TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2014

Transkriptio

1 TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2014 RAPORTTI 2013 VALMISTUNEIDEN PALAUTTEESTA JA TYÖSEMINAARIN ANNISTA Toimittanut Jussi-Pekka Teini ja Pirre Hyötynen

2 Julkaisija: Tekniikan akateemiset TEK Taitto: Jari Kouvonen Tilastot ja kuvaajat: Arttu Piri ja Jussi-Pekka Teini Valokuvat: Jari Härkönen ISBN TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2

3 Sisällys Lukijalle Yhteenveto kyselyn tuloksista Kyselyn tausta ja toteutus Taustatietoa vastanneista Opintoajat Opintojen kansainvälisyys Työelämässä tärkeäksi koettu osaaminen ja sen kehittyminen opinnoissa ja työelämässä Diplomityö Opintojen ohjaus Opintojen aikana hankittu työkokemus ja työtilanne valmistumishetkellä Tyytyväisyys opintoihin Työseminaari vastavalmistuneiden palautteesta Seminaarin toteutus ja raportointi Yhteenveto seminaarista Alustukset Työryhmien tulokset Teema 1: Palautetiedon ja järjestelmien hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Hyviä käytänteitä, työryhmä 1 Teema 2: Osaamisten tärkeys ja niiden kehittyminen Hyviä käytänteitä, työryhmä 2 Teema 3: Vastavalmistuneiden työllisyys ja työllistymiseen vaikuttavat tekijät Hyviä käytänteitä, työryhmä 3: Liite 1: Kyselylomake vuonna 2013 Liite 2: Seminaarin ohjelma TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 3 Sisällys

4 Lukijalle Ohjausryhmä 2014 Luotettava ja vertailukelpoinen palaute on olennainen osa koulutuksen kehittämistä. Sen hyödyntäminen on tehokkainta yhteistyötä tekemällä. Vuorovaikutusta tarvitaan sekä tekniikan yliopistojen että muiden keskeisten sidosryhmien välillä. Tässä tekniikan ala onkin perinteisesti ollut yksi edelläkävijöistä. Vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palautekysely on tekniikan yliopistokoulutusta tarjoavien yliopistoyksiköiden ja Tekniikan akateemiset TEKin yhdessä koordinoima vuotuinen kyselytutkimus. Kyselyn tavoitteena on saada kansallisesti vertailukelpoista tietoa tekniikan yliopistotutkintojen laadusta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään tekniikan yliopisto-opetuksen kehittämisessä. Palautekyselyn sisällöstä ja sen kehittämisestä vastaa kyselyyn osallistuvien yliopistoyksiköiden ja TEKin edustajista koostuva ohjausryhmä. Kyselyn teknisestä toteutuksesta sekä tulosten analysoinnista ja raportoinnista vastaa TEK. Vastavalmistuneiden kysely tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista palautetietoa laajalta rintamalta, ei vain opetuksen laadusta. Yliopistojen toiminnan kehittämisen kannalta on olennaista saada tietoa myös työllisyys-, ohjaus- ja osaamiskysymyksistä suuremmissa määrin yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin korostuessa yhä tärkeämmässä roolissa. Ohjausryhmä toivottaa kaikille lukijoille antoisia hetkiä tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisen parissa. Toivottavasti koette tämän raportin hyödylliseksi työssänne. Sakari Heikkilä, Aalto-yliopiston kehityspalvelut Tiina Kerola, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Miia Forstén, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Heidi Tukiainen, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu Ville Taajamaa, Turun yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kati Kangasniemi, Vaasan yliopisto Ira Vihreälehto, Tampereen teknillinen yliopisto Sirpa Nelo, Oulun yliopisto Jenni Tervaportti, Oulun yliopisto, opiskelijaedustaja Ida Rantanen, TEK Arttu Piri, TEK Pirre Hyötynen, TEK (sihteeri) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 4 Lukijalle

5 Yhteenveto Palautetiedon kerääminen on opetuksen kehittämisen edellytys. Pelkkä palautteen kerääminen ei kuitenkaan riitä, vaan olennaista on saadun palautteen hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä. Siksi on tärkeää rakentaa yliopistoissa hyvää palautekulttuuria. Palautteen tulee olla aidosti vuorovaikutteista ja niin antajalla kuin vastaanottajalla täytyy olla riittävät taidot ja oikea asenne palautteen antoon ja sen käsittelemiseen. Tekniikan yliopistoista vuonna 2013 valmistuneille tehdyn palautekyselyn tulokset esittävät selvän yhteyden valmistumishetken työllistymisen ja opintojen aikana hankitun työkokemuksen välillä. Diplomi-insinööreillä ja arkkitehdeilla onkin valmistumishetkellä keskimäärin lähes kaksi vuotta oman alan työkokemusta. Ennen valmistumista muodostetut kontaktit ja verkostot ovat vastavalmistuneiden merkittävin työllistymiskanava. Lähes neljä viidestä työllistyneestä oli tehnyt nykyiseen työnantajaorganisaatioonsa joko diplomityön tai työskennellyt siellä aiemmin opintojen aikana. Tekniikan alalta valmistuneet olivat työllistyneet laadullisesti hyvin; kolme neljästä työllistyneestä työskenteli hyvin tai erittäin hyvin koulutustasoaan ja lähes neljä viidestä hyvin tai erittäin hyvin koulutusalaa vastaavissa tehtävissä. Opiskeluaikana hankittu työkokemus on oleellista myös työelämässä tarpeelliseksi koetun osaamisen kehittymisen kannalta: opintojen ja työkokemuksen myötä karttuneet taidot täydentävät toisiaan. Työkokemuksen kautta kehittyvät erityisesti omaan opintoalaan liittyvä osaaminen, teorian soveltaminen käytäntöön ja ongelmanratkaisutaidot. Opintojen ja työkokemuksen myötä karttunutta osaamista ei kuitenkaan pidetä riittävänä suhteessa työmarkkinoiden tarpeeseen. Suurimmat aukot opinnoissa kertyneen osaamisen ja työelämän tarpeen välillä koettiin olevan esimies-, työnhaku- ja projektinhallintataidoissa. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 5 Yhteenveto

6 Vastavalmistuneiden näkökulmasta työelämässä vähiten arvostettua on eettinen valveutuneisuus ja yrittäjyystaidot. Tulos on sikäli hyvin huolestuttava, että Suomen uusien työpaikkojen syntyessä pääosin pk-yrityksiin ovat yrittäjyystaidot yhä merkittävimpiä tulevaisuuden työelämässä. Eettinen valveutuneisuus on insinöörityössä erittäin oleellista osaamista, sillä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta insinöörien tekemillä ratkaisuilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Vastavalmistuneiden mielestä DIja arkkitehtitutkinnon vahvuuksia ovat erityisesti monipuolisuus ja laaja-alaisuus sekä monipuoliset uramahdollisuudet. Tutkinnoissa tulisi kuitenkin panostaa nykyistä enemmän teorian ja käytännön yhteensovittamiseen, työelämävastaavuuteen ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Vuosittain järjestettävässä Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässäseminaarissa pureuduttiin palautteen hyödyntämiseen sekä opetuksen kehittämisen parhaisiin käytänteihin. Yliopistokoulutuksen tulisi olla vuorovaikutteista ja hyvään palautekulttuuriin kannustavaa ja erityisesti tulisi panostaa projektimuotoiseen opetukseen, poikkitieteellisyyteen ja kansainvälisyyteen. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 6 Yhteenveto

7 Kyselyn tausta ja toteutus TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteinen vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien palautekysely toteutettiin vuonna 2013 kolmatta kertaa. Kyselyssä olivat mukana Aalto-yliopiston neljä tekniikan korkeakoulua (insinööritieteiden, perustieteiden, kemian tekniikan ja sähkötekniikan korkeakoulut), Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja Vaasan yliopiston teknillinen tiedekunta. Aalto-yliopisto on rakenteestaan johtuen jaettu neljään eri tekniikan yksikköön. Sähköinen kysely toteutettiin SurveyPal-ohjelmalla. Yliopistoyksiköt vastasivat itse omien valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoidensa tavoittamisesta. TEK vastasi aineiston keruun teknisestä toteuttamisesta sekä aineiston analyysistä ja raportoinnista. Palautekyselyn käytännön koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa TEKin ja kyselyyn osallistuvien yksiköiden edustajista koostuva ohjausryhmä. Vuonna 2013 kyselyyn osallistuvista yksiköistä valmistui yhteensä diplomi-insinööriä tai arkkitehtiä. Näistä henkilöä vastasi kyselyyn, eli kyselyn vastausprosentti on 60,0 %. Taulukossa 1 on esitetty yksiköiden valmistumis- ja vastaajamäärät sekä vastausprosentit. Turun ja Vaasan yliopistojen vastaajamäärät ovat hyvin pieniä muihin yksiköihin verrattuna, joskin Vaasan yliopistolla vastausprosentti on pienestä vastaajamäärästä huolimatta melko kattava. Nämä seikat on huomioitu julkaisussa johtopäätöksiä tehtäessä. Seuraavissa kuvaajissa on esitelty kyselyn keskeisimmät tulokset. Vuoden 2013 kyselykaavake on esitetty liitteessä 1. Lisää tuloksia ja taustatietoa löytyy vastavalmistuneiden kyselyn sivuilta Taulukko 1: Vastausprosentit Korkeakoulu Valmistuneita 2013 Vastanneita 2013 Vastausprosentti, % Aalto-yliopisto / Insinööritieteet ,6 Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka ,9 Aalto-yliopisto / Perustieteet ,3 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka ,8 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,7 Oulun yliopisto ,1 Tampereen teknillinen yliopisto ,6 Turun yliopisto ,1 Vaasan yliopisto ,5 Yhteensä ,0 yliopistoyksiköittäin TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 7 Kyselyn tausta ja toteutus

