VAPO OY RISTIVUOMAN PH-SELVITYS. Ristivuoman (Tornio) mahdollisesti happamien kuivatusvesien vesistövaikutusarvio, täydennetty 19.8.
|
|
- Kaija Lehtilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RISTIVUOMAN PH-SELVITYS VAPO OY Ristivuoman (Tornio) mahdollisesti happamien kuivatusvesien vesistövaikutusarvio, täydennetty
2 2 COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Sisältö JOHDANTO PURKUVESISTÖN NYKYTILA Virtaamat Vedenlaatu Kalasto PURKUVESISTÖÖN KOHDISTUVA KUORMITUS YMPÄRISTÖÖN PURETTAVIEN KUIVATUSVESIEN LAATU YMPÄRISTÖÖN PURETTAVAT VESIMÄÄRÄT VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HAPPAMAN KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET Laimennuslaskelmat Cormix laskenta Vaikutukset kalastoon Yhteenveto VIITTEET Liitteet Liite 1.1: Talasjoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat ja mustaliuskealueet (kartta) Liite 1.2: Kaisajoen valuma-alueen happamat sulfaattimaat ja mustaliuskeet sekä kallioperä (kartta) Liite 2: Ristivuoman kivennäismaassa olevat alueet (kartta) Lotta Lehtinen, MMM Heimo Vepsä, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A FI OULU Kotipaikka Vantaa, Finland Tel Pöyry Finland Oy
4 1 JOHDANTO Vapo Oy on jättänyt vuonna 2012 lupamääräysten tarkistamishakemuksen Tornion kaupungissa sijaitsevalle Ristivuoman (200,4 ha) turvetuotantoalueelle. Ristivuoman tuotantoalueen pintavalutuskentiltä 1 7 ympärivuotisesti puhdistetut kuivatusvedet johdetaan lasku-ojien sekä Niliojan ja Susijoen kautta Talasjokeen ja edelleen Kaisajokeen. Ristivuoma sijaitsee osittain ns. Litorina-vyöhykkeellä ja lisäksi alueella esiintyy kallioperän mustaliuskevyöhykkeitä (liite 1) joten suon alapuolisessa mineraalimaassa sekä tuotantoalueen alemmissa turvekerroksissa voi esiintyä hapettumiselle alttiita sulfidimineraaleja. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto edellytti täydennyspyynnössään selvittämään Ristivuoman ojituksen vaikutuspiirissä olevalla alueella happamien ja potentiaalisesti happamien maakerrosten sijaintia ja laatua maaperätutkimuksin. Selvitykset edellytettiin tehtäväksi riittävällä tarkkuudella, jotta sen perusteella voitaisiin luotettavasti päätellä, mille tasolle kuivattavat ojitukset ja tuotanto voidaan toteuttaa ilman, että tuotannon aikana tai tuotannon päättymisen jälkeen vallitsevissa olosuhteissa alueelta on vaarassa lähteä happamia ja mahdollisesti korkeita metallipitoisuuksia sisältäviä vesipäästöjä. Tehdyn sulfidiriskitutkimuksen (Geologian tutkimuskeskus 2015) perusteella Ristivuoman tuotantoalueella esiintyy yleisesti sulfidipitoista maaperää, joka voi mahdollisesti aiheuttaa happamuuskuormitusta altistuessaan hapettumiselle kuivatuksen seurauksena. Sulfidikerrosten esiintymisessä ja niiden aiheuttamassa happamoitumisriskin suuruudessa esiintyy kuitenkin vaihtelua. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto pyysi edelleen täydennyskehotuksessaan selvitystä Ristivuoman eri pintavalutuskenttien kautta vesistöön johdettavan veden happamuudesta. Ristivuoman pintavalutuskenttien kautta vesistöön johdettavan veden happamuutta selvitettiin touko-elokuussa 2015 ja tulokset on toimitettu aluehallintovirastolle Tässä selvityksessä arvioidaan Ristivuoman mahdollisesti happamien pintavesipäästöjen vaikutuksia Talasjoessa ja Kaisajoessa. Aluehallintoviraston täydennyspyynnön mukaan Ristivuoman ph- selvitystä/vesistovaikutusarviota tulee laajentaa skenaarioilla, joissa Ristivuomalta johdettavien kuivatusvesien ph-taso on 3,0 ja 3,5. Tässä päivitetyssä raportissa on esitetty täydennyspyynnön mukaiset lisäskenaariot. 4 2 PURKUVESISTÖN NYKYTILA Ristivuoman tuotantoalue sijaitsee Kemijoen vesistöalueella ja siellä tarkemmin Kaisajoen valuma-alueen (65.14) Talasjoen alueella (65.143). Kuivatusvedet johdetaan laskuojia myöten osin Susijoen ja osin Niliojan kautta Talasjokeen ja edelleen Kaisajokeen, joka laskee Kemijokeen Tervolassa. Alueella harjoitettavan metsätalouden takia valuma-alue on tehokkaasti ojitettu ja perattu. Lisäksi jokeen vaikuttaa alajuoksulla harjoitettu maatalous. Valuma-alueen latvaosassa, Talasjoen alueella, sijaitsevat Ristivuoman lisäksi Mustamaanvuoman ja Nilimaansuon turvetuotantoalueet. Talasjoen valuma-alue ja myös Ristivuoman tuotantoalue ovat osittain nk. Litorinaaluetta, jossa mahdollinen sulfidinen aines esiintyy yleensä hienoimmissa maalajeissa. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on alueella vaihtelevasti hyvin pieni, pieni tai kohtalainen (liite 1.1). Valuma-alueen koillisosassa ja osin Ristivuoman tuotantoalueella on kallioperässä myös mustaliusketta (liite 1.1). Mustaliuskeestä voi rikastua rikkiä myös turvekerroksiin. Maan kuivattamisen seurauksena maaperän sulfidimuotoinen rikki voi hapettua ja valumavesiin muodostua rikkihappoa, joka lisää
