvio 17: Tampereen teknillisen yliopiston vastaajat Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus itsetuntemus ihmissuhdetaidot Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Oman alan uusin tutkimus matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus itsetuntemus ihmissuhdetaidot Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Oman alan uusin tutkimus matematiikka ja luonnontieteet Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kansainvälisyys ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot ryhmätyötaidot Ongelmanratkaisutaidot esimiestaidot Tiedonhaku esimiestaidot Tiedonhaku esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot eettinen valveutuneisuus esiintymis- puhe- ja neuvottelutaidot eettinen valveutuneisuus yrittäjyystaidot projektinhallintataidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) yrittäjyystaidot projektinhallintataidot Kirjoittaminen (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) 12

13 Ohjauksen hakeminen ja saatavuus Ohjausta haettiin opintojen aikana pääosin diplomi- ja kandidaatintyön tekemiseen sekä tiedonhankintaan (kuvio 18). Noin 53 prosenttia koki saaneensa ohjausta diplomityön tekemiseen riittävästi. Toisaalta viisi prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei ollut saanut ohjausta diplomityön tekemiseen, vaikka oli sitä hakenut. Yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei ollut hakenut ohjausta ainevalintoihin tai opintojaksojen sisältöihin liittyen lainkaan. Vielä harvempi oli hakenut työnhakuun ja urasuunnitteluun tai työharjoitteluun liittyvää ohjausta. Toisaalta vastaajista 33 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut opinnoissaan riittävästi työelämätietoa ja tukea urasuunnitteluun, kun tätä kysyttiin uudelleen myöhemmin. Vastaajilta kysyttiin myös, kenen antaman ohjauksen he kokivat tärkeimmäksi (kuvio 19). Noin puolet ilmoitti professorien tarjoaman avun yhdeksi tärkeimmistä. Toisena tulivat muut opiskelijat sekä opinto-opas. Ohjausta DI-työhön Ohjausta kandidaatintyöhön Ohjausta tiedonhankintaan Ohjausta ainevalintoihin Opintojaksojen sisältöihin liittyvää ohjausta Ohjausta opintojaksojen valintaan Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun Ohjausta DI-työhön Ohjausta kandidaatintyöhön Ohjausta tiedonhankintaan Ohjausta ainevalintoihin Opintojaksojen sisältöihin liittyvää ohjausta Ohjausta opintojaksojen valintaan Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun Ohjausta kv-vaihtoon tai harjoitteluun ulkomailla Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan 4%5% 38% 53% 26% 3% 30% 42% 29% 3% 42% 27% 43% 5% 29% 23% 49% 4% 26% 21% 47% 4% 25% 24% 53% 3% 29% 14% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 18: Saitko tarvitsemaasi ohjausta riittävästi? (kaikki vastaajat) 4%5% 38% 53% 26% 3% 30% 42% 29% 3% 42% 27% 43% 5% 29% 23% 49% 4% 26% 21% 47% 4% 25% 24% 53% 3% 29% 14% 66% 6% 22% 7% 3% 12% 22% Työharjoitteluohjausta 80% 3% 9% 8% 66% 6% 22% 7% 63% 74% 5% 15% 6% 0% 20% 40% 60% 80% 100% En hakenut Hain, mutta en saanut Sain jonkin verran Sain riittävästi Ohjausta kv-vaihtoon tai harjoitteluun ulkomailla 63% 3% 12% 22% Kuvio 19: Keneltä saamasi ohjaus, neuvonta Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan 6% tai muu apu oli mielestäsi tärkeintä opinnoissasi? 74% 5% 15% (valitse kolme tärkeintä) (kaikki vastaajat) Työharjoitteluohjausta 80% 3% 9% 8% Professorit Muut opiskelijat Opinto-opas Opintosuunnittelija tai opintosihteeri www-sivut Muut opettajat Opintoneuvoja Opiskelijatuutorit Opettajatuutorit Opinto-ohjaaja Kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Ura- ja rekrytointipalvelut Muilta YTHS Opintopsykologi 8% 7% 7% 6% 4% 3% 1% 22% 22% 21% 37% 31% 44% 40% 52% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 13