8 Taustatietoa vastanneista Vastavalmistuneiden kyselyyn vuonna 2013 vastanneista naisia oli 27 % ja miehiä 73 % (kuvaaja 1). Sukupuolijakauma oli siis pääsääntöisesti hyvin miespainotteinen kuten tekniikan alalla yleensä: vuosien aikana tekniikan alan alemman tai ylemmän korkea- koulututkinnon aloittaneista vain 24,2 % oli naisia (lähde: Vipunen*). Tekniikan alalla on havaittavissa myös tekniikan alan sisäisiä opintoalojen sukupuolittu- YHTEENSÄ, n=1448 Nainen Mies 27% 73% Kuvaaja 1: Sukupuoli Vaasan yliopisto, n=22 18% 82% Turun yliopisto, n=12 8% 92% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=206 27% 73% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=61 48% 52% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=101 24% 76% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=135 20% 80% LUT, n=216 33% 67% Oulun yliopisto, n=111 22% 78% TTY, n=584 25% 75% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % * Opetushallinnon tilastotyökalu Vipunen vipunen. csc.fi TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 8

9 sesta maasta ja 2 % muusta EU-maasta (kuvaaja 2). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa kansainvälisyysaste on korkea; vastaajista viidennes oli muita kuin suomalaisia. Vuonna 2012 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta mia. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu pääsee hyvin lähelle sukupuolten tasaista edustavuutta 48 %:n vastaajista ollessa naisia. Kansalaisuudeltaan 89 % vastaajista oli suomalaisia, 9 % EU:n ulkopuolisuoritetuista ylemmistä korkeakoulututkinnoista jopa 25,3 % oli ulkomaalaisten suorittamia (lähde: Vipunen). Vastaajien ikäjakauman mediaani oli 28 vuotta (kuvaaja 3). YHTEENSÄ, n=1448 Suomen Muun EU-maan EU:n ulkopuolisen maan 89% 2% 9% Kuvaaja 2: Kansalaisuus Vaasan yliopisto, n=23 87% 0% 13% Turun yliopisto, n=13 69% 8% 23% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=207 96% 2% 2% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=60 88% 0% 12% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=101 95% 1% 4% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=135 90% 3% 7% LUT, n=216 80% 2% 17% Oulun yliopisto, n=110 96% 1% 3% TTY, n=584 88% 1% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 9

10 350 Ikäjakauma, YHTEENSÄ n=1455 Kuvaaja 3: Ikä (med.) yli 40 Opintoajat Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli suorittanut maisteriopintoja edeltävänä tutkintona tekniikan kandidaatin tutkinnon samasta yliopistosta kuin maisteritutkinnon (kuvaaja 4). Muiden kuin samassa yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkea Turun (50 %) ja Vaasan (30 %) yliopistoissa sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (29 %). Tuloksessa on kuitenkin huomioitava Turun yliopiston pieni vastaajien määrä. Keskimäärin opintoihin käytettiin aikaa yhteensä 76 kuukautta eli kuusi vuotta ja neljä kuukautta poissaolot huomioiden (kuvaaja 5). Kokonaisopintoajasta on käytetty kandidaatin tutkintoon keskimäärin 61 kuukautta eli viisi vuotta ja yksi kuukausi. Aito kaksiportainen tutkintorakenne ei siis ole vielä näiden vastaajien kohdalla toteutunut, vaan kandidaatti- ja maisterivaiheen opintoja on suoritettu paljon limittäin. Nopeimmin opinnot läpäistiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistos- TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 10

11 Tekniikan kandidaatti nykyisestä yliopistostasi Insinööri (AMK) YHTEENSÄ, n=1053 Vaasan yliopisto, n=10 70% Tekniikan kandidaatti muusta yliopistosta Jokin muu tutkinto, mikä 88% 6% 30% Kuvaaja 4: Maisteriopintoja edeltävä tutkintosi ja suorituspaikka Turun yliopisto, n<10 50% 25% 25% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=145 92% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=54 85% 7% 4% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=77 96% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=67 93% 6% 1% LUT, n=128 71% 13% 11% Oulun yliopisto, n=80 94% 4% 1% TTY, n=488 89% 7% 3% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % sa. Siellä kandidaatin tutkintoon meni keskimäärin neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta ja maisterin tutkintoon keskimäärin viisi vuotta ja kymmenen kuukautta. Tässä tulee kuitenkin huomioida kuvaajan 4 tulokset, joiden mukaan Lappeenrannan maisteriopiskelijat olivat suorittaneet erityisen paljon alempia korkeakoulututkintoja muualla kuin omassa yliopistossaan. Vain 29 % vastaajista koki valmistuneensa opintojen viivästymättä (kuvaaja 6), 42 % arvioi valmistumisensa viivästyneen 1-12 kuukautta ja loput 30 % kokivat viivästyksen olleen yli vuoden mittainen. Toiseksi yleisin syy opintojen viivästymiseen oli Jokin muu syy. Tässä korostuivat erityisesti diplomityön aloittamisen viivästyminen, sen tekemiseen liittyvät haasteet tai puutteellinen ohjaus. Opintojen tai valmistumisen viivästyminen oli harvinaisinta Aalto-yliopiston insinööritieteiden ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoilla. Yleisin syy opintojen pitkittymiseen oli opintojen ohessa työskentely 58 %:n osuudella (kuvaaja 7). Yleisiä syitä olivat myös opiskelumotivaation puute, josta kärsi 24 % viivästystä kokeneista sekä opin- TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 11

12 Opiskeluaika, poissaolot huomioitu Poissaolot opiskeluaikana Kandidaatin tutkinnon opiskeluaika YHTEENSÄ, n=991 5 Vaasan yliopisto, n<10 1 Turun yliopisto, n<10 4 Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=138 4 Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=51 6 Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=75 3 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=66 6 LUT, n=106 5 Oulun yliopisto, n=78 5 TTY, n= Kuvaaja 5: Opintoaika kuukausissa TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 12

13 Ei, en olisi voinut valmistua aiemmin Kuvaaja 6: YHTEENSÄ, n=396 Vaasan yliopisto, n<10 14% 29% Koetko opintojesi tai valmistumisesi viivästyneen jostain Turun yliopisto, n<10 15% syystä? Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=62 32% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=16 27% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=34 35% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=26 25% LUT, n=67 32% Oulun yliopisto, n=27 25% TTY, n=159 28% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 13

14 Viivästyminen johtui työskentelystä opintojen ohessa. Jokin muu syy, mikä Viivästyminen johtui puutteellisesta opiskelumotivaatiosta. Viivästyminen johtui kurssien aikataulujen yhteensopimattomuudesta tai niiden päällekkäisyydestä. 21 % 24 % 36 % 58 % Kuvaaja 7: Miksi koet opintojesi tai valmistumisesi viivästyneen? Voit valita useita vaihtoehtoja. Viivästyminen johtui opintojen ohjauksen puutteellisuudesta. Viivästyminen johtui varusmiespalveluksesta. Valmistumiseni viivästyi koska halusin suorittaa ylimääräisiä opintoja. Viivästyminen johtui terveydentilaani liittyvistä syistä. Viivästyminen johtui opiskelijatoimintaan osallistumisesta. Valmistumiseni viivästyi, koska minulla ei ollut tiedossa valmistumisen jälkeistä työpaikkaa. Viivästyminen johtui puutteellisista opiskelutaidoista. Viivästyminen johtui vanhempainvapaasta. Valmistumiseni viivästyi, koska halusin korottaa kurssikeskiarvojani. 12 % 10 % 10 % 10 % 9 % 7 % 7 % 3 % 3 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 14

15 tojen päällekkäiset tai yhteen sopimattomat aikataulut, jonka vuoksi valmistuminen lykkääntyi 21 %:lla viivästystä kokeneista. Opintojen kansainvälisyys Kyselyssä mitattiin opintojen kansainvälisyyttä tarkastelemalla opintojen aikaisia ulkomailla suoritettuja opintoja tai työharjoittelua. Vastavalmistuneista 26 % oli suorittanut opintoja ulkomailla. Vaihto-opintojakson pituus oli keskimäärin 7 kuukautta (kuvaaja 8). Työharjoittelussa ulkomailla oli ollut 11 % vastavalmistuneista (kuvaaja 9). Kansainvälistä kokemusta joko opintojen tai työharjoittelun kautta oli kertynyt siis maksimissaan vain reilulle kolmannek- selle vastaajista. Tilanne on esimerkiksi kauppatieteiden koulutukseen verrattuna selvästi heikompi. Vuonna 2012 valmistuneista kauppatieteen opiskelijoista vaihto-opintoja tai työharjoittelua ulkomailla oli suorittanut 30 % opiskelijoista maisterivaiheessa ja 44 % opiskelijoista kandidaattivaiheessa. Osuus on huomattavasti tekniikan alaa korke- YHTEENSÄ, n=377 7 Kuvaaja 8: Turun yliopisto, n<10 5 Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=67 6 Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=15 7 Kandidaatti- ja maisterivaiheen opintojen aikainen opiskelu ulkomailla (kuukautta) Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=33 6 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=24 8 LUT, n=47 7 Oulun yliopisto, n=27 7 TTY, n= TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 15