5 voimakkaasti veden happamuutta ja liuottaa samalla metalleja maaperästä veteen. Talasjoen valuma-alueella valumavesien happamuuteen vaikuttavat myös suo- ja metsämailta jokeen huuhtoutuvat orgaaniset humusaineet. Veden happamuutta aiheuttavaa orgaanista huuhtoumaa lisää maankäyttö kuten runsaat ojitukset valumaalueella. Ristivuoman kuivatusvedet käsitellään seitsemällä ympärivuotisesti käytössä olevalla pintavalutus-kentällä. Lohkojen 1 2 (43,7 ha) kuivatusvedet purkautuvat pintavalutuskentiltä pvk 1 2 laskuojien kautta Susijokeen ja edelleen Talasjokeen. Lohkojen 3 11 (156,7 ha) kuivatusvedet purkautuvat pintavalutuskentiltä pvk 3 7 laskuojiin ja edelleen Niliojan kautta Talasjokeen. Ristivuoman osuus Talasjoen valumaalueen pinta-alasta on noin 3 % Virtaamat Kaisajoen virtaamatiedot poimittiin ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (Vemala) ja arvioitiin laskuojien Talasjokeen kohdalle valuma-alueen pinta-alan suhteessa. (Taulukko 1). Taulukko 1. Ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä vuosilta poimitut keskivirtaamat (MQ) ja keskialivirtaamat (MNQ) Talasjoen alaosalla (F = 70 km 2 ) ja Kaisajoen alaosalla (F= 240,7 km 2 ). Virtaama [m 3 /s] MQ MNQ Vuodenaika Talasjoki Kaisajoki talvi kevät kesä syksy 0,25 3,2 0,22 0,39 0,03 0,06 0,03 0,03 talvi 0,85 0,10 kevät 10,9 0,21 kesä 0,75 0,09 syksy 1,3 0, Vedenlaatu Veden laatutietoja on Niliojasta, Susijoesta ja Kaisajoesta vaihtelevasti 1990-ja luvuilta. Kattavin aineisto viime vuosilta on Lapin ELY-keskuksen seurantapaikalta Kaisajoki Tihonen. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 1) ja vedenlaadun keskiarvoja ja vaihteluvälit taulukossa (Taulukko 1). Niliojan ja Susijoen vesi on pääsääntöisesti ruskeaa ja humuspitoista, joskin ajoittain on mitattu myös melko alhaisia CODMn- ja väriarvoja. Vesi on ollut lievästi hapanta phtason ollessa eri havaintopaikoilla keskimäärin 6,1 6,6 ja vaihteluvälin 5,7 7,6. Alimmat ph-arvot on mitattu keväisin toukokuussa. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi on ollut lievästi rehevää tai rehevää. Kiintoainepitoisuus on ollut molemmissa joissa alhainen. Kaisajoen veden laatu on ollut paljolti Niliojan ja Susijoen kaltainen, mutta joki on fosforipitoisuuden perusteella selkeästi rehevämpi. Kiintoainepitoisuus on ollut alhainen. Veden laatu huononee lievästi yläjuoksulta alajuoksulle päin. Ravinteisuus kasvanee pelloilta ja metsäojista tulevan kuormituksen johdosta. Kaisajoen vesi on lievästi hapanta ph-tason ollessa eri havaintopaikoilla keskimäärin 6,6 6,9 ja vaihteluvälin 5,9 7,6. Alimmat ph-arvot ovat Kaisajoessakin esiintyneet keväällä toukokuussa. Kaisajoelta on määritetty myös puskurikykyä happamuutta vastaan
6 kuvaavaa alkaliteettia, jonka arvot ovat korkeita ilmentäen erinomaista puskurikykyä. Vaikka Kaisajoen valuma-alueella on yleisesti happamia sulfaattimaita ja mustaliuskeita on etenkin eteläosan kallioperässä myös dolomiittia (liite1.2), joka lisää vesistön puskurikykyä. Myös peltoviljely vaikuttaa alkaliteettia lisäävästi. Hieman kohonneet sähkönjohtavuusarvot ilmentävät melko runsasta elektrolyyttipitoisuutta. Kaisajoella on tehty vuonna 2009 pohjaeläintutkimus (Pöyry Finland Oy 2010), jossa Kaisajoen Rovamaanjängänkoskella (Kuva 1) havaittiin runsaasti pohjaeläinlajeja ja EPT-heimojen lajeja. Pohjaeläinyhteisössä esiintyi yksilömääräisesti eniten koskikorentoja. Shannon-Wiener diversitetti-indeksin mukaan Rovamaanjängänkosken pohjaeläinyhteisö oli monipuolinen. Alueella esiintyi mm. purokuoriaisiin kuuluvia eläinlajeja sekä kotiloita, joita pidetään happamoitumiselle herkkinä. Kaisajoen Rovamaanjängänkosken pohjaeläinnäytepiste sijaitsee kuitenkin kaukana Ristivuoman turvetuotantoalueesta ja näytealueen yläpuolelle laskee useita virtavesiä, joten turvetuotannosta mahdollisesti johtuvia vaikutuksia alueen pohjaeläimistöön on mahdoton arvioida. 6 Kuva 1. Ristivuoman sijainti, laskureitit, lähimmät alapuoliset koskialueet sekä vedenlaatupohjaeläin- ja sähkökoekalastuspaikat. Ympäristöhallinnon pintavesien tyypittelyssä Talasjoki on pieni turvemaiden joki ja Kaisajoki keskisuuri turvemaiden joki. Uusimmassa, pääosin vuosien aineistoihin perustuvassa luokituksessa Talasjoen ekologinen tila on arvioitu asiantuntijaarvion perusteella hyväksi ja Kaisajoen olemassa olevan seuranta-aineiston perusteella tyydyttäväksi (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta 2016). Kaisajoen tilaluokitusta laskee rehevyys ja erityisesti korkeat fosforipitoisuudet. Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa VEMALA-kuormitusmallilla tehdyn arvion perusteella fosforikuorman vähennystarve on Kaisajoessa noin 25 prosenttia (Räinä 2015). Talasjoen ja Kaisajoen kaltaisilla pienillä tai keskisuurilla turvemaiden jokivesistöillä hyvän ja tyydyttävän tilan välinen ph-minimin raja on 5,5 (Aroviita ym ). Kaisa-joen phluokka on erinomainen (Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta 2016).