14 100% 90% 80% 70% Tyytyväisyys tutkintoon Vastasuoritettuun tutkintoon oltiin pääosin tyytyväisiä (kuvio 20). Noin 90 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti, että hakisi suorittamaan DI-/arkkitehtitutkintoa, jos voisi valita koulutusalansa uudelleen. Tutkinnon vahvuuksia kehittämistarpeita kysyttiin avoimella kysymyksellä. Tutkinnon vahvuuksiksi lueteltiin muun muassa tutkinnon laaja-alaisuus ja monipuolisuus, analyyttisyys sekä hyvät työllistymismahdollisuudet. Moni mainitsi eduksi myös tutkinnon arvostuksen sekä opiskeluun liittyvän vapauden. Koulutuksen kehittämiseksi toivottiin lisää käytännönläheisyyttä, opintojen tiivistämistä sekä päällekkäisten opintojaksojen karsimista. Lisäksi kaivattiin vieläkin tiiviimpää yhteistyötä työelämän kanssa sekä enemmän esiintymis- ja kommunikointitaitoja vahvistavaa vuorovaikutteista 11% 11% 9% 14% opiskelua. Kuvio 20: Jos voisit valita koulutusalasi uudelleen, valitsisitko edelleen DI-/arkkitehtikoulutuksen? 9% 60% 100% 50% 90% 89% 11% 9% 86% 11% 14% 89% 91% 91% 9% En 40% 80% Kyllä 30% 70% 20% 60% 10% 50% 89% 0% 40% 30% 20% 10% Kaikki vastaajat 86% 89% 91% 91% Aalto LUT OY TTY En Kyllä 0% Kaikki vastaajat Aalto LUT OY TTY 14

15

16

17 Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä Työseminaari vastavalmistuneiden palautteen hyödyntämiseksi , Helsinki 17

18 Toteutus ja raportointi Kyselyn tulosten hyödyntämiseksi järjestettiin työseminaari yliopistojen opettajille, opiskelijoille ja muille opetuksen kehittämisestä kiinnostuneille sidosryhmille toukokuussa Alustuksissa esiteltiin kyselyn tuloksia sekä palautteen hyödyntämiseen, alkuvaiheen ohjaukseen ja uraohjaukseen liittyviä kokemuksia ja käytänteitä yliopistoissa. Työseminaariin ja työpajoihin osallistui yhteensä noin 50 opettajaa, opiskelijaa ja muuta tekniikan koulutuksesta kiinnostunutta henkilöä. Alustusten jälkeen keskustelua jatkettiin teemojen mukaisissa työpajoissa. Tähän raporttiin on dokumentoitu keskusteluissa esiin nousseet näkökulmat ja kehittämisideat. Keskustelujen ja oivallusten lisäksi raportissa on tiivistykset kunkin teeman alustuksista. Keskustelulle oli suuri tarve. Työseminaarissa vuoropuhelua käytiin rakentavassa hengessä ja innostuneessa tunnelmassa. Suurinta antia olivat uudet näkökulmat, jaetut käytänteet sekä syntyneet kontaktit. Osallistujat kokivat tilaisuuden hyödylliseksi oman työnsä kannalta ja toivoivat vastaavanlaiselle foorumille jatkoa vuosittain. Tilaisuudesta saatu palaute ja toiveet tulevaisuuden varalle on koottu raportin loppuun. Työseminaarin tarkempi ohjelma alustuksineen ja järjestäjineen on liitteessä

19 19 19

20 Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Kokemuksia Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja Aalto-yliopistosta Miten kyselyssä saatua palautetta on hyödynnetty? Vastavalmistuneiden palautteen tärkein tehtävä on ajatusten herättäminen. Se kertoo siitä, missä menee hyvin ja missä on parannettavaa. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kyselyn tulokset kootaan raportiksi, joka jaetaan sähköisessä muodossa laitoksille ja johdolle. Se esitellään myös kokouksissa ja palautetilaisuuksissa. Lisäksi se on intrassa kaikkien yliopistolaisten saatavilla. Erot muihin yliopistoihin on analysoidaan vertailutiedon saamiseksi. Palautetta käsitellään muun muassa opetuksen kehittämisen ryhmissä, koulutusohjelmien johtoryhmissä sekä kiltojen ja koulutusohjelmien kokouksissa. Ryhmien käsittely tuottaa aineksia opetussuunnitelmatyölle. Esimerkiksi projektinhallinta-, esiintymis- ja dokumentointivalmiuksia on kehitetty saatua palautetta hyödyntäen. Aalto-yliopistossa palautetta käsitellään korkeakouluittain. Tuloksia on esitelty laitosjohtajille ja koulutusohjelmajohtajille. Ne ovat myös olleet esillä erilaisissa myös kehittämistoimikunnissa ja -päivissä sekä opetussuunnitelmatyön taustatietona. Tuloksia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa, mutta niiden vaikutuksia on ollut vaikeaa arvioida. Joissain korkeakouluissa tai koulutusohjelmissa tulosten käsittelyprosessi voi jäädä kesken. Sekä Aallossa että Lappeenrannassa palautetta saadaan runsaasti useista eri lähteistä, joten opetuksen kehittäminenkin tapahtuu usean eri kanavan tuottaman tiedon pohjalta. Erityisen 20 20

