Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

Transkriptio

1 KAIRA-hanke - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen/s10179 ULOS KARUSELLISTA KOHTI TOIMIVAMPIA VÄLITYÖMARKKINOITA Ryhmä 3 Kainuu kohti muutosten ja mahdollisuuksien työmarkkinoita

2 Ryhmän jäsenet Asko Suikkanen (puheenjohtaja) Pertti Markkanen Jouni Leinonen Eero Hurskainen Kai Hyttinen Juha Puranen Lasse Kilponen Matti Heikkinen Anne Maaranen Outi Tiri (sihteeri)

3 Työstä työhön siirtyminen on Kajaanissa hyvinkin vahvasti tätä päivää työpaikkoja on runsaasti syntymässä, esim. UPM:n tehdasalueelle n. 400 työpaikkaa tulossa, yritetään, että iso osa UPM:llä päättävistä pääsisi uusiin yrityksiin Talvivaarassa n. 100 työntekijää, rekrytoinneissa tuli esille, että koulutuksiin oli työstä hakeutumassa henkilöitä. Muita työllistäjiä Kainuussa esim. Suomi-Soffa ja autotestaustunneli Muutosturvasysteemi lähtee työstä työhön siirtymäajatuksesta Muutosturva näkyy: osa rekrytoituu ihan toisenlaisista töistä

4 keskeinen kysymys se, miten tapahtuu osaamisen päivitys -> esim. kuljetusalalta siirtyy ihmisiä. Onko koulutus yrityksen vai julkisen sektorin tehtävä? yhteishankintakoulutus yritysten kanssa lisääntymässä (Talvivaara, UPM) -> unohtuuko työnhakijatarvelähtöisyys?

5 Voisiko Kainuussa voisi olla maakunnallinen muutospankki/muutostyöpaikkapankki, johon yritys voisi ilmoittaa millaisia muutoksia on tapahtumassa henkilöstörakenteessa/töissä? Ennakoitaisiin esim. mitä on 2012 työtehtävät, joita tällä alueella on uusia. On signaali myös ulkopuolisille rekrytoitua Kainuuseen. Tähän voitaisiin kytkeä eri toimijoita. Ei velvoittaisi rekrytoimiseen. Pidemmällä aikavälillä voisi ennakoida tilanteita ja tukea ihmisiä koulutuksiin yms. Työntekijä-koulutustarvetiedusteluja on tehty, mutta tietoarvo on lyhytaikainen, tilanteet muuttuvat. Miten saataisiin pitkäjänteisempää? Julkisella sektorilla ainakin suunnat nähtävissä siitä, missä ollaan 5 vuoden päästä. Pitäisikö aikuiskoulutuspalveluissa myös miettiä, koulutustasoajattelusta luopumista (esim. integroida kouluasteen, amk:n ja yliopiston koulutusta) Mikä on aikuisten työstä työhön siirtymisessä koulutusratkaisu? ½-1 vuoden koulutusta, jossa yhdistetään eri asteiden koulutusta. Työtehtävät joihin siirrytään ovat yleensä korkeampia vaatimuksiltaan

6 Kainuussa on ollut monenlaista räätälöityä koulutusta. Tällä hetkellä menossa hanke, jossa poimitaan yksittäisiä työvoimatarpeita yrityksistä ja koulutetaan juuri siihen tarpeeseen työvoimakoulutuksena yksi ihminen. Tarve on tässä ja nyt, miten voitaisiin ennakoida? Nyt vastataan akuuttiin tarpeeseen ja siihen välineet on olemassa.

7 Työvaltaisen tai työammattikoulutuksen kehittäminen olisi tärkeää, mm. työammattikoulutuksesta olisi syytä kehittää oppisopimuksen ja tutkintokoulutuksen rinnalle vaihtoehto. Nuorten kohdalla ongelma ei liity pelkästään lamaan vain myös koulutuspoliittiseen tarjontaan. Ihmiset ovat käyneet läpi sellaista koulutusta, jolla ei ole relevanssia nykyisillä työmarkkinoilla.