7 Taulukko 2. Niliojan, Susijoen ja Kaisajoen vedenlaatu (Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta). ph Alkalini- Sähkön- Väri CODMn Kiintoaine Kok. P PO4-P Kok. N NO2+3-N NH4-N Fe teetti joht. karkea n mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l NILIOJA 1 talvi 1 7, ,0 4, kevät 2 6, ,5 4, kesä 24 6,8 9, , syksy 1 6,3 6, , keskiarvo 35 6,6 8, , minimi 5,9 2,6 37 2,9 0, maksimi 7, , NILIOJA NILIMAANSUO kevät 1 6,5 3,9 2, kesä 4 6,6 16 3, syksy 1 6,6 23 9, keskiarvo 6 6,6 15 4, minimi 6,3 3,9 2, maksimi 7,2 27 9, SUSIJOKI 1 kevät 1 5,7 2, , kesä 2 7,0 7, , keskiarvo 3 6,1 5, , minimi 5,7 2, , maksimi 7,1 8, , SUSIJOKI 2 talvi 2 7, , kevät 8 6,4 4, , kesä 20 6,7 9, , keskiarvo 28 6,6 8, , minimi 6,0 1, , maksimi 7, , KAISAJOKI 5 kevät 2 6,5 8, , kesä 6 7,1 9, , syksy 1 6,7 5, , keskiarvo 9 6,8 8, , minimi 6,3 3,4 71 6,5 0, maksimi 7, , KAISAJOKI 41 talvi 2 7, ,7 4, kevät 7 6,7 6, , kesä 18 6, , keskiarvo 27 6,9 9, , minimi 6,4 1,6 70 4,3 1, maksimi 7, , KAISAJOKI P4 talvi 1 6, ,0 3, kevät 3 6, , kesä 8 6, , keskiarvo 12 6, , minimi 6,4 2, ,0 2, maksimi 7, , KAISAJOKI TIHONEN talvi 7 6,9 1, , kevät 4 6,2 0,23 4, , kesä 10 6,9 0, , syksy 6 6,9 1, , keskiarvo 27 6,7 0, , minimi 5,9 0,12 3, , maksimi 7,5 2, , KAISAJOKI 40 talvi 2 7,2 1, ,0 3, kevät 3 6, , kesä 10 6,7 1, , keskiarvo 15 6,7 1, , minimi 6,4 0,45 2, ,0 2, maksimi 7,3 1, ,
8 Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa (2015) arvioidaan Kaisajoen kalaston kärsineen kuormituksesta. Koskieliöstö kuvastaa kuitenkin hyvää ja osin erinomaistakin tilaa joten ilmeisesti ravinne- ja kiintoainekuormitus ei ole toistaiseksi merkittävästi muuttanut koskialueiden elinympäristöjä ja eliöyhteisöjä. Kaisajoelle esitetään toteutettavaksi täydentäväksi toimenpiteeksi vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatimista Kalasto Kaisajoen kalasto on ollut eri vuosina rakenteeltaan samantyyppistä koostuen pääasiassa harjuksesta, mudusta ja kivisimpusta (Taulukko 1). Niiden lisäksi on saatu satunnaisesti madetta, haukea ja ahventa. Harjustiheys on vaihdellut vuosittain Kaisajoella ilman selvää yksisuuntaista kehitystä. Ylemmällä koealalla (Kuva 1) harjustiheys on ollut luvulla vähän suurempi kuin 1990-luvun lopussa. Alemmalla alueella (Kuva 1) oli poikkeuksellisen suuri harjustiheys v Vuosien tulokset ovat laskennallisesti korjattuja tuloksia, ja lisäksi tuolloin kalastettiin Kaisajoella pieniä, osin alle aarin kokoisia alueita, mitkä molemmat seikat nostavat tiheysarvoja. Eri vuosien tuloksiin vaikuttaa laskennallisten korjausten lisäksi se, että ja että Kaisajoki 3-alue on ollut 1990-luvulla hieman eri paikassa kuin myöhemmin. Kaisajoki on pienivirtaamainen joki, jolla harjoitetaan vain pienimuotoista vapakalastusta. Lapinniemen osakaskunnan tiedon mukaan joella kalastanee 3 5 henkilöä (Vapo Oy 2012). Taulukko 3 Sähkökoekalastusten tulokset (yks./aari) Kaisajoella v Tulokset v laskennallisesti korjaamattomia ja aiemmin laskennallisesti korjattuja tuloksia. V tulokset Lapin Vesitutkimus Oy (2003) mukaan. Harjus Hauki Made Ahven Mutu Kivisimppu ,5 220,4 253, ,9 2,3 41,5 207, ,0 2,0 32,7 71, ,3 1,1 22,3 12, ,8 0,6 1,1 65,4 4, ,3 1,1 2,2 18, ,3 1,7 2,3 199, ,8 1,2 40,1 25, ,2 0,6 9,9 12, ,3 39,5 12,4 3 PURKUVESISTÖÖN KOHDISTUVA KUORMITUS Ristivuoman lohkojen 1 sekä 4 11 vedet johdetaan viidelle pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Lohkojen 2 ja 3 vedet johdetaan sulan maan aikana kahdelle pintavalutuskentälle ja talvella ohituspadon ja ojaston kautta laskuojiin. Vesienlaskureittejä on kaksi: pintavalutuskentiltä 1 2 laskuojia myöten Susijokeen ja siitä edelleen Talasjokea (65.143) pitkin Kaisajokeen, 65.14). Pintavalutuskentiltä 3 7 kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Niliojaan ja siitä edelleen Talasjokea pitkin Kaisajokeen ja edelleen Kemijokeen. Ristivuoman hakemuksessa lohkojen 1, 4 11 vesienkäsittelyyn ei esitetä muutoksia, sillä lohkoilla on jo käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Lohkojen 2 3 talviaikaista vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla kaksi laskeutusallasta.