21 tärkeänä tekniikan alalla pidetään esimerkiksi tutkimusprojekteista ja DI-työpaikoista saatua sidosryhmäpalautetta. Ongelmana on kuitenkin palautteen heikko dokumentointi. Palauteprosessin kehittämistarpeet Lappeenrannassa suurin huoli on nopeasti vähentynyt vastausaktiivisuus. Vuosina vastausprosentti laski 62 prosentista 41 prosenttiin. Palauteraporttia on myös kehitettävä vastaamaan paremmin yliopiston tarpeita (mm. editoitavuus, joustava käyttö, reaaliaikainen seuraaminen). Tulosten nykyistä tarkempi luotettavuuden arviointi on tarpeen, etenkin vertailutietojen osalta. Konkreettisia kehittämistoimia on vaikea tehdä, jos tulokset jäävät nice to know -tasolle. Myös palautteiden yhteistä käsittelyä ja kehittämiskohteiden etsimistä tarvitaan enemmän. Aallossa tuloksia pitäisi arvioida korkeakoulujen lisäksi strategisella tasolla yliopiston johdossa. Jatkossa onkin luokiteltava tarkemmin, mitä teemoja tarkastellaan yliopiston tasolla ja mitä koulutusohjelmissa tai korkeakouluissa. Parhaassa tapauksessa kyselyn tulokset yhdistetään muuta kautta saadun palautteen kanssa yhteen. Työryhmän työskentelyn tavoite Työpajan työskentely perustui TEKin koordinoiman palautekyselyn tuloksiin ja niiden analysointiin. Työryhmä pohti kahta kysymystä: Miten ja missä palautetta voidaan ja tulisi hyödyntää yliopistossa? Mitä johtopäätöksiä palautekyselyn tuloksista voidaan tehdä? Ensimmäisen kysymyksen osalta ryhmä kokosi hyviä käytänteitä ja pohti tapoja kehittää palautteen vaikuttavuutta yliopistoissa. Toisen kysymyksen tavoitteena oli tehdä johtopäätöksiä vastavalmistuneiden kyselyn tuloksista ja nimetä toimenpiteitä intensiivisessä ryhmäkeskustelussa. Samalla mietittiin sitä, miten ja missä muodossa tuloksia on tarpeen esitellä. Työryhmässä keskusteltua Palautetta on käsiteltävä mahdollisimman avoimesti. Olennaisinta se on koulutusohjelmatasolla. Palautetta on käsiteltävä osana opetussuunnitelmaprosessia, jotta se saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Koulutusohjelmien johtajilla on tärkeä rooli ja vastuu siitä, että tuoretta palautetta analysoidaan laitoksilla peilaamalla sitä aiempaan palautteeseen sekä koulutusohjelmien tavoitteisiin. Koulutusohjelmatasoisen analysoinnin rinnalla tarvitaan koko yliopistotason käsittelyä. Johdon on sitouduttava tulosten käyttöön osana strategista johtamista. Koulutuksesta saatu palaute antaa olennaista tietoa myös koulutusohjelmien markkinointiin. Tarvitaan selkeä ja kuvattu prosessi Palauteprosessi (PDCA eli Plan-Do-Check-Act -sykli) on kuvattava kaikille yliopiston toimijoille. Pelkkä palautteen käsittely ei riitä, vaan tarvitaan myös päätöksiä tarvittavista toimenpiteistä. Palauteprosessi jää kesken ilman tietoista päätöksentekovaihetta, vaikka muutoksia ei tehtäisikään. Palautteen käsittelyn periaatteet ja vastuut on määriteltävä selkeästi. Palautteen dokumentoinnille ja säilyttämiselle on myös laadittava läpinäkyvä järjestelmä esimerkiksi toimintakäsikirjaan. Opetuksen tukihenkilöstön tehtävä on koostaa eri lähteistä saatu palaute opetuksen kehittämisen ja johtamisen tueksi. Tulosten käsittelylle on hyvä järjestää avoimia tilaisuuksia, jossa niitä puretaan syvemmin ja tehdään johtopäätöksiä sekä kehit