16 YHTEENSÄ, n=1133 Vaasan yliopisto, n=14 Turun yliopisto, n<10 0 % 0 % 11 % Kuvaaja 9: Opintojen aikana ulkomailla työskennelleiden osuus Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n= % Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=50 Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=79 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=100 LUT, n=157 Oulun yliopisto, n=80 TTY, n= % 11 % 10 % 9 % 11 % 20 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % ampi, joskin tässä joukossa on mahdollisesti mukana sekä kandi- että maisterivaiheessa ulkomaanjaksoja suorittaneita opiskelijoita. Työelämässä tärkeäksi koettu osaaminen sekä sen kehittyminen opinnoissa ja työelämässä Vastavalmistuneita pyydettiin arvioimaan 24 eritellyn työelämätaidon tär- keyttä työelämässä ja kehittymistä sekä formaaleissa opinnoissa että opintojen aikaisen työkokemuksen kautta. Yhteistulokset ovat esitettynä kuvaajassa 10. Formaalien opintojen ja opintojen aikaisen työkokemuksen voidaan todeta täydentävän toisiaan useiden työelämässä tarpeelliseksi koettujen taitojen osalta. Esimerkiksi teorian soveltaminen käytäntöön ei ollut kehittynyt vastaajilla formaaleissa opinnoissa lainkaan riittävästi koettuun työelämän tarpeeseen nähden, mutta työkokemuksen tuoman osaamisen myötä tilanne on selvästi parempi. Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi arvotettiin ongelmanratkaisutaidot, kyky jatkuvaan oppimiseen, ryhmätyötaidot sekä esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot. Vähiten tärkeiksi työelämätai- TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 16

17 doiksi koettiin yrittäjyystaidot ja eettinen valveutuneisuus. Parhaiten kehittyivät tiedonhakutaidot, omaan opintoalaan liittyvä osaaminen ja kyky jatkuvaan oppimiseen. Työelämässä koettuun tärkeyteen suhteutettuna heikoimmin kehittyivät esimiestaitoidot, työnhakutaidot, vieraan kielen taidot sekä esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot. Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 10: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opinnoissa ja opintojen aikaisen työkokemuksen myötä, kaikki vastaajat n= Itsetuntemus 17. Ihmissuhdetaidot 8. Yrittäjyystaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 17

18 Tarkasteltaessa osaamisen kehittymistä vuoden 2013 tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmasta kahdesta vuodesta. Kehitys on positiiviseen suuntaan, sillä useimmat osa-alueet ovat kehittyneet enemmän kuin aiempina vuosina. Kuvaajissa on esitetty osaamisten tärkeys työelämässä sekä niiden kehittyminen opinnoissa ja opintojen aikaisen työkokemuksen kautta kaikkien yksiköiden osalta. Kuvaajista nähdään, että suomalaisten diplomiinsinöörien ja arkkitehtien osaamisprofiilit ovat hyvin samankaltaisia yksiköstä riippumatta: yksiköiden väliset erot ovat melko marginaalisia pienen vastaajamäärän yksiköitä lukuun ottamatta. Yksikkökohtaiset vastaavat tulokset ovat esitetty kuvaajissa Kuvaajissa 23 ja 24 on esitetty vertailutietoa vuosien vastauksista niiden osaamisten osalta, jotka ovat esiintyneet kyselyssä aiempinakin vuosina. Vertailussa on kuitenkin huomioitava pieni sävyero kysymyksen asettelussa; vuosina kysyttiin, kuinka hyvin opinnot ovat mahdollistaneet taitojen kehittymisen, kun taas 2013 kysyttiin varsinaista henkilökohtaista kehittymistä opinnoissa. Vertailussa havaitaan, että työelämätaitojen koettu tärkeys työelämässä on vuonna 2013 useimpien osaamisalueiden osalta kasvanut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna hieman. Tämä saattaa johtua haasteellisemmasta työllisyystilanteesta, jolloin erottuminen työmarkkinoilla on yhä tärkeämpää. Oma vaikutuksensa saattaa olla myös median ja laajemmin yhteiskunnallisen keskustelun siirtäessä painopistettä substanssiosaamisesta poikkitieteellisyyteen ja yleisiin työelämätaitoihin. Tarkasteltaessa osaamisen kehittymistä vuoden 2013 tulokset poikkeavat jonkin verran aiemmasta kahdesta vuodesta. Kehitys on positiiviseen suuntaan, sillä useimmat osa-alueet ovat kehittyneet enemmän kuin aiempina vuosina. Kysymyksen asettelun muutoksen myötä voisi odottaa jopa päinvastaista, kun vastaajat eivät enää arvioi mahdollisuutta kehittyä opinnoissa vaan omaa kehittymistään. Heikoimmin kehittyneet taidot kuten esimiestaidot, yrittäjyystaidot ja eettinen valveutuneisuus eivät kuitenkaan vaikuttaisi kehittyneen parempaan suuntaan. Lisäksi kansainvälisyys- ja vieraan kielen taidoissa kehitys näyttäisi olleen jopa negatiivista. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 18

19 TTY OY LUT Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus Aalto/Sähkötekniikka Aalto/Perustieteet Aalto/Kemian tekniikka Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Itseluottamus Työnhakutaidot 5,0 4,5 Oman alan tutkimuksen tuntemus Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Aalto/Insinööritieteet Turun yliopisto Vaasan yliopisto Yhteensä 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot Kansainvälisyystaidot Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 11: Osaamisten koettu tärkeys työelämässä yliopistoittain, n=1307 Itsetuntemus Ihmissuhdetaidot Yrittäjyystaidot Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyötaidot Tiedonhakutaidot Esimiestaidot Eettinen valveutuneisuus Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Projektinhallintataidot Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 19

20 TTY OY LUT Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus Aalto/Sähkötekniikka Aalto/Perustieteet Aalto/Kemian tekniikka Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Itseluottamus Työnhakutaidot 5,0 4,5 Oman alan tutkimuksen tuntemus Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Aalto/Insinööritieteet Turun yliopisto Vaasan yliopisto Yhteensä 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot Kansainvälisyystaidot Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 12: Osaamisten kehittyminen työkokemuksen myötä yliopistoittain, n=1307 Itsetuntemus Ihmissuhdetaidot Yrittäjyystaidot Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyötaidot Tiedonhakutaidot Esimiestaidot Eettinen valveutuneisuus Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Projektinhallintataidot Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 20

21 TTY OY LUT Kyky jatkuvaan oppimiseen Analyyttisyys Kriittisyys Luovuus Aalto/Sähkötekniikka Aalto/Perustieteet Aalto/Kemian tekniikka Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen Itseluottamus 5,0 Oman alan tutkimuksen tuntemus Työnhakutaidot 4,5 Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Aalto/Insinööritieteet Turun yliopisto Vaasan yliopisto Yhteensä 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Teorian soveltaminen käytäntöön Vieraan kielen taidot Kansainvälisyystaidot Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 13: Osaamisten kehittyminen opinnoissa yliopistoittain, n=1307 Itsetuntemus Ihmissuhdetaidot Yrittäjyystaidot Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyötaidot Tiedonhakutaidot Esimiestaidot Eettinen valveutuneisuus Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot Projektinhallintataidot Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 21

22 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 14: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 22

23 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 15: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 23

24 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 16: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 24

25 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 17: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 25

26 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 4,0 3,5 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 21. Analyyttisyys 3,0 5. Vieraan kielen taidot 20. Kriittisyys 19. Luovuus 2,5 2,0 1,5 1,0 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 18: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 26

27 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 19: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Oulun yliopisto, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 27

28 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 5,0 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 4,0 3,5 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 21. Analyyttisyys 3,0 5. Vieraan kielen taidot 20. Kriittisyys 19. Luovuus 2,5 2,0 1,5 1,0 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 20: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Tampereen teknillinen yliopisto, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 28

29 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 21: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Turun yliopisto, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 29

30 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon Kehittyminen työelämässä opintojen aikana; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 24. Itseluottamus 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus 23. Työnhakutaidot 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen 21. Analyyttisyys 20. Kriittisyys 19. Luovuus 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 5. Vieraan kielen taidot 6. Kansainvälisyystaidot 7. Liiketoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 22: Osaamisten tärkeys työelämässä sekä kehittyminen opintojen ja työkokemuksen myötä, Vaasan yliopisto, n= Itsetuntemus 8. Yrittäjyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 16. Ryhmätyötaidot 10. Tiedonhakutaidot 15. Esimiestaidot 11. Eettinen valveutuneisuus 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 12. Projektinhallintataidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 30