9 3.1 Ympäristöön purettavien kuivatusvesien laatu Ristivuoman pintavalutuskentällä 5 (= pvk E) on tehty päästötarkkailua vuosina 2008, 2009 ja Vuonna 2013 tarkkailtiin myös pintavalutuskentällä 1 tulevan ja lähtevän veden laatua. Lisäksi lupatäydennyksiin liittyen selvitettiin touko-elokuussa 2015 Ristivuoman eri pintavalutuskenttien kautta vesistöön johdettavan veden happamuutta ottamalla vesinäytteet jokaisen kentän alapuolelta neljä kertaa neljän viikon välien. Taulukossa (Taulukko 5) on esitetty Ristivuomalta lähtevän veden keskimääräinen laatu vuosittain sekä vaihteluväli. Veden ph-keskiarvot on laskettu vetyionikonsentraation kautta. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskentältä 1 (= pvk A) lähteneen veden keskimääräinen ph oli vuonna 2013 hieman happaman puolella, ph = 6,6 (Taulukko 5). Pintavalutuskentän yläpuolella ph-arvot olivat likimain samaa tasoa. Vuonna 2015 esiintyi pvk1 alapuolella etenkin keväällä ja alkukesällä happamampia ph-arvoja ja keskimäärin ph-taso oli 5,0. Kuivatusvesien ph-arvojen vaihteluväli pvk 1:llä olikin kaikkiaan melko suuri, 4,5 6,7. Pintavalutuskentillä 2 4 lähteneen veden ph oli vuonna 2015 lievästi hapan, keskimäärin ph = 6,4 6,6 (vaihteluväli 6,2 6,9, Taulukko 5). Pintavalutuskentällä 5 veden ph on ollut vuosina , 2013 ja 2015 happaman puolella keskimääräisten ph-tasojen ollessa välillä 5,6 6,0 (Taulukko 5). Alin mitattu ph-arvo oli 5,2 vuoden 2008 toukokuussa. Pintavalutuskentältä 6 lähtevän veden keskimääräinen ph (5,5) oli likimain samaa tasoa kuin kentällä 5. Happamimmat ph arvot mitattiin Ristivuoman pintavalutuskentältä 7 keväällä ja alkukesällä 2015, jolloin lähtevän veden ph-taso oli 4,1 4,6. Em. kentällä keskimääräinen ph-taso neljän tarkkailukerran perusteella oli 4,7 (Taulukko 5) Ympäristöön purettavat vesimäärät Pintavalutuskentällisten tuotantosoiden keskimääräiset valumat Vapon Lapin alueen turvetuotantoalueilla on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Kesän valumina on käytetty Ristivuomalta ja 2013 mitattuja valumia. Taulukko 4. Tuotannossa olevien pintavalutuskentällisten turvesoiden keskivalumat Lapissa eri vuodenaikoina (Pöyry Finland Oy ). n = tulosten lukumäärä. Valumat l/s km 2 Talvi Kevät Kesä Syksy Pintavalutuskentälliset tuotantosuot 7,1 62,3 11,2 19,5
10 10 Taulukko 5. Ristivuomalta lähtevän veden (pvk1 7) keskimääräinen laatu , 2013 ja ph COD Mn Kok.P PO 4 P Kok.N NO 2 N NH 4 N Fe Kiinto NO 3 N aine mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l PVK1yp Keskiarvo ,5 5, ,3 minimi 6,2 4, ,0 maksimi 6,6 9, PVK1 keskiarvo ,6 6, ,7 keskiarvo ,0 5, minimi 4,5 4, ,0 maksimi 6,7 9, PVK2 keskiarvo , ,5 minimi 6, ,4 maksimi 6, ,1 PVK3 keskiarvo , ,1 minimi 6,5 7, ,6 maksimi 6, ,9 PVK4 keskiarvo ,6 5, ,0 minimi 6,2 3, ,5 maksimi 6,9 8, ,7 PVK5 keskiarvo , ,3 keskiarvo , ,5 keskiarvo , ,6 keskiarvo , ,0 minimi 5, ,5 maksimi 6, PVK6 keskiarvo ,5 21 8, ,6 minimi 5, ,5 maksimi 6, ,3 PVK7 keskiarvo ,5 1,7 4, ,0 minimi 4,1 1, ,8 maksimi 5,5 2, ,3 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ristivuoman kuivatusvesien mahdollisen alhaisen ph:n vaikutuksia laskuvesistössä phtasoon arvioitiin teoreettisin laimennuslaskelmin vastaanottavien vesien keskivirtaamasekä keskialivirtaamatilanteessa. Kuivatusvesien sekoittumista Talasjoessa arvioitiin myös Cormix (Mixing Zone Expert System, United States Environmental Protection Agency) laskentajärjestelmällä. Cormix ei ole luonteeltaan vesistömalli, mutta sen avulla voidaan ennustaa laskennallisesti annetuissa olosuhteissa purkuvesien purkamisen aiheuttaman pluumin muotoja, liikkeitä ja sekoittumisastetta purkuvesistössä.