22 tämissuunnitelmia. Valmistuneilta kerätty palaute on osin vanhaa jo keräyshetkellä. Sen avulla saadaan tietoa tutkinnoista kokonaisuutena, mutta rinnalla tarvitaan muitakin palautekanavia, kuten esimerkiksi yksittäisistä opintojaksoista kerättyä palautetta. Kysely osaksi valmistumista Alhainen vastausprosentti vaikeuttaa johtopäätösten tekemistä ja tulosten hyödyntämistä. Vastavalmistuneiden palautekysely onkin kytkettävä yliopistoissa kiinteäksi osaksi valmistumisprosessia. Lisäksi on tärkeää viestiä kyselyn tuloksista ja opetuksen kehittämisestä myös opiskelijoille. Valmistuva antaa herkemmin palautetta, jos näkee, että aiemmin annettu palaute on vaikuttanut koulutukseen. Siksi palautekulttuuria on kehitettävä. Palautteen antaminen, vastaanottaminen ja reflektointi toimintaan ovat osa koulutuksen tavoitteita, sillä vaativissa asiantuntijatehtävissä näitä taitoja tarvitaan päivittäin. Kohdennettua viestintää tuloksista Kyselyn tulosten viestinnässä olennaista on kohdentaminen. Tulokset pitää palastella kullekin kohderyhmälle, jotta viesti herättää mahdollisimman konkreettisia johtopäätöksiä ja kehittämisideoita. Pelkkien tulosten lisäksi viestinnässä pitäisi tuoda esille myös se, mitä palautetiedolla tehdään tai miten se on vaikuttanut toimintaan. Kerro myös, mitä palautteen perusteella on tehty. Tämä on tärkeää etenkin palautteen antajille, opiskelijoille. Työryhmässä oivallettua Palautteen keruu ja hyödyntäminen Dokumentoi ja palastele palautetietoa eri kohderyhmille. Tee palauteprosessi ja tulokset näkyviksi ja kaikkien yliopistolaisten saataville. Älä tyydy pelkkään tulosten esittelyyn, vaan jalkauta ne opetuksen kehittämiseen ja yliopiston strategiseen suunnitteluun. Tee päätöksiä palautteen pohjalta! Koulutusohjelmien johtajat, ottakaa tehtäväksenne hyödyntää palautetietoa omassa koulutusohjelmassanne! Opintosuunnittelijat voivat avustaa palautteen analysoinnissa. Tuloksista heränneet ajatukset Kiinnitä huomiota projektioppimiseen ja sen vahvistamiseen koulutuksessa. Sen avulla kehitetään monenlaista työelämässä tarvittavaa osaamista. Yhdistä yliopisto-opintoja nykyistä vahvemmin työkokemukseen ja työstä oppimiseen. Luo selkeät osaamistavoitteet myös harjoittelujaksoille. Mieti, miten matematiikkaa ja luonnontieteitä opetetaan. Miten niitä voisi integroida soveltaviin opintoihin, jotta niiden merkitys opiskelijalle tulisi nykyistä paremmin esille? 22

23 Minkälaisia ajatuksia kyselyn tulokset herättivät? Vastavalmistuneiden mielestä tekniikan koulutuksen parasta antia ovat uusimpaan tutkimukseen liittyvä tieto sekä hyvät kirjoitus- ja tiedonhakutaidot. Sen sijaan teorian soveltamista käytäntöön, projektinhallinnan sekä esimiestaitojen opetusta kaivataan enemmän. Projektitaitoja voitaisiin kehittää liittämällä projektioppiminen osaksi opintojaksoja. Samalla vahvistettaisiin useita muitakin tärkeäksi koettuja valmiuksia, kuten esimerkiksi ongelmanratkaisukykyä ja itsetuntemusta. Työstä opittua mukaan opintoihin Työstä opittu ja opintojen mahdollistamat taidot tukevat kyselyn tulosten perusteella toisiaan. Työssä opitaan paljon sellaista, mikä jää heikommalle teoreettisessa opetuksessa. Toisaalta opintojen aikana kertynyt työkokemus auttaa työllistymään valmistumisen jälkeen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Onkin tarpeen miettiä, miten työstä hankittua osaamista voitaisiin sisällyttää nykyistä paremmin osaksi tutkintoa ilman, että se venyttäisi tarpeettomasti tutkinnon pituutta. Tunnistetaanko yrittäjyystaitoja? Vastavalmistuneet eivät pidä kyselyn tulosten perusteella yrittäjyystaitoja erityisen tärkeänä osaamisena. He saattavat ajatella, että niitä tarvitaan vasta myöhemmin työuralla. Voi myös olla, että yrittäjyystaitoja ei tunnisteta, vaikka niihin liittyvää osaamista olisikin olemassa. Niitä saatetaan oppia huomaamatta opiskelussa tai työelämässä. Yrittäjyystaidot mainitaan lähes jokaisen tekniikan yliopiston strategiassa, mutta mitä niiden opettaminen käytännössä tarkoittaa? Matematiikkaa ja luonnontieteitä sovelletummin Matematiikkaa ja luonnontieteitä pidettiin vähiten tärkeänä osaamisena vastavalmistuneiden vastauksissa. Tähän voi olla syynä se, että yhteys puhtaan matematiikan ja sen soveltamisen välille jää koulutuksessa heikoksi. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen ajoittamista ja integrointia muun opetuksen lomaan pitäisikin miettiä uudelleen. Myös opetuksen tasoon on kiinnitettävä huomiota. Eivätkö matematiikka ja luonnontieteet ole vastavalmistuneiden mielestä keskeinen osa insinööriosaamista? 23