31 n = 1307, 2013 Tärkeys työelämässä tulevaisuudessa; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä n = 1198, 2012 Tärkeys työelämässä; 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä n = 550, 2011 Tärkeys työelämässä; 1 = ei lainkaan tärkeä, 5 = erittäin tärkeä 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus/uusin tutkimus 21. Analyyttisyys 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen/matematiikka ja luonnontieteet 4,0 20. Kriittisyys 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 3,5 19. Luovuus 3,0 2,5 2,0 5. Vieraan kielen taidot 18. Itsetuntemus 1,5 1,0 6. Kansainvälisyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 7. Liiketoiminnan/Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 23: Osaamisten koettu tärkeys työelämässä, vertailu Ryhmätyötaidot 15. Esimiestaidot 8. Yrittäjyystaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 10. Tiedonhakutaidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot/kirjoittaminen 11. Eettinen valveutuneisuus (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) 12. Projektinhallintataidot TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 31

32 n = 1307, 2013 Kehittyminen opinnoissa; 1 = erittäin vähän, 5 = erittäin paljon n = 1198, 2012 Mahdollisuus kehittyä opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti n = 550, 2011 Mahdollisuus kehittyä opinnoissa; 1=huonosti, 5=loistavasti 1. Omaan opintoalaan liittyvä osaaminen 22. Kyky jatkuvaan oppimiseen 5,0 2. Oman alan tutkimuksen tuntemus/uusin tutkimus 21. Analyyttisyys 4,5 3. Matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen/matematiikka ja luonnontieteet 4,0 20. Kriittisyys 4. Teorian soveltaminen käytäntöön 3,5 19. Luovuus 3,0 2,5 2,0 5. Vieraan kielen taidot 18. Itsetuntemus 1,5 1,0 6. Kansainvälisyystaidot 17. Ihmissuhdetaidot 7. Liiketoiminnan/Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Kuvaaja 24: Osaamisten kehittyminen opinnoissa, vertailu Ryhmätyötaidot 15. Esimiestaidot 8. Yrittäjyystaidot 9. Ongelmanratkaisutaidot 14. Esiintymis-, puhe- ja neuvottelutaidot 10. Tiedonhakutaidot 13. Kirjallisen viestinnän taidot/kirjoittaminen 11. Eettinen valveutuneisuus (mm. projektisuunnitelmat, artikkelit) 12. Projektinhallintataidot TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 32

33 Diplomityö Suurin osa vastaajista (56 %) teki diplomityönsä yksityiselle sektorille (kuvaaja 25). Toiseksi eniten (23 %) diplomitöitä tehtiin oman laitoksen projektiin. Aaltoyliopiston perustieteiden korkeakoulussa diplomitöitä tehtiin erityisen paljon yliopistolle (43 %), kun taas insinööritieteiden korkeakoulussa niitä tehtiin yliopistolle erityisen vähän (14 %). Diplomityö rahoitettiin yleisimmin palkkatyönä (63 %, kuvaaja 26), joskin jopa 14 % vastaajista ei saanut diplomityöhön mitään rahoitusta. Tulosten mukaan Turun yliopistossa diplomitöitä tehtiin erityisen paljon yliopistolle (63 %) ja erityisen paljon ilman mitään rahoitusta (45 %), mutta hyvin pienen vastaajamäärän huomioiden tästä ei voida vetää yleistäviä johtopäätöksiä. Diplomityötä tehtiin aktiivisesti keskimäärin 8,6 kuukautta (kuvaaja 27). Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa diplomityöt tehtiin nopeimmin, keskimäärin alle 8 kuukaudessa.. Yksityiselle sektorille Julkiselle sektorille (valtio, kunta, tutkimuslaitos tmv.) Järjestölle tai yhteisölle Oman laitokseni projektiin YHTEENSÄ, n= % Muuhun projektiin yliopistolla Muualle 12% 1% 23% 5% 4% Kuvaaja 25: Mille sektorille teit diplomityösi? Vaasan yliopisto, n=18 78% 0% 17% 0% 6% Turun yliopisto, n=11 27% 0% 45% 18% 9% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=158 65% 20% 1% 13% 1% 1% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=52 48% 21% 2% 21% 4% 4% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=86 48% 5% 0% 33% 10% 5% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=73 48% 12% 3% 25% 4% 8% LUT, n=176 57% 12% 2% 19% 6% 5% Oulun yliopisto, n=87 64% 13% 0% 15% 6% 2% TTY, n=542 54% 10% 1% 26% 4% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 33

34 Palkkatyö - Mikä oli diplomityöpalkkasi? ( /kk) Stipendi - Mikä oli sen suuruus? ( Muu tapa, mikä? En saanut mitään rahoitusta Kuvaaja 26: Diplomityösi rahoi- YHTEENSÄ, n= % 15% 7% 14% tustapa Vaasan yliopisto, n=16 69% 0% 13% 19% Turun yliopisto, n=11 27% 9% 18% 45% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=150 70% 20% 5% 5% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=49 55% 27% 12% 6% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=83 77% 11% 4% 8% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=73 67% 15% 10% 8% LUT, n=170 57% 13% 11% 19% Oulun yliopisto, n=82 67% 16% 9% 9% TTY, n=530 62% 15% 6% 18% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 34

35 YHTEENSÄ, n=1200 Vaasan yliopisto, n=18 8,6 10,8 Kuvaaja 27: Kuinka monta kuukautta diplomityösi Turun yliopisto, n=11 Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=158 8,3 10,3 aktiivinen tekeminen kesti? Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=52 8,5 Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=84 9,1 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=72 9,8 LUT, n=175 7,9 Oulun yliopisto, n=87 TTY, n=543 8,5 8, TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 35

36 Opintojen ohjaus Opintojen aikaista ohjausta tarvittiin eniten diplomityöhön, johon 92 % vastaajista tarvitsi jonkin verran tai paljon ohjausta. Useimmat tarvitsivat vähintään jonkin verran ohjausta myös kandidaatintyöhön (74 %) ja tiedonhankintaan (67 %) (kuvaaja 28). Näihin ohjausta hakeneet saivat myös useimmiten riittävästi ohjausta (kuvaaja 29). Heikoimmin ohjausta saatiin työnhakuun ja urasuunnitteluun, johon ohjausta hakeneista 42 % ei saanut riittävästi ohjausta. Vastaavasti työharjoitteluun ohjausta hakeneista 35 % ei saanut riittävästi ohjausta. Vähiten ohjausta tarpeeseen nähden haettiin opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan, johon 42 % ohjausta tarvinneista ei syystä tai toisesta hakenut ohjausta. En tarvinnut Tarvitsin jonkin verran Tarvitsin paljon En osaa sanoa Kuvaaja 28: Ohjausta diplomityöhön Ohjausta kandidaatintyöhön 4% 21% 58% 54% 34% 20% 4% 5% Millaista ohjausta tarvitsit opintojesi aikana? Ohjausta tiedonhankintaan 31% 53% 14% 2% Ohjausta opintojaksojen/kurssien valintaan 37% 50% 11% 2% Ohjausta ainevalintoihin 39% 49% 11% 2% Opintojaksojen/kurssien sisältöön liittyvää ohjausta 42% 44% 11% 3% Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun 46% 33% 18% 3% Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta Ohjausta vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla 54% 59% 34% 26% 12% 8% 3% 3% Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan 62% 25% 11% 2% Ohjausta työharjoitteluun 72% 17% 7% 5% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 36

37 En hakenut Hain, mutta en saanut Sain, mutta en riittävästi Sain riittävästi En osaa sanoa Kuvaaja 29: Ohjausta diplomityöhön 1% 5% 22% 71% 2% Saitko ohjausta riittävästi? Ohjausta kandidaatintyöhön 2% 5% 16% 76% 1% (Vain ohjausta Ohjausta vaihto-opiskeluun tai harjoitteluun ulkomailla 9% 8% 17% 65% 1% tarvinneet) Ohjausta tiedonhankintaan 10% 4% 21% 62% 3% Opintojaksojen/kurssien sisältöön liittyvää ohjausta 13% 6% 23% 55% 3% Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää ohjausta 14% 4% 25% 55% 3% Ohjausta opintojaksojen/kurssien valintaan 16% 4% 25% 53% 2% Ohjausta ainevalintoihin 17% 4% 28% 48% 3% Ohjausta työharjoitteluun 25% 12% 23% 38% 3% Ohjausta työnhakuun ja urasuunnitteluun 28% 12% 30% 27% 3% Ohjausta opiskelutaitoihin ja ajanhallintaan 42% 6% 22% 25% 4% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 37