8 KAO:ssa 11,7% erityisopiskelijoita, voitaisiin nimetä enemmänkin, mutta resurssit eivät anna myöten. Tarvittaisiin yksilöllisiä oppimispolkuja. Teoria ei sovi näille opiskelijoille monesti ollenkaan. Ammattiin valmentavan koulutuksen edessä pitäisi vielä olla joku paja, että saataisiin opiskelijat siihen valmiuteen, että pystyy suorittamaan 2.asteen tutkinnon. Onko työstä työhön siirtyminen sujuvaa? KAO:lla myös nuorisoasteella toteutettu integroivaa mallia, jossa kiinnitetty huomiota siihen, että opiskelija sijoittuisi harjoittelupaikkaan pysyvämmin.

9 Ennakointijärjestelmä on Kainuussa toiminut, eli ennakoidaan aloja mitä koulutetaan. Työssäoppiminen on lisääntynyt, on nyt 20 ov ja nuorten näytöt ovat tulleet. Ongelmana on se, että kun ei tahdo löytyä työssäoppimispaikkoja. Työvaltaista koulutusta kehittämällä voitaisiin saada mukaan erityisesti nuoret miehet. Miten rakennetaan polkuja kuntoutuksesta työhön siinä on haastetta Pitäisi olla niin, että 5% yrityksen henkilöstöstä on pidempikestoisessa uudelleenkoulutuksessa. Yritysten kanssa pitäisi tehdä tase. Koulutuksesta työhön toimii kohtuullisesti. Ei ole kasvava ongelma.

10 Paradoksi, kun samaan aikaan avoimia työpaikkoja ja työttömiä. Kohtaanto-ongelma on ilmeinen. Työnhakijat eivät ole laadultaan sitä mitä kysytään. Jotta tästä päästäisiin, pitäisi asettaa sekä työssä olevan, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevan, että työttömän tavoitteeksi kouluttautuminen. Nuorten ikäluokat ovat pienentyneet. Yhtään nuorta ei ole kuitenkaan varaa hukata. Kainuussa ei ole havaittavissa, että nuorten työttömyys olisi kasvanut muuten kuin lomautusten kautta rekrytointiongelmat maan toiseksi suurimmat Kainuussa. Viime vuonna putosi jonkin verran ja loppuvuotta kohti tilanne parani. Työpaikkojen avoimeksi julistaneiden yritysten ja koulutuksen tarjoajien kesken voitaisiin tehdä diili, miten kohtaanto-ongelma voitaisiin ratkaista. Uusimuotoinen aikuisopiskelu-oppisopimusinnovaatio Ammattibarometri tehty viimeisen vuoden ajalta.

11 Vapaa-ajasta ja sosiaaliturvasta työhön SATA_komitea tulee esittämään esim. ettei voi vain jäädä vuorotteluvapaalle vaan sinä aikana pitää tehdä jotain vastikkeellista toimintaa, esim. omaishoito. velvoite-vastikeajattelu tulee lisääntymään kuntoutusasiakkaiden siirtyminen työhön, ongelmallinen Kainuussa. Työmarkkinoiden ulkopuolella työikäisistä merkittävä osa ennenaikaisilla eläkkeillä. SATA-komitean mielestä liian vähän osallistuu kuntoutukseen ja liian myöhään. Työhön kuntoutuminen voisi pitää sisällä sekä työttömyydestä, työvoiman ulkopuolelta että työelämästä työhön kuntoutumisen. Suurin ongelma Kainuussa iso työttömyys, erityisesti rakenteellinen työttömyys. Pysyvämpi malli välityömarkkinoista tarvittaisiin. Osaamisen parantaminen on keskeinen kysymys ongelman ratkaisussa, mutta iso osa on sellaisia, joilla osaamisen tasoa tai työkyvyn tasoa ei saada kasvamaan niin, että voisi päästä avoimille työmarkkinoille. Heille tarvittaisiin jokin pysyvämpi ratkaisu. Sos.yritys ei ole ratkaisu Kainuun tilanteeseen. Jotta pystyttäisiin vastaamaan tämänhetkiseen rakenteellisen työttömyyden ongelmaan, tarvittaisiin todella paljon sosiaalisia yrityksiä.