24 Alkuvaiheen ohjaus Tutkimusta Oulun yliopistossa Opintojen alkuvaihe ratkaiseva opinnoissa menestymiselle TkT Seppo Honkanen on tutkinut väitöstyössään Oulun yliopistossa alkuvaiheen ohjauksen ja opintojen etenemisen yhteyttä toisiinsa. Hänen tutkimuksensa (2011) ovat osoittaneet, että ensimmäisen vuoden opintosuoritukset kuvastavat varsin hyvin opintomenestystä myös seuraavien vuosien aikana. Ne opiskelijat, jotka suoriutuvat keskimääräistä paremmin ensimmäisestä opiskeluvuodesta, menestyvät todennäköisesti jatkossakin keskimääräistä paremmin. Asia pätee myös toisin päin: jos ensimmäisenä vuonna opintosuorituksia ei tule asetettujen tavoitteiden mukaisesti, menestyminen on jatkossakin keskimääräisestä heikompaa. Honkasen tutkimusten mukaan aiempi opintomenestys lukiossa ei vaikuta yhtä olennaisesti yliopisto-opinnoissa suoriutumiseen. Huonoilla päästötodistusten keskiarvoilla lukion suorittaneet menestyivät opinnoissaan keskimäärin jopa muita paremmin. (Toim.huom. tekniikan alalta olemassa myös vastakkaisia tuloksia, mm. Rantanen&Liski 2009.) Opinto-ohjaus tukee opintomenestystä Tehokas opinto-ohjaus tukee itseohjautuvuuden kehittymistä ja samalla opintomenestystä. Ilmiö havaittiin Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan osaston vuosikurssin 2005 tutkimuksissa. Vuosikurssi menestyi parhaiten kahdeksasta selvityksessä mukana olleesta vusikurssista ensimmäisenä opiskeluvuotena, jolloin opinto-ohjausta oli annettu aiempaa merkittävästi enemmän. Kun toisena ja kolmantena vuotena opinto-ohjauksen määrä väheni tuntuvasti, vuosikurssi 2005 on menestynyt vain keskinkertaisesti opinnoissaan. työryhmän työskentelyn tavoite Työpajan tavoitteena oli löytää konkreettisia hyviä toimintatapoja alkuvaiheen ohjaukseen: Miten alkuvaiheen opintoja pitäisi ohjta? Milloin sitä pitäisi tarjota? Ketkä sitä tarjoavat? Tutustu lähemmin Honkanen, S Tekniikan ylioppilaiden valmistumiseen johtavien opintopolkujen mallintaminen perusteena lukiossa ja opiskelun alkuvaiheessa saavutettu opintomenestys. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto. Rantanen, E. & Liski, E Valmiiksi tavoiteajassa? Teknillistieteellisen alan opiskelijoiden opintojen eteneminen ja opiskelukokemukset tekniikan kandidaatin tutkinnossa. Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 3/

25 Työryhmässä keskusteltua Opintojen alku on ratkaisevan tärkeä opintojen etenemiselle, koska opiskelumotivaatio on korkeimmillaan silloin. Alkuinnostusta pitäisikin vahvistaa koko opiskeluajan kestäväksi sitoutumiseksi omaan opintoalaan. Alkuvaiheen ohjaukseen osallistuu koko yliopistoyhteisö. Motivoituneet opettajat innostavat opiskelijoita opiskelemaan. He myös edistävät vuorovaikutusta henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijoillakin on merkittävä vaikutus alkuinnostuksen säilymiselle ja toimintamallien omaksumiselle. minkälaisia Vaarana on se, että pinttyneet negatiiviset tavat ja ajattelumallit periytyvät opiskelijasukupolvelta toiselle. Siksi uusia opiskelijoita ohjaavat henkilöt on koulutettava tehtäväänsä. Opiskelijakilloissa on valtava määrä positiivista energiaa, jota kannattaa hyödyntää ohjauksessa tehokkaasti! Tarvitaan avointa vuorovaikutusta Opiskelijoille on tärkeää, että he kokevat olevansa arvostettuja yliopistoyhteisön jäseniä ja että opettajat ovat helposti lähestyttävissä. Henkilökunnan vastuulla on tehdä aloite välittömän vuorovaikutuksen synnyttämiseksi. Pienetkin puhumisen ja tekemisen sävyerot sekä sanattomat viestit vaikuttavat paljon. Opettaja luo mahdollisuuksia keskusteluun esimerkiksi jäämällä luennon jälkeen juttelemaan opiskelijoiden kanssa. Opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutusta helpottaa myös opettajien työhuoneiden ovien pitäminen auki, selkeästi tiedotetut vastaanottoajat sekä opettajien osallistumiset keskuteluihin opiskelijatiloissa. Työryhmässä oivallettua Edistä myönteisen ja kannustavan opiskeluympäristön ja -kulttuurin syntymistä. Lisää avointa ja välitöntä vuorovaikutusta opiskelijoiden ja opettajien välillä. Kouluta uusia opiskelijoita ohjaavat henkilöt tehtäväänsä. Huolehdi siitä, että opintojen alkuvaiheessa opettavat opettajat ovat innostuneita ja motivoituneita. Vastuuta koko yliopistoyhteisö opiskelijan tueksi. Ole tyytyväinen pieniinkin edistyksiin ja tee kehittämistä pitkäjänteisesti. 25