38 Opintojen aikana hankittu työkokemus ja työtilanne valmistumishetkellä Vastavalmistuneille oli valmistumishetkeen mennessä kertynyt työkokemusta poislukien diplomityö keskimäärin 20 kuukautta, josta 14,4 kuukautta oli oman alan työkokemusta (kuvaaja 30). Oman alan työkokemusta kertyi diplomityö mukaan lukien keskimäärin 23 kuukautta eli lähes kaksi vuotta. Eniten oman alan työkokemusta olivat kerryttäneet Aaltoyliopiston insinööritieteiden korkeakoulun opiskelijat, joilla oli jopa 18,7 kuukautta oman alan työkokemusta diplomityö poislukien. Heillä oli myös eniten oman alan työkokemusta suhteessa kaikkeen opintoaikana hankittuun työkokemukseen. Ulkomailla työskennelleille 11 %:lle vastaajista kertyi keskimäärin 5,7 kuukautta työkokemusta ulkomailta. YHTEENSÄ, n= ,0 14,4 5,7 Vaasan yliopisto, n=14 19,9 13,7 Turun yliopisto, n<10 27,4 17,3 Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=146 21,9 18,7 4,1 Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=50 19,6 11,1 4,4 Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=79 21,4 16,8 6,6 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=100 21,7 14,2 6,4 LUT, n=157 18,0 13,0 4,7 Oulun yliopisto, n=80 18,7 13,7 7,3 TTY, n=500 19,6 13,6 6,1 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Työkokemus yhteensä (pl. DI-työ) Omaan alaan liittyvä työkokemus Työkokemus ulkomailla (ulkomailla olleet) Kuvaaja 30: Opintojen aikana hankittu työkokemus (kuukautta) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 38

39 Kuten kuvasta 31 nähdään, vastaajien kansalaisuudella vaikuttaisi olevan yhteys työllisyystilanteeseen, sillä suomalaisilla vastaajilla tilanne oli merkittävästi ulkomaisia parempi. Heikoin työllisyystilanne valmistumishetkellä oli EU:n ulkopuolisen maan kansalaisilla, joista vain hieman yli viidennes oli vastaushetkellä työsuhteessa. Suomen ulkopuolisten EU-maiden kansalaisilla tilanne oli hieman parempi. Heistä 37 % oli työsuhteessa valmistumishetkellä. Parhaiten työllistettyjä olivat suomalaiset vastaajat, joista 63 % oli työsuhteessa. Vastanneista päätoimisena jatko-opiskelijana jatkaa 8 % suomalaisista, 11 % muusta EU-maasta tulleista ja 20 % EU:n ulkopuolelta tulleista vastaajista. Jatko-opintoihin hakeutuneiden määrä siis kasvaa työllisyysasteen pienentyessä. Osalle jatko-opintoihin hakeutumisen motiivi onkin todennäköisesti juuri heikko työllistymistilanne. Valmistumishetkellä 59 % vastaajista oli voimassaolevassa työsuhteessa (kuvaaja 32), joka on 10 prosenttiyksikön heikennys vuoden 2012 tuloksiin verrattuna.työllistyneistä vastaajista 59 % oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 39 % määräaikaisessa työsuhteessa (kuvaaja 32). Vastaajat olivat työllistyneet nykyiseen työpaikkaansa useimmiten aiempien kontaktien ja verkostojen kautta, joita hyödyntämällä 37 % vastaajista oli saanut nykyisen työpaikkansa (kuvaaja 33). Näitä ovat esimerkiksi kesä- ja diplomityöpaikat. Opintojen aikaiset kontaktit työelämään ovatkin merkittävä työllistymiskanava, sillä lähes kahdeksalla kymmenestä vastaajasta on aiempi suhde nykyiseen työnantajaansa joko diplomityön tai muun aiemman työsuhteen kautta (kuvaaja 34). Erityisen merkittäviä kontaktit ja verkostot olivat Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta valmistuneille. Kuvaajassa 35 on tarkasteltu oman alan työkokemuksen ja valmistumisvaiheen työllisyyden yhteyttä. Tuloksista nähdään, että oman alan työkokemuksen määrä korreloi työllistymisen kanssa. Suurin työttömyysriski on niillä, joilla valmistuessaan on vain vähän tai ei ollenkaan oman alan työkokemusta. Vastavalmistuneiden laadullinen työllistyminen on erittäin hyvällä tasolla. 77 %:lla työsuhteessa olevista työ vastaa hyvin tai erittäin hyvin koulutustasoa (kuvaaja 36) ja 79 %:lla työ vastaa hyvin tai erittäin hyvin koulutusalaa (kuvaaja 37). Laadullisessa työllistymisessä varsinkin Aalto-yliopiston perus- ja insinööritieteiden korkeakoulut sekä Tampereen teknillinen yliopisto erottuvat edukseen. Vaasan yliopiston vastavalmistuneet erottuivat puolestaan muihin verrattuna heikommalla työllistymisen laadulla sekä koulutusalan että koulutustason vastaavuudessa koulutukseen. Tyytyväisyys opintoihin Aiempiin vuosiin verrattuna heikentynyt työmarkkinatilanne ei ole juuri vaikuttanut vastavalmistuneiden yleiseen tyytyväisyyteen suoritettua tutkintoa kohtaan (kuvaaja 38). Vuosina 2011 ja 2012 vastavalmistuneiden palautekyselyn vastaajista 90 % olivat niin tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon, että valitsisivat tilaisuuden tullen DI- tai arkkitehtikoulutuksen uudestaan. Kahteen edelliseen kyselyvuoteen nähden kymmenen prosenttia heikentyneestä työllisyysasteesta huolimatta vastaava TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 39

40 Minulla on voimassaoleva työsuhde (muu kuin jatko-opintoihin liittyvä) Jatkan päätoimisena jatko-opiskelijana En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä Jokin muu, mikä Kuvaaja 31: Kansalaisuuden yhteys työllistymiseen Yhteensä, n= % 8% 25% 8% Suomi, n= % 7% 23% 7% Muu EU-maa, n=19 37% 11% 26% 26% EU:n ulkopuolinen maa, n=112 22% 20% 44% 14% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 40

41 Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Itsenäinen yrittäjä/ammatinharjoittaja Työskentelen henkilökohtaisella tutkimusapurahalla YHTEENSÄ, n=893 59% 39% 1% 1% Vaasan yliopisto, n=12 50% 50% 0% 0% Turun yliopisto, n<10 67% 22% 0% 11% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=127 71% 28% 1% 1% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=29 38% 62% 0% 0% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=73 56% 38% 5% 0% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=73 51% 47% 1% 1% LUT, n=131 59% 38% 2% 1% Oulun yliopisto, n=54 50% 46% 4% 0% 60% 39% 1% 0% TTY, n=385 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvaaja 32: Työsuhteesi laatu (vain työsuhteessa olevat) TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 41

42 Kuvaaja 33: Mitä kautta sait nykyisen työpaikkasi? (vain työsuhteessa olevat) Vastaamalla julkiseen työpaikkailmoitukseen. Sain työpaikkani suorahaun kautta (ns. headhunting). Sain työpaikkani yliopistoni rekrytointipalveluiden kautta. Ottamalla yhteyttä työnantajaan avoimella työhakemuksella. Sain työpaikkani omien aiempien kontaktieni ja verkostojeni. Sain työpaikkani muun rekrytointipalvelun kautta. YHTEENSÄ, n=850 31% 21% 4% 37% 3% 4% Vaasan yliopisto, n=12 25% 50% 0% 25% 0% Turun yliopisto, n<10 33% 11% 11% 33% 11% 0% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=124 21% 31% 3% 41% 2% 2% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=29 31% 7% 0% 55% 0% 7% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=67 28% 19% 4% 30% 9% 9% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=64 36% 17% 2% 34% 5% 6% LUT, n=124 37% 12% 4% 39% 2% 6% Oulun yliopisto, n=50 20% 16% 8% 52% 2% 2% TTY, n=371 34% 23% 3% 33% 3% 4% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 42

43 Olen tehnyt diplomityöni ko. organisaatiolle. Olen työskennellyt ko. organisaatiossa opintojen aikana (muu kuin diplomityö) Minulla ei ole aiempaa suhdetta nykyiseen työpaikkaani. Jokin muu, mikä YHTEENSÄ, n=863 50% 28% 17% 5% Vaasan yliopisto, n=12 58% 8% 25% 8% Turun yliopisto, n<10 44% 44% 11% 0% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=124 44% 36% 15% 4% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=29 48% 31% 17% 3% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=70 Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=64 LUT, n=126 47% 44% 48% 24% 33% 32% 23% 22% 13% 6% 2% 6% Kuvaaja 34: Onko sinulla aiempaa suhdetta nykyiseen työnantajaasi? Oulun yliopisto, n=51 TTY, n=378 57% 53% 25% 25% 16% 17% 2% 5% (vain työsuhteessa olevat) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 43

44 Kuvaaja 35: Oman alan työkokemuksen yhteys työllistymiseen. Tyypillisin vastaajaryhmä ympyröity. Minulla on voimassaoleva työsuhde (muu kuin jatko-opintoihin liittyvä) 100% En ole vielä työllistynyt, mutta haen töitä 90% 80% 70% 36% 24% 24% 19% 15% 19% 12% 4% 8% 9% 7% 60% 50% 44% 40% 30% 20% 32% 49% 57% 58% 70% 70% 65% 77% 75% 85% 81% 87% 10% 0% Ei lainkaan, n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= , n=32 Yli 50, n=68 TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 44