11 4.1 Happaman kuormituksen vaikutukset Laimennuslaskelmat Ristivuoman happamien kuivatusvesien vaikutusta Talasjoen ja Kaisajoen vedenlaatuun tarkasteltiin teoreettisin laimennuslaskelmin keskivirtaama- ja keskialivirtaamatilanteessa. Koska ph-asteikko on logaritminen, toteutettiin laimennuslaskelmat muuntamalla ph vetyionikonsentraatioksi (mol/l). Muunto toteutettiin yhtälön (1) mukaisesti, [H + ] = 10 -ph ph = -log10[h + ] (1). Purkuvesistön luontainen happamuustaso eri vuodenaikoina määritettiin taulukon (Taulukko 2) tarkkailutulosten perusteella. Suolta lähtevä vesimäärä (m 3 /s) laskettiin tuotantoalueelle 200,4 ha taulukossa (Taulukko 4) esitetyistä valumista eri vuodenaikoina. Suolta lähtevä vesimäärä oli laskelmassa sama sekä keskivirtaama- että alivirtaamatilanteessa, mikä yliarvioi todellisia vaikutuksia alivirtaamatilanteessa. Vaikutukset arvioitiin ensin kahdessa eri skenaariossa, jossa Ristivuoman koko alalta tulevan purkuveden ph olisi tasolla ph = 4,0 ja ph = 5,0. Tässä päivitetyssä versiossa laskelmia on täydennetty täydennyspyynnön mukaisesti lisäskenaarioilla ph = 3,0 ja ph = 3,5. Tausta ph -tasona Ristivuoman laskuvesistössä ja muissa sivuvesissä on käytetty vetyionikonsentraation kautta laskettuja vuodenaikaisia ph-keskiarvoja 6,3 6,9 (Taulukko 6, suon yläpuoli). Laskelmassa on huomioitu pintavalutuskentiltä tulevan veden sekoittuminen Niliojan ja Susijoen veteen ennen laskua Talasjokeen. Taulukossa (Taulukko 6) on laskettu ph-vaikutukset Niliojan ja Susijoen suulle, niiden laskukohdille Talasjokeen sekä Talasjoen alaosalle ja Kaisajokeen sen alaosalle saakka. Laskelman mukaan Ristivuoman kuivatusvesien ph:n ollessa tasolla ph = 4,0, laskisi myös Talasjoen veden ph-arvo keskivirtaamatilanteessa happamimmillaan hieman alle viiden ja alivirtaamatilanteessa selvästi alle viiden (Taulukko 6). Alimmillaan ph-taso laskisi Talasjoessa laskuojien kohdalla keskivirtaamatilanteessa tasolle 4,9 ja alivirtaamatilanteessa tasolle 4,3 4,6. Lasku keskimääräisestä taustatasosta olisi tällöin noin keskivirtaamatilanteessa 1,1 1,9 ph-yksikköä ja alivirtaamatilanteessa 1,9 2,4 phyksikköä. Keskivirtaamatilanteessa alimmat ph-arvot muodostuvat laskennallisesti keväälle ja syksylle, alivirtaamatilanteessa taas keväälle jolloin jokivesi luontaisestikin happamampaa lumen sulamisvesistä johtuen (kevään tausta ph = 6,3). Alivirtaamatilanteeseen lasketut ph-muutokset ovat yliarvioita, koska laskennassa on käytetty jokivirtaamana alivirtaamaa, mutta suolta tulevana vesimääränä on käytetty vuodenajan keskivaluntaa. Toisaalta laskennassa on ph:n lähtötasona käytetty vesistöstä mitattuja vuodenajan keskiarvoja, vaikka ajoittain voi esiintyä alhaisempia ph-arvoja ja tarkkailutuloksissa havaittu kevään ph-minimi onkin 5,7. Kaisajoessa vastaavat laskennalliset ph-muutokset jäävät Talasjokea pienemmiksi, mutta kuivatusvesien phtasolla ph = 4 edelleen merkittäviksi ollen keskivirtaamatilanteessa luokkaa 0,5 1,5 phyksikköä ja alivirtaamatilanteessa 1,3 2,1 ph-yksikköä. Kuivatusvesien happamammilla ph-tasoilla ph = 3,0 ja 3,5 laskisi Talasjoen veden pharvo laskuojien kohdalla teoreettisesti keskivirtaamatilanteessa alimmillaan tasolle 3,9 4,4 ja alivirtaamatilanteessa tasolle 3,4 3,9. Kaisajoessa alimmat ph-tasot olisivat vastaavasti keskivirtaamatilanteessa 4,3 4,9 ja alivirtaamatilanteessa 3,7 4,2. Näin alhainen ph-taso 3,0 3,5 Ristivuomalta tulevassa koko vesimäärässä on kuitenkin täysin teoreettinen ottaen huomioon tuotantosuon sulfidiriskin alueellinen vaihtelu ja kuivatusvesissä mitatut vaihtelevat ph-minimit 4,1 6,5.
12 Taulukko 6. Laskuvesistön veden ph eri vuodenaikoina eri skenaarioissa, joissa Ristivuomalta purettavien kuivatusvesien ph-taso on 3,0, 3,5, 4,0 ja 5,0. Sekoittumispitoisuus on määritetty keskialivirtaama- ja keskivirtaamatilanteissa (Taulukko 1). ph = 3,0 MQ MNQ Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Talasjoki suon yläpuoli 6,9 6,3 6,8 6,6 6,9 6,3 6,8 6,6 Niliojasuu 3,7 3,9 3,5 3,5 3,2 3,1 3,1 3,1 Talasjoki Nilioja 4,1 4,3 3,9 3,9 3,6 3,5 3,5 3,5 Susijokisuu 4,2 4,3 3,9 4,0 3,4 3,1 3,3 3,2 Talasjoki Susijoki 4,1 4,3 3,9 4,0 3,5 3,4 3,4 3,4 Talasjoki alaosa 4,3 4,5 4,1 4,1 3,7 3,5 3,6 3,6 Kaisajoki keskiosa 4,5 4,6 4,3 4,3 3,9 3,7 3,8 3,7 Kaisajoki alaosa 4,8 5,0 4,6 4,7 4,2 4,1 4,1 4,1 ph = 3,5 MQ MNQ Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Talasjoki suon yläpuoli 6,9 6,3 6,8 6,6 6,9 6,3 6,8 6,6 Niliojasuu 4,2 4,4 4,0 4,0 3,7 3,5 3,6 3,6 Talasjoki Nilioja 4,6 4,8 4,4 4,4 4,1 4,0 4,0 4,0 Susijokisuu 4,7 4,8 4,4 4,5 3,9 3,6 3,8 3,7 Talasjoki Susijoki 4,6 4,8 4,4 4,4 4,0 3,9 3,9 3,9 Talasjoki alaosa 4,8 4,9 4,6 4,6 4,2 4,0 4,1 4,1 Kaisajoki keskiosa 5,0 5,1 4,8 4,8 4,4 4,2 4,3 4,2 Kaisajoki alaosa 5,3 5,4 5,1 5,1 4,7 4,6 4,6 4,6 ph = 