26 Uraohjauksen kehittäminen Kokemuksia Tampereen teknillisestä yliopistosta Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) uraohjausvastuu on hajautettu eripuolille yliopistoa. TTY:llä ei ole perinteistä urapalveluyksikköä, vaan Adeccon toimipiste kampuksella välittää opiskelijoille harjoittelu- ja työpaikkoja sekä opastaa työnhaussa. Tiedekunnissa ja laitoksilla järjestetään uraohjaukseen liittyviä tapahtumia, kuten rekrytointimessuja, luennoitsijavierailuja sekä ohjauskeskusteluja oman pääaineen professorien kanssa. Vapaamuotoisissa proffasaunoissa on myös mahdollisuus keskustella työelämään ja uraan liittyvistä asioista. Haasteena on ollut se, ettei kenenkään työtehtäviin ole erikseen sisällytetty uraohjausta. Tietoa uramahdollisuuksista ei ole koottu mihinkään keskitetysti. Opiskelijat ovat myös toivoneet lisää uraohjausta valmistumisen. Helmikuussa 2012 TTY:n opiskelijapalveluissa palkattiin ohjaussuunnittelija, jonka vastuulla on uraohjauksen konseptin suunnittelu ja koordinointi. Tarkoituksena on koota yhteen uraohjaajia laitosten opetus- ja tutkimushenkilökunnasta. Näin uraohjaus saadaan nivottua osaksi opintoihin liittyvää muuta ohjausta. Työryhmän työskentelyn tavoite Työpajassa määriteltiin aluksi, mitä kaikkea uraohjauksella tarkoitetaan, missä tilanteissa sitä tarvitaan ja ketkä kaikki siitä vastaavat. Tämän jälkeen kartoitettiin uraohjaajana toimivan opettajan tai muun substanssiasiantuntijan vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Työryhmässä keskusteltua Ohjaus läpäisee koko opiskelun. Sillä vaikutetaan ainevalintoihin ja opintojen suunnitteluun kohti opiskelijan toivomaa uraa. Se on myös työelämäohjausta, kuten harjoitteluun liittyvää ohjausta tai työnhakuvalmiuksiin liittyvää tietoa ja neuvontaa. Ohjaus voi olla luonteeltaan tiedotusta, neuvontaa tai dialogista keskustelua (mukaillen Onnismaa 2007). Uraohjausta tarvitaan itse asetettavien oppimistavoitteiden määrittelemisessä, yritysten kanssa toteutettavissa projekteissa, yrittäjyyden tukemisessa ja yritysprojekteissa, uraan liittyvien toiveiden konkretisoinnissa ja kesätyöpaikan etsimisessä ja henkilökohtaiseen elämään liittyvissä asioissa silloin, kun ne heijastuvat opiskeluun ja ajankäytönsuunnitteluun ja elämänhallintaan (life design). Uraohjaus on saumaton osa muuta opintojen ohjausta. opiskelijalähtöistä: opiskelijan pitää haluta ohjausta 26

27 valmistautumista täydennyskoulutukseen Mitä uraohjaus on yliopistossa? Ohjus on aktiivisesti ohjattu tai maaliin hakeutuva ase, jonka lentorataa säädetään lennon aikana. harjoittelun ohjausta läsnäoloa ja kuuntelua opiskelijan arjessa työnhakuvalmiudet cv itsensä tunteminen hakemusten tekeminen opintosuuntiin mukaan urasuuntautuneisuus koordinoitua yhteistyötä monien tahojen kanssa työnhakuprosessin hallinta tiedotus neuvonta ohjaus työlainsäädäntö ja työsopimusasiat tutuiksi valintoja ja opintojen suunnittelua Mitä? Miksi? Milloin? pääaineinfot henkilökohtaista ohjausta koulutusohjelman johtaja vastaa yhdessä opettajien ja ainejärjestöjen kanssa Integroidaan osaksi kaikkia kursseja vierailija-luennoitsijat samanarvoista opintojen-ohjauksen kanssa yritysvierailut alumnien aktivointia, dialogia työelämän ja yhteiskunnan välillä välittää tietoa opintojen ja työelämän valintamahdollisuuksista 27