45 Kuvaaja 36: Miten hyvin työsi vastaa koulutustasoasi? Erittäin huonosti Huonosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa YHTEENSÄ, n=868 1% 3% 18% 35% 42% 1% Vaasan yliopisto, n=12 0% 8% 33% 8% 50% 0% Turun yliopisto, n<10 0% 11% 44% 44% 0% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=125 0% 2% 18% 45% 35% 0% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=29 3% 10% 10% 38% 38% 0% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=71 3% 1% 11% 30% 52% 3% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=63 2% 5% 22% 29% 41% 2% LUT, n=129 2% 4% 21% 34% 39% 1% Oulun yliopisto, n=53 2% 2% 17% 32% 45% 2% TTY, n=377 2% 3% 17% 36% 42% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 45

46 Erittäin huonosti Huonosti Kohtalaisesti Hyvin Erittäin hyvin En osaa sanoa YHTEENSÄ, n=871 1% 4% 15% 30% 49% 1% Vaasan yliopisto, n=12 0% 17% 8% 25% 42% 8% Kuvaaja 37: Miten hyvin työsi vastaa sisällöltään koulutusalaasi? Turun yliopisto, n<10 0% 22% 22% 56% 0% Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n= % 14% 33% 50% 0% Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=29 3% 3% 34% 21% 34% 5% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=70 3% 1% 10% 21% 64% 1% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=65 2% 5% 23% 26% 45% 0% LUT, n=131 1% 5% 21% 32% 40% 1% Oulun yliopisto, n=53 4% 4% 19% 25% 49% 0% TTY, n=377 1% 4% 11% 32% 51% 1% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 46

47 Kyllä En Kuvaaja 38: Jos YHTEENSÄ, n= % 11% voisit valita koulutusalasi uudelleen, Vaasan yliopisto, n=18 Turun yliopisto, n=11 72% 82% 28% 18% valitsisitko edelleen diplomi-insinööri-/ arkkitehtikoulutuk- Aalto-yliopisto / Insinööritieteet, n=156 93% 7% sen? Aalto-yliopisto / Kemian tekniikka, n=49 88% 12% Aalto-yliopisto / Perustieteet, n=87 90% 10% Aalto-yliopisto / Sähkötekniikka, n=107 88% 12% LUT, n=171 87% 13% Oulun yliopisto, n=81 90% 10% TTY, n=531 89% 11% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % tyytyväisyysaste tutkintoon oli vuonna %. Kyselyn kolmessa avoimessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan suoritetun tutkinnon vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä antamaan yleistä palautetta yliopistolle. DI- ja arkkitehtitutkintojen vahvuuksina tunnistettiin erityisesti niiden monipuolisuus ja laaja-alaisuus sekä näiden mahdollistamat moninaiset urapolut. Vastauksissa korostuivat myös analyyttisen ajattelun, ongelmanratkaisutaitojen, kriittisen ajattelun, tiedonhakutaitojen ja jatkuvan oppimisen kyvyn kehittyminen. Tutkintojen ilmeisin kehityskohde oli teorian ja käytännön parempi yhteensovittaminen, jota olisi toivottu enemmän kautta linjan. Tutkinto-ohjelmiin toivottiin tiiviimpää yhteyttä elinkeinoelämän kanssa, muun muassa projektikursseja ja vierailijaluennoitsijoita. Vapaassa sanassa enimmäkseen kiiteltiin yliopistoa hyvästä tutkinnosta ja kuluneista vuosista. Eniten kritiikkiä saivat yliopistouudistusten tuomat jatkuvat muutokset sekä opetushenkilökunnan alhainen opetusmotivaatio ja innostus sekä opintosisältöjen vanhanaikaisuus. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 47

48 TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 2014 TYÖSEMINAARI VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTTEESTA

49 Seminaarin toteutus ja raportointi Vastavalmistuneiden palautekyselyn tulokset julkistettiin vuotuisessa Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä seminaarissa. Tilaisuudessa virittäydyttiin opetuksen kehittämisen tunnelmaan alustuspuheenvuoroilla ja työskenneltiin työpajojen muodossa. Seminaari oli avoin kaikille tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneille ja siihen osallistui yli 60 edustajaa tekniikan yliopistokoulutuksen keskeisimmistä sidosryhmistä. Tässä raportissa on koottuna seminaarin aamupäivän alustukset ja iltapäivän työpajat sekä näistä käyty keskustelu. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella päivän parasta antia olivat hyödyllisten tietojen, näkökulmien, ideoiden ja oivallusten saaminen sekä hyvien käytänteiden jakaminen. Myös verkostoituminen koettiin hyödylliseksi. Työseminaarin ohjelma on liitteessä 2. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 49 Toteutus ja raportointi

50 Yhteenveto seminaarista Seminaarin alustuspuheenvuorojen ja työpajatulosten perusteella saatiin raamit suunnasta, johon tekniikan yliopistokoulutusta tulisi kehittää. Opetusmenetelmiltään koulutuksen tulee olla vuorovaikutteista ja hyvään palautekulttuuriin kannustavaa. Palautteen tulee olla aidosti vuorovaikutteista. Sekä antajalla että vastaanottajalla tulisi olla riittävät taidot ja positiivinen asenne palautteeseen ja sen käsittelyyn. Vuosien saatossa erilaisten palautekanavien määrä on paisunut valtavasti ja palautteesta on tullut monin paikoin raskas hallinnollinen prosessi. Olennaisiin palautekanaviin keskittyminen ja ylimääräisten karsiminen on siis tärkeää. Koulutuksessa tulisi keskittyä nykyistä enemmän projektimuotoiseen opetukseen, poikkitieteellisyyteen ja kansainvälisyyteen. Projektimuotoinen opetus edistää teorian ja käytännön yhteensovittamista ja opettaa myös tärkeitä projektinhallinta-, ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja. Kansainvälisyystaitojen kehittäminen nähtiin toteutuvan esimerkiksi yhdistämällä suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita enemmän oppimistapahtumissa ja -toiminnassa. Opiskelijoiden tulisi myös oppia ymmärtämään ja kuvaamaan omaa osaamistaan tarkemmin, ja siten kehittämään työnhakutaitojaan. Vastavalmistuneet näkivät eettisen valveutuneisuuden ja yrittäjyystaitojen olevan vähiten tärkeitä työelämätaitoja. Tulos on sikäli hyvin huolestuttava, että uusien työpaikkojen syntyessä enenevissä määrin pk-yrityksiin ovat yrittäjyysvalmiudet ja yrittäjämäinen toimintatapa yhä tärkeämpiä tulevaisuuden työelämässä. Eettinen valveutuneisuus on insinöörityössä erittäin oleellista osaamista, sillä insinöörien tekemillä ratkaisuilla on usein kauaskantoisia vaikutuksia yhteiskunnan ja ympäristön kannalta. TEK on omassa toiminnassaan pyrkinyt edistämään näiden osaamisten huomioimista ja kehittymistä tekniikan korkeakoulutuksessa. Vuonna 2012 TEK teetti diplomityön*, jossa tarkasteltiin yrittäjyysvalmiuksien kehittymistä ja kehittämistarpeita suomalaisessa tekniikan yliopistokoulutuksessa. Työn tulosten jalkauttamiseksi järjestettiin yrittäjyys-roadshow -tapahtumat kaikissa tekniikan yliopistoyksiköissä. Keväällä 2014 lanseerattiin kestävän kehityksen osaamisen verkkotietopankki Verkkopankin sisällöntuotantoon osallistunut Annina Takala on tutkinut kestävän kehityksen osaamista tekniikan yliopistokoulutuksessa** laajemmin osana tekniikan alan yhteistyöryhmää. Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi-julkaisun mukaan yliopistoilta tarvitaankin jatkossa ponnekkaampia toimenpiteitä yrittäjyysvalmiuksien ja kestävän kehityksen osaamisen varmistamiseksi osana tekniikan yliopistokoulutusta. * fi/koulutus-jatyovoimapolitiikka/ opetuksen-laatutyo/ yrittajyysvalmiudet ** keke_julkaisu TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 50 Yhteenveto seminaarista

51 Alustukset Tilaisuuden avasivat Tekniikan akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikan yksikön johtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki ja Aalto-yliopiston provosti Hannu Seristö. Korhonen-Yrjänheikki painotti puheenvuorossaan joustavampia mahdollisuuksia opintojen aikaiseen työntekoon työkokemuksen lukuisien etujen vuoksi. Ratkaisuna hän esitti osa-aikaopiskelun mahdollistamista siten, että yliopistojen rahoitusmalli ei rankaisisi yliopistoja opiskelijoiden hyvästä työllistymisestä jo opintojen aikana. Lisäksi hän toivoi kestävän kehityksen osaamisen nousevan koulutuksessa keskiöön. Seristö korosti palautteen monikanavaisuutta ja palautteeseen reagoinnin viestimistä: on turhauttavaa antaa palautetta, jos seurauksista ei saa mitään tietoa. Seristö nosti keskusteluun myös kansainvälisten osaajien työllistymisen Suomessa, jonka edistämiseksi yliopistojen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien tulisi tehdä laajaa yhteistyötä. Kansantaloudellisesti Suomen ei ole järkevää kouluttaa ulkomaisia opiskelijoita, ilman että he myöhemmin pääsevät hyödyntämään osaamistaan suomalaisessa työelämässä. Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Helge Jalonen analysoi tuloksia opiskelijan näkökulmasta. Jalonen toivoi tekniikan alan yliopistokoulutuksen edistävän substanssiosaamisen ohella myös opiskelutaitojen kehittymistä. Tällä on suuri merkitys opintojen sujuvuudelle. Jalonen korosti Korhonen-Yrjänheikin tavoin osa-aikaopiskelun mahdollistamista, sillä työskentelyllä opintojen ohessa on positiivinen vaikutus työllistymiseen ja osaamisen kehittymiseen. Työnsaannin edistämiseksi Jalonen korosti myös ylioppilaskunta- ja muun toiminnan kautta syntyviä verkostoja, sillä yleisin työllistymiskanava vastavalmistuneilla on aiempien kontaktien ja verkosto- TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 51 Alustukset