4,0 MQ MNQ Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Talasjoki suon yläpuoli 6,9 6,3 6,8 6,6 6,9 6,3 6,8 6,6 Niliojasuu 4,7 4,9 4,5 4,5 4,2 4,0 4,1 4,1 Talasjoki Nilioja 5,1 5,2 4,9 4,9 4,6 4,5 4,5 4,5 Susijokisuu 5,2 5,3 4,9 4,9 4,4 4,1 4,3 4,2 Talasjoki Susijoki 5,1 5,3 4,9 4,9 4,5 4,3 4,4 4,4 Talasjoki alaosa 5,3 5,4 5,1 5,1 4,7 4,5 4,6 4,6 Kaisajoki keskiosa 5,5 5,5 5,3 5,3 4,9 4,7 4,8 4,7 Kaisajoki alaosa 5,8 5,8 5,6 5,6 5,2 5,0 5,1 5,1 ph = 5,0 MQ MNQ Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy Talasjoki suon yläpuoli 6,9 6,3 6,8 6,6 6,9 6,3 6,8 6,6 Niliojasuu 5,7 5,7 5,5 5,5 5,2 5,0 5,1 5,1 Talasjoki Nilioja 6,1 6,0 5,9 5,9 5,6 5,4 5,5 5,5 Susijokisuu 6,1 6,0 5,9 5,9 5,4 5,1 5,3 5,2 Talasjoki Susijoki 6,1 6,0 5,9 5,9 5,5 5,3 5,4 5,4 Talasjoki alaosa 6,2 6,1 6,0 6,0 5,7 5,5 5,6 5,5 Kaisajoki keskiosa 6,4 6,1 6,2 6,1 5,8 5,6 5,7 5,7 Kaisajoki alaosa 6,6 6,2 6,4 6,3 6,2 5,9 6,1 6,0 12 Kuivatusvesien ph-tasolla 5,0 jokivettä happamoittavat vaikutukset jäävät Talasjoessa keskivirtaamatilanteessa enimmillään 0,9 ph-yksikköön ja minimi (5,9) olisi lähellä nykyistä vaihteluväliä. Vaikutukset olisivat silti Talasjoessa edelleen merkittäviä etenkin alivirtaama-aikoina, jolloin alimmat ph-arvot jäisivät selvästi alle kuuden. Kaisajoessa, etenkin sen alaosalla Ristivuoman kuivatusvesien ph-tason 5,0 vaikutuksia voidaan pitää lievinä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät laskelmat ota huomioon purkuvesistön puskurikykyä eli alkaliniteettia. Todellisuudessa kuivatusvesien vaikutukset vesistön happamuustasoihin jäisivät esitettyä vähäisemmiksi, koska ph- muutokset tapahtuvat vasta, kun joen luontainen puskurikyky on kulunut loppuun. Kaisajoen vedenlaatutulosten mukaan puskurikyky joessa erinomainen (Taulukko 2), mihin
13 vaikuttanee alueen kallioperä sekä jossain määrin myös peltoviljely. Kevään happamien sulamisvesien vaikutuksesta alkaliniteetti heikkenee selvästi pysyen kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Hyvää puskurikykyä tukee myös vesistössä todetut suhteellisen korkeat ph minimit ja sähkönjohtavuusarvot Cormix-laskenta Kuivatusvesien vaikutuksia ja sekoittumista purkuvesistöön tarkasteltiin myös Cormix (Mixing Zone Expert System, United States Environmental Protection Agency) laskentajärjestelmällä. Laskenta toteutettiin oletuksella, että kuivatusvedet johdetaan Niliojasta ja Susijoesta kohtisuorassa Talasjoen virtaamaan nähden 2 3 levyistä ja 0,5 metriä syvää kanavaa pitkin. Vesien sekoittumisen arvioitiin tapahtuvan pintavirtauksena. Talasjoen leveydeksi määritettiin 4 m karttatarkasteluna ja syvyydeksi arvioitiin 1,0 metriä. Laskelmat on tehty kuivatusvesien ph-tasoilla 4,0 ja 5,0. Kuivatusvesien ja vastaanottavien vesien lämpötila ja tiheys oletettiin laskennassa identtisiksi. Laskennoissa hyödynnetty kuivatusvesien ja Talasjoen virtausnopeus eri vuodenaikoina on esitetty taulukoissa (Taulukko 1 ja Taulukko 4). Cormix-laskennan tulokset Talasjoen keskivirtaamatilanteessa (MQ) on esitetty taulukossa (Taulukko 7). Laskentatulosten perusteella kuivatusvedet sekoittuvat syvyyssuunnassa tehokkaasti Talasjoen vesimassaan. Kuivatusvedet ovat laskentatulosten perusteella vertikaalisesti täysin sekoittuneita Talasjoen veteen noin 10 metrin etäisyydellä purkupaikasta alavirtaan. Pystysuuntainen sekoittuminen on tehokkaimmillaan kesäaikana ja heikoimmillaan talvella. Leveyssuunnassa purkuvedet ovat täysin sekoittuneena Talasjoen vesimassaan noin metrin etäisyydellä purkupaikasta alavirtaan, jolloin lopullinen sekoittumispitoisuus saavutetaan. Vuodenajalla on vain vähäinen merkitys vesien horisontaaliseen sekoittumiseen. Laskentatulosten perusteella happamien kuivatusvesien vaikutukset ovat Talasjoessa merkittävimmillään purkualueiden lähialueella 0 30 metrin päässä purkukohdasta. (Taulukko 7). Cormix-laskenta perustuu puhtaasti purkuvesien vetyionikonsentraation laimenemiseen purkualueella eikä siinä huomioida purkuvesistön luontaista ph-tasoa eikä jokiveden alkaliniteettia. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää laimennuslaskelmien tukena tarkasteltaessa kuivatusvesien sekoittumista purkualueella sekä tarkastelemaan ph muutoksia ns. sekoittumis-vyöhykkeellä. Cormix-laskelmien perusteella voimakkaimmat happamuushaitat ilmenisivät Talasjoessa 0 30 m laskuojien purkupaikkojen lähialueella (Taulukko 7). Cormix-laskennalla saadut, sekoittumispitoisuuksista lasketut ph-arvot ovat jokseenkin samaa tasoa kuin edellä esitetyssä laimennuslaskelmassa. Kuivatusvesien ph:tasolla 4 voi laskennan mukaan Talasjoessa Susijoen kohdalla voi esiintyä viiden tuntumassa olevia ph-arvoja. Kuivatusvesien ph-tasolla 5, nousee ph-taso sekoittumisvyöhykkeen alarajalla yli kuuden eli lähelle alueen vesistöjen tyypillistä ph-tasoa.