28 Uraohjausta tarjoavat professorit: viimeistään kandidaattivaiheessa opiskelijalla tarve keskustelulle urastaan professorin kanssa, muu opetus- ja ohjaushenkilökunta, muun muassa opettajatuutorit, suunnittelijat, opintoneuvojat, vertaisohjaajat: muun muassa opiskelijatuutorit, killat ja opiskelijajärjestöt, urasuunnittelun ja rekrytoinnin ammattiohjaajat, opintopsykologit, alumnit ja työelämän mentorit ja sähköiset palvelut ja materiaalit. Uraohjaus vaatii koordinoitua yhteistyötä. Minkälaisia haasteita uraohjaukseen liittyy? Ohjauksen tarvetta ei ole aina helppoa tunnistaa. Esimerkiksi vain harva opiskelija kokee tarvitsevansa uraohjausta. Jatkossa pitäisikin miettiä keinoja siihen, miten opiskelijat saadaan tiedostamaan oma ohjaustarpeensa. Myös yliopiston resurssit tarjota ohjauspalveluita ovat rajalliset. Tuhatta opiskelijaa kohden saattaa olla vain yksi uraohjaaja. Näin ollen ei ole mahdollisuutta käydä syvällisiä ohjauskeskusteluja jokaisen ohjattavan kanssa. Ryhmänohjaus ja vertaisohjaus saattavat tarjota joissain tilanteissa ratkaisun resurssipulaan. Uraohjaus on usein irrallaan opinto-ohjauksesta, jolloin urasuunnitelmien yhteys opintovalintoihin jää löyhäksi. Tarvitaan omaopettajia ja lisää ohjauksen yhteistyötä. Urasuunnittelu ja -ohjaus on sulautettava osaksi opintojen suunnittelua.osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen liittyvä ohjaus on vähäistä tutkintokoulutuksessa. Opinto- ja urasuunnitelmia olisi kuitenkin tärkeää tehdä valmistumista pidemmälle elinikäisen oppimisen mukaisesti. Työryhmässä oivallettua Mieti, olisiko osa työelämään ja urasuunnitteluun liittyvästä neuvonnasta mahdollista toteuttaa tehokkaasti opiskelijaryhmissä yksilöohjauksen sijaan. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden vertaisohjaukseen. Miten virtuaalisia työkaluja voisi hyödyntää ohjauksessa? Esimerkiksi opettajien Facebook ja tenttien sähköinen tarkastaminen. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen tee tiivistä yhteistyötä muiden ohjaajien kanssa ja jaa avoimesti ideoita. Nimeä kaikille opiskelijoille omaopettajat, jotka valmennetaan ohjaustehtäväänsä. Onhan myös laitoksesi johto sitoutunut siihen, että ohjaus on osa opettajien työnkuvaa ja vuotuista 1600 työtuntia? Vaadi pedagogista osaamista kaikille opetus- ja ohjaustehtävissä toimiville ja huolehdi siitä, että tarvittavaa koulutusta on saatavilla. Ohjaus on koko yliopiston yhteinen vastuulla, mutta sen ei silti tarvitse olla vakavaa ja ikävää. Ohjaus voi olla myös hauskaa! 28

29 SWOT: Opettaja uraohjaajana Vahvuudet laaja oman alan tuntemus ja verkostot (mm. sijoittumistieto ja yrityselämäkontaktit) opetuksessa tutuksi tullut henkilö (esim. professori) tiivis ja luonteva vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa osa opetusta: työelämätieto linkittyy opetettaviin asioihin Heikkoudet vähäinen arvostus: uraohjausta ei ole kirjattu työnkuvaan rajattu asiantuntemuksen alue: substanssiohjaaja ei välttämättä tunne oman alan ulkopuolista kenttää ohjaustaidot kirjavat/puutteelliset: osaako opettaja kuunnella? osalla professoreita kokemus teollisuudesta vähäistä Uhat tutkimusorientoituneisuus osalla opetushenkilökuntaa puuttuu motivaatio (ura)ohjaukseen uraohjauksen koordinaatio vähäistä: saavatko kaikki opiskelijat tarvitsemaansa ohjausta? professorien yrityselämän linkit ovat heikkenemässä, koska heistä yhä suurempi osa tekee elämäntyönsä yliopiston tutkijoina Mahdollisuudet ohjauksesta on mahdollista antaa palautetta ja toiveita suoraan opettajille, koska opettajilla on päivittäinen keskusteluyhteys opiskelijoihin. tuoreet näkemykset ohjaukseen yliopistojen rahoitus suoriteperusteinen: valmistuminen ja työllistyminen myös yliopiston intressi uraohjauksen koordinointia ja vuorovaikutusta mahdollisuus lisätä Tutustu lähemmin Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Gaudeamus. 29

30 Osaamistarpeet ja osaamisen katvealueet Aiheena elinikäinen oppiminen Työelämän vaatimukset muuttuvat koko ajan. TEKin tutkimusten mukaan tekniikan akateemisten työtehtävistä puolet muuttuu keskimäärin joka kolmas vuosi (Savolainen 2010). Korkeakoulutettukaan ei ole valmis valmistuessaan, vaan asiantuntemus kehittyy koko työuran ajan. Elinikäinen oppiminen on keskeinen osa korkeakoulutetun työ- ja elämänpolkua. Arvot ja asenteet luovat pohjan kaikelle osaamiselle ja kehittymiselle. Siksi elinikäinen oppiminen on yksi tulevaisuuden insinöörin avainkompetensseja. Se on oppimisen iloa ja sisäsyntyistä halua kehittyä. (Tekniikan yhteistyöryhmä 2009.) Mitä elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan? EU:n komission mukaan elinikäistä oppimista on kaikki elämän aikana aloitettu oppimistoiminta, jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja / tai työllistettävyyttä (KOM (2001) 678) Opetushallitus puolestaan määrittelee elinikäisen oppimisen avaintaidoiksi seuraavanlaiset osaamiset: ( ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Tutustu lähemmin Savolainen, J Osaamisen kehittämisen tutkimus Osaamisen tunnistaminen perusta ammatilliselle kehittymiselle. Tekniikan akateemiset TEK. Euroopan yhteisöjen komission tiedonanto (KOM ). Eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen toteuttaminen Bryssel. ammattikoulutus/ammatilliset_perustutkinnot/elinikaisen_oppimisen_avaintaidot Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista Tekniikan yhteistyöryhmä. Tekniikan akateemiset TEK. 30