52 ...työskentelyllä opintojen ohessa on positiivinen vaikutus työllistymiseen ja osaamisen kehittymiseen. jen kautta. Opiskelijoiden ryhmäytymistä ja verkostoitumista tulisikin tukea opinnoissa. Jalonen päätti puheenvuoronsa huomioon, että tekniikan alan vahvuuksia tulisi nykyistä paremmin tuoda esiin myös markkinoinnissa lukiolaisille ja muille potentiaalisille hakijoille. Näitä ovat esimerkiksi teekkareiden yhteisöllisyys, tekniikan alan mielenkiintoiset ja haastavat työtehtävät sekä hyvä palkkataso ja uranäkymät. Turun yliopiston tekniikan opetuksesta vastaava varadekaani Tapio Salakoski esitteli Turun yliopiston uudistettua tekniikan alan koulutusta, jossa kansainvälisyys ja monitieteisyys on nostettu keskiöön ja koulutus keskittyy paljon sosiaaliseen osaamiseen. Opiskelijat esimerkiksi tekevät monikansallisissa ja tieteellisissä ryhmissä isoja kurssikokonaisuuksia läheisessä yhteistyössä yritysmaailman ja muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Salakoski kokee insinöörialan siitä haastavana, että useat ammatit vaativat laillisen pätevyyden ennen työllistymistä, mutta insinööriala ei. Tämän vuoksi opintojen loppuun saattamisessa ei pidetä kiirettä, joka vaikuttaa haitallisesti yliopistojen rahoitukseen. Turun yliopiston DIkoulutuksen kehittämiseen on viime vuosina panostettu paljon. Aktiivisen oppimisen, projektimuotoisen opetuksen ja AHOT-käytäntöjen edistämiseen yliopisto on käyttänyt muun muassa insinöörikoulutukseen kehitetyn CDIO-opetusmenetelmän työkaluja*. Oulun yliopiston koulutusrehtori Olli Silvén käsitteli yliopistojen palautekulttuuria. Silvénin kokemuksien mukaan opetushenkilökunta ei aina ota kurssipalautetta vakavasti, vaan sivuuttaa sen uskoen, että kaikki tarvittavat muutokset on jo tehty. Monesti kuitenkin kritiikkiä saaneiden kurssien sisällöt ja opetusmenetelmät pysyvät muuttumattomana vuodesta toiseen. * TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 52 Alustukset

53 Silvén kertoi esimerkin opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välisistä käsityseroista. Oulun yliopiston opetushenkilökuntaa pyydettiin vastaamaan valtakunnalliseen kandidaatinopintoja arvioivaan palautekyselyyn kuin he kuvittelisivat opiskelijoidensa vastaavan. olivat kaikkea muuta kuin mitä opiskelijat olivat vastanneet. Opiskelijoiden mielipiteen selvittämiseksi sitä on siis kysyttävä opiskelijoilta. Silvénin mielestä palautekyselyiden sisällön pitäisi keskittyä opiskelijan sitoutumiseen ja motivaatioon. Opiskelijapalaute on kuitenkin helppo jättää käsittelemättä, mikäli takaisinkytkentä puuttuu. Palautekyselyiden sitominen laatujärjestelmään on siten ehdottoman tärkeää. Silvén korosti, että opiskelijan kannalta välitön palaute on parempi kuin jälkeenpäin annettava palaute. Tällaisen palautteen pohjalta tehdyt toimenpiteet näkyvät heti opiskelijoille, mikä edelleen motivoi opiskelijoita antamaan palautetta. Silvénin mukaan haasteena ei kuitenkaan ole palautetiedon puute, vaan ennemminkin sen jalkauttaminen osaksi kehitystyötä. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 53 Alustukset

54 Työryhmien tulokset Seminaarin osallistujat jakautuivat kolmeen työryhmään, jotka työstivät teemoja liittyen uusimpiin vastavalmistuneiden palautekyselyn tuloksiin ja laajemmin palautteen hyödyntämiseen. Yhteisen keskustelun pohjalta työryhmä kokosi laajasti käsiteltävää teemaa edistäviä hyviä käytänteitä. Priorisoinnin tuloksena näistä saatiin viiden parhaan käytänteen lista. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 54 Työryhmien tulokset

55 TEEMA 1: PALAUTETIEDON JA JÄRJESTELMIEN HYÖDYLLISYYS JA HYÖDYNNETTÄVYYS Fasilitoijat: Sakari Heikkilä, Pirre Hyötynen ja Annikka Nurkka Kysymyksiä työryhmän keskustelun pohjaksi: Mitkä ovat palautetiedon käsittelemisen, jakamisen ja hyödyntämisen hyvät käytännöt? Miten käsitellä yhä kasvavaa tietomäärää ja löytää sieltä olennainen Miten opiskelijat osallistetaan palautetiedon hyödyntämiseen? Minkälainen palaute on kaikkein hyödyllisintä? Miksi? (Esim. opintojaksopalaute, valmistuneiden palaute, alumnien palaute, muu työelämäpalaute). Mitkä ovat yliopistojen (ja toisaalta TEKin) tietotarpeet ja kysytäänkö oikeita asioita? Tulosten raportointi ja esitystapa on oleellista. Mikä on optimaalinen tekninen ratkaisu? Miten tuloksia paikan päällä (yliopistoissa, tiedekunnissa, koulutusohjelmissa, muissa sidosryhmissä ) käsitellään ja analysoidaan? Palautetiedon ja järjestelmien hyödyllisyydessä ja hyödynnettävyydessä olennaisimmaksi koettiin hyvän palaute- ja laatukulttuurin luominen ja tukeminen. Palautteen vaikutuksen tulee näkyä ja kuulua palautteen antajalle. Tätä voi edistää antamalla annetusta palautteesta vastapalautteen, jossa palautteen pohjalta tehdyt tai suunnitellut toimenpiteet kerrotaan perusteluineen. Aina annettu palaute ei johda muutoksiin, mutta toiminnan täytyy silti olla perusteltua ja näiden perusteiden on oltava yleisesti tiedossa. Keskeinen osa palautekulttuuria on myös palautteen jatkuvuus: jatkuvan vuorovaikutuksen perusteella tapahtuvassa kehityksessä on paljon etuja. Isoilla kursseilla kynnys kysymiseen ja keskusteluun osallistumiseen voi olla suuri. Kommunikaation helpottamiseksi ehdotettiin opiskelijoiden osallistamista mm. blogia, yliopistojen sähköisiä oppimisalustoja, sosiaalista mediaa tai teknisiä apuvälineitä hyödyntäen. Palautetta tulee aina voida antaa myös anonyymisti. Hyvää palautekulttuuria käsiteltiin niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta, koska vuorovaikutus vaatii molempien osallistumista. Opettajien osalta toivottiin koulutusta siitä, miten palautetta omasta työstä otetaan vastaan, koska tämä voi olla herkkä asia. Työryhmässä myös todettiin, että hyvä vuorovaikutuksellinen opetus vaatii sekä pedagogisia taitoja että aitoa kiinnostusta. Tekniikan alalla on kuitenkin paljon opetustehtävissä toimivia henkilöitä, joilla ei ole pedagogista osaamista. Työryhmä kyseenalaistikin kaikki tutkijat opettavat ja kaikki opettajat tutkivat -ohjeen, sillä kaikilla ei ole aitoa kiinnostusta molempia kohtaan. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 55 Teema 1