14 14 Taulukko 7. Kuivatusvesien ph (lähtötaso 4,0 ja 5,0) eri etäisyyksillä Ristivuomalta laskevien Niliojan ja Susijoen laskukohdista. Kuivatusvesien laimeneminen purkualueella perustuu Cormix-laskelmiin. ph on laskettu eri etäisyyksillä purkualueesta purkuvesien vetyionikonsentraatiosta (mol/l). ph=4,0 Nilioja Susijoki MQ [m 3 /s] 0,1229 1,5793 0,1083 0,1934 0,1665 2,1394 0,1466 0,2619 Etäisyys purkupaikasta [m] Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy 0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 2 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 10 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 25 4,1 4,0 4,0 4,0 4,0 50 4,2 5,2 5,3 4,9 4, ,4 5,4 5,1 5, ,6 5,7 5,3 5, ,7 5,8 5,3 5, ,8 5,4 ph=5,0 Nilioja Susijoki MQ [m 3 /s] 0,1229 1,5793 0,1083 0,1934 0,1665 2,1394 0,1466 0,2619 Etäisyys purkupaikasta [m] Talvi Kevät Kesä Syksy Talvi Kevät Kesä Syksy 0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 2 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 10 5,1 5,0 5,0 5,0 5,0 25 5,1 5,0 5,0 5,0 5,0 50 5,2 6,2 6,3 5,9 5, ,4 6,4 6,1 6, ,6 6,7 6,3 6, ,7 6,8 6,3 6, ,8 6, Vaikutukset kalastoon Kaisajoen koskikalasto on pääasiassa harjusta, mutua sekä kivisimppua ja kalastettava kalasto pääasiassa haukea, ahventa ja harjusta. Luontaista taimenkantaa ei Kaisajoessa ole. Kalojen herkkyys veden happamuudelle vähenee mädin ja poikasten kehittymisen edistyessä, ja aikuiset kalat sietävät happamuutta paremmin kuin nuoruusvaiheet. Happamuus on akuutisti haitallista lohikalojen mätimunille, kun ph laskee tasolle 4,5 5,0 (Alabaster & Lloyd, 1980). Jo ennen tätä tapahtuu kuitenkin haitallisia muutoksia, jotka vaikuttavat kalojen fysiologiaan heikentäen niiden elinkykyä. Taimenen lisääntyminen häiriintyy jo ph-tasolla 5,0 5,6. Harjuksen poikasten kuolleisuuden on havaittu olevan normaalia suurempaa, jos veden ph-arvo laskee 6:een ( Kevätkutuisista kalalajeista ahven ja hauki viihtyvät hyvin vielä ph-tasossa 5,2 5,5. Vesistövaikutusarvion mukaan happamien kuivatusvesien (ph = 4) vaikutuksesta veden ph voisi laskea vielä Kaisajoen keskiosalla ajoittain alle ph-tason 5, mikä on etenkin lohikaloille jo haitallista tasoa. Kuivatusvesien ph-tasolla 5,0 veden ph ei laskisi Kaisajoessa kalaston kannalta haitalliselle tasolle. Happamien kuivatusvesien haitallista vaikututusta harjuksen lisääntymiseen vähentää osaltaan se, että Nilioja, Susioja ja Talasjoki ovat kalastollisesti vähämerkityksellisiä pienvesiä ja että ensimmäiset koskialueet, harjuksen potentiaaliset lisääntymisalueet, ovat vasta Kaisajoen yläosalla Iso Kaisajärven alapuolella.
15 4.1.4 Yhteenveto Ristivuoman happamien kuivatusvesien vaikutusta Talasjoen ja Kaisajoen vedenlaatuun tarkasteltiin keskivirtaama- ja alivirtaamatilanteissa sekä teoreettisin laimennuslaskelmin että keskivirtaamatilanteessa myös Cormix (Mixing Zone Expert System, United States Environmental Protection Agency) laskentajärjestelmällä. Laimennuslaskelmien perusteella happamien kuivatusvesien (ph = 4) vaikutuksesta Talasjoessa ja Kaisajoen keskiosalla veden ph voi laskea alimmillaan alle ph-arvon 5. Tällä on jo haitallisia vaikutuksia etenkin harjuksen elinolosuhteisiin. Kuivatusvesien phtasolla 5,0 veden ph ei laskisi Kaisajoessa kalaston kannalta haitalliselle tasolle. Happamien kuivatusvesien haitallisia vaikutuksia vähentää vaikutusalueen yläosan vesistöjen vähäinen merkitys mm. kalastollisesti, sekä Kaisajoen veden hyvä puskurikyky. Vuonna 2015 Ristivuomalta otettujen kairausnäytteiden perusteella sulfaattimaita esiintyy todennäköisesti koko tuotantoalueella (Geologian tutkimuskeskus 2015). Happamoitumisriski kuitenkin vaihtelee tuotantoalueen sisällä hyvin vähäisestä merkittävään liittyen kerrospaksuuksiin, sulfidipitoisuuteen ja maalajin puskurikykyyn. Ristivuoman pohjoisosan länsiosissa eli lohkolla 2 ja osittain lohkoilla 3 4 sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys on muuta aluetta pienempi. Tämä näkyi jossain määrin myös Ristivuoman kaikilla pintavalutuskentillä vuonna 2015 tehdyissä vedenlaatu-tutkimuksissa pintavalutuskenttien 2 4 hieman korkeampina, vain lievästi happamina ph-arvoina. Happaminta Ristivuomalta tuleva vesi oli pintavalutuskentällä 7, jonne laskevat lohkon 11 (13,8 ha) vedet. Myös pintavalutuskentällä 1 (lohko 1 34 ha) mitattiin yksittäinen alle viiden ph-arvo. Happamoitusriskin vaihtelusta kertoo myös se, että vaikka noin puolet Ristivuoman alueesta kaikilla lohkoilla on jo kaivettu kivennäismaahan asti (liite 2), ei kaikilla pintavalutuskentillä ole silti nähtävissä alentuneita ph-arvoja. Kaivetuillakin alueilla voi pidemmän kuivan jakson aikana tapahtua hapettumista ja sen seurauksena happamoitumista, joka voi sadejakson aikana levitä valumavesiin, joten jo kaivettuja alueitakaan ei voida pitää täysin riskittöminä. Toisaalta kuivia jaksoja on esiintynyt jatkuvasti vaihtelevissa määrin, eikä sellainen jakso olisi tapahtumassa ensimmäistä kertaa vasta vastaisuudessa. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että hajanaisesti ja suurilla korkeuseroilla toisiinsa nähden sijoittuvien kaikkien lohkojen lähtevän veden ph olisi jossakin hyvinkin poikkeuksellisessa hydrologisessa tilanteessa kivennäismaavaiheessa yhtä alhaalla tai samassa tasossa. Lohkottaiset ph-erot tasaavat lähtevän veden laatua ja happamuutta ja siten tämän selvityksen skenaario, jossa koko tuotantoalueelta lähtevän vesimäärän ph laskisi tasolle 4,0 on hyvin epätodennäköinen. Pintavalutuskentältä lähtevä vesi on sekoitus kaikista suoalueella muodostuvista kuivatus- ja muista valumavesistä. Veden ph muuttuu myös pintavalutuskentän läpi suotautuessaan ja laskuojissa ympärysvesien vaikutuksesta. Laskennallisen arvion perusteella kuivatusvesien mahdollisen ph-tason 5 aiheuttamat vaikutukset ovat Talasjoen alueen pienvesissä vielä kohtalaisia, mutta Kaisajoessa vähäisiä huomioiden joen nykyinen ph-taso ja hyvä alkaliteetti. Aluehallintoviraston täydennyspyynnön mukaisesti laskettiin lisäskenaariot, joissa tuotantoalueelta lähtevän veden ph olisi 3,0 ja 3,5. Tällaisessa teoreettisessa tilanteessa voisi veden ph laskea Talasjoessa ja Kaisajoessa alle neljän. Tuotantoalueen vaihtelevan happamoitumisriskin ja vesien sekoittumisen perusteella tällaisia skenaarioiden ei arvioida olevan käytännössä mahdollisia. 15
16 5 VIITTEET Alabaster, J. S. & Lloyd, R Water Quality Criteria for Freshwater Fish. FAO, Butterworths, London-Boston. 297 p. Aroviita, K. ym Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Geologian tutkimuskeskus Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella Torniossa. M145L2015. Pöyry Finland Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Pöyry Finland Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Lapin ELY-keskus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen Raportteja Pöyry Finland Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta ( ). 16
Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS. Ristivuoman turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Tornio
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 25.11.2016 Dnro PSAVI/158/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Vapo Oy, PL 22, 40101 Jyväskylä, puh. 020 790 4000 Asia Ristivuoman turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotLietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY. Laimennuslaskelmat
17.1.2013 TALVIVAARA SOTKAMO OY Laimennuslaskelmat 1 Pöyry Finland Oy Kari Kainua, FM Heimo Vepsä, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotUTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Vastaanottaja Utajärven kunta Asiakirjatyyppi Pintavesivaikutusten arviointi Päivämäärä 19.6.2018 Työnumero 1510017196 UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotRISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017
TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 217 EUROFINS AHMA OYOY Projektinro: 2879 ii i TAINIKOSKI OY RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS 2011-2015 15.2.2017 Ominaiskuormitusselvityksen taustaa Turvetuotannon vesistöön kohdistuvaa kuormitusta arvioidaan olemassa olevien tarkkailuaineistojen
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotSOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA
VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20942 i VAPO OY SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA 22.9.2016 Perttu Tamminen,
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotVAPO OY JA PELSON VANKILA
LIMINGANLAHDEN TARKKAILU 2012 16UEC0078 2.5.2013 VAPO OY JA PELSON VANKILA Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012 1 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotTARKKAILUOHJELMA VAPO OY. Riihi-Peuranevan (Ähtäri, Virrat, Keuruu) kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien
TARKKAILUOHJELMA 20.3.2018 VAPO OY Riihi-Peuranevan (Ähtäri, Virrat, Keuruu) kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien 1 Vapo Oy Riihi-Peuranevan kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotIIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 2012 16WWE1830 12.6.2013
IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU 22 6WWE83 2.6.23 VAPO OY, TURVERUUKKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY Iijoen
LisätiedotLiuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila
Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotPielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset
Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
RAKENTAMISEN TARKKAILU 2011 16WWE0993 15.3.2012 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2011 Osa II b Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Talvivaara Sotkamo Oy Osa II b Rakentamisvaiheen
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotJoutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat?
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Laura Härkönen, Tapio Oy & Tiina M. Nieminen, LUKE Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari, Laitila 12.4.2019 Mitä happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan?
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotVAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy
Vastaanottaja Vapo Oy Asiakirjatyyppi Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Liite 5 Päivämäärä 8.3.2013 VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotBioenergia ry
1.5.217 Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Virtaaman vaikutus vedenlaatuun, kuormitukseen sekä puhdistustehoihin vuosien 214 215 tarkkailuaineistojen perusteella Jäkäläsuon pintavalutuskenttä
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann
Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon
Lisätiedot16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
Lisätiedot9M Vapo Oy. Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009
9M609214 7.10.2009 Vapo Oy Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 9M609214 Viitajoen ja Vepsänjoen sähkökoekalastukset v. 2009 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015
HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotRUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotKainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 2010 9M609244 31.3.
Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v. 21 9M69244 31.3.211 9M69244 Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu
LisätiedotVAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012
LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 212 16WWE1758 7.5.213 VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 212 Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotHanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotLAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU WWE
LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015 16WWE1907 28.4.2016 TURVERUUKKI OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015 Turveruukki Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-,
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotPIENVESITAPAAMINEN
PIENVESITAPAAMINEN Vantaan kuulumisia Sinikka Rantalainen VANTAAN PIENVESIIN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Närhi Mari-Anna, 2011, tekeillä oleva Pro gradu Vantaan Krapuojan ja Kormuniitynojan ekologinen tila pohjaeläimistön
LisätiedotOLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY
OLHAVANJOEN TARKKAILU 214 16X199572 21.4.215 LUONNOS VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 1 Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 214 Sisältö
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU
PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.11.2012 Pintavesimuodostumat Keski-Suomessa Vesienhoitokausi 2010-2015 2016-2021 VHA2
LisätiedotHakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotSoiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa
Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Oulussa Kuvat: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotTURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012
TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC14 15.3.212 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 212 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu
LisätiedotLaskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin
Laskentaohjesuositus turvetuotannon tarkkailuihin Sirkka Tattari, Jari Koskiaho, Maiju Kosunen TASO hankkeen Loppuseminaari, 11.11.2013 Jyväskylä 1 Virtaama Pitoisuus Kuukausikeskiarvomenetelmä Kuukausikeskiarvomenetelmässä
LisätiedotKUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta
KUULUTUS VARELY/3424/5723/2016 17.5.2018 Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotPuula-forum Kalevi Puukko
Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka
Lisätiedot