31 Työryhmätyöskentelyn tavoite Työpajassa purettiin aluksi elinikäisen oppimisen käsitettä: mitä elinikäinen oppiminen on ja mitä taitoja tai asioita siihen kuuluu? Tämän jälkeen ideoitiin keinoja edistää elinikäistä oppimista tekniikan yliopistokoulutuksessa. Elinikäisen oppimisen taidot on laaja asenne- tai taitokokonaisuus, jonka yksityiskohtaiseen työstäminen vaatisi useamman työpajan. Tässä työpajassa työryhmä valitsi kaksi teemaa jatkotyöstettäväksi: tiedon hankinta ja hallinta sekä asenne. 31

32 Muutosherkkyydestä: Kykenet havainnoimaan ympäristöä ja reagoimaan nopeasti tarvittaessa. Työryhmässä keskusteltua Työryhmä kokosi oma näkemyksen oman elinikäisestä oppimisesta. Perspektiivisyydestä: Osaat hakea tietoa, tehdä vertailua, olla itsekriittinen ja etsiä vaihtoehtoja, myös laatikon ulkopuolelta. Ketteryydestä: Tunnistat omia ja muiden tarpeita ja uskallat tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin. Mistä on elinikäinen oppiminen tehty? Epävarmuuden sietämisestä: Sinulla on valmius henkiseen kasvuun ja halu mennä epämukavuusalueelle. Tiedon hallinnasta: Kykenet hallitsemaan asiakokonaisuuksia ja prosesseja (projektitaidot). Nöyrästä asenteesta: Tunnistat ja tunnustat omien tietojen ja ymmärryksen vajavaisuutta, koska haluat oppia uutta. Aloitekyvystä: Olet kehittäjä, et laitostunut suorittaja. Optimistisuudesta: Uskot parempaan huomiseen ja siihen että ongelmat ovat ratkaistavissa. Riippumattomasta arviointikyvystä/ identiteetistä: Osaat erottaa oleellisen epäoleellisesta ja teet itsenäisiä ratkaisuja, muut ihmiset huomioiden. Uteliaisuudesta: Kiinnostut ja otat selvää vieraista asioista. Loogisesta päättelystä: Osaat analysoida tietoa ja tehdä johtopäätöksiä, kriittisyyttä unohtamatta. 32

33 Anna sopivasti haasteita opiskelijoille! Työryhmässä oivallettua Miten elinikäisen oppimisen taitoja voidaan edistää tekniikan korkeakoulutuksessa? Tiedon hankinta ja hallinta Opeta tiedon etsintää monipuolisesti (painettu & sähköinen). Opeta opiskelijoita hyödyntämään erilaisia verkostoja tiedon hankinnassa, kuten esimerkiksi kavereita ja kollegoja, järjestöjä ja opiskelijatoimintaa. Korosta lähdekriittisyyttä. Kurssitehtävänä voi olla esimerkiksi eri lähteiden antaman tiedon vertailu. Myös verkostoista saatua tietoa ja sen luotettavuutta on arvioitava kriittisesti. Jaa osaamista. Vaikeimmat ongelmat ovat usein laajoja vyyhtejä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan monipuolista osaamista. Verkostot auttavat myös isojen tietomassojen hallinnassa. Asenne Tue opiskelussa kokeilemista, tekemistä ja oppimista, eikä vain suorittamista. Esimerkiksi opintotuen pitäisi kannustaa tekemään töitä, eikä rajoittaa sitä. Painota opetuksessa ymmärtämistä, tiedon analysoimista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Lisää opiskelijoiden uteliaisuutta ja innostusta soveltamalla teoriaa käytäntöön ja esittelemällä osaamisen tuomia mahdollisuuksia. Esimerkkinä poikkitieteellinen ja ongelmalähtöinen DAS-systeemi (deskriptio-analyysi-synteesi) Oulun yliopiston prosessitekniikan koulutuksessa. Mittaa osaamisen kehittymistä ja oppimista opintoajan tai tutkintojen määrän sijaan. Tunnista myös aiemmin hankittua epämuodollista osaamista. Lisää opiskelija- ja henkilöstövaihtoa yliopistossasi. Ole itse kannustava esimerkki. Poikkitieteellisyys avartaa! Tunnista omia osaamisen aukkoja ja oppimistarpeita jatkuvasti. Oppiminen synnyttää uusia oppimisen mahdollisuuksia ja tietotarpeita. 33