56 Palautekulttuurin muutos on erityisen vaikeaa, jos vanhat asenteet periytyvät. Tässä merkittävä rooli on opiskelijatutoreilla, joiden koulutus on tärkeää opiskelumyönteisen kulttuurin levittämiseksi. Myös opiskelijoiden kannustaminen keskusteluun osallistumiseen tai muulla tavoin esiintymään opetustilanteissa nähtiin hyvänä ja vuorovaikutusta rakentavana asiana. Tällöin opiskelijat todennäköisesti myös valmistautuvat opetustilanteisiin paljon paremmin. Työryhmä korosti myös opiskelijoiden ja yliopiston hallinnon edustajien vuorovaikutuksen olevan tärkeää. Opiskelijat voivat edistää palautekulttuuria myös keskenään tekemällä kyselyitä opiskelijoiden hyvinvointiin ja koulutuksen laatuun liittyen. Opiskelijat osaavat kysyä toisiltaan omasta näkökulmastaan olennaisia asioita. Yliopiston on kuitenkin sitouduttava näiden palautteiden vastaanottoon, jota edesauttavat ainakin säännölliset tapaamiset yliopiston johdon ja keskijohdon kanssa. Hyvään palautekulttuuriin kuuluu olennaisesti myös päällekkäisten tai vähäisesti hyödynnettävien palautekanavien karsimisen. Yliopistoissa kerätään valtava määrä palautetta eri reittien kautta, mutta vain pientä osaa siitä aidosti hyödynnetään kehitystyössä ja usein samoja kysymyksiä kysytään eri palautekanavissa. Palautetiedon hyödynnettävyyttä edistävät tietojärjestelmät, jotka taipuvat käyttäjän tarpeisiin tarjoten kullekin käyttäjälle sopivia yhteenvetoja. Ideaalitilanteessa tietojärjestelmät auttavat myös palautetiedon ja muun datan yhdistämisessä. Hyväksi käytäntönnöksi koettiin kurssisanansaattaja, jossa muutama valikoitu opiskelija toimii palautekanavana opiskelijoiden ja opettajan välillä. Opiskelijoiden on helpompi ilmaista kehityskohteita, kun palautteen takana on laajempi opiskelijajoukko yksittäisen opiskelijan sijaan. Opettaja saa arvokasta, ajankohtaista tietoa onnistumisista ja kehityskohteista, joka mahdollistaa korjausliikkeiden tekemisen jo kurssin aikana. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 56 Teema 1

57 Top 5: 1. Hyvän palautekulttuurin luominen ja tukeminen 2. Tietojärjestelmät big datan käsittelyyn ja käyttäjä keskeinen raportointi 3. Yksi tai kaksi toimenpidettä joka palautekanavan kriittisimmistä kehityskohteista 4. Palautepäivät, jossa opintojakson läpäisy ja palaute käsitellään yhdessä 5. Kurssisanansaattaja Hyviä käytänteitä, työryhmä 1: Palautetiedon hyödynnettävyyttä edistävät tietojärjestelmät, joista saa juuri sellaiset yhteenvedot kuin itse haluaa. Ideaalitilanteessa tietojärjestelmät auttavat myös erilaisen palautetiedon ja muun datan yhdistämisessä. Palautekyselyistä pitää osata myös luopua, jos niissä on päällekkäisyyttä muiden kyselyjen kanssa. Laatukulttuurin luominen ja tukeminen on keskeinen asia Intensiivikurssit tarjoavat paremmat mahdollisuudet vuorovaikutukselle kuin useamman kuukauden ajalle jaksotetut kurssit. Sosiaalisen median hyödyntäminen sekä opetuksessa, että sen ulkopuolella vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Massaluennoilla kommentointi voi olla helpompaa esim. Twitterin kautta kuin perinteisesti viittaamalla puheenvuoroa pyytäen. Vastapalautteen antaminen on olennaista, jotta opiskelijat kokevat palautteen antamisen mielekkääksi. Opiskelijat voivat toteuttaa omia kyselyjään liittyen opiskelijoiden hyvinvointiin tai koulutuksen laatuun. Opiskelijat osaavat kysyä omasta näkökulmastaan olennaisia asioita. Ylioppilaskunnan ja muiden opiskelijaedustajien rooli palautteen antajana on merkittävä. Kurssisanansaattaja käytäntö: kurssilla valitaan pari opiskelijaa jotka antavat palautetta opetuksesta ja muista kurssiin liittyvistä asioista. Palautetta tulee voida antaa anonyymisti. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 57 Teema 1

58 TEEMA 2: OSAAMISTEN TÄRKEYS JA NIIDEN KEHIT- TYMINEN Fasilitoijat: Kirsti Keltikangas, Ida Rantanen ja Heidi Tukiainen Kysymyksiä työryhmän keskustelun pohjaksi: Millä osaamisalueilla on suurimpia eroja verratessa osaamisen tärkeyttä siihen, miten ko. taitoja on opittu? Mitä konkreettisia keinoja voitaisiin opetuksessa käyttää, jotta eroja voitaisiin kuroa umpeen? Millaiset valmiudet tekniikan alan yliopistojen opetushenkilökunnalla on integroida näitä taitoja opetukseen? Miten näitä valmiuksia tulisi kehittää? Työryhmään osallistuneet kokivat parhaaksi käytännöksi metataidoista viestimisen opintojaksoilla. Monesti opintojaksoilla opitaan substanssiosaamisen ohessa muitakin taitoja, esimerkiksi esitelmää pitäessä suullista viestintää ja esiintymistaitoja. Näiden esiintuominen kurssin osaamistavoitteissa viestisi opiskelijoille muunkin kuin substanssiosaamisen oppimisen tärkeyttä ja lisäisi opiskelijoiden itsetuntemusta ja luottamusta. Näiden rakentamisessa tärkeäksi koettiin myös opiskelutyöstä saatava palaute niin opetushenkilökunnalta, toisilta opiskelijoilta kuin työelämän edustajiltakin. Työryhmä toivoi enemmän yhteistä opetusta suomalaisille ja kansainvälisille opiskelijoille sekä monikansallisissa tiimeissä toimimista. Opiskelu vieraskielisten opiskelijoiden kanssa edistää kielitaitoa niin suullisessa kuin kirjallisessa viestinnässä ja parhaimmillaan kotikansainvälistää opiskelijoitamme heidän tutustuessaan vieraiden kulttuurien ihmisiin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Vuorovaikutus opiskelijoiden välillä on edellytys tämän toteutumiseksi. Hyvänä käytänteenä kansainvälisyystaitojen kehittämiseen nähtiin myös kieliopintojen integrointi substanssiopintoihin. Työryhmä katsoi, ettei opiskelijoilla ole kovin kattavaa kuvaa yrittäjyystaidoista. Työryhmä näkikin tärkeäksi näiden taitojen sanoittamisen. Asiaa voitaisiin viestiä opiskelijoille ennemmin yrittäjähenkisyytenä, joka on työelämässä arvostettu taito työpaikasta riippumatta. Yrittäjähenkisyys on muutakin kuin vaaditun paperityön ymmärtämistä ja vastuunkantoa. Se on myös uskallusta ottaa riskejä ja käsitellä epäonnistumista. Yrittäjähenkisyyden oppiminen tapahtuu yleensä luokkahuoneen ulkopuolella, ja työryhmä katsoikin erityisesti opiskelija-aktiivisuuden ylioppilaskunnassa tai muussa vastaavassa toiminnassa kerryttävän näitä taitoja. Opittujen yrittäjyystaitojen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää. Purkutilaisuudessa huomioitiin, että nykyisillä valmistumispaineilla yhteiskunta menettää paljon, jos omaa luovuutta TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 58 Teema 2

59 ei ehdi kehittää myös opiskelun oheistoiminnassa. Työryhmän tuloksista huomattavaa kannatusta saivat myös etiikan integrointi opetukseen sekä opetushenkilöstön työelämäjaksot yliopiston ulkopuolella. Etiikka on laaja käsite joka liittyy kaikkeen insinöörityöhön, erityisesti kestävään kehitykseen. Se on myös aihe jota on todennäköisesti jopa helpompi opettaa substanssiin integroituna kuin erillisenä, tutkinnon päälle liimattuna moduulina. Etiikan opetukseen kestävän kehityksen näkökulmasta löytyy kattava tietopaketti TEKin nettisivuilta osoitteesta Sivusto tarjoaa motiiveja kestävän kehityksen opetukseen, konkreettisia esimerkkejä eri yliopistojen hyvistä käytänteistä sekä esimerkkejä liiketoimintamahdollisuuksista, joita kestävän kehityksen osaaminen voi luoda. Opetushenkilökunnan työelämäjaksojen taustalla on ajatus opetushenkilökunnan työelämätaitojen päivittämisestä. Teollisuuden murros on jatkunut jo pitkään ja ymmärrys sen merkityksestä esimerkiksi valmistuneiden osaamistavoitteisiin ja työllistymiseen on tärkeää. Yhteisessä purkukeskustelussa huomioitiin, ettei tämän toteuttaminen ole välttämättä aivan yksiselitteistä, mutta jonkinlaisia keinoja yliopistoilta varmasti löytyy jos tahtotila on olemassa. Suurta suosiota työryhmässä saavutti myös erilaiset projektikurssit, yrityksien kanssa yhteistyössä tehtävät kurssit tai osasuoritukset ja laajemmin yliopiston ja työelämän yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Olennaista on oppimisen lisäksi saada palautetta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esimerkiksi projektikurssiin sidoksissa olevalta yritykseltä. Tällaiset kurssit kehittävät myös opiskelijoiden itseluottamusta ja tuntemusta, kun teorian soveltaminen käytäntöön ja saatu palaute auttavat avaamaan ja tunnistamaan omaa osaamista. TEKNIIKAN YLIOPISTOKOULUTUSTA KEHITTÄMÄSSÄ 59 Teema 2